Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Koulutusta, konsultointia ja kehittämispalveluja antava Hallinnon kehittämiskeskus toimii nykyään valtion liikelaitoksena. Kehittämiskeskus on vapaassa kilpailutilanteessa. Nykyiselläänkin tämä ehdotus tarkoittaa sitä, että tästä muodostetaan osakeyhtiö. Henkilöstö siirtyy entisinä työntekijöinä uuden yhtiön palvelukseen aikaisempaa vastaaviin tehtäviin, ja hallintovaliokunta uskoi, että tämä antaisi mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen, kun voimavaroja kootaan. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat, myös henkilöstön edustajat, olivat esityksestä yksimielisiä ja pitivät sitä myönteisenä. Hallintovaliokunta on ollut myös asiasta yksimielinen ja katsoo, että hallituksen esitys on perusteltu ja tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen.

Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! Yhtä asiaa tämän kyseisen hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä hieman ihmettelen, nimittäin sitä, että ainoa vihje tulevasta omistusjärjestelystä on, että hallintovaliokunta yhtenä asiantuntijana on kuullut Talent Partners Oy:n toimitusjohtajaa Timo Laitista. Hallituksen esityksessä ei mainita mitään siitä, millä tavalla ja kenen kanssa tämä tuleva kumppanuus on tarkoitus järjestää. Siihen tosin viitataan hallituksen esityksessä, mutta kun asiaa yritin selvittää hieman perusteellisemmin, niin totesinpa vain, että Talent Partners Oy on omassa lehdistötiedotteessaan jo helmikuun 7. päivänä todennut aiesopimuksen, joka on solmittu valtiovarainministeriön ja Talent Partners Oy:n välillä.

Tunnen itse kohtuullisen hyvin Talent Partners Oy:n toimintaa pitkältäkin aikaa. Sen juuret ovat yli neljännesvuosisadan pituiset, ja se on todella arvostettu, osaava yhtiö. Siinä mielessä ei ole mitään huomauttamista, uskon, että tämä järjestely, johon nyt vaiheittain mennään, vahvistaa todella sitä toimintaa, mitä me tarvitsemme valtionhallinnon kehittämiseksi. Tämä taustaselvityksenikin korostetusti nostaa esille sen, että on nyt tarkoitus tällä uudella järjestelyllä koota myös monipuolinen liiketoiminta ja henkilöstöhallinnollinen osaaminen, joka Talent Partners Oy:llä on, varsinaisesti Hausin toiminnan piiriin ja tällä tavalla saada entistä vahvempi yksikkö operoimaan ja kilpailemaan myös julkishallinnon koulutusmarkkinoilla ja henkilöstön kehittämismarkkinoilla. Mutta todella olisi ollut mielestäni aivan (Puhemies koputtaa) aiheellista, että tämä suunnitelma olisi hieman perusteellisemmin tässä myös kuvattu.

Kalevi  Olin  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on perusteltua, että nyt liikelaitoksena toiminut Haus voi kehittää itseään osakeyhtiömuotoisena, sen takia että tämä alue on aika lailla kilpailtu. Kuitenkin Hausilla on osaamista sekä kotimaisten että eurooppalaisten kehittämis- ja suunnittelutehtävien ja hallintotehtävien edistämisessä, ja se voi nyt odottaa liikkumatilaa enemmän.

Mitä tulee ed. Markkulan asialliseen havaintoon Talent Partnersin suuntaan, se on osaltaan myös kehittynyt alallaan yhdeksi johtajista tässä maassa. En tunne tällaista aiesopimusta, mutta voisin kuvitella, että tämän kaltainen yhteistoiminta ja osaamisen yhdistäminen voisi olla sellainen menestystekijä, jolla tämä osakeyhtiö ja kumppanit voisivat menestyä nimenomaan myös kansainvälisillä markkinoilla, koska suomalaisella osaamisella on, uskoisin, vientiä näillä aloilla.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että tämä Hallinnon kehittämiskeskuksen muuttaminen osakeyhtiöksi tulee varsinaisesti käsittelyyn ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä, jolloin tähän saadaan määrärahat. Tämä tarkoittaa sitä, että myöskin henkilökunnan asema turvataan.

Tämähän perustuu, arvoisa puhemies, hallintolakiin, joka mielestäni on erittäin hyvä. Hallintolaki turvaa yleensäkin tällaisissa tapauksissa henkilöille mahdollisuuden siirtyä entisinä työntekijöinä etuisuuksineen toisen palvelukseen eli nyt tässä tapauksessa osakeyhtiön palvelukseen.

Mitä tulee kehittämiskeskuksen toimintaan, on ihan hyvä, että voidaan mennä laaja-alaisempaan työhön tässäkin suhteessa nimenomaan koulutus- ja konsultointitoiminnan asioissa. Varmaan saavutetaan suuremmat markkinaosuudet tämänkin lainsäädännön mukaan.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Tykkyläinen kertoi, että tarkoitus on turvata henkilöstön asema, kun he joutuvat siirtymään uuden työnantajan palvelukseen elikkä he siirtyvät vanhoina työntekijöinä. Toivon, että todella valtiovarainvaliokunta huolehtisi siitä, että kaikki vanhan työntekijän etuudet, eläke-etuudet mukaan lukien, turvataan henkilöstölle ja ei käy niin, että jonkun ajan kuluttua sitten heillä ei enää olekaan turvaa. Miten tämä pitkäjänteisesti voidaan huolehtia, että näille henkilöille työpaikka ja työsuhteen ehdot säilyvät, ed. Tykkyläinen?

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Stenius-Kaukosen puheenvuoron johdosta haluan vastata, että olen joutunut viime aikoina vastaavanlaisten kysymysten kanssa tekemisiin. On erittäin hyvä, että hallintolaki turvaa henkilöstön aseman. Mutta se tarkoittaa myöskin sitä, mitä ed. Stenius-Kaukonen sanoi, että valtiovarainvaliokunnan on huolehdittava siitä, että eläketurvakysymykset voitaisiin pitää entisinä ja myöskin huolehtia siitä, ettei pääse tapahtumaan mitään sellaista, mikä on vahingoksi työntekijöille. Tulemme tämän huolehtimaan valtiovarainvaliokunnassa.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallintolaki ei sinänsä turvaa henkilöstön asemaa näissä kysymyksissä. Meillä on olemassa kokemuksia siitä, että näin välttämättä ei ole. Ilman muuta tämänkin kysymyksen yhteydessä pitää lähteä siitä, että henkilöstön asema myöskin pitkällä aikavälillä turvataan samaan tapaan kuin monissa muissa järjestelyissä, joita viime aikoina on tehty. Meillä on surullisia esimerkkejä siitä, miten on käynyt kun on tehty toimintojen uudelleenjärjestelyjä, yhtiöitetty tiettyjä toimintoja. Engelhän oli yksi pahimpia ja surullisimpia esimerkkejä, miten henkilöstön aseman saattaa käydä.

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen on Engelin suhteen aivan oikeassa. Mutta sen jälkeen on tullut tarkistuksia hallintolainsäädäntöön. Täällä on meillä puheenjohtaja, joka myöskin tietää tämän, ja olen ollut neuvottelemassa ihan hiljattain eräistä asioista, ja siellä on olemassa pykälä, jossa todetaan nimenomaan, että entisten työntekijöiden asema on turvattava viiden vuoden ajaksi ja sitten joko eläkejärjestelyjä tai muita tulee tapahtumaan.

Sen sijaan ed. Laitinen on oikeassa siinä, että valtiovarainvaliokunnan on turvattava määräraha. Olen tässä kysymyksessä hänen kanssaan samaa mieltä.

Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista kuunnella, että vasemmiston kansanedustajat ovat kiinnostuneita ja huolestuneita oikeastaan vain tästä yhdestä kysymyksestä eli henkilöstön asemasta. Samalla kentällä toki toimii ehkä parituhatta yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten henkilöstöön kuuluvaa, joilla ei ole ainakaan tässä kuullulla tavalla, miten kyseiset kansanedustajat tätä kuvasivat, ollenkaan vastaavaa työsuhdeturvaa pysyvänä ratkaisuna. Kannattaisi ehkä siinä mielessä paneutua vielä laajemmalti siihen tilanteeseen, joka tämän tyyppisessä julkishallinnon ja muussa liiketoiminnallisesti toimivassa aikuiskoulutuksessa tällä hetkellä kaiken kaikkiaan on.

Mielenkiintoisin ja tärkein kysymys mielestäni ehdottomasti Hausin tulevassa järjestelyssä on, miten tämän kentän ja sen ydinkohderyhmänä olevan julkishallinnon henkilöstön kehittäminen voidaan toteuttaa. Tässä mielessä on tietenkin kyse siitä, että taitava johtaminen on strategista näkemystä siitä, mitä tarvitaan ja mitkä avainkompetenssialueet kaiken kaikkiaan tässä syntyvät yhdistämällä Talent Partnersin ja Hausin henkilöstön osaaminen, ja tätä kautta uskon itse vankasti siihen, että näin muodostuvasta uudesta yrityksestä tulee erittäin kilpailukykyinen ja se kykenee operoimaan niin Suomessa kuin laajemmalti vielä, kansainvälisestikin, koska siihen myös Talent Partnersin oma historia antaa myöten. Toisaalta siihen osaamiskenttään yhdistyy erinomaisen hyvin se pitkäaikainen työ, mitä myös Hausin piirissä on henkilöstön kehittämisessä ja organisaatioiden kehittämismallien luomisessa tehty.

Marjatta Stenius-Kaukonen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Markkula tekee varsin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kun Hallinnon kehittämiskeskusta koskevassa keskustelussa on puhuttu Hallinnon kehittämiskeskuksen henkilöstön asemasta eikä muiden koulutusyksiköiden. Siitä ei voi suinkaan vetää sellaista johtopäätöstä, että vasemmiston kansanedustajat eivät ole kiinnostuneita yleensä työntekijöiden työsuhdeturvasta.

Toivon, että kokoomuksessa näistä asioista ollaan kiinnostuneita. Erityisesti korkeakoulujen henkilöstössä, ei vain täydennyskoulutuskeskusten vaan laajemminkin, on paljon tutkijoina ja muissa tehtävissä toimivia ihmisiä, jotka ovat tehneet koko ikänsä pätkätöitä. Heidän eläketurvansa esimerkiksi on heikko, ja joskus silloin, kun valtion eläkkeitä muutettiin, jäi sellainen uhka leijumaan, että jos näillä työsuhde katkeaa, he menettävät entiset etuudet. En ole havainnut, että tätä olisi vieläkään hoidettu. Toivon, että ed. Markkula ottaa tämän asian hoitaakseen ja huolehtiakseen, että tässä päästään eteenpäin.

Markku   Markkula  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tästä ed. Stenius-Kaukosen esille ottamasta syystä halusin kiinnittää tähän huomiota. Tämä on todella paljon laajempi kokonaisuus kaiken kaikkiaan niin Hausin osalta kuin monien muiden saman tyyppistä toimintaa Suomessa julkishallinto-organisaatioiden kautta tekevien organisaatioiden.

Olisi aivan paikallaan nyt, kun tätä esimerkkiä viedään ajatuksellisesti hieman pitemmälle, hyvin analyyttisesti käydä läpi, mikä on yliopistojen — erityisesti aikuiskoulutusta täydennyskoulutuskeskuksissa tai vastaavissa tekevän — henkilöstön asema, rooli, mahdollisuudet säilyttää työpaikkansa, toimia kilpailukykyisesti sillä tavalla, että heidän osaamiselleen todella on kysyntää jatkuvasti, ja tarvitseeko tämä uusia lainsäädännöllisiä vahvistuksia kaiken kaikkiaan. Uskon, että se todella tarvitsisi. Meidän pitäisi katsoa perusteellisemmin myös yliopistojen roolia ja ehkä puuttua myös yliopistolakiin sillä tavalla, että aikuiskoulutus selkeästi kuuluisi yliopistojen tehtäviin.

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä kertaa keskityn vastauspuheenvuorossani ed. Markkulan puheenvuoron kohtaan liittyen Hallinnon kehittämiskeskuksen muuttamiseen. Olemme siinä, minkä ed. Stenius-Kaukonen totesi. Olen samaa mieltä ed. Markkulan kanssa, että yliopistojen kohdalla on olemassa ongelmia, mutta ne eivät tämän lainsäädännön keskustelun kautta tule järjestykseen, vaan ne tulevat yliopistojen itsensä kautta ja myöskin tietysti lisärahoituksien kautta eli virkojen vakinaistamiskysymyksien yhteydessä.

Kalevi  Olin  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on hyvä ed. Markkulan tavoin nähdä, että tämän tyyppiseen asiaan voi liittyä myös laajempia yhteyksiä, juuri esimerkiksi tiedekorkeakoulujen täydennyskoulutuskeskukset, jotka toimivat, niin kuin hän sanoi, tällä alueella. Mitä tulee muutoin yliopistojen henkilöstöjen työsuhteiden kestoon, on aivan oikein, että täällä kiinnitetään asiaan huomiota ja ollaan huolestuneita siitä, että siellä on hyvin paljon lyhytaikaisia pätkätöitä.

Toisaalta on myös todettava se, että pieni osa yliopistojen toimista on sellaisia, jotka ovat pätevöitymiseen tarkoitetut, kuten assistentin ja yliassistentin tehtävät. Niiden luonteeseen kuuluu, että niihin ei tulla asumaan, vaan niissä pitää pätevöityä ja sitä kautta valmistua ja mennä eteenpäin ja sitten tulevat taas uudet nuoret. Tämä keskustelu on myös eduskunnassa tästä näkökulmasta jäänyt heikoille. Se ei kuitenkaan poista sitä, etteikö pysyväisiin määräyksiin pidä mennä.

Nythän virkalautakunta on tehnyt hyvin ratkaisevat kannat, juuri niin kuin ed. Stenius-Kaukonen tietää, tässä suhteessa, että jos päätoimisia tuntiopettajia on siirretty pois useamman vuoden jälkeen, se ei yliopistoissa onnistu. Toisaalta mitä enemmän ulkopuolinen rahoitus on lisääntynyt, sitä lyhyemmiksi työsuhteet ovat käyneet.

Kuten ed. Markkula sanoi, yliopistolain tarkastelun yhteydessä pitää nyt katsoa tämän vuosituhannen ratkaisu näihin asioihin. Se on hyvä laki, mutta sitä voidaan vielä parantaa.

Reijo   Laitinen  /sd:

Arvoisa puhemies! Myöskin flunssaisella äänellä jotain yritän sanoa.

Siltä osin olen ed. Markkulan kanssa täysin samaa mieltä, kun hän viittasi siihen, että pitäisi kehittämisen näkökulman tässä asiassa olla esillä myöskin vastaavien toimintojen osalta. Mutta aika kova heitto tänne vasemmistoon oli se, että me olisimme jossakin tilanteessa toimineet sillä tavalla, että me emme olisi erityisesti korostaneet näiden järjestelyjen yhteydessä henkilöstön asemaa.

Viittasin äsken Engel-tapahtumaan. Jospa nyt muistellaan, miten Engelin osalta kävi. Tässä salissa äänestettiin Engelin henkilöstön aseman turvaamisesta, ja taisipa olla niin, että jakauma oli oikeisto—vasemmisto. Tällä tavalla meni. Sitten oikeus istui. Me jo silloin keskustelussa totesimme, että varmasti tähän asiaan tullaan puuttumaan. Oikeudessa tehtiin päätös, jossa todettiin, että valtio oli menetellyt virheellisesti.

Mutta kun puhuitte kehittämisestä ja myös muiden vastaavien laitosten huomioimisesta tässä yhteydessä, se on oikean suuntainen näkemys.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän on täsmälleen ottaen kyse siitä, että liikelaitoksesta muodostetaan osakeyhtiö. Ed. Markkula toi hyvin esille sen, että siinä seuraa jatkoa, se täällä on käynyt ilmi. Kumppaniksi tulee juuri mainittu yhtiö Talent Partners. On olemassa jo esisopimus. On sovittu myös siitä, että henkilöstön asema lainsäädännön mukaisesti säilyy jatkossakin ja tällä tavoin todella kilpailukyky tällä uudella yhtiöllä säilyisi ja vahvistuisi. Henkilöstö on kokenut tämän myönteisenä ratkaisuna. He luottavat siihen, että tämä yksikkö tulee menestymään.

Haus-nimi meille kerrotun mukaan markkinointinimenä tulee säilymään, eli siinä mielessä pyritään ne vahvuudet säilyttämään jatkossakin, jotka tällä yksiköllä kouluttajana ovat olleet. Tietysti on hyvin tärkeää, että huolehditaan myös henkilöstön asemasta mahdollisimman hyvin tämän tyyppisissä pitkäjänteisissä toiminnoissa. Tähän valiokunta halusi kiinnittää tässäkin yhteydessä myös huomiota.