Arvoisa rouva puhemies! Stakesin eilen julkaistu tutkimus toi jälleen päivänvaloon sen, että alueittaiset hyvinvointierot ovat suuret ja uhkaavat laajeta. Suomalainen pahoinvointialue muodostuu suuresta joukosta ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kuntia erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Nämä 110 kuntaa muodostavat tutkijan mukaan suomalaisen hyvinvoinnin pussinperän. Matala elintaso yhdistyy lukuisiin psyykkisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.

Tutkimuksen toinen kääntöpuoli on, että Pääkaupunkiseutu ei ole pelkästään hyvinvoinnin onnela, vaikka siellä on rahaa ja työpaikkoja. Helsinki, Kerava, Vantaa ja Järvenpää ovat pudonneet hyvinvoinnin toiseksi huonoimpaan luokkaan.

Tutkimus kertoo meille maaltamuuton sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta hinnasta koko Suomessa. Kysyn pääministeriltä taikka paikalla olevalta varapääministeriltä:

Millaisia johtopäätöksiä hallitus on valmis tekemään tämän tutkimuksen tuloksista ja harjoittamastaan politiikasta?

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Ehkä minulla on nyt vähän paremmat mahdollisuudet kuin pääministerillä vastata.

Eriarvoistuminen tässä suhteessa on hallituksen tiedossa. Siinä eriarvoistumisessa näyttää olevan kuitenkin omat leimansa. Ensinnäkin erot ovat kasvaneet erityisesti sen vuoksi, että meillä on varsin hyvinvoivia kuntia. Siitähän muun muassa valtionveron keruun ja tulontasauksen puitteissa koituu kyllä hyötyä kaikille.

Nythän hallitus on käsitellyt jo muutamaan kertaan niin sanottua Pekkarisen paperia. Sen johdosta tullaan tekemään sekä verotulojen tasausjärjestelmä että täydennysjärjestelmä. Täydennysjärjestelmällähän nimenomaan tuetaan heikoimmassa asemassa olevia kuntia.

Haluaisin kuitenkin muistuttaa, kun puhutaan negatiivisesta vuosikatteesta, että jos nämä luvut muunnetaan seutukuntakohtaisiksi, niin yhtäkkiä havaitaankin, että eroja on seutukuntien sisällä niin, että kunnittaiset eriarvoisuudet tasaantuvat hämmästyttävän paljon jo sillä, ainakin viime vuoden, vuositakaisten tilastojen perusteella.

Tässä kyllä jää kysymään, olisiko nyt sitten paikka lähteä harrastamaan kunnolla sitä seutukuntakohtaista yhteistyötä, joka tarkoittaa kuntien välistä solidaarisuuttakin jossain suhteessa. Jos asiointi- ja työssäkäyntialue ovat samat, eivät kuntien rajat saisi kahlita tavallisten ihmisten elämää.

Arvoisa rouva puhemies! Kuitenkin Tilastokeskuksen arvion mukaan väestön keskittyminen ja maan paikoittainen autioituminen jatkuivat viime vuonna edelleen voimakkaina.

Eikö hallituksen olisi nyt syytä ryhtyä aktiivisesti vahvistamaan eri alueita ja ennen kaikkea työpaikkojen syntymistä nykyistä selvästi voimakkaammilla alueellisilla toimenpiteillä?

Pääministeri  Paavo Lipponen

Arvoisa puhemies! Hallituksella on aluepoliittinen toimintaohjelma, jota toteutetaan parhaillaan, valmistellaan aluekeskusohjelmaa, seutukuntia vahvistetaan. Samoin aiomme toimia päättäväisesti sillä linjalla, että kun on edellytyksiä sijoittaa toimintoja muualle kuin Pääkaupunkiseudulle, niin myös menetellään.

Tutkimus, joka tuli julkisuuteen, kertoo siitä, että aluekehityksemme on hyvin pitkälle eriytynyt ja kaikkein suurimmat ongelmat ovat syvimmällä maaseudulla. Sinnekin tarvitaan omia erityisiä toimia, myös kuntatalouden vahvistamista. Se on aivan oikea näkökohta.

Mutta että tähän olisi jokin yksittäinen keino, ratkaisu, niin näin yksinkertaista se ei ole. Esimerkiksi maaseudun väestö vähenee 10 000:lla vuodessa yksinkertaisesti vain sen takia, että ikärakenne on sellainen kuin se on. Tämä koskee nimenomaan kaikkein syrjäisintä maaseutua.

Pidän hyvänä seutukuntaisuutta siinä mielessä, että syrjäisin maaseutu saataisiin paremmin myös yhteyteen keskusten kanssa. Tarvitaan yhteistoimintaa.

Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen

Arvoisa rouva puhemies! Tällä hetkellä ovat hankkeet lähteneet liikkeelle, niin kuin syksyllä hallitus omissa linjauksissaan lupasi. Ne toimet ovat käynnissä. Sen lisäksi, niin kuin kaikki tiedämme, rakennerahasto-ohjelmien kautta on saatu erinomaisen hyvää tulosta aikaiseksi. Se puoli on kehittynyt huomattavasti ensimmäisestä rakennerahastokaudesta, aivan niin kuin sen on pitänytkin kehittyä. Sen lisäksi yksittäisiä ohjelmia ja hankkeita on vielä kesken. Maaseutupoliittinen ohjelma on aivan loppusuorallaan. Se tulee myös tämän kevään aikana jossakin muodossa tuomaan omat toimensa.

Väittäisin, että tällä hetkellä keinoja alueiden kehittämisen ja nimenomaan myös muuttoliikkeeseen vaikuttamisen kautta ja siihen vaikuttavia keinoja on enemmän kuin on ollut koskaan. Miten niillä saadaan vaikuttavuutta, siitä on kyse, ja vaikuttavuutta syntyy vain yhteistyön kautta. Siinä aluekeskukset, seutuyhteistyö tulevat olemaan erittäin tärkeässä roolissa tulevaisuudessa.

Arvoisa rouva puhemies! Ihan viime päivinäkin on tullut esille tapauksia, joissa ihmiset voivat todella huonosti alueilla ja voivat huonosti myös Pääkaupunkiseudulla kasvukeskuksissa johtuen siitä, että kun alueilta joutuu lähtemään pois, joutuu hyvin irralliseksi ja irrotetuksi juuriltaan. Ihmiset voivat todella pahoin. Tässä todella tarvitaan toimenpiteitä. Kun tiedetään, että ihmiset haluaisivat jäädä kotiseudulleen ja toisaalta täällä olevat yritykset voisivat muuttaa alueille, kun olisi koulutettua työvoimaa ja työpaikkoja tarjolla, yksi konsti on lisätä koulutusta alueilla nimenomaan niillä aloilla, joilla tällä hetkellä pärjätään, eli informaatioteknologia- ja elektroniikka-alalla. Yksi esimerkki on Vaasa, jossa aloitetaan diplomi-insinöörin koulutus, joka joudutaan kuitenkin lopettamaan täällä Pääkaupunkiseudulla. Kysyisinkin opetusministeri Raskilta:

Aikooko hallitus tehdä jotakin esimerkiksi Vaasan yliopiston ja muiden yliopistojen osalta, jolloin koulutusta voitaisiin alueellistaa ja hoitaa loppuun asti paikkakunnalla? Nyt käy sillä tavalla, että kun vaasalaiset opiskelijat lähtevät Otaniemeen lopettamaan opintonsa, he jäävät tälle tielle ja rekrytoituvat täällä oleviin yrityksiin.

Opetusministeri Maija Rask

Arvoisa rouva puhemies! Edustajan tekemä kysymys liittyen siihen, että opiskelijat valmistuttuaan jäävät sille paikkakunnalle, mistä todistuksen ovat saaneet, on aivan totta. Meillä ei ole kuitenkaan mahdollista suuresti lisätä eri opintoalojen koulutusaloja eri yliopistoissa. Insinöörikoulutuksen suhteen asiaa on selvitelty. Sanon, että joka kerta, kun Vaasassa olen ollut käymässä, se on todella tuotu esille, että haluttaisiin koulutus Vaasaan. Kun alkuopinnot on Vaasassa suoritettu ja myöhemmin tutkinto saadaan toiselta paikkakunnalta, usein käy niin, että opiskelijat todellakin jäävät sinne, missä ovat opintonsa loppuun saattaneet. Mutta mitään nopeita toimenpiteitä ei ole tämän suhteen tehtävissä. Muuten tietysti aluepolitiikassa koulutuspolitiikka on yksi tärkeimpiä tehtäviä. Esimerkiksi tulevaisuuspaketissa on pyritty myös Vaasan seutua muistamaan, jotta alueellinen tasa-arvoisuus lisääntyisi ja pysyisi vähintään nykytasolla.

Arvoisa puhemies! Ministeri Korhosen puoluetoveri, Lapin liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo sanoi muutama päivä sitten Yleisradiossa hyvin suoran analyysin hallituksen aluepolitiikasta. Hän sanoi, että tältä hallitukselta ei ole tullut mitään myönteistä, konkreettista päätöstä Pohjois-Suomen kehittämiseksi. Tämä on siis tosiasia: paljon lupauksia, paljon ohjelmia ja paljon erilaisia puheita. Kysyn nyt pääministeriltä:

Missä viipyvät ne konkreettiset päätökset näistä hajasijoitustoimenpiteistä? Eikö nyt olisi jo aika herätä ja nähdä, että politiikkaa on muutettava radikaalilla tavalla?

Pääministeri  Paavo Lipponen

Arvoisa puhemies! Kun otamme huomioon ne siirrot, joita ison aluepolitiikan merkeissä tulee Pohjois-Suomeen kuntatalouteen, erilaisiin tarkoituksiin julkisen sektorin kautta, ja sen, että ykköstavoitteessa tulee miljardikaupalla lisää rahaa, niin tähän mitään radikaalia, jos puhutaan rahanlisäyksestä, muutosta ei ole tulossa eikä edes tarvita, vaan ne panostukset, joita Pohjois-Suomeen on tehty, ovat valtavia alkaen tutkimuksesta ja kehityksestä. Siellä on tapahtunut todella merkittävää edistystä. Lapissa, sen sijaan, että suunnitellaan kapinakokousta, toivoisin enemmän keskityttävän siihen, miten esimerkiksi Rovaniemen seudulla saadaan enemmän kehitystä aikaan. Siellä yhteistyö ei toimi. Nyt se toimii ehkä vähän paremmin. Mitä Kemin—Tornion seudulla voitaisiin tehdä? Nämä voivat sitä muuttoliikettä vangita, tällaiset keskusseudut. Tähän hallitus tulee panostamaan, että niitä voidaan vahvistaa. Siihen on kaikkia edellytyksiä. Yhteistyö esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa on varmasti paikallaan, eli myönteisessä hengessä. Mitään jättimäisiä uusia ratkaisuja tähän ei ole saatavissa, vaan pitkä tie.

Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen

Arvoisa rouva puhemies! Kun ed. Pekkarinen koko ajan kaipaa niitä yksityiskohtia, niin ehkä yksityiskohtia lisää. Lapin osalta olen täsmälleen samaa mieltä, että jos tunne on, että kapinakokous on paikallaan, niin ehkä se näin on, mutta ehkä tarve olisi ideakokoukseen, yhteistyökokoukseen, jossa haetaan niitä vaihtoehtoja. Jos tarkastelemme Lappia esimerkiksi kuntatalouden kohdalta, Lappi tulee saamaan rahoitusta selvästi lisää. Sen lisäksi me voimme ottaa sieltä esimerkiksi EU-rahoituksen, josta puhuttiin. Siellä on tällä hetkellä sisällä noin 240 hakemusta, joista reilu 200 on lähdössä liikkeelle, joiden kautta lähtee rahavirtoja liikkeelle noin 640 miljoonaa markkaa. Tekes on omalta osaltaan panostamassa nimenomaan Lapin kehitykseen. Lapissa on erittäin hyviä hankkeita, mutta niitä tarvitaan lisää. Se on totta. Miten ne mahdollisuudet löytyvät? Ne löytyvät ainoastaan siten, että me voimme rakentaa myös Lappiin lisää yhteistyötä, lisää sitä vaikuttavuutta. Tuskin sinne yhtään hanketta riitelemällä syntyy. Minä en ainakaan usko.

Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan aluepolitiikasta, niin mielestäni siihen kytkeytyy nyt hyvin ajankohtainen keskustelu siitä, miten valtio näitä omia laitoksiaan hajasijoittaa ympäri Suomea. Itse olisin hyvin kiinnostunut tietämään siitä, miten pitkällä tällaiset hajasijoitussuunnitelmat ovat. Näin pirkanmaalaisena voisin ajatella, että jokin ministeriö, kuten opetusministeriö tai ehkä tulevaisuudessa mahdollinen kuntaministeriö tai jokin perustettava sellainen, voitaisiin hyvinkin sijoittaa vaikkapa Tampereelle.

Onko hallituksella konkreettisesti tämän suuntaisia suunnitelmia ja kuinka nopealla aikataululla?

Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen

Arvoisa rouva puhemies! Ei tällaisia listoja ole tekeillä, mutta konkreettisia hankkeita kyllä on menossa esimerkiksi sisäasiainministeriön hallinnonalalla, mitä voi ministeri Itälä varmasti tarvittaessa täsmentää. Sen lisäksi olemme myös käymässä tällä hetkellä läpi, että saamme selvät ohjeistukset ja myös sen päätöksentekojärjestelmän selkeyttämistä, missä milloinkin tarvittavat päätökset pitää tehdä. Tämä on ollut yllättävän heikolla valmistelupohjalla. Me käymme niitä läpi, ja ne tulevat myös tämän kevään aikana täsmentymään. Konkreettisia hankkeita on ainakin minun tiedossani tällä hetkellä sisäministeriössä, ja MMM on omalta osaltaan jo joitakin toteuttanut, ja joitakin ajatuksia varmaan on.

Sisäasiainministeri  Ville Itälä

Arvoisa puhemies! Sisäministeriössä on asetettu jatkotyöryhmä, joka suunnittelee Poliisin tietohallintokeskuksen sijoittamista Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, Hätäkeskuslaitoksen sijoittamista Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja Asehallintokeskuksen siirtämistä. Työryhmän toimeksiannossa lukee, että työryhmät työskentelevät todella jatkon pohjalta ja ainakin tutkivat vaihtoehtoja Rovaniemi, Pori, Mikkeli ja Hämeenlinna. Nämä ovat tietysti varsin merkittävät hajasijoituskohteet sen takia, että esimerkiksi tietohallintoyksikössä toimii tällä hetkellä 61 henkilöä ja tulevaisuudessa tulee toimimaan yli 100 ihmistä. Näille työryhmille on asetettu nyt jatkotyöaika, ja tarkoitus on tehdä päätöksiä jo maaliskuun aikana.

Arvoisa rouva puhemies! Jo viime kaudella puhuttiin aluepolitiikasta, ja varsinkin vaalikampanjassa 99 puolueet pitivät aluepolitiikkaa varsin tärkeänä. Minun täytyy kuitenkin todeta, että kysymykset ovat aika lailla samanlaisia kuin neljä viisi vuotta sitten ja vastaukset ovat myöskin samanlaisia. Kyllä me oppositiosta käsin, ainakin kristillisestä liitosta käsin, tunnustamme, että aluepolitiikka on tavattoman vaikea. Mutta koska se on näin vaikea, pitäisi kyllä tuoda jotain uutta ja jotain radikaalia, ja monesti on viitattu siihen, miten yritykset saataisiin lähtemään Helsingin seudulta ja hakeutumaan enemmän tai vähemmän kehitysalueille. Mutta ei ole ainakaan toistaiseksi tullut mitään konkreettista esitystä hallitukselta, mitään esitystä veroedun antamisesta yritykselle, joka siirtyisi ja siirtäisi toimintansa tai aloittaisi toimintansa kehitysalueella. Tiedän varsin hyvin, että tämä edellyttää EU:lta lupaa, mutta kyllä muut maat ovat lupia saaneet, ja Suomella on kaikki mahdollisuudet toimia samalla tavalla. Kysynkin:

Milloin tulee tämmöisiä esityksiä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! En puhu yritysten veroeduista mutta haluan kertoa, mitä hallituksen Yrittäjyys-hankkeen yhteydessä olemme huomanneet yrittäjien ja yritysten arvostavan. Monissa kyselyissä, joita yrityksille on suunnattu, ne toteavat, että hyvän koulutetun työvoiman saaminen, liikenneyhteydet ja palvelut ovat niitä asioita, joiden perusteella yritykset yhä enemmän harkitsevat sijoittumistaan. Se on johtanut monilla seuduilla siihen, että kunnat ovat todella lähteneet panostamaan näihin asioihin ja ovat myös saaneet sillä tavalla yrityksiä omalle alueelleen.