Arvoisa herra puhemies! Voisin kysyä maatalousministeri Korkeaojalta, vaikka asiasta olikin joulun aikana puhe, mutta kun tämä poliittinen muisti on lyhyt ja pakkaa unohtumaan:

Miksi tässä maassa ei voi olla kahta erillistä maatalouspolitiikkaa, kun kuitenkin Etelä-Suomessa on tällä hetkellä kylvöt käynnissä ja joillain alueilla on jo tiettyjä erikoiskasvien kylvöjä lopetettu ja kuitenkin suuressa osassa Suomea vielä pystytään hangella hiihtämään?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Suomessa on ollut jo kansallisen maatalouspolitiikan aikana järjestelmä, jossa maan sisäisiä luonnonolosuhde-eroja on tasoitettu erilaisilla tukijärjestelmillä. Tämä järjestelmä on myöskin EU-jäsenyyden oloissa haluttu säilyttää ja tullaan säilyttämään edelleenkin. Meillä on maan sisällä maa jaettu tukialueisiin, ja näiden tukialueitten välillä on tietyt portaat. Tämä järjestelmä varmasti tulee jatkossakin säilymään.

Kysymys siitä, kun puhutaan niin sanotusti kahdesta erilaisesta maatalouspolitiikasta, liittyy siihen, olisiko tarkoituksenmukaista, että jollain alueella Suomessa painotettaisiin investointitukia ja rakennettaisiin maatalouspolitiikkaa tästä lähtien ja toisella alueella maata painotettaisiin tulotukijärjestelmää. Tällaisesta vähän kokeilua oli 80-luvun lopulla, ja todettiin, että se oli huono lähtökohta. Nytkin käydyissä keskusteluissa suuntaviivoista myös tuottajajärjestöjen kanssa on tultu samaan tulokseen, että tällaista jakoa ei ole syytä tehdä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä investointituki ja tulotuki ovat kaksi aivan eri asiaa. Investointitukea voidaan nimittää yhtä hyvin rakennusteollisuuden tueksi kuin maataloustueksi. Toisaalta maa on jo perinteisesti jakautunut aika suurelta osin Karja-Suomeen ja Vilja-Suomeen. Tätä Vilja-Suomea voidaan nimittää myös Erikoiskasvinviljely-Suomeksi, ja Karja-Suomi on se, jossa ei paljon muuta voida harjoittaa kuin karjataloutta. Kyllä minusta näillä on niin selkeä ero, että kyllä on perusteltua olla ero myös tuissa.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Kuten jo vastasin, ei ole mitään tarkoitusta tätä voimassa olevaa järjestelmää, jossa eri alueilla on erilaiset tulotukitasot, millään tavoin muuttaa.

Mitä tulee siihen, ovatko investointituet ja tulotuet kokonaan eri asia, molemmilla keinoilla on tarkoitus vaikuttaa siihen, että viljelijäyrittäjällä viimeisen viivan alapuolelle eli palkaksi jää riittävän suuri osuus.

Arvoisa herra puhemies! On aika lailla yksinkertaista sanoa, että Suomessa pitäisi olla kaksi erilaista maatalouspolitiikkaa. Meillä on monta erilaista tukialuetta ja monia erilaisia järjestelmiä. Kai totuus pitäisi olla siinä, että pyritään luomaan se oikeudenmukainen järjestelmä, joka ottaa huomioon todelliset luonnonhaittaerot, ne todelliset erot, mitä on olemassa, mutta kysymys onkin, miten se käytännössä hoidetaan. Tällä hetkellä tiedetään, että valmistelu cap-reformista on menossa, mihin liittyy monenlaisia asioita. Tietysti viljelijät toukotöistään huolimatta mielenkiinnolla odottavat, mikä tilanne on ja miltä maailma näyttää ensi vuoden alusta lähtien. Kysyn ministeriltä:

Missä vaiheessa ollaan ja koska esimerkiksi eduskuntaan tämä asia tulee?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tämä cap-reformin toimeenpanon valmistelu on erittäin mittava työurakka, ja sitä on useamman kuukauden ajan tehty. Tavoitteena on, että meillä olisi toukokuun puolenvälin paikkeilla riittävät perusteet olemassa, riittävä tutkimusaineisto, jotta nämä perusratkaisut silloin voitaisiin tehdä. Tämähän koskee paitsi maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpanoa Suomessa myös meillä tähän liittyy lfa-tuen rakenteen muutos ja uusi ympäristötukiohjelma, jotka on tarkoitus, nämä linjanvedot, tehdä yhtä aikaa. Todella aikataulu on sellainen, että päätöksenteko on toukokuun puolivälin paikkeilla, ehkä vähän sen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Kasvukauden pituuseroihin perustuva vyöhykkeisyysjärjestelmä ratkaistiin EU-jäsenyysneuvotteluissa, ja se näkyi siinä, että pohjoisen tuen alue tuli pysyväksi, pysyväisluonteiseksi, sanotaan nyt näin, alueeksi. Tämä tietysti on asia, joka on eräällä tavalla suuri voitto, ja se perustui eduskunnan yksimieliseen tahtoon.

Nyt te, arvoisa ministeri, olette mennyt röpelöimään pohjoisen tuen järjestelmää. Millä ihmeen kantilla te pystytte sellaiseen menemään?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Kuten totesin, Suomessa on tämän kansallisen maatalouspolitiikan aikana, siis jo ennen EU:n jäsenyyttä, luotu Suomen sisäisiä tuotantokustannuseroja tasoittava järjestelmä eikä tähän järjestelmään ole tarkoitus tehdä minkäänlaista muutosta. Ne perusteet, jotka meillä luonnonolosuhteista johtuen ovat olemassa, ovat edelleenkin olemassa ja otetaan huomioon tukitasojen eroja arvioitaessa.