Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomi ja Ruotsi sopivat tällä viikolla puolustusyhteistyön kehittämisen selvittämisestä ja sen aikataulusta. Yhteistyön syventämistä selvittävät nyt laaja-alaisesti maiden puolustusvoimat, ja poliittisten päätösten aika on ensi vuonna. Yhteistyötä on määrä lisätä kaikilla puolustushaaroilla sekä koulutuksessa, logistiikassa ja materiaalihankinnoissa. Kysynkin ministeri Haglundilta: miten tämän rauhanaikaisen yhteistyön syventäminen vaikuttaisi Suomen puolustusvoimien suorituskykyihin ja maamme puolustuksen uskottavuuteen teidän näkemyksenne mukaan?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan, niin kuin edustaja Kiuru tässä kuvasi, tällä viikolla tehtiin mielestäni hyvin tärkeitä ja tulevaisuuteen katsovia päätöksiä. Tarkoituksena on syventää rauhanajan yhteistyötä tosiaan kaikilla osa-alueilla. Näen, että tässä on suurta potentiaalia etenkin siinä, että me samalla rahalla saamme aika paljon lisäarvoa meidän toiminnassamme. On tietenkin myös niin, että tämä on turvallisuuspoliittinen ulottuvuus ja tosiasia, että yhdessä teemme enemmän, ja pidän sitä siitäkin näkökulmasta keskeisenä.

Se, että tässä tehdään rauhanajan yhteistyötä, tietenkin kuvastaa sitä, että kriisin tullen edelleenkin Suomi on kyllä vastuussa omasta maanpuolustuksestaan ja sitä kautta tietenkin se vaikuttaa niihin suorituskykyratkaisuihin, mitä tehdään, ja niin edelleen, joten tässä on hyvä erottaa nämä asiat. Mutta tietenkin tämä yhteistyö tukee meidän Puolustusvoimien uskottavuutta, kehitystä ynnä muuta, joten hyvillä raiteilla ollaan, ja tässä tosiaan on vielä paljon töitä edessä, ennen kuin tämä on maalissa. — Kiitos.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa puhemies! Ruotsin ja Suomen tekemät turvallisuuspoliittiset ratkaisut vaikuttavat väistämättä koko pohjoisen alueen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Ministeri Haglund, vaikuttaako rauhanaikaisen puolustusyhteistyön syveneminen mahdollisesti siihen, että Suomi ja Ruotsi voisivat muodostaa yhdessä kannan Nato-jäsenyyteen tulevaisuudessa?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! On varmasti niin, että jos Suomi tai Ruotsi jonain päivänä tekee Nato-päätöksiä, niitä tehdään varmasti erillään, mutta on tietenkin myös sitten niin, että jos toinen maa päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, niin se erittäin paljon vaikuttaisi sitten sen toisen maan tilanteeseen. Siitä ei mielestäni päästä eroon. Tasavallan presidentti Niinistö ja myös Ruotsin pääministeri Reinfeldt ovat painottaneet sitä, että he kokevat, että nämä Nato-keskustelut ja etenkin mahdolliset päätökset tulisi tehdä käsi kädessä. Lähden siitä, että se käsi kädessä tarkoittaa sitä, että pidämme toisiamme tietoisina siitä, mitä tapahtuu eri maissa.

Oma näkemykseni ja arvioni on kuitenkin se, että varmasti on niin, että suomalaiset haluavat päättää omasta mahdollisesta Nato-jäsenyydestään ja Ruotsi samalla tavalla. Näin ollen varmasti sitten loppupäässä tehdään erikseen päätöksiä. Se, että me teemme tiiviimmin yhteistyötä, tietenkin tarkoittaa sitä, että mitä enemmän teemme yhdessä, niin sitä enemmän vaikuttavat mahdolliset Nato-päätökset jommassakummassa maassa sitten sen toisen maan tilanteeseen.