Antti Kaikkonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä jättämälläni lakialoitteella nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi muutos, jolla biodiesel vapautettaisiin valmisteverosta myös siinä tapauksessa, että se luovutetaan käytettäväksi dieselmoottoreissa.

Kerron hieman faktaa biodieselistä taustaksi: Biodiesel on laadultaan dieselöljyä vastaavaa metyyliesteriä, jota tuotetaan kasvi- tai eläinöljystä tai -rasvasta käytettäväksi biopolttoaineena. Biopolttoaineita voidaan asettaa saataville joko puhtaina biopolttoaineina tai fossiilisiin polttoaineisiin sekoitettuina.

Liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä annetun direktiivin mukaisesti asteittain kasvavan osuuden kaikista jäsenvaltioissa myytävästä bensiinistä ja dieselöljystä on oltava biopolttoainetta. Tämän vuoden, vuoden 2005, loppuun mennessä viitearvo on 2 prosenttia laskettuna energiasisällön perusteella kaikesta markkinoille saatetusta liikennekäyttöön tarkoitetusta bensiinistä ja dieselöljystä. Viitearvo kasvaa tästä asteittain 5,75 prosenttiin vuonna 2010.

Direktiivillä on tarkoitus edistää muun muassa biopolttoaineiden käyttöä dieselöljyn korvaamiseksi liikenteessä. Tällä pyritään omalta osaltaan saavuttamaan tavoitteet, joita ovat muun muassa ilmastonmuutosta koskevien sitoumusten noudattaminen, ympäristöystävällinen huoltovarmuus ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen. Verokannustimet on mainittu direktiivissä yhtenä keinona, jolla voidaan edistää biopolttoaineiden käyttöä kaventamalla eroja fossiilisten polttoaineiden tuotantokustannuksiin.

Arvoisa puhemies! Tässä on kyse siis hyvästä EU-direktiivistä. Jotta Suomessa päästäisiin direktiivin suositukseen, pitäisi vuonna 2005, tänä vuonna siis, dieselöljystä 45 000 tonnia olla biodieseliä, 45 000 tonnia. Kuluvana vuonna biodieselin valmistuksessa Suomessa arvioidaan päästävän noin 50 tonniin. Melkoinen ero toteuman ja tavoitteen välillä ja väärään suuntaan.

Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissa biodiesel on valmisteverotonta sekä dieselmoottoreissa käytettynä että lämmityksessä. Ranskassa ja Italiassa se on valmisteverotonta kiintiön puitteissa. Britanniassa käyttöä tuetaan veronalennuksilla. Saksassa biodieseliä on kaupan sekä fossiiliseen dieselöljyyn sekoitettuna että puhtaana biodieselinä. Ranskassa biodiesel myydään yksinomaan dieselöljyyn sekoitettuna.

Suomessa dieselmoottorikäyttöön tulevan biodieselin valmisteverotuksessa on kuljettu vastavirtaan, kun verrataan näihin muihin esimerkkeihin. Laskettuna energiasisällön perusteella siitä kannetaan yli 15 prosenttia korkeampi valmistevero kuin fossiilisesta dieselöljystä. Työkoneissa käytettynä ja lämmityksessä biodiesel on kyllä verotonta.

Biodiesel soveltuu sekä sellaisenaan että fossiiliseen dieselöljyyn sekoitettuna lähes ympärivuotiseen ajoneuvokäyttöön. Rajoituksia asettavat kylmät olosuhteet, jolloin sitä suositellaan käytettäväksi dieselöljyyn sekoitettuna. Kovimmilla pakkasilla se onkin vaihdettava dieselöljyyn. Biodieselin hiilidioksidipäästöt ovat noin neljä viidesosaa dieselöljyn päästöistä. Päästöt ovat rikittömiä. Hiukkaspäästöissä ja savutuksessa biodieselillä on etu puolellaan kylmä- ja joutokäyntiä lukuun ottamatta. Typen oksideja syntyy vähän enemmän kuin dieselöljyä käytettäessä.

Suomessa on useita maatila- ja muita yrittäjiä, jotka suunnittelevat biodieselin valmistusta kotitarvekäyttöön. Biodieseliä voidaan käyttää tilan työkoneiden ja lämmityksen ohella myös dieselajoneuvojen polttoaineena. Tarkoitukseen sopivia laitteita on saatavana kohtuulliseen hintaan. Laitteita on viime aikoina toimitettu ja tilattu maatiloille tietääkseni parikymmentä kappaletta.

Käytännössä kaikki maassamme käytettävä fossiilinen dieselöljy on halvemmin verotettua rikitöntä laatua. Vaikka biodiesel ei sekään sisällä lainkaan rikkiä, se ei pääse kuitenkaan osalliseksi rikittömän dieselöljyn alemmasta valmisteverosta nykylainsäädännön mukaan. Valmisteverossa ero fossiilisen dieselöljyn hyväksi on 8,3 prosenttia. Laskettuna energiasisällön perusteella biodieseliä rangaistaan yli 16 prosenttia fossiilisen dieselöljyn valmisteveroa korkeammalla verolla.

Tässä lakialoitteessa, arvoisa puhemies, siis biodieselin kotitarvevalmistuksen edistämiseksi ehdotetaan, että kasvi- ja eläinrasvojen ja -öljyjen metyyliesterit vapautettaisiin nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta. Tämän muutoksen uskon luovan lisäedellytyksiä maaseudun elinkeinotoiminnan virkistymiselle. Biodiesel korvaisi vastaavan määrän fossiilisia polttoaineita, mikä osaltaan vähentäisi riippuvuutta tuontienergiasta. Esityksen välittömät valtiontaloudelliset vaikutukset voi arvioida vähäisiksi. Sillä ei olisi myöskään henkilöstövaikutuksia. Sen sijaan työllisyysvaikutukset olisivat epäilemättä positiiviset.

Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla toivon myötätuulta tälle lakialoitteelle.

Tarja  Cronberg  /vihr:

Arvoisa puhemies! Intia ja Kiina kasvavat, energiankulutus tulee lisääntymään lähivuosina ja öljyn hinta pysyväisesti pysymään korkealla. Samanaikaisesti alueilla, joilla on öljyä, on jatkuvasti aseellisia konflikteja. Kotimaisesta rypsistä valmistettu biodiesel on ihanteellinen vastaus näihin kehitysnäkymiin. Se vähentää fossiilisten polttoaineiden kysyntää, samalla kun se tuottaa maatiloille tärkeää valkuaista, jota sitäkään ei tarvitse ostaa ulkomailta. Syntyvä jäte voidaan käyttää lämmitykseen.

EU-direktiivi vaatii 20 prosenttia biopolttoaineen osuudeksi liikenteessä vuoteen 2020 mennessä. Euroopassa on jo syntynyt laajat biodieselmarkkinat, joiden vetureina ovat Saksa ja Ranska. Tukholmassa tuetaan biodieselbussien käyttöä antamalla niille investointiavustusta ja takseille, jotka käyttävät biodieseliä, annetaan parhaimmat tolppapaikat. Missään näistä maista ei ole valmistevero käytössä.

Mutta rypsin kasvatuksella on myös muita etuja. Suomessa on noin 400 000 hehtaaria peltoa, jolle emme tiedä, mitä tehdä. Rypsi toimii maanparannuskasvina. Se on hyvä välikasvi viljelylle, koska se tuhoaa maasta viljaperäisiä taudinaiheuttajia ja se kuohkeuttaa maata. Sen hiilidioksidipäästöt ovat nolla, ja sama koskee sen syöpää aiheuttavia päästöjä, jos verrataan fossiilisiin polttoaineisiin. Laiteinvestoinnit esimerkiksi maatiloilla ovat kohtuulliset. Esteröinti- ja puristuslaitteet maksavat noin 11 000 euroa. Se on siis ihanteellinen hajautettuun energiatuotantoon ja samalla lisää myös huoltovarmuutta. Ainoa ongelma on siis tällä hetkellä valmistevero, kun biodiesel luokitellaan rikkiä sisältävien polttoaineitten kanssa samaan kategoriaan.

Ed. Pulliainen on aikaisemmin tehnyt nestemäisiin polttoaineisiin liittyvän verohelpotusesityksen, ja nyt Antti Kaikkonen on ehdottanut valmisteveron poistoa. Nämä molemmat lakialoitteet ansaitsevat täyden tuen.

Rosa  Meriläinen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaikkonen on jälleen oikealla asialla. Kaikki aloitteet ja ideat, joilla voidaan vähentää nyky-yhteiskunnan öljyriippuvuutta, ovat hyviä.

Öljy ei ole ehtymätön luonnonvara ja, kuten ed. Cronbergkin totesi, aiheuttaa siksi myös konflikteja ja ympäristöongelmia. Tarvitaan ehdottomasti taloudellisia kannustimia biopolttoaineiden lisäkehittelyyn ja erityisesti käyttöönottoon. Samalla toki täytyy suunnitelmallisesti vähentää yksityisautoilua erityisesti kaupungeissa.

Jouko Laxell  /kok:

Arvoisa puhemies! Jatkan esityksen kehumista. Ed. Kaikkonen on tehnyt erinomaisesti perustellun aloitteen. Biodieselin valmisteverottomuus on hyvä ehdotus. Se on vaihtoehtoinen polttoaine ja luonnonvaroiltaan uusiutuva. Siksi sitä tulee suosia. Myös esityksen välittömät valtiontaloudelliset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Kannatan ed. Kaikkosen esitystä.

Arto Bryggare /sd:

Arvoisa puhemies! Vähän hankala asia sen takia, että otin valtiovarainministeriön vero-osastolta ja vähän muualtakin selvää, mikä tämä kokonaispaketti on. Tässähän tilanne on se, että Suomessa tällä hetkellä käydään ja jatkossakin tullaan käymään varmaan rypsin kohdalla, siis siinä mahdollisen kasvin kohdalla, taistelua siitä, mihin se rypsi, jota tuotetaan, käytetään. On epäilty, että laaja biopolttoainekäyttö Suomessa johtaisi tässä tapauksessa ongelmiin rypsin muussa käytössä.

Toinen asia, joka tietysti minua kiinnostaa, on ed. Kaikkosen rajaama koko. Nythän juuri tällä hetkellä on Fortumin öljynjalostamon kupeeseen valmistumassa maailman huippuluokkaa oleva biodieseltislaamo, joka on todellakin parempaa tekniikkaa kuin ne itävaltalaiset ja saksalaiset pienet pöntöt, joita on ajateltu tuotavan näille pienille tiloille ja joiden taso vaihtelee kovasti. Minäkin olen periaatteessa biodieselin kannattaja enkä tosin ole huolissani Suomen tilanteesta, koska meillä on puun energiakäyttö niin voimakasta, että me kyllä pärjäämme näissä vertailuissa eurooppalaisittain, mutta pelkäänpä, että tämä rajaus tässä on väärään suuntaan johtava. Nythän Neste Oil on ajatellut tilanteen niin, että kun biodiesel viedään siis pääosin Saksaan ja Ruotsiin, niin he aikovat tuoda raaka-ainetta ympäri maailmaa, ja siinä taas ongelmaksi tulee tietysti kuljetus sieltä, mistä sitä energiaraaka-ainetta, biomassaa, saa niin edullisesti, että se kannattaa.

Olen erittäin optimistinen biodieselin tulevaisuuden suhteen. Olen aivan varma, että erilaisilla blendeillä, sekoituksilla, se valtaa markkinat aika nopeasti, toivon ainakin sitä. Mutta en ole oikein innostunut siitä, että mentäisiin sillä tavoin puuhun, että alettaisiin suosia teknologisesti historiassa olevia virityksiä, pieniä laitteita. Tässä on tietysti maaseudun kannalta jälleen yksi hyvä veroperuste, voidaan keventää sitä toimintaa. Sitä kautta maatilojen pienet biodieseltislaamot, niin kuin niitä kai sanotaan, varmaan yleistyisivät.

Kun yritin selvittää tätä kokonaistilannetta valtiovarainministeriöstä, niin siellä oltiin tosi skeptisiä tämän positiivisista vaikutuksista. Mutta toivoisin ministeriöltä — ja tämä tullaan varmasti käsittelemään tarkasti valtiovarainvaliokunnan verojaostossa — aloitteita siihen suuntaan, millä tavalla kokonaisvaltaisemmin otettaisiin haltuun tämä asia, koska, niin kuin täällä on todettu, Saksassa ollaan erittäin aktiivisia tämän asian suhteen, Ruotsissa samoin. Meillä ollaan vähän turhan paljon näissä asioissa jarru päällä eikä uskalleta ottaa voimakkaita askeleita, nyt varsinkin, kun Suomessa on rakennettu teknologia, joka on huippuluokkaa ja jota kautta päästäisiin tässä asiassa askelta pidemmälle. Olisin tosiaan toivonut ministeriöltä esityksiä, joissa raja-arvoja ei tuotantolaitoksille laiteta, vaan otetaan kunnon potteja käyttöön ja sitä kautta motivoidaan huippudieseliä. Kuulin muuten Nesteeltä, että se diesel, joka Nesteellä tuotetaan suhteessa näihin pienempiin laitoksiin, on paljon puhtaampaa ja sitä voidaan paljon matalammalla pakkasmäärällä käyttää, vaikka heilläkin sanotaan, että tavoitteena on toimia yhdessä nykyisten fossiilisten polttoaineiden kanssa.

Mutta ed. Kaikkosen esitys on kannatettava. Sitä kautta käynnistyy keskustelu, mihin suuntaan tätä suomalaista energiapolitiikkaa pitää viedä. Ja jos nyt Suomessa tässäkin asiassa ollaan vähän niin kuin turhan passiivisia eikä uskalleta ottaa aktiiveja askeleita, sekin on huono asia. Hieman paranneltuna hallitus voisi tehdä isomman askeleen ja sitä kautta mennä siihen suuntaan, mihin kuitenkin jossain vaiheessa mennään. Se olisi iso asia. Olen ihan varma, että sitten kun mennään tämän ongelman alkulähteille, siihen, miten biomassa saadaan Suomesta, syntyy ongelmia. Se tulee olemaan se iso kysymys, millä tavalla kuljetetaan ne valtavat määrät rypsiä ja rapsia näille alueille, mutta se on vain asia, joka pitää ratkaista. Ilman muuta tämä polttoaineproblematiikka tulee olemaan niin iso, että ne, jotka ovat nyt liikkeellä, tulevat hyötymään siitä; jotka nyt odottavat, kärsivät siitä.

Aulis  Ranta-Muotio  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaikkonen on tehnyt hyvän lakialoitteen, jolla biodiesel vapautettaisiin valmisteverosta myös siinä tapauksessa, että se luovutetaan käytettäväksi dieselmoottoreissa.

Aivan kuten ed. Bryggare edellä totesi, tähän maahan sopivat nämä suuremmat systeemit ja myös nämä pienemmät. Toivottavasti ed. Kaikkosen aloite ainakin vilkastuttaa keskustelua ja johtaa ministeriön työryhmissä vähän kiireellisempiin toimenpiteisiin. Tämä sinänsä olisi mielestäni aivan sen arvoinen, että voisi mennä läpi.

Biopolttoaineiden käyttö on maailmalla lisääntymässä, ja ympäristötekijät puoltavat sitä. Erittäin vahvasti sitä puoltavat maatalouspoliittiset tekijät niin maailmanlaajuisesti kuin varsinkin meillä. Meillä on peltoa käytettävissä selvästi enemmän kuin elintarviketuotanto edellyttää, ja se kannattaisi käyttää energiantuotantoon. Tämä olisi yksi järkevä tapa.

Minulla on sellainen käsitys, että vaikka kauppa- ja teollisuusministeriössä ja maa- ja metsätalousministeriössä on työryhmiä pohtimassa tätä bioenergiatuotantoa, niin ne ovat siellä jotenkin hitaasti toimivia. Tämä asia tarvitsisi nyt vauhditusta. Aivan kuten ed. Bryggare sanoi, ne, jotka toteuttavat tämän hyvissä ajoin, hyötyvät tästä asiasta. Toivotaan, että tämä aloite osaltaan saa nyt vauhtia tähän biopolttoainekysymykseen. Dieselin ohella voidaan tarkastella myös polttoaine-etanolin tuotantoa. Se on vähän samassa vaiheessa.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Tulevaisuus on aivan ilmeisesti uusiutuvien energianlähteiden, johon myös tämä biodiesel kuuluu. On kuitenkin mietittävä sitä, mikä olisi se paras tapa ottaa käyttöön biopolttoaineita.

Voisin kertoa jonkin verran tämän aloitteessa mainitun EU-direktiivin vaiheista. Tässä aloitteessa sanotaan, että direktiivi asettaa tavoitteeksi 2 prosentin viitearvon vuonna 2005 kaikesta liikennekäyttöön tarkoitetusta polttoaineesta, ja vuonna 2010 tämä viitearvo on 5,75 prosenttia. Alun perin komissio olisi halunnut, että näistä tulee jäsenmaita sitovia tavoitteita, mutta sen käsittelyn kuluessa itse asiassa tapahtui se, että monissa jäsenmaissa todettiin, että on aivan ilmeisesti parempi, että ne arvot ovat vain ohjeellisia, koska eri maissa erilaiset tavat käyttää uusiutuvia energianlähteitä ovat kannattavampia kuin toiset.

Jos tästä tavoitteesta olisi tullut esimerkiksi Suomen tilanteessa sitova, niin se itse asiassa vaatisi aika valtavia pinta-aloja ja luultavasti sitä, että hyvin nopeasti tuotaisiin Espanjasta bioetanoliin tarkoitettavaa viljaa ja siitä valmistettua etanolia ja sitten varmaankin myös tämä dieselin raaka-aine olisi ennemmin tai myöhemmin tuontitavaraa. No, ei siinä mitään, se on varmasti ihan monella tavalla kannatettavaa, mutta on ilmeistä, että se ajatus sitovista tavoitteista liikenteen biopolttoaineiden osalta olisi ennen muuta Euroopan unionissa hyödyttänyt esimerkiksi espanjalaisia viljan tuottajia. Senpä takia nämä lobbasivatkin kaikkein aktiivisimmin sitä, että näistä olisi tullut sitovia, koska heille olisi avautunut valtavat vientimarkkinat.

Uskon, että esimerkiksi Suomen olosuhteissa on aika monin tutkimuksin osoitettu, että niin kannatettavia kuin liikenteen biopolttoaineet ovatkin, niin useimmissa tapauksissa biomassa kannattaa polttaa suoraan lämmöksi ja sähköksi, ja tämähän on Suomessa tällainen selkeä tulevaisuuden ala. Valitettavasti hallitus ei ole lunastanut tässä sitä lupausta, jonka se viidennen ydinvoimalan päätöksen yhteydessä antoi, kun eduskunta vaati, että uusiutuvien energianlähteiden käyttöä merkittävästi edistetään. Suomessa kannattaa ehdottomasti kaikkein eniten keskittyä tähän.

Varmasti liikenteen biopolttoaineilla on paikkansa, mutta niihin liittyy monia ongelmia. Esimerkiksi tämä ekotase eli se, miten paljon tarvitaan erilaisia tuotoksia, miten ympäristöystävällisiä ne ovat suhteessa näistä tuotteista saataviin hyötyihin, ei kaikissa tapauksissa ole edullinen. Rypsi ei ole erityisesti luomuviljelyyn soveltuva kasvi. Kyllä sitä siihenkin käytetään, mutta olen itsekin nuorena puutarhatieteen opiskelijana ollut tutkimassa litusääsken ja rapsikuoriaisen viotuksia rypsipellolla, ja täytyy sanoa, että niitä oli aika paljon ja siellä käytettiin aika reippaasti tuholaistorjunta-aineita. Eli joka tapauksessa tapauskohtaisesti pitäisi aina analysoida ekotase ja sitten katsoa, onko kyse todella kaiken elinkaaren osalta ympäristöystävällisestä menetelmästä. Mutta on varmaan niin, että jotkut rypsiä sitten myöskin luomumenetelmällä tuottaisivat.

Samoin energiatase on otettava huomioon ja siinä erityisesti se, missä tapauksissa biopolttoaineiden käytön lisääminen on kustannustehokas tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä, kun haluamme pyrkiä ilmastosopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin. Toisinaan tämä on kustannustehokasta verrattuna muihin keinoihin, toisinaan se ei ole, jolloin arvio pitää aina tehdä tapauskohtaisesti.

Sitten autonvalmistajat eivät aivan turhaan ole huolissaan siitä, että ennen kuin biopolttoaineet laajamittaisesti tulevat liikenteeseen, niin ne pitää ehdottomasti standardisoida. Syy on se, että niissä saattaa esiintyä sellaisia moottorin toiminnalle epäedullisia laadun vaihteluja, joista jotkut suorastaan tuhoavat moottorin. Tällaisia tapauksia tunnetaan. Nämä eivät ole yhtä harvinaisia kuin se, että susi olisi tappanut ihmisen. Niinpä tämä vaatii kansainvälistä tuotekehittelyä. Varmaan siinä sitten on pidettävä huolta siitä, että nämä pienet kotitarvetuottajat myöskin tuottavat sellaista tasalaatuista tavaraa, joka ei esimerkiksi aiheuta huomattavia ongelmia moottorin toiminnalle tai lisää pakokaasupäästöjä. Tietysti pakokaasupäästöt ovat aina verrattuna mineraalipolttoaineisiin kohtuullisia ja parhaimmillaan olemattomia, mutta jos ne eivät toimi optimaalisesti moottoreissa, niin tulee ongelmia.

Ed. Bryggare puhui siitä, että Neste Oil on kehittänyt aivan ainutlaatuisen tekniikan biodieselin tuotantoon, ja se pitää paikkansa. Se, mikä siinä on radikaalia ja uutta, on se, että näitä biodieselmolekyylejä voidaan tuottaa melkein mistä tahansa raaka-aineista ja vieläpä sillä tavalla, että kun ne sekoitetaan esimerkiksi mineraalipohjaiseen dieseliin, niitä molekyylejä ei oikeastaan juuri laboratoriotutkimuksessakaan erota enää toisistaan, ja tämä on erittäin laadukas tuote. Ongelma on se, että kaikki biopolttoaineet tällä hetkellä, joita Neste tuottaa ja joita se suunnittelee jatkossa tuottavansa, menevät vientiin siitä syystä, että Suomessa niitä ei suosita verotuksessa.

On aivan selvää, että Suomessa kannattaa keskustella kokonaisvaltaisesti, aivan niin kuin ed. Bryggare täällä esitti, siitä, mitkä olisivat nämä parhaat ja tehokkaimmat veroporrastukset ja muut verotukselliset keinot, joilla voidaan edistää puhtaampien polttoaineiden käyttöönottoa. Tässä Suomi on ollut aivan uranuurtaja jo 80-luvun lopulta alkaen. Sillä menetelmällä päästiin eroon lyijyllisestä bensiinistä ja myöhemmin, kun ruvettiin vähentämään rikkiä polttoaineesta, jotta pakokaasupäästöt saataisiin kuriin, niin Suomessa ja myöskin Ruotsissa saatiin erittäin nopeasti markkinat kyllästettyä puhtaammilla laaduilla vain erittäin pienillä veroporrastuksilla, joilla oli tuskin mitään valtiontaloudellista haittavaikutusta, ja silti ne olivat erittäin dynaamisia keinoja. Kyllä näitä keinoja on syytä käyttää myös nyt, kun esimerkiksi biodiesel ja muut biopolttoaineet tekevät tuloaan markkinoille.

Tuntuu vain siltä, että nyt pitäisi laatia juuri se oikea strategia, jolla sitten saavutetaan mahdollisimman hyvät ympäristötavoitteet mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ja epäilemättä biodiesel on niitä kiinnostavimpia biopolttoaineita. Uskon, että sillä on myöskin tällaisia erityiskäyttötarkoituksia erittäin paljon. Esimerkiksi kun kaikkien tämmöisten koneiden, moottorisahojen ja muiden ongelmana voivat olla vuodot pelloille ja metsiin, jotka aiheuttavat ympäristöhaittoja, niin aivan varmasti ne vähenevät, kun käytetään biodieseliä. Mutta siis tapauskohtaisesti näistä on apua, mutta ne eivät aina ja kaikkialla ole se paras tapa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaikkosen aloite on hyvä. Tunnen myös tämän tekstin, se on muun muassa esillä nyt Kaakkois-Suomen kansanedustajien kokouksessa. Tämä elimäkeläinen yrittäjä, joka on tämän tekstin alun pitäen tehnyt, ainakin sen pohjan, on mukana siinä, tai tämä on kouvolalainen yrittäjä. Mutta Elimäellä on nimenomaan tätä pienimuotoisesti valmistettu ja tuolla Kymenlaaksossa tässä asiassa oltu aktiivisia aikaisemmin.

Kaiken kaikkiaan uusiutuvien energialähteiden käyttö myös polttomoottoreissa ja myöskin pienkoneiden voiteluaineena on tärkeätä ja sen käytön lisääminen kaikin mahdollisin keinoin. Näihin keinoihin kuuluu tämäkin lakialoite.

Meillä oli alun pitäen aikomuksena tämä sama lakialoite ottaa Kaakkois-Suomen kansanedustajien lakialoitteena, mutta me voimme varmaan katsoa tätä vielä silläkin tavoin, onko siinä kehitettävää, ja mahdollisesti vielä ed. Kaikkosen lakialoitettakin tukien tuoda siitä mahdollisesti toinenkin versio sitten käsittelyyn.

Tarja  Cronberg  /vihr:

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista todeta tässä keskustelussa, kuinka parhaasta tulee hyvän vastakohta.

Ymmärrän hyvin, että rypsin viljely tällä hetkellä on sitä luokkaa, että halutaan suojata esimerkiksi Raision raaka-aineen saanti elintarviketuotantoon. Kuitenkin jos otetaan huomioon, että 400 000 hehtaaria peltoa on käytettävissä, niin uskon, että myös rypsin tuotantoa voidaan lisätä.

Neste Oilin ajatus on aika ristiriitainen: että raaka-ainetta kuljetetaan Suomeen, se jalostetaan ja sitten se viedään vientiin samanaikaisesti, kun Suomessa käytetään fossiilisia polttoaineita, jotka, kuten sanottu, aiheuttavat huomattavasti enemmän päästöjä. Tässä näkisin, että jo väestön terveyden kannalta on tärkeää ei vain vähentää liikenteen tarvetta vaan myös vähentää polttoaineiden päästöjä. Toivoisin, että rypsin käyttöä biodieselinä ei estettäisi eikä biodieselin valmistusta monopolisoitaisi.

Ympäristökysymykset ovat tärkeitä. Käsitykseni on, että rypsi vaatii vähemmän torjunta-aineita kuin monet muut viljelykasvit. Tuhoaineiden käyttöä voidaan vähentää. Koneita ja laitteita voidaan kehittää. Näkisinkin, että hajautettu energiantuotanto myös pienimuotoisena on tärkeä Suomen huoltovarmuuden takaamiseksi.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaikkonen on tehnyt oikein hyvän, laajasti perustellun ja valmistellun lakialoitteen biodieselin käytön edistämiseksi, jota kannatan. On erittäin hyvä, että päästäisiin korvaamaan ulkomaista tuontienergiaa tälläkin tavalla ja ennen kaikkea saamaan myöskin maaseudulle uutta elinkeinoelämää, ihan maatiloille, ja sitä kautta luotua myöskin työpaikkoja. Toivon aloitteelle myönteistä jatkokäsittelyä.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää puheenvuoron käyttäneitä. Tässä on ollut oikein hyvä keskustelu ja on tullut esiin täydentäviä näkökulmia, joita on syytä aloitteen jatkokäsittelyssä käydä läpi.

Ed. Bryggarelle kommenttina tuosta 100 000 litran rajasta: arvelen, että suuremmat tekijät pärjäävät kyllä markkinoilla ja samoin ulkomaiset toimijat, mutta se raja on sitten varmasti jatkovalmistelussa arvioitava, onko se oikea ja onko se tarpeellinen.

Mitä valtiovarainministeriöön tulee ja uusiutuvien energialähteitten tukemiseen, niin valtiovarainministeriö on yleensäkin ottaen ollut skeptinen erilaisten positiivisten ratkaisujen suhteen. Ja valitettavasti esimerkiksi biodieselin suhteen se on johtanut siihen, että olemme tässä asiassa jälkijunassa, vaikka Suomen pitäisi olla veturin paikalla uusiutuvien energialähteiden käytön hyödyntämisessä.

Arvoisa puhemies! Biodiesel on ekologinen, taloudellinen, huoltovarmuutta parantava ja maaseudulle työtä tuova vaihtoehto, ja sitä pitää nyt kyllä vaan edistää.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Minusta se verohelpotus kannattaisi sitten kyllä antaa kaikelle saman laadun biodieselille. Kyllä Nestekin on aika pieni toimija Euroopan mitassa, mutta se on aina ollut edelläkävijä. Kun eduskunta 80-luvun lopulla vaati sitä, että ensin lyijyllinen ja sitten paljon rikkiä sisältävä bensiini ovat kovemmin verotettuja kuin puhtaammat laadut, myönnettiin nämä pienet verohelpotukset. Silloin valtiovarainministeriö epäili, että tällä olisi jollain tavalla epäedullisia kilpailuvaikutuksia, koska Neste saisi monopolin, mutta sen jälkeen markkinoille tuli paljon muidenkin, myös ulkomaalaisten, tuottajien puhtaampia polttoainelaatuja, mutta Neste oli ehdottomasti edelläkävijä. Se oli hyvin hyvin pieni yritys Euroopan mittakaavassa, kun keskustelua ja myöskin ehkä poliitikkojen päätöksiä hallitsivat sellaiset yhtiöt kuin Shell ja BP, ja niitä on muitakin. Uskon kyllä, että tämä suomalainen keksintö on hieno, ja jos tämä verohelpotus myönnettäisiin myös yli 100 000 litran vuosituotannosta, niin myöskin sitä sitten jäisi tänne kotimaan käyttöön ja varmaankin se olisi kaikkien etujen mukaista.