Täysistunnon pöytäkirja 5/2001 vp

PTK 5/2001 vp

5. TORSTAINA 8. HELMIKUUTA 2001 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0.

Kansalaisten turvallisuus

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaan valtiovallan tehtävänä on turvata kansalaisten turvallisuus. Omalla alueellani nimenomaan monista säästötoimista johtuen poliisin voimavarat ja mahdollisuudet taata tätä perustehtävää ovat heikentyneet. Tästä johtuen kuntalaiset ja kyläläiset ovat joutuneet vapaaehtoisin voimin perustamaan valvontajoukkoja yhdessä poliisin kanssa. Nyt ihan viime päivinä nämä valvontatehtävässä olleet kuntalaiset näkivät ja kokivat, että rikoksentekijät olivat tekemässä rikosta, ja ottivat yhteyttä poliisiin. Kuitenkin päivystyksestä kerrottiin, että he eivät voi tulla ennen kuin seuraavana päivänä kello silloin ja silloin. Kysynkin sisäministeri Itälältä:

Mitä te sanotte näille kansalaisille, joilla ei ole turvallisuutta, ei itsensä osalta, ei omaisuutensa osalta? Mitä te vastaatte heille? Oletteko tiedostanut tämän asian?

Sisäasiainministeri  Ville Itälä

Arvoisa puhemies! Tämä asia on hyvin tiedostettu. Ennen kaikkea on kysymys tietysti siitä, miten haja-asutusalueilla pystytään säilyttämään samat poliisivoimavarat kuin tähänkin asti on ollut. Sen takia tietysti, kun keskittymistä on tapahtunut, painopiste rikostenkin osalta on siirtynyt Pääkaupunkiseudulle ja tarvetta täällä Helsingin ja Pääkaupunkiseudun alueella on ollut tietysti enemmän kuin aikaisemmin. On kuitenkin tarkoitus säilyttää ne poliisivoimavarat, jotka syrjäseuduilla on aikaisemminkin ollut, jotta pystytään ihmisten turvallisuus siellä takaamaan.

Tietysti maailma on muuttunut paljon, ja kun puhutaan siitä, että joissain kunnissa on palkattu vartijoita tekemään vartiointitehtävää, he kylläkin tekevät tehtävää, jota poliisi ei ole aikaisemminkaan tehnyt. Tästä on tulossa tämän kevään aikana eduskuntaan lakiehdotus, jossa valmistellaan vartijoitten ja poliisin työnjakoa. On ihan oikein tietysti, että vartijat voivat olla metroasemilla, citymarketeissa tai vastaavissa paikoissa ja hoitaa niitä tehtäviä. Ne eivät poliisin perustehtäviin kuulukaan. Kosken työryhmä jätti työnsä tammikuussa, ja siinä lähdettiin juuri siitä, että poliisi hoitaisi perustehtävänsä ja luopuisi muista tehtävistä, löytötavaratoimiston hoitamisesta, hyvätapaisten juoppojen valvonnasta, tällaisista. Sen jälkeen poliisille jäisi aikaa siihen, että se tekee perustyötä, joka sille kuuluu.

Timo  Kalli  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun tämän kaltainen tilanne toistuu, jossa otetaan yhteyttä poliisiin ja kerrotaan, että on tapahtumassa omaisuusrikos, niin onko käytettävä asetta tai saatettava tilanne sen kaltaiseksi, että kuvataan, että on kysymyksessä myöskin henkirikos, jotta se alkaa kiinnostaa poliisia?

Sisäasiainministeri  Ville Itälä

Arvoisa puhemies! Tarkoitus on se, että poliisi todella hoitaisi omaa perustehtäväänsä ja kukaan ei ota oikeutta omiin käsiinsä, eivät myöskään vartijat eivätkä tietysti tämmöiset yksittäiset partiot, joita kansalaiset muodostavat.

Olimme ministeri Perhon kanssa Turussa asuntoalueella, jossa oli tämmöinen kansalaisten oma vartiointisysteemi, joka on toiminut erinomaisesti. Tämmöinen lähikontrolli, joka tästä yhteiskunnasta tänä päivänä puuttuu, on palaamassa takaisin. Silloin täytyy vain muistaa, että todella toimitaan lain puitteissa eikä käytetä semmoisia voimakeinoja, jotka eivät ole sallittuja. Mutta on tietysti hyvä, että tällä tavoin kansalaisetkin voivat aktiivisesti itse auttaa omaa turvallisuustilannettaan.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallin kysymys on erittäin perusteltu. Viime aikoina, kun kihlakuntauudistus on heikentänyt poliisien saatavuutta, niin esimerkiksi hiljakkoin hovioikeudesta on tullut päätös, jossa yrittäjä tuomittiin sakkoon siitä, että hän autolla lähti kolmen rosvon perään. Mielestäni tämä osoittaa sen, että tässä oli kyse varsinaisesta poliisitehtävästä, periaatteessa olisi ollut, mutta poliisia ei saatu paikalle riittävän ajoissa. Omistaja lähti perään ja sai sitten sakot siitä ja vielä henkisiä kärsimyksiä tuli rikoksen uhrille, joka siellä auton takapenkillä joutui istumaan, kun kuski ajoi vähän liian kovaa. Tiedustelisin ministeriltä:

Onko tämä seuraus nyt oikeansuuntainen siltä kannalta, että poliisipalvelut ovat heikentyneet nimenomaan tuolla provinssissa?

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyt heitto ja tiedustelu vain ministeriltä: Mitä hän tarkoitti hyväkäytöksisillä juopoilla?

Sisäasiainministeri  Ville Itälä

Arvoisa puhemies! Joskus sanat sekoontuvat. Tietysti tarkoitin näillä hyvätapaisilla juopoilla sellaisia juoppoja, jotka eivät ole väkivaltaisia. Poliisi monta kertaa juuri syrjäseuduilla hyvin tuntee henkilöt, ja silloin kun kyse ei ole väkivaltaisesta tapauksesta, niin on aika toivotonta, että partio menee pitkän matkan, hakee ehkä tällaisen sammuneen, juopuneen henkilön, vie hänet putkaan ja sitten partio on kiinni siellä putkassa, kun joutuu valvomaan tällaista juoppoa. Se ei ole ihan poliisin perustehtävää.

On tapahtunut valitettavan paljon putkakuolemia ja onnettomuuksia. Sen takia valvonta kuuluisi paremmin terveys- tai sosiaalipuolen viranomaiselle. Silloin poliisikin vapautuisi tekemään tätä tehtävää, johon ed. Vistbackakin äsken vetosi. Totta kai tällaiset yksittäiset tapaukset ovat huono esimerkki siitä, mitä voi tapahtua.

Sen verran haluaisin korjata, että 90-luvun alussa poliisien määrää vähennettiin ja nyt sitä on lisätty, joten olemme suunnilleen samalla tasolla kuin 90-luvun alussa poliisien määrässä. Semmoinen käsitys, että poliisien määrä olisi voimakkaasti vähentynyt, ei pidä paikkaansa.

Toimi  Kankaanniemi  /skl:

Arvoisa puhemies! Voitaisiinko poliisin tehtäviä sillä tavalla vähentää, että harmaan talouden iskuryhmiin ei tarvitsisi aina sisältyä poliisia? Esimerkiksi ravintoloihin iskettäessä siellä on mukana työsuojelutarkastaja, joka tutkii, maksetaanko palkat ja pidätykset oikein, toisaalta Tuotevalvontakeskuksen tai lääninhallituksen edustaja, joka tarkastaa alkoholilainsäädännön noudattamista, ja edelleen verotarkastaja, joka tutkii veroasioita. Sen lisäksi tarvitaan poliisi, koska valtuudet eivät näillä riitä.

Eikö voisi uudistaa järjestelmää niin, että yksi taho voisi suorittaa kokonaistarkastuksen ja näin muut vapautuisivat ja voimavaroja voitaisiin suunnata uudella tavalla?

Sisäasiainministeri  Ville Itälä

Arvoisa puhemies! Talousrikostutkintapuolella on ollut poliiseja noin 400. Määrä on jonkin verran laskenut johtuen siitä, että ihmiset ovat itse lähteneet joihinkin muihin tehtäviin, mutta määrä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Toiminta on ollut aivan erinomaista. Se on tuottanut valtiolle takaisin rahaa rikoshyödyn takaisinsaannin kautta varsin merkittävän määrän. Tältä puolelta ei ole syytä vähentää poliisivoimia.

Jos puhutaan tällaisista iskuista, niin on todella kyse semmoisesta vallankäytöstä, joka kuuluu poliisille. On aika vaikea ruveta antamaan poliisin perustehtävää ja väkivallankäyttömahdollisuutta, joka tämmöisiin tapauksiin voi liittyä, joillekin muille viranomaisille. Sen täytyy olla koulutetulla poliisilla, ja sen takia sitä ei pidä muille antaa. Toki talousrikostorjunnassa on mukana ekonomisteja, veroviranomaisia ja muita. Tämmöisiin iskuihin tuskin heidän koulutuksensa osuu sopivasti.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.