Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Olen jättänyt käsittelyssä olevan lakialoitteen opintotukilain muuttamisesta. Aloitteeni on allekirjoittanut myös sivistysvaliokunnan puheenjohtajisto ja monia muitakin edustajia lähes kaikista puolueista, joten toivon, että asia nyt etenee.

Aloitteessani ehdotetaan, etteivät toisen asteen opiskelijoiden opintorahan suuruuteen vaikuttaisi vanhempien tulot. Nykyisin alle 20-vuotiaan lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevan vanhempien tulot vaikuttavat opintorahan suuruuteen, mitä ei voida pitää perusteltuna. Näinhän ei ole tilanne esimerkiksi korkeakouluopiskelijoidenkaan kohdalla. Alle 20-vuotiailla itsenäisesti asuvilla korkeakouluopiskelijoilla opintorahan määrään eivät vanhempien tulot vaikuta. Tällainen tilanne asettaa siten toisen asteen opiskelijat ja korkea-asteen opiskelijat perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

Suurten ikäluokkien siirtymisestä eläkkeelle seuraa lähivuosina vaikea työvoimapula. Erityisesti ammatillisesta koulutuksesta valmistuvista tulee olemaan pulaa työmarkkinoilla. Eriarvoistava opintotukilaki ei ainakaan lisää nuorten halukkuutta hakeutua ammatilliseen opiskeluun.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvostusta on pyritty viime aikoina kaikin tavoin edistämään. Tässä olisi yksi käytännön keino arvostaa ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevia täysi-ikäisiä nuoria. Tilannehan on nyt se, että opintorahan määrään vaikuttavat vanhempien tulot siinäkin tapauksessa, vaikka opiskelija asuisi jo itsenäisesti omassa taloudessa ja vaikka vanhempien tulot olisivat enintään suomalaista keskitasoa. Vanhempien tulot eivät myöskään aina anna todellista kuvaa heidän kyvystään rahoittaa nuoren opiskelua vieraalla paikkakunnalla. Ylipäätään ei ole kohtuullista edellyttää, että vanhemmille kuuluu velvollisuus osallistua täysi-ikäisen lapsensa opiskelusta aiheutuviin kustannuksiin, kun otetaan huomioon, että heidän lain mukainen elatusvelvollisuutensa on päättynyt lapsen täytettyä 18 vuotta.

Vanhempien tuloraja opintotukea myönnettäessä on pysynyt samana opintotukiuudistuksesta saakka ilman, että siihen on tehty edes inflaatiotarkistuksia. Käytännössä se on merkinnyt tarveharkinnan tosiasiallista kiristymistä, mikä näkyy alle 20-vuotiaiden tuensaajien keskimääräisen opintorahan pienenemisenä ja tuensaajien määrän vuosittaisena vähentymisenä. Tämäkin kehitys eriarvoistaa toisen asteen opiskelijoiden aseman muihin opiskelijoihin nähden.

Toisaalta kaikki hyvätuloisetkaan vanhemmat eivät tue nuoren opiskelua. Nykyinen järjestelmä luo tilanteita, jotka synnyttävät perheen sisäisiä ristiriitoja. Useissa perheissä nimittäin oletetaan, että täysi-ikäinen nuori vastaa itse taloudellisesta tilanteestaan. Tämä voi tuoda nuorelle vaikeuksia suoriutua opiskelustaan.

Epäoikeudenmukainen vanhempien tuloihin perustuva opintorahan tarveharkinta pitää mielestäni poistaa myös itsenäisesti asuvilta alle 20-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta. Tämä helpottaisi näiden opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia. Opintorahan tarveharkinnan poistaminen kaikilta itsenäisesti asuvilta yli 18-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta maksaisi Kelan arvioiden mukaan noin — tässä on vielä vanha rahayksikkö — 125 miljoonaa markkaa.

Arvoisa puhemies! Toivon todella, että sivistysvaliokunta ottaa aloitteeni käsittelyyn ja painostaa hallitusta tuomaan asiasta esityksen, jotta tämä epäkohta saadaan korjattua. Tästä asiastahan on aikaisemmin ainakin ed. Rantakangas tehnyt lakialoitteen, ja minun tietääkseni se ei ole ainakaan vielä johtanut minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Muutenkaan opiskelijoiden asemaan ei ole mielestäni kiinnitetty Lipposen hallituksien aikana riittävästi huomiota, päinvastoin vuonna 95 opintotukea vielä leikattiin. Nyt olisi aika antaa jo jotain opiskelijoillekin.

Esko-Juhani   Tennilä  /vas:

Arvoisa puhemies! On tullut aika kiinnittää huomiota opiskelijoiden tilanteeseen. Se on monilta osin hyvin vaikea. Heidän osaltaanhan tilanne on pahoin jäätynyt siihen, mihin se jäi, kun opintotukea 1995 leikattiin. Korjauksia ei ole kuulunut. Ei ole todellakaan mitään perustetta sille, että alle 20-vuotiaat opiskelijat jätetään ainakin osittain vanhempien tulojen ja avustuksen varaan. Tälle kytkylle ei ole perusteita, ja tämä kytkentä pitää poistaa, kuten ed. Valpas lakialoitteessaan ehdottaa. Odotan, että valiokunta paneutuu tähän aloitteeseen tosimielellä ja tuloshakuisesti.

Toinen asia, joka tulee kiireesti korjata, on opiskelijoiden kesäaikainen asumistukijärjestelmä, sen luominen. Onhan se outo tilanne, että kesäajalta opiskelija ei asumistukea saa. Useissa tapauksissa se johtaa pakolliseen toimeentulotuen hakemiseen. Jos sitä ei saa, tilanne on usein täysin kestämätön, eli opiskelijoiden pitää saada asumistuki myös kesäajalta, jolloin hyvin moni opiskelee tai ei sitten vain saa työtä.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Valpas on tehnyt hyvän aloitteen, ja tämä on tullut monissa puhelinsoitoissa esille kuluneen vuoden aikana. Ihmiset ihmettelevät, miten voi tällä tavalla olla, kun lapsi tai nuori on siirtynyt jo asumaan omiin hoiviinsa ja siitä huolimatta vanhemmat joutuvat vielä vastuuseen tulojen osalta, jos sattuu jonkin verran hankkimaan. Minusta tämä pitää saada näin erotettua kuin ed. Valpas esittää.

Toisena asiana, jota aloitteessa ei sinällään ole, näen kuitenkin yleensä opiskelijoiden sosiaalisten etuuksien tason ja opintotuen tason. Minusta pitäisi päästä siihen tilanteeseen, että opiskelijoillakin olisi jokin vähimmäisturva, olisiko se sitten sama kuin työmarkkinatuessa on. Tiedän, että sitä ei hetkessä saada, mutta meidän pitäisi laittaa se tavoitteeksi, pikkuhiljaa vuosittain lisätä siihen, jolloin ei tapahtuisi sitä, että opiskelijat joutuvat riippumaan välillä toimeentulotukiluukulla. Lisäksi kytkös, että ihmisten pitää opiskella velaksi, pitää saada kokonaan pois siitä, koska joskus aikanaan he tulevat työelämään ja veronmaksajiksi ja tuntuu hassulta, että pitää opiskella vielä hyvinvointi-Suomessa kuitenkin velaksi.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämä aloite on paikallaan. On hyvin kummallista, että toisen asteen opiskelijoiden asema on todellakin toinen kuin esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden. Tässä mielessä ei voi pitää tasa-arvon toteutumista nykyään tapahtuvana. Ongelma on tietysti se, että lakialoitteet eivät välttämättä johda nopeasti tulokseen, mutta toivon mukaan valiokunta tässä tapauksessa sitten voisi kirjelmöidä asianomaiseen ministeriöön, opetusministeriöön. Toivon, että sivistysvaliokunta sitten asiallisesti tämän huolen käsittelee ja informoi ministeriötä toivomuksella, että asiasta tuotaisiin hallituksen esitys tähän taloon.

Antti   Rantakangas  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Valpas jo totesi, että jätin itse vastaavan sisältöisen lakialoitteen syksyllä ja se ei ole vielä ainakaan edennyt myönteisellä tavalla. Toivon, että nyt tämä ed. Valppaan ensimmäisenä allekirjoittama lakialoite etenisi valiokunnassa, kun mukana on valiokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajakin. Uskon, että keskustaedustajat ovat tukemassa tämän epäkohdan korjaamista eli toisen asteen opiskelijoiden aseman parantamista.

Ed. Tennilä otti minusta tähän liittyen myöskin hyvän asian esille elikkä opiskelijoiden asumistuen kesän ajalta. Se on käytännön ongelma, joka tulisi myöskin korjata ja saada tällä tavalla vahvistettua nuorten opiskelijoiden toimeentuloa.

Mari  Kiviniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edellisten puhujien kanssa siitä, että lakialoite tästä asiasta on tarpeen, mutta niin kuin keskustelussa on käynyt jo ilmi, opiskelijoiden tuissa on myös muita epäkohtia, joista yksi ongelmallisimpia on asumistuki ja se, ettei kesältä asumistukea kaikissa tapauksissa pysty saamaan. Jotta tästä ongelmasta ja siitä, että kansalaiset ja opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa, päästäisiin eroon, järkevin ratkaisu olisi se, että yhtenäistettäisiin koko asumistukijärjestelmä, jolloin kohdeltaisiin kaikkia kansalaisia samalla tavalla ja tukea saisi silloin joka kuukaudelta.

Katja  Syvärinen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämäkin lakiesitys ja sen osoittama ongelma osoittavat, että yhteiskunta on pitänyt toisen asteen koulutusta myös toisen luokan koulutuksena. Meillähän on ollut monenlaisia opintotukeen liittyviä epäkohtia. Toisen asteen opiskelijat ovat saaneet pienempää opintotukea kuin korkeakouluopiskelijat, vaikka heille leipä maksaa aivan yhtä paljon kuin toisillekin. Olen myöskin sitä mieltä, että ympärivuotinen asumistuki olisi saatava mitä pikimmin. Se uudistus tuntuu saavan täältä paljon tukea. Kysymys on vain rahasta ja siitä, että se myös järjestellään, ja sitä kautta kysymys on vain poliittisesta tahdosta.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Valppaalle toteaisin, että on hyvin virheellistä väittää, että Lipposen hallitusten aikana ei opiskelijoita olisi muistettu. Yliopistoille on tuotu kipeästi niiden tarvitsemia lisävoimavaroja, ja eikö ole niin, että juuri opiskelijoiden ateriatukea korotettiin? Niistä opiskelijajärjestöt ovat kyllä hallitusta muistaneet kiittää.

Opintotuessa on useita epäkohtia. Onkin hyvä, että siitä istuu opetusministeriössä työryhmä, ja toivon omalta osaltani, että niitä lakiesityksiä mahdollisimman pian tänne eduskuntaan saataisiin.

Mutta ed. Kiviniemelle toteaisin, että asumistukijärjestelmien yhtenäistäminen ei ole välttämättä hyvä asia eivätkä sitä opiskelijajärjestötkään toivo, koska asumistukea ei esimerkiksi saa ulkomaille ja opiskelija tarvitsee opintorahan asumislisän kipeästi mukaansa, kun hän lähtee ulkomaille. Olen samaa mieltä, että siinä on epäkohtia ja jonkinlaista yhtenäistämistä tarvitaan, mutta ihan samaa järjestelmää ei opiskelijoille pitäisi tehdä. Se ei olisi hyvä.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoite n:o 149/2001 vp on aivan oikeasta asiasta, ja haluan kannattaa puheenvuorollani sitä, kuten aikaisemmin olen kannattanut vastaavaa ed. Antti Rantakankaan tekemää aloitetta. Kysymys opiskelijoitten toimeentulosta liittyy hyvin olennaisesti meidän kansalaistemme hyvinvointiin. Mielestäni opintotukea tulisi voida korottaa minimityöttömyyspäivärahan tasolle ja korjata näitä epäkohtia. Täällä on viitattu kesäaikaisiin asuntomenoihin, koska on mielekästä, että kesäaikanakin asunto on.

Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että käsiteltävänä oleva aloite saa valiokuntakäsittelyssä huomion osakseen.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa puhemies! Yhdyn näihin puheenvuoroihin, joissa täällä on todettu, että tämä ed. Unto Valppaan aloite on tarpeellinen ja oikea. Kannatan myöskin sitä, että nyt nimenomaan hallituksen taholta tulisi aloite näitten epäkohtien poistamiseksi, joita tällä hetkellä opiskelijoilla on, ja näitten epätasa-arvoisuuksien poistamiseksi. Näitä lakialoitteita on tehty jo viime vuonna, ja niin kuin täällä tuli esille, ne otetaan samassa yhteydessä käsittelyyn muiden epäkohtien kanssa, joita on opiskelijoiden toimeentuloon liittyen. Ne käsitellään samanaikaisesti.

On nimittäin erittäin tärkeää, että opiskelijat voivat opiskella sillä tavalla, että heidän toimeentulonsa on turvattu, ja he voivat kaiken energiansa ja kaikki voimavaransa kohdentaa opiskeluun, niin että se tapahtuu nopeasti ja tavoite toteutuu ja tuloksellisesti. Ennen kaikkea on erilaiset opiskelumuodot saatava samanarvoiseen asemaan, ja näin saadaan esimerkiksi toisen asteen koulutus myöskin samaan arvoon kuin yliopisto- ja korkeakouluopiskelu.

Tarvitsemme paljon asennemuutosta ja arvojen uudelleenarviointia tässä asiassa. Kaikkia keinoja, joilla voidaan edistää nimenomaan nuorten hakeutumista ammatilliseen opiskeluun, pitää lisätä ja ennen kaikkea havaita myöskin, että on meidän yrityselämällemme ja elinkeinoelämällemme hyötyä, että ammatillinen toisen asteen opiskelu saa riittävästi motivoituneita opiskelijoita.

Toivon, että tämä aloite tulee nopeaan käsittelyyn ja saa vastauksensa myöskin hallituksen taholta.

Matti  Kangas  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteessa opintotukilain 19 §:n muuttamisesta olen yhtenä allekirjoittajana, ja mielestäni tämä on aivan oikean suuntainen lakialoite, että vanhempien tuloja ei oteta huomioon opintotukea myönnettäessä. Tämä on myös oikeudenmukaisuuskysymys.

Toisen asteen koulutus on jäänyt vähän taka-alalle Suomessa viime vuosina, ja siitä voi olla vakavia seurauksia tulevaisuudessa, varsinkin kun suuret ikäluokat ovat jäämässä pois työelämästä. Minä olisin samaa mieltä opiskelijoiden asumistuesta kesäajalta. Se tulisi kyllä saada opiskelijoiden käyttöön, tietenkin vapaaehtoisena. Elleivät he halua sitä ottaa, eihän ole pakko.

Päivi  Räsänen  /kd:

Rouva puhemies! Ed. Valppaan aloitteessa esiin tuotua ongelmaa pahentaa vielä se, että perheen lasten lukumääräkään ei vaikuta opintotuen suuruuteen eikä nosta vanhempien tulorajoja. Nykyinen tilanne saattaa hankalaan asemaan ne perheet, joissa on useita alle 20-vuotiaita toisella asteella opiskelevia lapsia ja joiden tulot juuri ja juuri ylittävät asetetut tulorajat. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheissä tai perheissä, joissa on kaksosia tai jopa kolmosia. Esimerkiksi tämän tyyppisestä perheestä itseeni otettiin yhteyttä. Näissä perheissä täysi-ikäisten lasten elatus voi jäädä täysin vanhempien harteille perheen jäädessä ilman tukea.

Tilanne on ongelmallinen myös niille tulorajat niukasti ylittäville perheille, joissa on toisella asteella opiskelevan alle 20-vuotiaan lisäksi monia alaikäisiä lapsia elätettävänä. Mielestäni vähintään se tulisi kiireellisesti korjata, että perheen lasten lukumäärä vaikuttaisi tulorajoihin, joiden pohjalta opintorahaa myönnetään.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Rouva puhemies! Eduskunta on viime aikoina ottanut monessakin asiassa myönteistä aloitteellista roolia. Viittaan vaikkapa eläkeläisten kokemien epäkohtien korjaamiseen. Nyt tarvitaan samanlaista aloitteellista otetta eduskunnasta myös opiskelijoiden kysymyksissä. Tässä on nyt lakialoite, joka menee valiokuntaan, ja siellä on mahdollisuus tällainen aloite ottaa käsittelyyn ja lähteä viemään sitä eteenpäin. Miten asiat lopulta hoituvat, se on tekniikkaa, mutta aloitteellisuus eduskunnasta päin opiskelijoidenkin asiassa on nyt ehdottomasti tarpeen.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Opintotukilain muuttaminen siihen suuntaan, että opiskelijat ovat todellakin yhdenvertaisia toisiinsa nähden, on ihan paikallaan. Siihen tulee kaikin keinoin pyrkiä. Täällä ehdittiin nostaa jo esille asumistukikysymys kesäkuukausilta ja sen tuoma eräs ongelma. Eli tuen puute myöskin työllistää hyvin paljon sosiaalityöntekijöitä, kun joudutaan arvioimaan toimeentulotuen tarvetta. Sosiaalityöntekijät ovat jo monin paikoin tällä hetkellä hyvin kuormitettuja, koska maassa on hyvin vakava pitkäaikaistyöttömyys, vakava nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaissairaudesta johtuvat syrjäytymisongelmat.

Toinen kysymys on, onko tämä hallituksen, jota myös ed. Valpas hallituspuoleen jäsenenä edustaa, yksi pääpainoalue. Kyselytunnillahan ed. Hyssälältä pääministeri kysyi, mikä on se pääpainoalue. Onko tämä nyt yksi hallituksen pääpainoalue?

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Opiskelumahdollisuuksien turvaaminen on välttämätöntä, jotta tähän suomalaiseen yhteiskuntaan syntyy lisää uutta henkistä pääomaa. On paljon tapauksia, joissa vanhempien mahdollisuudet edesauttaa opintojen läpivientiä ovat hyvin rajallisia. Siksi on hyvin tärkeää, että näihin asioihin myös vakavasti suhtaudutaan.

Eilen täällä lähetekeskustelussa oli auton käyttövarkausasia. Vasemmistoryhmien taholta paheksuttiin sitä, että lakialoitteen pohjalta hallitus valmisteli lainmuutoksen. Minä kuitenkin koen sen niin, että jos eduskunnassa ollaan aloitteellisia, niin ministeriöiden on syytä hyvin vakavasti ottaa asiat, ja niin on myös tämän opintotukiasian kohdalla.

Erityinen ongelmakenttä on myös siinä, jos opinnot pitkittyvät jostain syystä. On mahdollista, että terveydellisistä syistä opinnot pitkittyvät. Kun riittävän ajanjakson on ollut oppilaitoksen kirjoilla, pitäisi olla valmis ja lopputyö tehty, mutta jos näin ei ole, tippuu opintotuen mahdollisuuden piiristä, mutta ei myöskään pääse hakeutumaan työttömäksi työnhakijaksi eikä myöskään Helsingin kaupungissa kovin helposti saa toimeentulotukea. Olisi tämänkin asian yhteydessä syytä syventyä tarkastelemaan tätä epäkohtaa

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä opiskelijoitten asia kiinnostaa näin laajasti. Minusta monissa puheenvuoroissa tuli hyviä asioita esille. Erityisesti ed. Räsänen toi vielä hyviä lisäperusteita tälle asialle.

Ed. Sarkomaalle toteaisin, että eivät Lipposen hallitukset kovin ystävällisiä opiskelijoille ole olleet. Kyllä nämä leikkaukset ovat varmasti vieneet opiskelijoilta enemmän kuin he ovat saaneet, pieniä etuja, Lipposen hallitusten aikana. Luulen, että opiskelijoiden reaalinen tulokehitys on kyllä pahasti miinuksella. Tämä tuntuu vähän oudolta, kun samanaikaisesti olemme pystyneet antamaan suurituloisille merkittäviä verohelpotuksia. Kyllä minun mielestäni nyt on opiskelijoiden vuoro, jos koskaan.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan lyhyesti. Täällä ed. Seivästö pohti juuri sitä, mikä on pääasia. Hän viittasi pääministeri Lipposen tämän päivän puheenvuoroihin ja kysymykseen, missä on pääpaino. Kyllä tämä on varmasti sellainen asia, joka pitää hoitaa. Tässä ei ole kyllä sellaisista taloudellisista resursseista eikä summista kyse, että tässä olisi valtiontaloudellisesti pääpaino. Tässä on kyse varsin pienestä summasta vuositasolla. Kyllä pitää pystyä hoitamaan sekä eläkkeet kuntoon että myöskin muuten sosiaalitukea. Niin kuin täällä ed. Tennilä jo kahteen kertaan vakuutti, niin kyllä opiskelijoiden asema on tärkeä hoitaa. Se on jäänyt tosi vähälle.

Petri  Neittaanmäki  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni ed. Valppaan lakialoite osuu erittäin ajankohtaiseen asiaan ja on erittäin tärkeä. Muistan, kun itse vuonna 93 aloitin opintoni Alkio-opistolla Korpilahdella. Vaikka asuin tuolloin itsenäisesti, en todella saanut mitään muuta opintotukea kuin opintolainan valtiontakauksen, ja sillä oli sitten yritettävä tulla toimeen.

Todella tämä vanhempien yhteenlaskettu vuositulo 163 500 markkaa on aivan liian alhainen, kun sen ylityttyä aletaan toisen asteen oppilaitoksien opiskelijoiden opintorahaa leikata. Näin ollen ilman muuta keskiasteella tai toisella asteella opiskelevat on saatettava samaan asemaan kuin muutkin opiskelijat tässä maassa.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Kun tätä tulonjakotilastoa katsoo, niin se ylin joukko on saanut hyvin reilusti lisää tuloja kuukaudessa ja vuositasolla ja sitten tämä pienituloisin joukko on jäänyt hyvin pienille, muutaman markan kuukausitulojen lisäyksille. Siihen joukkoon kuuluu valtaosa opiskelijoista. Sinne pienituloisimpaan luokkaan kuuluvat pitkäaikaistyöttömät ja pitkäaikaissairaat, joihin ed. Tiusanen viittasi, ja siellä köyhyys on vain syventynyt viime vuosien aikana.

Opiskelijoiden kohdalla on sentään se toivo, että kun ammattiin valmistut ja jos saat työpaikan, niin pääset nousemaan pikkuhiljaa sieltä köyhyydestä pois. Mutta on tällä hetkellä niin paljon niitä ihmisiä, jotka ovat jo vuosikausia olleet tässä lähes toivottomassa tilanteessa. Siinä suhteessa nyt niitä yhteisiä tekojamme ja ponnistuksiamme näiden ihmisten aseman parantamiseksi kaivataan.