Täysistunnon pöytäkirja 5/2001 vp

PTK 5/2001 vp

5. TORSTAINA 8. HELMIKUUTA 2001 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0.

Köyhistä ja syrjäytyneistä huolehtiminen

Unto Valpas /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmassa luvataan huolehtia köyhistä ja syrjäytyneistä.

Mitä hallitus on tähän mennessä tehnyt näiden kaikkein pienituloisimpien hyväksi, eli onko hallitusohjelmaa toteutettu näiltä osin? Mitä tuloksia on saatu aikaan? Ovatko esimerkiksi tuloerot kaventuneet tai onko köyhien määrä merkittävästi vähentynyt?

Pääministeri Paavo Lipponen

Arvoisa puhemies! Selvitysten mukaan tuloerot ovat kasvaneet nimenomaan sillä tavoin, että suurituloisimmat ovat ikään kuin lähteneet karkuun muilta. Samanaikaisesti myöskin suhteellinen köyhyys on kasvanut, siis niiden osuus, joiden tulot ovat vähemmän kuin puolet keskimääräisestä.

Tähän kehitykseen hallitus on jo aikaisemmin puuttunut monin tavoin. Eläkkeitä on vastikään päätetty nostaa. Verotuksessa on suosittu pienituloisia niin, että pienituloisimmat ovat varsin laajasti vapautuneet valtionverosta. Sen lisäksi työllisyys on parantunut. Tämä on tietenkin se tärkein keino, jolla köyhyyttä ja syrjäytymistä on torjuttava. Näin on jatkossakin meneteltävä, eli hallitus tulee kehysratkaisun yhteydessä myöskin tekemään uusia päätöksiä, joilla on tarkoitus torjua köyhyyttä ja syrjäytymistä. Työllisyyden edistäminen on siinä varmasti aivan tärkein keino.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Mitä olisivat ihan konkreettisesti nämä uudet keinot?

Pääministeri Paavo Lipponen

Arvoisa puhemies! Minusta nyt on mahdollista ja toivottavaa käydä julkista keskustelua täällä eduskunnassa todellakin siitä, miten tehokkaimmin päästäisiin kiinni juuri köyhyysongelmaan ja tuloerojen kasvuun. Kysymys on nimittäin paitsi siitä, että tarvitaan edelleen tietysti toimeentulon vahvistamista, myös siitä, miten estetään syrjäytyminen, joka johtuu ennen kaikkea siitä, että ei olla kiinni työelämässä.

Näitä konkreettisia keinoja valmistellaan. Siinä vaaditaan työllistämistoimia, varmasti toimia myös toimeentulotuen puolella, ja näiden kaikkien pitäisi yhdessä vaikuttaa niin, että voidaan todella poistaa köyhyyttä ja syrjäytymistä. Asiat ovat valmistelussa, ja toivoisin, että eri tahoilta tulisi konkreettisia esityksiä, muitakin kuin markkamääräisiä. Tarkoitan esimerkiksi kansantaloustieteilijöitä, sosiaalipoliitikkoja. Nyt on se aika.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Parin viime viikon aikana valtiovarainministeri Niinistö on pari kertaa todennut, että valtionvelkaa pitäisi kymmenen vuoden tähtäimellä lyhentää parikymmentä miljardia markkaa vuodessa. Kuitenkin olemme jo tähän mennessä hyvinkin toteuttaneet sen, mitä hallitusohjelmaan sisältyi valtionvelan maksun osalta. Me olemme jo reilusti päässeet alle 50 prosentin kansantuotteen osuuteen valtionvelan osalta.

Ministeri Niinistö, miten tämä ed. Valppaan kysymys, johon ministeri Niinistö myös viikonvaihteessa jo puuttui, kun hän lupasi omalta osaltaan olla tuomassa tänne esityksiä työmarkkinatuen parantamisesta, siis työttömyysturvan parantamisesta, sopii yhteen valtionvelan lyhentämisohjelman kanssa? Onko mahdollista teidän mielestänne lyhentää valtionvelkaa esimerkiksi 20 miljardia sellaisena vuotena, jolloin minkäänlaista talouskasvua ei ole olemassa?

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Ensin talouskasvuun. Puheessani totesin, että kohtuullisen, 2—3 prosentin, talouskasvun olosuhteissa tällainen on mahdollista ja myöskin väistämätöntä, jos me vähänkään suomme ajatusta nuoremmille suomalaisille, jotka joutuvat vuoden 2010 paikkeilla todellakin huomattavan suuren eläkepaineen kanssa tekemisiin huolimatta siitä, että ovat nuoria, eli maksamaan meidän, suurten ikäluokkien, eläkkeet. Heille ei voi jättää sekä eläkkeitämme että velkaamme maksettavaksi. Tähän tuo ajattelu perustuu.

Sinänsä ed. Valppaan esittämät näkemykset voidaan ottaa huomioon. Kuten olemme myös lukeneet lehdistä, tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa julkisissa puheenvuoroissa ja kannanotoissa hyvin vaikutusvaltaisilta tahoilta, eduskunnastakin, on esitetty samaisten 20 miljardin edestä vuosittaista tarvetta mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Nyt jos maltettaisiin mieltä niin, että todella katsottaisiin, kuten pääministeri kuvasi, hyvin tarkoin se, missä köyhyyden torjunnan täsmäase parhaiten toimii, niin uskon, että ainakin jonkin asteinen vastaus voidaan antaa, mutta silloin pitää pidättäytyä kaikesta muusta hyvästä nyt hetkeksi.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.