Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tekemäni lakialoite liittyy hallituksen esitykseen laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, hallituksen esitys n:o 33/2002 vp. Aloite on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykseen sisältyvään lakiin luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta.

Hallituksen esitykseen sisältyy muun muassa ehdotus asiakkaan oikeutta peruspankkipalveluihin koskevaksi pykäläksi. Pykälän mukaan talletuspankki saa kieltäytyä tavallisen talletustilin avaamisesta, tilin käyttöön tarkoitetun välineen myöntämisestä taikka maksujen välitystä koskevan toimeksiannon hoitamisesta vain, jos kieltäytymiselle on painava peruste.

Edellä mainittu vastaa suurelta osin sitä, mihin pankit ovat jo esimerkiksi hyvää pankkitapaa koskevissa Suomen Pankkiyhdistyksen ohjeissa omaehtoisesti sitoutuneet. Näiden ohjeiden mukaan pankki voi kieltäytyä avaamasta tiliä vain sillä perusteella ja siitä syystä esimerkiksi, jos pankilla on aihetta epäillä väärinkäyttöä. Erityisesti on todettu, ettei aikaisempi maksuhäiriömerkintä ole riittävä syy kieltäytyä tilin avaamisesta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteluiksi ei ole esitetty mitään käytännön selvityksiä siitä, kuinka suuri osa kansalaisista jää tai uhkaa jäädä vaille peruspankkipalveluja. Euroopan komission ja CSC Europen peruspankkipalveluiden saatavuutta korostavan yleiseurooppalaisen vapaaehtoisen charterin valmistelutyössä selvitettiin peruspankkipalveluitten saatavuutta eri Euroopan maissa. Tässä yhteydessä kävi ilmi, että henkilöitä, joilta Suomessa evätään pankkitili, on nolla prosenttia. Tämä Euroopan komission suojeluksessa valmisteltu aloitekin korostaa pankkien vapaaehtoisen sitoutumisen merkitystä eikä lainsäädännöllisiä toimia. Myöskään säädöksen kustannusvaikutuksia ei ole millään tavalla esitelty ja selvitetty. Tällainen menettely on myös täysin vastoin sitä, mitä viime aikoina on painotettu sekä oikeustieteessä että muun muassa lainvalmistelun kehitysohjelmaa valmistelleen oikeusministeriön asettaman työryhmän mietinnössä liittyen säännösten suunnitelmallisuuteen ja vaikutusten arviointiin. Ehdotettu säännös on lisätty lakiehdotukseen viime vaiheessa lakia pitkään valmistelleen työryhmän kannasta poiketen arvioimatta riittävästi sääntelyn tarpeellisuutta tai sen vaikutuksia.

Arvoisa puhemies! Peruspankkipalveluja koskevan lakiehdotuksen perusteluissa on todettu ja otettu kantaa pykälän tarkempaan soveltamiseen tavalla, joka ylittää hyvän lainsäädäntötekniikan rajat. Ehdotus antaa vaikutelman, että lakia yritetään säätää perusteluissa eikä lakitekstissä. Otan esille yksityiskohtaisemmin tähän liittyviä ongelmia.

Perusedellytyksenä hyvälle lainsäädännölle voidaan pitää periaatetta, että lain soveltamisala määritellään laissa, ei sen perusteluissa. Lakitekstin mukaan sopimuspakkoa sovelletaan talletuspankkeihin. Perustelujen mukaan pykälää sovellettaisiin kuitenkin ainoastaan sellaisiin talletuspankkeihin, jotka tarjoavat yleisölle tavanomaisia, yleiseen maksujen välitykseen käytettyjä talletustilejä. Kaikki Suomessa toimivat pankit tarjoavat yleisölle talletustilejä, joita voi käyttää maksujen maksamiseen. Pankkilainsäädännössä ei tule asettaa pankeille toisistaan poikkeavia oikeuksia ja velvollisuuksia. Tällaiseen viittaavat lausumat pitäisi poistaa lakitekstin perusteluistakin.

Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan myös, että asiakkaalle pykälässä turvattua oikeutta peruspankkipalveluihin ei tule tehdä käytännössä merkityksettömäksi esimerkiksi kohtuuttomilla ja syrjäyttävillä hinnoitteluilla. Hinnoittelua koskeva maininta ei sisälly ehdotettuun säädöstekstiin. Toisaalta pankkien kaikkia sopimusehtoja koskee luottolaitoslain 83 §:ssä säädetty kohtuuttomien sopimusehtojen kielto.

Ehdotetun lakitekstin kannalta jää hyvin epäselväksi, mitä perusteluihin liitetyllä maininnalla tarkoitetaan. Onko tarkoitus rajoittaa pankkien vapautta hinnoitella palvelunsa markkinaehtoisella ja kustannusvastaavalla tavalla, vai onko tarkoitus puuttua esimerkiksi sellaisiin asiakasohjelmiin, joiden puitteissa pankit antavat myös peruspankkipalveluistaan alennuksia tiettyyn määriteltyyn asiakasryhmään kuuluville asiakkaille? Hinnoitteluvapauteen puuttuminen merkitsi vakavaa puuttumista pankkien kilpailuolosuhteisiin, eikä sen seurauksia kilpailulainsäädännön kannalta ole mitenkään selvitetty. Hintasäännöstelyn luominen edellyttäisi siitä määräämistä suoraan lakitekstissä, eikä sitä voida tuoda lainsäädäntöön perusteluihin otetulla lausumalla.

Arvoisa rouva puhemies! Lakiehdotuksen perusteluissa peruspankkipalveluksi katsotaan myös pankkikortti. Suomalaisessa maksuliikennejärjestelmässä pankkikortti mahdollistaa muun muassa käteisen nostamisen automaateista ja toimeksiantojen tekemisen pankin ylläpitämillä maksuautomaateilla. Nämä palvelut ovat sellaisenaan saatavissa myös automaattikorteilla. Pankkikortilla voi maksaa noin 50 000:ssa pankkikorttimaksuja vastaanottavassa kauppaliikkeessä.

Pankki ei pysty kontrolloimaan pankkikortilla suoritettavia maksuja. Kauppaliikkeissä maksut käsitellään joko maksupäätteellä tai leimauslaitteella. Suuri osa pankkikorttimaksuista suoritetaan varmistamatta niitten katetta pankkitililtä reaaliaikaisesti. Näin ollen pankkikorttimaksuihin liittyy pankkien myöntämä niin sanottu pankkikorttitakuu, jonka ehtojen mukaan myyjän ei tarvitse varmistaa alle 150 euron suuruisen maksun katetta pankilta. Käytännössä siis pankki kantaa näiden maksujen osalta riskin siitä, että asiakkaan tililtä puuttuu kate. Pankkikorttitakuu on voimassa, mikäli myyjä toimittaa vastaanotettujen pankkikorttimaksujen tapahtumatiedot pankille kahdenkymmenen päivän kuluessa. Tänä aikana asiakas voi käyttää tiliään normaalilla tavalla. Tästä johtuen pankkikorttimaksuun liittyy aina lyhytaikainen luotto.

Pankkikorttitakuun myöntäminen perustuu siihen, että pankeilla on palvelutarjoajana myös mahdollisuus harkita, kenelle pankkikortti voidaan myöntää. Yli 60 prosenttia pankkikorttimaksuihin liittyvistä väärinkäytöksistä johtuu pankkikortin haltijan itsensä tekemien tilinylityksien suorittamisesta. Näin ollen ei ole perusteltua lisätä tällaisista syistä johtuvia riskejä ja kustannuksia. Näin tapahtuu, jos pankkikortista tehdään osa peruspankkipalvelua. Pankkien kannalta säännösten seurauksena aiheutuva kustannusten lisäys pakottaisi pankit harkitsemaan takuujärjestelmän poistamista, jolloin pankkikortin kelpoisuus maksuvälineenä mitä todennäköisimmin vähenisi. Seurauksena ehdotettu sopimuspakko huonontaisi kaikkien kortinhaltijoitten palveluita, mikä olisi vastoin lakiehdotuksen perustarkoitusta palvelujen tarjonnan edistämisestä. On ilmeistä, että pankkikortin sisällyttäminen peruspankkipalveluihin lisäisi myös väärinkäytösten ja maksuvälinepetosten määrää. Tähän seikkaan muun muassa keskusrikospoliisi on kiinnittänyt huomiota.

Olisikin perusteltua säätää laki niin, että pankkikorttipalveluilla tarkoitettaisiin talletuspankin yleisölle tavanomaisin ehdoin tarjoamaa maksujenvälitykseen käytettävää luototonta talletustiliä ja sen käyttämiseen tarvittavia välttämättömiä tilinkäyttövälineitä. Välttämättömiä tilinkäyttövälineitä ei tyhjentävästi määriteltäisi, vaan niihin kuuluisi kulloinkin pankkiteknisen kehityksen myötä uudistuvia, tilin käyttöön liittyviä välttämättömiä teknisiä välineitä. Lähtökohtana tulisi mielestäni olla, että pankkien tulee itse määritellä peruspankkipalveluun kuuluvat välittömät tilinkäyttövälineet ja kehittää toimintojaan niin, että myös peruspankkipalvelujen tekninen kehitys turvataan.

Pykälää tulee myös soveltaa kaikkiin talletuspankkeihin. Pykälän tavoitteena on edistää pankkipalveluitten saatavuutta. Tässä suhteessa on merkitystä myös luottolaitoslain 83 §:ssä säädetyllä kohtuuttomien sopimusehtojen kiellolla. Asiakkaille pykälässä turvattua oikeutta peruspankkipalveluihin ei tule voida tehdä käytännössä merkityksettömäksi asiakkaan kannalta kohtuuttomilla sopimusehdoilla.

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että esittämäni lakialoite hyväksytään.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmasen esittämä lakialoite on varsin asiantuntevasti laadittu. Siinä tuodaan selkeästi esille niitä epäkohtia, joita kategorinen lainsäädäntö voi aiheuttaa. Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu tietenkin myös saada pankkipalveluita, ja pankin velvollisuus on tilin avaaminen, mutta mielestäni henkilölle, jota voidaan epäillä pankkikortin väärinkäyttämisestä tulevaisuudessa, pankkikorttia ei pidä myöntää, koska tämä mahdollistaa juuri edellä kuvatun tilanteen, että pankkikorttia voidaan väärinkäyttää ja sillä voidaan aiheuttaa myös sitten kortin käyttäjälle aikamoista harmia, kun selviää, että korttia on käytetty väärin ja ylitetty tilillä olevat varat moninkertaisesti. Tämä aiheuttaa myös pankeille kustannuksia ja poliisivoimille lisää työtä, kun näitä maksuvälinerikoksia selvitellään.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä lakialoite saa asianmukaisen käsittelyn rinnakkaislakina ja tulee sitten varsinaisen lain yhteydessä hyväksyttyä.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmasen ym. lakialoite tuntui hyvin perustellulta ja järkevältä. Mielestäni kokemuksista pitäisi oppia ja myös siitä tilanteesta, jota tänä päivänäkin eletään etenkin nuorten kohdalla. Monethan heistä ovat joutuneet syystä tai toisesta velkaantumaan ja velkaantumisen kierteeseen. Pitäisi myös lainsäädännöllä suojata tällaiselta tilanteelta. Siitä syystä ehdotus, että peruspankkipalveluihin luettaisiin vain tavanomaiset luotottomat talletustilit ja siihen liittyvät välttämättömät tilinkäyttövälineet, olisi yksi askel siihen suuntaan, että voitaisiin ed. Kuosmasen esille tuomia väärinkäyttötilanteita ja sitä velkaantumiskierrettä, joka koituu enemmän tai vähemmän kaikkien pankin asiakkaiden maksettavaksi, hillitä.

Toisaalta olisi tarpeen toimia myös niin, että kaikilla, myös vähävaraisilla asiakkailla, olisi tasavertaiset oikeudet pankkipalveluihin. Huolehdittaisiin heikommista, ei lisättäisi niitä pakollisia kustannuksia, joita pankkimaksujen, asiakasmaksujen, myötä joka tapauksessa on jonkin verran jo tulossa, ja samalla kehitettäisiin myös näitä tavanomaisen tilin käyttöön tarkoitettuja välineitä. Uskon, että tekninen kehitys tässä mielessä edistyy varsin nopeasti ja valmius tämän tyyppiseen sähköiseen toimintaan ja verkkopalvelutoimintaan paranee.

Seppo  Lahtela  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä ed. Kuosmasen ensimmäisenä allekirjoittajana esittämässä rinnakkaislakialoitteessa on erittäin paljon asiaa ja näköalaa. Itsekin olen päässyt tähän kunnioitettujen allekirjoittajien joukkoon. Siinä mielessä tunnen olevani normaalia kapitalistisemmassa seurassa tässä allekirjoittajarivistössä, joka on olemassa.

Mutta tähän voisi todeta, niin kuin ed. Kuosmanen totesi perusteluissaan, että tavoitteena on edistää peruspankkipalveluiden saatavuutta. Tässä, niin kuin kaikissa puheenvuoroissa, on tullut ilmi, niin tämä asia ja tahtotila toteutuu. Mikäli tämä salissa oleva väki pääsisi tästä yksin päättämään, niin tämä tulisi myöskin nopeasti hoidettua ja tehtyä. Mutta, rouva puhemies, pelkään, että tähän ilmestyy myöskin sitten taas sellaisia voimia tuolla valiokuntakäsittelyn ja muun aikana, että voi jarruja tulla matkaan.

Mutta sen verran voisi sanoa tähän käytännön elämään, mitä ed. Kuosmanen kuvaili, eli väärinkäytön mahdollisuuteen pankkikortin osalta sen 20 päivän aikana ja vielä sen jälkeenkin, että ennen muinoin Suomessa, kun näitä niin sanottuja mankeleita oli vakituiseen useammalla paikalla, se onnistui, mutta ei tänä päivänä, kun päätteellä toimitaan. Pääte varmistaa useimmissa tapauksessa automaattisesti sen, onko tilillä katetta vai ei, silloin kun mennään 150 euron yli, ja kun seuraavana päivänä mennään kaupan tiskille — periaatteessa yön aikana nämä ajot tehdään — niin kun saldo on mennyt yli, sieltä tulee huomautus, että tili ylitetty, ota kortti pois, jolloin valtavan suuria riskejä väärinkäytön mahdollisuuksien osalta ei ole olemassa.

Muuten katson, että tämä on tavattoman hyvä aloite ja perustelut, mitä ed. Kuosmanen kertoi, pitävät tarkkaan paikkansa. Toivon, että tämä tulisi sillä suurella yksimielisyydellä hoidettua muutenkin, kuten se täällä salissa nyt tuntuu tulevan hyvään järjestykseen.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmanen on tehnyt hyvän aloitteen, josta on tullut hyvä keskustelu. Minusta on tärkeää, että pankkipalvelut ovat ihmisille helposti saavutettavia ja että vielä säilyy pankeissa myös henkilökuntaa, joka palvelee kasvokkain ihmisiä. Tällaista elävää kosketuspintaa pankeissa tarvitaan. Samoin tarvitaan sitä, että pankki on valmis hoitamaan vähätuloisten, eläkeläisten ja opiskelijoidenkin asioita. Minusta on ollut hyvin huolestuttavaa, että nyt, kun euroon mentiin, automaateista ei näitä seteleitä, jotka opiskelijoitten budjeteissa olisivat tarpeellisimpia, pienimpiä seteleitä, tahdo saada, jotenka, arvoisa rouva puhemies, toivon, että pankkipalveluita kehitetään kaikkien käyttäjäryhmien ja suuren yleisön käyttötarpeen mukaan. Se on tämän kansakunnan taloudellisen kehityksen kannalta parasta.

Matti Väistö  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ymmärsin niin, että tähän valmisteilla olevaan hallituksen esitykseen olisi tulossa sen tyyppinen sopimusmalli, jossa asiakas pankkikortin saadessaan saisi myös tietynlaisen luottolimiitin. Silloinhan, arvoisa puhemies, mahdollisuus tilin ylitykseen, luoton ottoon, jatkuisi varsin pitkään ja johtaisi helposti juuri siihen, että se koituisi pankin, luottolaitoksen, luottotappioksi. Näin, arvoisa puhemies, ymmärsin ed. Kuosmasen asiantuntemuksella laaditun esityksen sisällön. Mielestäni tämän tyyppistä mallia meidän ei pitäisi yleiseen käyttöön ottaa eikä sen tyyppisiä sopimuksia edellyttää. Minusta se malli, että todella käytettäisiin sitä, mitä mahdollisuutta tilillä talletusten osalta on, olisi tässä suhteessa riittävä.

Seppo Lahtela /kesk:

Rouva puhemies! Ed. Väistön puheeseen jatkaen, tästä on tietysti ehkä nuorison ja tulevaisuuden kannalta erityisiä ongelmia olemassa, kun tällä kertaa nuorison tekemät maksuvälinerikokset taikka tilihäiriöt — ne eivät ole rikoksia, vaan tilinkäyttöhäiriöitä — johtavat luottohäiriömerkintään. Siltä osin moni opiskelija ja vastaava eläjä tuhoaa tavallaan tulevaisuutensa sillä, että käyttää väärin tällaista maksuvälinettä. Siinä mielessä, kun oravannahoista on päästy eroon ja oikein rahalla pelataan, niin rehellinen raha olisi selvä. Sitä on taikka ei, ja jos ei sitä ole, niin silloin ollaan nälässä.