Timo V. Korhonen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sopinee niin, että käytän
tilintarkastajan näkökulmastani puheenvuoron nyt
samalla kaikista näistä kolmesta esityslistan
kohdasta.
Arvoisa puhemies! Täytyy ensinnäkin tilintarkastajana
todeta, että viime vaalikaudella näitten tilintarkastuskertomusten
lähetekeskusteluissa oli vuosittain enimmillään
varmaankin kymmenen kuulijaa, ja nyt läsnäolijoita
on jonkun verran enemmän. (Hälinää)
Puhemies Ben Zyskowicz:
Pyydän kansanedustajia pysymään paikoillaan.
Mutta, arvoisa puhemies, vaikka Euroopan rahoituskriisi monella
tavalla akuuttina kokonaisuutena onkin nyt tällä politiikan
agendalla, niin nämä pienemmätkin talouskysymykset
on hoidettava. Voin heti alussa vakuuttaa, että kun tässä lähetekeskustelun
kohteena ovat eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen
instituutin tilintarkastuskertomukset, niin näiden kaikkien
kolmen instanssin talousasiat ovat kunnossa, eli vuoden 2010 tilintarkastuksessa
ei ole ollut mitään erityistä.
Kun täällä paikalla on sitten aika
paljon uusia kansanedustajia, niin totean myös sen, että ensinnäkin
eduskunnan kanslian toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat
viime vuodelta ovat saatavilla tuolla pyörökäytävällä,
ja tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin toimintakertomukset
ja tilintarkastuskertomukset ovat saatavissa netistä, ja
ne varmaan myös lähetetään kaikille edustajille
vielä erikseen.
Ensinnäkin sitten se, miksi näillä kaikilla
kolmella instanssilla on samat tilintarkastajat, johtuu siitä,
että Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva
valtion virasto. Se on siis eduskunnan yhteydessä toimiva
riippumaton tutkimuslaitos. Valtiontalouden tarkastusvirasto taas
on osa perustuslaissa säädettyä eduskunnan finanssivaltaa — eli
valtaa päättää valtion tuloista
ja menoista — turvaavaa järjestelyä.
Tarkastusviraston tarkoituksena on tuottaa eduskunnalle ja myös
tarkastuskohteena olevalle hallitukselle ja sen alaiselle hallinnolle
objektiivista ja päätöksenteossa hyödyllistä tarkastus-
ja valvontatietoa. Tarkastusvirasto on varsinaisen valtionhallinnon
tai eduskunnan alaisen hallinnon ulko-puolinen tarkastus- ja valvontaviranomainen.
On selvää, että hyvin toimiva parlamentaarinen
ja vastaavasti ulkoinen valvonta osaltaan tukevat hyvän
taloudenhoidon kulttuuria, ja onkin hyvin myönteistä tilintarkastajana
huomata se, että tarkastusviraston ja eduskunnan parlamentaarisen
tarkastusvaliokunnan välinen yhteistyö ja tietojen
vaihto toimivat joustavasti ja toisiaan hyvin täydentäen.
Eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen
instituutin tilintarkastusta suorittaa Ernst & Young Oy
vastuullisena tilintarkastajanaan KHT, JHTT Jarmo Lohi, ja sitten
täältä eduskunnasta kolme eduskunnan
valitsemaa tilintarkastajaa. Näiden kaikkien kolmen instanssin
osalta vuoden 2010 tilikauden aikainen tarkastus ja tilinpäätöstarkastus on
suoritettu ennalta laaditun tarkastussuunnitelman ja hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti.
Eduskunnan osalta erillisiä tarkastusraportteja on
annettu kaksi kappaletta tilinpäätöstarkastuksen
lisäksi. Viime vuonna näissä tarkastuksissa
käytiin lävitse vielä erikseen muun muassa eduskunnan
hankinta- ja palkkaprosessi. Samoin eduskunnan peruskorjauksen etenemistä ja
siihen liittyviä hankeriskejä on arvioitu erikseen. Eduskunnan
peruskorjaushankehan on kohtuullisen mittava kokonaisuus niin ajallisesti,
rahallisesti kuin myös noitten räjäytysten
osalta. Näiden kiinteistöjen peruskorjaushan alkoi
syksyllä 2007 ja nykysuunnitelmin päättyy
keväällä 2017. Peruskorjaukseen on tähän
mennessä käytetty rahaa yhteensä noin
38 miljoonaa euroa, ja tuon hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin
192 miljoonaa euroa. Tässä on huomioitava se,
että kyseessä on myös kulttuurihistoriallisesti hyvin
tärkeä kiinteistö.
Sinällään eduskunnan kirjanpito on
pidetty ja tilinpäätös on laadittu sitä koskevien
lakien ja määräysten mukaisesti. Eduskunnan
sisäinen valvonta on asianmukaista. Huomioikaa se, kun sanon,
että eduskunnan sisäinen valvonta on asianmukaista
ja hyvin hoidettu. Eduskunnan taloutta on hoidettu vuonna 2010 talousarvion
mukaisesti. Eduskunnan kanslian varsinaiset toimintamenot vuonna
2010 olivat 96 prosenttia talousarvion määrästä,
joten säästöä kertyi hiukan yli
2 miljoonaa euroa. Eduskunnan kanslian toimintamenot kasvoivat viime
vuonna edellisvuoteen verrattuna noin 3 prosenttia, ja oleellista
tämän tiedon osalta on tietysti huomioida se,
että niin eduskunnan kuin kansliatoimikunnankin on huolehdittava
siitä, että täällä olevien
edustajien työn toimintaedellytykset ovat koko ajan kunnossa.
Kun totesin, että viime vuonna eduskunnan kanslian
varsinaiset toimintamenot olivat 96 prosenttia talousarvion määrästä,
niin voi todeta sen, että talousarvion budjetointitarkkuus
tässä talossa on parantunut oleellisesti, sillä vuonna
2009 eduskunnan kanslian kokonaismenot olivat noin 90 prosenttia
talousarviosta. Tähän seikkaan tilintarkastajat
muun muassa vuosina 2006 ja 2007 kiinnittivät tilintarkastuksissaan
erityistä huomiota eli nimenomaan siihen, mikä on
eduskunnan budjetointitarkkuus ja varainkäytön
valvonta. On hyvä huomata, että nyt nämä asiat
ovat erittäin hyvällä tasolla.
Vielä tähän loppuun erillistoteamuksena
se, että tilintarkastajat kiinnittivät vuonna
2009 tilintarkastuksessa erityistä huomiota eduskunnan työaika-
ja ylityökäytäntöjen kehittämistarpeisiin,
ja olemme hyvin myönteisellä mielellä todenneet
sen, että ne kehittämissuositukset, joita tilintarkastajat
näiltä osin silloin tekivät, on jo otettu
osittain huomioon vuoden 2009 aikana ja nyt vuoden 2010 aikana.
Arvoisa puhemies! Ulkopoliittisen instituutin ja Valtiontalouden
tarkastusviraston osalta todettakoon ihan vain se, että niitten
kirjanpito on pidetty ja tilinpäätös
on laadittu sitä koskevien lakien ja määräysten
mukaisesti. Niiden sisäinen valvonta on hoidettu erittäin
asianmukaisesti ja kaiken kaikkiaan molempien organisaatioitten taloutta
on hoidettu vuonna 2010 talousarvion mukaisesti.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tilintarkastuskertomus sai tietenkin
puhtaat paperit, mutta minusta näin uuden istuntokauden
alkaessa on hyvä miettiä, mitä me kansanedustajat
täällä teemme ja teemmekö me
sen niin hyvin kuin osaamme.
On syytä miettiä tämän toiminnan
taloudellisuutta ja tehokkuutta, ei niin, että puhemies
median kanssa lyttää parlamentarismin ja retostelee eduskunnan
rahankäytöllä, vaan niin, että me
yhdessä miettisimme, miten asiat voisi tehdä taloudellisemmin
ja tuottavammin. Onko meidän ajankäyttömme
täällä eduskunnassa järkevää, kun
availemme eri yritysten toimintakertomuksia ja syydämme
niitä sekä eri aikakauslehtiä roskakoriin,
vai voisivatko ne olla tulematta tänne eduskuntaan? Keskustelemmeko
täällä eduskunnassa oikeista asioista,
ja voisivatko jotkut keskustelut olla napakampia? Onko niiden asiakirjojen
määrä, jotka saamme, sopiva, vai voisimmeko
jossain kohtaa pärjätä vähemmälläkin?
Entä asiantuntijakuulemisten määrä valiokunnassa — saammeko
niistä kaikista lisäarvoa?
Voisimme keskustella siitä, miksi meidän eduskuntamme
on niin muinainen, että esimerkiksi sähköisen
työpöydän käyttö, joka
on jo arkipäivää useissa kunnanvaltuustoissa,
ei ole levinnyt tänne eduskuntaan. Olemmeko tehneet kaikkemme
kannustaaksemme siihen? (Erkki Virtanen: Sitähän
vastustettiin!) Olen itse käyttänyt sähköistä työpöytää yli
vuoden, ja kokemukset ovat alkukankeuksien jälkeen todella
hyvät. Kannustan itse henkilökohtaisesti teitä kaikkia siihen.
Eli toivon uudelta puhemiehistöltä avauksia tämän
tyyppisissä asioissa, nimenomaan avauksia sinne kansanedustajien
suuntaan eikä ehkä niinkään
median suuntaan, niin että saamme tämän
toiminnan jatkossa vielä paremmaksi.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustuksellisen demokratian toimivuutta pitää arvioida
myös niin, että täällä kansan
tahto toteutuu ja että hallituksen esitykset käsitellään
vastuullisesti valiokunnissa. Tämä ikään
kuin hintalapun laittaminen asiantuntijoiden määrään
oli aika yllättävää, koska kyseessä on
nimenomaan se, että valiokuntien pitää vastata
siitä, että hallituksen esitys tulee kaikin puolin käsitellyksi.
Meillä on valitettavasti esimerkkejä, joissa hallituspuolueet
ovat päinvastoin yrittäneet välttää asiantuntijoiden
kuulemisen, niin kuin esimerkiksi Fingrid-sähköverkkokauppa, jonka
osalta epäiltiin sosialidemokraattien toimesta, että maksettiin
400 miljoonaa euroa ylihintaa PVO:lle ja Fortumille, estettiin asiantuntijakuuleminen
valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden äänillä,
tai Euroopan rahoitusvakausvälineen käsittely
viime juhannuksen alla täällä. Valtiovarainvaliokunnassa
ei sallittu riittävää asiantuntijakäsittelyä,
saati että asia olisi lähetetty näitten
miljardien takausten osalta perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.
Eli täytyy katsoa kyllä myöskin sisältöä.
Keskustelu päättyi.