Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Katselin tässä ensin, tuleeko ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja käyttämään esittelypuheenvuoroa, mutta kun ei tullut, niin otin puheenvuoron. Pidän tätä aihepiiriä sen verran tärkeänä ja myös niitä seikkoja, jotka tässä mietinnössä tulevat esiin, että mielestäni on syytä käydä keskustelua.

Tässä on siis kysymyksessä hallituksen esitys Valko-Venäjän tasavallan kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä. Valiokunta toteaa mietinnössään, että uudistetun investointisuojasopimuksen solmimista Valko-Venäjän kanssa ei pidä nähdä tuen osoituksena Valko-Venäjän hallinnolle. Investointisuojasopimuksia on solmittu perinteisesti myös sellaisten valtioiden kanssa, joiden poliittiset ja ihmisoikeusolosuhteet ovat puutteellisia, koska ulkomaisilla investoinneilla on nähty myös olevan myönteinen vaikutus maiden yhteiskunnallisille oloille ja näin myös lisääntyvät investoinnit Valko-Venäjälle lisäisivät kanssakäymistä Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja yrityselämän kanssa ja samalla toisivat riippumattomia elinkeinomahdollisuuksia Valko-Venäjän kansalaisille. Valtaosa Valko-Venäjän taloudestahan pyörii valtion kautta.

Sen vuoksi pidän kyllä näitä valiokunnan näkökohtia ihan hyväksyttävinä ja tätä sopimuksen solmimista hyväksyttävänä, mutta haluan kiinnittää huomion siihen, että on kyllä häpeällistä, että Euroopan sydämessä, vajaan 500 kilometrin päässä Suomesta meillä on olemassa sellainen valtio, jossa ihmisoikeuksien, sananvapauden, poliittisten oikeuksien tilanne on niin surkea. Kaikissa mahdollisissa yhteyksissä meidän velvollisuutemme on ottaa esiin nämä Valko-Venäjän puutteelliset ihmisoikeudet.

Tästähän aivan hiljattain oli uutisia, kun joukko eurooppalaisia nuorisopoliitikkoja vieraili Valko-Venäjällä keskustelemassa Valko-Venäjän demokratia- ja ihmisoikeustilanteesta paikallisten nuorisojärjestöjen kanssa ja tuon tilanteen jälkeen sitten Valko-Venäjän valtion poliisi pidätti vierailua järjestämässä olleet kymmenen nuorta valkovenäläistä ja isännät tuomittiin ilman oikeudenkäyntiä viideksitoista päiväksi vankilaan vääränlaisesta kielenkäytöstä.

Itse tapasin viime syksynä Brysselissä järjestetyssä kansalaisjärjestöjen ja eräiden kristillisdemokraattisten puolueiden kokouksessa Valko-Venäjän veljespuolueen, kristillisdemokraattisen puolueen, edustajia, ja puolueen puheenjohtaja ei päässyt ollenkaan tuohon kokoontumiseen, sillä hän istui vankilassa täysin perusteettomasti, samoin kuin monet muutkin oppositiopuolueiden johtohenkilöt.

Nykyhallinnon aikana Valko-Venäjällä on tapahtunut oppositiojohtajien ja journalistien katoamisia ja mystisiä kuolemia. Myös uskonnollinen tilanne on erittäin vaikea. Seurakuntien kokoontumiseksi pitää saada virallinen lupa, ja sitten kun sitä lupaa anotaan, sitä ei heru, ja vankiloissa istuu myös pitkä rivi pastoreita tuomittuina luvattomien jumalanpalvelusten järjestämisestä.

Lännessä meillä Valko-Venäjää nimitetään Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi presidentti Lukašenkan autoritaarisen aseman vuoksi, ja Valko-Venäjähän on myös ainoa maa, joka ei ole saanut jäsenyyttä Euroopan neuvostossa. Siellä on muun muassa voimassa edelleen kuolemanrangaistus. Haluan sekin kertoa, että kun kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kävi tapaamassa tasavallan presidenttiä, niin otimme tämän Valko-Venäjän tilanteen sielläkin keskusteluun. Tuossa keskustelussa presidentti kannusti luomaan suhteita Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaan ja poliittiseen yhteiskuntaan näiden omien verkostojen kautta.

Toivon mukaan nyt tämä tehty investointisopimus omalta osaltaan olisi myönteisellä tavalla tukemassa Valko-Venäjän yrityselämää ja sitä kautta kommunikointia kansalaisyhteiskunnan kanssa, ja toivon, että tätä nyt ei todellakaan tulkita minkäänlaiseksi myönteiseksi tueksi tälle Valko-Venäjän diktatuurille.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Euroopassa on todellakin vain yksi selkeä diktatuuri, ja se on Valko-Venäjä. Tässä jo ed. Räsänen kertoi esimerkin: kokoomusnuoret yhdessä muiden konservatiivi- ja kristillisdemokraattinuorten kanssa olivat pari viikkoa sitten vierailulla Valko-Venäjällä Minskissä, ja kuinka ollakaan, heidän isäntänsä, puolueveljensä, paikallispuolueveljensä, pidätettiin välittömästi, ja syy oli sopimaton kielenkäyttö, eli ulkomaisten kanssa kanssakäymisessä oleminen on vaarallista tuossa maassa. On täysin selvää, että tämän päivän Euroopassa mitään tämän tyyppistä ei voida hyväksyä.

Nyt meidän täytyykin keskustella siitä, mikä on se strategia, jolla pyritään vaikuttamaan Valko-Venäjään, niin että siellä alettaisiin noudattaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Tässä suhteessa täytyy todeta, että esimerkiksi Euroopan neuvostossa olemme käyneet keskustelua. Valko-Venäjä on ainoa Euroopan maa, joka ei ole Euroopan neuvoston jäsen. Sen sijaan Euroopan neuvosto käy dialogia opposition kanssa ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa ja pyrkii sitä kautta viemään ihmisoikeusviestiä eteenpäin kansalaisille Valko-Venäjällä.

On syytä huomata, että kun Venäjän ja Valko-Venäjän välillä oli konflikti kaasutoimitusten osalta, niin varmasti tällä hetkellä Venäjälläkin joudutaan miettimään, miten pitäisi suhtautua Valko-Venäjään. Uskon, että tässä suhteessa olisi hyvin tarkoituksenmukaista, että EU kävisi dialogia Venäjän kanssa ja pyrkisimme löytämään yhteisen politiikan, jolla pyrittäisiin vaikuttamaan siihen, että Valko-Venäjällä ihmisoikeudet ja demokratia voisivat kohtuullisen ajan kuluessa toteutua.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Räsäsen huoli siitä, että tämä olisi jokin välillinen tuki ikään kuin Valko-Venäjälle, on todella kaukaa haettu. Sitähän tämä ei ole, päinvastoin. Minusta on aivan selvää, että läntisten markkinatalousmaiden täytyy tehdä investointisuojasopimuksia Valko-Venäjän kanssa ja edistää nimenomaan ulkomaisten investointien tuloa siihen maahan, koska se on paras tie auttaa myöskin Valko-Venäjää demokratian kehityksessä, kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja tulemaan myöskin läntisten demokratioiden joukkoon. Tämä on selkeästi havaittu, että ulkomaiset investoinnit voivat olla tässä myönteisenä apuna.

Valko-Venäjähän on tämmöinen merkillinen demokratiavajeen omaava saareke Euroopassa tänä päivänä, semmoinen merkillinen demokratian takamaa, jolla, niin kuin on todettu, ei ole myöskään Euroopan neuvoston jäsenyyttä. Mutta monen hiljaisen vuoden jälkeen Euroopan neuvosto on pyrkinyt nyt taas avaamaan dialogia Valko-Venäjän kanssa, ja se syy lähtee siitä, että se dialogi, avoin debatti, sen maan kanssa on parempi kuin olla hiljaa, koska se hiljaisuus tavallaan eristää vielä syvemmälle Valko-Venäjän eurooppalaisesta kehityksestä. Siksi ne avaukset, mitä nyt Euroopan neuvoston piirissä on tehty, ovat olleet tavattoman tärkeitä. Esimerkiksi yritykset toimia journalistien, koko median vapaan toiminnan puolesta ovat olleet hyvin keskeistä ydintä tavallaan siinä Euroopan neuvoston toiminnassa.

Olen aika vakuuttunut siitä, että lähivuosina tässä voidaan odottaa tuloksiakin, mutta katseet suhtautuvat kyllä, herra puhemies, myöskin Venäjälle. Kyllä Venäjän täytyisi keskeisenä Euroopan neuvoston jäsenmaana, mahdollisesti jopa tulevana puheenjohtajamaana lähivuosina, olla vakauttamassa ja edistämässä kaikkia niitä toimia, joilla Valko-Venäjän diktatuurinen kehitys lopetetaan ja se saadaan sidottua läntisten maiden joukkoon jakamaan myöskin läntisiä arvoja ja sen kautta myöskin Euroopan neuvoston jäseneksi.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta on arvokasta, että täällä käydään keskustelu Valko-Venäjästä tämän investointisuojasopimuksen yhteydessä. Itse varoisin tietyllä tavalla käyttämästä attribuuttia ilman määrittelyä. Täällä käytettiin termiä diktatuuri. Olisin vähän huolissani tuon termin käyttämisestä ilman tarkempaa määrittelyä. Valko-Venäjä on poikkeuksellisen autoritäärinen maa, jossa perustavimpia ihmisoikeuksia loukataan, ja on tärkeätä, että me kiinnitämme näihin huomiota. Tässä keskustelussa diktatuuri-termi on voimakas.

Täällä Suomessakinhan käy valkovenäläisiä edustajia. Tässähän oli hallituksen edustaja paikalla tälläkin viikolla ja voimme käydä keskustelua. Usein he kysyvät meiltä, minkä takia Valko-Venäjä otetaan tikun nokkaan esimerkiksi Etyjin piirissä, kun siellä on monia muita hankalampiakin maita. Vaikkapa Keski-Aasiasta löytyy, Kaukasukselta myöskin löytyy maita, joissa järjestelmä on diktatuurisempi, jos tätä termiä tässä ed. Laukkanen käytti niin kuin pehmeämmässä muodossa, kuin konsanaan Valko-Venäjällä. Siihen, millä tavalla me Euroopassa joudumme Valko-Venäjästä tietysti sanomaan, totta kai vaikuttaa ympäristö, missä toimitaan: Valko-Venäjä on keskellä Eurooppaa. Toiseksi vaikuttaa arvioihin myöskin se, mikä on yhteiskunnan kehityksen suunta. Tässäkin suhteessa voi yhtyä ed. Laukkaseen: kehityksen suunta poliittisen demokratian mielessä Valko-Venäjällä on mennyt huonompaan. Totta kai tähän me joudumme reagoimaan voimakkaasti. Tämä on kohtuuton tilanne, millä tavalla Valko-Venäjän kaltainen maa keskellä Eurooppaa toimii tällä hetkellä sekä poliittisten oikeuksien että ihmisoikeuksien kannalta.

Silti yhdyn tämän investointisuojasopimuksen perusteisiin. Järkevämpää kuin eristäminen on sitouttaminen. Tässä on järkevää, että unionilla on sanktiot, jotka koskevat Valko-Venäjän poliittista johtoa ja koskevat nimenomaan finanssisiirtoja, mutta nimenomaan että pyritään siihen, että kansalaisyhteiskunnan tasolla, myöskin talouselämän tasolla, Valko-Venäjää sidotaan yhteiseen yhteistyöjärjestelmään mukaan. Se on tehokkain keino pitkässä juoksussa vaikuttaa myöskin tuohon Valko-Venäjän todella huolestuttavaan kehitykseen, mihin tässä on viitattu.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Ärade talman! Låt mig säga några ord. Jag är för det första väldigt glad över det intresse som finns för Vitryssland. Låt mig för det andra säga att när man diskuterar samarbetsavtal med Serbien har man konstaterat att vi för Serbiens del måste lära oss av Vitrysslands situation.

Riksdagsledamot Kiljunen nämnde ordet sitouttaminen — att vi skall binda upp genom olika slags kraftiga åtgärder. Jag tror att vi här har en fråga om att visumpolitiken måste vara sådan att de som vill lära sig mera om Europa kan bli en del av det. De mänskliga kontakterna måste ökas med Vitryssland i ett kommande perspektiv.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että Valko-Venäjästä käydään keskustelua. Se on keskellä Eurooppaa, niin kuin sanottiin. Tavallaan Valko-Venäjä on opettanut siinä, kun mietittiin yhteistyökuvioita Serbian kanssa. On pakko sitouttaa, mutta myöskin viisumipolitiikkaa on käytettävä tässä yhteydessä niin, että opiskelijat, nuoret pääsevät kokemaan muuta Eurooppaa ja muiden eurooppalaisten yhteistyöhalua, mahdollisuuksia kehittää yhteiskuntaansa. Sillä lailla kasvavat opiskelijat, nuoret ja tavalliset kansalaiset. Siinä valossa täytyy myöskin EU:n viisumipolitiikkaa tarkistella.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Meille on opetettu, että tuolla saa vaan 2 minuuttia puhua, mutta tähän voi mennä vähän enemmän, koska ed. Räsänen toi hyvän, tämän vääränlaisen kielenkäytön ja vainoamisen ja muun tässä esiin ja sitten Valko-Venäjää mätkitään. Todellisuudessa meillä Suomessa on hyvä esitys siitä tai oikeastaan loistavat esimerkit, kuinka viime päivinä on käytetty kieltä täysin väärin ja sitten vielä niin kuin vainottu ja tuomittu ja kaikkea muuta. Eli voin esimerkkinä tässä kauniisti Valko-Venäjänkin puolustukseksi lukea täältä esimerkiksi, että indoeurooppalaisissa kielissä "harseller", joka tarkoittaa vainoamista, tarkoittaa myös ärsyttämistä, ahdistelua, kiduttamista, kiusaamista ja vaivaamista. Suomessa tämä sana sitten englannista, "harassment", on käännetty lakikielessä "häirintä", jolla ei ole mitään tekemistä tämän etymologian kanssa, miten se muualla tajutaan.

Esimerkiksi Ruotsissa, kun tämmöinen "harassment" tulee englannista, niin se tulee "harrer"-verbistä, joka on tarkoittanut, että pistetään koirat perään. Se on niin rankka termistö. Ruotsissa mentiin aika pitkälle tämän asian kanssa eikä voitu sitten niitten "antasta"-sanaa käyttää ollenkaan, koska se liittyy lähinnä tassu- tai käpälä-sanaan, tietysti ei koiran käpälään, vaan ehkä kissan käpälään, ja käpälöinti voisi olla aika vaikea käännös, joten käännettiin semmoisella termillä tämä, etteivät sanat menisi sekaisin, kuin "sexuell", oliko "misshandling" eli "misshandla".

Arvoisa puhemies! Vääränlaisesta kielenkäytöstä ja siitä, että Valko-Venäjää syytetään täällä ihmisvainosta ja sitten meillä samoilla termeillä, kun me olemme Euroopassa, indoeurooppalaisilla kielillä syytetään kansanedustajia ja sekoitetaan sanat. Eikö olisi hyvä Valko-Venäjän puolustukseksi tässä vaiheessa tuoda esiin se, että myös kansanedustajia Suomessa kohdellaan tällä hetkellä laittomasti, jos mennään tämmöiseen pilkun rakasteluun tällä tasolla? Mutta jos ei tämä kelpaa, niin sanotaan nyt kuitenkin loppuun sitten vielä latinaksi tähän, että naturam furca expellas, tamen usque recurret. Eli vaikka kepillä hakkaisit luontoa, karkottaisit luontoa, niin se nousee kuitenkin takaisin. En tarkoittanut, arvoisa puhemies, nyt tätä omaa puhettani ja suhtautumistani teihin, vaan tähän asiaan.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! En ole aivan varma, että puheenvuoroni liittyy samaan aihepiiriin kuin edellinen puheenvuoro, mutta käsiteltävänä on todellakin Valko-Venäjän kanssa tehtävä investointisuojasopimus. Haluan ed. Räsäselle ja muillekin täällä todeta, että ulkoasiainvaliokunta oli toki erittäin hyvin tietoinen Valko-Venäjän poliittisesta tilanteesta. Tässä valiokunnan mietinnössä myös tämä todetaan. Täältä on luettavissa esimerkiksi seuraava suora sitaatti: "Sen hallinto on räikeässä ristiriidassa eurooppalaisten normien kanssa, ja sen takia Euroopan unioni noudattaa politiikkaa, joka rajoittaa kanssakäymistä Valko-Venäjän johdon kanssa - -." Edelleen mietinnössä sanotaan: "Valiokunta toteaa, että uuden investointisuojasopimuksen solmimista Valko-Venäjän kanssa ei pidä nähdä tuen osoituksena Valko-Venäjän hallinnolle." Tässä on tämä klassinen kysymys, että kun on tällaisia diktatuureja ja vastaavia maita, joissa räikeästi loukataan demokratiaa ja ihmisoikeuksia, miten tulee suhtautua. Tuleeko pyrkiä eristämään ja sitä kautta painostamaan maan hallintoa uudistuksiin vai tuleeko esimerkiksi edistää kaupankäyntiä ja uskoa siihen, että kansainväliset sijoitukset ja kansainväliset yritykset eräällä tavoin sisältä päin vaikuttavat myönteisesti tuon maan käytäntöihin niin työelämässä kuin laajemminkin?

Valko-Venäjän kohdalla ja useimpien muiden maiden kohdalla tänä päivänä ajatellaan, että kaupankäynnin lisääminen ja kansainväliset sijoitukset toimivat myönteisesti demokratian ja ihmisoikeuksien hyväksi. Kaiken kaikkiaan pitää sanoa, että ongelmahan tässä on kommunistien, entisten kommunistien, suhtautuminen demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, diktatuuriin. Monissa maissa kommunismin kukistumisen jälkeen entiset kommunistit ovat kesyyntyneet ainakin puheissaan ja usein myös toimissaan. — Siirryn puhujapönttöön.

Herra puhemies! Kuten sanoin, niin monissa Euroopan maissa ja muissakin maissa kommunismin kukistumisen jälkeen monet kommunistit, entiset kommunistit, ovat osoittaneet tukensa demokratialle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle, ja näin uskon myös Suomessa tapahtuneen entisten kommunistien kohdalla. Ainakin useimpien kohdalla haluan uskoa, että he tänä päivänä ovat vilpittömiä demokratian ja ihmisoikeuksien ystäviä, vaikka ovatkin ajaneet maahamme aikanaan kommunistista diktatuuria.

Mutta Valko-Venäjän johtaja Lukašenka on hyvä esimerkki ja osoitus sellaisesta kommunistista, joka maailman muuttuessa ja oman maansakin muuttuessa on kuitenkin halunnut säilyttää ne kommunistisen ajattelun kovaan ytimeen kuuluvat asiat, kuten diktatuuri, demokratian estäminen ja ihmisoikeuksien rikkominen. Tämä Lukašenkan politiikka on johtanut sitten siihen, että toisin kuin monissa muissa Euroopan entisissä sosialistisissa maissa tai neuvostotasavalloissa, siellä todellakaan demokratia ei ole edistymässä eikä ole edistynyt ja siellä toteutetaan jatkuvasti räikeitä ihmisoikeuksien ja demokratian loukkaamisia. Toivottavaa on, että meidän demokraattisten maiden toiminta ja kanssakäyminen Valko-Venäjän hallinnon kanssa ja sen kansan oma tahto ja sisäinen paine johtaisivat vähitellen siihen, että myös tuossa maassa annettaisiin sijaa ihmisoikeuksien toteutumiselle ja lähdettäisiin aidon demokratian toteuttamisen tielle.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä ulkoasiainvaliokunnan mietintö on varsin mielenkiintoinen, ja täytyy sanoa, että varmaan hyvin harvoin eduskunnassa investointisuojasopimuksista ylipäätänsä juuri suuressa salissa edes keskustellaan. Mutta kun todetaan valiokunnan mietinnössä, että uuden investointisuojasopimuksen solmimista Valko-Venäjän kanssa ei pidä nähdä tuen osoituksena Valko-Venäjän hallinnolle, niin tietysti on mielenkiintoista havaita samassa yhteydessä, että kuitenkin valtio omistaa teollisuuden ja yksityinen sektori on sitten ainoastaan neljänneksen suuruinen koko maassa, eli silloin, kun hallinnolle ei anneta tukea, niin annetaan kaupalle tukea. Kyllähän tässä hieman myös tällainen käsienpesu tietyllä lailla on tämän mietinnön muodossa todettu. Ehkä se on ihan paikallaan.

Herää tietysti kysymys, menetteleekö eduskunta näin kaikkien muidenkin vastaavien tai joidenkin muiden maiden kanssa kirjoittaessaan mietintöä ja esittäessään sitten vastaavia dubioita. Ollaan tietysti aika herkällä ulkopolitiikan saralla. Suomi on perinteisesti käynyt kauppaa monien valtioiden kanssa, vaikka niissä on monia ihmisoikeusloukkauksia, ja niihin ei ole niinkään kovin paljon puututtu. Sitten näiden kauppasopimusten yhteydessä on ikään kuin katsottu, että se asia kulkee omaa tietään. Toivottavaa tietysti on, kuten täälläkin on todettu, että Valko-Venäjän kanssa Suomi omalta osaltaan on edistämässä sitten läntisten maiden demokratian eteenpäinmenemistä ja myös sitten näiden ongelmien poistumista.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Olen ollut parinkymmenen vuoden ajan erilaisissa projekteissa, joissa keskeisenä on ollut yritys integroida Valko-Venäjä eurooppalaisiin standardeihin. Se, mikä on kansainvälisen yhteisön päälinja suhteessa Valko-Venäjään, on tällä hetkellä yritys saada aikaan dialogi ja keskustelu toisaalta Valko-Venäjän johdon ja toisaalta Valko-Venäjän opposition välille. Esimerkiksi Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ensisijainen tavoite tällä hetkellä on se, että voitaisiin tukea Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa tukemalla kansalaisjärjestöjä, tukemalla opposition ja hallituksessa olevien, Lukašenkaa tukevien voimien välisen dialogin aloittamista, ja se on ollut se ongelma kaikki nämä vuodet.

Se pohdiskelu, mitä ed. Zyskowiczilla oli puheenvuoronsa alkuvaiheessa, oli mielestäni tärkeä, mutta puheenvuoron loppu osoitti, että ed. Zyskowicz puhuu sillä tietämyksellä, jonka täysi tietämättömyys Valko-Venäjän poliittisesta tilanteesta antaa. Kannattaisi mennä poliittisen historian ja poliittisen nykypäivän kurssille Valko-Venäjän osalta.

Tämä on kansainväliselle yhteisölle vaikea paikka. Me pohdimme paljon erilaisia keinoja, miten mennä eteenpäin. Mutta, ed. Zyskowicz, teidän kylmän sodan kielellänne ja kylmän sodan menetelmillänne edistystä ei näissä asioissa tule.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensin olisin ed. Laaksolle todennut, että toisin kuin tahdoitte tulkita, en ole millään tavoin vastustanut sitä, että yritetään kannustaa Valko-Venäjän johtoa dialogiin oman maansa kansalaisyhteiskunnan kanssa, ja päinvastoin olen siis sitä mieltä, että kanssakäyminen myös kansainvälisellä tasolla Valko-Venäjän kanssa on paikallaan ja että esimerkiksi kauppaa ja ulkomaisia investointeja edistämällä voidaan yrittää vaikuttaa tervehdyttävästi tuohon yhteiskuntaan.

Ed. Rossille olisin, herra puhemies, ihan lyhyesti todennut, että kyllä ulkoasiainvaliokunta on useiden näiden investointisuojasopimusten yhteydessä nostanut ihmisoikeuskysymykset esille sekä keskusteluun että mietintöönsä. On totta, että me käymme kauppaa hyvin, voi sanoa, demokratialtaan tai oikeuskulttuuriltaan epämääräisten maiden kanssa, ja sitä on perusteltu ja voidaankin perustella sillä, että uskomme ja toivomme, että tämmöinen kansainvälinen kanssakäyminen ja myös kaupallisen kanssakäymisen lisääminen ja ulkomaiset investoinnit ovat omiaan viemään kehitystä näissä yhteiskunnissa myönteiseen suuntaan.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Zyskowicz sanoi, että tämä kielellinen ilmaisu oli vähän kömpelöä tai vanhan maailman, niin korostaisin juuri sitä, että muutenkin täällä pitäisi kiinnittää huomiota tähän kielenkäyttöön, muutenkin kuin tähän byrokraattiseen ja lakikieleen. Kun Suomi on hyvin ilmaisurikas kieli, niin ei pääsisi tapahtumaan jatkuvasti tämmöisiä ylilyöntejä, että ymmärrettäisiin muutenkin kuin poliittisella tavalla, voisiko sanoa suodattimen kautta, väärin asioita, vaan että kielelliset ilmaisut toimisivat.

Juuri Venäjästä sen verran voin sanoa, että kun Valko-Venäjälläkin puhutaan venäjää, niin joittenkin tutkijoiden mukaan ongelmat syntyvät siitä, että venäjä kielenä on luonteeltaan jotenkin skitsofreenisempi kuin muut kielet, kun se on vielä sulattanut tätä indoeurooppaa itseensä, aivan kuin Suomi tekee nyt tämän Euroopan unionin kautta, ja sitten poloiset päättäjät menettävät tavallaan otteensa todellisuuteen.