Paula Risikko /kok:
Arvoisa herra puhemies! Peruspalveluohjelmassa vuosille 2005—2008
tarkastellaan kuntien toimintatapoja ja tehokkuutta sekä tarvetta
erilaisiin uudistuksiin palvelujen järjestämisessä.
Täällä salissa käytiin ohjelmasta
erittäin hyvä keskustelu. Siinä sivuttiin
myöskin palveluseteliä. Viime syksynähän hyväksyttiin
palvelusetelin käyttöä koskevat lait.
Hallitusohjelman mukaisesti palvelusetelit voidaan ottaa käyttöön
kotipalveluissa. Sen sijaan kotisairaanhoito rajattiin lakien ulkopuolelle.
Jo valiokunnassa kuulimme monen asiantuntijan suulla, että tämä rajaus
ei ole tätä päivää johtuen
muun muassa siitä, että käytännössä kunnat
järjestävät kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toiminnallisesti
yhdistettyinä. Kunnista saamani tiedon mukaan palveluseteliä ei
ole otettu käyttöön niin monessa kunnassa
kuin olisimme toivoneet. Niin ikään saamani tiedon
mukaan syynä tähän on juuri kotisairaanhoidon
jättäminen palvelusetelillä järjestettävien
palvelujen ulkopuolelle.
Arvoisa herra puhemies! Milloin hallitus aikoo mahdollistaa
palvelusetelin käytön myös kotisairaanhoidossa?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Meillähän palveluseteli
tuli voimaan vasta tämän vuoden alusta. Me emme
voi vielä tietää, mikä olisi
näin tarkasti, kuin edustaja määritteli,
syynä siihen, etteivät kunnat ole ottaneet sitä enemmän
käyttöön.
Monissa kunnissa on yrittäjäpuolella kehittymättömyyttä.
Ei ole sellaisia yrityksiä, jotka olisivat voineet vastata
tähän palvelusetelihaasteeseen, ja siellä ollaan
vasta synnyttämässä niitä yrityksiä.
On tulossa naisvaltaisia pieniä yrityksiä vastaamaan
tähän uuteen asiaan. Kun meillä on tästä kokemuksia — tosiaan
ne kokemukset ovat nyt vasta neljä kuukautta vanhoja — me voimme
katsoa sitten, mitkä ovat ne kokemukset, ja analysoida
siltä pohjalta uusia kehittämistarpeita.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kun me käsittelimme tätä lakia
ja hallituksen esitystä, mehän teimme sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa lausumaehdotuksen, jossa sanotaan, että rajaus
kotipalveluihin ei saa estää suorittamasta palvelusetelillä järjestettävän
kotipalvelun yhteydessä sellaisia sairaanhoidollisia toimenpiteitä,
joita lääkäri voi delegoida potilaan itselleen
suoritettavaksi. Meistä jokainen tietää, ettei
kunnilla nykyään ole edes varaa sellaisia palveluja
tuottaa kotisairaanhoidon palveluina, joita potilas itse ja ihminen
itse pystyy tekemään, ja jos olisikin, niin olisihan
se aika erikoista, jos säärihaavaa ja diabetesta
sairastava vanhus voisi maksaa palvelusetelillä insuliinipiston, mutta
ei itse sitä säärihaavan hoitoa. Siis
kysynkin:
Eikö olisi jo aika tunnustaa, että laissa
tehty rajaus vain kotipalveluun ei ole todellisuutta palvelevaa?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Viittaan edelliseen vastaukseen, elikkä kerätään
tästä nyt kokemuksia. Tämä on
niin tuore laki vielä.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Kyllä nyt pyytäisin, että ministeri
Hyssälä vähän toisella lailla
vastaisi tähän asiaan. Hallitusneuvottelujen yhteydessä te
sovitte, keskustapuolue ja sosialidemokraatit, että toinen
näistä otetaan ja toinen jätetään,
johon palveluseteliä ei anneta. Tämä oli
kovan keskustelun kohteena silloin, kun lakia säädettiin.
Oikeastaan kysyisin taustoja teiltä niinpäin,
mikä on määritelmä teidän
mielestänne kotisairaanhoidossa ja mikä on määritelmä kotipalvelussa,
mikä on niiden ero, koska ammattihenkilöt tätä kentällä eivät
enää osaa. Voisitteko te luvata, että te
annatte meille kirjallisesti tämän määritelmien
eron, että me tiedämme edes, miten nyt mennään?
Eikö hallitus voisi ottaa tämän laajennuksen
käyttöön? Kaikki järkihän
puhuu sen puolesta.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Eduskunta on perusteellisesti käsitellyt
tämän lain juuri viime vuoden lopulla. Perusteellinen
käsittely on valiokunnassa tehty. Siellä on kuultu
laajasti asiantuntijoita. Minä luotan kyllä siihen,
että käsittely on ollut asianmukainen ja monipuolinen.
Päätös on tullut, ja eduskunta on sen
hyväksynyt. (Ed. Akaan-Penttilä: Mikä se
ero on?) Kun nyt vasta tämän vuoden alusta laki
on astunut voimaan, niin katson, että muutostarve ei voi
ihan vielä neljän kuukauden kuluttua kuitenkaan
olla, vaan katsotaan nyt ihan rauhassa, miten tämä laki
lähtee toimimaan, miten niitä yrityksiä syntyy
ja mitkä ovat kokemukset tästä.
Suvi Lindén /kok:
Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat väliinputoajia
perusterveydenhuollossa. Nykylainsäädännön
mukaan heidän tulisi hakeutua terveydenhuoltoon omalla
kotipaikkakunnallaan, mutta hyvin usein opiskelupaikkakunta on hyvin
kaukana. Onko sosiaali- ja terveysministeriössä mietitty
sitä vaihtoehtoa, että esimerkiksi palveluseteliä hyväksikäyttäen
voitaisiin tarjota ammattikorkeakoulussa opiskeleville perusterveydenhuolto?
Ennen kaikkea, viitaten edellisen kysymyksen aiheeseen, mielenterveysongelmat
ovat kasvavia juuri opiskelijoitten keskuudessa, ja näitten
palvelujen osalta he ovat kokonaan jäämässä niiden
ulkopuolelle.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Kunnat tarjoavat perusterveydenhuollossaan
näitä palveluja. Heillä ei ole samanlaista
järjestelmää kuin yliopistoilla Yths,
ja perusterveydenhuolto tarjoaa myöskin näitä mielenterveyspalveluja
aivan samalla tavalla kuin muillekin kuntalaisille. Kyllä tähän
ollaan nyt myöskin panostamassa. Kuten sanottu, täällä on lisää määrärahoja
ja erilaisia hankkeita ja painopistealueena ovat nämä asiat.
Eduskuntakin on vielä lisännyt tähän
rahaa. Uskon, että tämä asia kyllä tätä kautta
hoituu. Tiedossani ei ole, että suunniteltaisiin muuta
järjestelmää.