Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomen talous on nyt myötätuulessa. Nykyinen hyvä taloustilanne ei ole syntynyt pelkästään hyvän kansainvälisen taloussuhdanteen seurauksena. Myös viime vuosien kasvua tukeva meno- ja veropolitiikka kantaa nyt hedelmää.

Talouden ja työllisyyden kasvu kuluvana vuonna on ylittänyt ennusteet. Eilen kerrottiin, että meillä oli elokuussa 52 000 ihmistä enemmän töissä kuin vuosi sitten ja työttömyysaste painui alle 6 prosentin. Mikä parasta, työttömyys alenee nyt nopeasti kaikkialla maassa, Kainuuta ja Lappia myöten.

Kasvun ennustetaan jatkuvan vahvana myös ensi vuonna. Kuluttajat ja teollisuus katsovat tulevaisuuteen toiveikkain mielin. Teollisuuden tilauskannat ovat korkealla tasolla. Tulevaan kehitykseen liittyy kuitenkin myös uhkia. Uhkia taloutemme kehitykselle ovat kansainvälisen talouden kehityksen epävarmuudet, kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn kehitys ja työvoimakapeikkojen yleistyminen. Samanaikaisesti väestön ikääntyminen alkaa vähentää työvoimamme tarjontaa. Työpaikoilta lähtee enemmän väkeä eläkkeelle kuin nuoria tulee tilalle.

Vaikka finanssisektorin vaikeudet eivät koske suoraan suomalaisia rahoituslaitoksia, meidän on otettava huomioon se mahdollisuus, että kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden levottomuus voi jatkua pitkään ja heikentää globaalisti talouskasvua. Tällä tavalla kriisin välilliset vaikutukset voivat ulottua myös Suomeen. Eilisiltana kuulimme USA:n keskuspankin päätöksen alentaa ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksiköllä. Näin suuri koron laskeminen USA:ssa viittaa siihen, että huonomman kasvukehityksen riski on arvioitu huomattavan suureksi eli talouden epävarmuus on kasvanut, ja koronlaskun taustalla Fedin mukaan ovat rahoitusmarkkinoiden häiriöiden aiheuttamat riskit talouskehitykselle. Tällaista taustaa vasten, kun kaiken tämän otamme huomioon, on hyvä, että budjettiesityksemme on lievästi kasvua tukeva ja jättää meille samalla pelivaraa, mikäli kansainvälinen talous alkaa heiketä. Se budjetti, jota nyt käsitellään, ulottaa vaikutuksensa 16 kuukauden päähän, ja näissä oloissa ennakointi on aina vaikeaa.

Kotimaassa työvoiman saatavuus voi muodostua talouskasvun kannalta ratkaisevaksi pullonkaulaksi. Pahimmillaan tämä voi johtaa kustannusten hallitsemattomaan nousuun aikana, jolloin vientimarkkinoiden veto hiipuu. Tarvitaankin ammatillista ja alueellista liikkuvuutta ja myös työvoiman tarjonnan vahvistumista. Lisäksi tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa. Budjettiesitykseen sisältyy useita eri toimenpiteitä, joilla ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta lisätään. Lisäksi hallitus on perustanut kolmikantaisen työryhmän pohtimaan uusia keinoja niin sanotun kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi.

Arvoisa puhemies! Palkkaratkaisuilla ratkaistaan myös 2000-luvun Suomessa iso osa kilpailukyvystämme. Lähivuosina tehtävät ratkaisut ovat todellinen Emu-ajan testi siitä, pystymmekö harjoittamaan maltillista ja kilpailukykyä tukevaa palkkapolitiikkaa, kun työmarkkinat ovat kiristymässä. Nyt mitataan, onko suomalainen yhteiskunta todella sisäistänyt sen tosiasian, että emme voi enää käyttää devalvaatiota kilpailukyvyn palauttamiseksi. Sitä keinoa meillä ei enää ole talouspolitiikan kalupakissa.

Ansiotason lasketaan nousevan noin 5 prosentin vauhtia ensi vuonna. Jos tämän tasoiset palkkaratkaisut ovat yksittäisiä, tämä ei ole vielä ongelma kilpailukyvyllemme. Ymmärrän sen, että kun yritykset tekevät korkeasuhdanteessa hyvää tulosta, se näkyy myös palkkaneuvotteluissa. Senkin ymmärrän, että pitkien keskitettyjen tuloratkaisujen jälkeen puretaan toimialakohtaisia paineita. Mutta nyt täytyy katsoa jo pidemmälle. Olen huolissani siitä, jos palkkaratkaisut ylittävät jatkossa tuottavuuden kasvun ja aiheuttavat palkkainflaatiota. Tästä syntyvä negatiivinen kierre heikentäisi kilpailukykyämme tulevaisuudessa.

Kilpailukyvyn turvaavaa palkkakehitystä on laskettu palkkanormin avulla. Sen mukaan palkankorotusten niin sanotun jakovaran kansantalouden tasolla arvioidaan olevan noin 4 prosenttia, kun Ekp:n inflaatiotavoite on alle 2 prosenttia ja tuottavuuden kasvu noin 2 prosenttia. Kilpailukyky näyttäisi pysyvän koko tehdasteollisuudessa sekä tänä että ensi vuonna suunnilleen ennallaan. Muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa kilpailukyky saattaa kuitenkin jo varsin pian kääntyä heikkenevään suuntaan. On tärkeää, että emme hinnoittele itseämme ulos maailmanmarkkinoilta, sillä Suomi on viennistä riippuvainen avoin talous. Telakoilta on jo tullut hälyttäviä viestejä.

Viime kädessä ratkaisemme itse, valitsemmeko korkeat kustannukset vai työtä. Työllisyyden näkökulmasta olisi tärkeää, että palkankorotukset olisivat kestävällä tasolla. Tällaisia ratkaisuja hallitus on valmis tukemaan keventämällä tuloverotusta. Hallitus sopikin budjettiriihessä, että tuloverotuksen tasoa tarkastellaan niin sanotussa puolivälitarkastelussa, jossa otetaan huomioon palkkaratkaisujen ja veroratkaisujen yhteisvaikutus ostovoimaan sekä hallituksen pyrkimys lisätä työnteon kannustavuutta veronkevennyksillä.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että talouskehitys pidetään vakaana läpi vaalikauden. Vain tällä tavalla pystymme kestävästi alentamaan työttömyyttä ja nostamaan työllisyysastetta. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen ja eduskunnan ei pidä tukea talouspolitiikallaan kehitystä, joka johtaisi talouden jo olemassa olevien pullonkaulojen pahenemiseen. Toisaalta hallituksen on oltava valmiina tukemaan talouspolitiikalla sitä, että talouskasvu pysyisi vahvana myös lähimmän vuoden ajan. Rakenteellisesti tarpeelliset toimet muun muassa verotuksessa on pyrittävä ajoittamaan tasaista kasvua tukevalla tavalla. Kaiken kaikkiaan hyvä aika tulee käyttää rakenteellisten uudistusten tekemiseen. Tulevaisuuden menestyksen avaimet ovat monilta osin omissa käsissämme.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sampo Pankki varoitti eilen inflaation noususta ja nosti oman inflaatioennusteensa jo kolmosella alkavaan lukemaan ensi vuonna. Samaan aikaan olemme jo kuulleet, että sekä teollisuus että kauppa näyttävät elintarvikepuolella nostavan hintoja ja varautuvan jo etukäteen hallituksen päätökseen laskea ruuan arvonlisäveroa, eli hinnannousut tehdään nyt etukäteen, jotta sitten voitaisiin seuraavaksi esittää myös joitain laskuja. Ensi vuoden osalta kuitenkin kotitaloudet joutuvat aikamoiseen ongelmaan, kun ruuan hinta on nousussa, Valio on ilmoittanut hinnankorotuksista, leivän hinta nousee ja, mikä kummallisinta, hallitus itse laittaa tälle kehitykselle lisää vauhtia. Ette puhunut, pääministeri, mitään siitä, että hallituksen omat toimet ensi vuonna merkitsevät yli puolen prosenttiyksikön inflaation nousua, kun nostetaan veroja ja maksuja. Erityisen kipeästi tämä iskee lapsiperheisiin.

Miten hallituksella on uskottavuutta puhua työmarkkinoiden suuntaan maltista, kun se itse näyttää tällaista esimerkkiä, panee lisää inflaatiovauhtia, joka iskee kipeästi tavallisiin kotitalouksiin?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Heinäluoman ennakoima ruuan hinnan nousupaine johtuu aivan muista kuin hallituksen toimista. Markkinat toimivat. Hinnat on keinotekoisesti pidetty alhaalla, ja nyt markkinat reagoivat tietyllä tavalla, ja sen tähden on hyvä, että tehdään sen kaltaisia toimia kuin ruuan arvonlisäveron lasku.

Arvoisa pääministeri, te kuvasitte, että on olemassa valtavat nousupaineet hintoihin ja työmarkkinaratkaisuillakin on hyvin suuri merkitys. Miten te kuvailisitte, millä tavalla me kuitenkin kykenemme nostamaan ja parantamaan tuottavuutta niin, että kilpailukyky säilyy satsaamalla tietenkin tutkimukseen ja koulutukseen ja nojaamalla niihin vahvuuksiin, joita Suomella on? Miten te uskotte, että me pärjäämme ja pystymme pitämään tuottavuutta yllä?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Herra pääministeri, puhuitte palkkaratkaisuista. Eilen täällä puhuttiin paljon nimenomaan kuntapuolen tuloneuvotteluista, jotka tänään jatkuvat. Eilisessä keskustelussa syntyi välillä sellainen mielikuva, että opposition mielestä tärkeintä koko kuntapuolen palkkaratkaisussa on se, mikä on se valtion ratkaisuun laittama ylimääräinen osuus, eikä se, mikä on se kokonaiskorotus, jonka kuntapuolen työntekijät ja etenkin naisvaltaiset koulutetut alat saavat. Kuvitteleeko ed. Heinäluoma tai joku muu, että siellä neuvotteluissa olisi pöydässä näinkin antelias kuntatyönantajan kokonaistarjous, ellei kokoomus olisi nostanut vaaleissa tätä palkkatasa-arvoa aivan keskeiseen asemaan ja ellei hallitus olisi ollut osaltaan edistämässä ratkaisun syntymistä?

Mutta, herra pääministeri, kysyn teiltä, mikä on teidän arvionne tänään jatkuvista kuntapuolen neuvotteluista. Oletteko optimisti, että vielä voisi syntyä kaikki osapuolet kattava ratkaisu, vai katsotteko, että toivo on tässä suhteessa jo mennyt?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eilen epäilin, että keskustapuolue on antanut kokoomukselle niskalenkkiotteen sosiaalisessa politiikassa ja sosiaalisen omantunnon esiintuomisessa. Katselin tuossa eilen illalla kumminkin lukuarvoja. Herra pääministeri, teidän aikananne hallitus on panostanut terveydenhoitoon pikkuisen reilut 2 prosenttia vuositasolla, kun bruttokansantuote on noussut ennätyssuuruusluokkaa olevia summia. Se on tahdon asia. Teillä ei ole poliittista tahtoa eikä käytännön tahtoa hoitaa tässä maassa terveydenhoitoa kuntoon eikä vanhustenhoitoa kuntoon. Se on nyt fakta kyllä näitten lukujen kautta.

Toinen asia, jota yritin hakea, oikeastaan voi sanoa, kissojen ja koirien kanssa tuolta budjettikirjasta: Missä on keskustapuolueen aluepolitiikka? Sitä ei näy enää sisällä ollenkaan. Teillä on päinvastaisia suunnitelmia ja käytännön toimia alueellisen tasa-arvon romahduttamiseksi, ikävä kyllä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaus ed. Zyskowiczille on hyvin yksinkertainen: Kysymys on siitä, miten vaaleissa annetut lupaukset pidetään. Muistan, että viime vaalikaudella ed. Zyskowicz oli hyvin ahkera tässä suhteessa, (Ed. Kangas: Hyssälän Liisa!) mutta nyt jotenkin jostain kumman syystä se on yllättävän hiljainen se pöytälaatikko siellä, ei se käy ollenkaan sillä puolella, (Naurua) vaikka hallituksen puolella istuu puolueita, jotka ovat antaneet lupauksen hoitaa koko tämä kuntien palkkaratkaisu, (Ed. Saarinen: Ei siis pidetä vaalilupauksia!) tasa-arvoerä, valtion rahoista. Kun nämä lupaukset petetään, niin ed. Zyskowiczilla ei tunnu ollenkaan toimivan tuo oikean käden liike siellä. Mielellään tulen auttamaan, että saadaan se laatikko auki ja löydetään ne kokoomuksen petetyt lupaukset sieltä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Heinäluomalle totean, että kyllä tälläkin vaalikaudella samalla tavalla kuin viime vaalikaudella aion seurata vaaleissa annettujen lupausten toteutumista puolueiden politiikassa, ja voin varoituksen sanana ed. Heinäluomalle kertoa, että aion seurata myös sosialidemokraattien antamien lupausten toteuttamista teidän omassa politiikassa, vaikka sillä ei ole samanlaista merkitystä koko maan kannalta, kun olette nyt oppositiossa.

Mitä kokoomuksen lupauksiin tulee, niin on erittäin mieluisaa todeta, että hallitusohjelmassa ja hallituksen politiikassa toteutuvat hyvin keskeisesti kokoomuksen vaalitavoitteet. Mikään puolue ei koskaan voi saada kaikkia tavoitteitaan läpi hallitusohjelmaan, mutta jos katsotaan opintotuen korotusta, eläkeläisten verotuksen uudistamista, kansaneläkkeiden korottamista ja myös hallituksen valmiutta tukea, toisin kuin teidän aikananne, ylimääräisellä valtionosuudella kuntasektorin palkkaratkaisua, jos se suuntautuu riittävällä tavalla koulutetuille naisvaltaisille aloille, niin myös tästä, ed. Heinäluoma, olen hyvin tyytyväinen hallituksen politiikkaan nähden.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta on todella paikallaan kantaa huolta inflaatiosta. Tiedän sen, että sosialidemokraatit eivät kannata nyt energiaverojen korottamista. En tiedä, mikä tulee olemaan kanta alkoholiveron korottamiseen. Mutta näiden aiheuttama inflaatio kaikkineen, se on, niin kuin mainitsitte, puolisen prosenttiyksikköä, hieman enemmän, mutta se on kertavaikutus, siitä ei tule pysyvää vaikutusta, joka korottaisi inflaatiota. Sen osalla on vaan asetettava myös puntariin se, haluammeko vaikuttaa ilmastokehitykseen, haluammeko vaikuttaa kansanterveyteen. Hallitus on arvioinut, että niihin pitää vaikuttaa tällä tavalla huolimatta siitä, että niistä tulee ensi vuoteen liittyen kustannuskysymys. Mutta jos oltaisiin jollakin tavalla loogisia, niin en oikein ymmärrä, miten samassa puheenvuorossa sitten arvostellaan ruokaveron alentamista, jonka kokonaisvaikutus on kuitenkin toiseen suuntaan selvästi suurempi kuin energia- ja alkoholiverojen nosto. Jos ruuan hinta nousee ympäri maailmaa, niin en usko, että syynä siihen on se, mitä Suomi tulee tekemään kahden vuoden päästä syksyllä.

Kuntaneuvottelut ovat tänään toivottavasti ratkaisuvaiheessa, myönteisessä ratkaisuvaiheessa. Neuvotteluja käydään, ja neuvottelut ovat juuri parhaillaan eri kokoonpanoilla liikkeellä. Toivon, että neuvottelijat löytävät ratkaisun. Hallituksen johto tapasi eilen osapuolet eri kokoonpanoilla ja tämän vetoomuksen esitimme. Samalla kerroimme sen, että valtion puolella hallitusneuvottelujen yhteydessä oli sovittu se, että olemme valmiita kohdistamaan valtionosuuksien korotuksia 150 miljoonalla eurolla vuosittain, myös tämän palkkaratkaisun helpottamiseen, jos tietyt ehdot täyttyvät, ja ne ehdot ovat jo tässä kuntatyönantajan viimeisessä tarjouksessa täyttyneet. Mutta hallitus ei tule kehyksiä tältäkään osin rikkomaan.

Meidän on annettava sekä hallituksesta että eduskunnasta tietysti vahva viesti kaiken kaikkiaan talouteen, ja eräs vahvimmista tekijöistä on se, että budjettipolitiikassa noudatamme kurinalaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Osana sitä on, että kehykset pitävät, ja se koskee kaikkia näitä osioita. Palkkaneuvottelijat tietävät sen, että tätä 150 miljoonan euron osuutta ei tulla muuttamaan. Toivon, että se otetaan myös näissä neuvotteluissa huomioon. Se on auttamassa tämän ratkaisun syntymistä. Se auttaa kuntien taloutta ja auttaa sellaisen ratkaisun syntymiseen, jossa naisvaltaiset alat kuntasektorilla ovat saamassa nyt reilussa kahdessa vuodessa yli 10 prosentin korotuksen.

Terveydenhuoltoa koskevan kritiikin osalta: En nyt täsmälleen vuosimääriä muista, mutta tämän vuosikymmenen saldohan tähän mennessä on se, että sairaanhoitajien määrä on kasvanut noin 10 000:lla, yli 30 prosentilla. Lähihoitajien ja perushoitajien määrä on kasvanut myös noin 10 000:lla, noin 40 prosentilla, siis tämän vuosikymmenen puitteissa, ja lisäystä tapahtuu koko ajan. Myös lähivuosina tulemme saamaan tuhansia hoitajia kummallekin sektorille lisää. Myös lääkärien määrässä on tapahtunut muistaakseni noin 15—20 prosentin lisäys. Sillä puolella ongelma on se, ja tässä kunnat saavat katsoa itseään peiliin, että koko lisäys on kohdistettu erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhoidossa lääkäreiden määrä on sama kuin oli vuonna 92.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin hieman oikaista pääministerin käsitystä sosialidemokraattien ympäristölinjasta, koska me kyllä kannatamme ympäristöveroja, mutta haluamme, että ne oikeasti ohjaavat ihmisten käyttäytymistä oikeaan suuntaan, emmekä halua, että niiden avulla vain kerätään rahaa. Koska niillä on iso tulojaollinen vaikutus, niin silloin pitää löytää myös niitä kompensoivia elementtejä, joilla kaikkein köyhimmille, jotka joutuvat maksamaan näistä rakenteellisista ratkaisuista, löydetään myös sitä rahaa siihen leivänpäälliseen eikä pelkkään leipään. Ja suurin kritiikkimme kohdistuu siihen, että te nostatte palvelumaksuja, sanotte sitovanne ne indeksiin, mutta ette ole valmiita jättämään sitä palvelumaksujen korotuksesta syntyvää rahaa kuntiin palvelutuotantoon, sinne vanhustenhoivaan ja terveydenhoitoon. Silloin on kyllä syytä kysyä, onko tämä nousu ainoastaan ideologisista syistä tehty, koska siihen se selkeästi viittaa.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että sosialidemokraatit puhuisivat selvää kieltä, kun he puhuvat ympäristöohjauksesta. Mielestäni kuulostaa siltä, että puheenjohtaja Heinäluoma kätkee tähän inflaatiohuoleen sen, että hän ei hyväksy sitä, että myös kotitalouksien energiankulutusta voidaan ohjata energiaveroilla. Kaikenlaiset perheet pystyvät tekemään kulutusvalintoja, vaikuttamaan siihen, miten ne käyttävät energiaa. On myös kiinni enemmän asumismuodosta kuin itse asiassa perheen tulotasosta, kuinka paljon energiaa käyttää. Näitä valintoja pystytään tekemään, näitä valintoja pystytään ohjaamaan, ja nämä ratkaisut eivät ole niitä, jotka tähän inflaatioon eniten vaikuttaisivat.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri osui varmasti oikeaan, kun hän sanoi, että emme saa hinnoitella itseämme ulos. Tämä on varsin tärkeää. Mutta kyllä te, herra pääministeri ja hallitus, heitätte bensaa tuleen, kun te nostatte energiaveroja. Se lisää tuotantokustannuksia. Lainaan nyt joitakin kollegoja: se on myrkkyä tälle yhteiskunnalle, te levitätte myrkkyä elinkeinoelämään. Ja vaikka tämän inflaatiovaikutus on vain 0,5 prosenttia yleisellä tasolla, niin pitää katsoa, mitä se merkitsee energiaa vaativalle teollisuudelle ja kuljetusalalle. Tiedän, mitä te vastaatte tuohon, mutta ottakaa huomioon, että se on vain 50 prosenttia, mitä palautetaan, eli nousua tulee. Tämä voi johtaa siihen, että hinnoittelemme itseämme ulos, koska en minä kuitenkaan ymmärtänyt, että te tarkoititte, että hinnoittelette hallituksen ulos.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on muistilappu. Siinä lukee "Kokoomus 500 euroa hoitajille", jotta muistatte, mitä olette luvanneet. Tästä oli kysymys. Jokainen puoluejohtaja, eduskuntapuolueen puheenjohtaja, istui ilta toisensa jälkeen hoitajien olohuoneessa ja sanoi, että tämä on polttavin ongelma. Mutta nyt ei löydy kanttia sen paremmin kokoomuksesta kuin sosialisteistakaan sanoa suoraan, että annetaan hoitajille enemmän kuin muille. Siitä oli puhe, se oli se lupaus.

Sitten toinen asia, kun pääministeri kehui 150 miljoonan tasa-arvoerää. Te myönnätte täällä 141 miljoonaa Britannialle jäsenmaksuhelpotusta EU-maksuista. Siis saman verran, kun lupaatte hoitajille tasa-arvotupoerää. 141 miljoonaa ja 150 miljoonaa, tässä on suuruusluokka. Onko se paljon, vai onko se vähän? Saatte itse päättää.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Englannissa hoitajilla on paremmat palkat. Ehkä tämäkin summa siihen vaikuttaa. (Naurua) Mutta tämä kuntien asema on sellainen, joka tässä ei ole tullut riittävän hyvin esille, koska kuntien taloudestahan tässä on kysymys. Eivät kunnat pysty vastaamaan tähän kokoomuksen huutoon, arvoisa Ben Zyskowicz. (Ed. Zyskowicz: Kummasta te syytätte, siitä että kokoomus antoi hoitajille liikaa vai liian vähän?) Kunnat eivät pysty, ei Helsingin kaupunki eikä myöskään Lahden kaupunki pysty, vastaamaan tähän huutoon eivätkä sen asukkaat. Ja mikä tässä on vielä perheitten näkökulmasta jäänyt vähälle — valitettavasti täältä Mauri Pekkarinen poistui — on nimittäin se, että kunnalliset energiayhtiöt päästökaupan myötä ollaan asettamassa uuteen tilanteeseen ensi vuoden alusta. Sitä kautta energian hinta tulee vielä nousemaan siitä, mitä hallitus nyt näissä omissa veroratkaisuissaan esittää. Se tulee tapahtumaan kaikissa näissä kunnissa, joissa kunnallisia energiayhtiöitä vielä on, ellei Vattenfall tai joku muu ole tullut ostamaan niitä. Tämä on se tosiasia. Tälle asialle, olen siitä ministeri Pekkarisen kanssa useampaan kertaan puhunut, täytyisi tehdä jotain. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Kaikki kunnia näille teollisuuden yrityksille, jotka kuitenkin vetävät isoja voittoja.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuskin viime vaalikauden loppupuolella nähtiin, että tämä inflaation paine ja uhka tulee olemaan niin todellinen kuin se tällä hetkellä meillä on. Talouden epävakauden näkymät ovat kasvaneet. Taustalla on tietenkin erityisesti Yhdysvaltojen erittäin voimakas asuntolainakanta, epävarmuudet globaalissa finanssimarkkinassa, kuten, pääministeri, totesitte. Mutta, pääministeri, meitä kiinnostavat nyt erityisesti ne keinot, millä estetään, että Suomi ei joudu tähän globaaliin finanssitalouden kierteeseen, ja se, mitkä ovat ne todelliset keinot, millä me otamme tämän inflaatiopeikon haltuun.

Arvoisa pääministeri, mikä on hallituksen viesti asuntovelalliselle tällä hetkellä? On hyvin tavallista, että nuorilla asuntovelallisilla on 200 000 euroa, jopa enemmän asuntolainaa. Pienikin muutos korkokannassa merkitsee aikamoista katastrofia lainan takaisinmaksukykyyn. Mikä on teidän viestinne asuntovelallisille, millä luodaan sitä levollisuutta ja rauhallisuutta tästä eteenpäin?

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt minulle selvisi sekin, mihin tuo väärä väite 500 euron lupauksesta perustuu. Se on siis Soinin tuhertama lappu hänen pöytälaatikossaan. (Välihuutoja)

Mutta jatkan hieman samasta, mistä ed. Laukkanen. Hallituksen valmius reagoida taloustilanteeseen on oleellinen kysymys, ja siihen liittyen, onko hallituksella valmius esimerkiksi tuloveron keventämiseen kesken vuottakin siinä tilanteessa, jos nopeasti tuollaista elvytystarvetta tulee, ja mitä muita keinoja hallitus siinä suhteessa näkee, investointien aientamisen tai jotain muuta? On tietysti toivottavaa, että tätä tarvetta ei synny, mutta maailmantalouden näkymät ovat todellakin sellaiset kuin Vanhanen tuossa kuvaili, hyvin epävarmat.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri Vanhanen asetti Suomen kilpailukyvyn ja sen säilyttämisen palkansaajien harteille. Työtulojen osuus kansantulosta aleni yli prosenttiyksiköllä viime vuonna, siis 56,7 prosenttiin, siitä huolimatta, vaikka työtunnit lisääntyivät. Kuinka paljon enemmän vielä palkkatulojen osuuden kansantulosta pitää alentua, jotta meidän kilpailukykymme säilyisi, herra pääministeri? Onko kilpailukyky vallan yksinomaan palkansaajien harteilla?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ed. Kuopan kysymykseen: Ei tietystikään ole. Palkoilla on oma osuutensa kansantuotteesta, ja niistä neuvotellaan aina ajoittain. Niillä on oma painoarvoa vastaava merkityksensä, mutta tietysti myös kaikilla muilla kustannusten nousuilla on samanlainen merkitys.

Näitten ympäristöverojen kohdalla kyllä päävastauksen ihmisille pitää olla se, että näillä verojen korotuksilla tähdätään ihmisten käyttäytymisen muutokseen, aivan niin kuin ed. Sinnemäki korosti, sekä kotitalouksissa että niissä yrityksissä, joihin nämä veronkorotukset kohdistuvat. Kyllä se minun neuvoni, tuntuu se sitten miltä hyvänsä, on se, että jos bensalasku nousee noin 50 euroa vuodessa, niin käyttäytymistä muuttamalla yksi tankillinen jätetään tankkaamatta vuodessa. Sitähän tällä nimenomaan tavoitellaan. Sitä tällä tavoitellaan, että ihmiset muuttaisivat käyttäytymistään, ja silloin tämä vero purisi oikealla tavalla.

Sama koskee sähkölämmitystä. Ympäristöveron tarkoitus on, että se kohdistuu kaikkiin, että se kohdistuu kotitalouksiin, kaikkiin meihin, jotka olemme loppukäyttäjiä, jotka lopulta päätämme sen, millä tavalla energiaa käytetään. Toivon, että muistatte tämän kritiikin, joka tulee SDP:n ja kristillisdemokraattien suunnalta nyt ympäristöveroja kohtaan, kun käydään ilmastokeskusteluun, sillä minä olen varma siitä, että kun Suomessa siirrytään vakavasti tähän ilmasto- ja energiapoliittiseen keskusteluun, nähdään, että meillä tulee olemaan nyt käyttöön otettujen keinojen jälkeenkin erittäin suuria vaikeuksia saavuttaa niitä tavoitteita ja sitoumuksia, mitkä meidän on saavutettava.

Asuntovelallisille viesti: Tärkeintä on, että me hoidamme Suomen talouden hyvin, niin että edellytykset vakaalle talouskehitykselle ovat olemassa, työllisyys voi kehittyä. Tämä on varmin tae myös asuntovelallisille siitä, että he voivat luottavaisesti elää. Se on meidän itsemme käsissä. Tässä on myös hallituksella ja eduskunnalla budjettia käsitellessään tärkeä rooli.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miten te, herra pääministeri, kuvittelette, että ihminen Pohjois- tai Itä-Suomessa muuttaa käyttäytymistään? Miten työtön Taivalkoskella, jolle avautuu työpaikka Oulussa, näitten kasvavien bensakulujen kautta pystyy hakemaan sitä työpaikkaa? Minä toistan ed. Martti Korhosen esittämän kysymyksen: Missä on aluepolitiikka? Herra pääministeri, ette vastannut siihen. Oletteko te tietoinen, että tällä hetkellä on Suomessa käynnissä merkittävin muuttoliike sitten suuren maaltapaon ja te lisäätte sitä? Te sanotte, että ihmisten täytyy liikkua. Täytyy liikkua, mutta onko ihan oikein? Tämähän voi osoittautua suureksi virheeksi, koska Pohjois- ja Itä-Suomessa jo nyt kärsitään myös työvoimapulasta. Missä on aluepolitiikka, pääministeri? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri, käskette esimerkiksi Lapin maaseudulla asuvan eläkeläispariskunnan muuttaa käyttäytymistään, vähentää siis bensalaskua ja sähkölämmitteisen talonsa lämmittämistä. Pannaan ilmeisesti pienelle se ja palellaan siellä talossa. Ainoa tapa, jolla se muutos voi tapahtua, on se, että nämä ihmiset muuttavat taajamaan. Onko se todella keskustan linja? Minun ennusteeni, herra pääministeri, on se, että kun te nyt nostatte polttoaineveroja ja sähköveroa, niin keskustaa äänestäneet Lapin maaseudun ihmiset muuttavat äänestyskäyttäytymistään. Se on minun ihan varma ennusteeni.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selvää on, että nykyinen porvarihallitus köllöttelee tässä talouden ja työllisyyden hyvinvoinnissa edellisten hallitusten perinnöllä, jota viime kaudella hoitivat ansiokkaasti sosialidemokraattiset valtiovarainministerit. Nyt, arvoisa pääministeri, olisi ollut nimenomaan aika pistää suomalaisen vanhustenhuollon isot kysymykset kuntoon. Te ette ole tässä salissa kyennyt vastaamaan siihen kysymykseen, miten suomalaiset kunnat selviytyvät tästä haasteesta. Te täällä sanoitte äsken, että erikoissairaanhoitoa on kehitetty perusterveydenhuollon kustannuksella. Varmaan siinä on osa totuutta, mutta sairaalan ovesta sisään tulevat ihmiset on hoidettava. Tämä on tuttua kaikille niille päättäjille, jotka ovat mukana sairaanhoitopiirien hallinnossa. Pyydän vastaustanne tähän.

Sitten haluan todeta, että tämän hallituksen ympäristö- ja ilmastopoliittinen linja on täysin hakusessa. Samanaikaisesti, kun tehdään näitä korotuksia, leikataan ympäristöjärjestöjen tukea ja poistetaan yksi momentti, jolla Itämeren lähialueyhteistyötä voitaisiin parantaa. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Tämäkö on sitä vihreää hallituspolitiikkaa?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jaakonsaari ja muutamat muut kysyivät, miten käytöstä voi muuttaa. Tapoja on lukemattomia. Suosittelen tutustumista www-sivujen antiin. Taloudellisella ajotavalla polttoaineen kulutusta voidaan vähentää 10—15 prosenttia, talon eristämisellä voidaan vähentää lämmitysenergian tarvetta kymmeniä prosentteja, markkinoilla on autoja, jotka kuluttavat 3—4 litraa polttoainetta 100 kilometrillä. Vaihtelua on paljon. Jokainen voi vaikuttaa. Veronkorotusten jälkeenkin Suomessa kevyen polttoöljyn vero on huomattavasti pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa se vero on yli kolminkertainen Suomen verotasoon verrattuna. Ei voi olla niin, että yhdestä suupielestä vaatii toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja toisesta suupielestä vastustaa kaikkia toimenpiteitä, joilla päästöjä voitaisiin vähentää. (Välihuutoja)

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri! Hienosti kuulimme, että talouskasvu on ollut voimakasta, ja siitä on paljon kiittäminen demareitten vakaata talouspolitiikkaa, mitä edellisessä hallituksessa harjoitimme. Nyt sanoisin, että nykyinen talouspolitiikka on suorastaan ponnetonta ja se näkyy: talouskasvu alkaa hiipua. Valtiovarainministeriön tietojen mukaan jopa 2 prosenttiin painutaan. Inflaatio nousee, Suomen kilpailukyky heikkenee, mikä merkitsee pitkällä aikavälillä myös työttömyyttä. Kun tämä kaikki heijastuu minun sukupolveni ihmisiin, me maksamme asuntovelkoja vielä 70-vuotiaina tällä menolla.

Tässä on hienosti puhuttu ympäristöarvoista. Haluaisin kysyä nyt herra pääministeriltä. Kun hallitusohjelmaa tehtiin ja kehyksistä keskusteltiin, niin puhuttiin paljon julkisen liikenteen tukemisesta. Tässä on monta kertaa jo toivottu, että ihmiset vaihtaisivat yksityisautoilua vaikka julkiseen liikenteeseen. Enemmän kuin yhden bensatankin saisimme säästettyä, mikäli hallitus nyt todella toteuttaisi tämän lupauksensa.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto punavihreänä puolueena kannattaa energiaveroja. Kannatamme sitä, että verotuksella ohjataan käyttäytymistä. Luen hallituksen esitystä. Pääministeri Matti Vanhanen, teidän hallituksenne esityksen mukaan "kohdistamalla veronkorotus kaikkiin energiatuotteisiin pyritään säilyttämään energiaverotuksen reaalinen taso ja teho". Tässä ei sanallakaan mainita ilmastonmuutosta, ei sanallakaan mainita sitä, että pyrittäisiin näillä energiaveron korotuksilla muuttamaan tapoja. Ainoastaan tässä sanotaan, että tällä pyritään saamaan lisää rahaa. Nyt kysynkin: Missä ovat ne todelliset toimet ilmastonmuutoksen estämiseksi — joukkoliikennetuki, syöttötariffi tuulivoimalle, tuuliatlas, risupakettiin luvatut rahat, todelliset rajoitukset esimerkiksi citymaastureiden ja muiden saastuttavien autojen käytölle? Näitä vasemmistoliitto tulee esittämään, ja näitä me odotamme erityisesti, kun vihreät ovat hallituksessa. Me haluamme todellista ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa, emme vain finanssipolitiikkaa.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on oltu huolissaan inflaatiosta ja siitä, miten energiaveron korotukset siihen vaikuttavat. Varmaan siitä huolimatta jokainen teistä tietää, että vain 1 prosentti hinnannousuista tulee veroista ja 20 prosenttia päästökaupasta. Kysynkin, kun me jokainen varmasti olemme huolissamme ilmastonmuutoksesta: Uskotteko, että voimme päästä näihin EU:ssa sovittuihin tavoitteisiin, siihen, että energian käyttöä vuoden 90 tasosta lasketaan 20 prosenttia ja vähennetään kasvihuonekaasuja 20 prosenttia? Voimmeko me päästä niihin ilman energiaveron korotuksia? Minä en usko, että päästään, vaikka se niin kipeästi minuun koskeekin.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on pakko sanoa, että SDP:llä tapahtuu erittäin voimakas käsienpesuliike tällä hetkellä, että varmaan on puhtaat kädet kaikista vanhoista toimenpiteistä tämän jälkeen.

Mutta asiaan: Pääministeri Vanhanen lausui viisaita sanoja Suomen menestyksen puolesta. Meidän on todettava, että Suomen menestys on se, millä me pystymme myöskin maksamaan ne hoitajien palkat ja nämä hyvinvointipalvelut. Eräällä tavalla meidän keskustelumme pitäisi paneutua ennen kaikkea siihen, miten se Suomen kilpailukyky pidetään yllä. Tässä avainsanoja on tuottavuus. Puhutaan inflaatiosta. Inflaation yksi elementti on se, miten me saamme tuottavuutta nostettua, mikä taas vähentää inflaatiopaineita. Tässä taas tullaan kysymykseen, miten meillä on markkinoilla riittävästi kilpailua ja miten meidän yrityksemme ja myös julkinen sektori parantavat tuottavuuttaan, mitä kautta myöskin sitä hintatasoa saadaan pidettyä ennallansa ja mahdollisesti jopa alennettua. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Samoin minun mielestäni on erittäin tärkeätä, että maassamme keskitytään korkean työn tuottavuuden alojen paikkamäärän nostamiseen, koska sillä me saamme sitä palkkapussia kasvatettua.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Budjettiesitys vaikuttaa kuntien talouteen siten, että ensinnäkin nettovaltionosuuslisäys on noin 220 miljoonaa euroa. Sitten me teemme 100 prosentin indeksikorotukset, joiden vaikutus on noin 330 miljoonaa euroa, josta itse asiassa noin 250 miljoonaa tulee palkkaratkaisujen kautta. Sitten on tämä 150 miljoonaa euroa tätä palkkojen tasa-arvolisää, yhteenlaskien noin 700 miljoonan euron panostus kuntien talouteen. Tämä on se vastaus, jonka esitän kysymykseen kuntien taloudesta. Mutta tätäkin tärkeämpää on se, että valtiovalta eri toimilla luo sellaiset edellytykset taloutemme toiminnalle, että kunnat voivat saada verotuloja lisää, ja niin ne ovat saamassakin. Tämä talouskehitys on parantamassa kuntien taloudellista asemaa nyt jatkuvasti. Kehitys on tässä suhteessa selvä, ja se muodostuu ennen muuta verotulojen kasvusta ja sitten osittain tästä valtionosuuksien kasvusta.

Ministerit Hyssälä ja Risikko tulevat varmastikin omissa budjettipuheenvuoroissaan käsittelemään sitten terveydenhuoltoa laajemmin.

Mutta minua kyllä jonkin verran hämmästyttää se, kuinka tarkkaan tämä eduskunnan reaktio taitaa vielä kuvata kansalaisten asennoitumista tähän ilmastonmuutokseen, miten siihen vaikutetaan. Täällä oli hirveän monta puheenvuoroa, joiden pääsanoma on se, että bensan kulutus ei saa laskea. Sitähän tämä tarkoittaa. (Hälinää — Eduskunnasta: Ei tarkoita!) Sitähän tämä tarkoittaa, että etsitään kaikenlaisia keinoja, perusteita, ettei korotettaisi, jotta ihmiset eivät käyttäisi bensaa niin paljoa.

Ed. Tennilä, minä uskon, että niille lappilaisille eläkeläisille te kerrotte sen, että indeksikorotukset ovat eläkkeessä sen takia, että tällaisiin kustannusnousuihin tulee palaute. (Ed. Jaakonsaari: Entä taivalkoskelainen työtön?) — Taivalkoskelaiselle työttömälle, kun hän saa työpaikan, päävastaus on tietysti se, että tämän hyvän kehityksen myötä hän saa työtä, josta hän saa palkkaa, ja muistatte, miten jo edellisessä hallituksessa korotimme tuntuvasti työmatkavähennystä, jotta hän tekisi pitempään töitä. Se toimenpide on auttanut. Hän hakee pidemmältä matkalta työtä. Hän saa työpaikan. Hän saa siitä palkan ja maksaa sillä myös sen bensan.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä en olisi toisaalta uskonut, että pääministerikin haluaa tällä tavalla mennä tähän peliin mukaan, että tahallaan väärin käsitetään täällä edustajien sanomaa. Viittaan nyt vaikka tähän äskeiseen ympäristönäkökulmaanne. Minun mielestäni, jos täällä nyt nostetaan kissa pöydälle, niin haluaisin tietää, miten hallitus aikoo vähentää bensan kulutusta parantamalla joukkoliikenteen edellytyksiä. Se on aivan ydinkysymys. Tähän nähden olen hyvin pettynyt siihen, että raiderahoitus on hyvin niukkaa, liian niukkaa, suuria raideinvestointeja lykätään, suurten kaupunkien joukkoliikenneinvestointitukea lykätään aiotusta, dieselveroa korotetaan. Miten näillä toimilla hallitus kerta kaikkiaan parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä? Esimerkiksi meillä Tampereella on tällä hetkellä paineita lippujen hinnankorotuksiin busseissa, kun päinvastoin pitäisi suunnan olla lippujen hinnat alemmaksi, joukkoliikenne helpommaksi. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Sillä me vähennämme bensan kulutusta, arvoisa pääministeri.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ikävä kyllä tästä päivästä tuli surun päivä. Pääministeri ei ole vielä vastannut aluepolitiikkakysymykseen yhtään ainoaa sanaa. Tänä päivänä vietetään keskustan järjestämiä aluepolitiikan hautajaisia. (Naurua) Tämä hallitus on unohtanut ne täydellisesti. Siellä ei ole mitään. Opettajankoulutusta ollaan lakkauttamassa, liikenneyhteyksiä ollaan rapistamassa, eri puolilla maata jopa aluekeskukset ovat jo vaikeuksissa. Eikö teitä, pääministeri, huoleta yhtään tämä kehitys? Te puhutte nyt Kehä kolmosen sisäpuolella olevista isoista liikennehankkeista monta kertaa ihan perusteellisesti ja perusteella, mutta kyllä pitää aluepolitiikkaakin hoitaa, ja se pitää muistaa. Haluan vaan, pääministeri, sanoa teille, että jos me mittaamme terveydenhoitoa Oecd:n keskiarvoilla, herra pääministeri, teidän pääministeriaikananne Suomi putoaa koko ajan alaspäin. Me olemme nyt Puolan, Korean, Meksikon kanssa samalla linjalla terveydenhoidon panostuksissa. Mihin te Suomen haluatte?

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri ei ole terveydenhuoltoon puuttunut oikeastaan ollenkaan tässä keskustelussa, ja voi sanoa, että se on kaaoksessa tällä hetkellä koko maassa. Budjettiesitys ei lupaa terveydenhuoltoon mitään erityistä. Myöskään lupaukset terveydenhuoltajien palkankorotuksista eivät pitäneet paikkaansa. Lisäksi selvitysmies teki selvityksen esimerkiksi hammaslääkärien koulutustarpeesta, ja Kuopiossa olisi erittäin suuri tarve tähän koulutukseen. Senkään asian eteen ei ole evääkään väräytetty. Sen lisäksi lääkärivaje on tällä hetkellä koko maassa noin 2 000 lääkäriä. Mitä hallitus aikoo tehdä näiden asioiden eteen?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ehkä hämmentävääkin kuulla, että ilmeisesti 12 vuoden hallitusvastuun jälkeen sosialidemokraatit ovat jättäneet Suomen tilanteeseen, jossa joukkoliikenne ei missään ole vaihtoehto. On kuitenkin hyvä, että tämä hallitus on päättänyt toteuttaa suurten kaupunkien joukkoliikennetuen, jolla tulee olemaan iso merkitys siinä, että joukkoliikennettä voidaan parantaa. Sen lisäksi Ruuhka-Suomessa, täällä missä joukkoliikenne oman ymmärrykseni mukaan on tälläkin hetkellä jo vaihtoehto, ollaan tekemässä suuria ratainvestointeja, jotka tuovat uusia asuinalueita hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Siitä olin myös hieman ihmeissäni, että ed. Jaakonsaari näkee niin traagisena sen tilanteen, jos joku Taivalkoskelta saa töitä.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En olisi millään uskonut, että ed. Sinnemäki tahallaan haluaa ymmärtää väärin. Tarkoitin sitä — ja entisenä työministerinä muistan, kuinka ihmiset osoittivat ne laskelmat — kuinka mahdotonta on Kolarista mennä töihin Tornioon tai Taivalkoskelta Ouluun. Ja nyt tämä mahdottomuus kasvaa.

Arvoisa pääministeri, ette vastannut siihen kysymykseen, missä on aluepolitiikka. Oletteko te huolestunut siitä, että nyt on käynnissä suuren maaltapaluun kaltainen muuttoliike, jota nyt vaan lisätään? Esimerkiksi on todettu se, että sinänsä positiivinen toisen asunnon verovähennysoikeus nostaa vuokria kasvukeskuksissa ja on omalta osaltaan sitä kiihdyttämässä. Mutta me tiedämme sen, että Taivalkoskella on unkarilaisia hitsaajia ja Keski-Pohjanmaalla on puolalaisia koneistajia, ja teidän puoluetoverinne olisi lopettamassa näidenkin tulon. Viimeinen sammuttaa valot. Missä on aluepolitiikka?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Yritän pysyä kaikessa tässä logiikassa mukana: Jos ed. Jaakonsaari arvioi, että tämä ikään kuin kakkosasunnon verovähennysoikeus nostaa vuokria kaupungeissa, niin samalla kuitenkin arvelette, että maaltapako vaan kiihtyy. Ainakaan nämä kaksi eivät kyllä ehkä vaikuta samaan suuntaan. (Ed. Jaakonsaari: Näin vaan on!) Aluepolitiikkaa harjoitetaan nykyään tietysti niillä keinoilla, jotka tämmöisessä osaamisintensiivisessä yhteiskunnassa ovat tärkeitä, ja siinä ennen muuta on tietysti panostus koulutukseen. Pitää luoda sellaista osaamista, jolla työtä syntyy.

Mutta sen lisäksihän meillä on valtava määrä instrumentteja, joista esimerkiksi viime aikojen parhaita tuloksia on kaivosalalta. Olin peruskiveä muuraamassa erääseen tämän hetken Euroopan suurimmista kaivostyömaista, ja se on syntynyt toisaalta yksityisen yrittäjyyden rahoituksen mutta toisaalta myös valtion aktiivisen mukanaolon mukana. (Ed. Martti Korhonen: Milloin ne päätökset on tehty?) — Päätökset on tehty viimeisen vuoden sisällä. — Se on vaan esimerkki niistä nykyaikaisista keinoista, joilla voidaan vaikuttaa. Niihin liittyy aina pieniä infrapanostuksia. Niihin liittyy ehkä panostuksia valtion taholta myös olla mukana pääoman keräämisessä. Tämän kaltaisia ovat ne keinot.

Ja aluekehityksen myönteisimmät piirteet liittyvät ehkä nimenomaan tällä hetkellä kaivostoimintaan ja matkailuun. Näissä on saavutettu eniten myönteistä kehitystä. Perustuotannossa, peruselinkeinossa, maataloudessa, on ollut pitkään aleneva suunta. (Ed. Jaakonsaari: Mutta ne kaikki ovat eilisen päätöksiä!) Tämän hetken ehkä kansainvälisten raaka-aineiden hintojen nousu on auttamassa nyt meidän aluekehitystämme jonkin verran, ja toivottavasti se hyöty pystytään ottamaan täysin vastaan. (Ed. Jaakonsaari: Oletteko te huolestunut muuttoliikkeestä?) Sitten infran rakentamisella tasapuolisesti ympäri maata on merkitystä. Ja niitä hankkeita, joita on käynnissä, suuntautuu eri puolille maata. Tämän rinnalla joukkoliikenteen kehittämisen takia on tärkeätä, että me toteutamme sen, mitä on nyt sanottu Kehäradasta, Espoon metrosta, suurten kaupunkien joukkoliikennetuesta. Ne ovat kaikki tämän hallituksen listalla.

Te odotatte tietysti vastauksia tässä ja nyt, että tehdään heti, mutta hallitus kantaa vastuuta siitä, että isot asiat toteutetaan tietyllä aikajänteellä, johon meillä on rahat varattu, ja sellaisella aikajänteellä, joka on suhdanteiden ja rakennusalan kustannusten kannalta järkevä ja johon meillä myös rahat riittävät. (Ed. Jaakonsaari: Oletteko huolestunut muuttoliikkeestä?)

Päivi  Räsänen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri täällä ihmetteli, eikö oppositiossa uskota siihen, että bensankulutus vähenisi näiden korotusten myötä. Eihän hallitus itsekään näytä siihen uskovan, että bensankulutus merkittävästi vähenisi, koska arvioi, että energiaverojen tuotto kasvaa samassa suhteessa kuin veronkorotukset. Kyllä kaikkein tehokkain keino edistää ympäristönsuojelua olisi voimakkaasti, vähintään tässä rinnalla, panostaa joukkoliikenteeseen ja ennen muuta raideliikenteeseen, jotta kansalaisilla olisi vaihtoehtoja.

Sitten pääministeri antoi kyllä liian ruusuisen kuvan kuntien taloudesta. Kuulimme juuri sosiaali- ja terveysvaliokunnassa selvityksen, että tosiasiassa vain 21,3 miljoonaa euroa jää ensi vuonna terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tason parantamiseen kuntien valtionosuuksissa, ja tämä oli kuitenkin se kaikkein tärkein tavoite ennen vaaleja. Ja kun nämä aivan oikeutetut palkankorotukset toivon mukaan tulevat, niin ne valitettavasti näyttävät jäävän etupäässä kuntien rahoitettavaksi, kun valtio on vetäytymässä vastuusta vain tuon 150 miljoonan euron panostuksella. Vaarana on pikemminkin, (Puhemies: Minuutti on kulunut ajat sitten!) että ...

Timo  Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustapuolue teki aina välikysymyksen käkikellon tarkkuudella bensan hinnasta joka vuosi. Nyt ei enää kuku kepun käki, sen jo Suomen kansa näki — näinhän tässä kävi. (Naurua)

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki tiedämme, että jokaisella meillä on mahdollisuus polttoainekuluja säästää. Itse olen päättänyt tuon säästön tehdä vain yksinkertaisesti keventämällä kaasujalkaa. Kun kulutusmittariin katsoo, niin jokainen tiedämme, että itse asiassa se on aika helppoa. Ja itse asiassa niillä, joilla on paljon jo tähän mennessä esimerkiksi autokilometrejä, säästämismahdollisuutta on myöskin aika paljon.

Inflaatioon pitää kiinnittää huomiota. Se on vakava uhka, ja sen erilainen kohdistuminen eri alueisiin ja eri väestöpiireihin on tosiasia. Niihinkin hallituksella on erilaisia esityksiä.

Mitä tulee aluepolitiikkaan, niin kyllä metsätalouden, maatalouden piirissä ja hajautetun energiatuotannon piirissä tapahtuva elinkeinotoiminnan elpyminen on itse asiassa (Puhemies: Minuutti on kulunut!) kaikkein parasta aluepolitiikkaa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Eilisessä täysistunnossa ministeri Väyrynen totesi, että bkt kasvaa vuonna 2008 7 miljardilla eurolla, ja kun valtion budjetin osuus bkt:stä on noin neljäsosa, niin tällä perusteella valtion budjetin loppusummaa voisi hyvin vastuullisesti korottaa 1,5 miljardilla, siis 1,5 miljardia korkeammalle tasolle. (Kokoomuksen ryhmästä: Onpa logiikkaa! Tosi vastuullista!) Näin sanoi siis ministeri Väyrynen eilen. Oletteko, herra pääministeri ja herra valtiovarainministeri, samaa mieltä hallituksenne pitkäaikaisen, kokeneen, asiantuntevan, loistavan ministeri Väyrysen kanssa? (Naurua)

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri, te ette lainkaan puhuessanne kilpailukyvystä ja maan taloudesta ja työllisyydestä maininnut metsätaloutta ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. MTK-johtoinen hallitus on istunut kesän rauhassa kädet sylissä samaan aikaan, kun meillä alkaa maa järistä kahden Imatran ja viiden Kemijärven edestä puutullien osalta. MTK-johtoinen hallitus on ollut tyytyväinen todella kantohintojen nousuun eikä ole tehnyt sellaisia määrätietoisia toimia, joita muun muassa pääministeri Lipposen aikana tehtiin, jolloin pääministerivetoisissa metsäteollisuuden toimijoiden keskusteluissa Venäjän kanssa selvitettiin näitä asioita määrätietoisesti. Tällä on erittäin suuri vaikutus myöskin Itä- ja Pohjois-Suomen koko aluekehitykselle, puhumattakaan kansantalouden pärjäämisestä lähivuosina. Mitä te, pääministeri, aiotte konkreettisesti ja pikaisesti tehdä tässä asiassa, jotta muun muassa Venäjän metsälainsäädännön vaikutukset voidaan osaltaan myöskin minimoida?

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä talousarvio on iso prosessi, mutta kuitenkin tämän melkein puolen vuoden aikana eduskunnassa me saamme siihen hyvin vähän muutoksia. Täällä on paljon puhetta, monella on hauskaa ja puhutaan vähän jopa lämpimikseen. (Ed. Jaakonsaari: Teillä on hauskaa, meillä ei, meillä on suru puserossa!) — Niin, ei teilläkään näy olevan muuta. — Minun ajatukseni menee niin.

Miten tätä kaikkea voisi, herra pääministeri, kehittää? Oletteko te ajatellut, miten on, voisiko tätä tilaaja—tuottaja-mallia, jota muualla Suomessa ajetaan sisälle ja jossa Sitra muun muassa on aika voimakkaasti mukana — Raision kaupungista kerrotaan erittäin positiivisia tietoja — ottaa jotenkin tässä käyttöön, että pääsisimme vähän eteenpäin näissä asioissa eikä olisi pelkästään puhetta, no action, only talk, niin kuin sanotaan?

Tästä kunta-alan palkkaratkaisusta sanoisin vain sen, että kun olen kuunnellut nyt kaksi päivää opposition puhetta, niin minulla on se käsitys, että te ette edes tiedä, miten vakavasta asiasta on kysymys, te ette hahmota sitä niin. Teillä on tämmöinen poleeminen vaihe menossa, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja näyttää siltä, että te lietsotte lakkoa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiaveroja tarvitaan, mutta niiden pitää olla vaikuttavia. Jos puhutaan näistä muutamista senteistä ja pannaan vielä diesel kovemman veron kohteeksi kuin bensiini, niin ei kyllä tuollaiseen niin sanottuun viihdeautoiluun ja sen tyyppiseen autoiluun millään lailla vaikuteta, se on ihan selvä asia.

Kaavoituskysymykset, monet muut isot asiat ovat hallituksen ohjelmassakin auki. Nimenomaan syöttötariffiin ei ole tartuttu, ehkä joskus tulevaisuudessa. Ainoastaan biokaasun kohdalla se on huomioitu, mutta ei muuten. Kaikkea nimenomaan vaikuttavaa energiaverotusta tarvitaan. Tähän te ette ole pystyneet, ja se on ongelma.

Arvoisa pääministeri, luettelitte tuhansia uusia sairaanhoitajia, lähihoitajia, mutta ongelma on se, että jos palkkataso on nykyinen, niin he eivät hakeudu siihen työhön, mihin heidät on koulutettu, eivät etenkään julkiselle sektorille, ja me emme saa uusia opiskelijoita tähän tärkeään työhön.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Räsäselle: Tuo äsken mainitsemanne bensayhtälöhän kertoo sen, että kasvu leikkautuu pohjasta pois, elikkä vaikuttavuusvastaus tuli ed. Tiusaselle siinä.

Mutta minä haluaisin tavallaan puuttua siihen, mitä herra pääministeri sanoi ensimmäisessä puheenvuorossaan, mikä liittyi näihin työttömyysasteisiin ja työllisyysasteisiin. Ne luvut ovat varmasti oikeita, uskon siihen. Mutta siinä kiinnitän siihen uutiseen huomiota, että näistä kaikista tilastoista on nyt kuulemma 110 000 kansalaistamme pois. Missä he ovat? Kannattaisiko nyt, jotta yllätyksiä ei tapahdu, valtioneuvoston kanslian yhdessä valtiovarainministeriön kanssa ja myöskin työministeriön kanssa käynnistää selvitys tästä, koska se on aika paljon? Se on itse asiassa hirmuisen paljon.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri totesi, niin valtionosuuksien määrähän on kasvanut, mutta sen pääministeri unohti mainita, että valtionosuus prosentuaalisesti on pienentynyt, ja tämä asettaa kuntien toimintamahdollisuuksille kyllä rajoituksia. Palvelumaksut viedään kunnilta pois, eli tämä korotus ei auta kuntia kehittämään omia toimintojaan. Kuitenkin kunnat joutuvat toteuttamaan tuottavuusohjelmia, ja nyt näyttää siltä, että kunnat siis tuottavat valtiolle rahaa eivätkä tuota kansalaisilleen riittävän laadukkaita palveluita, ja tämähän ei ole kestävää, tällainen.

Sitten kysyin eilen valtiovarainministeri Kataiselta, mikä on se temppu, jolla saadaan lisää hoitajia, kun nähtävästi palkkaratkaisussa ei päästä sellaiseen ratkaisuun, joka ihan oikeasti kannustaisi ihmisiä hakeutumaan alalle. Pääministeri Vanhanen totesi myöskin, että hallituksella on aikomuksena lisää hoitajia saada. Miten? Eilen en saanut vastausta. Nyt toivon, että saan sen vastauksen.

Claes  Andersson  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vastauksen pääministeriltä kahteen kysymykseen.

Tosiasia on, että meidän julkinen terveydenhoitomme on romahtamaisillaan. Varsinkin syrjäseuduilla, maaseudulla, tilanne on monin puolin katastrofaalinen: siellä ei ole lääkäreitä, siellä ei ole hoitohenkilökuntaa. Myös monessa isommassa kaupungissa alkaa tilanne olla kriittinen, eilen illalla tuli tämmöinen uutinen. Mitä hallitus aikoo tälle tehdä?

Toinen kysymys: Missä viipyvät ne rahat lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon, jotka ovat olleet yleensä budjetissa ja joita tarvittaisiin? Siis se ei voi olla semmoinen raha, joka tulee tai ei tule, koska silloin hoitoa ei voi suunnitella pitkäjänteisesti, mikä on hyvin tärkeätä tämmöisessä toiminnassa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Soinilla on joku muistilappu, missä lukee 500 euroa hoitajille, ja ed. Filatov sanoi demareitten kesäkokouksessa, että ed. Hiltusella on kuulemma jotain dokumentteja, joissa kokoomus on tällaista luvannut. Ed. Hiltunen, istunnon jälkeen odotan teitä 15 minuuttia kuppilassa, jos voitte tulla näyttämään niitä dokumentteja. Nimittäin tiedän, että sellaisia ei ole. Sellaista summaa emme ole missään vaiheessa luvanneet.

Ed. Skinnari, samalla kun teidän ryhmätoverinne syyttävät meitä siitä, että hoitajat saavat liian pienet palkankorotukset, samanaikaisesti te syytätte siitä, että kokoomus toiminnallaan on aiheuttanut sellaiset palkankorotukset hoitajille, että kunnat ovat joutumassa hyvin vaikeaan talousahdinkoon. Siis, demarit, kummasta syytätte: liian pienistä vai liian suurista korotuksista? (Ed. Tennilä: Valtion pitää tulla maksamaan!)

Ja vielä ed. Arhinmäki väitti, että siellä esityksessä ei ole sanaakaan ilmastonmuutoksesta. Ed. Arhinmäki, lukekaa se esitys uudestaan. Siellä on monta sanaa aiheesta.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä yhtä tekoani minä kadun suunnattomasti, ja se on se, että minä laitoin roskakoppiin sellaisen vaalimainoksen, jonka olin saanut sairaanhoitajalta Meilahden sairaalasta. Sairaanhoitajien pukukoppeihin, suljettuihin tiloihin, oli kokoomuksen vaalimainokset tuotu. Minä sain eräältä henkilöltä ... (Ed. Zyskowicz: Kai se jostain löytyy!) — Siis valitettavasti se on mennyt vaalimateriaalin mukana. Mutta tämän olen ... (Ed. Viitanen: Ehkä löydämme vielä! — Välihuutoja) — No, joka tapauksessa niitä sairaanhoitajia kyllä löytyy, jotka ovat siinä samassa pukukopissa näitä kokoomuksen mainoksia lukeneet.

Sitten, arvoisa puhemies, minä nyt vielä sanon, että kyllä on vakavasta asiasta kysymys. Ei tämä ole herjanheiton paikka, (Ed. Zyskowicz: Ei saa levittää väärää tietoa!) nimittäin sekä se, kuinka saamme uusia sairaanhoitajia ja hoitajia alalle, että se, kuinka pysyvät ne nykyiset. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Eilen illalla keskustelin erään sairaanhoitajan kanssa, joka sanoi (Puhemies: Ed. Hiltunen, minuutti on kulunut!) että jos se on vaan 30 euroa, niin hän lähtee alalta pois.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz on mestari sotkemaan asioita. Ennen niitä pyrittiin täällä selventämään, mutta hän on mestari sotkemaan tässä tasa-arvokeskustelussa. Tämän teidän lupauksenne ydinhän on siinä, vastaako valtio, ja kun te olette hallituksessa, hallitus, siitä lupauksesta, että hallitus huolehtii rahoituksesta. (Ed. Zyskowicz: Vastaa suuremmalla summalla kuin teidän aikananne!) Tämä on ydin. Tämä on ydin, ja on osoittautunut, että te ette aio tässä pitää sanaanne, vaan jätätte tämän laskun kunnille maksettavaksi. Me emme ole huolissamme kuntien sairaanhoitajille tulevista palkankorotuksista. Päinvastoin näemme, että se on välttämätöntä, jotta voidaan tulevaisuuden hoitajat turvata, mutta olemme huolissamme siitä, että kokoomus pettää vaalilupauksensa, että valtio maksaa kustannukset.

Sitten sanon vielä pääministeri Vanhaselle, että olen kyllä huolissani siitä, että te olette opettamassa täällä kyllä yksittäisiä ihmisiä, kotitalouksia, palkansaajia, mutta ette ota hallituksen piikkiin yhtään mitään tästä inflaation noususta. Terveyskeskusmaksut, päivähoitomaksut, vanhustenhoidon maksut, poliklinikkamaksut, kaikki nämä nousevat tästä eteenpäin joka ikinen vuosi. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Se on pysyvää inflaatiota, pääministeri.

Pääministeri  Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Nämä ed. Heinäluoman mainitsemat maksut ovat 60 miljoonaa euroa. Pelkät energiaverot nousevat 300 miljoonaa euroa, niin että inflaatiota tarkasteltaessa kannattaa nämä mittasuhteet ottaa huomioon. Kun tapahtuu kertanousu, niin sinä vuonna tulee inflaatiota sen verran lisää, mutta ei seuraavina vuosina nousua tapahdu. (Eduskunnasta: Maksut nousevat joka ikinen vuosi!) Inflaatio lasketaan aina ikään kuin siitä tasosta, johon on tultu.

Kuntien taloutta, kuten äsken kuvasin, valtio tukee omilla todellisilla lisäyksillään äsken kuvaamallani tavalla, ja merkittävä osa tästä johtuu palkankorotuksista. Paitsi tämä 150 miljoonan euron tasa-arvolisä myös indeksikorotuksesta laskennallisesti noin 250 miljoonaa euroa lisäystä tulee palkankorotuksista, ja valtio osallistuu tältäkin osin tähän palkkaratkaisuun, joka on minusta vastuullinen myös tulevien työvoimatarpeiden huomioimisen näkökulmasta. Reilussa kahdessa vuodessa yli 10 prosentin korotus pyrkii nimenomaan vastaamaan siihen kysymykseen, millä me saamme henkilökuntaa kunnille ei vain hoitoaloille vaan myös muille sektoreille jatkossa, ja tämä on vastuullinen vastaus, jonka neuvottelijat toivottavasti tänään voisivat antaa.

Puutullien osalla on nimenomaan ollut kyse hyvin pääministerivetoisesta valmistelusta, mutta minä en ole tehnyt siitä numeroa. Olen tavannut erittäin moneen kertaan virkamiehet ja keskeisten metsäteollisuusyritysten johdot yhteisen pöydän ääressä, ja meillä on ollut hyvin tarkka yhteinen strategia, miten toimimme asiassa, jossa neuvottelut käydään EU-komission ja Venäjän välillä. Tämä ei ole vain Suomea koskeva asia, ja pyrimme nojaamaan siihen vuonna 2004 EU:n ja Venäjän välillä tehtyyn sopimukseen, niin että sitä ei rikota. Luonnollisesti tämä on meillä, voi sanoa, viikoittainen hyvin tärkeä asia.

Ed. Akaan-Penttilän kysymykseen. Paras-hankkeen kohdalla nyt on nähty se, minkälaisia, voi sanoa, kuntarakenteeseen ja kuntien väliseen yhteistyöhön liittyviä ratkaisuja tehdään. Siellä tapahtuu erittäin paljon. Tämän jälkeen pitää paljon huomiota kiinnittää toimiin, joilla itse palvelurakennetta parannetaan, saadaan niitä paljon puhuttuja tuottavuushyötyjä, koska niitä tarvitaan myös julkisella sektorilla. Siinä varmastikin perusnäkökulmana mainitsemanne tilaaja—tuottaja-ajattelutapa on se, mikä varmasti tulee auttamaan hyvin paljon.

Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! Budjetti on kokonaisuus, ja siellä on parannuksiakin paljon. Erityisesti tämä vääristymän korjaaminen palkansaajien ja eläkeläisten puolelta on hyvä asia. Mutta kun nyt puhutaan tästä tasa-arvotuposta ja sairaanhoitajien kysymyksestä, niin kyllä se on erittäin tärkeää sikäli — tässä tuli jossain puheenvuorossa jo esiin — että maaseudulla ei ole lääkäreitä. Heitä ei sinne saada enää julkiselle puolelle, ja sitten me ostamme ostopalveluita lääkärifirmoilta ja ne tulevat lähes tuplasti kalliimmaksi. Meillä tulee vielä sama tapahtumaan hoitajien osalta, jos tähän ei puututa ajoissa. Siellä on vielä julkisen puolen hoitajia, mutta kohta ei ole. Siellä on kohta taas nämä tietyt firmat, ja jälleen tulee kalliimmaksi. Tämä on erittäin tärkeä kysymys sen takia.

Vilautin kokoomukselle tätä 500:aa euroa, eikö tämä olisi oikein. Nimenomaan tämä olisi oikein. Siitä tässä on nyt kysymys, olisiko oikein, että korotettaisiin hoitajien palkkoja. Se olisi oikein, ja kyllä me kaikki puoluejohtajat siellä televisiossa olimme todistamassa, että tämä on nyt tärkeä asia ja tähän satsataan. Pitäisi olla sitten kanttia, että satsataan näihin enemmän kuin johonkin muuhun. Mutta silloin tulee Suomessa se, että jonossa ei saa ohittaa. Aina tulee pitkä lista, että tarvitsevat kirjastonhoitajat, tarvitsevat kaikki. Kaikki tarvitsevat aina. Mutta silloin kun on niukemmista rahoista kysymys, pitää olla kanttia kohdentaa, kuka tarvitsee enemmän, mistä on suurin kysyntä. Ja nyt on suuri hätä tämän julkisen terveydenhuollon puolesta, koska julkinen terveydenhuolto on kansan turva. Kansanedustajilla on työsuhdeterveydenhuolto, niin on monella muulla hyvissä hankkeissa olevilla ihmisillä, mutta köyhillä, vähäosaisilla vanhuksilla, heillä on se julkinen terveydenhuolto, ja sen takia siihen pitää satsata. Se on osa sellaista suomalaista yhteiskuntaa, että kaikki otetaan kyytiin ja kaikista pidetään huolta. Se on oikein. (Ed. Claes Andersson: Hyvin puhuttu!)

Arvoisa puhemies! Sitten muutama asia näistä ilmastoasioista. Kyllä minäkin ilmastoasiassa ymmärrän, että ollaan hirveästi huolissaan maailman tulevaisuudesta. Silloin meidän pitäisi olla todella huolissamme Intiasta, Kiinasta, USA:sta, näistä kaikista, jotka eivät ole missään päästökaupoissa edes mukana. Kyllähän se nyt on melkoista hurskastelua, että Tuppuraisen Toyota jossain Iisalmen takana aiheuttaa voimakkaat ympäristösaasteet ja häntä pitää rangaista. Kyllähän se niin on, että kun 600 miljoonaa kiinalaista pistää aamulla bambukartion päähän ja polkaisee mopon käyntiin, niin siitä tulee jonkinmoinen savupilvi, ja siihen pitäisi ruveta puuttumaan maailmanlaajuisesti. Täällä näperrellään Tuppuraisen Toyotan kanssa. Se ei ole mitään muuta kuin fiskaalinen toimenpide. Rahastetaan Tuppuraista ja häneltä viedään vielä se vanha Toyotakin pois. Eihän tästä tule mitään.

Yksi asia, jonka Raimo Sailas otti esiin, arvoisa puhemies. Arvoisa puhemies! Raimo Sailas puhui 40 000 nuoresta miehestä, joita ei löydy mistään. (Ed. Claes Andersson: 90 000!) Ja tämä oli erittäin kova hätähuuto siitä, että eivät ole koulussa, eivät ole töissä, eivät ole myöskään armeijassa. (Ed. Salo: Eikä vankilassa!) — Eikä vankilassa. — Missä ovat? Ja tämä on sellainen kysymys yhteiskunnallisesti ottaen, että pitäisi joskus näistä tasa-arvoasioista vouhotettaessa puhua myös miehistä ja kiinnittää huomiota näihin miehiin, joita me kaikki tarvitsemme täällä tuomaan meille jatkossa myös hyvinvointia.

Sitten otetaan vielä näistä tukitöistä ja -työllistämisestä. Meillä on työnantajapula, ei niinkään työvoimapula, vaan työnantajapula, jotta saataisiin hyviä töitä ja ihmiset työllistymään sellaisella palkalla, jolla elää. Tästä on kysymys. Mutta meillä täytyy olla inhimillisyyden mukana myös niin sanottuja tukitöitä, vaikka kuinka pahalta kalskahtaa. Meillä on sellaisia ihmisiä, jotka eivät markkinaehtoisesti työllisty, ja osa heidän ihmisarvoaan ja sitä, että he pysyvät mielenterveydellisesti kunnossa, on, että he saisivat omalla työllään elää. Tämä on sellainen asia, että näistä rahoista ei ole tinkimistä. Se on osa inhimillisyyttä, se on osa sosiaalisuutta.

Sitten vielä pisteeksi i:n päälle: Kyllä teiltä, sosialistit, yksi asia viime vaalikaudella vei uskottavuuden puhua sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, ja se oli varallisuusveron poisto. Oli röyhkeää lapioida suurituloisille lisää rahaa, ja se vei teidät vaalitappioon, ja se nakertaa teidän uskottavuuttanne nyt puhua hyvistä sosiaalisista asioista.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Matti Vanhasen kahdella hallituksella on ollut onni tehdä työtä suotuisissa suhdanteissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että onnistuminen politiikassa tulisi automaattisesti, kun taloudessa on myötätuulta. Esimerkiksi veronkevennyksiä on vain osattu tehdä oikea-aikaisesti. Myöskään yhteiskunnan vähempiosaisia ei ole unohdettu, mikä näkyy myös nyt käsittelyssä olevassa talousarvioesityksessä. Ensi vuoden valtion budjettiesitys onkin monessa suhteessa hyvä ja oikeudenmukaisuutta lisäävä. Tämä tulee erityisesti ilmi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Esimerkiksi eläkkeiden korjaamisen painopiste on kaikista pienituloisimpien eläkkeissä ja toisaalta työeläkkeiden epäreilu verotuskohtelu poistuu.

Tällä kertaa eläkekorotukset ja muut sosiaalisten etuuksien parannukset todella myös tuntuvat kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten kukkarossa. Kolmella neljästä kansaneläkkeen varassa elävältä eläke nousee yli 40 eurolla, mikä on todella merkittävä kertakorotus. Jatkossa tulisi kuitenkin miettiä, onko eläkeläisten verotuksessa joiltain osin vielä keventämisen varaa, esimerkiksi pientä työeläkettä saavien kohdalla.

Tärkeä hatunnosto sotiemme veteraaneille on sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutukseen osoitettu 10 miljoonan euron lisämääräraha. Nyt todella turvataan kaikkien halukkaiden pääseminen vuosittain kuntoutukseen. Myönteistä on myös se, että myös itse kuntoutuksen sisältöä uudistetaan ja samalla parannetaan myös puolisoiden ja sotainvalidien leskien asemaa.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden linjaan kuuluu sekin, että lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan 10 eurolla kuukaudessa lasta kohden.

Ilolla tervehdin myös opintorahan vähintään 15 prosentin nostoa, joka tehdään kaikilla koulutusasteilla ensi vuoden syyslukukauden alusta. Samalla tehtävä opiskelijoiden omien tulorajojen korotus 30 prosentilla on kauan odotettu parannus.

Työssä jaksamisen kannalta maatalousyrittäjille ensi vuoden alusta tuleva lisävuosilomapäivä on tervetullut. Lomapäivien määrä nousee näin 25 päivään vuodessa. Hienoa on sekin, että on tehty selkeä päätös toisesta lisäpäivästä vuodelle 2010.

Arvoisa puhemies! Niin paljon hyvää kuin tästä budjettiesityksestä löytyykin, on siinä myös korjattavaa ja lisättävää.

Tällä hetkellä Itä-Suomen hammaslääkärin viroista on täyttämättä jo melkein neljännes. 15 prosenttia Itä-Suomen nykyisistä terveyskeskushammaslääkäreistä jää eläkkeelle 10 vuoden sisällä, heistä puolet jo lähimmän 5 vuoden aikana. Hammaslääkärivaje siis pahenee hälyttävän nopeasti. Hoitotakuu toteutuukin kuntien terveyskeskuksissa enää niukin naukin. Itä-Suomessa on kuntia, joissa ei ole yhtään hammaslääkäriä. Hoitotakuun mukaisesti myös hoidettavien vanhusten, joilla on omat hampaat, määrä kasvaa nopeasti ja hoidot monimutkaistuvat. Väestön ikääntyminen aiheuttaa siis haasteita myös suunhoidon alueelle.

Puhemies! Kasvavaan ahdinkoon on kuitenkin olemassa ratkaisu, ja se on hammaslääkärikoulutuksen käynnistäminen Kuopion yliopistossa mahdollisimman nopeasti, mieluiten jo vuoden kuluttua, syksyllä 2008. On huomioitava, että nyt tarvittaisiin vain poliittinen päätös koulutuksen aloittamisesta, sillä maakuntatasolta on luvattu aloittamiseen tarvittava rahoitus. Toivon, että eduskunta ja valtioneuvosto ottavat vakavasti Itä- ja Keski-Suomen hälyttävän hammaslääkärivajeen ja näkevät myös sen kumuloituvat vaikutukset niin kustannuksiin kuin ihmisten terveyteen ja jopa työllistymiseen. Lain mukaan kansalaisillamme tulisi olla yhtäläiset oikeudet peruspalvelujen saamiseen. Tämä ei toteudu nyt Itä- ja Keski-Suomessa suunhoidon palvelujen alueella. Hammaslääkärikoulutuksen aloittamisessa uudelleen Kuopiossa ei ole kyse aluepolitiikasta vaan kansanterveydestä. Aiemmin tehdyt virheet olisi tunnustettava ja tilanne korjattava. Uskon ja toivon, että opetusministerillä ja hallituksella on suoraselkäisyyttä siihen.

Toinen selkeä epäkohta talousarvioesityksessä ovat liian vaatimattomat alkoholin verotuslinjaukset. Jos aiomme aidosti verotuksen keinoin vaikuttaa ihmisten juomatottumuksiin, tarvitsemme ehdottomasti uuden veronkorotuksen aivan lähivuosina. Alkoholin veronhuojennuksen jälkeen alkoholin käyttöön liittyvät kuolemantapaukset ovat ylittäneet 3 000 ihmisen vuosirajan. (Puhemies: 5 minuuttia on kulunut!)

Arvoisa puhemies! Vanhasen toisen hallituksen ensimmäinen budjetti on kokonaisuudessaan tasapainoinen ja vakuuttava esitys. Erityisen hyvilläni olen siitä, että niin hallitusohjelmassa kuin tässä ensimmäisessä budjetissa toteutuu paljon niitä asioita, joista me keskustalaiset vaalikentillä puhuimme. Budjetti todistaa epäilijöille, että sinivihreä hallitus voi olla vastoin monia ennakko-odotuksia aidosti sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävä, vieläpä edeltäjäänsä tehokkaammin.

Tuulikki  Ukkola  /kok:

Arvoisa puhemies! En olisi uskonut, että olisin saanut pari järkytystä tämän viikon aikana. (Ed. Heinäluoma: Lisää tulee!) En olisi uskonut, että joudun elämään 70-luvun Suomessa, jossa suomettuminen vielä vaivaa, jossa ei uskalleta puhua ja jos puhutaan, niin haukutaan ja suurin piirtein hirtetään. Meitähän sävyttää ihan oikeasti Venäjän pelko. Siitä tässä on kysymys. Se on teillä kysymys, jotka olette haukkuneet uudenlaiset rohkeat puheenvuorot maanrakoon, ja se tietenkin vaikuttaa Natoon. Ne, jotka haluavat Natoa, pelkäävät Venäjää, ja ne, jotka eivät halua, pelkäävät sitä, mitä seuraisi, jos haluaisi Natoon. Sellaista tämä on.

Mutta minä jätän tämän ulkopolitiikan myöhemmäksi. Puutuin tähän vain sen takia, että olisin halunnut pääministeriltä vastauksen, mitä nyt on tämä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Minä olen 70-luvulla oppinut, että turvallisuuspolitiikkaan kuuluu ulkopolitiikka ja puolustuspolitiikka. Nyt sanotaan, että puolustuspolitiikkaa ei itse asiassa olekaan. Ei tarvita sen enempää puolustusministeriä kuin puolustusvoimain komentajaakaan, kaiken hoitavat presidentti, pääministeri ja ulkoministeri. Sitten, kun meillä kuitenkin tehdään turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja, niin miksi siinä selonteossa sitten roikotetaan tätä puolustuspolitiikkaa, jos se on alisteinen kaikille muille, niin ulkopolitiikalle kuin turvallisuuspolitiikallekin. Minä olen oppinut tietyt käsitteet ja nyt olen mennyt ihan sekaisin, niitä käytetään miten sattuu. Olisi oikein hyvä, että joku joskus selvittäisi, mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan. (Ed. Rossi: Suosittelen edustajalle maanpuolustuskurssia!) — Minä olen käynyt maanpuolustuskurssinkin 90-luvun alussa, ja siellä nämä käsitteet kyllä käytiin ja silloin ne olivat selvät, mutta nyt ovat menneet aivan sekaisin.

Mutta mennään tähän budjettiin ja täällä käytyyn keskusteluun. Elämässäni en ole kuullut niin suuria rehentelyjä kuin demareilta tänä päivänä ja eilettäin. Kun ed. Heinäluoma lupasi vaalitaistelussa 2 miljardin euron satsauksen hyvinvointipalveluihin, niin kuinkahan paljon tämä olisi nostanut inflaatiota? Nyt hän itkee sitä, että inflaatio nousee hallituksen budjetin takia 0,6 prosenttiyksikköä. Opposition pääviesti koko tässä eduskuntakeskustelussa, budjettikeskustelussa, onkin ollut, että hallitus ja eritoten kokoomus ovat pettäneet äänestäjänsä. Lapsiperheet, vanhukset, eläkeläiset, vammaiset, köyhät, nuoret, naiset, hoitajat, opiskelijat ja kaikki muutkin ryhmät on unohdettu. Hallitusohjelma ja budjettiesitys on tyhjää täynnä, sanahelinää ilman katetta.

Itse asiassa, kun on tutustunut hallitusohjelmaan ja budjettiesitykseen, ne ovat niin erinomaisia, etteivät demarien järjestelmäherrat olisi koskaan pystyneet samaan. Oleellisin asia on kannustavuus. Näin kasvatetaan kakkua, jotta saadaan lisää jaettavaa. Sinivihreä hallitus, porvarihallitus, luottaa ihmiseen, hänen kykyynsä tehdä itsenäisiä päätöksiä ja valintoja, ja sydänkin on paikallaan. Me aivan varmasti olemme sosiaalisempi hallitus kuin edellinen hallitus konsanaan. Ketään ei jätetä yksin, vaan jokaisesta välitetään ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perusturvaa parannetaan.

Tämän hallituksen suurin asia, tärkein asia, on perusturvauudistus, sosiaaliturvan uudistus. Jos tässä onnistutaan neljässä vuodessa korjaamaan ne rakenteelliset puutteet, kuopat, joihin köyhät ja heikot ihmiset putoavat, niin me olemme tehneet suuren työn. Näitä kuoppia on rakennettu SDP:n avulla 30 vuotta, itse asiassa 40 vuotta, koska nämä aloitettiin 60-luvun lopulla. Mutta kun on kuunnellut näitä keskusteluja, niin vasemmisto nyt on vaan päättänyt, että porvari on möhömahainen riistäjä ja ruuan viskelijä, eläkeläisten kyykyttäjä ja koululaisten kauhu, niin kuin näissä mainoksissa ennen vaaleja sanottiin. Eikä auta mikään, vaikka miten yrittäisi selittää, koska ei ymmärretä vaalituloksen tärkeintä sanomaa: tämä aika on mennyt. Vasemmiston aika nyt kerta kaikkiaan on Suomessa mennyt. Ihmiset haluavat uutta, ihmiset haluavat uudenlaisia ratkaisuja niihin ongelmiin, joihin demarit eivät ole koskaan pystyneet. Demarit ovat rakentaneet järjestelmien Suomen, (Puhemies: 5 minuuttia!) jossa huolta on kannettu vain jäsenten ja tukijoiden eduista, mutta vähät välitetty yhteiskunnan heikoimmista elikkä niistä, joilla ei ole tukena voimakasta etujärjestöä.

Herra puhemies! Todennäköisesti joudun varaamaan uuden puheenvuoron sinne jonnekin loppuun, koska puolet jäi puhumatta.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Ruotsissa porvarihallituksen suosio on pudonnut pakkasen puolelle, ja siellä ihmiset jo tietävät, miten tuli äänestettyä. Täytyy sanoa, että täällä Suomessa selittelyt eivät auta. Niitä kuultiin taas äskeisessä puheenvuorossa. Aika lähtemättömästi tässä lainaan kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataista. 14.2. hän kertoi — tämä on suora lainaus, otsikko on: "Mitä tasa-arvoisempi tupo, sitä korkeammat valtionosuudet." seuraavaa: "Mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen korotustason." Näin Jyrki Katainen 14.2., ja hän syyttää muita puolueita petturuudesta. Mielestäni tässä on kaikki, mitä voidaan sanoa tähän keskusteluun siitä, olivatko kokoomuksen vaalilupaukset ylimitoitettuja, mikä on odotusarvo kentällä, millä se vaalivoitto tehtiin. Ja kun tähän listaan ynnään sen, että vaalikentillä puhuttiin eläkeläisten indekseistä ja siellä luvattiin myös lapsilisän sitominen indeksiin, sitä luvattiin pitkin vaalikautta, niin kyllä uskallan sanoa, että kyllä tässä aika monta ihmisryhmää varmasti kokee tulleensa petetyksi. Aika näyttää sitten, korreloiko se samalla lailla kuin on Ruotsinmaalla korreloinut, että ihmiset ymmärtävät, mitä tuli tehtyä. Valitettavaa on, aivan kuten Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi on omassa kirjoituksessaan todennut, että tämä äänestäjän oikeusturva on niin pieni, että neljä vuotta joutuu miettimään, kuinka tuli toimittua.

Arvoisa puhemies! Suomen talouden tilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä, kiitos siitä punamultahallitukselle. Porvarihallitus saa nyt käsiinsä erittäin hyvässä asemassa olevan maan. Täytyy sanoa, että tässä budjettiesityksessä on mukana valonpilkahduksia. Esimerkiksi lapsilisän korotus on hyvä asia, mutta olisin suonut sen ensimmäisestä lapsesta, kuten me sosialidemokraatit esitimme. Se olisi ollut reilua ja oikeudenmukaista. Se olisi tullut kaikille lapsiperheille. Nyt 80 prosenttia Suomen lapsiperheistä jää ilman lapsilisän korotusta. Yksinhuoltajalisän korotus on hyvä asia, mutta se ei auta niitä erittäin köyhiä, kaikkein köyhimpiä lapsiperheitä, jotka ovat toimeentulotuella. Heiltä se leikkaantuu pois. Lisäksi, kun tähän yhdistetään suunnitteilla oleva päivähoidon nollamaksuluokan poisto kokopäivähoidosta, se tarkoittaa sitä, että se on aikamoinen isku vyön alle kaikkein köyhimmille lapsiperheille. Kun mietitään, että nollamaksuluokassa ovat tällä hetkellä ne perheet, jotka ovat köyhiksi todettuja, todennäköistä on, että tämän rahan tulevat maksamaan kunnat. Mielestäni tässä on vaan ideologinen köyhien lapsiperheiden kyykytys, kun katsotaan, että kokopäivähoidosta otetaan nollamaksuluokka pois. Jos ajatellaan esimerkiksi puolipäivätyötä tekevää henkilöä, sanokaa minulle, voiko hän sanoa työpaikalla, että minä tulen silloin ja silloin työhön, koska nollamaksuluokka ei poistu puolipäivähoidosta, voin silloin ja silloin hoidattaa lastani. Hän ei todellakaan voi valita sitä ajankohtaa, milloin hän on työmaallaan. Hänen lapsensa tarvitsee sen hoidon. Jos nyt puhutaan sitten jostain 20—30 euron ruokarahasta ja sitä pidetään pienenä, niin miksi sitten 10 euron korotus yksinhuoltajalisään olisi iso raha.

Lisäksi kysyn, missä on lapsilisän sitominen indeksiin? Siitä olisi myös hyvä kuulla kokoomuslaisilta, joiden kanssa vaalikentillä väittelimme näistä asioista, niin eläkeasioista kuin näistä lapsilisäasioista. Ja nyt kun sanotaan, että annetaan paljon, on erittäin hyvä ja parempaa kuin koskaan aikaisemmin, mutta ongelma on se, että te lupasitte niin paljon enemmän. Jos lupaa kaiken, ei riitä, että antaa jotain. Hyvää tässä budjetissa, täytyy sanoa, on myös se, että täysi kansaneläke nousee ja eläkeläisten veroero korjataan. Mutta jälleen: mihin jäävät pientä työeläkettä saavat? Heille toimisi indeksi. Siitä puhuttiin, sen korjaamista luvattiin. Odotan todella mielenkiinnolla, milloin sille tapahtuu jotain, sillä aivan samalla lailla kuin viime kaudella — valitettavasti joudun näin toteamaan — pienellä työeläkkeellä olevien ostovoima ei tule kyllä näillä toimenpiteillä nousemaan mihinkään. Ja kun otetaan nämä kaikki maksut, veronkorotukset ja muut, mitä tapahtuu, niin he joutuvat pakkaselle budjetissaan. Myös opintotuen nosto on hyvä asia. Sehän oli myös meillä meidän vaalibudjetissamme.

Kaiken kaikkiaan tämä budjetti on sellainen, että se antaa pienellä kädellä joillekin, ottaa isolla kädellä pois. Se ei vastaa siihen huutoon, mikä oli ennen vaaleja. Siinä mielessä olen tosi huolissani siitä, että ... (Puhemies: 5 minuuttia!)

Ihan nopeasti totean tähän vielä liikenteen rahoituksista. Olisin mielelläni nähnyt joukkoliikenteen tuen jo tässä budjetissa. Jos aidosti halutaan ilmastonmuutokseen vaikuttaa ja kansalaisia kannustaa, niin joukkoliikennettä on tuettava.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa herra puhemies! Käytiin aika mielenkiintoinen ilmastopoliittinen keskustelu tuossa. Se tietysti oli sillä tavalla aika rajoittunut, että se liikkui senttilinjalla, kuinka monta senttiä per litra lisätään polttonesteisiin esimerkiksi veroa. Kivihiilen verotustahan hallitus myös esittää sellaiset 5,8 euroa tonnia kohti lisää. Mielestäni sitä pitäisi lisätä, sillä linjalla edetä, ja kaiken kaikkiaan, kun muistamme myös, että tämänkin budjetin takana on hallitusohjelma, niin on todettava, että tuo hallitusohjelma on ympäristönäkökulmasta, kestävän kehityksen näkökulmasta erittäin ristiriitainen. Muun muassa kaavoitusta siellä ei toteuteta kestävän kehityksen periaatteen mukaan, päinvastoin.

Suomi on ollut keskeinen tekijä EU:n ympäristöpolitiikassa ja on edelleenkin. Meidän tulee tukea EU:n niitä tavoitteita, jotka ovat viime aikoina olleet myös päätöksenteossa muun muassa Euroopan neuvostossa, ja olisimme sen takana, että mieluummin 30 prosenttia pudotetaan hiilidioksidipäästöjä vuoden 90 tasosta vuoteen 2020 mennessä kuin nykyään tämä 20 prosenttia. Muun muassa Saksa on tämän linjan takana. Liikenteessä se 10 prosenttia pitäisi pudottaa. Silloin tietysti biopolttoaineet ovat keskeisinä, mutta keskeistä on myös sähköautojen mukaan ottaminen, yleensäkin autoveron, autoverotuksen, myös autoverotuksen mukaan ottaminen, ja tietysti myös ajoneuvoveron mukaan ottaminen näihin kysymyksiin. Tämä on kokonaisuus. Mutta nämä tämän hallituksen budjetissa olevat energiaverot — vaikka vihreidenkin puolelta puhutaan, että nyt niitä on ja kuka niitä vastustaa, ja mielestäni niiden vastustaminen ei ole sinänsä järkevää — eivät ole kyllä vaikuttavia. Se täytyy todeta. Eivät ole vaikuttavia.

Jos se bensiini maksaa 4 senttiä enemmän litralta, niin millä tavalla se todella ohjaa auton käyttöä, liikennekäyttäytymistä: Sen vuoksi aivan oikeita ovat ne puheenvuorot, että lisätään joukkoliikennettä, ratoja parannetaan, kiskoliikennettä tuetaan. Sinne pitäisi budjetissa jo vuonna 2008 olla enemmän rahaa. Ei ole.

Edelleenkin tuulienergialta ja bioenergialta laajassa mitassa puuttuva syöttötariffi on ongelma, ja turpeesta pitäisi ennemminkin päästä pois kuin uppoutua siihen.

Toinen asia, johonka haluan kiinnittää huomiota, on tämä kaikkein huonoimmassa asemassa olevien asema. Täällä tänään kuultiin hallituspuolueen kansanedustajan puolelta, että nimenomaan heidän asemaansa olisi kiinnitetty huomiota. Näinhän ei kuitenkaan ole. Jos olisi, niin silloin tietysti olisi kiinnitetty huomiota työmarkkinatuen tason nostamiseen, olisi kiinnitetty huomiota toimeentulotuen tason nostamiseen, olisi kiinnitetty huomiota siihen, että irrotetaan nimenomaan lapsilisät pois toimeentulotuen piiristä, niin että niiden korotus ei vaikuta toimeentulotukeen. Tällaisia ajatuksia ja tekoja ei hallituksen budjetissa kuitenkaan ole.

Tärkeätä on myös huomata se, että kun puhumme hyvistä ja aina erinomaisemmista työttömyysluvuista, niin aivan niin kuin ed. Pulliainen tänään viittasi, pitää kysyä, minne on hävinnyt yli 100 000 ihmistä. Työttömistä 14 000 on pudonnut sellaiseen mustaan aukkoon, missä ei makseta enää työmarkkinatukea. 14 000 pitkäaikaistyötöntä on siivottu pois työvoimatoimistojen listoilta. Heitä ei enää löydy työttöminä. He ovat toimeentulotuen varassa, jos silläkään. 14 000 on aika monta valmiusprikaatia, kun tämä prikaatikysymys nykyään on niin päällimmäinen, eli suuri suuri joukko ihmisiä, enemmän kuin puolet esimerkiksi Haminan kaupungin väestä. Näin ollen näihin asioihin pitäisi toki kiinnittää huomiota, katsoa, mitä todella niille ihmisille kuuluu, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa.

Heli  Järvinen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä on kuultu tarpeellisia puheenvuoroja monista merkittävistä asioista, sosiaaliturvan uudistuksesta, eläkeläisten eduista, lapsilisistä, opiskelijoiden oikeuksista. Oma puheenvuoroni ei kuitenkaan liity tähän eikä näihin asioihin. Tavallaan se kuitenkin liittyy kaikkeen eli alueellistamispolitiikkaan.

Nykyinen hallitus on käynnistänyt ja edistänyt suuria hankkeita. Muun muassa poliisilaitoksia aiotaan keskittää, niiden toimintaa tehostaa ja samalla yritetään palveluja parantaa. Käräjäoikeuksien toimipisteitä mietitään uudelleen ja yliopistoverkkoa rukataan uuteen uskoon. Kaikki sinänsä täysin kannatettavia ajatuksia. Painopistealue tuntuu uudistuksissa olevan kuitenkin vahvasti sekä pääkaupunkikeskeinen että sitten suurten keskusten kehittäminen. Vaarana on se, mitä tapahtuu maakuntien kakkos- ja kolmosalueille, kakkos- ja kolmostyössäkäyntialueille.

Jos joitakin kaupunkeja nimeää, niin sellaiset kuten Imatra, Rauma, Salo, Kajaani ovat jäämässä nuolemaan näppejään näissä uudistuksissa. Sen takia olisi erittäin oleellista kuntakeskustelua käydessä muistaa se, että vaikka kuntien verotulot kasvavat, ne eivät kohdennu tasaisesti vaan kehitys eriytyy kaiken aikaa.

Vain muutamia lukuja: Esimerkiksi Varkaudella tällä hetkellä on velkaa 60 miljoonaa. Muistan, kun aikanaan Vantaalla oli velkaa 40 miljoonaa ja puhuttiin täysin konkurssikypsästä kunnasta. Väkiluku on vielä aivan erilainen. Pelkästään viime vuoden alijäämä oli 20 miljoonaa. Siellä veroäyri on 19. Savonlinnalla taas on vähemmän alijäämää, mutta veroäyri peräti 20,25. Valitsin nämä kaksi kaupunkia esimerkeiksi vaan sen takia, että molemmat ovat hakeneet harkinnanvaraista valtionapua 4 miljoonaa euroa, mikä taitaa olla suomenennätys. Siis kuntatalouden eriytymiseen on kiinnitettävä huomiota ja siihen on puututtava.

Yksi esimerkki Savonlinnasta eli omasta kotikaupungistani. Poliisihallintoa uudistettaessa poliisilaitos on siirtymässä Mikkeliin. Käräjäoikeudelle on käymässä samalla tavalla. Viimeinen ilmoitus ja kuolinisku oli eilen, kun opetusministeriön työryhmä esitti, että opettajankoulutusta rukataan siihen suuntaan, että Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi joutuvat luovuttamaan opettajankoulutuspaikkojaan Etelä-Suomelle. Se tarkoittaisi Savonlinnan osalta, jos sieltä opettajankoulutuslaitos lopetetaan, että kaupungista lähtee 1 000 työ- ja opiskelupaikkaa. Jotta asia hahmottuisi paremmin, Helsingin mittakaavassa se sama tarkoittaisi 25 000:ta työ- ja opiskelupaikkaa ja niiden menetystä. Tämä olisi siis aivan lopullinen niitti kaupungin kehittymiselle.

Kaiken tämän lisäksi esimerkiksi Savonlinnaa koskevat alueellistamistoimet ovat tähän asti olleet puhdas nolla. Contact Centerin puhelinkeskukseen on saatu kolme työpaikkaa ja niistäkin luovutaan vuoden loppuun mennessä, eli ainoatakaan alueellistamistyöpaikkaa alueelle ei ole tullut. Siksi aivan oleelliseen merkitykseen nousee tässä kuussa työnsä aloittava alueellistamistyöryhmä, ja nyt kaivataan nimenomaan poikkihallinnollista ajattelua niin hallituksen kuin oppositionkin keskuudessa.

Me emme voi jättää osaa Suomea oman onnensa nojaan kehittämällä vain maakuntien ykköskeskuksia ja Pääkaupunkiseutua. Nyt oleellinen kysymys on jokaiselle meistä: Haluammeko pitää Suomen asuttuna?

Mikaela  Nylander  /r:

Värderade talman! Denna regerings första budget kommer att granskas ur främst två perspektiv. Dels kommer man att granska hur väl givna vallöften uppfylls, dels kommer man att granska hur väl regeringsprogrammet kommer i gång. Många av regeringsprogrammets viktiga skrivningar kräver ett gediget utredningsarbete för att kunna verkställas, men många viktiga välfärdssatsningar finns i denna regerings första budget.

Satsningarna på undervisningens innehåll och kvalitet samt på forskning och utveckling avgör ganska långt hur väl Finland klarar av att möta de stora utmaningar som vi står inför i och med globalisering, en åldrande befolkning och en viss strukturell och tyvärr bestående arbetslöshet. Det är speciellt glädjande att notera att de inbesparingar som fås på grund av mindre årsklasser kommer att kanaliseras tillbaka till grundundervisningen i form av satsningar på mindre grupper och specialundervisning. Tiotusentals ungdomar står utanför någon form av utbildning eller arbetskraftspolitiska åtgärder eller stödåtgärder.

Hur väl vi lyckas att minimera den här skaran kommer att mäta hur väl denna regerings strävanden att få olika sektorer att samarbeta enligt nya mönster lyckas. Inom utbildningspolitiken kommer denna grupp av ungdomar att vara ett av insatsområdena under hela den här perioden. Finland behöver nämligen varje ung persons arbetsinsats i framtiden. Dessutom behöver vi människor som mår bra och som upplever sig som en del av vårt samhälle.

Arvoisa puhemies! Yliopistojen rakenteellinen uudistaminen on tarpeen monestakin syystä. Jos haluamme pysyä edes hännän kantapäässä kansainvälisessä kilpailussa, meidän täytyy reagoida nyt. Mitä kauemmin lykätään tarvittavia päätöksiä ja toimenpiteitä, sitä vaikeampaa on asioiden vieminen eteenpäin. Innovaatioyliopisto tulee olemaan ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, mutta kärkihankkeen läpivieminen ei saa tarkoittaa, että kaikkien yliopistojen jo niukat resurssit pienenevät. Siksi sivistysvaliokunnan tulee kiinnittää erityistä huomiota yliopistojen perusrahoitukseen tällä vaalikaudella. On myös hallitusohjelman mukaista, että tuottavuusohjelman vaatimuksia ei tällä hetkellä toteuteta yliopistojen kohdalla.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on myös tämän hallituksen tavoite. Pitkäaikainen tavoite on ollut panostukset kansaneläkkeisiin ja ankaramman verotuksen poistaminen tietyiltä eläketuloilta. Nyt tämä oikeudenmukaisuus toteutuu. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden täytyy koostua myös kannustavista elementeistä, jotta se olisi kestävää. Hallituksen panostus yksinhuoltajiin on askel oikeaan suuntaan. Mutta niin kauan, kun korotettu yksinhuoltajalisä syö toimeentulotuesta, olemme vasta puolivälissä ratkaisua. Perusturvauudistuksen tulee löytää ratkaisu tämän tyyppisiin ongelmiin.

Kauan kaivattu opintotuen korotus on sen sijaan esimerkki kannustavasta oikeudenmukaisuudesta. Olen vakuuttunut, että tästä korotuksesta hyötyy koko suomalainen yhteiskunta.

Perintöverouudistus on myös hyvä esimerkki sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, koska suurin osa perinnöistä on vielä arvoltaan alle 7 000 euroa, joten tästä uudistuksesta hyötyy mahdollisimman usea suomalainen. Samalla voidaan todeta, että kannustava elementti perintöverouudistuksessa on perintöveron poistaminen toivon mukaan jo vuonna 2009 sukupolvenvaihdoksissa. Tämä toimenpide tukee tavoitetta luoda uusia työpaikkoja. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Sen sijaan hallituksen tulee ehdottomasti luopua kaikista ajatuksista niin sanotun nollaluokan poistamisesta päivähoitomaksuissa. Hanke ei ole sosiaalisesti oikeudenmukainen ja voisi pahimmassa tapauksessa, jos paljon poikkeuksia suodaan, lisätä byrokratiaa.

Talman! Under hela den förra riksdagsperioden satte riksdagen till pengar för upprätthållandet av den lagstadgade förbindelsebåtstrafiken. Först under budgetmanglingen avsattes så mycket pengar att man har en chans att nästan uppnå regeringsprogrammets skrivelse om att servicen skall behållas åtminstone på nuvarande nivå. Det är alldeles nödvändigt att finansutskottet granskar detta anslag som skall trygga den trafik som faktiskt är skärgårdsbornas landsvägar.

Det här budgetförslaget ger oss en möjlighet att föra en sporrande, socialt rättvis och framtidsbetonad politik under de kommande fyra åren.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Tämän budjetin voittajista on puhuttu aika paljon täällä salissa, mutta mielestäni tämän budjettiesityksen menettäjiä ovat palveluja tarvitsevat vanhukset, sairaat sekä lapsiperheet. Ihmettelen sitä, kun täällä hallituspuolueiden edustajat ovat moneen kertaan todenneet, että samahan se, mistä nyt tänään niin ajankohtaiset hoitajien palkankorotukset maksetaan, kunhan ne maksetaan. Hoitoa tarvitsevan sairaan, vanhuksen tai vammaisen kannalta se ei ole lainkaan sama. Jos kunnat joutuvat rahoittamaan suurimman osan etenkin hoiva-alalle toivotuista ja oikeutetuista keskimääräisen tason ylittävistä palkankorotuksista, vaarana ovat todellakin jopa leikkaukset palveluihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön antaman selvityksen mukaan hallitusohjelman mukaisista valtionosuuksien korotuksista vuoden 2008 osuus on 21,3 miljoonaa euroa. Tällä rahalla on siis tarkoitus parantaa perusterveydenhuoltoa ja lisätä vanhustenhuollon voimavaroja. Omaishoidon tukeen ei ole edes suunniteltu parannuksia tulevalla vuodelle, ja samalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti laskee ensimmäisen kerran moneen vuoteen 33,8 prosentista 31,7 prosenttiin, kun todellakin aikaisempina vuosina suunta oli nouseva.

Kun täällä on nyt puhuttu aika paljon siitä, että kunnathan saavat nyt 600 miljoonaa euroa valtionosuuksiinsa sosiaali- ja terveydenhuoltoon tulevana vuonna, niin haluan vielä nyt kertoa, mihin se raha menee. 226 miljoonaa euroa menee valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamiseen. 215 miljoonaa euroa menee 4,7 prosentin kustannustason tarkistukseen. 119 miljoonaa euroa menee kuntien verotulomenetysten kompensaatioon. Sitten on se 25 miljoonaa euroa, asiakasmaksujen korotukset, jotka valtio aikoo leikata näistä valtionosuuksista pois. Eli todellakin vain se 21,3 miljoonaa euroa on menossa tähän palvelutason parantamiseen.

Merkillepantavaa mielestäni eilisessä keskustelussa oli se, miten vaivautuneita keskustan kansanedustajat olivat, kun kokoomuslaiset kehuivat tätä historiallista tasa-arvotupoa, ja kesällähän ed. Juha Rehula totesi seuraavasti: "Yhden puolueen vaalilupauksesta tuli koko hallituksen ongelma." Surullisinta on, että tämä hallituksen budjettiesitys on todellakin näille palvelujen tarvitsijoille karhunpalvelus. Ennen vaaleja kaikki puolueet korostivat sitä, että ennen muuta vanhuspalveluihin tarvitaan lisää hoitavia käsiä. Nyt todellakin vaarana ovat jopa leikkaukset palvelutasoon, kun vanhusmäärä kasvaa ja samaan aikaan kunnat joutuvat rahoittamaan näitä oikeutettuja palkankorotuksia valtion vetäytyessä vastuusta.

Ennen vaaleja puheenjohtaja Katainen nimesi kokoomuksen kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle lapsilisien sitomisen indeksiin, ja tätä ei ole hallitusohjelmassa eikä budjettiesityksessä. Pidän ymmärrettävänä ja hyväksyttävänä sitä, että kaikki mahdolliset vaalilupaukset eivät mahdu monipuoluehallituksessa hallitusohjelmaan, mutta kynnyskysymysten sieltä pitäisi löytyä. Eilen ministeri Risikko vieläpä kertoi, että linjaus suhteessa lapsilisiin tehtiin hallituspuolueiden kesken yksimielisesti ja täydessä yhteisymmärryksessä. Hämmästyin sitä, eikö kokoomus siis edes hallitusneuvotteluissa yrittänyt toteuttaa kynnyskysymystään, vaan oli aivan valmis yksimielisesti hyväksymään tämän poisjäämisen.

Lapsiperheiden etuuksien reaaliarvot ovat alentuneet reilun 10 vuoden sisällä lapsilisien osalta 10 prosenttia, kotihoidon tuen osalta peräti 30 prosenttia, ja valtaosa lapsiperheistä ei tule hyötymään budjettiesityksestä mitenkään. Päinvastoin, inflaation kiihtyessä lapsilisien reaaliarvot leikkaantuvat edelleen kiihtyvästi ja samaan aikaan päivähoitomaksut ja terveyspalveluiden asiakasmaksut aiotaan korottaa ja sitoa ne indeksiin, vaikka tällaista esitystä mikään puolue ei esittänyt ennen vaaleja, että nämä maksut aiottaisiin sitoa indeksiin.

Markku  Pakkanen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvä eduskuntaväki! Budjetti on tässä ollut parin päivän aikana keskustelun alla, ja niin kuin olemme saaneet kuulla, se on kokonaisuus. Toisaalta budjettiesitys on aina kompromissikin, niin kuin hallitusohjelmatkin. Tässä äsken ed. Räsänen kertoi, kuinka keskustalaiset ovat vaivautuneita. Mielestäni me emme todellakaan ole vaivautuneita. Me olemme hyvin iloisia Matti Vanhasen toisen hallituksen budjettiesityksestä ja niistä kompromisseista, mitä tähän hallitusohjelmaan on saatu vietyä läpi.

Täällä on paljon puhuttu myös vaalilupauksista ja niiden täyttämisestä. Vaaleissa tietenkin ehdokkaat asettavat omia vaalilupauksiaan, mutta erityisen tärkeänä näen, että kun puolueet asettavat vaalilupauksiaan ja tekevät vaaliohjelmia, ne eivät olisi kovin epärealistisia. Mikäli vaaliohjelma tai -lupaus on kovin epärealistinen, sille voi käydä näin, että äänestäjät eivät luota siihen ja puolue häviää vaalit. Se tietää usein myös paikkaa oppositiossa. Mutta mikäli taas puolueen asettamat vaalitavoitteet ovat kohdallaan, äänestäjät niihin luottavat, ja silloin se tietää sitä, että saavutetaan suurimman puolueen asema. Tästä keskustan edustajat ovat toki mielissään.

Tähän hallitusohjelmaan on saatu hyvin näkyville mielestäni liikenneväylät, joista täällä on myös yllättävän vähän kuitenkin minusta käyty keskustelua. Mutta on otettu niitä esille. Edustajat Leppä ja Hoskonen ovat kantaneet aiheellisesti huolta liikenneväylistä, muun muassa toisen asteen tieverkosta ja siihen suunnattavasta rahasta. Suunta on oikea, mutta niin kuin jo keväällä totesin, kenties riittämätön, mutta sen eteen tullaan tekemään töitä. Erittäin hyvänä pidän E18-tien sisältymistä hallitusohjelmaan ja nyt ensi vuonna liikkeelle lähtevää asiaa Vaalimaan rekkaparkin kautta, jotta päästään tällaisista jo yli 50 kilometrin jonoista Seiskatiellä, mitä siellä on tällä hetkellä jo viikoittain, ja sellainen 20 kilometriähän on päivittäinen jono jo tuolla Virolahden kunnan alueella.

Eilen täällä keskusteltiin paljon suomalaisesta puolustuspolitiikasta. Toivon, että tänä iltana ministeri Häkämies antaa vastauksen semmoiseen asiaan kuin YK-joukkojen ja Nato-johtoisten operaatioiden suhde tällä hetkellä Suomessa, miten niihin suhtaudutaan. Mielestäni YK-vetoiset operaatiot ovat olleet se asia, millä Suomi on hankkinut sen maineen kansainvälisessä rauhanturvaamisessa, ja näitä asioita tulee edelleen korostaa ja viedä eteenpäin, ettei vaan puhuta pelkästään Nato-johtoisten operaatioiden tämänhetkisestä tilanteesta.

Kaiken kaikkiaan tämä budjettiesitys on mielestäni erittäin hyvä. Se antaa hyviä lisäyksiä ja puhtia suomalaiseen elämään. Siinä on huomioitu ansiokkaasti lapsiperheet, eläkeläiset, opiskelijat ja veteraanit, mikä mielestäni 90-vuotisjuhlaa viettävälle Suomelle on erinomainen osoitus. Veteraanien kuntoutus toteutetaan, ja siitä voimme olla kaikki hyvillämme.

Esittäisin kuitenkin kysymyksen, en ole ihan varma, mutta ilmeisesti eduskunnan kanslialle. Tämän salin äänentoistosta on käyty keskustelua tässä pitkin kesää ja täällä on tekniikkaa ilmeisesti uusittu. Toivoisin, että saataisiin jonkunlainen selvitys, missä vaiheessa tässä ollaan, koska mielestäni se ei ole vielä ajanmukaisessa kunnossa. Toivon, että jossain vaiheessa edustajille kerrotaan, mikä on tilanne, kuuluuko ääni salista tänne ministereille riittävästi. Ainakin nyt tänä aamuna puhemiehen äänentoistossa oli toivomisen varaa. Sisältö on ollut kyllä hyvää.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä lienee koko Suomen historian paras talousarvio. Hallitus on onnistunut saamaan hallitusohjelman ajatukset ennennäkemättömään kuosiin. Oppositio väittää lupauksia petetyn. Hyvät demariedustajat, se johtuu pelkästään vaalien jälkeisen krapulanne jatkumisesta, ja takaan, että jatkuu pitkään. Miksi ette omina hallituskausinanne tehneet mitään? Tästä budjetista puuttuu periaatteessa vain teidän demareiden ikuinen haave, että valtio maksaisi verotkin.

Useimmat murheet, joista vaalikentillä oli keskustelua, on tässä talousarviossa huomioitu. Budjetin suurimpia voittajia ovat eläkeläiset, opiskelijat sekä suurin osa perinnönsaajista. Tulevan talousarvion myötä leski saa 160 000 euron arvoisen asunnon ilman mitään veroa, puolet avio-oikeutena ja puolet kokonaan ilman perintöveroa. Opiskelijat saavat enemmän kuin rohkenivat edes pyytää. Eläkeläisten verotus laskee kaikissa tapauksissa korkeintaan vastaavan palkkatulon prosenttiin. Enempää en listaa luettele. Se on pitkä.

Arvoisa herra puhemies! Mummojen makuuttaminen maksaa vuosittain yhä enemmän. Tällä tarkoitan sosiaali- ja terveysmenojen kokonaiskasvua. Suomihan vanhenee EU-maista nopeimmin. Tämä totuus lisää kuluja sille sektorille vuosittain huimasti. Millä siis pärjätään?

Ratkaisu on liikenne ja logistiikka. Jos saisin käyttää kaksi keinoa edistää Pohjois-Suomen kehitystä, ne olisivat kaksoisraide Seinäjoki—Oulu ja Nelostie moottoritieksi Ouluun saakka. Suomi-neidon suonet surkastuvat, jos ne eivät saa verta. Tie-, rautatie- ja vesiväyläverkosto on elinehto maamme alueellisen kehityksen kannalta. Valtion suurin omaisuuserä on tiestö. 15 miljardia on laskettu sen arvoksi. Valitettavasti sen arvo alenee tällä hetkellä vuosittain 100 miljoonaa euroa nykyisellä tienpidon rahoituksella, joka on ollut pitkään aleneva.

Väyläinvestointien ja ylläpidon rahoitus tulee panna uusille urille nopeasti. Tienkäyttäjät maksavat jo nyt lähes 7 miljardia euroa vuodessa erilaisina veroina ja maksuina valtion kassaan, ja tästä summasta vain hiukan toistakymmentä prosenttia palautuu tienkäyttäjien hyväksi. Euroopassa on maita, joissa potti palautuu kokonaan väylien hyväksi, joten esimerkiksi Itävallassa ja Sveitsissä teitä ja ratoja ei rakenneta eikä ylläpidetä budjettirahoilla ollenkaan. Meillä tienpitoon käytetty vuosittainen rahamäärä on lähes puolittunut 15 vuodessa, vaikka liikenne kasvaa koko ajan.

Arvoisa puhemies! Olisiko mahdollista perustaa väylärahasto, johon budjetista siirrettäisiin vuosittain määrätty prosentti odottamaan otollista aikaa? Näin vältettäisiin tämänhetkinen tilanne, jossa rakentamisen hinnat karkaavat käsistä. Rahaston ajatuksena olisi, että hyvänä aikana kerätään ja halpana aikana käytetään. Ratahallintokeskus on tehnyt Seinäjoki—Oulu-radan perusparannussuunnitelman vuonna 2001. Korjaus alkaa ensi vuonna ja kestää 6—8 vuotta, eli vuosiin 2013—2015 asti rataa paikataan ja liikenne taatusti takkuaa. On turha investoida hiussuoniin, jos valtimo on tukossa. Tarkoitan tällä Lapin ratamurheita. Kuinka junaliikenne voisi siellä toimia, kun tulppa on Oulusta etelään? Onko järkeä korjata ainoaa kiskoparia, jolla korjauksen jälkeenkin voi kulkea vain 50 junaa vuorokaudessa? Jos viereen rakennettaisiin yhtä aikaa kaksoisraidetta, ei korjaus tuntuisi hölmöläisten peiton jatkamiselta. Rata on jo nyt täyteen kuormitettu, ja käyttö kasvaa koko ajan. Onko oikein siirtää tavaraliikennettä jo ennestään kuormitetuille teille? Myös liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden kannalta raiteita tulee suosia. Kaksoisraiteen kapasiteetti nykyisen 50 junan sijasta olisi 200 junaa vuorokaudessa.

Maailman tavaraliikenteestä 90 prosenttia liikkuu laivoilla. Myös Suomen viennistä 90 prosenttia ja tuonnistakin 70 prosenttia kulkee meritse. Itämerellä liikkuu 1 300 laivaa päivässä ja kuljetusten arvioidaan lisääntyvän 60 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Suomen lipun kilpailukyky on vain valitettavasti hiipunut todella alas. Pohjoismaat ovat saaria muuhun maailmaan nähden. On turha tapella toisiamme vastaan erilaisilla tukijärjestelmillä. Merenkulun tuet pitäisi harmonisoida ja saattaa Pohjoismaat yhdessä kilpailukykyisiksi muun maailman kanssa.

Suomen kauppa-alusrekisterissä on tällä hetkellä vain 119 rahti- tai matkustaja-alusta. Maailman telakoilla rakennetaan parasta aikaa 4 000:ta uutta laivaa, joista 37 prosenttia on tulossa EU-maihin, vaan ei Suomeen.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat, mitä eroa on laivan ulosliputtamisella ja lottokupongin jättämisellä? Lottoa et voi jättää puhelimitse, laivan voit ulosliputtaa myös puhelimitse. Logistiikka ja liikenne ovat elinehto koko Suomen kehitykselle. Vain niiden toimiessa elinkeinoelämän rattaat pyörivät ja keräävät rahaa ja resursseja yhteiseen hyvään.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen on viime aikoina innostunut kinaamaan itsensä kanssa siitä, onko hänen vanhan hallituksensa menneisyys sosiaalisempi kuin uuden tulevaisuus vai päinvastoin. Löytyisikö tästä budjettiesityksestä vastausta tähän pääministerin sisäiseen ongelmaan?

Olen jo aiemmin sanonut, että Uus-Vanhasen lupaukset ovat ylivertaiset Vanha-Vanhasen tekoihin verrattuna erityisesti sosiaalisessa katsannossa. Erityisesti näin on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja heikommista huolehtimisen osalta. Tämä Uus-Vanhasen ensimmäinen budjettiesitys ei aiheuta tähän arvioon vähäisintäkään muutosta. Vain rahat puuttuvat.

Uus-Vanhasen hallitus väittää budjettiesityksessään olevansa muun ohella vastuunkannon ja välittämisen hallitus. Mitä välittämistä on esimerkiksi se, että samalla kun hallitus antaa ymmärtää huolehtivansa heikompiosaisista nostamalla lapsilisien yksinhuoltajakorotusta — tämähän on hallituksen kuulemma tärkein lapsipoliittinen toimenpide — se kuitenkin sallii näiden korotusten leikkaamisen toimeentulotukea saavilta yksinhuoltajilta eli kaikkein vaikeimmassa asemassa olevilta? Olisiko ollut aivan mahdotonta osoittaa aitoa ja oikeaa välittämistä ja tehdä lapsilisät ensisijaiseksi tuloksi toimeentulotukea määritettäessä, jolloin toimeentulotukeakin saavat yksinhuoltajat hyötyisivät korotuksesta? Nythän heille ei jää mitään, kun korotus vähennetään toimeentulotuesta. Oikeastaan ihmettelenkin vain sitä, että kas kun hallitus ei ole keksinyt leikata tätäkin yksinhuoltajilta kunnille siirtyvää etuutta takaisin valtiolle. Näinhän se tekee asiakasmaksujen korotuksesta kunnille syntyville tuloille.

Arvoisa puhemies! Kunnat rahoittavat palvelunsa kunnallisveroin, valtionosuuksin ja asiakasmaksuin. Mitä enemmän julkisia palveluja rahoitetaan asiakasmaksuilla verojen ja valtionosuuksien sijasta, sitä epäedullisempaa se on pienituloisille. Maan hallitus esittää nyt asiakasmaksuja korotettavaksi ja sidottavaksi indeksiin. Esimerkiksi kuopiolaisille se merkitsee vuodessa 1,2 miljoonaa euroa lisää maksuja. Asiakasmaksut ovat jo nyt Suomessa yli eurooppalaisen keskitason, ja niiden korottaminen leventää entisestään epätasa-arvon kuilua suuri- ja pienituloisten välillä, koska palvelumaksut ovat tuloista ja varallisuudesta riippumatta kaikille samat. Kunnallisveroa sentään kerätään prosenttiosuutena tuloista, eli suurituloiset maksavat absoluuttisesti enemmän. Tästä syystä julkisten hyvinvointipalvelujen, erityisesti terveydenhuollon, asiakasmaksuja ei pidä korottaa.

Hallitus on kuitenkin valitettavasti päättänyt toisin, eikä siinä kaikki. Se ottaa kunnille palvelumaksujen korotuksista kertyvät 60 miljoonaa vuodessa itselleen leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Kunnat eivät siis hyödy korotuksista yhtään mitään. Irvokkaalta kuulostaakin tätä taustaa vasten hallitusohjelman kirjaus, että asiakasmaksuja tarkistetaan palvelujen saatavuuden ja laadun parantamisen turvaamiseksi. Sopii sitä rahapulassa kärvistelevissä kunnissa ihmetellä, miten palvelujen laatu ja saatavuus maksujen korotuksista paranevat, jos niistä tulevat rahat otetaan pois palvelujen tuottajilta.

Arvoisa puhemies! Olen kysynyt vastausta tähän laatuongelmaan sekä ministereiltä että virkamiehiltä, mutta kukaan ei ole tähän mennessä suostunut vastaamaan. Niinpä kysyn nyt tässä istuntosalissa sinulta, arvoisa hallitus, jota ministerit Hyssälä ja Kiviniemi täällä ansiokkaasti edustavat: Miten palveluiden laatua ja saatavuutta parannetaan leikkaamalla niiden tuotantoon tarvittavat voimavarat? Mikä on tämmöisen uuden ajan laatujärjestelmän tunnus? Onko se "sinivihreä 2008" vai "kokoomus 2008" vai pelkästään "ahneus ja eriarvoisuus 2008"? Ihan mielelläni odottaisin saavani tähän vastaukset myöskin keskustan, vihreitten ja Rkp:n ministereiltä.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kunnat saavat valtionosuuksina palveluiden järjestämiseen noin 8,4 miljardia euroa. Tämä 60 miljoonaa, joka nyt budjetin sisäisten siirtojen vuoksi ikään kuin leikataan tästä valtionosuussummasta, on hyvin pieni määräraha tuohon kokonaisuuteen verrattuna. Tätä maksujärjestelmää tullaan muuttamaan sellaiseksi, että se seuraa kustannuskehitystä, jolloin jatkossa myös siitä tulevat lisätulot tulevat täysimääräisesti kuntien hyödyksi. Kyllä tämä asia pitää nyt suhteuttaa tähän kokonaisuuteen, kun kokonaisuudessaan kuntien valtionosuudet lisääntyvät ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna noin 700 miljoonalla eurolla.

Erkki Virtanen /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Räsänen aiemmassa puheenvuorossaan juuri kuvasi, kuinka nämä suuret valtionosuuden korotukset menevät sellaisten kustannusten peittämiseen, jotka ovat syntyneet jo kauan sitten ja jotka aiemmin leikattiin kunnilta. Ne eivät paranna kuntien mahdollisuuksia tuottaa uusia palveluita. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia tiputetaan 2 prosenttiyksiköllä. Se tarkoittaa sitä, että kaikkien uusien tehtävien, joita kunnille siunaantuu, valtionosuudet tulevat pienenemään. Se, mikä minua tässä erityisesti vaivaa, on se, että vaikka asia olisi näin, kuten ministeri Kiviniemi sanoi, niin sinne budjettiin on kuitenkin kirjoitettu, että palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi näitä maksuja korotetaan, ja samalla ilmoitetaan, että ne kerätään pois. Olisitte nyt edes jättäneet tämmöisen kirjoittamatta sinne.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tänäänkin debatissa ympäristöverot puhuttivat paljon. Kukaan meistä ei varmaankaan rakasta veroja tai ainakin kovin harva. Veroja kuitenkin tarvitaan kahdesta syystä, ja se on ehkä tärkeä muistuttaa tämänpäiväisen keskustelun jälkeen. Ensinnäkin veroja tarvitaan kansalaisten melko yksimielisesti tukeman hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Toiseksi veroilla voidaan ohjata ihmisten käytöstä kohti fiksumpia valintoja. Ympäristöveroilla nämä molemmat tavoitteet täyttyvät yhtä aikaa. Kun jotain on joka tapauksessa verotettava, eikö silloin ole järkevää verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän, eli ympäristön kuormitusta, ja vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä?

Kansalaisten selvä enemmistö on myös toistuvasti vaatinut erilaisissa mielipidekyselyissä hallitukselta voimakkaampia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nyt hallituksen esittämä ympäristöveropaketti osoittaa, että tällä hallituksella on valmiuksia ryhtyä ripeämpiin toimiin.

Osa ympäristöverokorotuksen kriitikoista on sättinyt sitä, että nyt korotetaan veroja 300 miljoonalla eurolla ja siitä kansalaiset joutuvat kukkarossaan kärsimään. Samalla on kuitenkin unohtunut, että eläkeläisten verotusta kevennetään noin 200 miljoonalla eurolla, perintöveroa noin 160 miljoonalla eurolla. Kun yhteensä lasketaan kaikki hallitusohjelmassa luvatut veronkevennykset, tullaan noin 2 miljardin euron suuruusluokkaan. Se on aika paljon enemmän kuin se 300 miljoonaa euroa, mitä ympäristöveroja nyt korotetaan. Ei siis voikaan oikein vakavalla naamalla väittää, että hallitus kurittaisi kansalaisia tällä ympäristöveropaketilla. Päinvastoin olisi ehkä aiheellista kysyä, onko tämä ympäristöverojen korotus liian vaatimaton ottaen huomioon kansalaisten ansiotason jatkuvan nousun ja inflaation vaikutuksen. Siksi, kun verokokonaisuuteen palataan välitarkastelun yhteydessä, voi olla paikallaan myös miettiä, onko ympäristöveroissa myös tarkistamisen varaa.

Helposti unohtuu myös se, että Suomessa lämmityksessä käytetyn kevyen polttoöljyn vero on edelleen vain murto-osa muiden Pohjoismaiden tasosta. Ruotsissa kevyttä polttoöljyä verotetaan yli kolminkertaisella verolla, Tanskassakin se vero on yli kaksinkertainen ja Norjassa myös selvästi suurempi kuin Suomessa. Tämän hallituksen esittämän kevyen polttoöljyn veron korotuksen jälkeenkin olemme edelleen hyvin kaukana muiden Pohjoismaiden tasosta. Tämä on johtanut siihen, että valtaosa Suomen pellettituotannosta menee ulkomaille vientiin. Mitä järkeä on siinä, että me Suomessa tuotamme kotimaisesta raaka-aineesta pellettejä saksalaisten ja ruotsalaisten käyttöön samalla, kun lämmitämme meidän omia omakotitalojamme tuontifossiilipolttoaineilla? (Ed. Tiusanen: Ei mitään järkeä!) — Ei mitään järkeä, niin kuin ed. Tiusanen hyvin toteaa.

Usein budjetissa kohtuullisen pienilläkin määrärahoilla voidaan saada paljon aikaan. Hyvä esimerkki tästä on hallitusohjelmassa luvattu tuuliatlas, jolla pystytään edistämään tuulivoiman käyttöönottoa hyvin tehokkaasti. Hallitusohjelmassa luvataan, että se toteutuu vuoden 2009 aikana. Se edellyttää rahoitusta, mutta kuitenkin puhutaan vain parin miljoonan euron suuruusluokasta. Eduskunnan budjettikäsittelyn yhteydessä onkin paikallaan tarkistaa, riittävätkö nyt budjetissa esitetyt määrärahat tuuliatlaksen ripeään ja riittävään toteuttamiseen.

Vastaavanlaisesta määrärahasta on kyse ilmastoviestinnän rahoituksessa. Hallitusohjelmassa luvataan, että ilmastoviestinnän jatko turvataan. Budjettikäsittelyssä ympäristöministeriö esitti ilmastoviestintään 200 000 euron lisämäärärahaa. Se ei näissä budjettikäsittelyn neuvotteluissa kovin hyvin menestynyt. Siksi onkin tärkeää huolehtia siitä, että vaikka ensi vuodelle ei saataisikaan lisämäärärahoja ilmastoviestintään, niin ainakin siitä eteenpäin voidaan käynnistää vastaavanlainen ilmastoviestinnän ohjelma, kuin mistä kauppa- ja teollisuusministeriön ilmastonmuutoksen viestintäohjelmassa oli kyse, josta saatiin erittäin hyviä kokemuksia. Kun haluamme torjua ilmastonmuutosta, kun haluamme vähentää päästöjä riittävän nopeasti, se edellyttää sitä, että kansalaiset ovat valmiita ja tietoisia ongelmasta ja ovat valmiita osallistumaan sen torjumiseen, ja siihen tarvitaan ilmastoviestintää.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Den här budgeten görs i en mycket tacksam situation. Sysselsättningsläget är bättre än på länge och förbättras ytterligare. Man kan säga att vårt land går på högvarv. Det syns i rejält växande skatteinkomster som underlättar finansieringen av statsbudgeten.

Työllisyys on hyvinvoinnin perusta. Tilanne on siis erinomainen, jos haluamme pitää suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta kiinni, niin kuin kansalaiset toivovat. Pitkäaikainen hyvä talouskasvu ja edelleen nouseva työllisyysaste osoittavat, että kannattaa jatkaa panostuksia Suomen tapaiseen hyvinvointiin.

Hallituksen lisäämät panostukset koulutuksen sisältöön ja työolosuhteisiin tulevat olemaan erinomaisen tärkeitä. Hoitoalan haasteet ovat varsin suuret, ja tulosopimusaskeleet oikeudenmukaisempaan palkkaukseen ovat välttämättömyys.

Men jag vill likväl göra två anmärkningar. Vi skall inte bränna alla pengar i det här skedet. När en sämre konjunktur kommer och inte minst när den oförmånliga åldersstrukturen börjar prägla vårt samhälle behövs den offentliga sektorns insatser ännu mera än nu. Därför skall den offentliga sektorn trimmas nu med tanke på svårare tider och investeringarna skall vara framtidsinriktade.

Kannattaa siis varata taloudellisia resursseja vaikeampia vuosia varten. Silloin, kun suhdanteet laskevat ja epäsuotuisa ikärakenne alkaa purra, ovat julkisen sektorin panostukset vielä tärkeämpiä kuin nyt. Tätä ajatellen ajankohtainen kuntaremontti on hoidettava nyt sekä porkkanalla että kepillä. Tarvitaan suurempia ja vahvempia peruskuntia, jotka pystyvät ylläpitämään hyvää koulua ja hyvää hoitoa ympäri maan. Minusta tarvitaan työssäkäyntialueisiin perustuvia kuntia.

Enligt det här budgetförslaget skall universitetens servicecentral starta sin verksamhet i Vasa nästa år. Det här är en mycket välkommen lokalisering som kan betyda ett hundra, till och med 150 arbetstillfällen. Och jag vill säga att undervisningsministeriet har gjort ett bra beslut. Vasa är en stor högskolestad och förvaltningsstad där språkkunskaperna är goda.

Eli kiitän yliopistojen palvelukeskuksen sijoittamista Vaasaan. Vaasa on ainoa maakuntakeskus Maarianhaminan lisäksi, jolta puuttuu sähköistetty junayhteys. Tämä on oikeastaan nöyryyttävä tilanne Vaasan kaltaiselle kaupungille. Vaasa ei ole mikään hajaseudun päätepiste, vaan kilpailukykyinen, elinvoimaisen maakunnan keskus. Ja väitän, että Vaasan sähkö- ja energiateollisuudella on varsin suuri potentiaali, Vaasassa on 13 000 korkeakouluopiskelijaa jne. Uudenaikainen Vaasa—Helsinki-junayhteys on varsin perusteltu.

Jos hallitus ja tämä eduskunta jostain kummallisesta syystä eivät tue Vaasan kehitystä, niin antakaa edes seudun itse rahoittaa hanke ennakkoon. Vähin, mihin voimme tyytyä, on, että saadaan suunnittelurahaa tähän budjettiesitykseen. Eli vetoan teidän kannatukseenne, hyvät työtoverit.

250 000 euron varaus Merenkurkun lauttaliikennettä varten on oikeastaan pieni verrattuna tämän vuoden 600 000:een. Tämä liikenneväylä on erinomaisen tärkeä ja yhä tärkeämpi rahtiliikennettä varten, se kasvaa nimenomaan. Mutta kohtuullisen kannattavuuden ylläpitäminen on edelleen vaikeaa, joten vastaavanlainen tuki on vihdoinkin saatava Ruotsin hallitukselta.

Till och med två arbetsgrupper har föreslagit att en språkservicecentral skall inrättas i Vasa 2008. Statens myndigheter behöver hjälp med översättningsuppgifter. I Vasa utbildas översättare, där finns språkkunniga människor och goda verksamhetsmöjligheter, men det här förutsätter ännu ett särskilt beslut i regeringen.

Totean viimeiseksi, että jopa kaksi työryhmää on ehdottanut valtion kielipalvelukeskuksen perustamista Vaasaan, viimeksi sitä ehdotettiin helmikuussa 2007. On päästävä alkuun ensi vuonna, mutta tämä edellyttää hallituksen päätöstä. Toivottavasti se on tulossa.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Sinivihreän hallituksen ensimmäinen talousarvio on keskustan sosiaalipoliittisten ja eduskuntavaalitavoitteiden mukainen. Erityisen hyvä se on eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamisen kannalta.

Vuoden alussa eläkeläisten verotus laskee kaikissa tuloluokissa palkansaajien tuloverotuksen alapuolelle ja samalla kansaneläkkeisiin tulee 20 euron tasokorotus plus indeksikorotukset. Kuntien kalleusluokituksen poistuminen tuo vielä toisen kaksikymppisen. Toisen kuntaryhmän alueella asuu liki puoli miljoonaa kansaneläkkeen saajaa, joille korotukset ovat vuoden alussa yhteensä noin 50 euroa kuukautta kohden. Kun korotukset nostavat myös muun muassa ylimääräistä rintamalisää, leskeneläkettä, luopumistukea sekä sukupolvenvaihdoseläkettä, voi todella sanoa, että tällaisia pienituloisten ihmisten arkeen vaikuttavia parannuksia ei ole tehty vuosikymmeniin. Kokonaisuudessaan eläkkeiden nousun määrä on puolen miljardin euron luokkaa.

Tämän päälle tulee ensi vuoden talousarviossa 10 miljoonan euron veteraanipaketti varmistamaan, että jokainen veteraani pääsee kuntoutukseen, ja samalla veteraanien puolisoiden laitoskuntoutusjakso laajennetaan vastaamaan veteraanien kymmenen vuorokauden kuntoutusjaksoa. Uudistukset pitävät sisällään myös monta muuta tuiki tärkeää asiaa veteraanien kannalta, muun muassa sen, että sotainvalidien laitoshoitoon oikeuttavaa haitta-asterajaa alennetaan nykyisestä 30 prosentista 25:een.

Myös opiskelijoiden suuri toive ja tavoite toteutuu, kun opintorahaa nostetaan vähintään 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla ensi syyskuun alussa, jolloin korkeakouluopiskelijoiden opintoraha nousee enimmillään 39 euroa kuukaudessa.

Toinen tärkeä tavoite saavutettiin myös, kun opiskelijoiden tulorajoihin tehdään 30 prosentin korotus eli tuloraja nousee 2 760 eurolla 11 850 euroon. Näin Esko Ahon hallituksen toteuttama opintotukiuudistus on saanut nyt 15 vuoden jälkeen kipeästi ansaitsemansa tasokorotuksen.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostaminen 10 eurolla kuukaudessa lasta kohden 46 euroon 60 senttiin on myös tärkeä askel yksinhuoltajaperheen arjessa.

Elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen alentaminen 5 prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin on tärkeä asia erityisesti pienituloisten ihmisten kannalta. Keskustan pitkään tavoittelema elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen toteutuu näin vihdoinkin. Tavoitteeksi on asetettava johdonmukaisesti elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 6 prosenttiyksikköön ensi vuosikymmenen alkupuolella. Se tukee kansalaisten arkea, alentaa ostoskorin hintaa, mutta samalla se tukee myös kotimaista maaseutua ja maatalouttakin, me pärjäämme paremmin myös kansainvälisessä kilpailussa. Tässä suhteessa tuo tavoite tulee asettaa nyt.

Kuvaavaa on, että sosialidemokraatit eivät edes oppositiosta kannata elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista, vaan siirtäisivät nuokin laskennalliset 500 miljoonaa euroa tuloverotuksen alentamiseen. Tämä kyllä kertoo selvästi, että pienituloisten ihmisten puolustaminen on yhä enemmän keskustan harteilla. Jatkamme tätä työtä.

Oikeudenmukaisuuden toteutumisesta kertoo sekin, että vaalitavoitteidemme mukaisesti perintöverotukseen tulee vihdoin oikeat korjaukset, kun lesken ja alaikäisten lasten asemaa parannetaan. Kun tähän lisätään valmistelussa olevat sekä yritysten että maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten verotuksen uudistukset, voidaan aidosti todeta, että sinivihreän hallituksen veropolitiikka on kansalaisten oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnallista vastuullista sekä työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevaa.

Herra puhemies! Opetusministeriön selvitysmies Risto-Pekka Happonen ehdottaa hammaslääkäripulan helpottamiseksi nykyisen noin 100 opiskelijan sisäänoton lisättäväksi 160 opiskelijaan, joista 30 tulisi sijoittaa Kuopioon. Selvitysmies toteaa, että hammaslääkärikoulutuksen käynnistäminen Kuopion yliopiston omana toimintana on välttämätöntä Itä-Suomen hammaslääkärivajeen korjaamiseksi. Tuolle koulutukselle on olemassa kaikki edellytykset jo ensi syksynä. Se edellyttää sitä, että sekä opetusministeriö että eduskunta osaltaan toteavat, että hammaslääkärikoulutusta voidaan antaa myös Kuopion yliopistossa. Näin pystymme pienentämään sitä edessä olevaa kansanterveydellistä katastrofia, joka meitä tällä hetkellä Itä-Suomessa vaivaa jo aivan konkreettisesti.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sinivihreän hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys on pääpiirteissään varsin hyvä, hyvin nykyhetken tarpeita vastaava. Selvää on, että paineita julkisten menojen kasvattamiseen on loputtomasti, mutta mahdollisuudet julkisen talouden tulopuolen lisäämiseksi ovat vain vähäiset. Valtionvelan lyhentäminen on jo sinällään tärkeä panostus tulevaisuuteen. Pitkään jatkunut nousukausi herättää myös kysymyksen siitä, kauanko näin voi jatkua.

Arvoisa herra puhemies! On erinomaista, että Kehäradan toteuttaminen etenee. Se osoittaa hallitukselta suurta viisautta. Koko valtakunnan yhteyksiä ajatellen Kehärata on merkittävä parannus, eikä pelkästään sen takia, että Helsingin seutu on nykyisellään yksi viimeisistä maailman metropoleista, missä lentoasemalle ei tällä hetkellä vielä ole junayhteyttä.

Ratahanke mahdollistaa myös huomattavan maankäytön tehostumisen Vantaalla. Se mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 30 000 ihmiselle. Kehäradan varteen nouseva Marja-Vantaa on käytännössä Pääkaupunkiseudulla ainoa merkittävä alue, jonne voimme osoittaa suuressa määrin kohtuuhintaista asuntorakentamista lähimmän kymmenen vuoden aikana. Myös kestävän kehityksen ja toimivan yhdyskuntarakenteen turvaamiseksi on järkevää sijoittaa suurimmat asunto- ja työpaikkakeskittymät raideyhteyksien varteen. Näin ollen myös Kehärata on merkittävä elinkeinopoliittinen ratkaisu. Radanvarret kannattaakin rakentaa niin tiiviisti kuin mahdollista. Kehärata-päätöksellään hallitus osoitti olevansa vakavissaan ja tosissaan asunto-ongelman ratkaisussa.

Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteen toiseksi merkittävin väylä Kehä ykkösen jälkeen on Kehä kolmonen. Kehä ykkösestä Kehä kolmonen poikkeaa kuitenkin siten, että se on myöskin valtakunnallisesti merkittävä poikittaisväylä. Kyseinen väylä ei ole nykyisten liikennemäärien edellyttämällä tasolla. Vantaankosken ja lentoaseman välillä pysähdytään kolmen minuutin välein kolmiin liikennevaloihin. Kun liikenne jo nyt takkuilee pahasti, niin mikä onkaan tilanne, kun ensi vuonna Vuosaaren satama tulee aloittamaan toimintansa ja tuo oman liikenteensä kuormittamaan myöskin Kehä kolmosta? Nykytilanne Kehä kolmosella on kestämätön, sillä liikenneturvallisuus on jo nyt vakavasti heikentynyt. Lähes päivittäin liikennevalojaksolla sattuu vakavia kolareita. Liikennevaloristeyksistä on päästävä eroon niin pian kuin mahdollista. Sen takia olisikin tärkeää, että ensi vuonna löytyisi edellytykset väylän kunnostamiseen pikaparannustoimenpitein esimerkiksi yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa esimerkiksi toteuttamalla Kehä ykköseltä tuttua jälkirahoitusmallia.

Arvoisa puhemies! Budjettiesitys pitää sisällään myös veronkorotuksia. Eniten on keskustelua ehkä kuitenkin herättänyt dieselpolttoaineen veron kiristäminen. Ajoneuvoliikenteessä käytön verottamiseen siirtyminen on sinänsä ihan oikea suunta. Dieselöljy on kuitenkin ympäristön kannalta edullisempi polttoaine kuin bensiini. Sen käytöstä ovat useimmiten riippuvaisia juuri ne ihmiset, jotka työnsä takia käyttävät autoa huomattavan paljon tai asuvat harvaanasutulla alueella. Jatkossa olisi ehdottomasti pidettävä huolta siitä, että dieselpolttoaineen suhteellinen kilpailuetu bensiiniin nähden ei ainakaan heikkene.

Debatissa käytyyn ilmastonmuutoskeskusteluun suhteessa verotukseen: On myöskin tutkitusti osoitettu se, että polttoaineen verottamisen korottaminen ei ole välttämättä ilmastonmuutoksen kannalta pelkästään suotuisaa. Bensiinin hinnan korottaminen siten, että se maksaisi yli 2 euroa, ei vaikuta ilmastonmuutokseen niin dramaattisen vähentävästi, että se olisi ainoa järkevä teko. Yksi teko, minkä kansanedustajat kukin voisivat tykönänsä tehdä, on sammuttaa vaikka huoneesta valot pois lähtiessään.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan ensi vuoden talousarvioesitys on rakennettu kevään kehyspäätöksen mukaiseksi. Kasvua on edelliseen vuoteen verrattuna 6 prosenttia. Pääluokassa ovat edelleen budjetoituina EU:n maatalouspolitiikan edellyttämät ja mahdollistamat määrärahat ja tulot. Noin 80 prosenttia kaikista pääluokan menoista liittyy Suomen EU-jäsenyyteen.

Hallituksen esityksessä uutta aikaisempiin vuosiin nähden ovat seuraavat kokonaisuudet, jotka käyn lyhyesti läpi.

Maatilatalouden kehittämisrahaston pääomitus tehdään kehyskaudella vuosittain noin 30 miljoonan euron budjettisiirtona. Ensi vuoden budjettiesityksessä siirto on tällä hetkellä 23,11 miljoonaa euroa, mutta määrärahaa on tarkoitus tältä osin esittää korjattavaksi budjetin täydennyksen yhteydessä marraskuussa, kun saadaan tarkempi tieto maatalouden menokohteista.

Makeran määrärahojen myötä on syntynyt hakemusjonoja, ja niitä ollaan edelleen purkamassa. Ensi vuonnahan aloitetaan investointien tukeminen uusien ehtojen mukaisesti. Tätä koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle budjettilakina lokakuun aikana, ja sitä nyt parhaillaan viimeistellään.

Toinen kokonaisuus on yksityisten metsähoitovarojen, siis Kemera-rahoituksen, lisääminen asteittain kehyskaudella. Ensi vuonna metsänhoitotoimien lisäämiseksi energiapuun korjuuseen tulee 4 miljoonan euron lisäys. Niin ikään metsäkeskuksille erityisesti neuvontatoiminnan lisäämiseksi ohjataan miljoona euroa kehystasoon verrattuna. Metsäkeskusten osalta toiminnan tehokkuutta on tarkoitus lisätä ensi vuonna voimaan astuvan uuden rahoituslain myötä. Samalla se yksinkertaistaa hallintoa ja vähentää valvonnan tarvetta. Sellaista nimittäin ei kannata valvoa, mikä ei ole kovin tärkeää. Yksi esimerkki tästä voisi olla vaikka hakkuiden valvonnan miettiminen uudelleen, koska tänä päivänä ne tehdään hyvin ammattitaitoisesti ja metsätaloussuunnitelmien mukaan. Metsäkeskukset ovat toteuttamassa sähköisen asioinnin tuottavuusohjelmaa, ja keskuksien hallintopalveluja ollaan saattamassa yhteen. Näiden varojen käyttö kohdistuu entistä enemmän varsinaiseen toimintaan, neuvontatyöhön, koska meidän pitää saada puu liikkeelle.

Kolmas kokonaisuus budjetissa on bioenergia. Bioenergian edistämistä tullaan rahoittamaan maaseutuohjelman yritys- ja hanketoiminnoista. Mahdollista on, että biokaasuhankkeille avataan rahoitus normaalien maatilainvestointien puitteissa. Pääluokassamme on 5 miljoonan euron uusi määräraha bioenergian kokeilu- ja pilottiluonteisiin hankkeisiin. Näillä rahoilla on tarkoitus käynnistää maaseutuohjelman bioenergiatoimien valtakunnallinen koordinointi ja neuvonta ja myöskin maatiloilla suoritettavat energiakatselmukset. Katselmusten tavoitteena on yhtäältä energian säästö, toisaalta uusiutuvan energian edistäminen. Tänään täällä on jo aika paljon puhuttu näistä energiaveroista, ja meidän pääluokassamme on ihan selkeästi yhtenä tavoitteena energiansäästötoimiin panostaminen. Se vaan tiedoksi käytyyn keskusteluun viitaten.

Budjetissa on vähän lisäystä myöskin haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeisiin. Pyrkimys on saattaa mahdollisimman paljon talouksia yhteisten järjestelmien piiriin ennen kuin jätevesiasetuksen takaraja on käsillä. Tässä teemme hyvää yhteistyötä ympäristöministeriön ja -ministerin kanssa.

Budjetissa on uutena asiana määräraha suomalaisen ruuan edistämisohjelmaan. Sillä on tarkoitus perustaa ohjausryhmä, joka sitten toimisi eräänlaisena sateenvarjona niille kaikille lukuisille hyville hankkeille, joita tehdään luomu- ja lähiruuan vienninedistämisprojekteihin asti.

Uusi asia on sitten Itämeri-paketti. Ministeriön pääluokassa olemme yhdessä ympäristöministeriön kanssa rahoittamassa erityisiä toimia, joilla tutkitaan ja testataan maatalouden ravinnekuormituksen ehkäisyä vesistöjen läheisillä alueilla erityisillä täsmätoimilla.

Ministeriön toimintamäärärahoissa näkyy tulevana vuonna alkava Maaseutuviraston alueellistaminen, ja se on toteutettava ihan suunnitelmien mukaan.

Valtionavustukset neuvontaan ja järjestöille on monen vuoden laskemisen jälkeen saatu nyt tiettyyn tasoon. Mutta sanon suoraan, että olisin mielellään siihen pienen korotustason halunnut, mutta se vaan kehysriihessä nyt ei ollut mahdollista. Hiukan kuitenkin kehyskauden lopussa sinne tulee varoja lisää.

Viimeisenä aiheena totean, että pieniä huolenaiheita budjettiesityksessä meillä liittyy petoeläinvahinkojen korvausmäärärahojen riittävyyteen. Toki se riippuu siitä, mikä on petoeläinkantojen määrä ja minkä verran vahinkoja syntyy, mutta tämänhetkisen käsityksen mukaan rahat ovat liian niukat.

Eli kaiken kaikkiaan maa- ja metsätalousministeriön pääluokka antaa hyvän perustan toteuttaa sitä hallitusohjelmaa, joka on yhdessä sovittu. Se, mikä tässä on parasta, on, että suunta on ylöspäin, eli määrärahat ovat selkeästi nousussa.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kahteen asiaan kiinnittäisin huomiota, mihin ministeri äskeisessä esittelypuheenvuorossaankin puuttui, eli bioenergiaan ja tähän energiansäästöasiaan. Paitsi että nyt on tämmöinen hanke käynnistymässä, niin onko jotain kaavailuja, miten tämä sitten toteutetaan käytännössä? Toinen asia on nämä metsärahat. Se on aika vakava tilanne, kun kuitenkin pitäisi noin 10—15 miljoonaa kuutiometriä saada kotimaan metsistä lisää puuta markkinoille liikkeelle ja se puu on kuitenkin aika vaikeasti tavoitettavissa. Ne ovat sellaisia metsänomistajia ensinnäkin, jotka eivät ole aktiivisesti ehkä puuta myyneet, heitä on vaikea tavoittaa. Sitten ne puut ovat monta kertaa vaikeakulkuisten yhteyksien takana, niin että tämä hallituksen esitys on pikkuisen epälooginen. (Puhemies: Minuutti!) Nyt metsärahoja kuitenkin leikataan ja metsäkeskusten toimintaedellytyksiä myöskin leikataan.

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tästä budjetista voisi kai onnitella tietysti koko hallitusta, mutta erityisesti ministeri Anttilaa siitä, että hän on pystynyt nostamaan kehysneuvotteluissa tätä kokonaissummaa, ja näin hallitusohjelmassakin oleva kirjaus maatalouden tulokehityksestä saisi paremmat näkövinkkelit. Tiedän, että tämä tulonmuodostus on kaikkein tärkein asia, mutta haluan silti kysyä ministeri Anttilalta aivan pientä mutta erittäin tärkeää asiaa. Meillä on puhuttu täällä salissa paljon aluepolitiikasta ja maaseudun kehittämisestä, niin että kyselisin vähän noiden kylähankkeiden ja kylärahojen perään, missä mallissa ne ovat.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Anttila äsken kertoi, niin kuin budjettikirjastakin näkyy, että siellä energiapuupuolella on 4 miljoonaa euroa tulossa lisää rahaa. Mutta, arvoisa ministeri, siellä taitaa komission puolella olla kriittistä suhtautumista meidän hyviin hankkeisiin. Olisiko nyt peräti käynyt niin, että jo kaksi kertaa peräkkäin kaikki on tyssännyt ja sitten niitä rahoja käytetään ihan kokonaan muuhun, kuin mihin eduskunta on tahtonut niitä käytettävän. Olisiko ministerillä jotakin uutisia kerrottavana, jotka olisivat tällä kertaa myönteisiä näitten rahojen käytännön käytön suhteen?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut yhteistyöhön metsäsektorin kanssa, toimenpiteisiin, joilla turvataan teollisuuden puuhuolto kotimaisen kysynnän koko ajan kuitenkin kasvaessa. Metsäsektorin tulevaisuus tietysti edellyttää tutkimus- ja kehittämistyötä entistä enemmän. Kuitenkin samanaikaisesti näitä Metlan määrärahoja ollaan vähentämässä. Tämä määrärahan ja henkilötyövuosien voimakas pudotus budjettiesityksessä ensi vuodelle merkitsee välttämättä metsäntutkimuksen palvelukyvyn heikentymistä. Kysynkin arvoisalta ministeriltä, kun kaiken kaikkiaan tämä tuottavuusohjelma tässä on takana ja määrärahaleikkaukset ovat vielä suuremmat kuin tuottavuusohjelman edellyttämät henkilötyövuodet, (Puhemies: Minuutti!) miten tähän aiotaan vastata.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Hemmilälle: Tämä energiahanke on kehitteillä, ja valiokuntaa tullaan siitä varmasti informoimaan. Se kysymys sitten siitä, miten puuta saadaan jatkossa lisää liikkeelle, liittyy nimenomaan siihen, että metsäkeskusten toimintoja ohjeistetaan uudella tavalla. Eli valvonnasta siirretään henkilöresursseja nimenomaan neuvontaan, jolloin saadaan neuvottua sellaisia metsänomistajia, jotka eivät muuten itse huomaa, että heillä on käyttämätöntä puuta metsässä ja nyt olisi aika sitä myydä ja realisoida.

Sitten nämä metsäkeskusten rahat. Se on ihan totta, että siellä on suunta aleneva, mutta samaan aikaan siirrytään tietokonejärjestelmiin eli järjestelmät muuttuvat sähköisiksi ja sillä tavalla sieltä vapautuu henkilövoimavaroja ja sitä kautta saadaan säästöjä aikaan.

Sitten kylähankkeista ja rahoista niihin, ed. Haapojan kysymys. Meillä on olemassa hanketoimintalainsäädäntö ja EU:n maaseudun kehittämisohjelma. Molemmat ovat nyt valmiita, niitä voidaan hyödyntää. Sen mukaisia hankkeita tehdään ja Leader-hankkeet on jo päätettykin.

Sitten kysymys näistä koko ministeriön pääluokan kehyksistä. Siinä annan kyllä kiitoksen hallitusneuvottelijoille, jotka nämä kehykset ovat rakentaneet. Sinne kuuluu tunnustus, koska sieltä tämä lähtee. (Puhemies: Minuutti täyttyy!) Vastaan sitten myöhemmin kahteen muuhun kysymykseen.

Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä Kemera-varat tässä eivät ole lähellekään sitä, mitä hallitusohjelmassa on luvattu. Siinä mielessä pitää ihmetellä opposition edustajana sitä, miksi hallitus ei ohjelmaansa noudata. Nyt tässä esitetään 61 ja risat miljoonaa näitä rahoja tähän Kemeraan, ja kun tuolla metsäammattilaiset ovat laskeneet, niin tarvehan olisi joku 85 miljoonaa. Sehän tarkoittaa sitä, jotta nämä nuoren metsän hoitotyöt ja viljelytyöt ja ojitukset, metsäautotiet jäävät tekemättä. Siinä mielessä, kun on sitouduttu 10—15 miljoonaa kuutiometriä lisäämään puun hankintaa Suomen alueelta, koska nuo Venäjän puutullit rajoittavat puun tuontia sieltä, niin odottaisi kyllä, että hallitus toisi tähän riittävän rahan. Onko tätä kaavailtu, että ensi vuonna tulisi tai seuraavana sitten lisää tähän, koska nyt ensi vuoden budjetissa ei ole paljon lisää sinne?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että viljelijänä on todella ilo lukea tätä budjettia ja siellä olisi paljon kiittämisen aihetta. Eritoten haluan, vaikka se on pieni raha, mainita erikseen tämän suomalaisen ruuan edistämisohjelman. Tämä on oikein meidän ministerimme aikaansaannos varmasti.

Mutta sitten siellä on yksi huolenaihekin, ja se on minusta tämä Makeran rahoitus. Kun nämä tukiehdot tulevat jatkossa ehkä muuttumaan ja täällä tulee olemaan tämmöisiä hakukierroksia, on tietysti itsestäänselvää, että tulee väliinputoajia sitä enemmän, mitä pienempi tämä Makera-raha on. Kysyisinkin ihan: Onko tämä Makeran rahoitus, se lisäpanos, mikä sinne nyt laitetaan seuraavalle vuodelle, onko se hallitusohjelman ja kehyspäätöksen mukainen?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietysti maatalouden tulokehityksen kannalta ja erityisesti Etelä-Suomen maatalouden tulokehityksen kannalta on hyvin tärkeää se, miten nämä 141-neuvottelut sujuvat, ja siinä ministeri on mielestäni toiminut varsin erinomaisesti, ja oli hyvä, että löytyi tämmöinen yhteinen näkemys meidän keskustelun pohjaksi.

Mutta kuitenkin tähän samaan, minkä ed. Lahtela mainitsi: Tämä Venäjän puutulliasia saattaa kyllä merkittävällä tavalla muuttaa Suomessa tilanteita paljonkin. Voisiko ajatella niin, että jos tämä puuhuollon saatavuus tulee väistämättä suureksi ongelmaksi, niin esimerkiksi lisäbudjetin kautta olisi mahdollista näihin asioihin reagoida, jos tämä ongelma realisoituu?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mihin äsken jäin.

Ensinnäkin energiapuupuolella kuuluu komissiosta vähän huonoja, ed. Pulliaisen kysymys pitää ihan paikkansa. Energian haketustuki on siellä nyt vastatuulessa, ja se on parhaillaan selvitettävänä. Todennäköisesti me joudumme sen kohdan lainsäädännöstä ottamaan pois ja katsomaan, miten uudella tavalla se pystytään nyt sitten tekemään, jotta me voisimme sen lainsäädännön kuitenkin saada voimaan, mutta tiedän, että siitä syntyy suuria ongelmia ensi vuoden alussa, jos näin todella käy.

Ed. Kähkönen oli huolissaan Metlan rahojen leikkaamisesta. Sanoisin näin, että meidän tutkimustoiminta kaiken kaikkiaan on uudessa tarkastelussa sillä tavalla, että pyritään niitä tarvittavia säästöjä löytämään niistä yhteisistä toiminnoista, ei varsinaisesta tutkimustoiminnasta, mitä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Metsäntutkimuslaitos, molemmat, käytännössä tekevät, vaan haetaan sieltä avustavista toiminnoista ja yritetään pelastaa nimenomaan se tutkimustoiminta, koska sitä me tarvitsemme.

Sitten kysymys näistä Kemeran määrärahoista. Se on ihan totta, että tässä ei ole sitä lisäystä vielä, mikä alun perin hallitusohjelmassa neuvoteltiin, syystä, että suhdannepoliittisista syistä tämä rahoitus nousee jatkossa eli siellä viimeisenä vuonna on jo se summa, mikä on sovittukin, 20 miljoonan euron tason nosto. Mutta selvitämme parhaillaan sitä, löytäisimmekö me joustavamman toimintatavan, joka lähtee siitä, että tällä hetkellä aika paljon loppuvuodesta tehdään tietynlaista tuottamatonta työtä, kun täytyy ne rahat aina vuosittain tietylle tasolle sovittaa. Selvitämme, voisiko lähteä siitä, (Puhemies: Aika!) että otettaisiin kolmen vuoden jakso, jolloin ne tiettyyn tasoon kolmen vuoden aikana sitten sovitettaisiin. Se säästäisi nimenomaan ja lisäisi tuottavuutta.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalouden näkymät näyttävät nyt aiempaa myönteisemmiltä pitkästä aikaa. Tähän on oikeastaan kolme tekijää: Maatalouden tuottajahinnat ovat kehittymässä myönteisesti maailmanmarkkinahinnoistakin johtuen; metsäpuolella kotimaisen puun kysyntä näyttää hyvältä; energiapuolella bioenergialla on hyvä tulevaisuus. Lisäksi hallitusohjelma tukee myönteisellä tavalla maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä, karjatilojen lomapäivä, Kemera-varojen ja Makera-varojen lisäys, sähköveroluokan muuttaminen ja sukupolvenvaihdoksen verovapaus ovat näitä toimenpiteitä. Eli pitää antaa hyvä arvosana hallituksen ensimmäisille metreille.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu -kohdassa täällä on kirjattu, että "alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto on hallittua". Onko tämä riittävä kirjaus, että suomalaisten luottamus suomalaiseen hyvään ruokaan tulevaisuudessakin säilyy, vai onko tässä syytä ryhtyä myös muihin toimenpiteisiin?

Bioenergian pilottihankkeista haluaisin ministeriltä kysyä, onko tässä vaiheessa tarkoitus selvittää myös hevosenlannan polton mahdollisuuksia. Se on osalle varmasti pieni asia, mutta monelle hevosten kanssa toimivalle suuri kysymys ja ongelmakin, jäteongelma tänä päivänä, joka voisi olla myös energiavoimavara Suomelle.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Metsäpoliittisesti ja puuhuollollisesti on tärkeätä, että metsäkeskukset ja muun muassa alempiasteinen tieverkko saavat lisäpanostuksia, mutta olen erittäin huolissani metsäpolitiikan yleisestä arvostuksesta hallituksessa. Nyt tarvittaisiin erityinen metsäministeri monestakin syystä. Muun muassa edellisen porvarihallituksen, Ahon hallituksen, päätös siirtyä pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen on aikaansaanut nimenomaan puun saatavuuteen tiettyjä rakenteellisia ongelmia. Tarvittaisiin ensiharvennusvelvoitteen korostamista. Nyt tällainen MTK:n lyhyen tähtäimen edunvalvonta ilmeisesti lamauttaa hallitusta näkemästä, että Venäjän kanssa on käytävä suoria neuvotteluja muun muassa Venäjän uuden metsälainsäädännön vaikutuksista ja on pyrittävä saamaan myöskin tältä osin molemminpuolisen edun ja lähialueyhteistyön näkökulmasta metsäpoliittisia edellytyksiä. Ei kantohinnan nousu paljon auta, jos pinoa ei kohta synny ollenkaan.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin kiinnittäisin huomiota teollisuuden puunsaantiin. Venäjän puu hiipuu sieltä, ja on kerrottu, että kotimaisella korvataan. Se on ihan hyvä asia, mutta tuossa käytiin tänä aamuna kuuntelemassa Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksiä, ja meille kerrottiin, että tiet eivät ole kunnossa. Sieltä ei tule puuta siinä määrin kuin keväisin ja syksyisin, eli tässä nyt alkaa olla semmoinen katkos. Nyt on jo lopetettu tehtaita puupulan vuoksi Suomessa ja varmaan tehtaita ja sahoja, joten tämä on suuri huoli.

Myös ensiharvennus, minkä ed. Rajamäki otti esille, on erittäin tärkeä asia, ja siitä pitää pitää huoli. Mutta jos puuta aletaan lisää polttaa voimalaitoksissa, niin pitäisi pitää huoli myös siitä, että sellupuuta ei siellä ruveta polttamaan eikä se sellupuu tule liian kalliiksi. Sekin on suuri vaara, että tämän takia ja energiaveron takia teollisuus täältä häviää pois.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Kiitoksia, puhemies! Ensinnäkin ed. Kalmari kysyi tästä Makera-rahoituksesta. Ehkä ed. Kalmari ei ollut paikalla, kun totesin, että siellä nyt siirron kohteena oleva 23,11 miljoonaa euroa ei ole se lopullinen siirto, vaan siitä tehdään oikaisukirjelmä marraskuussa, jolloin meille selviää, mihin me kohdennamme sen 8 miljoonan euron säästön, joka on kehysriihessä sovittu. Tämä on tämmöinen niin sanottu telakoitumispaikka tälle säästölle tällä kertaa, mutta se poistuu sieltä.

Sitten ed. Satonen ja muutkin ovat kaivanneet ja aivan oikein kysyneet tästä puun saatavuudesta ja Venäjän puun tulleista ja siitä syntyvästä ongelmasta. On aivan totta, että Suomestahan ei löydy sitä koivumäärää, mikä Venäjältä on tuotu. Vaikka kuinka saataisiin puu liikkeelle, niin koivu on se meidän ongelma, johon me ensimmäisenä sitten törmäämme. Sen voin vakuuttaa kuitenkin, että pääministeri ja Suomen puolelta myös presidenttikin ovat varmasti tehneet parhaansa, ulkomaankauppaministeri Väyrynen sekä Venäjän suuntaan että komission suuntaan, että tämä kysymys pystyttäisiin ratkaisemaan.

Täällä ed. Heinonen puhui aivan oikeita perusteita tuolta budjettiesityksen tekstistä, jossa todetaan elintarvikkeiden turvallisuudesta ja muuntogeenisten ainesosien kohtalosta. Meillähän on toiminut jo kymmenen viimeistä vuotta laatustrategiatyöryhmä, jossa koko elintarviketalousketju on edustettuna. Tämä laatustrategiatyöryhmä on nytkin tekemässä työtä sen suhteen, että kuluttajalla olisi aina oikeus tietää, mitä hän syö. Siinä on kysymys siitä, minkälaisia päällysmerkintöjä elintarvikkeisiin tehdään. Samaan aikaan kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut sitten elintarvikkeiden päällysmerkintää selvittävän työryhmän, ja nämä kaksi tahoa yhdessä tulevat valmistelemaan sen, että me löydämme keinon, jolla kuluttaja voi kaupassa valintoja tehdessään saada selville sen, minkälaisesta elintarvikkeesta, miten valmistetusta ja mistä valmistetusta on kysymys. (Puhemies: Aika!)

Hevosenlannasta: Se on ympäristöministerin sektoria.

Aivan viimeisenä toteaisin vaan sen, että kyllä me vakavasti olemme ottaneet teollisuuden puunsaannin ja sen eteen tehdään töitä eri rintamilla eikä vähiten metsäkeskusten toimesta.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime aikoina on käynyt hyvin selväksi, että pystyisimme omilla toimillamme vaikuttamaan paljon Saaristomeren rehevöitymisen hidastamiseen ja tilan parantamiseen. Näitä ravinnelähteitä on monia. Maatalous on niistä yksi merkittävimpiä. Ilolla huomasin, että budjettiin on sekä maatalousministeriön että ympäristöministeriön varoihin varattu miljoona euroa suunnittelun aloittamiseksi siitä, miten maatalouden ravinteita voidaan tilakohtaisesti vähentää. Kysyisin ministereiltä tai ministeriltä: Miten te olette ajatelleet tässä edetä, ja millaisella aikataululla uskotte, että päästään seuraavaan vaiheeseen, joka olisi kovin tärkeä saada mahdollisimman nopeasti käyntiin?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääluokan kokonaisuus on varsin hyvä. Hallitusohjelman kirjaukset ovat siirtyneet euroiksi erinomaisesti tähän budjettiesitykseen. Tästä kiitos ministerille.

Erinomaista oli se, että tuossa alkupuheenvuorossa tämän Makeran osalta annettiin tavallaan lupaus ja uskoa siihen, että se 30 miljoonaa sitten täyttyy vielä tässä syksyn aikana. Tämä on erinomaista.

Mutta vesihuoltohankkeitten osalta haluan nyt erityisesti nostaa esille, että vesihuolto on maaseudun kannalta keskeinen asia. Kylien elämä jatkuu, jos siellä on vesihuolto kunnossa. Nyt kun määrärahaa on lisätty lähes 2 miljoonaa euroa, niin kysyn ministeriltä: Onko ministeriössä tällä hetkellä tietoa, minkälainen tarve siellä tästä rahasta kokonaisuudessaan on? Minkä verran hankkeita on sisällä? Tämä olisi hyvä tietää tulevia budjettineuvotteluja silmälläpitäen.

Kemeran osalta totean sen, että pelkästään Kemera-rahoillahan ei näitä puumarkkinoita saada liikkeelle. (Puhemies: Aika!) Tosin niillä on hyvin merkittävä rooli, mutta tällä kaudella päästään Kansallisen metsäohjelman tulevaisuuskatsauksen mukaiseen Kemeran summaan, 75 miljoonaan euroon.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen siitä, että hallitus on päättänyt tehostaa Itämeren suojelutoimenpiteitä. Nythän on niin, että maatalouden päästöjä ei ole saatu vähennettyä toivotulla tavalla, ja tämä on vaikuttanut rannikkovesiemme tilaan. Ongelman ydin on siinä, että ympäristötoimenpiteet ovat viljelijöille vapaavalintaisia ja lisäksi ne ovat valittavissa suuresta joukosta vaihtoehtoja, joten kysynpä arvoisalta ministeri Anttilalta: Mitä ministeriö aikoo tehdä, jotta suojavyöhykkeitä saataisiin kohdennettua sinne, missä niiden tarve on todella suuri, Itämeren valuma-alueille vesistöjen varrelle riittävästi suojavyöhykkeitä viljelyksien varteen?

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nythän maatalouteen ja maaseudulle tulee rahaa joka tuutista, elikkä täällä mainitut asiat, EU-asiat, ovat näennäisesti hyvässä kunnossa, metsän hinta nousee jne., että harvinaisen tyytyväistä väkeä täällä oli, kun kuunteli puhetta. Mutta ilmeisesti siellä on joitakin uhkiakin olemassa maatalouden suhteen. Onko nyt ensi vuoden budjettiin näköpiirissä näitten 141-neuvottelujen puitteissa mitään lisärasitteita valtiovallalle?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Aloitetaan tästä viimeisestä: 141 artiklan anomushan on nyt komission käsittelyssä, ja käsittely ja valmistelu tapahtuvat sinne jätetyn esityksen pohjalta. Mutta en usko, että määrärahapaineita sieltä on tulossa, koska meillä on hallitusohjelmassa kirjaus, että jos toiselta momentilta säästyy, niin voi siirtää sitten toiselle momentille, joten tämä helpottaa sitä tilannetta.

Sitten kysymykseen Itämeren saastuttamisesta ja näistä ympäristötoimista, jotka ovat vapaaehtoisia. Toteaisin, että ne ovat koko EU:ssa vapaaehtoisia. Suomessa ei ole mikään erilainen järjestelmä. Me olemme osa yhteistä EU:n maatalous- ja ympäristöpolitiikkaa, ja silloin meidän toimenpiteemme ovat luonnollisesti saman suuntaisia. Tarkoituksena on yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa löytää lisää suojavyöhykkeitä ja löytää täsmätoimia. Tällä viikolla tulen asettamaan sellaisen valmistelutoimikunnan, joka EU:n asetuksen mukaisesti hakee näitä uusia erityistukitoimenpiteitä, jotka liittyvät juuri näihin täsmätoimenpiteisiin, eli sitä työtä ollaan vahvasti tekemässä.

Ed. Reijosen kysymykseen: Hankkeita on moninvertaisesti enemmän kuin meillä on rahaa. Se on realiteetti, se on ihan tosiasia. Mutta yritämme nyt sitten, vuoteen 2012 mennessähän tämä urakka pitää hoitaa, se on ihan totta.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Hevosenlannan polttohan on sinänsä mahdollista, mutta ongelman muodostaa se, että se tulkitaan jätteenpoltoksi ja silloin sitä koskevat ne samat tiukat kriteerit kuin jätteenpolttoa ylipäätäänkin. Mutta me olemme käynnistäneet jo tarkastelun ja toimenpiteet sen osalta, voitaisiinko EU-tasolla katsoa sitä, että sitä ei aivan näin yksiselitteisesti jätteenpoltoksi tulkittaisi, koska kun sitä katsoo, niin siinähän on aika paljon kuiva-ainesta ja se sinänsä kyllä varmasti soveltuisi polttoon aika hyvin.

Tämä 2 miljoonan euron pilottihanke, joka nyt MMM:n ja YM:n välillä yhteistyönä käynnistetään, on tarkoitettu Lounais-Suomeen ja erityisesti Aurajoki- ja Eurajokilaaksoihin, joilla on erityisen merkittävä rooli Saaristomeren valuma-alueena. Siinä on nimenomaan tarkoitus alueellisesti kohdennetulla alueella tarkemmin tutkia näiden jo olemassa olevien toimenpiteiden vaikutusta siihen, mitkä sen valumamäärät ovat, ja myös pyrkiä keksimään uusia keinoja juuri näille erityisen riskaabeleille alueille. Tietysti siinä on mahdollisuus tehdä sellaista tila- ja peltoalakohtaista tarkastelua, jota ei aina tämmöisen yleisen ympäristötuen piirissä ole mahdollisuus tehdä. Ajatus on, että sieltä saataisiin kolmen vuoden aikana sellaisia kokemuksia, joita voidaan sitten laajentaa muuallekin.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maataloustuotteiden hinnat ovat nousseet pitkästä aikaa, ja se lisää tilojen kannattavuutta, mutta toisaalta se myös lisää kustannuksia. Kun katsoo budjetista, niin Etelä-Suomen kansalliseen tukeen on varattu reippaat 90 miljoonaa euroa tulevalle vuodelle, mutta kun viime aikojen uutisia on lukenut, niin neuvottelut komission kanssa eivät näytä kovin hyviltä tällä hetkellä. Kysyn ministeriltä, mikä tilanne on. Onko ministeri edelleen luottavainen siihen, että Suomen neuvotteluesitys menee lävitse komissiossa?

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saaristomeri ja Pyhäjärvi taatusti kiittävät tästä miljoonasta, joka tulee Aurajoen ja Eurajoen alueelle, ja olen siitä erittäin tyytyväinen. (Ed. Pulliainen: Kaksi niitä miljoonia on!) — Ai, kaksi niitä on jo. Anteeksi! (Ed. Korkeaoja: Tuplakiitos!) — Tuplasti kiittävät, niin!

Mutta olisin kysynyt siitä vielä jatkona, että kai tulee olemaan henkilökohtaista neuvontaa suoraan paikan päällä kädestä pitäen, koska olen ymmärtänyt, että suuri ongelma on siinä, että on liian vähän ollut aikaa tähän, että oikein pyritään pohtimaan, mikä juuri tässä paikassa sopii tälle henkilölle, joka täällä viljelee — tulee semmoinen positiivinen vire ja tekemisen meininki eikä vain papereiden pyörittämistä.

Muuten Itämeren tilanteesta tällä hetkellä ja etenkin Helsinki-komission, Itämeren suojelukomission — joka tällä hetkellä juuri kokoustaa — tilanteesta olen aika huolissani. Wwf on analysoinut, että se on aikamoisessa vesittymisvaarassa, tämä koko suojeluohjelma. Marraskuussa ministerit kirjoittavat siihen nimensä, mutta tuleeko jotain oikeasti nyt tapahtumaan, onko tästä hyötyä meille? Wwf on analysoinut, että se ei riitä, että ympäristöministeri on tässä mukana, (Puhemies: Minuutti on täysi!) vaan että maatalousministerin rooli on erittäin tärkeä. Onko teillä tästä nyt ajatuksia?

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisessä keskusteluosiossa puhuttiin paljon siitä, onko aluepoliittisia toimia tässä budjetissa. Maa- ja metsätalousministeriön budjetti kohdistuu maatalouden investointeihin, bioenergian käytön lisäämiseen metsäpuolelle. Nämä kaikki toimet hajaantuvat hyvin tasaisesti eri osiin maata ja tällä tavalla ovat aluepolitiikan näkökulmasta erittäin tärkeitä toimia, ja tästä pitää antaa kiitos.

Maatalouden investointitukijärjestelmä muuttuu. Se tulee olemaan erittäin suuri haaste hallinnolle. Kysyisin: Millä tavalla hallinto valmistautuu siihen, että investointihakemukset joudutaan käsittelemään ja panemaan järjestykseen hallinnon toimesta?

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Palataan nyt taas perusasioihin eli siihen 141:een. Mikä se on? Se on se artikla, jolla Suomen piti saada pysyvä tuki. Niin viime porvarihallitus myi sen Suomen kansalle EU-jäsenyyden myötä. Pysyvä tuki! Valehdeltiinko meille silloin, vai valehteleeko komissaari Fischer Boel nyt, kun sanoo, että se ei ole pysyvä vaan asteittain aleneva? Ja on kysymys siitä, kuinka paljon me saamme itse maksaa tukiaisia, ja sitä kysytään komissiolta. Tämä on niin kuin totuus näissä asioissa, muistetaan nyt, missä kolhoosissa eletään, kun EU:ssa ollaan.

Sitten toinen pieni asia, mutta tärkeä, hevostalouden kohdalta. Meillä ei ole vieläkään sellaista tapporahaa esimerkiksi yli-ikäisille ravihevosille. Meillä pitäisi olla semmoinen loppusijoitusraha, vaikka 200 euroa, jotta nämä onnettomat eläimet eivät siirry puolelta toiselle, ihmiseltä toiselle ja jotta niitä ei raijata vaikka Saksaan teurastettavaksi — viimeiselle omistajalle 200 euroa, että hoidat sen pois. Vai estääkö EU tämänkin järkevän toimenpiteen?

Markus  Mustajärvi  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puun saatavuuteen ja siihen, että tuotteet käyvät kaupaksi, vaikuttavat monenlaiset tekijät. Lapin kansanedustajat vierailivat joku aika sitten Nellimissä, ja kun sillä perällä liikkuu, niin metsäkeskusteluilta ei voi välttyä. Kysynkin, ministeri Anttila: Näkeekö ministeri mahdolliseksi sen, että Metsähallituksen tuotto- ja tuloutusvelvoitteita rukkaamalla voitaisiin vaikuttaa niin, että metsän eri käyttömuotoja voitaisiin yhteensovittaa aiempaa paremmin ja sillä tavalla välttää semmoiset kärjekkäät metsäsodat, jotka vaarantavat suomalaisen metsäteollisuuden ja -talouden tulevaisuuden?

Koska olen eri mieltä ministerin kanssa valtion tuottavuusohjelman vaikutuksista — siinähän lasketaan yhteen aiempi 9 000:n säästötavoite ja uusi 5 000 henkilötyövuoden säästötavoite — niin kysyn: Vaarantavatko valtion tuottavuusohjelman vaatimukset Metsähallituksen yhteiskunnallisten velvoitteitten täyttymisen?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ihan viimeiseen kysymykseen ensimmäisenä vastaus: eivät vaaranna. Ja tämä 5 000: nämä uudet lisätavoitteet henkilöstön säästön osalta ovat vielä kohdentumatta. Se on se tavoite, jota ei ole vielä sitten ministeriöittäin jaettu.

Sitten kysymys puun saatavuudesta ja yleensä Metsähallituksen roolista metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisessa on erittäin tärkeä. Siihenhän liittyy tämä dialogiprosessi, jota Metsähallitus on toiminnassaan jo vuosia soveltanut, ja ilman sitä dialogiprosessia koen, että ei ole mahdollistakaan toimia. Se on erittäin tärkeä. Totta kai se dialogiprosessi sitten edellyttää sitä, että siinä mukana olevat tahot pitävät sitten kiinni siitä, mitä yhteisessä pöydässä on sovittu. Se on myöskin erittäin tärkeä lähtökohta dialogia ajatellen.

Täällä ed. Jari Koskinen kysyi tästä 141-ratkaisusta. Siitä voin sanoa tällä hetkellä vain sen, että sen valmistelu on käynnissä. Virkamiestasolla tehdään teknisiä tarkennuksia ja selvityksiä ja sitten poliittisen tason ratkaisut tullaan käymään lokakuussa. Sitä ennen tulen käymään keskustelut myöskin sekä Ruotsin ministerin että Viron maa- ja metsätalousministerin kanssa, koska sieltä syntyy nimittäin tiettyä painetta koko ajan ja tämä esitys, joka nyt on sisällä, huomattavasti vähentää sitä painetta, että suomalaiset elintarvikkeet olisivat tuolla lähialueen markkinoilla sotkemassa markkinoita. Siitähän ei suinkaan ole kysymys. Tätä väärää viestiä yritän nyt sitten myöskin oikaista.

Sitten ed. Korkeaojan kysymys investointituen jatkosta. Olen tismalleen samaa mieltä siitä, että se on suuri haaste, kun joudutaan pistämään hakemukset tiettyyn tärkeysjärjestykseen. Se on erittäin suuri haaste hallinnolle, se on erittäin kova valintatilanne. Mutta me parhaillaan valmistelemme asetusta, jossa sitten näitä kriteereitä tehdään, ja voin sanoa suoraan, että harjoitus ei ole helppo. Mutta tavoitteena on se, että perheviljelmäpohjaista maataloutta voidaan Suomessa jatkossakin tukea ja tukea myöskin tavalla, jolla viljelijä voi tilaansa kehittää, eikä niin, että sen tilan pitää olla tiettyjen hehtaarien suuruinen, silloin kun tehdään sukupolvenvaihdoksia. Meillä pitää mahdollistaa myöskin se, että tilaansa voi järkevästi kestävällä tavalla kehittää. (Puhemies: Aika!) Koen sen suurimmaksi linjanmuutokseksi, mitä nyt olemme tekemässä.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Tämä Lounais-Suomessa käynnistyvä pilottihanke on nimenomaan lähtenyt tuottajajärjestön ja ympäristökeskuksen yhteistyöstä, ja siinä on nimenomaan tarkoitus, että tehdään käsi kädessä ja erittäin räätälöidysti. Myös tuottajat ovat hyvin innostuneita tämän hankkeen käynnistämisestä.

Mitä tulee tuohon Itämeren suojelukomissioon, niin ehkä suurin avoinna oleva kysymys koskee tällä hetkellä nyt sitä, että meidän pitäisi päästä yhteiseen ymmärrykseen jäsenmaiden kesken siitä, mikä on tämän meren kantokyky tämän ravinnekuormituksen osalta, minkä jälkeen päästään sitten toimenpiteisiin ja myöskin maakohtaiseen tarkasteluun. Mutta tämä on vielä aika kovankin väännön kohteena.

Mitä tulee Helcomiin, niin sitä ja muita tämän sektorin kysymyksiä, muidenkin asioiden kohdalla, valmistellaan ja toteutetaan hyvin tiiviissä yhteistyössä MMM:n kanssa, niin kuin nyt tästäkin näkyy.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Maataloudella on tänäkin päivänä edelleen selkeä kannattavuusongelma sen lisäksi, että tulevaisuuteen liittyy aika tavalla erilaisia epävarmuustekijöitä. Se, että elintarvikkeitten hintataso on noussut, ei valitettavasti ole suorassa suhteessa vaikuttanut maatalouden kannattavuuteen vielä myönteisesti. Hallitusohjelman yksi lähtökohta oli se, että muun muassa verotuksen keinoin varmistetaan maatalouden nouseva tulokehitys, ja tähän liittyi myös tiettyjä tavoitteita sähköverotukseen liittyen. Joko hallitukselle on muodostunut selkeä näkemys siitä, millä tavalla tällä linjalla tullaan etenemään?

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On hieno asia, että hallitus laskee ruuan arvonlisäveroa. Tämä hyödyntää meitä jokaista varmasti. Tiedustelen kuitenkin ministeri Anttilalta, miksei ravintolan arvonlisäveroa lasketa. Vastauksenne kysymykseen lienee, että se ei kuulu teille tai se on unionin piirissä. Mutta eikö hallituksella ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan? Tämä on erittäin iso asia ravintolaelinkeinon piirissä. Esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa, joissa on korkea arvonlisävero, on tehty erityyppisiä toimenpiteitä, joilla ravintoloitten arvonlisäveroa on madallettu.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tasavallan presidentin vahvan tuen lisäksi peräänkuulutan nyt edelleen hallitukselta aktiivisempaa otetta Venäjän puuhuollon solmujen aukaisussa. Tältä osin vaikuttaa siltä, että selkeää hoitovastuuta ei ole hallituksen sisällä sovittu tästä asiasta.

Maatilatalouden kehittämisrahaston osalta on ihan oikein peräänkuulutettu tuen suuntaamista kokopäiväisen ja työvaltaisen maatalouden tukemiseen. Tältä osin sosialidemokraatit jo aikoinaan ministeri Hemilän suurtuotannon, suurten tilojen, ideologiaa arvostelivat juuri tästä joustamattomuudesta, johon ministeri viittasi. On erittäin tärkeätä, että myöskin nuorten kiintiökauppaan maitotuotannossa liittyvät epäkohdat korjataan, jotta tuotantoedellytykset vahvistuvat. Tässä on myös tärkeätä, että EU:ssa ei tingitä eikä etukäteen näytellä antautumislippuja maidon maakiintiökysymyksessä. Se on koko itäisen ja pohjoisen Suomen perustuotannon elinkysymys.

Lisäksi sosialidemokraatit jo valtiovarainvaliokunnassa ovat aikoinaan olleet viemässä maaseudun vesi- ja viemärihuoltohankkeita (Puhemies: Minuutti!) ja kylätoimintaa ja luonnonmukaisen tuotannon markkinointia ja jalostusasioita eteenpäin, ja toivon, että nyt myös hallituspuolueet jatkavat tätä sosialidemokraattien aikoinaan esille ottamaa työtä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Soini kiinnitti näihin maatalousartikloihin huomiota, ja on syytä muistuttaa ed. Soinille, jotta ei tulisi väärää käsitystä ja sitä pyöritettäisi täällä, että artikla 142 on pohjoisen tuen artikla, joka on pysyväisluontoinen; 141:ssä on kysymys näytöstä, vakavien vaikeuksien näytöstä, se on näyttökysymys, ja sen pohjalta komissio voi tehdä päätöksen, joka on pysyväisluontoinen. Siinä on kuitenkin tämä ero. Näin ei luoda vääriä odotuksia kansan keskuudessa.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Brysselissä on tunnetusti parhaat suomalaisen maatalouden asiantuntijat. EU-neuvotteluista tulee jatkuvasti murheellisia viestejä, kun siellä käsitellään Suomen maataloutta koskevia kysymyksiä. Kysyisin ministeriltä: Mikä on tilanne neuvotteluissa? Säilyykö tulevaisuudessa Suomessa se ainut sokeritehdas?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Aloitetaan nyt tästä viimeisestä. Se, mitä tapahtuu sokeriuudistuksessa, ratkeaa ensi viikolla EU:n ministerineuvoston kokouksessa Brysselissä, ja sen jälkeen ollaan viisaampia. Työtä sen eteen tehdään, että Suomi saisi sellaisen poikkeuksen, jolla me voisimme turvata viimeisen jäljellä olevan tehtaan tulevaisuuden. Mehän olemme jo yhden tehtaan sulkeneet ja 38 prosentilla omaa tuotantokiintiötämme alentaneet. Muut eivät ole vastaavaa läheskään kaikki tehneet, ja siitä tämä perusongelma aiheutuu, että sitä sokerituotannon määrää ei ole saatu alenemaan, niin kuin on tavoitteena ollut.

Sitten ed. Rajamäki kiinnitti huomiota maitokiintiöihin. Suomihan ei ole luopumassa maitokiintiöistä, mutta EU:ssahan on suunnitelma olemassa, jossa näistä luovutaan, ja nyt eilen komissaari tuolla Portugalin Portossa otti kantaa siihen, että hän on valmis jo ensi vuonna lisäämään maitokiintiöitä, koska maitoa tarvitaan lisää. Kysymys on jatkossa siitä, millä tavalla me esimerkiksi investointitukilainsäädännön yhteydessä sitten tämän maitokiintiövaatimuksen säädämme. Ainakin oma tavoitteeni on se, että me emme enää yhtään lisää nuorten kustannuksia tässä investointitilanteessa. Sen takia nyt mietitään siinä nimenomaan hallinnollisten kiintiöiden käyttöä, mutta ratkaisu siihen tulee ihan lähimpien kahden viikon aikana.

Kun täällä ed. Timo Korhonen kysyi, miten me maatalouden sähköveroluokat ja vastaavat toteutamme, niin totean vaan lyhyesti, että ihan muutaman viikon sisällä asetan toimikunnan, joka lähtee selvittämään maatalouden tulokehityksen saamista nousuun. Sen toimikunnan työhön liitetään luonnollisesti tämä asia ja kaikki ne muutkin hallitusohjelman keinot, jotka liittyvät viljelijäväestön tulokehityksen saamiseksi nousuun. Silloinhan on kysymys tuotteiden hinnasta, tukien tasosta, kustannusten kehityksestä ja verotuksesta.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia. Haluan yhtyä täällä niihin kiitoksiin, mitä ministerille on annettu, sillä todella nyt näyttää siltä, että aurinko on jollakin lailla nousemassa ja valoa on putken päässä näkyvissä. Haluaisin kahta asiaa tiedustella.

Ensinnäkin meihin on paljon yhteydenottoja liikuttaessa tuolla maakunnassa näiden raivioitten osalta, jotka eivät ole tuen piirissä, ovat ikään kuin kellumassa ja odottamassa siellä, että josko joskus. Onko näiden osalta mitään ministeriössä mietitty?

Sitten ed. Korkeaoja otti tämän investointitukiasian esille, tämän uuden lainsäädännön. Vanhan käytännön mukaanhan, kun hakemus oli jätetty, voi aloittaa hankkeensa. Nyt on sellainen huhu, pinttynyt huhu, kentällä liikkumassa siitä, että pitäisi olla päätös ennen kuin hanketta voi ryhtyä toteuttamaan. No, jos näin on tilanne, niin se edelleen kuumentaa rakennuskustannusten osalta ainakin (Puhemies: Minuutti!) näitä asioita ja emme pysty hankkimaan edulliseen aikaan näitä materiaaleja.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvat myös vesiasiat, myös silloin, kun vettä on liikaa. Porissa elokuun 12. päivä satoi vettä niin, että voidaan puhua Suomen suurimmasta luonnonkatastrofista. Sateen aiheuttama tulva aiheutti vahinkoja, joiden kustannusarviot liikkuvat tällä hetkellä 15 miljoonan euron molemmin puolin.

Meillä on olemassa lainsäädäntö, joka koskee tulvavahinkoja, mutta se on kirjoitettu niin, että se koskee ainoastaan vesistöjen tulvimisesta aiheutuneita vahinkoja. Lakia kirjoitettaessa ei varmaan ole yksinkertaisesti ajateltu sitä, että vettä voisi tulla tuo määrä myös suoraan ylhäältä päin. (Puhemies: Minuutti!) Ei ole varmaan ministeriön tarkoitus, että yksityiset henkilöt ja elinkeinonharjoittajat, kaupunkilaiset, jäisivät oman onnensa nojaan, ja kysynkin: Miten ensi vuoden talousarviossa on tähän katastrofiin varauduttu?

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voi todeta, että tämä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan esitys on todella pääasiassa varsin tyydyttävä. Siitä kiitos ministeri Anttilalle ja hallitukselle kokonaisuudessaan.

Makeran jatkotilanne on tietysti epäselvä ja ongelmallinenkin, mutta tälle keskusta—oikeisto-hallitukselle täytyy antaa tunnustus siitä, että Makeran tilanne tällä hetkellä on osapuilleen kunnossa, tällä hetkellä asiat pystytään hoitamaan. Jatkohan riippuu myöskin komission 141-ratkaisusta.

Mutta kysyisin sitten ministeri Anttilalta asiasta, joka varsinaisesti kuuluu valtiovarainministeriölle, mutta varmaan ministeri Anttila tarkoin seuraa sitä, miten on maataloudessa käytetyn energian valmisteveron palautusten laita vuosilta 2005 ja 2006. Hiukan kiusallinen asia. Se on edelleen komissiossa hyväksyttävänä, ja verohallinnon napinpainalluksen allahan on, että nämä voitaisiin palauttaa, kun vain saataisiin tuo päätös. (Puhemies: Aika!) Onko niin, että tämän päätöksen viipyminen komissiosta on omiaan myös vaikuttamaan niin, että hallitus ei voi näitä hallitusohjelman valmisteveroasioita ryhtyä kunnolla valmistelemaan?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki tuntuu olevan kovasti huolissaan siitä, jos tehtaat käyttävät suomalaista puuta 10—15 miljoonaa kuutiota venäläisen puun sijaan. Ihan faktoina haluan tuoda tällaiset luvut, että Venäjältä tuotiin viime vuonna noin 4 miljoonaa kuutiota tukkia, 9 miljoonaa kuitua. Metsät on nyt inventoitu, niin kuin hyvin tiedämme, ja on katsottu, että siellä riittää sekä suojeluun että hakkuisiin puita. Suomesta voitaisiin kestävästi hakata viime vuoteen verrattuna lisää 7 miljoonaa kuutiota tukkia, noin 9 miljoonaa kuitua ja 9 miljoonaa kuutiota metsäenergiaa. Eli metsän varat ovat kyllä riittävät, kun vaan käärimme hihat, niin kuin ministeri Sirkka-Liisa Anttila on tehnyt.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä keskustelussa, joka on kestänyt kolmisen varttia, on ihan oivallisesti käsitelty myös tulevaisuuskysymyksiä. Siitä kiitos myös puhemiehelle, joka on antanut ministerillekin mahdollisuuden useisiin vastauspuheenvuoroihin. Mutta kun tulevaisuutta on tässä kehuskeltu, että nyt ovat viljan hinnat nousseet, sitä kautta myöskin tietysti on mahdollisuus hallituksen ykköstavoitteen toteutumiseen elikkä maatalouden, viljelijöitten, negatiivisen tulokehityksen kääntämiseen positiiviseksi. Tästä tavoitteesta ministerikin on monessa yhteydessä monta kertaa puhunut ja siitä, että siihen pyritään.

Mutta mikä on ministerin valistunut arvio siitä, miten käy cap-tuen, viljan hinnanalennuskorvauksen, ensi vuoden terveystarkastuksessa, joka on siis vuonna 2008? Eli ensi vuonna komissio käsittelee tätä cap-tukea.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän tämän hallinnon pääluokan budjettiesitystä vakauttavasta otteesta, mutta myös erinomaisista uusista avauksista. Erityisen tyytyväinen olen näihin bioenergialinjauksiin ja -avauksiin, jotka palvelevat paitsi uusiutuvan energiantuotannon haastetta myös kokonaisvaltaisella tavalla vastaavat niihin ympäristöasioihin ja -ongelmiin, joita muun muassa karjatalouden suhteen on todettu olevan. Siinä on tekemisen meininkiä, ja se on oikea tapa lähestyä tätä.

Toinen vastaavanlainen lähestymistapa on tuossa pilottihankkeessa, joka on kohdistettu Saaristomeren ongelmiin Aurajoki-, Eurajoki-laaksoihin. Siinäkään ei ole kysymys pelkästä suunnittelusta, niin kuin täällä kaivattiin, vaan nimenomaan konkreettisesta tekemisestä. Tiedän tuota hanketta eteenpäin vieneenä, että siellä puhutaan muun muassa noin tuhannesta kosteikosta ja erilaisista vesistötoimenpiteistä, eli tässä ollaan aivan oikein ja oikealla painotuksella liikkeellä.

Kysyisin ministeriltä, (Puhemies: Minuutti!) millä tavalla te jatkossa suhtaudutte siihen, että energiavaroja lisättäisiin muun muassa metsiensuojelurahojen puolelta, koska on todettu, että biodiversiteettitavoitteet muun muassa täyttyvät jo nykyisissä talousmetsissä.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn kiitoksiin, että budjettiesitys sisältää monta maatalouden kannalta myönteistä uutta asiaa. Kiitoksen ansaitsee myös ministerin ansiokas toiminta näissä EU-neuvotteluissa.

Haasteita on paljon, niin kuin näissä puheenvuoroissa on tullut esille. Siinä mielessä yhdyn kyllä ministerinkin näkemyksiin, että panostukset osaamiseen, neuvontaan ja tutkimukseen eivät kyllä vastaa näitä haasteita. Sinne tarvittaisiin lisää panostuksia.

Sitten tähän ruuan arvonlisäverokeskusteluun. Sinänsä hirveän tärkeä ja hyvä asia, mutta miksi ihmeessä on kaavailtu, että se tulisi voimaan lokakuussa 2009, elikkä kotimainen tuotanto jäisi tämän huojennuksen ulkopuolelle vuoden 2009 osalta, ja sitä minä en ymmärrä. Kun kotimainen vihannestuotanto ja marjatuotanto nimenomaan kärsivät tästä korkeasta arvonlisäverotuksesta, niin nyt tämä kotimainen tuotanto jätetään tämän huojennuksen ulkopuolelle vuonna 2009. Tämä ajattelu vaatisi kyllä vielä tarkennusta.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Kun ed. Ahonen täällä kysyi raivioitten kohtaloa, niin voin todeta, että tässä hallituksessa ihan ensimmäinen päätös, jonka olin esittelemässä, oli, kun 20 000 hehtaaria luel- ja lutu-peltoja otettiin käyttöön, eli tavallaan se pää on avattu. Kysymys on vaan siitä, mistä löydetään jatkossa lisää rahoitusta.

Sitten kysymys siitä, tuleeko nyt sellainen järjestelmä, että kun investointitukea saa, niin ei voi aloittaa ennen kuin on päätös. Se on aivan totta, että näin tulee käymään, mutta tämä tulee suoraan EU-asetuksesta. Tässä on ihan sama tilanne kuin on tilatukijärjestelmälainkin kanssa, että me emme enää EU-asetuksen vastaista lainsäädäntöä aio Suomessa esitellä, koska siitä ei ole hyviä seurauksia. Eli tarkoitus on se, että tulee tietty hakukuukausi, jonka jälkeen kahden kolmen kuukauden aikana viimeistään nämä hakemukset käsitellään, jolloin päästään investoimaan. Sehän on hallinnolle suuri haaste sitten se käsittelyaika, joka mahdollistaa sen, että investointi voidaan toteuttaa. Jos ei sitä hakemusta saa ensimmäisellä kerralla läpi, niin voi hakea uudelleen.

Ed. Kataja kysyi Porin tulvista. Se on totta, että nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista niitten korvaamista, eli silloin tarvittaisiin uudenlaista lainsäädäntöä. Oma käsitykseni on se, että siihen tarvitaan sitten kyllä vakuutusperusteista korvausjärjestelmää. Ei yhteiskunnalla riitä varoja, jos näitä tulvia tulee jatkossa enemmän, vaan tarvitaan vakuutuspohjainen järjestelmä, joka sitten yksittäiset vahingot korvaa.

Ed. Kiviranta kysyi energiavalmisteverosta. Siitä viimeinen tieto on se, että me saimme kesäkuussa komissiolta kyselyn, jonka olen nähnyt, ja olen kuullut, että valtiovarainministeriö olisi heinä—elokuun vaihteessa siihen vastannut ja se on edelleen siellä. Nyt alkaa tuntua entistä enemmän siltä, että valtiovarainministeri edellisessä hallituksessa teki väärän valinnan, kun alisti tämän valtiontukiasiana sinne. Se olisi pitänyt alistaa veromuutoksena. Se olisi täällä meillä jo käytössä. Valitettavasti asia on nyt tällä hetkellä näin.

Ed. Hemmilä kyseli, mitä tapahtuu cap-tuen kohtalolle terveystarkastuksessa, jos tuottajahinnat ovat tällä tavalla nousussa. Annetaan nyt tämän kehityksen vähän aikaa kulkea, koska 2008 sitten nähdään, mihin se asettuu. Minulla ei ole tietoa, mitä komissio ja komissaari on tältä osin valmistelemassa. Siitä emme ole vielä keskustelua käyneet. (Puhemies: Aika!)

Ihan viimeisenä ed. Pentille: Tutkimuksen ja neuvonnan resurssit on tarpeen turvata. Siitä olemme ihan samaa mieltä.

Ympäristöministeri   Paula  Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Puuhuoltokysymys on tässä puhuttanut paljon. Ensinnäkin ed. Rajamäelle se, että kyllähän kahdenvälisissä keskusteluissa on erittäin aktiivisesti oltu liikkeellä Venäjän kanssa. Mutta niin kuin te, hyvä edustaja, hyvin tiedätte, kysymyksessä on asia, joka kuuluu komission toimivaltaan. Siinä mielessä myös yhteispeli komission kanssa on erittäin tärkeää. Luonnon monimuotoisuustavoitteet eivät kyllä vielä toteudu nykyisellä suojelulla, mutta Metso-ohjelman jatkon painopiste on eteläisessä Suomessa ja ovat kyllä sovitettavissa yhteen myös nämä metsien käytön lisäämistavoitteet ja suojelun jatko.

Maaseudun viemärihankkeista vielä todettakoon, että niitähän tuetaan myöskin ympäristösektorin puolelta. Ja erityisesti Aran puolelta on tarkoitus nyt näitä tulorajoja päivittää ylöspäin sillä tavalla, että sosiaalisin perustein pystytään näitä jätevesikäsittelyhankkeita tukemaan maaseudulla myös sieltä puolen.

Viimeiseksi, puhemies, näistä tulvavahingoista. Ne ovat tietysti johtaneet nyt erittäin ongelmallisiin tilanteisiin, mutta tämä osoittaa meille kyllä sen, että valmistautumisen ja suunnittelun rooli on jatkossa erittäin keskeinen, koska valitettavasti tämä ilmastokehitys ei ole kyllä ainakaan vähentämässä riskejä myöskään tämmöisiin sadeperäisiin tulviin, vaan pikemminkin päinvastoin.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos, että siihen reagoidaan. — Ministeri Lehtomäelle: Minun ymmärtääkseni tässä hevosenlannan polttokysymyksessä ei ole kysymys siitä, että EU sitä rajoittaisi. Tällä hetkellä Ruotsi, Saksa ja Alankomaat sen sallivat eivätkä tulkitse sitä enää silloin jätteeksi, kun se on painettu briketeiksi. Minun ymmärtääkseni tämä on ministerin ja ministeriön itse päätettävissä oleva asia, jos näin halutaan toimia.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kala-, riista- ja porotalouden määrärahat säilyvät pääosin ennallaan, mutta harmikseni laitoin merkille, että kalatalouden määrärahojen esityksessä on jokaisessa miinusmerkkinen alku.

Ministeri alkupuheenvuorossaan korosti kotimaisen ruuan ja elintarviketeollisuuden ja -tuotannon tehokkuutta ja kotimaisuutta, ja ennen kaikkea kalatalous on sitä. Kalan alkutuotanto on kärsinyt hintakehityksestä tänäkin päivänä. Ammattikalastus on viety Suomessa tiukalle niin EU:n kuin kotimaisen päätöksenteon voimin. Lisäksi etenkin täällä Etelä-Suomessa kalojen lastaaminen kumipyörien päälle on varsin hankalaa, koska lähellä olevat asukkaat ovat reagoineet siihen, että ne haisevat heidän mielestään liikaa.

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maatalouden päästöt vesiin ovat 39 500 tonnia typpeä vuodessa, joka on yli puolet maamme typpipäästöistä. Niin ikään maatalouden päästöt veteen ovat 2 600 tonnia fosforia, joka on 62 prosenttia maamme fosforipäästöistä. Maatalouden päästöt ilmaan ovat 2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka on vain 3 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Vastaavasti typpioksiduulipäästöt ovat 12 000 tonnia, joka on 54 prosenttia maamme kaikista vastaavista päästöistä. Maatalouden metaanipäästöt ovat 84 000 tonnia, joka on 34 prosenttia vastaavista metaanipäästöistä, sekä ammoniakkipäästöt 32 000 tonnia, joka on 96 prosenttia maamme ammoniakkipäästöistä. Kysymykseni on: Arvoisa maatalousministeri, olisiko aika ryhtyä kehittämään lisää maatalouden ympäristötukea sellaiseksi, että sen avulla voidaan näitä ympäristölle vaarallisia päästöjä vähentää merkittävästi?

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia, että keskustelua sallitaan, ja kiitos myös ministerille hyvästä esityksestä.

Pari kysymystä haluaisin esittää ministerille. Mitkä ovat mahdollisuudet lähivuosina tämän haja-asutusalueen vesihuolto-osuuskuntien rahoituksen lisäämiseen? Toinen kysymys: Kun täällä salissa on aina perinteisesti puhuttu susista, niin mikä on ministeriön linjaus tulevalla kaudella tähän susikysymykseen? Anjalankoskella viime viikonloppuna jo kaksi vasikkaa on susi raadellut kuoliaaksi, joten varmaan nousee jälleen sama aihe kuin menneinä vuosina.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolissani vähän tästä Etelä-Suomen metsiensuojelun rahoituksen tasosta ja olen vähän eri linjoilla kuin ed. Kaunisto aiemmin kysyessään samasta aiheesta. Muun muassa Luonnonsuojeluliitto on moneen otteeseen viestittänyt, että rahoituksen taso on liian alhainen ja puun korkea hinta vaikuttaa näitten suojelukorotusten hinnannousuun ja siten kasvattaa määrärahojen tarvetta, joka on kertaluokkaa budjettiesitystä suurempi. Vakavia puutteita on heidän mukaansa myös luonnon monimuotoisuuden tutkimuksen rahoituksessa, vaikka Suomi on sitoutunut näihin koviin tavoitteisiin luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisessä. Ettei tältä Metso-ohjelmalta putoaisi pohja, niin miten tämä rahoitus aiotaan turvata tähän asiaan?

Toisena kysyisin vielä pikaisesti ruuan arvonlisäverosta, minkä olette nyt jatkossa toteuttamassa. Olisiko siinä mahdollisuus painottaa tätä terveellisen ruuan osuutta, aivan kuten ministeri itsekin on esittänyt? Ainakin itse näkisin sen tärkeäksi, koska tämä epäsuhta siinä, että terveellinen ruoka on usein hinnaltaan kalliimpaa kuin epäterveellinen, on kyllä huono.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan ensi vuoden talousarvioesitys pitää sisällään monia hyviä asioita, ja tästä kiitokset osaavalle ministerille ja hallitukselle.

Haluan kolmeen asiaan kiinnittää huomiota. Tässä on useassa puheenvuorossa lähestytty puun saannin turvaamista. Minusta se on asia, josta ei varmastikaan puhuta liikaa, millä tavalla tämä nuorten metsien hoidon kysymys ratkaistaan. Tässä mielessä, kun meillä on ohjelmassa suomalaisen ruuan edistämisohjelma, pitäisikö vielä vahvistaa sitä kampanjointia, jolla herätetään myös kaupunkilaismetsänomistajia pitämään huolta metsistä?

Pienempänä kysymyksenä: Maatalouden tutkimuskeskuksen Mtt:n rahoitus on aika hyvällä tolalla tämän budjettiesityksen pohjalta, mutta minähän kysynkin ministeriltä sitä, (Puhemies: Minuutti!) varmistaako tämä myös sen, että pohjoisessa Suomessa tämä tutkimustoiminta säilyttää vahvan aseman lähinnä Ruukin toiminnan osalta.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ovat hyvin tulleet nämä maa- ja metsätalousasiat ja elintarvikeasiat esille, mutta haluaisin vielä korostaa tätä kalastuspuolta. Kysyisinkin asiaa, joka liittyy lohiasetukseen ja sen uudistamiseen. Sillä on suuri merkitys yhteensovittaa se elinkeino ja matkailu ja kalatalous yhteen. Haluaisinkin tietää ja tiedustella, onko tähän asiaan jo ryhdytty valmistautumaan, koska viime kerralla se jäi hyvin viime tippaan ja siihen varautuminen sitten on aika vaikeata alueella, missä tämä vaikuttaa.

Toinen asia, mitä kysyisin, on, onko tullut mitään lisätietoa tähän poikaskuolleisuusasiaan. Lisäksi vielä hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaamisjärjestelmästä: onko sitä ryhdytty jo kehittämään?

Hannu  Hoskonen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille hyvästä budjettiesityksestä ja ennen kaikkea siitä, että hän on jaksanut tätä maatalouden ja metsätalouden asiaa ajaa vahvasti eteenpäin kaikella tarmollaan.

Suomalainen maatalous perustuu ehdottomasti perheviljelyyn. On tärkeää turvata kotimaisten elintarvikkeiden raaka-aine, ja on samalla pidettävä mielessä huoltovarmuus, joka nykyisessä epävarmassa maailmassa ei ole vähäpätöinen asia.

Kemeran määrärahojen nousu ja se, että tähdätään Kansallisen metsäohjelman ja metsäteollisuuden tulevaisuuskatsauksen mukaiseen tasoon, on erinomainen asia. Kysyn kuitenkin arvoisalta ministeriltä, kun metsäkeskusten neuvontarahat ovat kuitenkin laskevalla uralla ainakin tämän esityksen mukaan, onko tähän suunnitelmaa olemassa, kun tämä valtava metsäsaanto, 100 miljoonan motin kasvu, on saatu kovalla työllä aikaan. Kun tämä on kovalla neuvonnalla ja vahvalla työllä saatu aikaan, niin olisi sääli, että tällaista lähdettäisiin sitten pikkuhiljaa purkamaan, mikä minun mielestäni ei ole hyvä asia.

Claes  Andersson  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni on hienoa, että on ryhdytty toimenpiteisiin maatalouden päästöjen vähentämiseksi. Tiedetään, että 80 prosenttia päästöistä tulee 20 prosentista alueista Lounais-Suomessa, ja on hyvä, että näitä on ryhdytty vähentämään. Kuitenkin on kysymys Itämerestä, ja tiedetään, että esimerkiksi Puolan maatalous tällä hetkellä edustaa noin 38:aa prosenttia kaikista päästöistä Itämereen ja osuus tulee vielä lisääntymään, kun Puola on EU:n jäsen ja se suosii tehomaataloutta. Kysyisin, onko nyt mitään — tämähän kuuluu EU:n pohjoiseen ulottuvuuteen ja Itämeri-työhön — tietoa, että saataisiin nämä muut, esimerkiksi Puola, mukaan tähän työhön, koska se olisi Itämeren kannalta aivan ratkaisevaa.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsästyskausi on nyt alkuvaiheessa, joten pari kysymystä lisää siitä.

Metsästys Natura-alueella jäi edellisellä vaalikaudella ratkaisematta. Oma käsitykseni on, että suojelualueella tulisi metsästys mahdollisimman vapaasti sallia. Missä valossa nyt tätä asiaa valmistellaan?

Sitten toinen kysymys: Uusi laki Metsähallituksesta on ollut voimassa nyt kaksi jahtikautta. Valtaosin palaute tuosta uudesta laista on myönteistä, mutta tuo lupien myynti harrastajille, sen jäykkyys, on tuonut kielteistä palautetta. Onko arvoisalla ministerillä nyt uusia keinoja tämän jäykkyyden poistamiseksi tuossa lupien myynnissä?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Vehkaperän huoleen siitä, että nämä kalatalouden määrärahat olisivat laskemassa, totean sen, että elinkeinokalatalouden markkinointi- ja rakennepolitiikkaan lisätään 238 miljoonaa euroa ja niitä säästöjä tehdään sieltä lakkautettavista kalanviljely- ja tutkimuslaitoksista ja kalatalouden tutkimuspuolelta, mutta elinkeinopuolelle on tulossa lisää rahaa.

Sekä ed. Claes Andersson että ed. Laxell puhuivat näistä Itämeren päästöistä, ja ympäristötoimia kaivattiin lisää. Voin vielä toistaa sen, minkä jo kerran totesin, että ihan muutaman päivän sisällä aloittaa työnsä toimikunta, joka nimenomaan EU-asetuksen pohjalta valmistelee niitä täsmätoimia, erityistukitoimenpiteitä, liitettäväksi Suomen ympäristöohjelmaan. Ne on tarkoitus niin nopealla aikataululla valmistella, että joulukuun 11. päivänä pidettävässä Star-komitean kokouksessa ne olisivat jo hyväksyttävinä ja siten ensi vuonna voimassa olevaa järjestelmää.

Sitten ed. Pakkanen kyseli näistä susilinjauksista. Se on totta, että Anjalankoskella on nyt tapahtunut, ja meillä on tekeillä ja valmisteilla nyt sitten susien kohdalta päätös ensi vuotta koskien, ja siinä yhteydessä luonnollisesti näitä tullaan ottamaan huomioon. Kaiken kaikkiaan tarkoitukseni on valmistella järjestelmää, jossa näitten häirikkösusien kohdalla olisi koko maassa samanlainen järjestelmä, ottaen kuitenkin huomioon EU:hun toimitetun ja meillä voimassa olevan susien suojelu- ja hoitosuunnitelman. Sen tavoitteista emme voi poiketa, mutta häirikköeläinten vähentämisen pitäisi jatkossa voida tapahtua siellä paikallisesti tehtävillä päätöksillä mutta yhteisin kriteerein koko maassa.

Ed. Taiveaho kyseli Metso-ohjelman rahoituksesta. Se on tärkeä, ja se on tarkoitus turvata.

Sitten arvonlisävero ja terveellinen ruoka. Minusta se on projekti, joka pistettäneen jalalle suomalaisen ruuan edistämisohjelman kautta. Se on ainakin oma tavoitteeni. Se ei koske nyt tätä alennusta, joka ollaan tekemässä, vaan minusta sen jälkeen pitää käynnistää valmistelu, jossa terveellisemmän ruuan arvonlisävero voisi olla vaikka nolla ensi vaalikaudella.

Ed. Karjula kyseli nuorten metsien hoidosta ja erityisesti kaupunkilaismetsänomistajien saamisesta mukaan. Tämä on tärkeä asia, ja nyt meillä nimenomaan metsäkeskusten toimintoja ollaan sillä tavalla uudella tavalla ohjeistamassa, että sellaisesta valvonnasta, joka on vähemmän tärkeää, siirretään resursseja useamman kymmentä henkilötyövuotta nimenomaan sitten tälle puolelle, jotta saataisiin puu liikkeelle ja suomalaisten nuorten metsien hoito turvattua.

Sitten kysymys siitä, mikä on Ruukin tutkimusaseman tulevaisuus. Minä en viimeistä tietoa tiedä mutta uskon, että toiminta siellä säilyy. Kysymys lähinnä tutkimuspuolella on siitä, että me niitä avustavia toimintoja yritämme karsia, jotta saataisiin sinne tuottavuutta lisää.

Ed. Karvolle ihan lyhyesti, että lohiasetuksen valmistelu on käynnistymässä, ja sen voin vakuuttaa, että hyvin tarkkaan käydään keskustelua ja valmistelua niin, että erilaiset mielipiteet tulevat mukaan saman pöydän ääressä. Tiedän ne jännitteet ja tavoitteet, jotka siinä ovat.

Sitten poikaskuolleisuudesta ei ole tarkkaa tietoa.

Natura-alueella metsästysmahdollisuudesta sanoisin sen, että tällä vaalikaudella siitä emme ole vielä keskustelleet. Tiedän tarkkaan, mihin se tilanne jäi viime vaalikaudella. Metsähallituslain kohdalla lupaan selvittää, miten tämä lupien myynti harrastajille nyt sitten toimii. Minulla ei ole siitä viimeistä tietoa, mutta viime vaalikaudella valiokunnan puheenjohtajana tämän ongelmatiikan kyllä silloin kohtasin.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Inhimillisyyden ääni puuttuu ensi vuoden talousarviosta jokseenkin kokonaan. Näyttää siltä, että vanhusten, vammaisten, lastensuojelulasten, mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien lasten ja nuorten, alkoholiongelmaisten ja monen kaikkein pienituloisimman hätähuuto on jätetty kuulematta. Suomi on nyt 20 miljardia euroa rikkaampi kuin neljä vuotta sitten, mutta apua tarvitseville heruu tästä kasvusta huomattavasti vähemmän lisää kuin edellisellä hallituskaudella. Palveluiden parantamiseen ohjataan aivan liian vähän, vaikka palvelutarpeet ovat kasvaneet. Vanhustenhuollon laadun puutteisiin ei tartuta, vaikka hyvinvointiyhteiskuntamme rakentaneen ikäluokan ihmisarvoinen elämä ei kaikkialla toteudu. Vanhuspuolelle tarvitaan ehdottomasti hallituksen esittämää enemmän resursseja, tarvitaan lisää käsipareja, tarvitaan myös normiohjauksen kiristämistä, valvonta- ja ohjaustoiminnan tehostamista ja palveluiden sisällön kehittämistä.

Miksi ikäihmisten hätähuutoa ei oteta tosissaan? Onko tässä salissa joku, joka ei pidä näitä esittämiäni toimia tärkeinä? Jos ei, niin emmekö voisi ihan oikeasti yhdessä näitä ratkaista? Vammaisten osalta on hyvä, että työllisyyteen ohjataan uusia toimia. Sen lisäksi henkilökohtaisen avustajan saaminen vaikeavammaisille tulisi oikeasti toteuttaa, kuten viime kaudella eduskunta yksimielisesti edellytti. Erityisoppilaitosten, kuten Perttulan erityisammattikoulun, resurssien aiottu leikkaus tulee perua, vammaisten jatkokoulutuspaikoista kun on muutoinkin yhteiskunnassa pulaa.

Lastensuojelulaki säädettiin viime kaudella ja hyvä niin, mutta sen toteuttamiseen, muun muassa lastensuojelutarpeen selvityksiin, tarvitaan lisää resursseja. Niitä ei tähän kuitenkaan olla kunnille riittävässä määrin ohjaamassa. Satsausta tarvitaan kipeästi ennalta ehkäiseviin lastensuojelutoimiin ja perheiden tukipalveluihin. Tarvitaan riittävät resurssit lastensuojelutyöhön, jotta särkynyttä lapsuutta voidaan eheyttää. Lasten ja nuorten psykoterapiarahat tulee palauttaa. Toivottavasti tästä löytyy eduskunnassa jälleen yhteinen tahtotila.

Alkoholihaittojen torjumiseksi alkoholiveron korotus on tärkeä toimi, mutta esitetty korotus on erityisesti mietoihin turhan pieni eikä vastaa vuodesta 94 voimakkaassa kasvussa olevan kulutuksen ongelmiin. Tarvittaisiin satsausta muun muassa ennalta ehkäiseviin päihdepalveluihin, ja kuntoutusjaksot eivät kenenkään osalta saisi olla kunnan varallisuudesta kiinni.

Tulonsiirtojen osalta tarvitaan muun muassa elatustuen nostoa, toimeentulotuen lasten perusosan nostoa, verotusrajan nostoa ja työmarkkinatuen korotusta. Lapsiperheet, pienellä työeläkkeellä elävät ja työttömät ovat pahimpia budjetin väliinputoajia. Niille lankeaa lasku kalliimmista maksuista ja kustannuksista. Erityisen väärin on asiakasmaksujen nosto ja niiden vähentäminen valtionosuuksista niin, etteivät korotukset jää palvelujen laadun parantamiseen. Työttömien työllisyystuen siirto julkiselta yksityiselle sektorille tietää vaikeuksia pitkäaikaistyöttömille mutta myös kuntien taloudelle ja kolmannen sektorin palvelutuotannolle. Teidän tulee, hyvä hallitus, kertoa esimerkiksi lahtelaiselle sotaveteraanille, miksei siivouspalvelu jatkossa toimi ennallaan, tai forssalaiselle ikäihmiselle, miksi kauppakassipalvelu on vaikeuksissa.

Arvoisa puhemies! Jotakin hyvääkin on ilmassa, muun muassa kansaneläkkeen korotus, viime kaudella päätetty kalleusluokituksesta luopuminen ja sen vaikutus etuuksiin, opintorahan korotus, eläkeläisten verotuksen oikaisu ja hammaslääkäripalkkioiden kelakorvausten nosto. Tasa-arvoisen palkkapolitiikan eteen tehdään kai edes jotain, mikä on hyvä asia, ja sitä tuen lämpimästi. Vaalilupaukset on kuitenkin petetty. Hallitus on lisäämässä tarkoitukseen 150 miljoonaa euroa, ja se ei riitä. Samalla on saatava SDP:n vaaliohjelman mukaisesti vanhustyöhön lisää käsipareja ja kehitettävä niitä työolosuhteita: johtamista ja muun muassa uralla etenemisen mahdollisuuksia. Hoitajat tarvitsevat lisää palkkaa, mutta heidän ohellaan on huomioitava myös monet muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, esimerkiksi perhepäivähoitajat, sosiaalityöntekijät ja lastentarhanopettajat. Näistä töistä tulee saada niille kuuluva palkka.

Kunnille jäävä palkkojen korotusrasite voi pahimmillaan johtaa jopa henkilökunnan määrän vähentämiseen tai lisäpalkkauksen lykkäämiseen. Hallituksella on mielestäni velvollisuus huolehtia, ettei näin missään nimessä missään käy.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi sisältää kansalaisille keppiä ja porkkanaa. Hallitus antaa toisella ja ottaa toisella kädellä. Joihinkin etuisuuksiin on luvassa korotuksia, mutta toisaalta monet maksut nousevat. Mitä tästä jää käteen?

Suomi on elänyt viimeiset viisi kuusi vuotta ennennäkemätöntä taloudellista kasvua. Kansantaloudessa liikkuu enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin. Raha on kuitenkin jakautunut epätasaisesti. Rikkaat ovat rikastuneet, kun taas pienituloisten arki on kurjistunut entisestään. Hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi ei tuo parannusta asiaan. Pienituloiset ihmiset on taas unohdettu. On hyvä, että eläkeläisten verotuksen vääristymä korjattiin, mutta 20 euron korotus 535 euron pohjaosaan ei lämmitä esimerkiksi kansaneläkkeen varassa elävää. Korotuksen pitäisi olla huomattavasti suurempi, jotta sillä olisi joku merkitys. Pitää muistaa, että korotukset eivät edes koske kaikkia eläkeläisiä, vaan suuri joukko jää kokonaan niitten ulkopuolelle. Nyt eläkkeen pieni korotus ulosmitataan saman tien kallistuvan sähkön ja terveyskeskusmaksujen muodossa. Toinen käsi antaa, ja toinen ottaa.

Ennennäkemättömästä talouskasvusta huolimatta Suomessa on edelleen leipäjonoja. Meillä on tutkimusten mukaan edelleen 140 000 köyhää lasta. Hallitus antaa rikkaille, mutta jättää vähäosaiset vähäosaisiksi. Vaadin, että hallitus palauttaa varallisuusveron ja käyttää verotulot pienituloisten ihmisten aseman parantamiseen.

Hoitohenkilökuntaa tarvitaan lisää niin sairaanhoitoon kuin vanhustenhoitoonkin. Palkankorotukset eivät riitä, vaan tekeviä käsiä tarvitaan enemmän. Lääninoikeudet antavat kunnille huomautuksia sairaanhoidon ja vanhustehoidon puutteista, kun hoitohenkilökuntaa ei ole tarpeeksi. Tämä on hyvinvointi-Suomen kolikon toinen puoli, mille hallitus on kääntänyt selkänsä.

Työttömien toimeentuloon ei ole tulossa mitään parannuksia, päinvastoin. Työttömien yhdistykset menettävät työllistämisrahansa, joilla he ovat työllistäneet niitä ihmisiä, joita ei huolita mihinkään töihin. Näitä matalan kynnyksen työpaikkoja tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Sivuuttamalla työttömien yhdistykset hallitus tekee virheen, jota on hyvin vaikea korjata jälkeenpäin. Se periaate, että ihmiset saavat työtä, on sinänsä oikea, mutta työllistämisrahoja ei olisi saanut lopettaa kuin seinään, vaan pitäisi seurata työllistymistä ja vähentää rahoitusta sen mukaan, miten ihmiset pääsevät työmarkkinoille.

Arvoisa puhemies! Teitten ja ratojen kunto heikkenee edelleen. Määrärahat, jotka hallitus on osoittanut teitten ja ratojen kunnossapitoon, eivät riitä. Päätiet kaipaavat rahaa, mutta etenkin alempiasteisen tieverkon kunto on huolestuttava. Kun puuntuonti Venäjältä lakkaa, puuta haetaan yhä enemmän kotimaan metsistä. Alempiasteiset tiet eivät nykyisellään kestä suuria tukkirekkoja. Varsinkin keväisin ja syksyisin on suuria ongelmia. Pahimmillaan huonot tiet tarkoittavat sitä, että tuotanto seisoo, kun puuta ei saada tehtaille. Myös niin sanottuihin hiljaisiin ratoihin on satsattava.

Suomi on iso ja harvaanasuttu maa. Ihmisiä ja tavaroita joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja. Oma auto on monelle välttämättömyys. Siksi en ymmärrä ollenkaan hallituksen esitystä polttoaineitten hintojen nostamisesta. Liikenteen päästöjä pitää vähentää, se on selvä, mutta miksi hallitus korottaa dieselin verotusta? Dieselautot kuluttavat vähemmän ja kestävät pitempään. Se on ympäristöystävällisempi polttoaine. Tätäkin taustaa vasten luulisi, ettei hallitus olisi tehnyt tällaista virhettä. Muualla Euroopassa on ymmärretty dieselin etu, mutta täällä ei vieläkään. Tavarakuljetukset ja joukkoliikenne kulkevat dieselillä. Kun veroa nostetaan, tuotteitten ja matkojen hinnat nousevat eli korotuksen maksaa viime kädessä tavallinen kuluttaja.

Hallituspuolueilla ja ennen kaikkea kokoomuksella on pallo hukassa. Kokoomus sotki työehtosopimusneuvottelut lupaamalla hoitoalalle 500 euron palkankorotuksen. Nyt kun hoitoalan ihmiset ihan oikeutetusti vaativat luvattuja korotuksia, niin rahoja palkankorotukseen ei löydykään. Kokoomus sai vaalivoiton hoitoalan ihmisiltä saamillaan äänillä. (Puhemies: Aika!) Nyt on niin, että näitä vaalilupauksia ei ole toteutettu. Joku kuluttajansuoja pitäisi olla äänestäjilläkin.

Täällä on käkilöistä puhuttu. Mielestäni kokoomus on poliittinen käki, joka on käynyt munimassa kuntatyönantajien pesään ja nyt odottaa rahaa kunnilta. Velkaiset kunnat eivät pysty kokoomuksen vaalilupauksia lunastamaan. Rahat on löydettävä valtiovarainministeri Kataisen selän takaa. Kaikesta tästä seuraa se, että kuntien palvelut kallistuvat entisestään. Tällä tavalla hallitus mittaa eläkeläisille ja pienituloisille ihmisille annetut korotukset saman tien.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Edellisten hallitusten aikana yliopistojen perusrahoitusta on vähitellen, mutta lähes määrätietoisesti heikennetty. Edellisen hallituksen tekemät tuottavuusohjelmapäätökset merkitsevät noin 11 miljoonan euron vuosittaista vähennystä yliopistojen kehyksestä. Kun tämä summa vähennetään kehysriihessä yliopistoille luvatusta vuosittaisesta 20 miljoonasta, jää jäljelle vaivaiset 9 miljoonaa euroa. Tilakustannusten nousu yhdessä henkilöstömenojen kasvun kanssa on viemässä yliopistoilta nämäkin rippeet. Hallitusohjelma lupaa tarkistaa yliopistojen tuottavuusohjelmaa niin, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta.

Tiede- ja teknologianeuvosto esitti viime syksynä, että yliopistojen toiminnan turvaaminen edellyttää seuraavien neljän vuoden aikana vähintään 50 miljoonan euron vuosittaista lisäpanosta. Jotta tähän päästäisiin, on tuottavuusohjelmasta yliopistojen osalta luovuttava. Nykyisellä resursoinnilla perustutkimus on yliopistoissa jatkuvassa häviäjän roolissa. Tätä taustaa vasten huippuyliopisto näyttäytyy yliopistolaisten silmissä pikemminkin uhkakuvana kuin lupauksena paremmasta. Huippututkimukseen panostamisessa ei sinänsä ole mitään vikaa, jos samaan aikaa satsataan riittävästi perustutkimukseen ja opetuksen laatuun.

Kansainvälisesti tarkasteltuna opiskelija—opettaja-lukumääräsuhde on Suomessa surkealla tasolla. Tuottavuusohjelman seurauksena yliopistotutkijoille ja -opettajille siirtyy yhä enemmän hallintoa ja byrokratiaa, mikä on kaikki pois yliopistojen ydintoiminnasta, siis opetuksesta ja tutkimuksesta. Opettajien aika menee huippututkimuksen sijasta oman laitoksen erinomaisuuden todisteluun. Tilastokeskuksen viime vuonna julkaiseman laajan selvityksen perusteella jo nyt hallinnollisten tehtävien osuus työajasta on kohtuuttoman suuri. Elämme siis suomalaisen yliopiston kohtalonhetkiä. Ellei tuottavuusohjelman tavoitteista yliopistojen kohdalla luovuta, voidaan hallitusohjelmasta pyyhkiä yli niin lupaukset tutkijan uran houkuttelevuuden lisäämisestä kuin lupaukset panostuksesta koulutukseen sekä kansainvälisesti korkealle tasolle yltävästä tutkimuksesta puhumattakaan hallitusohjelman lupauksesta vahvistaa yliopistoja kauttaaltaan.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Viime hallituksen aikana köyhien lapsiperheiden määrä kaksinkertaistui. Tätä tosiasiaa vasten on jo hallitusohjelmassa luvattua lapsilisäkorotusta kolmannesta lapsesta eteenpäin samoin kuin yksinhuoltajakorotusta pidettävä sosiaalipoliittisesti välttämättöminä toimenpiteinä. Jotta myös toimeentulotukea saavat eli kaikkein köyhimmät lapsiperheet tulisivat osallisiksi tästä korotuksesta, on tämän hallituksen tehtävä lapsilisästä etuoikeutettu tulo, joka ei vähennä käteenjäävän toimeentulotuen määrää. Toimeentulotuesta annettua lakia on muutettava siten, ettei lapsilisää otettaisi huomioon toimeentulotukea laskettaessa. (Sosialidemokraattien ryhmästä: No niin, kannatetaan!) — Hyvä. — Jotta hallitus lupauksensa mukaisesti puuttuisi lapsiperheiden köyhtymiseen, on budjetissa varattava rahaa toimeentulotukea saavien, kaikkein köyhimpien lapsiperheiden lapsilisän nostamiseen.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Hyvinä aikoina on aika lyhentää valtionvelkaa, mutta hyvinä aikoina on myös varaa tukea kulttuuria ja taidetta. Elokuvan tilannetta on kohennettava lisärahalla, eikä vapaata taiteen kenttää saa jättää nuolemaan näppejään nollabudjetilla. Luovia aloja on mahdotonta tukea ilman oikeaa panostusta luovien alojen tukemiseen.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan käsiteltävänä on nyt Matti Vanhasen toisen hallituksen ensimmäinen budjettiesitys, joka on voitu rakentaa vahvan ja poikkeuksellisen pitkään jatkuneen hyvän talouskasvun aikana. Hyvä työllisyyskehitys on ollut keskeinen indikaattori tälle hyvälle talouskasvulle. Me kaikki tiedämme sen, että edellisen hallituksen aloittama hyvä yrittäjyyspolitiikka on tuonut runsaasti uusia työpaikkoja, ja näyttää siltä, että kasvu jatkuu erittäin hyvänä.

Valtakunnan keskiarvot työllisyyden osalta ovat todella hyviä. Työttömyys on laskenut alle 6 prosentin. Mutta haluan muistuttaa siitä, että alueelliset erot ovat kuitenkin varsin isoja ja ulostulo pelkästään näillä keskiarvoilla ei anna oikeata kuvaa siitä, miten kokonaisuudessaan Suomessa mennään. Omassa kotimaakunnassani työttömyys on yli 14 prosenttia, muuttoliike kiihtyvä, eli tarvitaan myös alueellisen eriarvoistamisen pysäyttäviä toimenpiteitä.

Suotuisan talouskasvun oloissa on aivan oikein, että varaudutaan heikompiin aikoihin eli maksetaan valtion velkoja pois. Keskustavetoisen hallituksen aikana valtionvelka on pienentynyt peräti 8,1 miljardia euroa eli varsin runsaasti. Tässä tilanteessa kuitenkin on pakko kysyä myöskin itseltään, olisiko ylijäämää mahdollista ollut osittain ohjata myös muihin tarpeisiin.

Talousarvioesitys noudattaa hyvin pitkälti hallitusohjelman kirjauksia ja on mielestäni varsin tasapainoinen kokonaisuus. Budjetissa on vahva panostus heikommassa asemassa olevien tukemiseen, ja Vanhasen ensimmäisen hallituksen määrätietoista työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa jatketaan edelleenkin. Erityisen ilahtunut olen siitä, että perintöverouudistus saatiin käyntiin. Siellä esitykset ovat erinomaisia. Kuitenkin on rehellisesti todettava, että aina löytyy epäkohtia. Kaikki ei voi olla hyvin, ja meidän maakunnan edustajien myös tulee nostaa näitä epäkohtia esille.

Energiaveroratkaisu, tämä kiristys, on varsinkin kertarysäyksenä huomattava, ja se tuntuu kaikkien ihmisten arjessa. Energiaveron korotus kohdistuu kaikille energiasektoreille, mutta voimakkaimmin sen vaikutukset tuntuvat harvaanasuttujen seutujen ihmisten elämässä. Mielestäni energiaverojen korotus on alueellisesti epäoikeudenmukainen. Pitkien välimatkojen maakunnassa, niin kuin oma kotimaakuntani on, jossa joukkoliikenne on ollut lähes olematonta, on jokaisen yksinkertaisesti pakko käyttää omaa autoa, jos meinaa töissä käydä, ja tokihan siellä kaikki ihmiset haluavat töissä käydä. Kun sekä moottoribensiinin että dieselöljyn valmisteveroa korotetaan, on selvää, että huoli maakunnassa kasvaa. Jos tässä pelkästään ilmastopoliittisia näkökohtia ajateltaisiin, menisivät koko dieselveron korotukselta perusteet mielestäni pois.

Toinen ongelmakohta, johon haluan puuttua, on perustienpidon määrärahat. Täällä on käyty puuhuollon turvaamisesta aika vahvaa keskustelua, hyvää keskustelua. Oppositiosta on nostettu myöskin vähän historiallisia näkemyksiä, mitä sosialidemokraatit ovat vuosien mittaan saaneet aikaan. Haluan kuitenkin muistuttaa, että jos en väärin muista, niin sosialidemokraattisvetoinen hallitus esitti yksityistiemäärärahojen koko momentin poistamista aikanaan. (Ed. Rajamäki: Ja liikennejaosto demarijohdolla palautti! Demarien johdolla!) Se muuten eduskunnassa saatiin torjuttua, niin että kannattaa näitä historiakysymyksiä nostaa esille. Nyt kun tänä päivänä tiestö halutaan pitää kunnossa, on syytä palauttaa mieliin, miten oli käydä yksityistiemäärärahoille. (Ed. Rajamäki: Olisivat hävinneet ilman demareita!)

Turvallinen tieverkko on perusedellytys elinkeinoelämälle, Suomen kilpailukyvylle kuin ihan tavalliselle ihmisellekin. Tienpitoon osoitetut määrärahat ovat pysyneet vuodesta toiseen suunnilleen samalla tasolla, vaikka tason riittämättömyys on meille kaikille selvä ja vaikka eduskunta on tähän asiaan vuosi toisensa perään puuttunut. Millään pikaratkaisulla tilannetta ei nähtävästi saada ratkaistua, vaan rahoitus on täällä eduskunnassa saatava aivan uusiin muotoihin.

Vielä muutama sana maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta. Maatalousyrittäjät saavat vuoden alusta yhden lomapäivän lisää ja vuonna 2010 toisen, mikä on mielestäni erittäin hieno ja tärkeä asia. Maaseudun kehittämisrahastoon on siirretty reilut 23 miljoonaa, ja kuten tänään kuultiin, niin tämä hallitusohjelmassa luvattu 30 miljoonaakin vielä tänä syksynä tulee täyteen. Kemeran osalta käytiin tuossa varsin hyvä keskustelu. Haluan muistuttaa kuitenkin siitä, (Puhemies: Aika!) että 4 miljoonan euron lisäys on merkittävä. Se on merkittävä, ja kasvu näyttää jatkuvan tulevina vuosina niin, että tämä 75 miljoonaa tulee täyteen tämän vaalikauden lopussa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä uuden hallituksen ensimmäisessä budjetissa on niin paljon hyviä asioita, että niitä ei kerkiä tässä 5 minuutissa mitenkään luettelemaan, joten keskityn vaan olennaisimpiin kysymyksiin ja aika pitkälle työministeriön budjettiosuuteen.

Mutta aivan aluksi: On hieno tukea tätä budjettiesitystä, koska tässä on toteutettu ne keskeiset lupaukset, jotka vaaleissa on annettu. Opiskelijoille opintotukea, opintorahaa korotetaan, vapaata tulorajaa korotetaan. Näitä asioita ei saatu aikaan edellisellä kaudella. Eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaisuusongelma poistetaan, eli eläkeläiset eivät millään tulotasolla maksa enempää veroa kuin palkansaaja. Se on aivan oikein. Sitten tämä paljon puhuttu kysymys hoitajien palkoista: Kuntatyönantaja ei olisi koskaan tehnyt niin korkeaa tarjousta kuin se on jo tehnyt, jos ei kokoomuksen taholta jo ennen vaaleja olisi tätä keskustelua aloitettu täällä aikoinaan välikysymyksellä, jos sitä ei olisi vaalikeskusteluissa jatkettu ja jos ei taustalla olisi se, että julkisen terveydenhuollon turvaaminen edellyttää sitä, että palkkataso paranee ja saadaan väkeä pysymään siellä töissä. Eli nämä ovat ne keskeiset asiat, jotka vaaleissa puhuttivat, ja ne ovat menneet hyvin eteenpäin. (Ed. Rajamäki: 200 miljoonaa kunnilla vajetta!) — Minä luulen, että se ei sitä hoitajaa hirveästi kiinnosta, tuleeko se raha kunnalta vai valtiolta, kun vaan tulee, ja palkankorotuksia on tarjottu 280:sta 410 euroon lähihoitajien ja sairaanhoitajien osalta.

Mitä sitten tulee budjetin muuhun sosiaaliseen ulottuvuuteen, niin siltä osalta täytyy sanoa, että myöskin siinä on saatu paljon sellaista aikaan, mitä edellinen hallitus ei saanut: kansaneläkettä korotetaan heti 20 euroa, kun edellinen hallitus jäi 12 euroon; sitten toteutetaan kalleusluokituksen poistaminen, josta toki oli jo aikaisemmin päätös olemassa; lapsilisään yksinhuoltajakorotus; muistetaan monilapsiset perheet; käytetään ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt koululaisten hyväksi ja estetään sitä myötä nuorten syrjäytymistä; ja sitten tämä 10 miljoonan veteraanipaketti sotaveteraanien kuntoutuksen hyväksi. Tämän lisäksi on vielä työministeriön budjetissa 30,5 miljoonaa euroa aivan uutta rahaa syrjäytymisuhan alla olevien nuorten työllistämiseen, muun muassa työpajatoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen jnp., ja sen lisäksi 18 miljoonaa euroa vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämiseen, jolla voidaan tukityöllistää noin 2 000—3 000 vammaista ja vajaakuntoista enemmän kuin aikaisemmin. Eli nämä ovat varsin huomattavia panostuksia. Tässä suhteessa tämä budjetti todella on toteutettu niin, että siinä on pienituloisten asema otettu vahvasti huomioon.

Arvoisa puhemies! Suomen talouskasvun ja erinomaisen työllisyyden suurimmaksi esteeksi on nousemassa työvoimapula. Tämä näkyy siinä, että työvoimatoimistoissa oli auki 49 000 työpaikkaa elokuussa, ja on lisäksi vielä sellaisia työpaikkoja paljon, joihin otettaisiin väkeä lisää mutta joita ei ole erikseen kuitenkaan työvoimatoimistoon ilmoitettu.

Hallitus on reagoinut tähän sillä tavalla, että ammatillisten oppilaitosten sisäänottomääriä nostetaan 2 200:lla ja oppisopimuskoulutusmääriä 2 100 hengellä. Nämä tulevat vaikuttamaan pitkässä juoksussa, mutta eivät välittömästi. Se, mikä vaikuttaa jo ensi vuonna, on työasuntovähennys. On erinomainen asia, että liikkumista työn perässä Suomen sisällä kannustetaan tällä uudella työasuntovähennyksellä, mikä tarkoittaa sitä, että työn perässä kannattaa lähteä kauemmaksikin, kun voi 250 euroa kuukaudessa vähentää vuokra-asunnon kuluja, jotka työsuhteesta johtuvat. Sen lisäksi tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa. Tässä suhteessa hallituksen on syytä toimia niin, kuten ohjelmassa on todettu, että sitä edistetään ripeästi ja nopeasti.

Työllisyysmäärärahojen kohdentamisesta on todettava, että kun siellä siirretään entistä enemmän yksityisen yritystoiminnan puolelle, ei toki mitenkään radikaalisti, mutta painopistettä jonkun verran siirretään, sen tavoitteena on yksinkertaisesti se, että ihmisiä ei vain tukityöllistetä, vaan se tukityöllistäminen johtaa myös aitoon työllistymiseen. Tämä ei valitettavasti niin hyvin toteudu julkisella sektorilla tai kolmannella sektorilla, ja sen takia kohdennus tänne on aivan oikein.

Arvoisa puhemies! Koska jotain parantamisen varaakin aina budjetissa on, niin haluan aivan lopuksi sanoa, että ehkä jos tätä budjettia tullaan joskus arvostelemaan, niin sitä varmaan tullaan arvostelemaan sen takia, että valtionvelkaa ei enempää lyhennetä, koska näin hyvänä aikana sitä voitaisiin enemmänkin tehdä.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen, vanhustenhuollon ja vammaispalvelujen osalta on erittäin tärkeä kysymys nyt, millä tavalla tämä hallitukselta karannut tupomopo ylipäänsä hallitaan. Erityisesti yleisen linjan ylittävien palkankorotusratkaisujen hyvittäminen kunnille on nyt erittäin tärkeätä, jottei kuntatalouden vaikeutumisen myötä aikaansaada palveluihin jopa romahdusta vanhustenhuollon ja hoivahenkilöstön ja lapsiperheiden palvelujen osalta. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä luonnollisesti jättää budjettiin perustellut yksityiskohtaiset aloitteet, jotka kokonaisuudessaan vastaavat myöskin sosialidemokraattien vaalien alla esittämää hyvinvointiyhteiskunnan täsmäperuskorjausta kuin myöskin kehysvastalauseen arjen turvaa tarkoittavia linjauksiamme.

Puhemies! Ihan yleisesti on todettava, että kun nyt valtiontalous on näin hyvässä jamassa, niin nyt pitäisi nimenomaan sosiaalisen turvallisuuden lisäpanostuksin ja yleensäkin tulevaisuuspanostuksin edetä. Kiinnitän huomioni lähinnä siihen, että syrjäytymisen vastaisen toiminnan osalta on jopa kielteistä kehitystä. Sosiaalinen syrjäytyminenhän johtaa monesti lopulliseen ajautumiseen yhteiskunnan ulkopuolelle työkyvyttömyyteen ja luovuttamiseen, ja tässä suhteessa on käsittämätöntä, että kolmannen sektorin tukityöllistäminen, joka tarkoittaa välittömien työmarkkinoiden luomista sosiaali- ja vammaisjärjestöissä monille sadoille ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta työelämään ilman tukea päästä, ajetaan tässä hallituksen taholta alas. Tämä on pikaisesti korjattava ja on saatava tältä osin myöskin eduskuntakäsittelyssä varmistettua.

Tähän liittyy tietysti se, että meillä ei ole kannustinloukkua, meillä on erityisesti köyhyysloukku. On syytä todella käydä läpi se, miten työmarkkinatuen saajista 64 prosenttia esimerkiksi saa yleistä asumistukea. Työttömyysturvan saajista kolmannes joutuu täydentämään toimeentuloturvaansa viimesijaisella toimeentulotuella, ja toimeentulotuesta on muodostunut ennen muuta työmarkkinatukea laajasti ja pitkäaikaisesti täydentävä tekijä, mikä ei voi olla oikein. Sen pitäisi olla viimesijainen sosiaalityötä tukeva lyhytaikainen avustus.

Etuuksien päällekkäisyys myöskin on eräs kysymys. Toimeentulotuen saajista noin 70 prosenttia saa jotakin Kelan monista etuuslajeista. Tässä maassa ei todella ole yhden luukun periaatetta. Köyhiä ei pelkästään nöyryytetä ja ahdisteta vaan luukutetaan. Kotitalous voi olla pahimmillaan jopa kuusinkertaisenkin tarveharkinnan kohteena. Päällekkäisten tarveharkintaisten etuuksien vuoksi kotitalouksien on myös erittäin vaikea parantaa työtulolla taloudellista asemaansa. Tässä suhteessa puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen on lopetettava ja myöskin pienituloisten verotusta on todella kevennettävä. Eli kun pienistäkin sosiaaliturvaetuuksista, kuten työmarkkinatuesta, sairausvakuutuksen pienimmistäkin päivärahoista ja opintotuesta, on tänään maksettava kunnallisveroa, niin tässä on se köyhyyden ydin, jossa pitää nyt nimenomaan ulottaa veroratkaisut koskemaan kaikkein pienituloisimpia. Pienten tulojen verotukseen vaikuttavaa perusvähennystä ei ole korotettu todella laman jälkeen.

Herra puhemies! Tienpito on aluekehityksen ja myös kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Perustienpidon rahoitusta on tuntuvasti lisättävä. Tältä osinhan sosialidemokraattien linja yhtyy täysin elinkeinoelämän perusteltuihin näkemyksiin. Myöskin perusradanpidon puolella kuin myöskin alueellisen kehityksen kannalta ratojen sähköistys ja muun muassa Helsinki—Oulu-pääratojen kuntoonsaattaminen nopeasti on koko kansallisen kilpailukyvyn kannalta keskeinen asia. Näitä koskien sosialidemokraatit myöskin esittävät perustellut esitykset.

On tärkeätä, että ne edellisen hallituksen tekemät päätökset tie- ja ratahankkeista myös pannaan täytäntöön. Tämä hallitushan meni perumaan muun muassa kaikki keskeiset edellisen hallituksen päättämät Itä-Suomen liikennehankkeet, ja tämä on erittäin turmiollista myöskin Itä-Suomen kehityksen kannalta kuin myös turvallisuuden kannalta.

Herra puhemies! Täällä on aikaisemmin keskusteltu metsäteollisuudesta, ja haluan vielä tässä lopuksi korostaa, että meidän on löydettävä yhteistyömahdollisuuksia suoraan myöskin Suomen ja Venäjän kesken. Metsäpolitiikan keskeiset toimijat on saatava kattavalla tasolla pääministeri Lipposen käynnistämien metsäpoliittisten huippukokousten muodossa avaamaan solmua. (Puhemies: Aika!) Meillä ei ole varaa nimenomaan laiminlyödä omaan hyvinvointiimme ja talouteemme ja työllisyyteen ja myös Itä- ja Pohjois-Suomen kehitykseen olennaisesti vaikuttavaa asiaa. Hallituksen piirissä ei ole selvää työnjakoa tässä asiassa, ja tältä osin pitäisin tärkeänä, että hallitus nyt nopeasti selvittää, kuka tästä vastaa ja mitä hallitus aikoo tehdä tässä todella olennaisessa talouden, työllisyyden ja Itä-Suomen kehityksen kannalta keskeisessä asiassa.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä budjettiesitys syventää yhteiskunnallisia tuloeroja, vaurastuttaa rikkaita ja laajentaa niiden joukkoa, jotka kituuttavat köyhyydessä minimituloilla.

Suomalaisen massamittaisen köyhyysongelman perussyihin tässä ei puututa. Työmarkkinatukea ei nosteta, vaikka sen alhainen taso on todettu muun muassa Kelan tutkimuksissa yhdeksi pääsyyksi suomalaiseen köyhyyteen. Hallitus sen sijaan on kiihdyttämässä työttömyyskortistojen suursiivousta ja pudottaa tuhansia työttömiä ulos työmarkkinatuelta kuntien toimeentulotuen varaan. Kotikaupungissani Raisiossa jo lähes puolet työmarkkinatuella olleista työttömistä on eri syin pudotettu tuelta. Tuki on siis lakkautettu kokonaan. Tänä aamuna työttömien edustajat kertoivat täällä, että koko maassa on jo yli 14 000 sellaista työtöntä, joilta tuki on lyöty poikki. Voitte kuvitella, mikä on pienituloisten hätä, kun siivous ulotetaan täysimittaisesti eteläisistä työvoimapiireistä todella vaikean työttömyyden alueelle Pohjois- ja Itä-Suomeen.

Julkisen työvoimapolitiikan keskittäminen elinkeinoministeriöön näyttää rapauttavan julkista työvoimapolitiikkaa, työllistämistä ja näyttää alistavan sen yritysvetoiselle työvoimapolitiikalle. Niin sanotut välityömarkkinat, toisin sanoen palkkatukityöllistäminen, siirretään työministeriön alaisuudesta sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen, ja tämäkin on merkki jostakin.

Valtiolle näyttää jäävän enää ulkomaisen halpatyövoiman maahan houkuttelu, kuten täällä ed. Satonen mainosti ja totesi. Silmät suljetaan kymmenientuhansien siirtotyöläisten polkuhintaiselta ihmiskaupalta. Tällä hetkellä meillä on kymmeniätuhansia ulkomaisia vuokratyöntekijöitä, joiden työehtoja ei valvo kukaan. Ne alittavat kaikki työehtosopimusten määräykset, eikä se ole tämän hallituksen mielestä mikään ongelma. Tarvitaan välttämättä lisäresursseja työehtojen valvontaan työsuojelupiireihin ja resursseja harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan, rikostutkintaan ja syyttäjälaitokseen.

Valtion ja kolmannen sektorin työllistämisvaroja budjetissa leikataan ja suunnataan yritysten palkkatukeen, kuten täällä on todettu. Hallitus ajaa alas satoja kierrätyskeskuksia, ekotoreja ja työpajoja, jotka ovat tarjonneet mielekästä työtä tuhansille vaikeasti työllistyville ja työkykyään menettäneille. Kyllä tämä on, hyvät edustajat, vihreän työministerin "varsinainen ekoteko".

Vasemmisto tulee vaatimaan työllistämisvarojen palauttamista ja lisäämistä, ja nyt myös ammattiyhdistysliikkeen on käytettävä painostusvoimaansa niin työttömien perusturvan korottamiseksi kuin myös työllistämisrahojen lisäämiseksi.

Ay-liikkeessäkään ei nähtävästi vielä ole herätty huomaamaan, millainen uusjako ja julkisen työvoimapolitiikan alasajo on käynnissä. Uskon kyllä, että hallituksella on vilpitön tahto alentaa työttömyyslukuja, mutta vain lukuja. Siksi keinovalikoimana näyttää olevan vain kortistojen siivous ja kymmenientuhansien työnhakijoiden siirto lopullisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Arvoisa herra puhemies! Budjettia mainostetaan niillä vähäisillä lisäeuroilla, joita annetaan kansaneläkkeisiin ja lapsilisiin, mutta yhteenvetoa ei tehdä siitä, miten paljon toisella kädellä otetaan pois, ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, polttoaineverot, sähkön hinnannousu vievät monin verroin enemmän kuin mitä lisäeurot antavat.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjiltä aiotaan kerätä 60 miljoonaa euroa enemmän kuin nyt. (Puhemies: Aika!) Rahat kerätään näennäisesti kunnille, mutta kuntien sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia leikataan samanaikaisesti täsmälleen samalla summalla. Hallitus leikkaa sieltä, minne se ei ole kylvänyt.

Asumiskustannusten nousu köyhdyttää tuhansia perheitä, mutta hallitus ei esitä mitään keinoja kustannusten nousun hillitsemiseksi. Päinvastoin se lupaa toteuttaa gryndereiden pitkäaikaisen tavoitteen ja lakkauttaa valtion aravalainajärjestelmän.

Arvoisa herra puhemies! Tämä budjetti on oikeistohallituksen ensimmäinen. Sen päälinja on häikäilemättömän epäsosiaalinen ja epäoikeudenmukainen. Siksi oppositiovoimien, ammattiyhdistysliikkeen, eläkeläisjärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen on vastarinnan, vaihtoehtovaatimusten ja voimakkaan painostustoiminnan avulla näytettävä jo lähtömetreillä, mitä tällaisen politiikan toteuttamisesta on luvassa.

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen siihen, että budjetissa on aikaisempaa enemmän vihreää vero-ohjausta ympäristöverojen muodossa. Tätä vihreät ovat ajaneet sekä hallitusneuvotteluissa että budjettiriihessä. On välttämätöntä ottaa käyttöön ohjauskeinoja, joilla ympäristökuormitusta vähennetään ja ihmiset saadaan pohtimaan kulutuksensa ympäristövaikutuksia.

On uskallettava sanoa myös epämiellyttäviä totuuksia. Halvan sähkön aika on ohitse, ja niin on oltavakin, sillä sähköä on tuhlattu ja tuhlataan edelleen. Energiaverojen korotukset kannustavat vähentämään energiankulutusta siellä, missä käytön kasvu on ollut erityisen voimakasta, eli kotitalouksissa ja liikenteessä. Jos sähkönkulutusta aletaan seurata tarkemmin, sähkölaskut saattavat hinnankorotuksista huolimatta jopa laskea.

Energiaa säästävillä valinnoilla välttyy veronkorotuksilta. Kevyen polttoöljyn hinnannousu parantaa selkeästi uusiutuvan energian kilpailukykyä lämmityksessä. Kasvava tietoisuus sähkölämmityksen kalleudesta toivottavasti muuttaa tilanteen, jossa vieläkin kaksi kolmannesta uusista pientaloista rakennetaan sähkölämmitteisiksi.

Tänään on voivoteltu sitä, että tavallinen tuppurainen joutuu energiansäästö- ja ympäristönsuojelutalkoisiin, vaikka meitä suomalaisia on esimerkiksi kiinalaisiin verrattuna niin vähän. Suomalaiset kuitenkin kuluttavat tätä nykyä niin paljon sähköä ja energiaa, että vastaavan kulutustason takaamiseksi kaikille maailman asukkaille tarvittaisiin neljä maapalloa. Ympäristöverot ovat tärkeä arvovalinta sinivihreältä hallitukselta, ja olen ylpeä tästä ekologisesta jäljestä budjetissa.

Korkeatasoinen osaaminen on Suomen valtti. Hyvä koulutus ja tutkimus eivät kuitenkaan synny itsestään. Vihreiden mielestä on tärkeää varmistaa yliopistojen perusrahoituksen suotuisa kehitys. Hallitusohjelmassa on sovittu, että yliopistojen perusrahoituksen tasoa nostetaan 80 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Ensi vuodelle perusrahoitusta on luvassa 20 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kehittämishankkeisiin suunnataan 7 miljoonaa euroa.

Senaatti-kiinteistöjen vuokrannostot sekä hallituksen tuottavuusohjelma uhkaavat kuitenkin yliopistoille luvattua lisärahoitusta. Ei ole kestävä tilanne, jos tuottavuusohjelma syö karhunosan lisärahasta, joka ei kokonaisuudessaankaan ole suuri. Vihreät odottavat, että tuottavuusohjelmaa tarkistetaan hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti sellaiseksi, ettei opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsi.

Olen huolissani kehitysvammaisille suunnattujen erityisammattikoulujen rahoituksesta. Erityisammattikoulujen ensi vuoden aloituspaikkojen määrä on riittämättömän rahoituksen vuoksi vaarassa vähentyä yli kolmanneksella. Tämä merkitsee useiden kymmenien hakijoiden jäämistä vaille koulutuspaikkaa. Tämä on surullista, sillä erityisammattikoulut tekevät arvokasta ja korvaamatonta työtä, jonka tavoitteena on erityisesti kehitysvammaisten ihmisten tasa-arvoisen yhteiskuntaan kuulumisen ja osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

Arvoisa puhemies! Lopuksi elokuva-alasta.

Pyrkimys nostaa elokuva-alan ensi vuoden rahoitusta uhkaa jäädä toteutumatta, ja kyseessä olisi ikävä takaisku. Kotimainen elokuva on ennennäkemättömässä suosiossa. Elokuva on taidemuoto, joka rakentaa kansallista identiteettiä ja toimii kansakuntamme muistina. On huolestuttavaa, että juuri suomalaisen näytelmäelokuvan satavuotisjuhlavuonna ala uhkaa jäädä täydelliseen paitsioon ja sen rahoitus on edelleen kaukana kauan tavoitellusta pohjoismaisesta tasosta.

Nykyisissä olosuhteissa elokuvien sisältö uhkaa näivettyä, kun tekijöiden on keskityttävä ainoastaan varmistamaan teoksensa kaupallinen menestys. Suomessa elokuvat joudutaan kuvaamaan keskimäärin 30 päivässä, kun eurooppalainen keskiarvo on noin 40 päivää. Meillä elokuvia myös tehdään halvemmilla päiväkorvauksilla kuin muissa Pohjoismaissa. Puutteellisen rahoituksen vuoksi suomalaiset elokuvantekijät joutuvat väistämättä tinkimään laadusta.

Olisi myös tärkeää pystyä turvaamaan suomalaisen elokuvan monipuolisuus. Kotimainen elokuvahan koostuu pitkien fiktioiden lisäksi myös dokumenteista, lyhytelokuvista ja animaatioista. Tätä kaikkea ei voida tehdä käytettävissä olevalla korkealla ammattitaidolla ja osaamisella, ellei rahoitusta saada nousuun ja vakaalle pohjalle.

Valtiovarainvaliokunnassa vihreät tekevät kaikkensa, jotta elokuva-ala saisi vähintään puheena olleet 1,2 miljoonaa, jotka nekin tosin riittävät vain alan jonkinlaisen luottamuksen palauttamiseen demokratiaa kohtaan. Suotavampaa olisi saada alalle vähintään 3 miljoonaa vuosittain, mikä nostaisi rahoituksen suurin piirtein pohjoismaiselle tasolle. Hallitusohjelmassa lukee: "Kotimaisen elokuvatuotannon julkista rahoitusta vahvistetaan." Pitäkäämme tästä lupauksesta kiinni.

Risto Autio /kesk:

Arvoisa puhemies! Vanhasen kakkoshallitus on nimennyt itsensä edeltäjäänsä sosiaalisemmaksi. Tätä itsearviointia me tässä lähetekeskustelussa pääosin mittaamme.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2008 on melkoinen painotuote. Tämän paksun keltaisen kirjan juoni paljastui jo alkukesän kehysriihessä. Siksi täällä käyty tähänastinen superkriittinen keskustelu on yllättänyt; kirjan sisältöhän oli tiedossa. Mutta tämän kirjan tai teoksen kirjoittajatiimiä arvosteleekin melkoisen potentiaalinen muu kirjoittajajoukko. Jokainen kansanedustaja haluaisi tähän antologiaan omat säkeensä.

Tämä kirja ei ole helppolukuinen. Olen hakenut siitä varta vasten sosiaalisuutta ja sille kaveriksi oikeudenmukaisuutta. Nämä käsitteet piirtyvät kirjasta esiin numeroina, jos ovat piirtyäkseen. Onneksi numerosarjat seisovat vuosilukujen alla. Rinnakkaiset luvut ja vertaukset edellisvuosiin tuovat talousarvioesitykseen konkretian. Muutos näytetään lukujen erotuksena tai prosenttiyksikköinä. Luvut itsessään ovat kylmää luettavaa, mutta lämpöä niistä saa esiin, kunhan ymmärtää, mihin raha kohdentuu. Sosiaalisuutta ja oikeudenmukaisuutta, kyllä sitä on.

En ala tässä toistaa täällä jo moneen kertaan lueteltuja parannuksia. Haluan vain ilmaista tyytyväisyyteni pienten eläkkeiden korottamisesta sekä eläkeläisten verotuksen oikaisemisesta. Vihdoin saamme jotain aikaiseksi sillä rintamalla.

Veteraaneille osoitetut toimet, erityisesti juhlavuoden tukipaketti, ovat lämmintä luettavaa. Tämä on sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Vaalikentillä juuri eläkeläiset olivat ne aktiivisimmat keskustelijat ja tiukimmat oman etunsa oikeutetut vaatijat. On vaikea ymmärtää, miten joku tulee toimeen muutamalla satasella kuussa tämän päivän Suomessa. Pelkällä kansaneläkkeellä kituuttava saa nyt kompensaatiota, mutta onko 20, 50 tai 70 euroa mikään korvaus monien vuosien pakollisesta säästökuurista?

Eläkeläisten joukossa on lisäksi ryhmä, joka uhkaa jäädä ilman hyvityksiä. Hallituksen toimet eivät yllä 800:n ja tonnin välissä ansaitseviin eläkeläisiin. Tiedän, että STM:n asettamassa työryhmässä mietitään tätäkin, miten tälle joukolle saataisiin myös sosiaalista hyvää aikaiseksi, vai riittääkö pelkkä muistaminen? Tuskin.

Aika yleinen vaatimus kentällä oli ja on alle 1 000 euron tulojen verovapaus. Tällainen ratkaisu ei kohdistuisi ainoastaan eläkeläisiin, vaan kaikkiin pienituloisiin. Yltäkylläisessä Suomessa sen pitäisi olla mahdollista. Tässä kohtaa on käännettävä katse tulevaisuuteen, toivottava, että perusturvauudistuksen jälkeen on vielä sosiaalisempi ja oikeudenmukaisempi hallitus.

Keltaisen kirjan kylmin luku sosiaali- ja terveysministeriön osalta oli 100 prosentin vähennys lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. 4 miljoonaa otetaan pois sieltä, missä on todellinen hätä. Se ei ole sosiaalisuutta. Onneksi kehittäminen muuttuu todelliseksi teonsanaksi, sillä katoavat miljoonat kohdistetaan lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon muilla momenteilla. Näin me eilen kuulimme ministeri Risikon täällä vakuuttavan. Valtion on huolehdittava syrjäytyneistä lapsista ja nuorista, se on sosiaalisuutta ja vastuuta.

Tulevan sosiaaliturvauudistuksen myötä Suomi kantakoon vastuunsa kaikkien kansalaisten etujen turvaamisesta. On käsittämätöntä, että maassamme elää ja työskentelee ihmisiä, joilla ei ole lainkaan sosiaaliturvaa. Viittaan tässä tutkijoiden ja taiteilijoiden erittäin kimuranttiin eläke- ja työttömyysturvaongelmaan. Miksi yhteiskunnan turvaverkko ei ulotu niihin, jotka vaalivat ihmisyyttä taiteen keinoin? Muutama vuosikymmen sitten Suomea rakennettiin teatterin lavalta, kyllä se tässä salissa pitäisi muistaman.

Televisio ja elokuva ovat ottaneet paikkansa yhteiskuntavaikuttajina. Elokuvan satavuotisjuhlavuotena meidän on pidettävä huolta, että tämä vaikuttamisen keino saa arvostuksensa myös riittävinä valtion tukina.

On kummallista, että mittaamme ylipäätänsä sosiaalisuutta tai oikeudenmukaisuutta rahassa. Eihän siitä lopulta ole kyse, vaan asenteistamme. Meidän tehtävämme toteuttaa oikeudenmukaisuutta on kohdentaa rahaa sinne, missä on sosiaalista epätasapainoa. (Puhemies: Aika!) Ketkä, missä ja koska ovat oikeutettuja saamaan itselleen hyvinvointia, tässä peruskysymys keltaisen kirjan kirjoittajille.

Vaikka lausuin aluksi tyytyväisyyteni siitä, miten pienituloisille eläkeläisille saatiin vihdoin jotain, haluan ilmaista tässä henkilökohtaisen pettymykseni siitä, että hallitusohjelmaan kirjoitetuista tavoitteista huolimatta ei tässä budjetissa näy varoja vammaisten subjektiiviseen avustajaoikeuteen.

Itselleni kovin tärkeät omaishoitajien asiat jäivät nekin odottamaan seuraavaa paksua keltaista kirjaa. Työtä siis riittää. On paljon sellaista, mitä en valtionhallinnossa ymmärrä.

Arvoisa puhemies! Keltaisen paksun kirjan perussisältö taitaa pitää linjansa muuttumattomana vuoden loppuun saakka, vaikka kriittinen muu vaikuttajajoukko pyrkii siihen puuttumaan tulevan syksyn aikana. Viimevuotiseen bestselleriin tunki puolitoistatuhatta muutosehdotusta, vain yhdeksän kelpasi. Mitä uudet aloitteet tänä vuonna ovatkin, toivon, että ne lisäävät keltaisen kirjan sosiaalisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen ensimmäinen talousarvioesitys on kelpo kokonaisuus. Hallitusohjelman toteuttaminen on lähtenyt budjettiesityksessä kunnolla käyntiin, ja nyt korjataan monia niitä ongelmia, jotka ovat menneinä vuosina menneiltä hallituksilta jääneet hoitamatta. Muutamia niistä mainitakseni: eläkeläisten verotus kevenee palkansaajien verotuksen tasolle, opintotuet nousevat monen vuoden odotuksen jälkeen, ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus on hallituksen toimesta polkaistu käyntiin.

Menestyvän yhteiskunnan ylläpitämiseksi tarvitaan vastuullista ja pitkänäköistä politiikkaa, kannustavuutta työntekoon, oikeudenmukaisuutta verotukseen, panostuksia koulutukseen ja paljon paljon muuta. Koskaan ei kuitenkaan voi tarpeeksi painottaa sitä, että kaikki hyvinvointi siihen liittyvine palveluineen kumpuaa työstä ja sen hedelmistä. Sen nykyhallitus on oivaltanut. Työn tekemisen edellytyksiä Suomessa hallitus edesauttaa monin tavoin. Oppisopimuskoulutusta lisätään, työllisyyskoulutusta suunnataan tehokkaammin ja työvoiman liikkuvuutta helpotetaan veroeduilla. Nämä ovat tärkeitä asioita jokainen, ja budjettiesitykseen kaikkine siihen liittyvine elementteineen voi olla tyytyväinen.

Kuitenkin koko budjetin syleilyn sijaan haluan tuoda keskusteluun kaksi yksittäistä asiaa: alkoholiverotuksen ja liikennehankkeet. Selväksi täällä on tullut se, että edellinen hallitus käytännössä sitoi resurssit pitkäksi aikaa uusien väylähankkeiden käynnistämisen osalta. Houkutus uusien investointien aloittamiseen on kuitenkin ymmärrettävää. Silti täytyy pitää mielessä pitkäjänteinen tiestön kunnossapito ja siihen liittyvät resurssit. Järkevä suunnittelu turvaa tasapainon ja jatkuvuuden niin uusissa investoinneissa kuin infran ylläpidossakin.

Merkittävien liikennehankkeiden aikataulusta päätetään helmikuussa eduskunnalle annettavan liikenneselonteon yhteydessä. Hankkeet on silloin laitettava prioriteettijärjestykseen, joka huomioi elinkeinopolitiikan ja yhteiskunnan kokonaisedun. Liikenneturvallisuuden on oltava yksi tärkeimmistä tekijöistä hankkeiden aikataulussa. Tässä väyläasiassa kuitenkin toivon, etteivät kokonaisuudet jää yksittäisten hankkeiden ristitulessa huomiotta. E18-tien kunto, liikennemäärä ja rekkaruuhkat ovat kaikkien tiedossa. Siksi se on hallitusohjelmassakin tärkeänä liikennehankkeena mukana. Oleellista tässä on kuitenkin huomata se, että liikenneväylät koko Kaakkois-Suomen alueella ovat käyneet ahtaiksi ja turvattomiksi johtuen liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen, lisääntymisestä moninkertaiseksi melko lyhyellä aikavälillä. Meno myös Valtatie 26:lla ja 15:llä muistuttaa villin lännen touhua, vaikka melko idässä ollaankin. Tämä tietenkin omana mielipiteenäni juuri näillä teillä paljon liikkuvana.

Arvoisa puhemies! Alkoholipolitiikasta. Alkoholiverojen korotus on vain osittainen askel oikeaan suuntaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Mielestäni alkoholiveron nostaminen pitäisi nähdä suurelta osin vain veropolitiikkana. Veron korottamista ei pidä nähdä hyvänä alkoholipolitiikkana, koska silloin unohdamme helposti, että hinta on vain pieni osa ongelmaa. Me suomalaiset tiedämme kyllä jo nyt, että jos hinnoittelu olisi juomisen esteenä, ei meillä pitäisi olla eurooppalaisen hintavertailun mukaan viinan aiheuttamia ongelmia juuri ollenkaan. Sanonta "alkoholi on aina hintansa väärtti" kuvaa liian hyvin suhdettamme alkoholiin. Sen, mistä kulutettu alkoholi on hankittu, sitä vastoin tulisi kiinnostaa meitä eli sen, mihin verotulot menevät. Pelkään pahoin, että vaikka kulutuksemme tilastojen mukaan vähenee veronkorotuksen myötä, niin kulutetun alkoholin määrä ei alene, niin kuin ei haittojenkaan määrä. Keskustelu viinan hinnasta ohjaa meidät helposti pois itse haittojen käsittelystä. Alkoholin hinta ei ole ongelma. Se ei ole sitä ollut aikaisemmin, eikä se ole sitä tulevaisuudessakaan.

Maarit  Feldt-Ranta  /sd:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Mielestäni budjetissa olevia esityksiä tulee arvioida siltä pohjalta, miten ne vaikuttavat suomalaisten ihmisten sosiaaliseen asemaan yhteiskunnassamme, miten ratkaisut vaikuttavat yhteisiin julkisiin hyvinvointipalveluihimme sekä miten Suomi kansallisena toimijana esiintyy muun maailman silmissä. Kun peilaamme hallituksen budjettiesitystä näitä kriteereitä vastaan, emme voi olla tyytyväisiä.

Ed. Autio pohti tässä juuri hallituksen sosiaalisuutta, sosiaalista omaatuntoa. Kyllä minäkin näen sillä sellaisen, mutta kovin pienen. Jos kysymme, onko hallituksen politiikka sosiaalisempaa, onko sen sosiaalisuus lisääntynyt siinä mittakaavassa, kuin mihin talous ja muu yhteiskuntakehitys antaisi mahdollisuuden, on minun vastaukseni toinen kuin ed. Aution: näin ei ole tapahtunut.

Arvoisa puhemies! Aloitan globaalista vastuustamme.

Hallituksen kehitysyhteistyöpolitiikkaa on hallitusohjelmaneuvotteluista alkaen leimannut antautumismieliala. Hallitus nosti kätensä pystyyn ja ilmoitti, että 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta voidaan saavuttaa vasta vuoteen 2015 mennessä. Välitavoitteekseen hallitus asetti EU:n minimitason eli 0,51 prosentin saavuttamisen vuonna 2010.

Vuoden 2008 budjettiesitys osoittaa, että rimaa on edelleen alennettu eikä tästä välitavoitteestakaan aiota vakavasti pitää kiinni. Kehitysyhteistyöministeri Väyrynen ilmoitti ponnekkaasti budjettiriihen alla, että ennakoitua nopeamman talouskasvun vuoksi kehitysyhteistyöbudjettiesitystä pitäisi korottaa vielä noin 26 miljoonalla eurolla, jotta vuonna 2008 päästäisiin 0,45 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Budjettiriihessä ei kuitenkaan tapahtunut mitään, ja niin hallitus on jo ensimmäisellä budjettiesityksellään heittämässä hyvästit omalle minimitavoitteelleen kehitysyhteistyön kasvattamisen suhteen, johon myös EU:ssa on selkeästi sitouduttu. Eduskunnan onkin budjettikäsittelyssä huolehdittava Suomen maineesta maailmalla ja korotettava kehitysyhteistyömäärärahoja edes sen verran, että Suomi voi uskottavasti pysyä maailmalle ilmoittamassaan minimitavoitteessa.

Lisäksi jäämme kasvavalla uteliaisuudella ja levottomuudellakin odottamaan porvarihallituksen varsinaisia kehityspoliittisia linjauksia. Kehitysyhteistyöministeri Väyrysen suulla olemme jo julkisuudessa kuulleet yhtä ja toista mielenkiintoista, mistä ainakin osittain henkii kaipuu takaisin menneiden aikojen kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Me jäämme tässäkin odottamaan koko hallituksen linjauksia, jotta asiasta voidaan käydä avoin ja perusteellinen poliittinen keskustelu. Eilen kuulimme, että tämä on jo lokakuussa edessä.

Niin tai näin, kehitysyhteistyön ehdottomana päätavoitteena pitää jatkossakin olla maailmanlaajuisen äärimmäisen köyhyyden vähentäminen ja viime kädessä lopettaminen, ja tämän saavuttaminen taas on ennen muuta rahasta kiinni, kuten YK:n pääsihteerin neuvonantaja Jeffrey Sachs totesi viime viikolla Helsingissä käydessään. Sachsin laskelmien mukaan äärimmäisen köyhyyden hävittämiseen tarvitaan vähemmän kuin prosentti maailman yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Meidän on kerta kaikkiaan huolehdittava uskottavalla tavalla omasta osuudestamme tässä talkoossa.

Arvoisa puhemies! Toisena asiana budjetissa kiinnitän huomiota julkisiin palveluihin, sekä niitten riittävyyteen että niiden laatuun.

Me sosialidemokraatit olimme valmiit tekemään kaksinkertaiset panostukset hyvinvointipalvelujen kehittämiseen kuin mihin istuva hallitus on nyt sitoutunut. Tämä olisi suunnattu julkisten palvelujen vahvistamiseen sekä erityisesti haavoittuvien ryhmien tukemiseen. Nyt näitä panostuksia todella tarvittaisiin. Monet niistä asioista, joita täällä on peräänkuulutettu — vanhustenhuollon kehittäminen, naisten tasa-arvon edistäminen, yliopistojen rahoituksen vahvistaminen ja monet muut tarpeelliset asiat — olisivat olleet hoidettavissa, jos tahtoa olisi ollut. Tämä hallitus on kuitenkin päättänyt toisin.

Valitettavasti en ole voinut välttyä tekemästä sitä tulkintaa, että hallitus tarkoituksellisesti pyrkii ajamaan julkisia hyvinvointipalvelujamme alas. Merkittävä osa hyvinvointipalvelujen tuottamisesta ollaan valmiita alistamaan markkinoille ja jäljelle jäävää julkista palveluverkkoa ei olla valmiita resursoimaan riittävästi. (Ed. Heinäluoma: Hyvin sanottu!) Yksityisten palvelujen olemassaolossa ei ole mitään vikaa, mutta jos lähdemme niitä yhteisillä verorahoilla tukemaan julkisten palvelujen kustannuksella, silloin olemme väärällä tiellä. Sen jälkeen meillä on julkisin varoin tuettu kallis yksityinen sektori ja huonosti toimiva, liian vähän resursoitu julkinen sektori. On aika helppo nähdä, ketkä ovat tällaisen politiikan voittajia ja ketkä häviäjiä.

Tästä tulemmekin kolmanteen kriteeriin eli siihen, miten hallituksen esitykset vaikuttavat eri ihmisryhmien sosiaaliseen asemaan yhteiskunnassamme.

Tämän budjetin suurimpia häviäjiä ovat sellaiset lapsiperheet, jotka elävät omalla palkallaan, käyttävät julkista päivähoitoa, julkista liikennettä ja terveyspalveluja. (Puhemies: Aika!) Kuulimme eilen sosialidemokraattien ryhmäpuheessa, mitä konkreettisia vaikutuksia tällaisella politiikalla on asuntovelalliselle tai tavalliselle omakotiasujalle. (Ed. Heinäluoma: Ymmärrettiinkö se?) Myös naiset ja pienellä eläkkeellä elävät ihmiset ovat tämän hallituksen politiikan häviäjiä. Me peräänkuulutamme tasa-arvoisempaa politiikkaa ja suomalaisen kasvun hedelmien jakamista tasaisemmin kaikkien suomalaisten kesken.

Ärade talman! Ännu helt kort: Regeringspartierna har svikit sina löften och för en sådan politik som på flera sätt ökar klyftorna i samhället. Vi anser att det i dagens Finland finns förutsättningar, både ekonomiska och andra, att driva en politik som är både nationellt och globalt rättvisare.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! On sekä välttämätöntä että mahdollista päättää valtion tuloista ja menoista oikeudenmukaisemmin. Eriarvoisuuden vähentäminen, perusturvan puutteiden korjaaminen ja ympäristön tila edellyttävät lisäpanostusta. Talousarvion ylijäämäisyys ja vahvistuva julkinen talous antavat mahdollisuuden oikeudenmukaisuuteen, ilman että vaarannetaan tulevaisuuden haasteisiin vastaamista. Hallituksen talousarvioesitys on runsaat 2 miljardia euroa ylijäämäinen. Ehdotetut menolisäykset mahdollistavat edelleen valtionvelan merkittävän lyhennyksen.

Meidän vaihtoehtomme vasemmistoliitossa perustuu yhteiskunnallisen, alueellisen ja kansainvälisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen. Kannamme vastuuta tulevista sukupolvista huolehtimalla ilmastonmuutoksen torjunnasta, ympäristöstä ja luonnosta, kansalaisten perusturvasta ja palvelujen kehittämisestä. Emme hyväksy terveyskeskusmaksujen ja muiden maksujen korottamista ja korotetusta maksusta saatavan tulon leikkaamista kunnilta. Julkisilla palveluilla täytyy taata kaikille tasapuolisesti turvallinen syntymä, hyvä päivähoito, laadukas koulutus, asianmukainen terveydenhoito ja inhimillinen vanhuus.

Hyvinvointipalveluiden turvaamisen ja sen myötä yhteiskunnallisen tasa-arvon lisäämisen kannalta keskeisessä asemassa on kuntatalouden kestokyky, koska kunnat tuottavat ja rahoittavat pääosan näistä palveluista. Hallituksen budjettiesitys ei kuitenkaan turvaa kuntatalouden kestokykyä. Hallitus toteaa ikäluokkien pienentymisestä koituvan säästöä 18 miljoonaa euroa ja lupaa sen opetuksen laadun parantamiseen. Ellei säästön käyttöä ohjata, se kuitenkin jää kuntien budjettien yleiskatteeksi eikä säästö takaa opetusryhmien pienentymistä. Edellytämme hallitukselta selkeää ohjausta.

Valtaosa 75 vuotta täyttäneistä asuu kotonaan. Moni heistä tarvitsee kuitenkin apua ainakin ajoittain. Siksi on tärkeää varmistaa vanhuspalvelujen saatavuus niin lailla kuin myös määrärahalla. Uudistamme viime vaalikaudella tekemämme ehdotuksen vanhuspalvelulaista.

Tällä hetkellä pienimmät etuudet eivät turvaa ihmisarvoista elämää. Pienimpiin etuihin kohdistuu myös ankarampi verotus kuin palkkatuloihin, joiden verotusta keventää ansiotulovähennys.

Nurinkurista on sekin, että kun viime kaudella korotettiin lapsilisää, niin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevilta korotus leikattiin pois toimeentulotukea pienentämällä. Nyt taas hallituksen ehdottama yksinhuoltajakorotus lapsilisään jää saamatta vastaavasti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevilta yksinhuoltajilta.

Perusturvaan voidaan lukea myös täysi kansaneläke, työmarkkinatuki, työttömyysturvan peruspäiväraha, opintotuki, alimmat sairausvakuutuksen päivärahat, toimeentulotuki, kodinhoitotuki. Näiden tukien tasot vaihtelevat epäjohdonmukaisesti ja ovat liian pieniä kohtuulliseen elämiseen. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdottaa tavoitteeksi, että perusturvan etuudet korotetaan täyden kansaneläkkeen tasolle. Tavoitteenamme on myös, ettei alle 10 000 euron vuositulosta maksettaisi veroa. Ensi vaiheessa pienten etuuksien verotusta kevennettäisiin nostamalla perusvähennys 3 000 euroon. Uudistuksen kokonaiskustannus olisi kaikkiaan noin 450 miljoonaa euroa. Nythän verouudistus suosii varakkaita ja hyvin toimeentulevia.

Monissa julkisen sektorin tehtävissä palkkaus ei vastaa niiden vaativuutta tai niiden edellyttämää koulutusta ja ammattitaitoa. Tämä on johtanut rekrytointivaikeuksiin, jolloin työssä olevan henkilökunnan työtaakka on kasvanut. Palkkatasa-arvo on tärkeä, ja se edellyttää riittävää valtionosuutta. Siitähän me tänään ja eilen olemme keskustelleet aika paljon, etten lähde siitä sen pitempään puhumaan.

Työsuhteen jatkuvuus parantaa elämänlaatua. Pätkätöiden epävarmuuden varaan ei voi rakentaa. Lain mukaan määräaikainen työsuhde on vain perustelluista syistä hyväksytty poikkeuksellisesti.

Lopuksi toteaisin sen, että jos viime syksynä tähän aikaan olisi hallituksen budjettiesitys ollut tämän suuntainen kuin nyt on, meillä saattaisi olla toisenlainen hallitus. Jos tässä nyt haukutaan tätä budjettia, niin on täällä niin sanotusti monta semmoista näennäistä hyvääkin, mikä jo viime syksynä olisi merkinnyt sitä — tämä nyt niin kuin sosialidemokraateille haasteena — että näin porvari osaa tehdä kulissit kuntoon.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Koko inhimillisen elämän kirjo näyttäytyy kuntien palvelutuotannon arjessa, sen toiminnallisessa ja taloudellisessa toimintaympäristössä, kaikissa ihmisen elämänkaaren vaiheissa. Näin keskeisen tekijän hyvinvoinnista, siis kuntien ja sitä kautta kuntalaisten hyvinvoinnista, ovat Matti Vanhasen molemmat hallitukset pitäneet hyvää huolta.

Paras-hankkeen käynnistäminen viime hallituskaudella on keskeisin keino menokehitystä jarruttamalla ja palvelutuotantoa tehostamalla parantaa kuntien taloudellista tilannetta. Kuntahistorian ehkä suurimpien muutosten edessä kunnissa on tunnettu Paras-intoa ja Paras-tuskaa.

Tällä hetkellä kuntatalouden yleinen kehitys on melko myönteinen. Vuosikate riittää keskimäärin poistoihin ja myös nettoinvestointeihin. Näin siis keskimäärin. Kuntien talouden tilan eriytymiskehitys on huolestuttavaa, ja juuri noissa alijäämäisten tilinpäätösten kunnissa Paras-hankkeenkaan keinovalikko ei välttämättä tuo tasapainoa kunnan talouteen tai turvaa palveluja sinne, missä ihmiset ovat.

Toisin kuin eilen opposition edustajat täällä todistivat, ensi vuoden valtion talousarviossa varataan kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 20 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä kuluvan vuoden talousarvioon 5,5 miljoonaa euroa. Harkinnanvaraisia myönnettäessä huomioidaan paitsi kuntatalouden eriytymiskehitys myös se, miten suuria askeleita kohti uusia tehokkuutta tuottavia rakenteita kunnat ovat ottaneet. Siis vastuullista yritteliäisyyttä palkitaan. Lisäksi kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistus samoin kuin valtionosuuksien indeksitarkastukset toteutetaan täysimääräisinä ensi vuoden alusta lähtien. Samoin veromenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisinä.

Puitelaki antaa mahdollisuuksia kunnille löytää ja toteuttaa kuntaansa koskevat tasapainottamistoimenpiteet vuoden 2012 loppuun mennessä. Olemme siis vasta Paras-taipaleen alkumetreillä eikä keskeneräistä sovi tuomita, mutta parannusehdotuksia toki tarvitaan. Tuo huolestuttava eriytymiskehitys antaakin aihetta miettiä uudenlaisia painotuksia myös valtion talousarvioesitykseen ensi vuoden osalta.

Arvoisa puhemies! Hallitus tukee kiitettävästi kuntien pyrkimyksiä parempaan palvelutuotantoon. Keskeisiksi kuntien talouden ja toiminnan tehostamiskeinoiksi haetaan kuntaliitoksia ja kuntien välistä yhteistyötä. Valtion budjetissa on esitetty, että kuntien yhdistymisavustuksiin varataan niin kutsuttua porkkanarahaa 45 miljoonaa euroa ja vastaavasti yhteistoiminnan tukemiseen 2 miljoonaa euroa. Kuntien yhdistymisavustukset ovat siis yli kaksikymmenkertaiset verrattuna kuntien väliseen yhteistoimintaan. Mielestäni tuo suhde ei ole oikea. Se ei vastaa sitä todellisuutta, mitä kuntakentällä tapahtuu. Kuntien vapaaehtoiset yhdistymiset ovat toki kannatettavia, mutta todellisuudessa kunnat hakevat ratkaisua palvelutuotannon ongelmiinsa yhteistoiminnan keinoin suhteessa paljon enemmän kuin nämä avustukset antavat ymmärtää.

Miksi sitten kuntaliitoksia suositaan budjetissa monikymmenkertaisesti enemmän kuin kuntien välistä yhteistyötä? Kuntaliitokset eivät automaattisesti ole tae palvelutuotannon onnistuneelle järjestämiselle. Useissa tapauksissa erilaiset yhteistyömuodot voivat olla jopa parempia ratkaisuja kuin osin kuntaliitosporkkanarahan innoittamana tehty kuntaliitos. Toki paljon hyviä kuntaliitosesimerkkejä on olemassa, mutta tässä kuntatalouden tilanteessa keinovalikkoon on tasa-arvoisesti hyväksyttävä myös muutkin keinot kuin liitokset, ja sen pitää näkyä myös talousarviossa. 45 miljoonaa liitoksiin ja 2 miljoonaa yhteistyön tukemiseen ei osoita sitä, että kuntia aidosti kannustettaisiin löytämään omat ratkaisunsa, läpi valtakunnan käyvää yhteismitallista, kaikkialla toimivaa patenttiratkaisua kun ei ole vielä keksitty.

Arvoisa puhemies! Oppositio on toistuvasti syyttänyt hallitusta aluepolitiikan puutteesta. Itse kannan huolta perustienpidon ja raideliikenteen tilasta sekä itäsuomalaisittain Kallansiltojen korjaamisen ja Kuopion hammaslääketieteellisen aloitusajankohdan suhteen.

Alueelliset hankkeet ja tarpeet ovat mittavia, ja keskeisimmät niistä toteutetaankin vaalikauden kuluessa, myös nämä äsken mainitsemani. Aluepolitiikka vaatii pitkäjänteisyyttä, ja sen edistämiseen myös pääoppositiopuolue olisi pitkällä hallituskaudellaan voinut osaltaan vaikuttaa.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Elämme ratkaisevia vuosia. Nyt tehdään toimenpiteet, joilla selviydymme tulevista heikomman taloussuhdanteen vuosista, väestörakenteen muutoksista, kovenevasta globaalista kilpailusta ja valtion velkataakasta. Valtionvelka on 2 miljardin lyhennysten jälkeen hälyttävän korkea: 55,7 miljardia euroa. Velat ovat tuolloin 10 miljardia euroa suuremmat kuin yhden vuoden tulot. Pelkästään korot ovat 2,4 miljardia. Luvut kertovat kylmän totuuden. Lapset eivät saa joutua velkojemme maksajiksi. Heille on jätettävä terve talous. Paineita heillä on jo riittävästi. Uudet sukupolvet joutuvat maksamaan eläkkeitä huomattavasti enemmän kuin nyt eläkkeellä olevat ovat maksaneet. Sukupolvien välillä tulee olla tasa-arvo.

Mieliämme hämärtävät tällä hetkellä lisämiljardit, mutta samaan aikaan meillä on tämä inflaatiopeikko, joka on puhuttanut. Sillä on itse asiassa omat hyvät puolensa. Osa kotitalouksistamme on velkaantumisessa sietokyvyn rajoilla. Onneksi inflaatio nakertaa velkaa alaspäin. Erityisesti olen huolissani nuorten lapsiperheiden puolesta. He ovat ostaneet asuntonsa kalliilla hinnalla luullessaan korkotason pysyvän alhaisena. Perheiden talousahdinko kasvattaa riskiä perheiden sisäisten ristiriitojen räjähtämiseen.

Jatkan edelleen tarkastelemalla, mitä budjetti antaa perheille, lapsille ja nuorille.

Lapsiperheet pääsevät osingoille tuloveron kevennyksistä. Palkankorotukset eivät haihdu ilmaan marginaaliverotuksen vuoksi, ja kunnallisveron ansiotulovähennyksen nostaminen jättää hitusen enemmän käteen. Yksinhuoltajaperheille tulee 10 euroa enemmän kuukaudessa yhdestä lapsesta. Kolmen lapsen yksinhuoltajaperheessä se tekee 30 euroa. Sillä rahalla perhe saa ruokaa kahdeksi päiväksi. Lapsiperheiden taloudelliseen asemaan vaikuttavat nyt tehtävät budjettipäätökset. Lapsilisä pysyy ennallaan, joten sen ostovoimaa nakertaa inflaatio. Päivähoitomaksujen korotukset nostavat perheen kuukausikustannuksia. Mitä enemmän lapsia on, sitä enemmän kustannuksia. Sen sijaan terveydenhuollon maksujen korotukset eivät rokota niin paljon työssäkäyvää perhettä.

Energian ja polttoaineen korotukset tuntuvat perheiden taloudessa. Ratkaisuja löytyy. Perheissä voidaan pohtia, mikä meidän ilmastotekomme on. Ilmastoteon avulla voidaan korotukset nollata. Perheessä voidaan alentaa kodin sisälämpötilaa 1—2 asteella, tiivistää ikkunat kunnolla. Jatkossa lapset kävelevät kouluun tai harrastuksiin, jotka sijaitsevat kävelymatkan päässä. Itse jätän kerran tai kaksi viikossa auton kotipihalle ja menen junalla töihin. Suosittelen samaa muillekin aikuisille.

Kaikki lapsemme eivät elä onnellista lapsuutta. Lasten pahoinvointi näkyy niin sanotuissa hyvissä perheissä kuin myös vaikeimmissa olosuhteissa sinnittelevissä perheissä. Vanhemmuus ei ole yhtä voimissaan kuin omina lapsuusaikoinamme. Osalla perheistä ei ole siihen kykyä, toisilla taas ei ole aikaa. Osassa perheitä väkivalta ja päihteet ovat osa arkea. Kuhmut ja haavat lasten kehoilla voivat kertoa lasten elämän tosiasioita. Tässä tarvitaan niin perhetyötä kuin lastensuojelun toimenpiteitä. Uusi lastensuojelulaki on lasten turvaksi, ja sen toteuttamiseen annetaan valtionosuutta lisää 6,8 miljoonaa. Se on tarpeeseen.

Mitä muuta meillä on tarjota lapsillemme, eläkkeidemme maksajille? Lapsen elämän tärkeimpiä asioita on hyvä peruskoulutus. Se antaa kivijalan tuleville oppi- ja työvuosille. Hallitus on luvannut, että peruskoulujen laatua parannetaan. Nyt on tärkeää löytää keinot, joilla perusopetuksen laatua lähdetään tositoimin kunnissa rakentamaan. Lähtötilanne on hyvä ja huono. Kunnissa on suuret vaihtelut. Oppimistulokset ovat huippuluokkaa, mutta samaan aikaan erityisoppilasmäärät kasvavat ja osa lapsista tipahtaa kokonaan kärryiltä. Yhtään sielua emme saa menettää syrjäytymiskierteelle. Se on unelma, jota haluan olla toteuttamassa. Tämä unelma on myös ratkaisu tulevaisuuden haasteisiin.

Nuoret tekevät tärkeitä ratkaisuja peruskoulun viimeisillä luokilla. Ovatko ratkaisut aina osuneet oikein? Eivät. Emme voi hyväksyä tosiasiaa, että keskeyttäneiden osuus esimerkiksi lukiokoulutuksessa on 11 prosenttia ja ammatillisessa peruskoulutuksessa 30 prosenttia. Tässä hukataan tärkeitä työvuosia, verovaroja ja opettajien työaikaa, ja nuoren itsenäistyminen viivästyy. Järjestelmässämme on rehellisesti sanottuna jotain perusteellista vikaa. Vian syyt tulee ensi tilassa tutkia ja tehdä sen pohjalta toimenpideohjelma. Lopputuloksena on kuitenkin se, että me saamme nuoren työhön nopeammin ja hän pääsee kiinni itsenäiseen elämään.

Jätetään lapsillemme ja heidän lapsilleen mahdollisuus yhtä hyvään hyvinvointiyhteiskuntaan kuin meillä itsellämme on. Talousarvio kantaa vastuuta tästä. Paljon meillä jää kuitenkin tehtävää, mutta ensimmäisen vuoden budjettinäyttö on vahva ja vastuullinen.

Antti Vuolanne  /sd:

Arvostettu puhemies! Hyvät kansanedustajat! Joudun valitettavasti näissä oloissa aloittamaan tämän talousarviopuheenvuoroni lukemalla terveiset, jotka perushoitajat ja terveydenhoitajat lähettävät tähän saliin. Hoitoalan järjestöt SuPer ja Tehy vaativat hallitusta esittämään ratkaisua, jolla hoitoalan työvoiman saatavuus ja alan kilpailukyky turvataan. Liitot pitävät raukkamaisena sitä, että yhteiskunnan kipupisteillä on haalittu vaalivoitto ja kun tarvitaan toimenpiteitä asioiden kuntoon saattamiseksi, heitetään vastuu muualle. Kaikki puolueet puhuivat vaalien alla hoitajien palkkauksen parantamisen puolesta. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen vaati ponnekkaasti terveydenhuollon palkkojen kuntoon saattamista.

Hallitusohjelmassa hallitus sitoutuu tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Hallituksen lupaama raha tasa-arvoerään on nyt jäämässä noin 30 euroon, kun vaalien alla puhuttiin sadoista euroista. Hallitusohjelmassa on lisäksi kirjaus, jossa todetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluihin turvataan riittävä ammattitaitoinen henkilöstö muun muassa kilpailukykyisellä palkkauksella. Hallitus ilmoitti kantansa, että kuntatyönantajan tarjous täyttää hallitusohjelman kirjauksen edellytykset valtion osallistumisesta kunta-alan sopimukseen.

Me tiedämme jo nyt, että tämä vaalilupausten vesittäminen oli vuosisadan huijaus, se oli hoiva-alan huijaus, ja se koski erityisesti niitä ihmisiä, jotka tekevät tässä maassa erästä tärkeimpiin ja arvokkaimpiin kuuluvaa työtä: hoitavat lapsia, vanhuksia, sairaita. Minä ihmettelen sitä, että kun Suomi on tällä hetkellä rikkaampi kuin koskaan — kiitos niistä 12 vuodesta, jotka sosialidemokraattinen työväenliike oli hallituksessa aiheuttaen sen, että meillä oli eräs Euroopan nopeimpiin kuulunut talouskasvu ja työllisyyden parantaminen edellisen porvarihallituksen jäljiltä — niin nyt tämä hallituksen ja porvaripuolueitten epäsosiaalisuus on näkynyt järkyttävällä tavalla täällä pidetyissä puheenvuoroissa ja hallituksen linjauksissa. Tämän valtion rahan kuihtuminen 160 miljoonaan euroon tarkoittaa sitä, että hallitus kääntää selän hoiva-alalle ja sen työntekijöille. Kun tähän yhdistyy se, että kansallinen kokoomus pääsi hallitukseen vain tämän huijauksen ansiosta, seuraa tästä rangaistus. Se rangaistus tulee, se tulee ensi vaaleissa, ja se rangaistus tulee olemaan kova. Vakavilla asioilla, hyvät poliitikot, ei pidä leikkiä.

Sen tosiasian, että tällä kertaa meidän hallituksessamme ei ole työväenpuoluetta läsnä, vaikka se on yleisesti kuulunut suomalaiseen perinteeseen ja konsensukseen, huomaa myös hallituksen monista muista linjauksista, muun muassa siitä, että tämän porvarihallituksen veroratkaisuiden vaikutus nimenomaan työllisyyteen — ja tässä vetoan erityisesti meidän työministeriin — jää vähäiseksi. Palkansaajien käytettävissä olevat tulot eivät kasva ensi vuonna. Maksujen ja veronkorotusten vaikutus tähän palkansaajan käteenjäävään tuloon on musertava, ja nyt me huomaamme sen, että tämä hallituksen linjaus on hyvin ideologinen. Kokoomus kävi viime presidentinvaalit teemalla "Työväen presidentti" olematta työväen puolue. Se kävi nämä eduskuntavaalit puhumalla työväenliikkeelle tärkeistä asioista, pettämällä nämä kannattajaryhmät. Me tiedämme, että valtiovarainministeri Jyrki Katainen haluaisi olla matalapalkka-alojen ay-demari, koska hän on sellaisena esiintynyt ja sellaisena puolueelleen puheenjohtajana hankkinut vaalivoiton, mutta ei se riitä, että on wannabe-ay-demari. Teot ratkaisevat. (Puhemies: Aika!) Ei sillä tule matalapalkkojen oikeuksia ajavaksi ay-demariksi, että puhuu, mutta ei toteuta, mitä puhuu. Se on sitten vain "bara tala, icke betala" -linja, niin kuin tämä hallitus on osoittanut.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Työllisyys kohenee tällä hetkellä huomattavasti. Viimeisten tilastojen mukaan Suomessa oli elokuun lopussa 50 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste on Tilastokeskuksen mukaan laskenut alle 6 prosentin. Olemme lähestymässä hallituksen tavoitteita. Työllisyysaste on noin 72 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että työpolitiikassa on siirrytty tai ollaan siirtymässä työttömyyden hoidosta hoitamaan työvoimapulaa. Tämä näkyy myös hallituksen linjauksissa ja budjettikirjassa. Tosin ongelmiakin on, ja hallitus kantaa erityistä huolta nuorten ja vammaisten työllistymisestä.

Hallitus esittää työministeriön ja ensi vuoden alusta työ- ja elinkeinoministeriön alaisen työvoimapolitiikan määrärahoihin 44 miljoonan euron lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna. Yhteensä työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahat ovat 560,7 miljoonaa euroa. Työvoiman saatavuus on tässä työmarkkinatilanteessa työvoimapolitiikan tärkein painopiste. Työhallinto pyrkii yhteistyössä työnantajien kanssa täyttämään avoimet työpaikat mahdollisimman nopeasti, lyhentämään työttömien työnhakijoiden työttömyysjaksoja ja helpottamaan myös vaikeasti työllistyvien sijoittumista työhön. Tässä iloisin uutinen ehkä viimeisissä tilastoissa, jotka tulivat tiistaina, on se, että joka viides pitkäaikaistyötön on työllistynyt. Toisin sanoen olemme tilanteessa, jossa myös yli vuoden työttöminä olleiden määrä vähenee voimakkaasti.

Määrärahoja suunnataan ensi vuoden alusta uudelleen siten, että tuetaan ennen kaikkea työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tämä merkitsee käytännössä seuraavia painopisteitä:

Ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen panostetaan, jotta ammattiosaaminen olisi ajan tasalla tai henkilö, joka haluaa vaihtaa ammattia, pystyy sen tekemään niille aloille, joilla työvoimapula on ajankohtainen.

Toiseksi, koulutusta räätälöidään yritysten tarpeisiin entistä paremmin. Yritysten kanssa lisätään niin kutsuttua yhteishankintakoulutusta, jossa yritys ja työvoimatoimisto yhdessä määrittelevät koulutuksen tarpeen ja sisällön.

Kolmanneksi, yksityisen sektorin — ja tähän kuuluu myös kolmas sektori, yhteisöt — tukityöllistämistä lisätään.

Tavoitteeksi on asetettu se, mikä hallitusohjelmaan jo kirjattiin, että ammatillisen työvoimapoliittisen koulutuksen ja palkkatuen jälkeen 40 prosenttia ihmisistä työllistyy avoimille työmarkkinoille. Vuonna 2008 tavoite on 36 prosenttia. 40 prosenttia oli koko hallituskauden tavoite.

Tärkein työpolitiikan sisältö liittyy nuorten ja vammaisten työllistymiseen. 50 miljoonaa euroa varattiin vammaisten ja nuorten matalapalkkatukeen. Se on nyt siirretty työvoimapolitiikan toimenpiteisiin, joita suunnittelemme varsinkin nuorten kohdalla opetusministeriön kanssa yhdessä. Määrärahasta kohdennetaan vammaisten työllistämiseen 18 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee sitä, että vammaisten työllistymisen määrärahat kaksinkertaistuvat, toisin sanoen 36 miljoonaan euroon. Tässä on nimenomaan muistettava myös se, että meillä on tällä hetkellä noin 200 000 vammaista, joista 70 000 on arviolta täysin työkykyisiä ja 20 000 näistä on nimenomaan työttömiä työnhakijoita. Meillä on siis mahdollisuus saada lisää työvoimaa myös näillä rahoilla.

Määrärahasta 30,5 miljoonaa kohdennetaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymiseen ja ammatilliseen koulutukseen. Lehdistössähän on esitetty näitä lukuja viime aikoina, että 100 000 nuorta on kadonnut, he eivät ole koulutuksessa, he eivät ole työvoimatoimistoissa työttöminä työnhakijoina. Opetusministeriön kanssa yhdessä perkaamme nyt tätä tilannetta ja selvitämme sitä, missä nämä nuoret ovat ja mitenkä heidän tilannettaan voidaan edesauttaa. Tarkoitus on ohjata nämä määrärahat ammatilliseen koulutukseen, tukityöllistämiseen, työpajatoimintaan ja neuvonta- ja ohjaustyöhön.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi yksilöity työnhakusuunnitelma on tehty Suomessa noin 80 prosentille nuorista kolmen kuukauden määräajan kuluessa. Aktivointiaste on 37,7 prosenttia.

Lopuksi: Loput 1,5 miljoonaa tästä 50 miljoonan määrärahasta käytetään oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen. (Puhemies: Aika!) —Haluaisin todeta vielä tukityöllistämisestä. Montako minuuttia on jäljellä?

Hyvä. — Tukityöllistämisestä sen verran, että tästähän oli hyvin erilaisia mielikuvia. Tällä hetkellä kuntien tukityöllistäminen säilyy noin vuosien 2005—2006 tasolla. Kolmannen sektorin tukityöllistäminen lisääntyy hieman, ja yritysten tukityöllistäminen lisääntyy hieman. Tästä haluaisin todeta sen, että työvoimapoliittisia rahoja on siirretty ammatillisen koulutuksen opetuspaikkojen lisäämiseen, ja se merkitsee, että meillä on vähemmän rahaa työttömyyspohjaisiin investointitukiin. Tässä tilanteessa haluaisin todeta sen, että kun olemme työvoimapulan tilanteessa, on tärkeää panostaa ihmisiin eikä infrastruktuuriin. Lisäksi nämä investointituet usein käytetään nimenomaan rakennussektorilla, jolla tällä hetkellä on erittäin voimakas työvoimapula. Toisin sanoen, palaamme tähän asiaan varmaan myöhemmin, mutta tällä hetkellä panostus on ihmisiin, ei infraan.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä yhtyä siihen ministerin iloon, että joka viides pitkäaikaistyötön on saanut työtä, mutta ministeri olisi voinut sanoa kiitokset tässä yhteydessä edelliselle työministerille Filatoville, jonka ansiosta — ja hallituksen ansiosta — näin on tapahtunut.

Mutta sitten tätä miinuslistaa. Kyllä ministeri olisi voinut rehellisesti todeta sen, että näitten työllisyyspoliittisten investointitukien taso romahtaa, joilla Itä- ja Pohjois-Suomeen, myöskin Karjalaan on tehty satoja työpaikkoja. Myöskin teidän toimintanne seurauksena maahanmuuttajien koulutus heikentyy. Valmentava koulutus supistuu merkittävästi, ja se on syvässä ristiriidassa hallituksen ohjelman kanssa.

Kolmas, joka ei kuulu nyt ihan suoraan työministeriöön: Minusta on noloa, että vaikka te puhutte ammatillisesta koulutuksesta, te kehtaatte lopettaa Noste-ohjelman, joka nimenomaan on kohdennettu niille 300 000 suomalaiselle, jotka ovat työelämässä tai sen ulkopuolella ilman ammatillista perustutkintoa. Nämä ovat rankkoja miinuksia, ja toivon, että ministeri jotakin koettaisi tehdä jatkossa, että tätä kuoppaa voitaisiin täyttää. (Ed. Lahtela: Onko se vihreiden linja semmoinen?) — Niin!

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Cronberg, työministeri, on tärkeässä taitekohdassa, kun hallitus suunnittelee ja aikanaan ratkaisee, minkälainen tästä todella suuresta uudistuksesta, perusturva-, sosiaaliturvauudistuksesta, tulee, koska siinä täytyy justiin nämä sosiaalietuudet, työttömyysturva, kaikki muut, toimeentulotuet, yhdistää kattavaksi järjestelmäksi, joka ei pudota ketään pohjalle. Vihreitten ratkaisuhan on ollut perustulo. Joskus aikaisemmin liberaalina käytin tästä sanaa negatiivinen tulovero, joka on periaatteessa ihan sama asia.

Mikä järjestelmä teillä on tavoitteena, jolla esimerkiksi työttömyysturva ja siihen liittyvät toimeentulotuet, sosiaalituet, voitaisiin yhdistää niin, että ihminen saisi käydä töissä, pienissäkin töissä, mutta ei kuitenkaan putoaisi pohjalle? (Puhemies: Aika!) Tätähän on esimerkiksi SDP:n puheenvuoroissa täällä kritisoitu, että tämmöisen järjestelmän te olette itse luonut.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On todella upeaa, että työttömyysaste on saatu painettua alle 6 prosentin. Siitä tietysti on kiittäminen ... (Ed. Gustafsson: Kiitos punamultahallituksen!) — Ed. Gustafsson, olin nimenomaan tulossa tähän asiaan, että edellisen hallituksen aikana tehdyt työvoimapoliittiset toimenpiteet ovat edesauttaneet sitä, että tällä Vanhasen toisella hallituksella on siinä mielessä hyvä perintö lähteä liikkeelle.

Mutta toisaalta, kun katsotaan nyt, mitä on jäljellä työvoimahallinnon piirissä työttömiä, niin me kaikki tiedämme sen, että ne eivät ole kykeneviä töihin. Minun mielestäni tässä olisi syytä katsoa nyt eteenpäin ja antaa heille arvoisa mahdollisuus siirtyä eläkkeelle tai jotenkin muuten pois sieltä.

Toinen asia, mikä huolestuttaa, on myös se, että te-keskukset ovat hyvin aktiivisesti rahoittaneet tiehankkeita elinkeinovoimapoliittisin perustein, ja nyt näyttää siltä, että tämä tuleva vuoden 2008 budjetti eliminoi nämä rahat pois. Muun muassa meillä on erittäin kiitettävästi Etelä-Pohjanmaan te-keskus osallistunut tällaisiin tiehankkeisiin, jotka ovat tietysti aluepoliittisesti olleet erittäin tärkeitä. Kysyisin ministeriltä: Mitä jatkossa tämän suhteen?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä näistä työllisyysperusteisista investointimäärärahoista. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on saanut erittäin hyvän selvityksen, mitä niillä rahoilla on saatu aikaan, ja se selvitys oli hyvin vakuuttava. Nyt ne määrärahat tipahtavat neljäsosaan nykyisestä tasosta.

Ja kokoomukselle voidaan esittää kysymys, kun te haukuitte viime kaudella koko ajan tempputyöllistämistä: Miksi te vähennätte sitä määrärahaa kaikista rajuimmin, jolla on tuettu elinkeinoelämää ja luotu nimenomaan pysyviä työpaikkoja? Vihreiltä voi kysyä: Miksi te romahdutatte sen määrärahan, joka on suuntautunut ympäristöinvestointeihin? Ja keskustalta voidaan aivan samalla lailla kysyä: Miksi te olette ajamassa alas sen määrärahan, jossa pienimmällä euromäärällä, suhteessa pienimmällä euromäärällä, on saatu pysyvimmät työllisyysvaikutukset nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomessa? Katsotteko te aivan vierestä, kun pääministeri Vanhasen johdolla, jolle kaikki aluepolitiikka on ulkoa opeteltua, te olette viemässä aluepolitiikkaa saattohoidossa hautaan?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mustajärvelle sanoisin, että kyllä tässä istumme samassa kelkassa ja kyselemme ministeriltä nimenomaan sitä, voiko näitä työllisyysinvestointeja suunnata jollakin tavalla järjestelmän sisällä niin, että nimenomaan ne heikon työllisyyden alueet tulisivat huomioiduiksi. Vielä on, ed. Mustajärvi, parantamisen paikkaa ja aikaa, teemme sitä parasta aikaa.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen samaa kuin ed. Mustajärvi tässä, koska työllisyysperusteiset investointituet on jo tänä päivänä kohdennettu aika tarkkaan. Ja ihmettelen vielä enemmän, kun ministeri Cronberg eilen puhui täällä siitä, että ne ovat tehottomia. Nimittäin tänä päivänä soittelin useampaan paikkaan ympäri maata ja soitin ministeriöön ja virkamiehet siellä väittivät ihan toista. Ne väittivät sillä tavalla, että ne rahat on käytetty tehokkaasti sillä tavalla, että niillä on syntynyt pysyviä työpaikkoja. Sen takia odottaisi, että ette enää puhu täällä semmoista ihan puppua, mitä eilen puhuitte, koska minusta kannattaa puhua totuutta näissä asioissa.

Kuuntelin tarkkaan teidän puhettanne äsken. Siinä nyt unohtui se sana räätälöinti. Minä olen teidän puheita kuunnellut tässä, ja taisi olla ed. Ravi, joka tuolla kirjoitti jossakin lehdessä, miten tämä hallitus tulee räätälöimään asioita. Tässä on vähän niin kuin semmoisesta vanhasta kansansadusta kyse. Elikkä siinähän se kaveri, mikä sille keisarillekin kävi tekemään vaatteita, sanoi, että tyhmät eivät huomaa ollenkaan. No, keisarille ei voinut sanoa, että hän on tyhmä, niin totta kai ne ovat hienot vaatteet. Minä uskallan sanoa, että tämä teidän työllisyyspolitiikkanne on samanlaista. Eli keisarilla ei ole vaatteita.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta se, kun edustajat Mustajärvi ja Gustafsson eivät keksi mitään muuta kritisoitavaa kuin nämä työllisyysperusteiset investoinnit, kertoo hyvin siitä, kuinka hyvä tämä uusi budjetti on työministeriön osalta. Ja aivan kuten ministeri sanoi, ne rahat on käytetty ammatillisten oppilaitosten sisäänottomäärien lisäämiseen.

Kyllä minun täytyy sanoa, kun me olemme ed. Gustafssonin kanssa Pirkanmaalta, että kyllä minä näen paljon parempana sen, että lisää oppilaspaikkoja tulee Tampereelle, kuin sen, että niillä rahoilla rakennetaan tietä Itä- ja Pohjois-Suomeen. Perustienpito on erikseen, ja työllistäminen on erikseen. Siitähän se kyse on, että täällä nämä rahat käytetään siihen, että ihmiset saavat ammatin ja he pääsevät työllistymään.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskimäärin kaikki hyvin, näinhän se on. Toki Lapissakin meillä työttömyys laskee, ja se on hyvä. Pois lukien tämä opposition kiihko, joka tässä työvoimapoliittisten investointitukien osalta on, voin yhtyä siihen, että niillä on todella saatu hyvää aikaan. On toisaalta työllistetty sinä rakennusaikana mutta toisaalta on luotu sitten elinkeinoelämälle, muun muassa matkailulle, edellytyksiä kasvaa ja työllistyä edelleen. Ministeri mainitsi, että on harkinnan paikka, kuinka toimitaan jatkossa näiden rahojen osalta. Koska harkitaan, ja onko mahdollista, että tässä harkinnassa päädytään siihen, että voitaisiin näille alueille, joilla kuitenkin työttömyys edelleen on koko maata korkeampi, palauttaa työllisyyspoliittiset investointituet yhtenä instrumenttina?

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä noususuhdanteessa on ihan itsestäänselvää, että kaivataan työllisyyspolitiikkaan uusia ajatuksia. Siitä syystä erityisesti viehättää se, että nuorten ja vajaakuntoisten työllistämiseen on nyt varattu ennätyksellinen määrä rahaa. Mutta joitakin ongelmiakin on. Viime vuosina on ollut hieman omituinen käytäntö, jossa työvoimatoimistoille on myönnetty työllistämisvaroja ensin alkuvuonna, ja sitten kun rahat on käytetty, niin niitä on lisätty yllättäen syksyllä. Tästä käytännöstä pyritään nyt pois, ja niin pitääkin tehdä. Mutta juuri tässä siirtymävaiheessa se aiheuttaa monelle alueelle ongelmia, kun loppuvuoden rahat on sidottu jo alkuvuoden sopimuksilla. Eniten ongelmia syntyy maaseudulle, missä muutenkin on suhteellisesti eniten vaikeasti työllistettäviä. Siksi haluaisinkin kuulla, mitä aiotaan tehdä tämän ylimenokauden helpottamiseksi.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Noste-ohjelmasta haluaisin todeta sen, että se oli määräaikainen ohjelma. Myöskään edellinen sosialidemokraattinen työministeri ei ole ehdottanut sen jatkoa. Siinä koulutettiin noin 20 000 henkeä. Tällä hetkellä nämä toimenpiteet siirtyvät nyt normaaleihin toimenpiteisiin ja ammatillisessa työvoimapoliittisessa koulutuksessa noin 6 000 henkeä vuosittain saa sen koulutuksen, jota tässä tarvitaan.

Näihin työllisyysperusteisiin investointimäärärahoihin halusin todeta sen, että silloin kun työllisyys on ollut ongelma, niin on aivan luonnollista, että käytetään investointirahoja työpolitiikan välineenä ja että rahoitetaan teitä, seiniä ja esimerkiksi erilaisia urheilukenttiä. (Ed. Mustajärvi: Entä ympäristöinvestoinnit?) Myös kulttuuriperinnön säilyttämistä on rahoitettu näillä rahoilla. Sanoisin kuitenkin, että järkevä budjetti merkitsisi sitä, että kulttuuriperintöä rahoitettaisiin kulttuuribudjetista ja että teitä rahoitettaisiin nimenomaan liikenneministeriön budjetista eikä työllisyysperusteisesti silloin, kun työvoimapula on niin suuri, että sille ei ole motivaatiota. Olen sitä mieltä, että meillä säilyvät nämä työllisyysperusteiset investointirahat noin 8 miljoonan tasolla vuosittain ja ne tullaan kohdentamaan nimenomaan niille alueille, joilla tarve on suurin. Niitä ei tulla ripottelemaan ympäri maata, ja varmasti hyvät hankkeet saavat myös jatkossakin rahoituksen.

Tästä räätälöinnistä toteaisin sen, että se voi olla, että keisarilla ei ole vaatteita, mutta tällä hetkellä suomalaisella työttömällä on vaatteet. Tämä hallitus on nimenomaan työttömien hallitus siinä mielessä, että työttömät aidosti saavat oikeata työtä.

Kysymykseen määrärahojen käytöstä tänä vuonna. Ensin sanoisin todellakin kiitokset ministeri Filatoville siitä, että hän on tehnyt hyvää työtä, siitä ei ole epäilystäkään. Tässä noususuhdanne on auttanut meidän molempien hallituksia. Tällä hetkellä myös työvoimatoimistot tekevät erittäin hyvää työtä. Mutta en sano ministeri Filatoville kiitoksia siitä, että hän tämän vuoden alussa kehotti kaikkia te-keskuksia sitomaan määrärahat etupainotteisesti siksi, että niitä aina on jäänyt yli. (Puhemies: Aika!) Siinä tilanteessa on tapahtunut nyt se, että määrärahoja on sidottu. Kuitenkin heinäkuun loppuun mennessä oli käytetty vain 45 prosenttia. Toisin sanoen määrärahoja tulee vapautumaan. Me olemme katsoneet ministeriöstä, miten paljon rahaa vielä on jäljellä, ja uskon, että ne hankkeet saavat rahoitusta, jotka tarvitsevat. Rahoja vapautuu. Koskaan ei ole tehty niin, että lisäbudjetissa olisi annettu lisää rahaa. On tehty siirtoja alueiden välillä. Tänä vuonna myös Etelä-Suomi on sitonut rahoja, joten siirtoja alueiden välillä ei voida tehdä. Mutta teemme parhaamme, jotta näitä rahoja löytyy. (Ed. Gustafsson: Jäi epäselväksi, mikä se Filatovin virhe oli!)

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten ministeri Cronberg on todennut ja monen muunkin suulla on todettu, tulokset työllisyydestä ovat hyviä, tai voisi sanoa, että ne taustat juontavat edellisen kauden hyvästä työstä, jota tehtiin työllisyyden eteen. Nyt sitten peräänkuuluttaisin tässä kuitenkin myös sitä, että edellisellä kaudella rakennettiin hyvät rakenteet, joittenka toimintamallia ja sisältöä kehitetään edelleen. Nyt toivoisi, että myös ministeri Cronberg jatkaisi nimenomaan sitä kehittämistyötä ja kehitystyötä, jota nimenomaan muun muassa työmarkkinatukiuudistuksen osalta kuntien ja työvoimaviranomaisten kanssa hyvässä yhteistyössä rakennetaan, räätälöityjä työmalleja asiakkaille ja ihmisille, jotta heidän elämänlaatunsa ja työkykynsä olisivat paremmat. Kysyisin työministeriltä, kun olette suuntaamassa rahoitusta yksityiselle sektorille: Mitenkä näette tämän kolmannen sektorin ja kuntarahoituksen tulevaisuuden, koska kunnat ovat sitoutuneet voimakkaasti nimenomaan näitten pitkäaikaistyöttömien ja vaikeimmin työllistettävien ihmisten työllistämiseen?

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen kakkoshallitus lähtee siitä, että työelämän kehittäminen on hyvin laaja asia ja koskettaa meitä jokaista tavalla taikka toisella. Siksi on lähdetty perustamaan myös uutta ministeriötä. Työelämää tarkastellaan yritysnäkövinkkelistä mutta myös työntekijän kokonaisvaltaisen elämän hallinnasta. Tärkein pointti on se, että työpaikka ja työntekijä kohtaisivat toisensa. Tässä suhteessa on erittäin tärkeää, että työllistyminen tapahtuu niin sanotusti oikeisiin työpaikkoihin, mutta tärkeää on myös tukea niin sanottua kolmatta sektoria siinä vaiheessa, kun varsinkin pitkäaikaistyötön valmistautuu tulevaan työpaikkaansa. Tämä tietysti meidän tulee muistaa näissä rahoituskysymyksissä. Sosialidemokraateille näyttää olevan vaikeaa se, että tässäkin elämänlohkossa luodaan jotakin uutta.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuonna 2000 työllistämistoimenpiteiden avulla työllistettiin 605 214 henkilöä, joka ei ole suuren suuri määrä näin katsottuna. Lisäksi toimenpidenimikkeitä on runsaasti: yhdistelmätuki, palkkatuki, työelämävalmennus, työharjoittelu, työmarkkinatuki, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta jne. Jopa on käynyt niin, että yksilöt eivät enää itsekään tiedä, missä tukimuodossa he ovat. Onko tarkoitus, että tätä tukiviidakkoa lähdetään yksinkertaistamaan, ja miten, ja kuinka paljon tällaisen järjestelmän ylläpito maksaa byrokratiakustannuksineen?

Krista  Kiuru  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin ensin todeta, että kyllä täällä on oikein asiasta puhuttu, kun olemme olleet mureissamme siitä, miten työllisyyspoliittiset investointituet voidaan romahduttaa neljännekseen.

Haluaisin kuitenkin enemmän kantaa nyt tässä puheessani muretta työllisyysmäärärahojen kohtalosta. On huono palvelus kolmannelle sektorille, valtiolle ja kuntien työllistämiselle, että tukea näiden kustannuksella ohjataan yrityssektorille. Meidän täytyy myöskin muistaa, että kaikkein vaikeimmin työllistettävien asema ei varmasti parane vaan heikkenee näillä toimenpiteillä entisestään.

Kolmanneksi asiaksi nostaisin saman mureen, joka tässä vieressäni oli ed. Järvisellä. Olen siitä tehnyt jo kirjallisen kysymyksen, ennen kuin jäimme kesätauolle. On kohtalon kysymys ei vain yksittäiselle työttömälle vaan myöskin kunnille ja meille valtionkin rahoja käsitteleville ja koko tälle yhteiskunnalle, miten työllisyysmäärärahat ja työllistämismäärärahat jatkossa kohdennetaan.

Pekka Vilkuna /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä ainakin asetan hyvin suuret toiveet tälle uudelle ministeriölle, että päästäisiin pois siitä työttömyyden hoidosta työllisyyden hoitoon. Edellisessä järjestelmässähän oli paljon mätää. Esimerkin valossa viime syksynä sitä ministeriltä kyselin: Jos potentiaalisimpia työnhakijoita kaalimaalle tarjotaan 15, niistä 7 ensimmäistä ei vastaa puhelimeen, 2 on opiskelemassa ja 2 on työssä, niin eivät ole todellisia työnhakijoita nämä henkilöt. Toivon, että nämä tämän tyyliset työttömyyskortistossa roikkujat saadaan siirtää johonkin muuhun, kansalaispalkalle, tai mikä hänen nimi on kuiteskaan. (Ed. Gustafsson: Olisi mielenkiintoista kuulla lisää näitä elämänmakuisia esimerkkejä!) Mutta todella perkaamisen tarvetta on.

Toinen esimerkki tältä vuodelta: Lähti samalla lailla homma pyörimään. Poikani kyllästyi välittömästi, soitti Inkerin Liittoon. 8 päivää ensimmäisestä puhelinsoitosta oli 6 miestä tumput suorana kaalimaan reunalla. Oli viisumit, työluvat, kaikki oli kunnossa. Asia oli järjestyksessä. Mutta Suomen viranomaiset eivät saaneet näistä 10 000:sta väkeä sinne pellolle, joten kyllä meillä järjestelmässä on korjaamisen varaa. Toivon todella, että nyt tässä saumassa se saadaan hoidetuksi.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielenkiinnolla olen seurannut tätä keskustelua ja ennen kaikkea sieltä vasemmasta laidasta keskustelua, että on se kurjaa, kun ohjataan yksityiselle sektorille työllistämismäärärahoja, vaikka kaikki tutkimukset ovat osoittaneet, että sitä kautta syntyy juuri niitä aitoja työpaikkoja. Nythän tämä tilanne on se, että nyt sitä uudistamispolitiikkaa juuri tehdään tämän hallituksen aikana. Me olemme siirtymässä siitä tempputyöllistämisestä aitoon työllisyyspolitiikkaan. Esimerkiksi tämä Noste-ohjelmahan jouduttiin sen takia lopettamaan, kun se oli aika tehoton. Nyt siirrytään siihen oppisopimuskoulutukseen, tämän tyylisiin työpajoihin, jotka ovat huomattavasti tehokkaampia ja loogisempia aitojen työpaikkojen löytämiseen.

Mutta ministerille yksi kysymys: Missä vaiheessa on uusi TEM ministeriö, työvoima- ja elinkeinoministeriö? Koska siitä alkaa kuulua uutta, ja mikä kenties on se tulevaisuuden visio, mitä sieltä viedään eteenpäin?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta näistä työllisyysperusteisista investointituista. Minulla on tässä paperi oman maakunnan osalta. On erittäin paljon kohteita, joissa vuosittain on panostusta voinut kohdentaa näihin, ja ne ovat luoneet pysyviä työpaikkoja. Nyt uudessa tilanteessa, kun aiemmin tämä tukitaso on ollut noin 3 miljoonaa, se on korkeintaan muutama satatuhatta.

Te hyvin tiedätte Joensuussa tämän ikävän Perloksen tapauksen. Näitä äkillisen rakennemuutoksen paikkakuntia on muitakin. Siellä jonkin verran on tietysti vielä rahaa jäljellä, ja ministeri totesi, että nyt myös tätä 8:aa miljoonaa ehkä tiukemman seulan kautta kohdennetaan. Kysynkin ministeriltä, kun tätä äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnille varattua lisärahaa on kovin vähän siellä, onko tarkoitus jotenkin sisäisillä siirroilla budjetissa tätä kautta esimerkiksi (Puhemies: Aika!) näille maakunnille kohdentaa enemmän tätä rahaa ja sitä kautta lieventää tätä jyrkkää pudotusta.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillähän on työllisyystukia ja -määrärahoja jaettu yksityiselle sektorille. Jos mietitään, millaisia työttömiä meillä nyt työvoimatoimistoissa on käytettävissä, niin heidäthän on muutamaan kertaan jo karsittu lähinnä yksityiseltä sektorilta. Onko nyt kuvitelma sitten, että heidät pystytään pikakouluttamaan niin, että mahdollisimman nopeasti sitten avautuville työpaikoille tulee koulutettua väkeä, vai tuleeko tästä nyt semmoinen ruletti, jossa poltetaan ikään kuin karenssia sillä, että ihmisiä kierrätetäänkin nyt yrityksiin ja sitten toimeentulotuelle?

Toinen kysymys: Onko nyt sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sovittu jotenkin tämä pitkäaikaistyöttömien kova ydin eli se 20 prosenttia, joka ei työllisty työvoimatoimistojen arvioitten mukaan, onko tämä eläkepaketti nyt sitten neuvoteltu niin, että se menee joustavasti? Elikkä olisiko tämä nyt sitten Taipaleen mallista Cronbergin malliin, vai mikä olisi tämän nimi?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli mukava kuunnella tätä haasteellista tavoitetta, minkä työministeri esitti. Uskon, että ministeri Pekkarisen kanssa tulette pääsemään tähän tavoitteeseenne, että yhä useampi tässä yhteiskunnassa voisi osallistua yhteiskunnan rakentamiseen omalla panoksellaan, sillä panoksella, millä itse kukin pystyy.

Mutta minuakin huolettaa kolmannen sektorin rahojen alentuminen, vaikka ajatellaan, että yksityinen sektori työllistää ja totta kai sinne tarvitaan nyt panoksia työvoimapulan uhatessa. Mietin tätä kohtaanto-ongelmaa, voitaisiinko esimerkiksi muokata yritysten asenteita niin, että ne työllistäisivät enemmän vajaakuntoisiakin, tarvitaanko oppisopimusten ja työpajojen lisäksi esimerkiksi yrityksille kannustimia siirtyä sinne, missä on vapaata työvoimaa, vai täytyykö meidän aina ajatella niin, että työvoima siirtyy tänne kasvukeskuksiin?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Minuutissa ei ehdi kaikkiin vastata, mutta vastaan tähän kysymykseen. Ensinnäkin haluaisin todellakin nyt vahvistaa sen, että kolmannen sektorin tukityöllistämismäärärahat eivät vähene. Meillä on arvioitu, että tänä vuonna määrärahat työllistävät 10 300 henkilöä kolmannella sektorilla. Ensi vuonna arvio on 13 000. Toisin sanoen kolmannen sektorin määrärahat lisääntyvät. Yrityksissä tukityöllistäminen on ollut noin 12 000 tänä vuonna. Ensi vuonna se on 14 000. Kunnissa tänä vuonna on ollut noin 12 000 työllistettyä ja ensi vuonna on noin 10 000, mikä on se taso, joka oli 2004—2005. Toisin sanoen kunnilta ja julkiselta sektorilta, valtiolta, vähenee hieman ja lisääntyy yrityksille ja kolmannelle sektorille. Tässä on nimenomaan tämä vammaistuki, joka sitten vaikuttaa sen verran, että meidän määrärahamme itse asiassa kokonaisuudessaan lisääntyvät.

Sitten vielä tästä työllistymisestä. Vain joka viides löytää työpaikan silloin, kun on ollut tukityöllistetty kunnassa, kun taas yrityksiin tukityöllistetyistä melkein joka toinen, joten on ehdottomasti työttömän etu, että hän työllistyy yritykseen.

Tästä äkillisestä rakennemuutoksesta sen verran, että niitä rahoja on ja niitä lisätään, jos tarve vaatii.

Kysymykseen tästä eläkepaketista totean sen, että neuvotteluja on käynnissä ja tukiviidakkoa on tarkoitus perata.

Uutisia ministeriöstä tulee huomenna kello 13.30. Sitä ennen en voi paljastaa mitään.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt, että ministeri selkeästi kertoo, mikä on tämän kolmannen sektorin tukityöllistämisen tilanne, koska ympäri maata, esimerkiksi Savosta, tulee tietoja, että työvoimatoimistot ja sosiaalialan järjestöt, jotka tekevät tärkeätä vammais- ja sosiaalialan tukityötä, eivät saa nimenomaan tukityöllistämiseen nyt päätöksiä. Satoja ihmisiä koskevan tärkeän toiminnan päättyminen on monilla edessä, kuten esimerkiksi EkoKuopio ry:llä. Tiedämme, että sisäisen turvallisuuden kannalta sosiaalinen syrjäytyminen, oman elämänhallinnan puute, joka johtaa lopullisesti ajautumiseen yhteiskunnan ulkopuolelle, työkyvyttömyyteen ja luovuttamiseen, on meidän suurimpia turvallisuusuhkiamme. Ministeriltä tältä osin tarvittaisiin nyt selkeitä toimia eikä pelkkää ensi vuoteen liittyvää lupaamista.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jaskarille ja muillekin kokoomuslaisille oletan, että he ajattelevat samalla tapaa: Työllisyysperusteisen investointituen määrärahat ovat kohdentuneet juuri yksityisen sektorin tukemiseen, sen monipuolistamiseen ja siihen, että siellä syntyy pysyviä työpaikkoja, ja nyt te olette vähentämässä sitä määrärahaa neljäsosaan, ja tähänkin mennessä työvoimatoimistoissa aina yksityinen sektori on ollut etusijalla. Aina on katsottu sen tarpeet ensin, ja jos vain on ollut mahdollista, tukipäätökset on tehty, totta kai, koska siellä työllistyminen on pysyvää ja tuottaa panokset kaikista parhaimmin.

Mutta ministeri Cronbergille: Te olette tuonut esille TEM-superministeriön rakentamisesta viikon vanhan väliraportin "Yhteenveto sisältötyöryhmien työstä". Siellä on mielenkiintoinen jako siirtymä- työmarkkinoihin, jotka ovat työministeriön vastuulla, ja välittäviin työmarkkinoihin, jotka ovat sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Mitkä ovat sosiaali- ja terveysministeriön työvoimapoliittiset työkalut vastata tähän haasteeseen, kun nyt työmarkkinatukiuudistuksen vuoksi 14 000 työtöntä tipahti kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ammatilliseen koulutukseen on vuosittain käytetty varsin mittavia summia rahaa, ja oli varsin lohdullista kuulla, että nyt yritysten tarpeet huomioidaan entistä paremmin. Tämä vaikuttavuus aikaisemmin on ollut vähän kyseenalaista, mutta uskon, että nyt kun tiiviisti ollaan yritysten kanssa yhteistyössä, niin tämä vaikuttavuus paranee merkittävästi, ja tämä oli tuossa ministerin alkupuheenvuorossa erinomaisen hienoa kuulla.

Kuitenkin huolia on, kuten ed. Kähkönen toi tuossa esille. Kun ministerin kotimaakunnassa työttömyys on yli 14 prosenttia, niin minä uskon, että myös ministeri miettii niitä toimenpiteitä, joilla saataisiin tämä tilanne korjattua. Osassa Suomeahan tosiasiassa ollaan jo lähes täystyöllisyydessä. Nyt pitäisi ohjata työministeriön rahaa sinne, missä nämä ongelmat ovat suuret. Onko ministerillä erityislääkkeitä itäisen ja pohjoisen Suomen maakunnille, niin että tämä tilanne, eriarvoisuus, saataisiin korjattua?

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä salissa olemme kuulleet, ikäviin uutisiin kuuluu hallituksen päätös vähentää näitä työllisyyspoliittisia investointitukia asteittain nelivuotiskauden aikana aina 30 miljoonasta eurosta 8 miljoonaan euroon eli lähes neljännekseen nykyisestä. Nämä investointituet ovat olleet erityisen merkittäviä juuri Lapissa, sillä niiden avulla on rahoitettu lukuisia matkailu-, liikenne- ja ympäristöhankkeita. Tuen avulla on edistetty parhaiten juuri pysyvää työllistymistä ja monipuolistettu elinkeinorakennetta. Kysynkin, ministeri Cronberg: Onko porvarihallituksen tarkoituksena lakkauttaa koko määräraha?

Lapissa työttömyys on edelleen jopa 20 prosentin luokkaa, eli Lappi ei ole verrattavissa muihin maakuntiin. Erityisesti kokoomus on syyttänyt sosialidemokraatteja tempputyöllistämisestä, ja uusi hallitus onkin muokannut tätä työllisyyspolitiikkaa vahvasti uuteen muottiin.

Olen erityisen huolissani siitä, miten tämä uusi mentaliteetti on jo näkynyt näissä kolmannen sektorin järjestöissä. Esimerkiksi kuntien iltapäiväkerhotoiminnasta (Puhemies: Aika!) vastaavat yhdistykset pakotetaan ajamaan toimintonsa alas.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten monesti täällä salissa on todettu, Suomella menee tällä hetkellä hyvin, ja täytyy sanoa, että myöskin Lapilla menee paremmin kuin moniin aikoihin. Työttömyysaste on Lapissa laskenut yhtä lailla kuin koko Suomessa. Edellisessä puheenvuorossa viitattiin 20 prosentin työttömyysasteeseen, mutta se alkaa olla harvinaista jo Lapinkin kunnissa.

Hallituksen toimenpiteet ovat oikean suuntaisia. Jos katsotaan tulevaisuuteen, niin uudet työpaikat syntyvät pääosin yksityiselle sektorille, ja on aivan oikein, että tukityöllistämistä lisätään sille puolelle ja myöskin kolmannelle sektorille, elikkä tässä hallitus on oikealla tiellä. Kaiken kaikkiaan hallituksen toimenpiteet yrittäjyyden tukemiseksi edesauttavat uusien työpaikkojen syntymistä.

Uusia haasteita varmasti on, eikä vähäisimpänä voida pitää sitä, miten tämä kohtaanto saadaan aikaiseksi elikkä miten löydetään työntekijöitä avoimina oleviin työpaikkoihin. (Puhemies: Aika!) Kysyisin: Miten tätä työperäistä maahanmuuttoa kannustetaan?

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hoitoalan ammattilaisena olen ollut hyvin tyytyväinen siihen, että vuorotteluvapaajärjestelmää jatketaan kahdella vuodella. Kun sosiaaliturvan uudistamiskomitea on aikanaan tehnyt selvityksensä rahoituksesta, järjestelmä säädetään pysyväksi. Sairaanhoitajana olen myös nähnyt, että esimerkiksi hoitoalalla vuorotteluvapaa tarjoaa pitäjälleen mahdollisuuden hengähtää tai vaikkapa opiskella, ja taas vapaata pitävän henkilön tilalle palkattu työtön henkilö saa näin mahdollisuuden työllistyä. Moni on saanut tätäkin kautta hyvän reitin työelämään. Vielä on kuitenkin hallitusohjelman mukaisesti kunnolla selvitettävä, voisiko tätä järjestelmää laajentaa yrittäjiin.

Kysynkin ministeriltä: Millä aikataululla selvitystä vuorotteluvapaajärjestelmän laajentamisesta yrittäjiin tullaan selvittämään? Toisena kysymyksenä kysyn: Millaisia muita toimia työministeriön hallinnonalalla on tekeillä ihmisten työssäjaksamisen parantamiseksi?

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa, että hallitus ja ministeri Cronberg ovat ottaneet työvoimapolitiikan painopisteeksi työllisyyden hoitamisen ja työllistymisen eikä pelkästään työttömyyden hoitamista, ja siitä hatunnosto. On tärkeää, että nämä eri painopisteet, joiden kautta on yritetty löytää tehokkaimmat keinot työllistää ihmisiä heidän tarpeidensa mukaan, huomioidaan todellakin jokaisen ihmisen lähtökohdista niin, että kaikilla on aito mahdollisuus työhön. Perusturvan uudistus, se iso työ siinä, on osa tätä kokonaisuutta, ja toivon, että työministeri varmistaa, että siinä vahvistetaan kaikkien mahdollisuus työhön ja siten vahvistetaan perusturvaa.

Mutta kun tässä on tullut esille, että itse asiassa työllistämismäärärahat laajasti ymmärrettynä lisääntyvät merkittävästi, kun otetaan mukaan kaikki oppisopimuskoulutukset ja ammatillisten koulutuspaikkojen lisääminen ja työpajatoiminta, ja kun vielä kolmannen sektorin ja julkisen sektorin työllisyysmäärärahat yhteenlaskettuna jäävät suunnilleen nykytasolle tai jopa hieman lisääntyvät ja julkisuudessa on tästä ollut kuitenkin täysin toisia käsityksiä, niin miten te ministerinä varmistatte sen, että tieto määrärahojen riittävyydestä kulkee alan järjestöihin, (Puhemies: Aika!) joissa nyt on ollut epäluuloa ja -toivoa siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Myös oppositiolta tässä toivoisin maltillisuutta, että ainakaan virheellisiä tietoja ei leviä, niin kuin niitä on julkisuudessa tähän saakka ollut. En sano, että oppositio on niitä levittänyt, mutta niitä on ollut.

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suuret kiitokset työministerille siitä, että starttirahakokeilu on vakinaistettu ja että starttirahan tukikuukausia on lisätty. Vuonna 2008 yritystoiminnan arvioidaan aloittavan runsaat 9 000 starttirahan saajaa, joista muita kuin työttömiä arvioidaan olevan noin 50 prosenttia. Starttirahan turvin aloittavien yritysten osuus kaikesta aloitetusta yritystoiminnasta on siten merkittävä. Starttirahalla varustettujen yritysten eloonjäämisaste on sekä tukijakson aikana että sen jälkeen ollut erittäin korkea. Tiedän, että viisi vuotta sitten starttirahalla aloittaneitten eloonjäämisaste on 75 prosenttia tälläkin hetkellä.

Seuraava kysymys: Starttirahaan on nyt varattu 30 miljoonaa euroa. Kysyn ministeri Cronbergilta: Riittääkö tuo rahamäärä, kun tukikuukausia on merkittävästi lisätty?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli kuitenkin ihan hyvä kuulla, että ministeri Cronberg antoi ymmärtää, että hän jotenkin sitoutuu kolmannella sektorilla yli 10 000 työpaikan pitämiseen. Tämä on mielenkiintoista sen takia, että kokoomuslaisessa näkökulmassa ja retoriikassa nämä työpaikat ovat niin sanottuja tempputyöllistämistyöpaikkoja, jotka kokoomus olisi halunnut kaikki poistaa, jos kuuntelimme tarkasti vaalien alla. (Ed. Ollila: Ei, väärä todistus!) — Näinhän se oli. Teidän kritiikkinne oli kohtuuttoman rankkaa ja rumaa. — Kuitenkin on kyse ihmisistä, jotka menevät neljäksi tunniksi, kuudeksi tunniksi tai kahdeksaksi tunniksi töihin. Se on heille arvokas tilanne, ja sen takia on tärkeää, että niillä ihmisillä, jotka eivät pyrkimyksistä huolimatta luultavasti työllisty avoimille markkinoille, on kuitenkin työtä ja mahdollisuus palvella tätä yhteiskuntaa. Tämä on ydinkysymys, ja tämä osoittaa, että kokoomus jättää päivä päivältä enemmän jäähyväiset tälle työväenpuolueretoriikalle.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäelle haluaisin todeta, että puhun ensi vuodesta, koska olen siitä vastuussa.

Ed. Gustafssonille, kun hän kysyi, minkä virheen edellinen työministeri Filatov teki, vastaisin: huonoa suunnittelua. Kaikki määrärahat tältä vuodelta on sidottu kolmen ensimmäisen kuukauden aikana vaalien alla, ja se on todellakin huonoa suunnittelua, koska vuoden puolessavälissä näistä määrärahoista oli käytetty vain 45 prosenttia. Vastuullinen ministeri ei voi anoa lisämäärärahaa silloin, kun todennäköisesti määrärahoja jää yli. Mitä olemme tehneet? Me olemme ohjeistaneet te-keskuksia löytämään ne rahat, mitkä heillä mahdollisesti ovat vielä käyttämättä, olemme siirtäneet rahoja alueelta toiselle — niitä on tällä hetkellä työmarkkinatuen uudistuksen jälkeen vähemmän siirrettävissä kuin aikaisemmin — ja olemme myös katsoneet, mitä rahoja on käytössä ministeriössä. Sen lisäksi olemme todenneet, että jos jokin kurssi, tukityöllistäminen tai muu toimenpide ei toteudu, te-keskuksen velvollisuus on välittömästi ohjata näitä rahoja kolmannelle sektorille.

Mutta välityömarkkinoista sen verran, että kun puhutaan tästä vastuullisesta työllistämisestä, niin näkisin, että kyse tällä hetkellä tässä työvoimapoliittisessa tilanteessa on siitä, että pyrimme myös kolmannen sektorin tukityöllistämistä tavoitteellistamaan siten, että se johtaa työllistymiseen myös avoimilla työmarkkinoilla. Se voi olla pitempi polku, mutta on nimenomaan työttömän näkökulmasta tärkeää, että työpaikka on jossain, vaikka se on pitemmän polun päässä.

Työperäiseen maahanmuuttoon haluaisin todeta vain sen, että se kuuluu ministeri Thorsille. Meillä on 25 miljoonan määräraha kotouttamiseen ja siihen liittyvään koulutukseen, ja se säilyy. Kuten sanottu, hän on näistä vastuussa.

Toinen kysymys vuorotteluvapaasta. Vuorotteluvapaa on erittäin hyvä tapa ei vain saada työttömiä työhön vaan ehkäistä työuupumusta ja myös lisätä ihmisten kiinnostusta olla pitempään työelämässä. Sitä jatketaan nyt kahdella vuodella. Sosiaaliturvauudistuksen puitteissa käsitellään sen jatkoa. Tämä laajentaminen yrityksiin oli itsellenikin yllätys. Silloin jos tätä laajennetaan yrityksiin, niin kyse on lomitusjärjestelmästä, ja näin ollen se siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan. Siellä on käsitykseni mukaan pantu toimeksi.

Vielä ed. Mustajärvelle tästä sisältötyöryhmien raportista. Meillä on ollut ministeriötä valmisteltaessa tämmöinen valmisteluryhmä, joka on keskustellut niin kutsutuista välityömarkkinoista. Se on kahden ministeriön henkilökunnan yhteinen työryhmä, ja siinä on käsitelty välityömarkkinoita. Siihen kuuluvat sosiaaliset yritykset, kolmas sektori, työpajatoiminta, kaikki se, mikä valmentaa ihmisiä työelämään. Tässä raportissa henkilökunta on ottanut tämän asian esille. Kyseessä ei ole minkäännäköinen esitys, ei ministeriön virallinen kanta. Se on ainoastaan välityömarkkinatyöryhmän väliraportti. Se ei ole vielä edes lopullinen.

Claes Andersson /vas:

Arvoisa puhemies, herr talman! Kun kuuntelee keskusteluja täällä, kun kuuntelee oikeiston ja vasemmiston puheenvuoroja, olen ihmetellyt, puhutaanko samasta maasta yleensä. Oikeistossa ja varsinkin kokoomuksessa ollaan niin tyytyväisiä kaikkeen ja optimistisia ja iloisia, ja olen kysynyt, miten tämä on mahdollista. Olen päätynyt siihen, että Suomi on siirtynyt nyt näihin kahden kolmanneksen maihin.

Meillä on tyytyväinen enemmistö, jolla menee hyvin tai erittäin hyvin, ja sitten yhteiskunta on jakautunut kahtia ja meillä on vähemmistö, jolla menee usein hyvin huonosti tai jossa on ihmisiä, jotka ovat joutumassa tai joutuneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Meillä on siis, jos käytän John Kenneth Calbrightin sanontaa, tämmöinen tyytyväisen enemmistön kulttuuri tai tyytyväisen enemmistön diktatuuri. Tämä ilmenee käytännössä sillä tavalla, että kun tulee joku sellainen lakiehdotus tai muu ehdotus, joka toden teolla voisi auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat pulassa ja tarvitsevat apua, niin tyytyväinen enemmistö äänestää aina nämä alas tai vesittää ne. Tämä tapahtuu valtuustoissa, tämä tapahtuu tässä talossa ja myöskin maan hallituksessa. Hyvä esimerkki oli viime vuonna köyhyyspaketti, josta pidettiin paljon meteliä, ja tiedämme kaikki, mikä sen lopputulos oli. Se oli pari kuppia kahvia kuukaudessa köyhille ihmisille. Ja tämä budjetti jatkaa minun mielestäni samaa linjaa.

Tämä on sillä tavalla huono budjetti, vaikka puhutaan paljon siitä, että eläkkeitä on korotettu — juu, 20 euroa lisää. Auttaako se todellakaan ketään? Se, mikä on tietysti ollut tärkeää, on se, että opintotukea on korotettu, se on tärkeä korotus. (Ed. Manninen: Tehän sen leikkasitte!) — Anteeksi? (Ed. Manninen: Kuka sen leikkasi?) — Minä sen leikkasin, vuonna 95, pakostakin. — Puhutaan nyt hyvin paljon, että eläkeläisten verotus on oikeudenmukaistettu, se on hyvä asia myöskin, mutta nämä parannukset ovat aika pieniä, jos me vertaamme niitä esimerkiksi niihin veromuutoksiin, jotka suosivat suurituloisia ihmisiä. Ne ovat aivan eri suuruusluokkaa. Tästä syystä tilanne minun mielestäni on hälyttävä. Tuntuu siltä, että tämä tyytyväinen enemmistö ei oikein ihan ottaisi todesta sitä, että tässä maassa on ihmisiä, jotka voivat todella huonosti.

Koska tässä on niin vähän aikaa, tässä ei ehdi hyvin moneen asiaan mennä, mutta haluan kuitenkin puhua jonkin verran julkisesta terveydenhoidosta.

On tosiasia, että meidän julkinen terveydenhoitomme tällä hetkellä on vakavassa kriisissä. Se on vakavasti rapautumassa. Tiedän tämän sekä tilastoista että ihan käytännön tiedoista. Varsinkin maaseudulla monella puolella Suomea ei ole lääkäreitä, ei ole hoitohenkilökuntaa, siellä käytetään kalliita keikkalääkäreitä, jotta edes välttämättömimmät todistukset ja välttämätön, akuutti, apu saataisiin. Tämä on tilanne, joka on katastrofaalinen. Meillä on myöskin hyvin toimiva yksityinen sektori terveydenhoidossa, ja voitaisiin kysyä, että kun yksityistä sektoria niin voimakkaasti subventoidaan sairausvakuutuksen kautta, voisiko ajatella, että tämä jako jollain tavalla muutettaisiin julkisen terveydenhuollon hyväksi tässä tilanteessa, jossa todella tarvittaisiin lisää resursseja. (Ed. Saarinen: Täyttä asiaa!)

Toinen asia, joka on lähellä sydäntäni, on mielenterveysasiat ja psykiatria. Paljon tietoa on siitä, että varsinkin lapset ja nuoret, jotkut, eivät kaikki, mutta jotkut lapset, voivat erittäin huonosti tämän päivän Suomessa. Tässäkin on tämmöinen jako: enemmistö pärjää hyvin tai suhteellisen hyvin, mutta sitten meillä on tämä vähemmistöporukka, jolla menee todellakin huonosti. Tähän tarvittaisiin lisäresursseja muun muassa, ja nimenomaan tämän tyyppisessä toiminnassa kuin psykiatria ja mielenterveystoiminta on tärkeää, että voidaan pitkäjänteisesti suunnitella toimintaa. Kysynkin, miksi budjetista puuttuu se neljä viisi miljoonaa euroa, joka kuuluisi ja pitäisi olla lasten ja nuorten mielenterveystoiminnan kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi ja sen turvaamiseksi. Tämä on hyvin hälyttävää ja myöskin minun mielestäni vastuutonta.

Kulttuurin keskustelu tulee varmaan perjantaina, kun ministeri Wallin on täällä vastaamassa. Sanoisin kuitenkin, että tässä tilanteessa, missä Suomi voisi nyt manifestoida itsensä kulttuurimaana ja myöskin lisätä kulttuurista ja taiteellista toimintaa, joka olisi merkityksellistä myöskin talouden kannalta ja työllisyyden kannalta, tämä kulttuuribudjetti on hyvin nuiva. Se ei anna paljon mitään, ja se on todella nollabudjetti, tämä kulttuuribudjetti. Varmaan tullaan vielä siihen, miksi (Puhemies: Aika!) käytetään sitten näitä vapautuvia veikkausvoittovaroja niin, että ne eivät suosi kulttuuria, vaan ne menevät vuokriin ja kiinteistökorjauksiin. Tässä on kysymys 20 miljoonasta eurosta, ja kyse on siitä, onko se edes laillista, että nämä riistetään kulttuurilta. Tämä on myöskin vastoin eduskunnan yksimielistä lausumaa viime syksyltä, jolloin lausuttiin, että nämä pitäisi käyttää kulttuurin ja taiteitten hyväksi.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Tätä talousarvioesitystä on helppo kehua, mutta samalla olisin toivonut myöskin opposition puolelta hiukan analyyttisempää otetta tähän kritiikkiin, ja toivottavasti syksyn aikana ... (Ed. Saarinen: Tulossa!) — kiitos ed. Saariselle siitä, että on tulossa se analyyttisempi ote — ja myöskin hiukan tarkempaa tutkimusta siitä, mitä todellakin ollaan tekemässä. Esimerkiksi kolmannen sektorin tukityöllistäminen on nousemassa arvion mukaan 10 000:sta 13 000:een. Kritiikki on ihan täysin väärää näillä perusteilla. Kannattaa lukea selvityksiä, tutkimuksia myöskin siitä. Uskon myöskin, että varmaan olisi hallituspuolueilla ollut valtaa vähentää sitä, mutta me olemme lisäämässä, koska se on yksi lohko. (Ed. Gustafsson: Teoriaherran puhetta nyt!) Todellakin toivotaan, että nyt tulee sitä analyyttisempaa otetta syksyn aikana, ja katsotaan oikeasti niitä hankkeita, missä me voisimme tehdä vielä paremmin.

On hienoa, että nyt tehdään todella arvopolitiikkaa. Me teemme toivon politiikkaa, tällaista ihmiseen luottavaa politiikkaa. Miettikää niitä asioita, mitä ollaan tässä talousarviossa tekemässä. Me olemme tekemässä sitä, että ihmisillä on kannustavampi olla täällä Suomessa. Tuloverotusta kevennetään, ja se huomio tästä tuloverotuksesta on jäänyt aivan liian pienelle. On myöskin luvattu verotuksen puolella, että suuremmat veronkevennykset tehdään vaalikauden loppuosassa. Opintorahaa korotetaan. Todellakin työllisyyskoulutusta suunnataan niihin toimiin, joilla saadaan lisää aitoja uusia työpaikkoja. Tehdään myöskin sosiaaliturvan kokonaisuudistus, joka myöskin olisi työhön kannustavampi.

Sivistyspuolella tehdään yliopistojen uudistamista. Siinä täytyy vielä lisää saada rahoitusta myöskin mukaan. Siinä olen varmasti samaa mieltä. Suomen Akatemian, Tekesin määrärahoja lisätään. Peruskoulujen ryhmäkokojen pienentämiseen laitetaan 18 miljoonaa euroa lisää. Oikeudenmukaisuus lisääntyy. Kansaneläkkeitä korotetaan. Eläkkeensaaja ei maksa enää enempää veroa kuin palkansaaja. (Ed. Mustajärvi: Välillisiä veroja maksaa!) Myöskin pienet perinnöt vapautetaan verosta. Minä luulen, että kaikki siitä hyötyvät, kun pienet perinnöt vapautetaan verosta. (Ed. Heinäluoma: Mihin ne suuret unohtuivat?) Kysymys on siitä, että erityisesti pieniin verotuksiin, pieniin perintöveroihin nyt puututaan tällä kertaa.

Vastuullisuus liittyy valtionvelan vähentämiseen. Jälleen yksi tärkeä vastuullisuuden lohko. Energiaveroja suunnataan ympäristöystävällisempään suuntaan eli kulutusta ohjataan oikeaan suuntaan. (Ed. Kumpula-Natri: Miten?) Puolustusvoimien toiminnan taso palautetaan. Nythän esimerkiksi edellisen hallituksen kaudella reserviläisten koulutus putosi noin kuudesosaan. Siellä toimitaan vastuullisesti.

Totta kai on muutamia, ja paljonkin, kehittämisehdotuksia, mitä pitää tehdä. Puutun ihan muutamiin kohtiin. (Ed. Gustafsson: Analyyttisesti. Toivotaan, tämä oli pelkkä luettelo!) — Kiitoksia jo etukäteen. Lupaan sen. — On hyvä tehdä kokonaisnäkemys esimerkiksi energia- ja ympäristöveroista. Nyt on puhuttu ainoastaan dieselin, polttonesteen veronkorotuksista. (Ed. Saarinen: Onko kynnyskysymyksiä?) On olemassa myöskin näkökulma, että tulevaisuudessa ja tulevina vuosina puhutaan myöskin autoveroista, ajoneuvoveroista, käyttövoimaveroista ja dieselin polttoaineverosta. Se on kokonaisuus, ja ne tulevat paloittain, ja varmasti se kokonaisuus tulee olemaan hyvä.

Toisaalta sitten myöskin todella merkittävät panostukset yliopistokenttään tarvitaan. Siinä meillä on parannettavaa, sen tunnustan aidosti, koska helposti tuottavuusohjelma ja myöskin vuokrankorotukset syövät sen lisärahan, sen hyvän, mitä nyt on saatu aikaiseksi. Ja erittäin tärkeä asia on myöskin tämä autonomia yliopistoille. Siitä varmaan tullaan vielä paljon syksyn aikana keskustelemaan.

Kolmas tärkeä asia on kokonaisnäkemys liikenneinvestoinnista. Onhan se tosiasia, että historian saatossa Suomessa ei varmaan ole yhtään vaalipiiriä, jossa jotain tieosuutta tai siltaa ei tunnettaisi jonkun ministerin tai kansanedustajan nimillä. Nyt tarvitaan pitkäjänteisyyttä väyläpolitiikkaan (Ed. Heinäluoma: Kuka hoiti Tampereen ohitustien?) ja sitten myöskin — nyt voi ottaa Ruotsistakin mallia — tällaisia 10 vuoden suunnitelmia näihin asioihin. Ehkä tarvitaan myöskin tällaisia kahden tyylisiä rahoitusinstrumentteja, sellaisia investointeja, jotka lisäävät liikenneturvallisuutta, parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä eri puolilla Suomea, (Puhemies: Aika!) mutta myöskin niitä hankkeita, jotka maksavat takaisin rahoituksensa erittäin nopeasti yhteiskunnallisesti.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Ehkä kirjoitettu puheeni meni koppaan, kun täällä alettiin puhumaan analyyttisiä. Haluaisin jatkaa siitä, mihin edellinen puhuja jäi. Kun teemme pitkän tähtäimen liikennesuunnitelmaa, niin toivon, että sellainen pitkän tähtäimen liikennesuunnitelman uskottavuus pysyy, mikä on tehty. Meillä on infraministerityöryhmältä hyvät eväät viime kaudelta: ykköskori, kakkoskori. Miten uskottavana te, hyvät kollegat, pitäisitte semmoista pitkän tähtäimen liikennesuunnitelmaa, jos ei se lähtisi edellisen hallituskauden tekemästä pitkän tähtäimen liikenneinvestointisuunnitelman listasta? Jos tuo lista unohdetaan ja tehdään jotain uutta, niin minun luottamukseni ei ole siihen kuin kolme ja puoli vuotta eli vain yksi hallituskausi kerrallaan.

Mutta tässä on vielä hyvä toivossa elää, koska vasta helmikuussa tämä seuraava selonteko tulee, ja toivon todella näin. Tähän tulee alueelliset terveiset juuri sopivasti, koska siinä ykköskorissa jäi yksi hanke toteuttamatta. Se oli siis meidän Vaasan kupeessa oleva Sepänkylän ohitustie ja kakkoskorissa sitten Vaasan radan sähköistäminen yhdessä muutaman muun sähköistämisen kanssa. Ei voi olla niin, että Suomen rataverkon sähköistäminen lakkautetaan nyt. Se on aloitettu 50-luvulla. Tarpeita on. Joensuu—Niirala, on listattu, on Hanko—Hyvinkää ja Vaasa—Seinäjoki. Meillä on kolme listattua hanketta, ja nyt on nolla euroa sähköistämiseen.

Ei se voi olla niin, että me puhumme samaan aikaan ilmastosta tai energiaveroista analyyttisesti ja sitten emme tee tällaisia kehittämishankkeita. Kukaan ei usko, että kovin kauan kannattaa vanhoilla dieselvetureilla ajaa pätkiä, joilla ei voi käyttää samaa kalustoa kuin sähköistetyssä verkossa.

Merenkurkun liikenne vaatii tukea, ja siitä pieni kiitos. Meillä on tarve vähän ehkä isompi kuin mihin hallituksessa taivuttiin, mutta on hienoa, että siitä saatiin kuitenkin määräraha jo laitettua pohjiin. Satamat ja rautatiet ovat minusta myös ilmaston näkökulmasta semmoinen mielenkiintoinen paketti, ja en usko, että tulevaisuudessa ikuisesti teollisuus tulee kuljettamaan tavaraansa, rahdin, kumipyörin. Uskon, että tässä olisi tarve yhteistoimintaan teollisuuden, yritysten, suomalaisen liike-elämän kanssa. Millä Suomi kuljettaa rahtinsa tulevaisuudessa? Ei kannattaisi varmaan laittaa poikki näitä ratoja satamiin tai jättää huonoon kuntoon, antaa satamien vanhentua, vaan ihan tosissaan lähteä väylät syventämään, niin kuin meillä on esimerkiksi omassa vaalipiirissä Pietarsaaren ja Kokkolan satamien toive, ja sitten hyvä rata sataman lähellä. Tämä on varmasti tulevaisuuden kysymys, kun puhumme myös ympäristöstä ja ilmastosta, joka on edellytys, että me maapallolla elämme ja voimme sitten hyvin.

Olen kaivellut tätä budjettia ihan tosissani ja analyyttisesti ilmastonmuutosnäkökulmasta, ja onhan se hieman, eikä vaan hieman, suuri yllätys ja pettymys. Miten lähdettiin hienosti liikkeelle, vihreät ovat mukana ja omatuntona, mutta nyt vaikuttaakin siltä, että on tehty yksi pieni lisäys, 300 miljoonaa energiaveroon, ja muuten jääty toimettomaksi. Siellä on bioenergiahankkeita, mutta henkilökohtaisesti minulla on suuri pelko, että se on lyhyen tähtäimen politiikkaa, koska jo leivän hinnannousu maailmanmarkkinoilla ei voi olla oikein. Sen takia kääntäisin katsetta myös sitten esimerkiksi metsäsektorille enemmän. Puuosaaminen Suomessa on maailman parasta. Sieltä voi löytyä hyviä tuloja tai mahdollisuuksia. En myöskään sano, ettei pelloilta mitään löytyisi, mutta sen täytyy suhteutua siihen, mikä on leipää ja mitä voi polttaa. Olen kuullut, että esimerkiksi oljenkorsia Tanskassa ei enää saa maahan kyntää, vaan ne täytyy kerätä pois silloin, kun ne joka tapauksessa leiväksi kasvatetaan. En mene pidemmälle maatalouskysymyksiin, koska niistä on paljon parempia asiantuntijoita täällä.

Mutta tämmöinen energiaveron äkkilisäys kovin suunnittelematta, miten tehokkaasti se toimii, on vähän vastuutonta. SDP:n papereista ette löydä sitä, että SDP vastustaa energiaveron kasvattamista tai ympäristöverotukseen suuntaamista. Mutta meillä on siinä semmoinen punavihreä ympäristönäkemys ja se pitää sisällään sen, että pitää olla myös tulovaikutusarviot huomioitavana. Se tekee asiasta kymmenen kertaa vaikeamman, mutta se tekee siitä sellaisen, että meillä voi koko Suomi osallistua ilmaston ja ympäristön pelastamiseen. Se eroaa tämmöisestä äärivihreästä tai, niin kuin Englannissa puhutaan, deep green -ajattelusta siinä, että se pitää sisällään myös realismin ja se pitää sisällään eri sektoreiden mukaan ottamisen, ja se tulee olemaan tärkeätä. Ei voi olla oikein, että laitetaan kotitalouksien sähköveroon lisää, sanotaan, että se on marginaalista, ja sitten kuitenkin kerätään sitä rahaa. Jos ajatellaan, että energiaveroa päätettiin suunnata tähän polttoainepuoleen, niin silloin olisi pitänyt katsoa, että meillä jokaisella perheellä on myös sitten niitä vastaantulemisia, joilla he voivat maksaa sitä lisääntyvää käyttöä. (Puhemies: Aika!) Ottaisin esimerkkinä tästä perustulovähennyksen nousun.

Ja ihan, puhemies, loppuun: Kyllä minusta se lapsiperheiden mukaansaanti on tärkeä. Lapsilisän antaminen vasta kolmannelle on väärin. Tarvitaan toimeentuloon se korotus. Silloin se osuu joka perheelle ja ensimmäisestä lapsesta korotuksen saaminen kuulostaisi minusta oikeudenmukaiselta.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen kyllä syvästi hämmästynyt, että sosialidemokraatit tulevat tänne opettamaan pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, kun tiedämme, että sitä suunnitelmaa, joka talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa hyväksyttiin, sosialidemokraattiset valtiovarainministerit eivät suostuneet johdonmukaisesti noudattamaan ja vuonna 2005 syksyllä lähes 200 miljoonaa täysin ensisijaisuusjärjestyksen ulkopuolelta vetivät tähän suunnitelmaan, niin sitten täällä ollaan muka opettamassa, miten pitkäjänteisesti tätä liikennepolitiikkaa pitää harjoittaa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olimme ed. Mannisen kanssa samassa hallituksessa tekemässä näitä pitkäjänteisen liikennepolitiikan mahdollistavia päätöksiä, ja niihin kuului myös se järkevä periaate, mitä tulee Tampereen ohikulkutiehen, että ei jätetä kesken jo käynnissä olevia hankkeita. Tehdään puoliksi valmiiksi ja sitten aloitetaan muutaman vuoden kuluttua uudelleen huomattavasti kalliimmalla. Näinhän tehtiin Kemin siltojen osalta. Kuvittelisin, että ed. Manninen sentään edes muistaisi sen, kuinka suuri pettymys oli tämä Kemin siltojen kesken jättö ja mitä se tarkoitti myös kustannuksina. Maksetaan monta kertaa enemmän. Järkevyyden käyttö ei ole kielletty myöskään liikennepolitiikassa, ed. Manninen.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sinipunahallitus keskeytti sen Kemi—Tornio-hankkeen aikoinaan, ja sen jälkeen näiden välistävetojen vaikutuksesta sitä siirrettiin kaksi eri kertaa, ja tietojenne mukaan yrititte vielä kolmannen kerran, mutta onneksi se ei mennyt läpi.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan, että jätetään tällaiset asiattomat vihjailut pois. Satun nimittäin olemaan se ministeri, joka laittoi tämän ministerityöryhmän ehdotuksen toimeen, ja toin ehdotukset tänne eduskuntaan, joita te olette nyt, arvoisa keskustan edustaja, peruuttamassa hyvää vauhtia täällä. Näkyy muun muassa Savonlinnan ohikulkutien pois jätöstä. Näkyy myös siinä, että erittäin tärkeä Kantatie 51 ollaan jättämässä pois. Eli se siitä pitkäjänteisestä liikennepolitiikasta, mitä keskusta tänä päivänä edustaa hallituksessa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minua hämmästyttää se, kun viime vaalikaudella hallitus kykeni tekemään silloisen ministeri Mannisen ansiosta niin hyvän investointiohjelman, että se kakkoskori elää vieläkin. Se on hyvä pohja jatkoon. Se oli ainutlaatuista koko meidän liikennepoliittisessa toiminnassa, siis vuosikausiin. Nyt ed. Manninen kiroaa tämän hienon ohjelman, (Ed. Manninen: Sitä ei pantu toimeen!) joka toteutettiin, kaikki siihen liittyvät hankkeet ykköskorissa. Niistä tehtiin päätökset. Sepänkylä meni vanhaksi, siinä on inhimillisiä tekijöitä mukana. Suomen eduskunta ei ole koskaan niin ryhdikkäästi ja niin pitkäjänteisesti pystynyt tekemään liikennepolitiikkaa. Sinne tuli ekstraa, pitää paikkansa. Sitä voi arvostella, että sinne tuli pari hanketta niin sanotusti puun takaa sivusta, mutta tämä kuitenkin löi kaikki aikaisemmat ennätykset ja siinä ajattelussa on mallia kyllä. Ja sitten vielä, jos sitä kehittää, että siihen rinnalle tulisi uskottava rahoitussuunnitelma, (Puhemies: Aika!) niin se paranee vieläkin, mutta se työ oli hyvä ja parasta aikoihin. Älkää sitä haukkuko ja kirotko. (Ed. Heinäluoma: Se oli hyvin sanottu!)

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Sinivihreän hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys osoittaa konkreettisesti, että hallitusohjelman linjaukset vastuullisuudesta ja välittämisestä eivät jää tyhjäksi puheeksi. Esitys vastaa hyvin tulevaisuuden haasteisiin ja toteuttaa useita keskustalle tärkeitä tavoitteita.

Taloudellinen kasvu jatkuu edelleen, ja työllisyys kohentuu vahvasti. Julkinen talous on ylijäämäistä, kuten hyvinä vuosina pitääkin olla. Vaikka laskusuhdanne ei olekaan välitön uhka, elämme haasteellisessa tilanteessa. Kansantalouden ylikuumeneminen on jo todellista joillakin aloilla, myös inflaatiopeikko nostaa päätään. Kustannus- ja hintapaineet alkavat vaikuttaa kilpailukykyyn monilla aloilla. Tässä tilanteessa hallitus toimii maltillisesti eikä lähde alentamaan tuloverotusta, vaan lykkää alentamisen vaalikauden loppupuolelle. Täytyy muistaa, että meillä on rajallinen määrä vaikutuskeinoja suhdannekehitykseen. Maailmantalouden muutokset vaikuttavat talouteemme, vaikka itse toimisimmekin kaukonäköisesti.

Budjettiesityksen verolinja on oikean suuntainen. Alkoholiveroa kiristetään ensi vuoden alusta. Mielestäni kannattaa henkisesti varautua siihen, että alkoholin hintaa nostetaan vielä lisää vaalikauden aikana. Ruuan arvonlisäveroa lasketaan vuonna 2009, ja vaikuttaa siltä, että tämäkin veroale tehdään siihen kuuluisaan kreivin aikaan.

Samaan aikaan jostain pitää löytää myös kritiikin aihetta. Jos jotain pitää kritisoida, kritisoin hallituksen ratkaisua polttoaineverojen osalta. Polttoaineverotuksen ohjausvaikutus keskivertoautoilijan kohdalla on aika pieni. Sillä vielä ei ilmastonmuutosta torjuta. 4 euroa kuukaudessa ei motivoi ketään jättämään autoa kotiin. Nähdäkseni tulevaisuuden ratkaisu onkin tietullien käyttöönotto laajasti siellä, missä julkinen liikenne toimii ja auton kotiin jättäminen on todellinen vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Seuraavaksi muutama ote budjettiesityksestä. Opintoraha nousee vihdoin 15 prosenttia. Opiskelijan tulorajoja korotetaan 30 prosenttia. Lapsilisien yksinhuoltajakorotus lisääntyy 10 euroa kuukaudessa lasta kohden. Eläkeläisten toimeentuloa parannetaan merkittävästi. Kansaneläkkeiden indeksikorotus ja kalleusluokkien poisto lisäävät eläkeläisten tuloja parhaimmillaan 54 euroa kuukaudessa, kuten täällä moneen otteeseen on todettu. Eikö tämä ole historiallista? (Ed. Pentti Oinonen: On, todella!) Sitä kai ei kukaan käy kiistämään. — Aivan oikein. — Lisäksi eläkkeensaajien verotus oikaistaan. Sotainvalidit ja rintamaveteraanit saavat erillisen 10 miljoonan euron veteraanipaketin, ja heille kaikille tarjotaan mahdollisuus vuosittaiseen avo- tai laitoskuntoutukseen.

Laitan osaltani myös suuria odotuksia käynnistettyyn perusturvauudistukseen. Minimiturvaa on pakko saada edelleen ylös. Alle 500 eurolla kuukaudessa elävät ovat kestämättömässä tilanteessa. Pitää muistaa, että mikään malli ei saa olla poissuljettu, aivan kuten ministeri Cronberg täällä totesi, kun sekavaa sosiaaliturvajärjestelmää uudistetaan. Minimiturvan tasoa on nostettava. Malli, millä tähän päästään, se voi olla perustulomalli, se voi olla negatiivisen tuloveron malli, tai se voi olla joku aivan muu malli. Tavoite on kuitenkin syytä pitää mielessä.

Arvoisa puhemies! Välillä kakkua pitää toki leipoakin. Ei ole pelkästään jakamista. Hallituksen toimenpiteet työllisyyden parantamiseksi sekä koulutuspaikkojen lisääminen ja tarkempi kohdentaminen luovat pohjaa tulevaisuudessakin menestyvälle Suomelle. Budjettiesitys on ylijäämäinen ja tähtää velan lyhentämiseen. Pitää muistaa, että lyhennyksistä huolimatta korkomenot kasvavat ensi vuonna 74 miljoonaa euroa kuluvan vuoden tasosta.

Loppuun voi sanoa, että pelkkä jakopolitiikka ei pitkälle kanna siitä huolimatta, että SDP jatkaa nähdäkseni sitä tarjouskilpailua, jonka se omaksui jo vaalikampanjan aikana. Kuitenkin tärkeitä tukia nostetaan jo nyt sinivihreän hallituksen toimesta. Demarit eivät siihen kolmen vaalikauden aikana kyenneet. Ed. Heinäluomalle voi todeta, jos hän vielä salissa on, että puoli vuotta sitten kaikki oli mielestänne hyvin. Nyt kaikki on huonosti. Onko se pohja uskottavalle politiikalle? Kolme hallituskautta peräkkäin!

Ed. Heinäluoma käyttää mielellään sananlaskuja. Voin lopettaa puheeni toteamalla, että jo muinaiset mölkynheittäjät sen tiesivät: kun heittää kolmesti peräkkäin ohi, putoaa pelistä pois.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pelisäännöt tulivat siinä selviksi. — Keskusteluissa tämän viikon aikana on esille nostettu tärkeitä asioita. On alleviivattu niitä asioita, joita ensimmäisenä toimintavuonna jo tämä sinivihreä hallitus toteuttaa.

Ensi vuonna oikaistaan eläkeläisten kohtuuton veroepätasa-arvo, jota eivät edelliset hallitukset halunneet oikaista. Korotetaan 15 vuoden odotuksen jälkeen opintorahaa, jota edellinen hallitus ei halunnut oikaista tai korottaa, vapaan tulon raja nousee, ja samalla perinnöistä 75 prosenttia tulee verovapaiksi, ja, mikä minusta opettajana on erittäin tärkeää, perusopetukseen panostetaan historiallisen suuret satsaukset. Muun muassa näitä asioita ei pidä unohtaa, ja niille tulee antaa niiden ansaitsema osa huomiosta. Ne eivät saa jäädä opposition retoriikan ja kadonneiden uniikkivaaliesitteiden varjoon.

Politiikkaan kuitenkin kuuluu tärkeänä osana minusta epäkohtien esille nostaminen. Itse asiassa minun poliittisen toimintani aikana koko ajan olemme eläneet aikaa, missä runsautta ei ole jaettu, vaan niukkuudesta on kilpailtu. 11 vuoden aikana on joka kerta jouduttu tulemaan toimeen vähällä. Nyt onneksi kuitenkin valtionosuuksia ollaan korottamassa, mutta tästä huolimatta tulevaisuuden haaste kunnissa on kuitenkin haastava, ei kuitenkaan uhkaava; sanoilla on selkeä ero.

Huolestunut olen myös etäisyyksiltään laajan maamme tiestöstä. Ymmärrän hyvin merkittävien suurten tiehankkeiden ja liikennehankkeiden merkittävyyden yhteiskunnallemme, ja niitä olen luonnollisesti tukemassa. Mutta emme saa missään tapauksessa unohtaa myöskään laajaa toisen asteen tieverkkoa ja sen talvi- ja yleiskunnossapitoa ja perusparannuksia. Samaan aikaan minusta liian usein unohtuu maamme merkittävän voimavaran, yksityistieverkon, ylläpito. Näihin asioihin tulee pian puuttua, niitä tulee pitää esillä.

Haluan samalla nostaa esille myös muutamat Pääkaupunkiseudun ja metropolialueen kannalta keskeisen tärkeät asiat. Olen huolestunut siitä, että työvoima- ja asuntopulan pahetessa yhtä aikaa nousevat haasteet koko Suomen talouden kannalta jopa kohtalokkaiksi. Työvoima- ja asuntopula ovat pahenemassa. Tämän takia on minusta tärkeää, että huolehdimme siitä, että työmatkaliikenne vielä 100 kilometrinkin päästä Pääkaupunkiseudun työpaikoista onnistuu ja on taloudellisesti järkevää ja ympäristönäkökulmistakin katsottuna kestävää. Tarvitsemme ehdottomasti huolenpitoa runkoteistä, joiden joukkoon on tärkeä nostaa myös Valtatie kakkonen, joka sieltä on unohdettu. Muita työn ja työntekijöiden kannalta keskeisen tärkeitä hankkeita ovat minusta Klaukkalan ohikulkutie, alueen useat ohikulku- ja sisääntulotiet, ja erittäin tärkeää on myös rautatieliikenteen toimivuuden takaaminen. Näillä hankkeilla on erittäin suuri merkitys koko metropolialueelle.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan nostaa esille huoleni liikenneyrittäjien haasteista. Toivon, että nyt ympäristösyistä nousevien polttoaineverojen rinnalla hallitus tulee huolehtimaan kotimaisen kumipyöräliikenteen menestymismahdollisuuksista tulevaisuudessakin. Suomalainen kilpailukyky tulee turvata ympäristönäkökulmaa unohtamatta. Asia vaatii nopeita toimia pakollisen työmatkaliikenteen rinnalla.

Ja vielä lopuksi, kun hetki on aikaa, haluan nostaa esille asian, joka on minua ihmetyttänyt, eli tämän rekkaparkin Vaalimaan alueella. Onko rekkaparkki oikea ratkaisu, sitä minusta on syytä miettiä. On tärkeää, että nämä ruuhkat rajalta saadaan purettua, mutta ovatko suomalaiset veronmaksajat oikeita ratkaisijoita siinä? Lisäksi Ust-Lugan satamaterminaali, joka on valmistumassa ja joka on kooltaan moninkertaisesti suurempi kuin Vuosaareen valmistuva satama, tulee siirtämään tätä liikennettä hyvin paljon pois tuolta jonoista.

Arvoisa puhemies! Olen varsin tyytyväinen hallituksemme ensimmäiseen talousarvioon. Se oikealla tavalla puuttuu kiireisimpiin epäkohtiin ja ohjelmaltaan katsoo maata ja maailmaa myös pidemmälle vastuullisesti, välittäen ja kannustaen.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin ed. Heinoselle vastata hänen ajatukseensa rekkaparkista. Hän kyllä poistui jo tästä, mutta haluan omalta osaltani vakuuttaa hänelle, että tämä rekkaparkki on ehdottoman tärkeä myös siellä asuvien ihmisten ihan normaalin ympäristön ja elämisen mahdollisuuksien kannalta. Ei ole mitenkään mukavaa jatkuva rekkajono ja se käry, joka siinä jatkuvasti on lähiympäristössä. Se ei varmasti tue ihmisten viihtyvyyttä eikä ole myöskään turvallisuudenkaan näkökulmasta hyvä. Ust-Lugan terminaali ei tule koskaan vastaamaan lopullisesti siihen tarpeeseen, mikä Venäjän taloudellisen kasvun osalta on tarve.

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen kakkoshallitus on saanut edelliseltä hallitukselta hyvät lähtökohdat. Etenkin työllisyysluvut ovat ilahduttavia, kuten olemme täällä tänään kuulleet. Uusia työpaikkoja on syntynyt runsaasti, ja työttömyys on vähentynyt. Työssä on suomalaisen hyvinvoinnin pohja, ja siksi työn tekemistä pitää monin tavoin edistää. Valitettavasti hallituksen veroratkaisut eivät tue työllisyyden myönteistä kehitystä. Tavallinen pieni- ja keskituloinen ihminen ei paljon hallituksen esityksestä saa. Lähinnä luvassa on palvelumaksujen nousua, inflaation kiihtymistä ja kunnallisten palvelujen heikkenemistä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus sanoo helpottavansa kuntien tilannetta. Mielestäni tämä väite on uskomaton. Hallitus jättää kunnat monessa mielessä yksin julkisten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että opetus- ja koulutuspalveluiden osalta. Valtionosuuksia tullaan nostamaan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta 21,3 miljoonaa euroa, jolla hallitus sanoo parantavansa monia eri palveluja, kuten terveydenhuoltoa, omaishoitoa, vanhustenhuoltoa, vammaisten palveluja. Tämän lisäksi hallitus tukee kuntien palkkaratkaisuja 150 miljoonalla eurolla.

Tosiasia on, että hallituksen lupaama tasa-arvolisä on vain pieni osuus siitä todellisesta tarpeesta, jonka kunnat tulevat tarvitsemaan selviytyäkseen tulevista palkkaratkaisuista ja sitä kautta palveluiden järjestämisestä. Kuntaliiton näkemyksenä on, että kunnat joutuvat nostamaan veroäyriään tai sopeuttamaan toimintojaan vähentämällä henkilöstöä esimerkiksi vanhustenhuollosta, perusterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, opetuksesta. Kokonaistilanne on hyvin ristiriitainen ja nurinkurinen, sillä toisella kädellä hallitus antaa ja toisella ottaa. Valitettavaa on, että ottava käsi on kuntien kannalta isompi, kunnille jäävä lopputulos on heikko.

Kuntien taloudellinen tilanne oli paranemaan päin edellisen hallituksen hyvän työn tuloksena. Nyt sitä murennetaan. Meillä tulee olemaan tulevaisuudessa entistäkin kirjavampi kuntakenttä, kun puhutaan palveluiden saatavuudesta. Meillä tulee olemaan taloudellisesti ja toiminnallisesti hyviä ja huonoja kuntia. Tulevaisuudessa ei ole enää sama, missä kunnassa asuu ja saako tarvitsemansa palvelut vai ei. Tähän kokonaisuuteen pyrkii vastaamaan omalta osaltaan myös Paras-hanke. Mitä se tuo tullessaan, jää vielä nähtäväksi meille tulevaisuudessa.

Hallitus haluaa nostaa myös asiakasmaksuja, ja perusteluna on, että ne ovat jälkeenjääneet. Suomessa asiakasmaksut ovat Euroopan kolmanneksi korkeimmat. Hallitus nostaa asiakasmaksuja, joiden perinnän suorittavat kunnat, jotka tulouttavat ne lopulta valtiolle. Kunnat olivat alun perin tukemassa asiakasmaksujen korotuksia, sillä oletuksena oli, että kunnat saisivat sitä kautta lisää resursseja palveluittensa kehittämiseen. Näin ei kuitenkaan käynyt. On vaikea ymmärtää, miksi asiakasmaksujen nostamisesta ja indeksiin sitomisesta saatavaa tuottoa ei voi jättää kuntien lisätuloksi. Näin saataisiin kuntia parantamaan palveluita, jotka nykytilanteessa heikentyvät ja joista siis tulevaisuudessa pitää silti maksaa yhä enemmän.

Opetusministeri  Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen ensimmäinen budjetti on todellinen osaamisbudjetti. Kokonaisuudessaan opetusministeriön hallinnonalan määrärahat nousevat reilusti yli 300 miljoonaa euroa. Hallituksen tavoitteena on parantaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua, varmistaa osaavan työvoiman saatavuus ja edistää tasavertaisia koulutusmahdollisuuksia.

Perusopetuksen laadun parantamiseksi käynnistetään vaalikauden mittaiset talkoot: Perusopetus paremmaksi eli Pop-ohjelma. Juuri peruskoulussa luodaan edellytykset menestyä myöhemmissä opinnoissa ja ennen kaikkea perusta myönteiselle asenteelle oppia uutta. Koulutuksen laadun kehittämiseen, tähän Pop-ohjelmaan, tulee kehyskaudella 80 miljoonaa euroa. Tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja sekä vahvistaa tuki- ja erityisopetusta, opinto-ohjausta ja oppilashuoltoa sekä panostaa koulujen kerhotoimintaan. Ensi vuonna Pop-ohjelmaan panostetaan 18 miljoonaa euroa ja nämä eurot suunnataan erityisesti oppilaanohjauksen ja erityisopetuksen vahvistamiseen. Kohdennettujen avustusten haku toteutetaan syksyn aikana niin, että kunnilla on todellakin mahdollisuus käyttää mahdollisimman tehokkaasti näitä lisämäärärahoja.

Myös taiteen perusopetuksen opetustuntimäärää kasvatetaan lähes miljoonan euron edestä ja siten edistetään taiteen perusopetuksen saatavuutta.

Arvoisa puhemies! Sadat nuoret ovat viime vuosina jääneet ilman koulutuspaikkaa. Samaan aikaan pula ammattitaitoisesta työväestä uhkaa talouskasvua. Hallitus on lähtenyt tätä ongelmaa ratkomaan hyvin ripeästi lisäämällä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja 2 200:lla. Näin vastataan osaltaan siihen, että meillä on tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa, ja toisaalta tuetaan sitä tavoitetta, että jokainen peruskoulun päättänyt nuori pääsee todellakin koulutukseen. Nämä uudet koulutuspaikat on tarkoitus suunnata erityisesti työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllisyyden edistämiseksi myöskin oppisopimukseen tulee lisää paikkoja noin 2 000. Samoin myös osaavan työvoiman turvaamista edistää käynnistetty aikuiskoulutusuudistus.

Arvoisa puhemies! Yliopistojen toimintamenoja lisätään kehyskaudella 80 miljoonalla eurolla. Tämä on lähtökohta, josta hallitus lähtee. Selvää on, että hallituksen on palattava monin tavoin yliopistojen voimavara-asiaan. Lisäresurssit ovat tarpeen, koska korkeakoulujen rahoituksessa me olemme jo pitkään jääneet siitä junasta, mikä muualla maailmassa menee. Erityisesti opettaja—opiskelija-suhteessa meillä on todellakin parantamisen varaa.

Ensi vuoden budjetissa yliopistojen perusvoimavaroihin tulee 20 miljoonaa euroa ja sen päälle tulee 7 miljoonan euron lisäpanostus rakenteelliseen kehittämiseen. Syntymässähän on Itä-Suomen liittoyliopisto ja Turun yliopistokonsortio. Samoin 1 miljoona euroa tulee innovaatioyliopiston suunnitteluun, joka syntyy Pääkaupunkiseudulle.

Tässä haluan todeta, että koko yliopistokenttä on rakenteellisessa kehittämisessä mukana, samoin ammattikorkeakoulut, ja tämä on aivan erinomaista. Samoin on sovittu yliopistoja koskevan tuottavuusohjelman tarkistamisesta sillä tavalla, että se ei estä tutkimuksen ja opetuksen laadun kehittämistä eikä tieteen vaikuttavuutta. Tästähän sovittiin jo hallitusohjelmassa, mutta budjettiriihessä tämä vielä tarkennettiin.

Suomen Akatemian myöntämisvaltuutta lisätään 20 miljoonalla eurolla, ja tervetullut uudistus tiedemaailman kannalta on myöskin se, että tieteelle tehtävien lahjoitusten verovapautta merkittävästi kasvatetaan. Tämä päänavaus on hyvin kaivattu ja tarpeellinen.

Yliopistolaitoksen uudistuminen on aivan välttämätöntä, jotta me suomalaiset menestymme. Erityisen tervetullut uudistus on se, jonka hallitus ripeästi käynnisti, eli eduskunta tulee saamaan yliopistolain uudistuksen keväällä 2009 käsiteltäväkseen, ja siinä todellakin annetaan nyt yliopistoille heidän pitkään toivomansa taloudellinen ja hallinnollinen autonomia. Tämä uudistus on jotakuinkin kaikkialla muualla Euroopassa tehty, mutta Suomessa ei yliopistoille ole annettu moderneja toimintamahdollisuuksia. Nyt ne annetaan.

Arvoisa puhemies! Tasapuolisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on sinivihreälle hallitukselle aivan keskeistä. Opintorahan korottaminen 15 prosentilla oli loistava edistysaskel, mutta monia muitakin toimia tehdään. Yksi uudistus on vapaan sivistystyön opintoseteliavustus, jolla subventoidaan erityisesti maahanmuuttajien kielikoulutusta tai esimerkiksi kansakoulupohjaisten henkilöiden opintojen täydentämistä niin, että pääsevät sitten jatkamaan opintojaan esimerkiksi ammatilliseen oppilaitokseen.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan todeta sen, että budjetissa suunnataan erityisesti voimavaroja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, ja se on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä paremman Suomen rakentamiseksi. 30 miljoonaa euroa tullaan suuntaamaan nuorten työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteisiin, (Puhemies: Aika!) ja näiden täsmätoimenpiteiden valmistelu on käynnistetty yhteistyössä työministerin kanssa.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on lupaamassa erityisen suuret panostukset perusopetuksen valtionavustuksiin. Lisäksi valtionosuuksia ollaan nostamassa aivan roimasti, mutta erityisestä hakemuksesta luvataan kehyskaudella jopa 80 miljoonaa perusopetuksen laadun parantamiseen. Minkä tyyppisiä hakemuksia odotatte, ja onko erityisiä painotuksia mietitty, miten tämä raha jaetaan?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Sarkomaa, sanoitte, että budjetti on todellinen opetusbudjetti. En muista, että Suomen akateeminen eliitti olisi näin voimakkaasti ilmaissut epäluottamuksensa mitään aikaisempaa hallitusta kohtaan. Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto sanoi, että hallitusohjelman lupaukset lisätä yliopistorahoitusta eivät toteutuneet. Tampereen yliopiston rehtori Krista Varantola ruoski "olan takaa" hallituksen linjauksia — näin raportoitiin Aamulehdessä — ja manasi hallituksen toimet sumutuslogiikaksi.

Akateemisissa piireissä vallitsi suuri innostus, kun porvarihallitus aloitti työnsä ja hallitusohjelman lupaukset julkaistiin. Suomessa oli totuttu tapaan, että se, mikä luvataan, se myös pidetään. Kun yliopistojen määrärahojen piti nousta, ne itse asiassa vähenivät. Opetusministerin esitys 53 miljoonasta kutistui budjettiriihessä 20 miljoonaan. Kun tästä vähennetään tuottavuusohjelman nimissä 11 miljoonaa ja lopusta tekevät selvää inflaatio, kohonneet vuokrat ym. kulut, tutkimukseen ei liikene liiemmin uutta panostusta.

Kävikö, ministeri, niin, että teiltä lipesi ote budjettiriihessä, vai onko Tampereen yliopiston rehtori oikeassa sanoessaan, että opetus, tutkimus ja yliopiston perustehtävät eivät ole hallituksen suojeluksessa, vai, ministeri Sarkomaa, (Puhemies: Aika!) eikö meidän yliopistojen johto ymmärrä, että tämä kaikki on heidän parhaakseen?

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa esittelyssä tuli monta hyvää asiaa, joita tuo opetusministeriön budjetti sisältää: ikäluokkien pienenemisestä tuleva säästö käytetään nyt koulutukseen, opintotuki, eri koulutuksen rahoituksen kehitys ja koulutustarjonnan alueellinen tasapaino.

On yksi asia, josta kannan huolta. Koulutuksen keskeyttäminen opetussuunnitelman teoreettisuuden vuoksi on yleistä. Miten suhtaudutte, arvoisa ministeri, siihen, että joustavuutta voitaisiin lisätä koulutusmotivaation säilyttämiseksi opintojen edetessä? Tällöin opinnot saataisiin päätökseen ja opiskelija pystyisi työllistymään tämän joustavan koulutuksen jälkeen.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun on suorastaan nyt kyllä vielä pakko jatkaa tästä korkeakoulujen ja yliopistojen rahoituskysymyksestä. Nimittäin aivan kuten ed. Lipponen tuossa aiemmin totesi, se on kyllä huolestuttavaa se laajuus, missä tässä nyt ollaan näiden toimien johdosta. Kaikkialla maakunnissa yliopistoväki on todella huolissaan tästä. Esimerkiksi Tampereella, ja tiedän että myös muualla, on arvioitu, että tämä todellisuudessa voi tarkoittaa jopa miinusmerkkiä kaiken kaikkiaan seurauksena, tämä rahoituksen vaje.

Minä en halua ministeri Sarkomaalle tästä sillä tavalla kiukutella eniten, koska te sentään yrititte. Te sen 50 miljoonaa yrititte saada, mutta kyllä minä haluaisin kokoomuslaiselle valtiovarainministerille sen sijaan hieman tukkapöllyä, enkä vähän hiemankaan, tästä kuvaannollisesti antaa. Nimittäin kyllä minusta on käsittämätöntä, että samaan aikaan, kun julistetaan tämä budjetti tällaiseksi osaamisen ja innovaatioiden ja tulevaisuuden budjetiksi, niin tämä on kyllä suoranaista paluuta menneisyyteen. Minä todellakin toivon, että nyt, kun tätä tuottavuusohjelmaa katsotaan uudestaan, (Puhemies: Aika!) niin sieltä löytyisi joku avain, millä voitaisiin ainakin pahimmat puutteet tästä poistaa, sillä eihän se voi olla niin, että miinusmerkkiä yliopistoille tosiasiassa tästä tulisi.

Juha  Mieto  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mä haluaisin kiinnittää huomiota opiskeluhun siinä mielessä, että itte oon käynyt vain kansakoulun, mutta tänä päivänä onneksi ammattioppikoulus käyneitä on kans ruvettu arvostamaan, kären taitajia, ja väitän, että Suomessa tarvitahan myös sellaasta työn väestöä, jok ei käy ainoastaan yliopistotason koulutusta, eli nämä ammattioppilaitokset — niillekin on annettu hieno nimi, ne oli ennen ammattikouluja — niitä tarvitaan. Pohjanmaalla viimesen kolmen vuoden aikana niiren arvostus on noussut huimasti, ja niitä niin sanottuja ei ny raakoja mutta hihat käärineitä työmiehiäki tulevaisuures eri sektoreille tarvitaan, ja on hienoa, jotta meillä myös tuetahan tätä puolta.

Henna  Virkkunen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opetusministeri Sarkomaa ansaitsee kyllä kiitoksen siitä, millä tarmokkuudella opetusministeriössä on lähdetty viemään koulutusasioita eteenpäin ja ennen kaikkea kaikilla koulutusasteilla. Se, että perusopetuksessa nyt voidaan käyttää ikäluokkien pienenemisestä koituva säästö laadun parantamiseen, on aivan erinomainen asia, samoin se, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja oppisopimuspaikkoja lisätään. Yliopistopuolella meneillään on historiallinen yliopistoreformi, ja yliopistot tiivistävät yhteistyötään ja etsivät entistä vahvemmin omia erikoisosaamisalueitaan, mikä on aivan välttämätöntä, jos tulevaisuudessa haluamme pienenä kansakuntana tuottaa huippututkimusta ja huippuosaamista.

Krista  Kiuru  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on sitouduttu vahvasti sanoilla yliopistokeskusten kehittämiseen. Myös Kajaanin, Kokkolan, Lahden, Mikkelin, Porin ja Seinäjoen alueet ja elinkeinoelämä satsaavat jopa 70 prosentilla rahoituksesta oman alueensa yliopistokeskukseen.

On erittäin tärkeää, ministeri Sarkomaa, että yliopistokeskusten kehittämiseen osoitetaan vuodelle 2008 yhteensä 3 miljoonan euron rahoitus ja että tuo kehittämisraha muutetaan toimintamenomäärärahaksi korvamerkittynä yliopistokeskuksille kunkin yliopistokeskuksen koordinaatioyliopiston kautta.

Lopuksi totean, että raha on, ministeri Sarkomaa, kuin lantaa: siitä on hyötyä vain levitettynä, myöskin meillä Satakunnassa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitokset opetusministeri Sarkomaalle ennen kaikkea siitä, että on nyt ministeri, joka haluaa aidosti puuttua asioihin ei vain tekemällä erilaisia koulukiusaamiskampanjoita vaan puuttumalla siihen, miksi kiusaamista kouluissa on.

Asia, minkä takia puheenvuoron pyysin, on tiistaina julkistettu Oecd:n raportti, joka kertoo, että työvoiman saatavuuden kannalta ongelmaksi saattaa muodostua tulevaisuudessa hyvinkin pian se, että lähes puolet 20—29-vuotiaista opiskelee. Onko tämä asia jotenkin noussut opetusministeriössä esille, positiivinen asia, nuorten opiskeluinto, joka on kääntymässä nyt myös negatiiviseksi ongelmaksi?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri kertoi aikaisemmin, yliopistojen perusrahoitusta lisätään 20 miljoonalla eurolla ja lisäksi 7 miljoonaa euroa laitetaan kehittämisrahoiksi rakenteellisiin uudistuksiin, joista 1 miljoona euroa menee kertaluontoisesti innovaatioyliopiston rakentamiseen. Miten tämän innovaatioyliopiston rahoitus tullaan jatkossa tästä sitten rahoittamaan, sitä kysyn arvon ministeriltä.

Ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva noin 18 miljoonan euron säästö kohdennetaan, niin kuin on kerrottu, ensimmäistä kertaa koulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena näitten opetusryhmien koon pienentäminen jne., ja hankehakemusten perusteella on tarkoitus tämä raha jakaa. Erittäin suurta painoarvoa laitan ministeriöön ja ministerille näiden kriteerien ja ohjeistuksen tiedotuksen ja myöskin valvonnan osuuteen tässä rahanjaossa.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten tunnettua, ministeri Sarkomaa on erittäin taitava sanankäyttäjä. En kuullut koko puheenvuoroa, kun alussa olin huoneessa, mutta siinä puhuttiin Pop-ohjelmasta ja peruskoulutuksesta. Olisin ollut huolestunut vaan siitä viimeaikaisesta kehityksestä, mitä keskusta ja kokoomus tuolla maakunnissa ovat tehneet, lakkauttaneet kyläkouluja. Kun ministeri puhui täällä opetusryhmien pienentämisestä, niin tiedän, että kunnallinen itsepäätäntä on sitä, että siellä voidaan lopettaa niitä kouluja. Mutta onko ministerillä aikomus, että vielä yritettäisiin säästää niitä viimeisiä kyläkouluja, mitä siellä maakunnissa periferiassa on, niin että nämä nuoret lapset eivät joutuisi sitten pitkiä matkoja kulkemaan, koska ymmärsin näin, että nyt sitä rahaa on — kunhan vain kunnat lähettävät anomuksia, niin sieltä sitä ropisee euroja ja kyläkoulut säilyvät, vai tulkitsinko arvoisan ministerin puhetta hieman väärin?

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin erääseen asiaan huomiota, mikä minun mielestäni on tärkeä. Koulunkäyntiavustajista on suht kova pula, ja jos niitä avustajia on, niin niitten taso on monenkirjava. Siellä on pätkätyöläisiä ja pieni palkka on, niin siellä eivät tahdo pysyä koulunkäyntiavustajat. Kun luokkakoot ovat liian suuria, niin kuin kotikaupungissani Jyväskylässäkin ja monessa muussa, niin koulunkäyntiavustajista olisi suuri hyöty opettajille. Mitä ministeri aikoo tehdä? Kunnat eivät tätä näköjään hoida, velkaiset kunnat. Pitäisikö ministerin nyt ohjeistaa kuntia ja korvamerkata rahaa, jotta tämä asia tulisi kuntoon? Silloin jos peruskoulussa rupeaa jätättämään, niin voi sanoa, että se haittaa ihmisen koko myöhempää työtä ja opiskelua.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri totesikin, niin me lähivuosina joudumme tekemisiin isojen haasteiden kanssa, ja nimenomaan tämä peruskoululaisten määrän laskeminen nykyisestä kymmenellätuhannella on yksi tällainen. Sen jälkeen sama tapahtuu portaittain myös muilla kouluasteilla. Samalla kun oppilasmäärät vähenevät, niin pitäisi myös taata se koulutuksen laadun paraneminen, mihin ministeri tuossa viittasi. Tähän ei ole suinkaan mitään kokeiltua mallia, jonka mukaan asiassa tulisi edetä. Koulutuksen saavutettavuus puoltaa koulujen sijoittamista hajalleen, kun taas laadun turvaaminen edellyttää usein toimintojen keskittämistä. Tämä on se yhtälö, mikä pitää nimenomaan tällä vaalikaudella ratkaista, ja mielestäni tätä asiaa ei tule siirtää tuleville hallituksille.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulutus ja sivistys ovat tämän talousarvioesityksen tärkeitä painopistealueita, ja hyvä niin. Osaamista edistetään monin tavoin. Nykyaikainen malli osaamisen kehittämiseen on yliopistokeskukset, jotka vahvistavat yliopistotoiminnan alueellista kattavuutta ja vaikuttavuutta niillä alueilla, missä omaa yliopistoa ei ole, toteuttavat ennen kaikkea yliopistojen kolmatta tehtävää eli lisäävät yliopistojen ja ympäröivän yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta.

Tänä vuonna ja muutamana aiempana vuonna yliopistokeskusten kehittämiseen on budjetoitu 3 miljoonaa euroa. Jostain syystä ensi vuoden talousarvioesityksessä tähän tarkoitukseen on varattu vain 2,5 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa on, aivan kuten ed. Kiuru totesi, kuitenkin kirjaus, että yliopistokeskusten toimintaa kehitetään. Kysyisin opetusministeriltä: Miten tämä on tarkoitus, hallitusohjelma ja ensi vuoden talousarvioesitys, yhteensovittaa?

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi kysymystä:

Perusopetukseen satsataan 18 miljoonaa luokkakokojen pienentämiseen ja tuki- ja erityisopetukseen. Se on erinomainen asia. On kuitenkin koko ajan puhuttu siitä, että myös kuntien itsensä pitää panostaa näihin samoihin asioihin. Edustan Itä-Suomea ja voisin luetella ympäriltäni 20 eri kuntaa, joilla ei ole mahdollisuutta ikäluokkien pienenemisestä huolimatta satsata senttiäkään näihin asioihin. Miten rahaa käytetään näille kunnille?

Ja sitten se toinen kysymys: Eilen satoi kylmää vettä niskaan, kun opetusministeriön asettama työryhmä lausui muistiossaan, että opettajankoulutusta ja opettajankoulutuksen koulutuspaikkoja halutaan siirtää Etelä-Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomesta. Käytännössä se tarkoittaisi Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lopettamista. (Eduskunnasta: Ja Kajaanin!) Savonlinnan opettajankoulutuslaitos tarkoittaa tuhatta työ- ja opiskelupaikkaa. Helsingin mittakaavassa se tarkoittaisi 25 000:ta työ- ja opiskelupaikkaa, eli sen vaikutus koko talousalueen talouteen on aivan valtava. (Puhemies: Aika!) Miten opetusministeriö aikoo hoitaa asioita eteenpäin niin, että päinvastoin sen toimintaa vahvistetaan?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Ensin perusopetuksesta, Pop-ohjelmasta. Tosiaankin nuo voimavarat on tarkoitettu kohdentaa täsmäavustuksin niin, että erityisesti siellä, missä on erityisesti korjattavaa — viittasitte, edustaja, siellä näihin kuntiin — heillä on mahdollisuus hakea näitä avustuksia. Mutta niissä on myöskin ehto, että kunnat sitoutuvat myöskin itse panostamaan, mutta tämä on ekstrarahaa eli lisärahaa tulee.

Millä tavalla me varmistamme, että nämä tavoitteet, joita Pop-ohjelmassa on, oikeasti toteutuvat? Nyt on tarkoitus ensimmäistä kertaa tehdä perusopetuksen laatukriteerit niin, että me yhdessä katsomme, mitkä kriteerit jokaisen suomalaisen koulun täytyy täyttää, ja samassa yhteydessä myöskin selvittää luokkakokojen tilanne tällä hetkellä Suomenmaassa, koska sitä eivät aikaisemmat opetusministerit ole selvittäneet. Se on tärkeä tieto.

Yliopistokeskukset nousivat tässä esille. Tarkoitus on, että kun vuonna 2008 tehdään rakenteellisen kehittämisen ohjelma, jossa katsotaan niin ammattikorkeakoulut, yliopistot kuin yliopistokeskuksetkin, niin siinä yhteydessä arvioidaan yliopistokeskusten rooli. Selvää on, että meidän koulutusjärjestelmäämme täytyy katsoa kokonaisuutena, että ne ovat vahvempia kokonaisuuksia, jotta me voimme olemassa olevin voimavaroin turvata riittävän opetuksen ja tutkimuksen laadun.

Opettajankoulutuksen selvitysraportti. Työryhmän oli asettanut sosialidemokraattinen opetusministeri. Itse otin sen raportin vastaan, ja tarkoitus ei ole yksityiskohtiin ottaa kantaa, vaan sitten yhdessä 2008 katsotaan tämä kokonaisuus. Siinä oli erinomaisia esityksiä esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten opettajien saamiseksi enemmän suomalaisiin kouluihin, monenmoisia asioita, mutta näihin rakenteellisen kehittämisen asioihin otetaan kantaa kokonaisuutena.

Yliopistojen määrärahat. Hallitusohjelmassa luvattiin 80 miljoonaa euroa kokonaisuutena kehyskaudella ja 20 euroa per vuosi. Se, mitä on luvattu, tuli, ja tulee enemmänkin, eli 7 miljoonaa tuli päälle, eli Lipposen laskuoppi nyt tässä vähän petti, mutta ei se mitään. Opettajat saavat täydennyskoulutusjärjestelmän tällä vaalikaudella. Sen lisäksi tulee 1 miljoona euroa lisää. Tuottavuusohjelmaa on tarkoitus tarkistaa. Mutta selvää on, että yliopistojen voimavara-asiaan täytyy palata, ja oikea osoite on täällä, ed. Viitanen, kannan tästä vastuuta. Olen sitä mieltä, että jos me haluamme parantaa opettaja—opiskelija-suhdetta yliopistoissa, niin silloin hallituksen on myöskin palattava näihin määrärahoihin ja katsottava, mikä niiden taso on.

Koulutuksen keskeytys ja se, että meillä opiskellaan paljon, on iso haaste, kun ikäluokat pienenevät. Sen takia on tarkoitus opinto-ohjausta muun muassa parantaa sillä tavalla, että saamme mahdollisimman sujuvasti nuoret ohjautumaan koulutukseen. Tarkoitus on myöskin keskeytystä vähentää monin toimin ja myöskin luoda mahdollisuuksia, että voidaan jatkaa opintoja, jos ne jostain syystä ovat keskeytyneet. Esimerkiksi joustava perusopetus, ammattistartti, monet tällaiset asiat ohjaavat koulutuksen keskeyttäneitä takaisin koulutuksen pariin. Näihin, arvoisa puhemies, on tarkoitus panostaa.

Innovaatioyliopiston rahoituksen osalta olen asettanut työryhmän, joka valmistelee koko innovaatioyliopiston toteuttamista. Hallitus tulee palaamaan näihin rahoituspäätöksiin, mutta osaltaan on tarkoitus, että innovaatioyliopiston säätiön pääoma rahoitetaan valtion omaisuuden myynnistä. Siinähän valtio ei menettäisi omaisuutta vaan omaisuuden muoto muuttaisi muotoaan. Mutta tähän innovaatioyliopistoasiaan tullaan palaamaan vielä moneen kertaan.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan tuosta, mihin ed. Järvinen puheenvuorossaan lopetti, elikkä tästä Savonlinnan okl:n tilanteesta. Eilen kuulimme tästä ajatuksesta, ja nyt haluaisin kuulla, mitä mieltä kokoomuslainen opetusministeri on tämän asian mahdollisesta loppuunsaattamisesta. Varmasti tiedätte sen, että Joensuun yliopisto on osallistunut omalta osaltaan tuottavuusohjelman toteuttamiseen lakkauttamalla Savonlinnasta kansainvälisen viestinnän laitoksen, ja yhdessä tämä ja seuraavaksi tehtävä okl:n lakkauttaminen merkitsevät Savonlinnalle ja koko seudulle, koko Etelä-Savolle, mittavia työpaikan menetyksiä ja sitä kautta perheiden menetyksiä ja sitä kautta verotulojen menetyksiä. Toivoisin, että opetusministeri vastaisi kokoomuslaisen näkökulman tähän asiaan.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on vihdoin saatu hyvä koulutusbudjetti. Tätä budjettia on kenttäväki todella monta vuotta jo odottanut, ja se, mikä tässä on hyvää, on se, että vihdoin satsataan rahaa siihen, mikä on koulun ydintehtävä eli se opetus. Siihen ei ole moneen vuoteen laitettu euroakaan kuin pienillä määrillä. Nyt on hienoa, kun sitä vahvistetaan. Me saamme isot indeksitarkistukset yksikköhintoihin, ja ne ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin historiassa. Se, mikä on upeaa ja välttämätöntä, on se, että kun ikäluokkien pienenemisestä koituu säästöjä, niin nyt tässä sitten varmistetaan, että se säästö menee varmasti siihen itse opetukseen eikä sitten valu muualle kunnissa. Siihen on sitten hyvä keino keksitty. Täytyy muistaa, että vaikka ikäluokat nyt tällä hetkellä pienenevätkin, niin ei kulu montaa vuotta, kun ne alkavat taas suurentua ja kasvaa. Sitten olemme sen edessä, että jos me nyt surkastaisimme opetussektoria, niin me joutuisimme sitten kovasti taas kaikkea uutta uudelleen laittamaan päälle.

Haluaisin kysyä tästä, kun tämä valtion ammatillisen erityisoppilaitoksen tilanne on nyt niin huono (Puhemies: Aika!) johtuen edellisestä opetusministeristä, voiko sitä ajatella, että nämä sijoitettaisiin yksityisten erityisammattioppilaitosten huomaan, koska ne toimivat erittäin hyvin.

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Koulutus on hyvin laaja käsite, ja pitää huolehtia siitä, että koko Suomessa on varsin korkeatasoista koulutusta saatavilla. Ammattikorkeakoulut tekevät erittäin hyvää työtä koko Suomessa — yhteistyötä yritysmaailman kanssa, niiden ihmisten tarpeita, jotka opiskelevat, ja toisaalta sitten on mahdollista näitä osaajia työllistää.

Haluan kiinnittää huomiota ammattikorkeakoulun tulevaisuuteen, sen omistuspohjaan ja rahoitukseen ja siinä rinnalla oikeastaan samoista syistä vapaan sivistystyön tukemiseen. On erittäin tärkeää, että myöskin aikuiset ihmiset voivat sivistää itseään ja nämä varat sitten jaettaisiin tuntimäärien perusteella eli pysyttäisiin tässä nykyisessä muodossa eikä siirryttäisi asukaspohjaiseen rahoitukseen.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Järvisen esimerkki sieltä Savonlinnan seudulta kertoo, kuinka tämä 18 miljoonaa hakumenettelyn kautta ei toimi kuntien kannalta siellä, missä hätä on suurin.

Ministeri Sarkomaa, te profiloiduitte hyvin voimakkaasti silloin viime keväänä heti hallituksen alkutaipaleella siinä, että te julkisuudessa toitotitte hyvin vahvasti, että oppilasryhmien kokoa tullaan alentamaan ja hallitus tulee esittämään siihen riittävät määrärahat. Tämä 18 miljoonaa ei todella vakuuta nyt ainakaan minua tässä asiassa. Se koskee yhtä hyvin suuria kaupunkeja.

Sitten kysyn teiltä, kun myös voimakkaasti korostitte, että asia tulee säätää lailla. Mainitsitte äsken, että opetuksen laatukriteeristöä ollaan laatimassa. Onko nyt niin, että saamme odottaa eduskuntaan lupaamaanne lakia oppilasryhmien koosta?

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella ilahduttavaa ja jopa välttämätöntä, että hallitus käynnistää tämän niin kutsutun Pop-ohjelman. Täytyy pitää mielessä, että viime keväänä, kun sivistysvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta käsittelivät näitä kehyksiä, molemmat valiokunnat lausuivat, että tämä Pop-ohjelma tai nämä toimenpiteet — silloinhan emme tienneet tästä nimestä — eivät saa heikentää kuntien taloutta. Nyt kunnat voivat siis hakemuksesta saada valtionosuuksia erilaisiin hyviin hankkeisiin. Minä kysyisin nyt ministeriltä, vastaako tämä kaavailtu menettely eduskunnan tahtoa tässä asiassa.

Marja  Tiura  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomea on aina pidetty uusien teknologioiden ja innovaatioiden osalta maailman kärkivaltiona, ja näin on tietysti ollutkin. Mutta nyt viimeaikaisten artikkeleiden valossa on havaittavissa, että on pelkotila siitä, että Suomi ei tule pärjäämään tässä kilpailussa. Siitä syystä tämä uusi innovaatioyliopistohanke on erittäin tärkeä ja se, että se viedään loppuun mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Ensi vuoden budjettiinhan sen suunnitteluun on varattu noin miljoona euroa, mutta kokonaiskustannus lähenee 500:aa miljoonaa euroa. Olisinkin halunnut kysyä ministeri Sarkomaalta tästä aikataulusta, tuleeko tämä aikataulu pitämään, koska vuoden 2009 alussa tulee tämä uusi yliopistolain uudistusta koskeva esitys ja sen jälkeen on tarkoitus saattaa tämä innovaatioyliopisto vauhtiin.

Toinen asia, josta haluaisin kysyä, on se, että tällä hetkellä meidän yliopistoistamme väittelee tohtoriksi noin 1 400 henkilöä, ja sen jälkeen kun tämä tohtorinväitös on tehty, tämä tutkijanuran eteenpäinvieminen Suomessa on äärimmäisen hankalaa. Haluaisinkin kysyä, mitä tämän tutkijanuran ammattimaisuuden eteen tullaan tulevaisuudessa tekemään. Nyt on pelkotila myöskin se, että meidän kovan luokan tutkijamme lähtevät Suomesta.

Tommy  Tabermann  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä innovaatio- tai huippuyliopisto — tällä mutantilla on monta nimeä — kuka sitä oikein tarvitsee? Ekonomien ja insinöörien väliset seka-avioliitot ovat Suomessa varsin yleisiä, eikä niistä tiettävästi aiheudu isompaa yleistä vammaa. Mutta mitä tekee taide kolmantena pyöränä tässä liitossa? Jotenkin tulee väistämättä mieleen, että tässä ollaan valmistamassa jonkinlaista henkistä sikanautaa. Kuka tätä mutanttia todella oikein tarvitsee? Tarvitseeko kukaan?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Tämä tuli niin yllättäen, kiitos!

Innovaatioyliopistoa tarvitsee Suomi. Tarkoitus on yhdistää taiteen, teknologian ja liiketaloudellisen osaamisen vahvuudet, ja juuri siellä tieteiden rajapinnalla syntyvät ne uudet innovaatiot, ed. Tabermann. Koko Suomi tarvitsee huippuosaamista. Innovaatioyliopisto on vain osa sitä rakenteellista kehitystä, joka yliopistokentällä on. Syntyy myöskin Itä-Suomen liittoyliopisto, on tulossa Turun yliopistokonsortio. Jos me haluamme pärjätä osaamisella, silloin myöskin yliopistojen rakenteita on uudistettava. Se on aivan selvä.

Ed. Hiltunen, olen tässä salissa sanonut usean kerran teidän puolueen kansanedustajalle, joka on perättömästi todennut minun vaatineen lakia peruskoulun ryhmäkokoihin: se ei pidä paikkaansa. Toivon, että asia tulee nyt selväksi. Se, mitä hallitus on luvannut ja mistä olen aiemminkin puhunut, on se, että ylisuuriin oppilasryhmiin täytyy puuttua, ja niihin todellakin puututaan. 80 miljoonaa euroa tulee lisää perusopetuksen parantamiseen, tähän Pop-ohjelmaan, ja toimet on aloitettu. Kahdeksan vuotta oli sosialidemokraattinen opetusministeri, edes sitä ei selvitetty, minkälaiset ryhmäkoot ovat. Sen aion nyt ensimmäiseksi selvittää. Tehdään perusopetuksen laatukriteerit, ryhdytään toimiin. Tämä hallitusohjelma on neljäksi vuodeksi, ja tarkoitus on pureutua näihin ryhmäkokoihin aivan erityisesti. Siitä teidän ei tarvitse olla huolissanne, toki monta huolenaihetta tässä sivistyksen ja koulutuksen osalta suomalaisessa yhteiskunnassa on. Niin paljon on korjattavaa.

Yksi iso asia on kaikkein vaikeimmin vammaisten lasten koulutus valtion järjestämissä oppilaitoksissa. Jo 2000-luvun alusta siellä on ollut todella suuria ongelmia. Koulutusmääriä ei ole voitu nostaa. Siirtomäärärahoilla on näiden kaikkein vaikeimmin vammaisten lasten koulutusta hoidettu ja toimia olisi tarvittu. Nyt on tarkoitus rakenteellisin toimin antaa paremmat mahdollisuudet näille oppilaitoksille toimia ja liittää ne vahvempiin, suurempiin kokonaisuuksiin, niin että myöskin kaikkein vaikeimmin vammaisten lasten koulutus voidaan turvata.

Arvoisa puhemies! Tässä.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisäpanostukset muun muassa perusopetukseen ovat mieluista kuultavaa samoin kuin se, että ministeri esityksessään korosti tasa-arvoisia mahdollisuuksia kouluttautua. Alueiden tasa-arvon nimissä täytyy kuitenkin ihmetellä sitä tapaa, miten Itä-Suomen koulutuspaikkoja ollaan erityisesti yliopistollisen koulutuksen osalta kuristamassa. Kuopion hammaslääketieteellisen koulutuksen aloitus tuntuu takkuavan, vaikka kaikki perusteet hammaslääkärikoulutuksen aloittamiselle ovat jo selvityksenkin mukaan olemassa. Pelastusalan maisterikoulutusta ollaan viemässä Poriin, vaikka sille on luotu pohjaa ja sen luonnollisin toteuttamispaikka on Kuopio. Lisäksi viimeisin uutinen koskee opettajankoulutusta, jota ollaan viemässä Helsinkiin muun muassa Kajaanista ja Savonlinnasta. Kyse on alueellisesta ja inhimillisestä tasa-arvosta, ja näiden kaikkien koulutusalojen osalta on kyse paitsi työ- ja opiskelupaikoista myös siitä, miten näiden alojen osaajia saadaan sitten jatkossa näille aloille.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Useissa käytetyissä puheenvuoroissa on puhuttu näinä kahtena päivänä turvallisuudesta, mutta yksi tärkeä ryhmä on jäänyt käsittelemättä eli koululaiset ja heidän koulumatkojensa turvallisuus. Monille Itä- ja Pohjois-Suomen kunnille tulee oppivuoden aikana ylimääräisiä kustannuksia susien takia järjestettävistä koulukyydeistä. Susilasku on kohonnut joissakin kunnissa koulukyytien osalta yli 30 000 euroon, mikä on köyhälle kunnalle tosi suuri kuluerä. Ministeri on palauttanut kuntien lähettämät laskut toteamuksella, ettei maksuvelvollisuus kuulu heille, vaikka kyse on yhdestä valtion perustehtävästä eli pienten oppilaiden turvallisuudesta. Kuuntelisin mielelläni opetusministerin kannan seuraavaan kysymykseen: Onko budjettiin tehty varaus kyseisten kuljetusten korvaamiseksi kunnille, ja jos ei ole, kenelle ministerin mielestä kuuluu korvausvelvollisuus koululaisten susikuljetuksista aiheutuvista menoista?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Vahasalolle: Teidän puheenvuoronne alku oli täysin käsittämätön. Käsittääkseni aiempinakin vuosina suuri osa ministeriön momentilta on mennyt varsinaiseen opetukseen. Eli mitä siellä koulussa muka tehdään?

Mutta sitten tästä Itä-Suomen hammaslääkäripulan tilanteesta. Tosiaan 20 prosenttia on varsinaisista viroista täyttämättä ja myös tilapäisistä viroista, ja hammashuollon hoitotakuu takkuaa todella. Ministeri asetti selvitysmiehen, tästä asiasta on vedottu monelta taholta, ja käsittääkseni hän on näyttänyt vihreää valoa tälle hankkeelle, ja myös yliopistossa ollaan valmiita koulutus aloittamaan. Kysyn ministeriltä myös, millä aikataululla tämä halutaan viedä tai on tarkoitus viedä eteenpäin.

Ja aivan lopuksi ed. Järvisen puheenvuoroon, hän puuttui tähän opettajankoulutustyöryhmän esitykseen luokanopettajapaikkojen siirtämisestä. Minusta olennaista ei ole se, kuka on tämän työryhmän asettanut, vaan työryhmän esitykset. Ja ennen kaikkea, arvoisa ministeri, mitkä ovat päätökset, koska tämä esitys ainakin eka lukemalta niin talouspoliittisesti liittyen kustannuskysymyksiin kuin aluepoliittisesti on järjenvastainen?

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on jo monella suulla, sekä hallituksen että opposition puolesta, puhuttu tästä meidän Itä-Suomen hammaslääkärivajeestamme. Tosiaan viime kuussa ministeri Sarkomaan asettama selvitysmies päätyi tähän samaan tulemaan, mikä Itä-Suomessa on jo pitkään tiedetty. Meillä on ammottava aukko hammaslääkäritilanteessa ja meillä ei hoitotakuu enää toteudu useissakaan kunnissa. Meillä on kuntia, joissa ei ole yhtään hammaslääkäriä.

Hammaslääkärikoulutuksen aloittamisessa Kuopiossa ei ole kyse aluepolitiikasta eikä oikeastaan koulutuspolitiikastakaan, vaan kansanterveyden turvaamisesta, perusedellytyksistä ja perusoikeuksista. Mitä me vielä tarvitsemme, jotta me saisimme tämän hammaslääketieteellisen koulutuksen, kun maakuntatasolta on jo luvattu tähän aloittamiseen tarvittava rahoitus?

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kähköselle vastaisin niin, että kun aloitin puheeni toteamalla, että viime vuosina ei ole satsattu siihen koulun ydintehtävään eli siihen opetukseen, niin tarkoitin sitä, että vaikka lisärahaa on tullut, niin se ei ole mennyt siihen opetukseen, vaan se on mennyt koulukuljetuksiin, se on mennyt aamupäivä-, iltapäivätoimintaan, se on mennyt oppilashuoltotoimintaan. Kaikki ne ovat kyllä tärkeitä asioita, mutta ne eivät ole sitä itse ydintoimintaa, sitä oppilas—opettaja-kommunikointia, jota on ollut syytä vahvistaa pitkän aikaa. Eivätkä myöskään, kun hallitusohjelmassa silloinkin luki, että ikäluokkien pienenemisestä koituvat säästöt menevät opetuksen hyväksi, ne itse asiassa sinne koskaan menneet, mutta nyt ne menevät ensi vuonna.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä porvarihallituksen budjetista puuttuvat tulevaisuuspanostukset, ja hyvä esimerkki siitä on se, miten vähän hallitus panostaa yliopistoihin. Vielä ennen eduskuntavaaleja kokoomus lupasi, että mikäli se pääsee hallitukseen, se tulee nostamaan yliopistojen perusrahoitusta 50 miljoonalla eurolla vuosittain. Miten kävi? Tuo summa on tippunut 20 miljoonaan euroon, joten voidaankin todeta, että kokoomus tuli hallitukseen, yliopistot kärsivät.

Täällä on moneen kertaan viitattu siihen, että kunnille nyt todellakin tulee rahaa perusopetuksen parantamiseen, kuten ed. Vahasalo täällä muun muassa kertoi. Todettakoon tässä yhteydessä myös, että yksikköhinnat toki nousevat opetustoimessa, mutta samaan aikaan opetustoimen valtionosuusprosentti laskee 45,3:sta 41,9:ään ja esimerkiksi Kuopion kaupungin kohdalla tämä tulee tarkoittamaan 3,5 miljoonan euron vähennystä opetustoimen valtionosuuksiin. Eli onko tämä nyt, ed. Vahasalo, sitä, mitä se opetustoimen kenttäväki on siellä viimeiset 8 vuotta odottanut?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Itä-Suomen tilanne on paljon puhututtanut. Pahoittelen, että äsken unohdin vastata siihen tai ajanpuutteen vuoksi jäi vastaamatta. Tosiaan tarkoitus on, että vuonna 2008 tehdään yliopistokenttää, ammattikorkeakouluja ja yliopistokeskuksia, koskeva rakenteellisen kehittämisen suunnitelma. Kovin paljon on tullut raportteja ja lisää tuleekin. Ennen kaikkea yliopistot alueella katsovat omista vahvuuksistaan lähtien, mihin asioihin profiloidutaan. Tarkoituksena on luoda sellainen yliopistoverkosto, joka entistä enemmän pystyy tuottamaan laadukkaampaa opetusta, tutkimusta ihan maailman huipputasolla. Yksittäisiin asioihin ei ministerin eikä hallituksen ole tarkoitus ottaa kantaa, vaan yhdessä katsotaan näitä asioita. Savonlinnaan olen menossa katsomaan opettajankoulutusta ihan lähiaikoina. Yliopistokeskuspäivät ovat maanantaina Mikkelissä. Eli kyllä näitä katsotaan yhteistuumin, koska sivistys on koko kansakunnan tulevaisuuden kannalta aivan keskeinen asia.

Koulumatka-asioista kysyttiin. Aivan oikein, sivistysvaliokunta koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä teki ponnen, joka edellytti, että selvitetään, mikä on koulumatkojen tilanne tällä hetkellä. Kun tuo selvitys on tehty, niin katsotaan, mihin toimenpiteisiin ryhdytään.

Kuntien taloudellisen tilanteen osalta täytyy sanoa kyllä, että tosiasia on se, että kuntatalous kohenee. Tällä hetkellä kuntien taloudellinen tilanne on sellainen, että en osaa sanoa, onko tulevaisuudessa tällaisia vuosia. Jos me emme näillä rahoilla nyt pärjää, niin silloin meillä on aika vakavat tilanteet tulevaisuudessa. Yksikköhinnat nyt ovat todellisia, ed. Urpilainen, todellakin indeksikorotukset tehdään täysimääräisinä. Kuntiin tulee todellakin lisää rahaa merkittävästi verrattuna edellisiin vuosiin, eli tilanne paranee. Tämä on tosiasia. Tästä ei pääse, arvoisa puhemies, mihinkään.

Aivan lopuksi totean, että reilusti yli 300 miljoonaa euroa tulee lisää koulutukseen ja tämä on vasta sinivihreän hallituksen ensimmäinen budjetti. Mitä kaikkea saammekaan aikaan tällä vaalikaudella.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys valtion talousarvioksi 2008 on perustaltaan hyvä ja realistinen. Hallitus on aivan oikein asettanut työllisyyden ja tuottavuuden tuntuvan kohentamisen keskeiseksi tavoitteeksi, jolla turvataan suomalaisten hyvinvointi. Hallituksen tavoite 80 000—100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä on hyvä suunta, mutta se edellyttää voimakkaita työvoiman tarjontaa tukevia ja tuottavuutta vahvistavia toimenpiteitä sekä suotuisaa kansainvälistä kehitystä. Hallitus toteaakin talousarvioesityksessään, että erityinen painopiste on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien lieventämisessä, mihin tulee mielestäni kiinnittää erityistä huomiota.

Työttömien tilanteen korjaamista pidän tärkeänä. Työllisyysmäärärahoja suunnataan tehokkaampiin työllisyyttä edistäviin toimiin, ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen, erityisesti yritysten kanssa toteutettavaan koulutukseen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin tukityöllistämiseen. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia siitä, että pitkäaikaistyöttömät saavat mahdollisuuden työllistyä. Valmentavaa koulutusta ja julkisen hallinnon tukityöllistämistä vähennetään maltillisesti. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahat ovat 560,7 miljoonaa euroa, missä on lisäystä tähän vuoteen 44 miljoonaa euroa. Myös nuorten työpajatoimintaa tuetaan ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen kohdennetaan lisämäärärahoja. Hallitusohjelmassa on varattu 50 miljoonaa euroa matalapalkkatuen laajentamiseen.

Työmarkkinoiden eriarvoisesta asemasta ja palkkaeroista on puhuttu paljon viime aikoina. Tämän vuoksi pidän hyvänä tavoitetta, että naisten ja miesten välisiä palkkaeroja kavennetaan. Varsinkin naisvaltaisilla aloilla palkkojen jälkeenjääneisyys on tosiasia. Esimerkiksi hoitoalalla työskentelevillä on todella pienet palkat verrattuna työhön ja sen vastuullisuuteen ja vaatimuksiin. Myös Oecd:n heinäkuussa 2007 julkistamassa palkkavertailussa suomalaisten sairaanhoitajien palkat olivat häntäpäässä. Sairaanhoitajat saavat ostovoimaan suhteutettuna noin viidenneksen vähemmän palkkaa kuin heidän kollegansa Oecd-maissa keskimäärin. Muihin Pohjoismaihin verrattuna ero palkkauksessa on yli 35 prosenttia. Sama vertailu osoitti, että Suomi panostaa terveydenhuoltoon vain 7,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun muut Pohjoismaat käyttävät 9,1 prosenttia. Olemme perässähiihtäjien joukossa yhdessä Turkin, Tšekin ja Slovakian kanssa.

Nyt esitetty palkankorotus tasa-arvolisineen on askel oikeaan suuntaan, mutta ei suinkaan riittävä. Toisaalta näin suuria rakenteellisia palkkaeroja tuskin pystytään ratkaisemaan yhdellä neuvottelukierroksella. Palkkauksen parantamiseksi on rakennettava pitkän tähtäimen palkkaohjelma, johon hallituksenkin tulee omalta osaltaan sitoutua. Tasa-arvoiset terveydenhuoltopalvelut turvataan tulevaisuudessa vain osaavalla henkilökunnalla, jonka saamiseen ja työpaikoillaan pysymiseen tarvitaan kunnon palkka, joka on jäänyt jälkeen monien vuosien, jopa vuosikymmenien myötä. Ratkaisevaa on kuitenkin se, mitä teemme nyt ja tulevaisuudessa hoitoalalla työskentelevien palkkauksen korjaamiseksi ja hyvien terveydenhuoltopalvelujen turvaamiseksi jatkossakin.

Kunnat ovat keskeisessä asemassa hyvinvointipalvelujen tuottajina ja järjestäjinä. Sen tähden onkin ilolla tervehdittävä hallituksen linjauksia valtion ja kuntien välisen kustannusjaon tarkistuksesta. Hallitus lupaa kuntatalouden olevan tasapainossa, vaikka kuntien menotalouden arvioidaan kiihtyvän lähes 6 prosentilla. Hallituksen on kuitenkin huolehdittava, että meneillään olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa turvataan kaikille kunnille ja kuntalaisille tasapuoliset mahdollisuudet osallistua uudistuksiin. Näin turvataan riittävät palvelut kaikille. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle.

Seinäjoen Rengonharjun lentokentän kehittäminen on yksi keskeisistä Etelä-Pohjanmaan aluekehityksen avaintekijöistä. Kenttää on kehitetty valtion avustuksella kuntien toimesta. (Ed. Saarinen: Viime vaalikaudella!) Kentän laajennushanke saatetaan valmiiksi talousarviossa esitetyillä määrärahoilla. Näin ollen kenttää voivat käyttää tulevaisuudessa myös uudenaikaiset, isommat ja ympäristöystävällisemmät koneet. Tästä kiitokset hallitukselle. (Ed. Saarinen: Se oli eduskunnan päätös, sitä hallitus ei esittänyt!) Jatkossa tavoitteenamme on saada kenttä valtion ylläpidettäväksi, kuten muuallakin maassa on tapahtunut, ja toivon, että hallitus tätä jatkossa toimillaan kaikin tavoin edistää.

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toisen hallituksen talousarvioesitys pitää sisällään niitä asioita, mitä keskustan vaaliohjelmassa oli esillä. Talousarvioehdotus turvaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten asemaa, ja siten sitä voi pitää sosiaalisesti oikeudenmukaisena ja uudistushenkisenä.

Sampsa  Kataja  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä sinivihreään tulevaisuuteen suuntautuvan hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys on kaiken kaikkiaan erinomainen. Se sisältää monia toimenpiteitä ja parannuksia, jotka sisältyivät muun muassa kokoomuksen vaaliohjelmaan ja niihin paljon puhuttuihin vaalilupauksiin. Talousarvio sisältää monia sekä periaatteellisesti että taloudellisesti tärkeitä verouudistuksia. Hallitus esittää, että eläketulon verotusta kevennetään. Eläkeläisten verotus on ensi vuoden alusta alkaen joko kevyempää tai pahimmillaankin enintään yhtä ankaraa kuin palkansaajien verotus. Enimmillään eläkeläisten verotus kevenee jopa lähes 600 euroa vuodessa. Tämä on oikein.

Hallituksen esittämä perintöverouudistus on huikea askel oikeudenmukaisemman verotuksen suuntaan. Kolmannesta veroluokasta luopuminen tuo muun muassa avopuolisoille merkittävästi turvallisuutta puolison kuoleman varalle. Lasten ja aviopuolison perintöverosta vapaan osuuden rajan moninkertaistaminen on uudistus, joka omalta osaltaan on palauttamassa kansalaisten luottamusta verotuksen kohtuullisuuteen. (Ed. Saarinen: Tarkoittaako se sukupolvenvaihdoksia?) Kaiken kaikkiaan perintöverosta vapautuu kokonaan arviolta jopa kolme neljäsosaa perinnön saajista. Tämän jälkeen herää toki kysymys, onko jatkossa kohtuullista verottaa jäljelle jäänyttä neljäsosaakaan. Tähän toivon mukaan tulevina vuosina palataan.

Myös tietyt veronkorotukset ovat tarpeen. Veronkorotusten tavoitteena on ohjata kansalaisten kulutuskäyttäytymistä. Alkoholiveron korotus tapahtuukin ensi sijassa terveyssyistä. Energiaveroja puolestaan nostetaan ympäristösyistä, vaikka sillä ei kyllä maapallon tulevaisuutta pelastetakaan.

Arvoisa puhemies! Viime vuosina Suomen oikeuslaitoksen resurssipula ja tuomioistuinten liian pitkät käsittelyajat ovat olleet valitettavan usein esillä tiedotusvälineissä. Kansalaisten tulee saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tuomioistuimessa. Hallitus on tämän ymmärtänyt. Oikeusministeriön hallinnonalalle on tulossa 19 miljoonan euron lisäys aiempaan verrattuna. Tuomioistuinten määrärahatasoa korotetaan ja myös syyttäjien osaamista sekä syyttäjän ja poliisin yhteistyötä esitutkinnassa vahvistetaan. Syyttäjien määrärahaa korotetaan 3 miljoonalla eurolla.

Tulevaisuudessa hallinnon sijasta varoja on tarkoitus siirtää toimintaan. Tulevina vuosina kehitetään käräjäoikeusverkostoa siten, että 25—30 maakunnallista käräjäoikeutta ja sivukansliaa vastaisivat palveluista nykyisten 56 käräjäoikeuden sijaan. Verkostoa supistamalla muodostetaan asiantuntevampia yksiköitä, minkä osaltaan uskotaan vaikuttavan myös juttujen käsittelyaikojen lyhenemiseen.

Arvoisa puhemies! Koulutus ja sivistys ovat talousarvioesityksen tärkeitä painopistealueita, ja osaamista, innovaatioita ja koulutusjärjestelmän korkeaa tasoa edistetään voimakkaasti. Äskeisessä debatissa totesin, että myös yliopistokeskusten rahoitus on turvattava, ja tähän varmasti eduskunta vielä pystyy vaikuttamaan.

Haluan nostaa esille myös joitakin valtakunnallisesti tärkeitä väylähankkeita. Valtatie 8:lla, Pori—Söörmarkku-välillä, tarvitaan välityskyvyn lisäämistä ja Turku—Pori-yhteys puolestaan on tällä hetkellä Suomen vaarallisimpia tieosuuksia, myös vilkkaimpia sellaisia. Tien parantaminen on välttämätöntä niin liikenteen sujuvuuden kuin turvallisuudenkin näkökulmasta. (Ed. Saarinen: Kunhan ei ylikuumene!)

Vesiliikenteen osalta on mainittava Porin ja Rauman satamien vesiväylät, jotka vaativat syventämistä 12 metriin. Porin ja Rauman satamilla on merkittävä vaikutus koko keskisen Suomen elinkeinoelämässä. Näiden hankkeiden jouduttamiseen eduskunta voi vielä vaikuttaa.

Arvoisa puhemies! Aivan akuuttina eduskunnan nopeaa reagointia vaativana asiana haluan tässäkin yhteydessä muistuttaa Poria kohdanneesta luonnonkatastrofista eli elokuun 12. päivän kaatosateiden aiheuttamista tulvista. Arviot tulvavahinkojen määrästä liikkuvat 15 miljoonan euron molemmin puolin. Kyse on epäilemättä Suomen suurimmasta luonnonkatastrofista. Ei voi olla niin, että vahinkoa kärsineet jätetään tilanteessa yksin. (Ed. Saarinen: Puhuja on oikeassa!) Ilman valtion apua tilanteesta ei selvitä. Siksi vahinkojen korvaamiseen on varauduttava jo nyt ensi vuoden budjettia valmisteltaessa.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen budjetti on huolestuttava paitsi talouden ison linjan myös tavallisen arjen näkökulmasta. Porvarihallitus on tehnyt tietoisen ideologisen valinnan ja käyttää hyvän taloustilanteen mahdollistamasta suuremmasta liikkumavarasta ison osan valtionvelan lyhentämiseen. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin panostetaan aivan liian vähän, vaikka suomalaiset ikääntyvät ja hoivan tarve kasvaa.

Ensisijaisena tavoitteena vanhustenhuollossa tulee olla ikääntyvien kotona asumisen tukeminen. Avopalveluihin on satsattava, jotta voidaan tehokkaasti tukea ikäihmisten itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista. Ohjenuorana tuleekin olla vanhustenhoidon avopalveluiden lisääminen, pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien ikäihmisten hoidon laadun parantaminen ja kotipalveluiden tarjonnan lisääminen.

Tällä hetkellä kuntien kantokyky hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lapissa on jo kipukynnyksen ylittänyt ja valtiolta tarvitaan lisää riihikuivaa rahaa peruspalveluiden turvaamiseen, jotta vanhusten- ja terveydenhuoltoon saadaan lisää käsipareja. Täytyykin kysyä, onko hallituksen tarkoitus tällä budjetilla yksityistää vanhustenhoivaa ja terveydenhoitoa rajusti vai jättää hoivapalvelut heitteille.

Perheiden ja ikäihmisten kannalta ikävin budjettiin sisältyvä asia on sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korottaminen. Asiakasmaksuja ei ole mahdollista korottaa merkittävästi ilman, että pienituloisten oikeus tarpeellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin vaarantuu, jos samanaikaisesti tulonsiirtoja ei sidota indeksiin.

Tavoitteena tuleekin olla, etteivät maksut estä hoitoon hakeutumista erityisesti pienituloisten ja paljon sairastavien ja vammaisten henkilöiden kohdalla. Eivätkä nämä maksukorotukset edes helpota kuntien mahdollisuuksia kehittää julkisia palveluja. Suunnitellut maksujen korotukset kun eivät jää kuntien käytettäväksi, vaan hallitus aikoo imuroida tulonlisäyksen pois kunnista.

Arvoisa puhemies! Yksi eniten kritiikkiä herättäneistä linjauksista on polttoaineverojen ja sähköverojen korotukset, jotka tuovat valtion kassaan noin 300 miljoonaa euroa. Kun mökin mummon bensa ja sähkö kallistuvat, on kohtuutonta, että samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut nousevat. Suunnitellut verojen korotukset tuntuvat erityisesti Lapissa, missä etäisyydet ovat pitkiä ja talvet kylmiä, eikä joukkoliikenne ole useimmille Lapissa asuville ja liikkuville todellinen vaihtoehto. Sen vuoksi tulisikin vakavasti harkita polttoaineverojen ja sähköveron alueellista porrastamista. Dieselveron muita polttoaineita korkeampi korotus kohdistuu kohtuuttoman raskaasti joukkoliikenteeseen, tavaroiden kuljetuksiin ja muuhun ammattiautoiluun.

Myös perustienpitoon ja perusradanpitoon varatut määrärahat ovat romahtaneet. Perustienpitoon tulee tehdä tuntuva tasokorotus, joka merkitsee valtakunnan tasolla vähintään 100 miljoonan euron lisäpanostuksia. Lisärahoitus on tarpeen pelkästään tieverkon kunnon heikkenemisen pysäyttämiseksi, saati sitten, että voitaisiin tehdä muita tarvittavia korjauksia tai aloittaa uusia investointeja. Lapissa teitä riittää silmänkantamattomiin pitkien etäisyyksien johdosta. Täten vuoroa odottavien huonokuntoisten teidenkin lista on mittava.

Erityisesti kokoomus on syyllistänyt sosialidemokraatteja tempputyöllistämisestä. Uusi hallitus onkin muokannut työllisyyspolitiikkaa vahvasti uuteen muottiin. Isoihin linjanmuutoksiin kuuluu hallituksen päätös leikata kovalla kädellä työvoimapoliittisiin toimiin tarkoitettuja määrärahoja. Lisäksi määrärahojen käytössä tapahtuu huomattavia uudelleenkohdentamisia.

Yksityisen sektorin tukityöllistäminen ja yritysten kanssa yhteistyössä toteutettu koulutus lisääntyy, sen sijaan julkisen sektorin tukityöllistäminen ja työttömille tarkoitettu valmentava koulutus supistuvat. Tämä mentaliteetti on jo näkynyt siinä, että kolmannen sektorin järjestöt, esimerkiksi kuntien iltapäiväkerhoista vastaavat yhdistykset ja työttömien yhdistykset, pakotetaan ajamaan toimintansa alas. Yhdistykset ovat kantaneet vastuuta siitä, mistä julkinen sektori on luistanut, ja nyt sekin toiminta aiotaan tukahduttaa.

Mitä tämä budjetti sitten tarjoaa meille +30-vuotiaille, jotka teemme tunnollisesti työmme, kasvatamme lapsemme ja hoidamme ikääntyvät vanhempamme? Ei tule muuta kuin lämmintä kättä, jos sitäkään. Kaikkein köyhimpien lapsiperheiden asemaa pyritään parantamaan korottamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja lapsilisää kolmannen lapsen osalta. Suuri osa lapsiperheistä jää kuitenkin vaille korotuksia, ja näidenkin korotusten vaikutukset uhkaavat valua tyhjiin päivähoidon nollamaksuluokan poiston ja korotusten aiheuttaman toimeentulotuen laskun vuoksi. Jo nykyisellään Suomi on Euroopan kotihoitovaltaisimpia maita, ja vanhemmat eivät varmasti käytä lasten päivähoitoa perusteetta.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtion talousarvioesitys 2008 vastaa monella tavalla erinomaisen hyvin nykyisen yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeisiin ja kehityshaasteisiin. Talousarvioesitys on pystytty rakentamaan edellisen hallituskauden myönteisen talous- ja yhteiskuntakehityksen pohjalle. Talousarvioesitys edistää vahvasti työllisyyttä ja parantaa pienituloisempien asemaa.

Budjettiesityksen luonnehdintaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesta budjetista on helppo yhtyä monilta osin. En kykene näkemään opposition tässä budjettikeskustelussa vahvasti korostamaa näkemystä kylmästä linjasta. Ensi vuoden budjetissa parannetaan merkittävästi suomalaisten pienituloisempien eli eläkeläisten, yksinhuoltajien ja monilapsisten perheitten toimeentuloa. Oikeudenmukaisuutta lisätään myös merkittävillä perintöveron kevennyksillä. Samoin opiskelijoitten toimeentulo- ja opiskeluedellytyksiä parannetaan tavalla, jolla sitä ei ole tehty aikoihin. On kuitenkin selvää, että todella merkittävistä parannuksista huolimatta sosiaaliturvaan jää edelleen aukkoja. Sen vuoksi on välttämätöntä ja myönteistä, että hallitusohjelman mukaisesti hallitus käynnistää historiallisen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen.

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden tilanne näyttää kokonaisuudessaan myönteisiä merkkejä, mutta yksittäisten kuntien erot ovat suuria. Heikon talouden kuntien määrä on edelleen suuri, ja kuntien menokehys huolestuttaa syvästi. Budjettiesitys toteaakin aivan oikein, että kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarve on välttämätön varauduttaessa väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeitten kasvuun.

Budjetin kuntataloutta parantavat toimenpiteet ovat monella tavalla myönteisiä. Budjettiesityksessä kuntien yhdistymisavustuksiin esitetään 45 miljoonaa euroa ja kuntien yhteistoiminnan tukemiseen 2 miljoonaa. Tuo kuntien yhdistymisporkkana on totta kai välttämätön. Ongelmallista toki on, että välttämättä kuntien yhdistymisessä ei tapahdu todellista palvelujen ja toimintojen tuottavuuden tehostumista. Tästä meillä on monia esimerkkejä.

Näkisinkin, että meidän tulisi ehdottomasti lisätä jatkossa myös kuntien palvelujen järjestämisen, talouden ja kehittämisen kannalta syvän, laaja-alaisen ja merkittävän yhteistyön tukemiseen kohdennettavia määrärahoja. Tämä siksi, että näissä hankkeissa pääsääntöisesti on selkeä lähtökohta tuottavuuden tehostamisessa, kuten esimerkiksi Kainuun maakuntakokeilussa. Rohkenisin arvioida, että olisi myös välttämätöntä, että kuntien yhteistoiminnan tukemisen nykyisen avustusmäärärahan myöntämisperusteita pikaisesti arvioidaan uudestaan. Nykyisillä ehdoilla määrärahan käyttö on hyvin vaikeaa selkeästi tuottavuutta tehostaviinkin yhteistyöratkaisuihin.

Puhemies! Talousarviossa tulevaisuutta rakennetaan panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Yrittäjyyden toimintaedellytysten tukeminen on erityisen vahvaa, aivan oikein.

Koulutuksen osalta Suomessa ei korosteta koskaan liikaa perusopetuksen tärkeyttä. Koko suomalainen koulujärjestelmä rakentaa sen perustalle. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi on vahvistettava monella tavalla perusopetuksen voimavaroja. Voimavaroihin liittyy myös koulukiinteistöjen kunto. Nyt ongelmallista on muun muassa se, että koulujen peruskorjaukseen varatut valtion määrärahat ovat kovin riittämättömiä nousseitten rakentamiskustannusten takia. Olisikin toivottavaa, että tähän reagoitaisiin hallituksen toimesta, jotta koulukiinteistöjen tarpeenmukaista kehittämistä voidaan jatkaa.

Arvoisa puhemies! Suomen yhteiskunnallinen kehitys ei ole tasaista. Maan eri osien välillä vallitsee edelleenkin jyrkkiä eroja. Näiden erojen tasaamiseen tulee pyrkiä voimallisesti, ja yksi keino tähän on panostaminen alueitten saavutettavuuteen. Alueita on mahdotonta kehittää, ellemme pysty huolehtimaan riittävän kattavista liikenneyhteyksistä. Valitettavasti monista eri syistä, muun muassa kustannuskehityksen takia, budjettiesitys ei kykene vastaamaan kaikkiin liikenteellisiin tarpeisiin.

Näihin liikennekysymyksiin liittyvät oleellisesti myös budjetissa määritellyt energiaverojen korotukset. On välttämätöntä, että jatkossa liikenteeseen, liikennekalustoon kohdistuvassa kokonaisverorasitteessa huomioidaan maalle elintärkeän ammattimaisen liikennöinnin kannattavuusedellytykset ja myös kannattavuustarpeet.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin aluksi kommentoida tätä äsken käytyä keskustelua opettajankoulutuksen tulevaisuudesta. Niemen selvitys, joka eilen opetusministerille luovutettiin, oli edellisen hallituksen opetusministerin tilaama, ja toivon ja uskon, että ministeri Sarkomaa haluaa tarkastella opettajankoulutusrakennetta ja opiskelupaikkakuntia laajempana kokonaisuutena ja huomioon tultaisiin ottamaan myös aluepoliittiset tosiasiat, koska tosi on, että näillä koulutuspoliittisilla päätöksillä on erittäin laaja ja kauaskantoinen aluepoliittinen merkitys.

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt käsissämme erittäin hyvä ja oikeudenmukainen talousarvioesitys. Moniin yhteiskuntamme akuutteihin, jo aiemmin syntyneisiin ongelmakohtiin on nyt aidosti haettu ratkaisua.

Arvion mukaan tällä hetkellä jopa 40 000 nuorta etsii paikkaansa yhteiskunnassamme, vai etsiikö edes. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on järkyttävän suuri. Näitä nuoria ei löydä kouluista, työpaikoilta tai suorittamasta asevelvollisuuttaan. Kriittisintä vaihetta nuoren elämässä on peruskoulun jälkeinen aika. Lukion keskeyttää opiskelijoista noin 2 prosenttia, mutta ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista peräti 10 prosenttia. Määrä on huolestuttavan suuri. Opetusministeriön asettamana tavoitteena on, että tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen keskeyttävien osuus laskisi 8 prosenttiin vuonna 2008.

Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreen raportin mukaan pysyvästi syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle arviolta noin miljoonan euron kustannukset, ennen kuin tämä henkilö täyttää 60 vuotta, siis yhdestä nuoresta miljoonan euron kustannukset. Syrjäytymisen hoidosta aiheutuvat kustannukset yhteiskunnallemme ovat moninkertaiset verrattuna ehkäisevien toimien kustannuksiin. Kiitos sinivihreälle hallitukselle ymmärryksestä tarttua viimein tähän asiaan. Talousarvioon ollaan nyt lisäämässä 30,5 miljoonaa euroa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien rahoitusta, jolla pyritään edistämään juuri erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työhön sijoittumista. Onkin tärkeätä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tunnistaa ne signaalit, jotka voivat johtaa syrjäytymiseen, ja puuttua niihin varhaisessa vaiheessa. Monialaista yhteistyötä, uudenlaisia toimintatapoja ja ennakkoluulottomuutta tarvitaan. Asioihin on tartuttava nuorten keinoin ja nuorten kielellä. Monet nuoret potevat aikuisen ikävää. He tarvitsevat aikaa ja läsnäoloa. Nyt yhteistyö jää usein pinnalliseksi.

Myös toimivalla kouluterveydenhuollolla voidaan ehkäistä syrjäytymistä. Siksi onkin huolestuttavaa, että tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn koki vaikeaksi 12 prosenttia yläluokkalaisista, 15 prosenttia lukiolaisista. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa oli joka kymmenennellä oppilaalla. Lukiolaisista 10 prosenttia ja yläluokkalaisista saman verran kärsii vaikeasta tai keskivaikeasta masennuksesta. Kunnat ovat joutuneet säästämään, ja kouluterveydenhuollon ammattilaisella ei ole aikaa kohdata lapsia. Kunnat toteuttavat kouluterveydenhuollon laatusuosituksia todella vaihtelevalla menestyksellä. Sosiaali- ja terveysministeriössä onkin ruvettu valmistelemaan sitovampia asetuksia, hyvä näin.

Arvoisa puhemies! Talousarviossa on myös panostuksia nuorten työpajatoimintaan. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan pajatoiminnalla on ollut vaikutusta erityisesti nuorten sijoittumiseen opintoihin. Pajajakso on hyödyttänyt erityisesti niitä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Työpajatoiminnan vaikutukset eivät kuitenkaan ilmene pelkästään sijoittumisena työelämään tai koulutukseen vaan yhä enemmän elämänhallinnan parantumisena.

Olen myös erittäin ilahtunut panoksista oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen. Oppisopimuskoulutus on monelle nuorelle motivoivampi tapa kouluttautua ammattiin. Kaikille se koulunpenkillä istuminen pitkään ei maistu, ja kädentaitajille on jatkuvasti kysyntää.

Myös perusopetukseen tulee merkittävät lisäpanostukset. Näin voidaan pienentää ryhmäkokoja sekä antaa enemmän erityisopetusta ja oppilaanohjausta. Tämä lisäpanostus kertoo uuden hallituksen arvovalinnoista. Ero edelliseen hallitukseen on selkeä.

Lopuksi tärkeä viesti niiden maakuntien puolesta, joilla omaa tiedeyliopistoa ei ole. Yliopistojen rakenneuudistus ei saa vaarantaa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta tarvitsee riittävän rahoituksen, jotta ne voivat osallistua nykyistä paremmin valmiuksin korkean tiedon ja osaamisen varaan rakentuvan kilpailukykypolitiikan edistämiseen. Alueellisen osaamisen ja innovaatiokehityksen kannalta tämä on välttämätöntä. Tutkimuspanostus tulee kohdentaa ensisijaisesti yliopistomaakuntien ulkopuolella toimiville ammattikorkeakouluille. Ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä alueella toimivien yritysten kanssa on saatu aikaan hyviä konkreettisia tuloksia, joita on voitu hyödyntää tuotannossa.

Etelä-Savon, kotimaakuntani, keskeisimmät infrahankkeet, Viitostie Lusi—Mikkeli ja Savonlinnan ohikulkutie, saivat tässä muuten mainiossa talousarviossa tylyn siirron tulevaisuuteen. (Puhemies: 5 minuuttia!) Hankkeiden toteutus alkuperäisessä aikataulussa olisi suunnattoman tärkeää.

Kaiken kaikkiaan tämä talousarvio sisältää erittäin paljon hyvää ja hyvin monille suomalaisille.

Janne  Seurujärvi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toisen hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys lunastaa jo nyt useat nelivuotiset hallitusohjelman kirjaukset. Ensi vuoden budjetin painopiste on pienituloisimpien aseman parantamisessa ja työllisyyden edistämisessä. Järjestys on mielestäni oikea ja oikeudenmukainen. Keskustavetoinen hallitus jatkaa viime hallituksen aikana käynnistettyjä uudistuksia huomioiden vakauden ja ennakoitavuuden ylläpitämisen taloudenpidossa. Reilusti ylijäämäinen budjettiehdotus ei ole historiallisen pitkään jatkuneen talouskasvun aikana yllätys. Myös esitys ylijäämän suuntaamisesta valtionvelan lyhentämiseen on oikean suuntainen. Erilaisiin menonlisäyksiin löytyy varmasti meiltä kaikilta hyviä esityksiä, mutta maltti on taloudenpidossa ja uusissa menonlisäyksissä nyt valttia. Sen olemme varmasti viime nousukaudesta ja sen jälkeisestä rajusta lama-ajasta oppineet.

Sinivihreän hallituksen ensi vuoden tavoitteena on lisätä työnteon kannustavuutta työn verotuksen maltillisilla kevennyksillä ja tuloverojen inflaatiotarkistuksella, helpottamalla työn saamista ja sen vastaanottamista, kohdistamalla työllisyysmäärärahoja aiempaa paremmin sekä edistämällä osaamista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja ja oppisopimuskoulutusta lisäämällä.

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämis-, koulutus- ja erityistoimia lisätään, jotta heidät saadaan mukaan rakentamaan tulevaisuutta. Samaan tähdätään myös nuorten tukityöllistämisehtoja muuttamalla nuorten työllistämisen helpottamiseksi. Muutoinkin työllisyyden parantamiseen tullaan panostamaan paljon lähivuosina.

Merkittävää talousarviossa on yrittäjyyden edellytysten kohdentaminen sekä yritysten investointien ja kehittämishankkeiden tukeminen.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2008 budjetti on sosiaalisempi ja oikeudenmukaisempi kuin mikään edeltäjistään.

Kansaneläkkeitä korotetaan 20 eurolla kuukaudessa. Lisäksi kuntakalleusluokituksen poistaminen tuo eläkeläisille suureen osaan maata vielä toiset 20 euroa. Eläkeläisten kireämpi verotus korjataan palkansaajien verotuksen tasolle.

Erityisen arvostettava on hallituksen esittämä veteraanipaketti. Sotainvalidien ja rintamaveteraanien aseman parantamiseen käytetään yli 400 miljoonaa euroa helpottaen kuntoutukseen pääsyä ja leskien asemaa. Tieto tämän vuoden kuntoutusmäärärahojen loppumisesta on huolestuttava, ja hallituksen on syytä reagoida siihen mahdollisimman pikaisesti.

Opintorahan ja opiskelijoiden tulorajojen nostolla helpotetaan opiskelijoiden arkea.

Hammaslääkäripalkkioiden sairausvakuutuskorvauksen taso nousee ensi vuonna 40 prosenttiin.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla lasta kohden, 46,60 euroon kuukaudessa.

Maatalousyrittäjien lomapäiviä lisätään yhdellä.

Tässä muutamia esimerkkejä budjetin sisältämistä ihmisten arkeen liittyvistä parannuksista.

Kuntien taloustilanteesta on puhuttu paljon. Paras-hankkeen toteutumisen lisäksi keskustelu liittyy osaltaan myös naisvaltaisten alojen mielestäni oikeudenmukaisiin palkankorotusvaateisiin. Sinivihreä hallitus on osoittamassa tämän historiallisen palkkaratkaisun tueksi 150 miljoonaa euroa vuodessa eli 600 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella. Kansalaisille tärkeiden palveluiden rahoittamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat puolestaan 600 miljoonaa euroa.

Uusiin liikennehankkeisiin käytetään ensi vuonna rahaa huomattavasti enemmän kuin edellisvuosina. Siitä huolimatta paine liikenneinvestointien toteuttamiseksi on vuosi vuodelta kasvanut riittämättömien määrärahojen takia. Siksi liikenteen kannalta merkittävin lähiajan edunvalvonta-asia myös meille lappilaisille on liikennepoliittisen selonteon valmistelu, jota työtä ollaan parastaikaa tekemässä. Selonteossa tullaan ottamaan kantaa tulevaisuuden liikennepolitiikkaan perustienpidosta isompiin väyläinvestointeihin. Jo nyt on selvää, että ensi vuoden alussa valmistuvaan selontekoon on sisällytettävä merkittävä lisäys perustienpitoon ja -radanpitoon sekä menetelmät uusien väylähankkeiden pitkäjänteiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Suomen kaltaisessa maassa on lopulta edullisempaa pitää väylästö kunnossa kuin syytää rahaa sen kalliisiin korjauksiin.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen haasteeseen on vastattava. Siitä tässä talossa ollaan varmasti yksimielisiä. Hallituksen esitys energiaverotuksen kiristämisestä kohtelee kuitenkin maan eri osissa asuvia kansalaisia eriarvoisella tavalla. Valitettavasti mahdollisuudet yksityisautoilun vähentämiseen tai sähkölämmityksen vähentämiseen ovat pohjoisessa erityisolosuhteiden takia rajalliset. Joukkoliikenne on täysin riittämätöntä päivittäiseen kulkemiseen ja asioimiseen. Toisaalta pitkästä ja kylmästä talvesta johtuen lämmityskustannukset ovat 40—50 prosenttia korkeammat. Edellä mainituista syistä johtuen esitän hallitukselle energiaverotukseen liittyvien aluepoliittisten toimenpiteiden, kuten esimerkiksi sähköveron porrastamisen, selvittämistä ja toimien käyttöön ottamista mahdollisimman pikaisesti.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Koska aikaa on vähän, niin olen nyt sillä tavalla negatiivinen ihminen, että keskityn tässä tämän budjetin kipukohtiin. Toki varmaan jokaisessa budjetissa hyviäkin puolia on. Mutta mielestäni se isoin ja suurin ja oikeastaan järkyttävin ongelma tässä budjetissa on isosti kuntapuoli, kuntien rahoitus palveluihin, kuntarahat palkkoihin, mistä tänään ja eilen paljon keskustelua on jo täällä käytykin. Minä todellakin ihan oikeasti toivon, että tämä olisi sellainen kokonaisuus, missä voitaisiin vielä hallituksenkin toimesta suorittaa tietynlaista uudelleenarviointia sen suhteen, tuleeko tällä kehyksellä, näillä määrärahoilla, mitä tässä budjetissa kuntapuolelle ollaan suuntaamassa, ihan oikeasti mahdollisuuksia parantaa kunnallisten palvelujen laatua. Nimittäin näillä resursseilla se laadun parannus ei valitettavasti irtoa. Päinvastoin nämä monet ongelmalliset kipukohdat, mitä liittyy esimerkiksi vanhusten hoivaan ja hoitoon, jäävät kyllä elämään. Päinvastoin, kun palvelutarve ihmisillä ikääntymisen myötä kasvaa, niin kyllä silloin niitä lisävoimavaroja todella kipeästi tarvitaan.

Täällä käytiin eilen iso keskustelu siitä, kuinka merkittävä summa on 150 miljoonaa euroa, kuinka isoja palkankorotuksia siihen luvattuun nähden saa. Siitä en tässä puheenvuorossa erikseen lähde toteamaan, kun se on niin itsestäänselvä asia, että tosiaan tämä summa on huomattavan riittämätön ja huomattava vaalilupausten pettäminen tässä suhteessa. Eli toivon todellakin, niin kuin eilen sen ed. Zyskowicz lupasi täällä, että se pöytälaatikko tulee lonksumaan näiden lupausten suhteen, että sitten ruvettaisiin näitä myös perkaamaan.

Budjetin ongelma on myös se, että tässä on tiettyjä väliinputoajaryhmiä, ja tämä on vakava asia. Ensinnäkin lapsiperheet putoavat hyvin isosti väliin. Siellä nousevat päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut, energiakulut, ja samaan aikaan oikeastaan isolle osalle perheistä ei tule minkäänlaista kompensaatiota tässä suhteessa.

Kuten me sosialidemokraatit hyvin usein olemme tässä salissa todenneet, vaikka meitä ei ole aina ymmärretty ehkä oikein, niin kyllä meille sopii sinänsä joku energiaveron korotus ja ympäristöverotus, mutta me haluamme nähdä tämän kokonaisuutena. Me haluamme tehdä kokonaisvaltaisia ratkaisuja, ja silloin on myös sosiaaliset seikat otettava huomioon ja nähtävä, että jollakin toisella tavalla sitten on pystyttävä näille pienituloisille lapsiperheille esimerkiksi kohoavat kustannukset korvaamaan. Lapsilisän korotukset koskevat vain 20:tä prosenttia perheistä, ja todellakin peräänkuulutan sitä lupausta lapsilisien sitomisesta indeksiin. Sitä ei näy, ja samaan aikaan sidotaan päivähoitomaksut indeksiin. Se on iso puhallus, iso ongelma.

Pieneläkeläiset valitettavasti tulevat putoamaan väliin. Kaikkia eläkkeensaajia tämä kansaneläkkeen korotus tai veroratkaisut, jotka ovat sinänsä hyviä asioita, eivät tule koskemaan. Mutta sen sijaan nämä korotetut maksut tulevat koskemaan tosi vahvasti. Olen ollut tälläkin viikolla eläkeläisten tilaisuudessa, ja siellä on todellinen huoli siitä, mitä sille rahapussille tapahtuu. Moni sanoo, että miinusmerkkiä siellä lopulta tulee sitten olemaan.

Työttömät jäävät väliin valitettavasti. Se, mikä on ikävä asia, on näiden työllisyysmäärärahojen leikkaus, ja siitähän täällä käytiin jo aiemmassa yhteydessä, kun ministeri Cronberg oli paikalla, aika paljon keskustelua. Mielestäni siinä hyvin sosialidemokraattien kannat kyllä tulivat tässä suhteessa esiin.

Haluan sanoa muutaman sanan vielä tästä sosiaaliturvan uudistamisesta, kun hallitus eilenkin ilmoitti komeasti uudistavansa tällä kaudella sosiaaliturvaa pitkäjänteisesti. Totesinpa siinä itsekseni, että kyllä tehdään todella pitkäjänteisesti, kun neljä vuotta se vie aikaa ja neljässä vuodessa ei luvata kuitenkaan mitään tuloksia. Ei luvata määrärahoja lisää köyhimmille ihmisille, pienituloisille ihmisille. Sosiaaliturvan uudistusta mietitään neljä vuotta ilman yhtäkään senttiä lisärahaa. Tämäkö nyt on sitä pitkäjänteistä uudistamistyötä? Pääministeri Vanhanen ilmoitti, että se on niin hieno juttu, että seuraavankin hallituksen täytyy jo sitoutua tämän läpiviemiseen. Olisi kiva tietää, mitä sieltä sitten ajatellaan näille köyhimmille ihmisille, kun rahaa ei tule sentin senttiä lisää. Eli toivoisin, että tätä pitkäjänteistä sosiaaliturvan kehittämistyötä jossain vaiheessa valaistaisiin hallituksen toimesta, mitä ihan oikeasti sieltä on odotettavissa.

Ihan tähän loppuun ongelmakohtana totean myös tässä budjetissa tietyt ympäristöpanostukset, joita on vähän.

Tämän mukaan on 4.33 aikaa mennyt.

Mutta jos puhemies sallii, niin joukkoliikenne, ympäristöjärjestöjen tukien leikkaukset, Itämeri-momenttien poistamiset eivät ole sen suuntaista ympäristöpolitiikkaa, mitä olisin tältä hallitukselta edellyttänyt. Sehän on kuitenkin sinivihreä, ja toivoisin, että tässä suhteessa myös se ympäristöpainotteisuus näkyisi. — Täällä on varmasti kello väärässä, sillä 4.54 näyttää kello.

Kiitoksia, herra puhemies!

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluaisin vastata ed. Viitaselle, joka peräänkuulutti pitkäjänteisyyttä tuohon sosiaalipolitiikan uudistamiseen. Kysymyshän on valtavan isosta paketista, ainakin sadan lain suuresta kokonaisuudesta, jota valmistellaan kyllä mittavasti ja suurella kokoonpanolla. Hallitus on luvannut tuoda lakiesityksiä jo ensi vuonna voimakkaasti tänne eduskuntaan, että kyllä se sieltä etenee ja hyvää vauhtia.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman lupausten mukaisesti Vanhasen kakkoshallituksen ykkösbudjetti toimii vastuullisuuden periaatteella. Tämä korostuu erityisesti kahdella sektorilla. Ensisijainen vastuu on kansantalouden hyvän vedon tulosvastuu. Jos taloudellinen toimeliaisuus yskii tai hidastuu valtiovallan välinpitämättömyyden tai osaamattomuuden vuoksi, eivät etevimmänkään hyvinvointiyhteiskunnan siivet kanna. Hallitus jatkaa toimillaan talouden kasvua kannustavaa linjaa, joka yhdistettynä maltilliseen menojen lisäykseen mahdollistaa myös valtionvelan lyhentämisen. Suhdannesyklin harjun päällä tällaiselle toiminnalle on annettava ansaittu kiitos. Toisaalla kokonaisvastuu korostuu budjetin sosiaaliturvaa kohentavilla mittavilla ja historiallisilla tulonsiirroilla.

Tarkastelen kuitenkin talousarvioesitystä lähemmin maaseudun elinkeinojen ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden kautta. Budjetin linjausten, eräiden vahvistusten ja uusien avausten kautta luodaan kokonaisuudessaan vakautta maaseudun elinkeinojen kehittämiselle. Maaseudulla on kaivattu kannattavuutta ja työrauhaa. Mielestäni tämä budjetti toimii molempien tavoitteiden puolesta. Kivijalkana on maaseudun elinkeinotoiminnan tukirahoitus, jonka sitoumuksiin budjettiesitys täysimääräisesti varautuu. Lähtökohtana on, että myös neuvoteltavana oleva Etelä-Suomen kansallinen tuki hoituu ilman budjettiriitoja. Ongelmat, jos niitä on, jäävät Suomen ja komission välisiin neuvotteluihin, kuten tavallista.

Mittavin yksittäinen asia on Maaseudun kehittämisrahaston vahvistaminen edelleen. Jo tehdyn lähes 100 miljoonan euron siirron lisäksi rahastoon siirretään 23 miljoonaa uutta pääomaa ja tällä turvataan pankin toiminta ja selvitetään sinne kertynyt hakemusruuhka. Haluan kuitenkin kiirehtiä myös Makeran pelisääntöjen uudistamista. On löydettävä joustava mutta mahdollisimman oikeudenmukainen tapa toimia. Tulisi myös pohtia sitä, kuinka tuki parhaiten kohdistuisi hakijoille ilman, että osa siirtyy kaupan tai teollisuuden katteisiin.

Pääluokka sisältää myös määrältään pienehköjä mutta erityisesti alueiden, maaseudun tulevaisuuden kannalta erinomaisia uusia avauksia. Bioenergian käytön tukemiseen on varattu 5 miljoonaa euroa. Tämä yhdistettynä tulevaan biokaasun syöttötariffijärjestelmään sekä muuhun uusiutuvan energian tukeen tarjoaa vankat edellytykset kehittää maaseudulle uutta tukijalkaa. Puheiden ajasta ollaan nyt siirtymässä entistä vahvemmin tekojen maailmaan. Nämä mahdollisuudet kannattaa tosissaan selvittää ja tarttua niihin, sillä Suomen sitoumukset velvoittavat joka tapauksessa uusiutuvan energian osuuden voimakkaaseen kasvuun.

Budjetissa tartutaan käytännön toimin myös moniin ympäristöhaasteisiin. Ympäristö- ja maataloushallinnon puolella on lisätty varoja viemäröintijärjestelmien avustamiseen. Velvoitteisiin nähden toki vielä ollaan riittämättömällä tasolla, mutta suunta on oikea. Kiinnostus yhteisiin viemäröintihankkeisiin osuuskuntina ja muulla tavalla toteutettuina näyttää myös vahvasti lisääntyneen, niin kuin oikein onkin.

Kuormituksen vähentämiseen tähtää myös varsin suuri pilottihanke lounaisen Suomen vesiensuojelun suhteen. Juuri tuottajien aloitteesta syntynyt suurprojekti tähtää jopa tuhannen kosteikon, pohjapadon tai muun vesistöhankkeen toteutukseen Aura- ja Eurajokien valuma-alueilla kolmen lähivuoden aikana. Hanke on erinomainen esimerkki maatalous- ja ympäristöviranomaisten ja yrittäjien voimin syntyneestä ympäristöyhteistyöstä. Näitä ympäristöpanostuksia on syytä jatkaa.

Painottaisin jatkossa erityisesti ympäristöasioiden ja uusiutuvan energian tuotannon mahdollisuuksien yhdistämistä. Meillä on hyvä näyttö siitä, että muun muassa näillä riskivaluma-alueilla ravinnekiertojen köyhdyttäminen onnistuu toimittamalla niillä viljeltyä biomassaa kaasuvoimalan raaka-aineeksi. Myös erityisongelmaksi muodostuneen Saaristomeren tilaa voitaisiin kohentaa näiden matalien ongelmallisten lahtien tuottamaa biomassaa hyödyntäen ja samalla riskiravinteita poistaen. Rahan lisäksi kaivataan nyt rohkeutta ja innovaatioita.

Metsäpuolen haaste on 10—15 miljoonan puukuutiometrin löytäminen jalostukseen. Haaste on mielestäni positiivinen, ja joka motti poikii tuloja myöskin valtiontaloudelle. Julkisen panostuksen lisäys kohdistuu aivan oikein tulevan hakkuun varmistamiseen. Kemera-rahoitusta nyt siis jatketaan ja lisätään.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen ensimmäisessä lisäbudjetissa saatiin korjattua Vankeinhoitolaitoksen perusrahoitusta jo 3 miljoonan euron lisäyksellä vankiloiden vuokriin ja, mikä erittäin tärkeätä, Vankeinhoitolaitoksen kehittämisohjelmaan. Tämä budjettiesitys tuo selvää helpotusta tuomioistuimien, syyttäjien ja Vankeinhoitolaitoksen viime vuosina hyvin kireäksi muodostuneeseen määrärahatilanteeseen. Kun jätetään erilaiset teknisluonteiset siirrot ja vaalimenoista aiheutuvat vuosivaihtelut pois, oikeusministeriön 725 miljoonan euron budjetti sisältää yhteensä 19 miljoonan euron lisäykset.

Arvoisa puhemies! Viime vaalikauden lakivaliokunnassa arvioitiin, että välttämättömät tarpeet olisivat noin 10 miljoonaa, joten siihen nähden 19 miljoonan euron lisä on oikeusministeriön mittakaavassa ja historiassa merkittävä.

Lisäyksistä tärkeimmät ovat tuomioistuimille kohdistettu 3 miljoonan euron tasokorotus ja hallintotuomioistuimelle uudesta lastensuojelulaista aiheutuviin lisätehtäviin ja hieman muihinkin tehtäviin ehdotettu 2 miljoonan euron korotus. Tuomioistuinten tietoteknisen varustuksen parantamiseen ehdotetaan lisäystä 2,5 miljoonaa euroa. Suhteellisesti merkittävintä on syyttäjälle ehdotettu 2,5 miljoonan euron lisäys, joka mahdollistaa syyttäjien osallistumisen aiempaa tehokkaammin rikosten esitutkintaan, tehostaa käsittelyä vaikeissa ja vaativissa rikosjutuissa sekä luo edellytyksiä juttujen aikaisempaa joutuisammalle läpimenolle koko rikosoikeusasioiden käsittelyajoissa. Tämä on julkisessa keskustelussa ehkä jäänyt vähän liian vähälle huomiolle, että yksi syy vaikeiden rikosjuttujen kansainvälistäkin huomiota herättäneisiin pitkiin kestoaiheisiin on ollut nimenomaan syyttäjien kohtuuton työtilanne ja heidän resurssipulansa.

Rikosvahinkokorvausmenoissa on runsaan miljoonan euron lisäys. Oikeusapumaksua vastaavasti korotetaan 35 eurosta 70 euroon. Korotus ei kuitenkaan koske vähävaraisimpia lainkaan.

Vankeinhoitolaitoksen toimintaedellytyksiä parannetaan 7 miljoonan euron määrärahalisäyksellä. Sillä voidaan helpottaa jonkin verran vankeinhoidon ylikireätä henkilöstötilannetta ja kattaa Vankeinhoitolaitoksen peruskorjausten vuoksi kohonneita vuokramenoja.

Oikeusministeriöllä on hallituskaudella edessään erittäin haastava tuottavuusohjelma, josta tämä talo ja salikin viime vaalikaudella keskusteli paljon. Ohjelman puitteissa mutta ennen kaikkea oikeusturvan parantamissyistä uudistetaan käräjäoikeusverkostoa ja ulosoton organisaatiota sekä kehitetään voimakkaasti oikeuslaitoksen sähköisiä toiminta- ja palveluprosesseja, ja minun täytyy sanoa, että jo oli aika tuoda tämä sähköinen maailma myös tuomioistuinlaitokseen.

Valmistelussa on parhaillaan kiinteistöasioiden siirto käräjäoikeuksilta Maanmittauslaitokselle muutaman vuoden päästä. Ensi vuonna on vireillä myös lukuisia vankimäärän vähentämiseen tähtääviä hankkeita, esimerkiksi elektronisen valvonnan lisääminen ja sakon muuntorangaistuksen käytön vähentäminen edelleen, mistä hallitus myös kehysbudjetissaan otti kannan.

Näillä ja lukuisilla muilla toimenpiteillä pyritään paitsi toteuttamaan hallituksen tuottavuusohjelmaan sisältyviä vähennystavoitteita myös osaltaan luomaan sitä liikkumavaraa, ja tämä on oleellista: liikkumavaraa, jota oikeuslaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen uudistaminen edellyttää. Edessä on mittava vankiloiden parannusohjelma, jolla pyritään eroon paljuselleistä, ja seuraamusjärjestelmän vaikuttavuuteen on uhrattava entistä enemmän resursseja. Tuomioistuimien toimitiloja ja teknistä varustusta on kohennettava ja panostettava tehokkaasti tuomarien ja muun henkilökunnan osaamiseen.

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen iloinen siitä, että oikeusministeri Brax on saanut oman budjettinsa vähän runsaammaksi, mutta kiinnittäisin vielä huomiota siihen, että suurin ongelma tällä hetkellä taitaa olla oikeudenkäynnin hitaus. Nämä ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut, joita vuonna 2006 oli Suomen kohdalla runsain määrin, eivät kaikki koske vaikeita juttuja, siellä on myös hyvin helppoja juttuja. Teidän edeltäjänne väitti, että Helsingin hovioikeudessa on 108 juttua, joissa käsittelyaika saattaa olla jo ylittänyt 4 vuotta. Nyt te olette itse tässä Helsingin Sanomien vappunumerossa selittänyt, että tähän hitauteen voidaan puuttua yhdistämällä käräjäoikeuksia, rajoittamalla valitusoikeutta hovioikeuteen ja poistamalla pääosin lautamiehet juttujen hoitamisesta. Minä hieman ihmettelin, onko tämä nyt oikea ajatus, että tähän oikeudenkäytön hitauteen, joka ei nyt johdu kansalaisista vaan oikeusministeriöstä ja oikeuslaitoksesta, puututaan sillä tavalla, että kansalaisten oikeusturvaa tuntuvasti heikennetään.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitän ensinnäkin ministeriä hyvästä alustuksesta ja tiedän, että asiat ovat hyvin hallinnassa, koska hän toimi viime kaudella lakivaliokunnan puheenjohtajana.

Oman puheenvuoroni ajattelin käyttää nimenomaan tuosta vankeinhuoltopuolesta. Minulla oli pari viikkoa sitten mahdollisuus käydä Vaasan vankilassa tutustumassa oloihin ed. Henrikssonin kanssa, ja todella todettiin, että tuo vankila käy kapasiteetillä 150 tällä hetkellä. Paikkoja on hiukan runsas 60, ja siellä oli vankeja tällä hetkellä vajaa 100, joista ainoastaan yksi oli sakkovanki.

Keskustelussa vankilan henkilökunnan kanssa pohdimme sitä, olisiko mahdollista avovankilaa perustaa tai rakentaa, joka helpottaisi eräitten lievemmin rangaistujen vankien osuutta asiassa. Toisaalta myös tästä ministerin puhumasta tuottavuusohjelmasta käytiin keskustelua, ja viesti, mikä henkilökunnan puolelta tuli, oli, että heillä on hieman epätietoisuutta asian suhteen, eli olisi syytä valottaa sitä, missä laajuudessa se koskee nimenomaan vartijoita, (Puhemies: Minuutti alkaa täyttyä!) koska siellä on tällä hetkellä jo puutetta.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Brax menestyi kohtuullisen hyvin tässä budjettineuvottelussa, mutta on tietysti selvää, että viime vaalikaudeltakin on jäänyt tämmöinen melkoinen kuoppakorotuksen paikka oikeusministeriön hallinnonalalle. Se, mikä tässä vielä tilannetta uhkaa kyllä aika vahvasti, on se, että valtion ja valtiovarainministeriön tuottavuusohjelma asettaa kohtuuttomia paineita, ja tällä sektorilla näyttää, että on hyvin vaikeaa enää mistään ottaa. Olisin kysynyt vähän ministerin näkemyksiä siitä, kuinka tässä tulisi jatkaa. Lakivaliokunta suhtautuu hyvin huolella siihen, että tuottavuusohjelma tästä eteenpäin vielä kohdistuisi oikeusministeriön toimialalle.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri perusteli hallinto-oikeuksien voimavarojen lisäyksiä lähinnä lastensuojelulaista aiheutuvilla lisätehtävillä. Muistelen, että hallitusneuvottelujen yhteydessä oli keskeisesti esillä myöskin kaavavalitusten käsittelyaikojen nopeuttaminen. Päästäänkö nyt näillä voimavaroilla ja uudelleenjärjestelyillä siihen nopeuttamiseen ja pystytäänkö eri hallinto-oikeuksien välisiä huomattavia eroja myöskin kaventamaan?

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama vuosi sitten, kun paikalle juuri tullut silloinen oikeusministeri Koskinen oli virassa, kysyin häneltä näistä vankiaikojen pituuksista elikkä rangaistusten kärsimisestä vähän pitempään kuin nykyään. Hän sanoi, että niihin ei saa puuttua sen vuoksi, että oikeusministeriön budjetti on laadittu sillä tavalla, että ensikertalainen istuu puolet ja rikoksen uusijat kaksi kolmasosaa. Eli onko se todellakin näin, että meidän oikeus toimii sen mukaan, miten on budjetoitu? Minun mielestäni rangaistukset pitäisi istua ainakin budjetin mukaan. Budjettia ei saisi laatia sillä tavalla.

Toinen kysymys: Sakkovankien vähentäminen, mitä aiotaan tehdä, jääkö osa sakkolaisista kokonaan ilman rangaistusta?

Oikeusministeri  Tuija  Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Södermanille: Se, mitä tehdään juttujen lyhentämiseksi, niin luettelitte vain osan niistä kaikista asioista. Kerroin tuossa, että kun lakivaliokunta viime vuonna sanoi, että tarvitaan yleiselle tuomioistuimelle vähintään 2 miljoonaa, onnistuin neuvottelemaan 3 miljoonaa, sen lisäksi vielä tietotekniikkaan 2,5. Mutta on myös niin, että käräjäoikeusverkon uudistaminen — isommat käräjäoikeudet, paremmin mahdollisuuksia kouluttautua, erikoistua — osaltaan vaikuttaa siihen, että juttuja voidaan käsitellä laadukkaammin ja paremmin.

Se taas, mitä hovioikeuksissa tullaan tekemään juttujen lyhentämisen osalta: Kaikista eniten tulee vaikuttamaan varmasti se, jos ja kun löydämme keinon, millä vältettäisiin semmoiset suulliset käsittelyt, joissa kaikki osapuolet — huom. kaikki osapuolet — nykykeskustelussa ovat yhtä mieltä, että enää vuosien jälkeen täydellinen suullinen käsittely ei paranna oikeusturvaa, vaan sillä saattaa joskus olla jopa päinvastainen vaikutus. Se, että tässä päästäisiin ja mahdollisesti sitten perustuslakivaliokunnan neuvomalla ja viitoittamalla tavalla päästäisiin tässä valituslupa-asiassa eteenpäin, kiistatta tulee nopeuttamaan ja parantamaan myös oikeusturvaa. Ei perustuslakivaliokunta yksimielisesti kannata ja suorastaan ehdota järjestelmää, joka olisi oikeusturvan vastainen.

Ed. Ahoselle vankilainvestoinneista ja viisaista pohdinnoista avovankiloista sen verran, että ihan lähiviikkoina ministeriön paperit ovat niin valmiita, että voimme katsoa, mihin meidän vankilainvestointirahat riittävät, ja linjata sen, mitä voimme tehdä. Kaikista tärkeintä, niin kuin äskenkin sanoin, on näistä paljuselleistä eroon pääseminen. Se on kansainvälinen häpeä, mutta myös tämä avolaitosasia on hyvin tärkeä. Muistutan, että yksi uusi korkeimman vartioinnin ja turvallisuuden asteen vankilapaikka, siis yksi vankilapaikka, maksaa 150 000 euroa. Kaikki muut keinot ovat järkevämpiä silloin, kun ne ovat myös kriminaalipoliittisesti hyväksyttäviä.

Ed. Hautala kysyi tuottavuusohjelmasta. Lakivaliokunnalle tullaan erikseen esittelemään ministeriön kaikki aikeet tuottavuusohjelman suhteen. Meillä on paljon mahdollisuuksia tuottavuusohjelman suhteen joillakin aloilla, mutta juuri niin kuin ed. Ahonenkin viittasi, vankeinhoidon osalla varmaankin täytyy vielä katsoa hyvin tarkkaan, mikä on realistista ja mikä mahdollista. Mutta kyllä meillä on myös mahdollisuuksia. Tietotekniikan käyttö on yksi asia, joka ei ole vielä alkuunkaan sillä tasolla, millä se voisi olla.

Ed. Ravin viisaaseen kysymykseen hallinto-oikeuksista: Sanoin, että pääsääntöisesti lastensuojeluun, koska jos sitä rahaa ei olisi saatu lastensuojeluun, olisi käynyt taas niin, että sitten olisi joustettu kaava-asioista, ulkomaalaisasioista, veroasioista. Tämän takia tämä nyt tuplattu lisäys lastensuojelulain mukaisiin menoihin tosiasiassa myös auttaa meitä jatkamaan tätä kaavavalitusten käsittelyn lyhentämistä.

Vielä ed. Rajalalle: Budjetin mukaan meillä ei ketään vankilassa rangaista. Ed. Rajala oli itse tekemässä vankeuslakia, ja me yksimielisesti hyväksyimme ne pelisäännöt, millä istutaan. Korjattakoon nyt tässäkin vielä julkisuudessa esiintyneet väärät tiedot, että meillä olisi koskaan — ei myöskään, sen uskallan sanoa, ed. Koskisen tai muidenkaan ministerien aikana — ollut semmoista koulutusta tuomareille, että tuomiota pitää alentaa siksi, että rahat eivät riitä. Tämän kaltaista keskustelua viime aikoina julkisuudessa on käyty. Tämmöistä koulutusta ei ole järjestetty, ei tulla järjestämään, ja on todellakin haitallista kansalaisten oikeusturvan tunteenkin kannalta, jos tämmöinen väärä tieto on liikkeellä.

Ilkka  Kantola  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Säilytän kotona makuuhuoneen vaatekaapin päällä muurauskauhaa, jonka sain muistolahjaksi, kun muutama vuosi sitten olin osallistumassa Turun uuden vankilan peruskiven muuraukseen. Lehtitiedoista olen saanut nyt lukea, että vankila on otettu käyttöön ja viime viikonloppuna Kakolasta, Turun keskusvankilasta, vangit siirrettiin onnistuneesti uuteen asuntoonsa. Vankilauutisoinnin yhteydessä on kerrottu vankilan varustuksesta. Lehdissä on kerrottu muun muassa, että siellä on uusille asukkaille tarjolla dvd-soittimet ja taulutelevisiot.

No, kun tällaisesta vankeinhoidon hyvästä kehityksestä ja asiallisista vankilatiloista vankeinhoidon näkökulmasta uutisoidaan, niin se herättää aina kysymyksen myös siitä, mikä on rikoksen uhrin asema, millä tavalla rikoksen uhrin asemaa voitaisiin parantaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Arvoisa ministeri, kysyisin, mitä ministeriössä on suunnitteilla tähän kysymykseen vastaamiseksi, miten rikoksen uhrin asemaa voidaan vahvistaa.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri kauniin sanankääntein kertoi näistä hankkeista tietysti ihan oikealla tavalla, ja varmasti on hyvä, että lisättiin muun muassa syyttäjien osalta. Mietin vaan sitä, että kun tällä viikolla maanantaina kävin keskustelua kahdenkin syyttäjän kanssa, niin kyllä huoli on ainakin tällä hetkellä siitä, että jutut jakaantuvat hyvin epätasaisesti, ja suuri huoli on siitä, että aika kuluu hovioikeuksissa lähes selviin juttuihin, niin kuin ministeri täällä totesi. Eli tehokas työaika monta kertaa menee toisarvoisiin asioihin, ja myöskin juttujen joutuisuuden osalta on se järjestelmä hieman nurinkurinen, että jos vastaaja ei saavukaan, niin ei voida käsitellä. Liiankin herkästi siirretään, jolloin myöskin valtion menot kasvavat oikeudenkäyntikulujen osalta.

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt kyllä ministeriltä, eikö voitaisi satsata lisää näihin erityistuomioistuimiin esimerkiksi vakuutusoikeuden osalta, kun tavoitekin on teillä 12,5 kuukautta jutun osalta. (Puhemies: Minuutti on käytetty!) Kun siellä kuitenkin on työkyvyttömyyseläke- ja muita sosiaalipuolen hakemuksia, tuntuu joskus asiakkaan osalta kohtuuttomalta odottaa siinäkin oikeusasteessa toista vuotta sitä päätöstä.

Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Arvoisa ministeri! Olen huolissani harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan osalta. Suomessahan resurssit tällä alueella ovat todella niukat, eikä se, että nyt syyttäjälaitokselle resursseja hieman lisätään, paljon tilannetta paranna, koska taas poliisin puolella resursseja ei lisätä. Meillä kuitenkin esimerkiksi ulkomaisen vuokratyövoiman käyttö kasvaa ja sen työvoiman työehtoja rikotaan räikeästi. Se muistuttaa hyvin pitkälle ihmiskauppaa. Mitä hallitus aikoo tämän konkreettisen ongelman kanssa tehdä? Telakoilla esimerkiksi on tällä hetkellä noin 4 000 ulkomaista vuokratyöntekijää ja tarkastusten perusteella vain 10 prosenttia on jollakin tavalla työehtosopimusten normien piirissä. Kuinka tällaisen avoimen laittomuuden annetaan maassa rehottaa, ja vielä hyvin arvostetuissa pörssiyrityksissä? Tähän pitäisi hallituksen erityisen tehokkaasti puuttua. Mitä hallitus aikoo tehdä?

Oikeusministeri  Tuija  Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kantolalle: Uhrien kannalta tietysti tärkeintä on vähentää rikollisuutta ylipäätänsä Suomessa ja varsinkin uusintarikollisuutta. Me tiedämme myös entistä paremmin sen, mistä poikajoukosta varsinkin syntyy se potentiaalinen rikostentekijäjoukko. Noin 10 prosenttia itse asiassa Turussa tehtyjen tutkimusten mukaan on se riskiryhmä pojista, joka tekee yli puolet rikoksista. Uhrien suojelun kaikista tärkein asia on ennaltaehkäistä rikollisuutta ja vähentää rikollisuutta. Mutta sen lisäksi uhrien asema itse asiassa kansainvälisessä vertailussa meillä on jo nyt aika hyvä, mutta me tulemme vieläkin lisäämään uhrien saamaa tukea ja muun muassa tiedottamaan nykyistä paremmin jo niistä aiemmin esimerkiksi väkivallan rikoksen uhreille tehdyistä hyvistä uudistuksista, joita jo ministeri Koskinen on aikoinaan tehnyt mutta joita kaikki uhrit eivät tiedä eikä tunne.

Edustaja kysyi harmaasta taloudesta. Olen ministeri Cronbergin kanssa juuri tästä hyvin akuutista ongelmasta puhunut. Oikeusministeriön osalta on tarkoitus selvittää, missä määrin mahdollisesti pitää paikkansa, että meillä syyttäjätoimi ei tunnistaisi näitä rikoksia. Pääväite tällä hetkellä on ollut, että poliisi ei tunnistaisi niitä, mutta otan nämä asiat erittäin vakavasti, ja sen takia oikeusministeriössäkin selvitetään nämä harmaaseen talouteen ja työvoimaan liittyvät seikat.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallinto-oikeuskentässä varsinkin korkeinta hallinto-oikeutta ruuhkauttavat jotkin oikaisemattomat valitustiet eli menevät turhan korkealle tasolle valitusreitit joissakin asiaryhmissä. Nyt äsken mainittu lastensuojelulain muutos toi uuden tällaisen ongelman, että lähes suoraan hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ensimmäisenä valitusasteena menee asioita, jotka pitäisi käsitellä lähempänä. Siitä eduskunta antoi ponsilausumansa. Mitä hallitus aikoo tehdä sen suhteen, millä aikataululla, ja mitä laajemmin sitten tämän hallinto-oikeuslinjan valitusteiden rationalisoinnin eteen?

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on jo keskusteltu uusista vankilahankkeista. Aivan yksityiskohtana kysyisin arvoisalta ministeriltä, onko hän ennättänyt perehtyä pian kolme vuosikymmentä sitten jo aloitettuun Haapamäen vankila-hankkeeseen, jonka piti olla K .J. Långin aikana uudistuva, edistyksellinen vankilahanke tässä maassa, ja mitä mahdollisuuksia tämän edistämiseksi olisi.

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyisin ministeri Braxilta vankeinhoidosta ja sieltä vankien päihde- ym. kuntoutuksesta: Tiedetään, että rahaa tuli jonkin verran enemmän, mitä anottiin, mutta riittääkö se nyt kuitenkaan tähän vankien päihdekuntoutukseen? Tarpeet on huomattu kyllä ajat sitten.

Oikeusministeri  Tuija  Brax

Arvoisa herra puhemies! Varapuhemies Koskinen kysyi erittäin tärkeän kysymyksen. Lastensuojelulaki on sovittu ministeri Risikon kanssa evaluoitavaksi niin nopeasti kuin mahdollista, eli ensin jo puolen vuoden jälkeen välitarkastelu ja sitten vuoden päästä lain voimassaolosta juuri tämän eduskunnan ponnen takia, minkä ponnen syntyyn en ole itsekään aivan syytön. Eli tämä asia on erittäin vakava.

Niin myös on tämä hallinto-oikeuksien valitusasia. Ihan lähiviikkoina tulen nimittämään selvitystyöryhmän katsomaan hallinto-oikeuksissa kolmea seikkaa, joista viimeinen on nimenomaan se, onko meillä joissakin tilanteissa liian pitkiä valitusreittejä, liian monta tasoa käsittelemässä asiaa.

Päihdekuntoutuksesta: Resurssit pysyvät riittävinä, jos vankiluku ei pääse kasvamaan. Mutta kaikista suurin huoli itse asiassa on se, että vangeista yli 80, jopa 90 prosenttia on päihdeongelmaisia. Ne, jotka käyvät kunnon päihdekuntoutuksen vankilassa, pärjäävät siellä usein aika hyvin, mutta ongelmat alkavat niin, että ensimmäiset 3 tuntia vapautuksen jälkeen ovat jo hyvin vaarallisia. Seuraavat 3 päivää ovat lähes yhtä vaarallisia. Meidän suurimmat haasteemme ovat siinä, miten kunnat ja kolmas sektori ottavat vapautuvat vangit vastaan, niin ettei se vankilassa tehty yllättävän tehokaskin päihdetyö valu hukkaan. Tämän asian kanssa tällä vaalikaudella on tarkoitus tehdä paljon töitä.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Konnunsuon vankila on kärsinyt tilanahtaudesta ja huonoista tiloista jo pitkään. Se on todettu vankiloista kaikkein huonokuntoisimmaksi tällä hetkellä. Suurin osa selleistä on paljusellejä, tiloissa on pahoja kosteusongelmia, ja talvipakkasella monissa tiloissa lämpötila laskee jopa 15 asteeseen. On selvää, että tällaisissa tiloissa ja olosuhteissa ilmastointikaan ei juuri toimi, joten kesällä on tukahduttavan kuuma ja huono ilma. Tilanahtauden vuoksi toimintaa ei riitä kaikille vangeille, ja henkilökunta on hyvin rasittunut.

Arvoisa herra puhemies! Remonttirahat on luvattu vuodelle 2008. Varmistan nyt oikeusministeri Braxilta, että pitkään odotettu remontti todella toteutetaan. Sekä johto että henkilökunta ovat erittäin hyvin sitoutuneita työhönsä. Olisi oikeus ja kohtuus, että ihmisarvoinen toimintaympäristö mahdollistettaisiin viimeinkin sekä henkilökunnalle että vangeille.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tehtyjen selvitysten mukaan yhä harvemmat nuoret syyllistyvät rikoksiin, mutta pieni osa nuorista tekee niitä yhä enemmän. Poliisille tämä näkyy sillä tavalla, että nuoret jäävät kiinni useasti. Se on osin myöskin turhauttavaa poliisin näkökulmasta, ja se vie myöskin poliisin voimavaroja eräällä tavalla väärin. Tässä onkin sitten kysymys siitä, millä tavalla meillä aiotaan esimerkiksi korvata tämä muuntorangaistus. Tänä päivänähän näistä nuorista osan me saamme hoitoon eräällä tavalla sillä tavoin, että he menevät tätä muuntorangaistusta hoitamaan. Samoin, minkälaisia toimia aiotaan konkreettisesti tehdä uusintarikollisuuden estämiseksi? Minkä tyyppisiä lainsäädännön muutoksia meillä tulee tehdä?

Janne  Seurujärvi  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjoisessa on jo useamman vuosikymmenen ajan kiistelty maaoikeusasiasta. Täällä eduskunnan ja hallituksen päässä asian monimutkaisuus on näyttäytynyt sillä tavalla, että ratkaisuyrityksiä on ollut kovin monia. Oikeusministeri toisensa jälkeen on tähän kysymykseen törmännyt. Nyt on teidän vuoronne. Kunnianhimoisena tavoitteena on ratkaista tämä asia. En pyydä ratkaisuesitystä tässä, vaan kysyn, mikä on oikeusministerin kanta asiaan. Millä tavalla tässä aiotaan edetä?

Oikeusministeri  Tuija  Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Anneli Kiljuselle ja muillekin aiheellisesti vankilarakentamisesta kysyneille toistan sen, mitä alussa sanoin: Lähiviikkoina meidän ministeriömme esittelijät pystyvät esittelemään oman esityksensä siitä, mihin rahat riittävät, ja paljusellien poistaminen tulee olemaan prioriteetti. Tässä vaiheessa en voi muuta luvata.

Ed. Lauslahdelle: Sakon muuntorangaistuksen kärsijät eivät pääsääntöisesti ole näitä ongelmanuoria. Pääsääntöisesti on kysymys täysin alkoholisoituneista, elämänhallintansa jo kokonaan menettäneistä ihmisistä, joidenka paikka ei ole erittäin kallis vankila.

Sen sijaan tämä ongelmanuorten kysymys on vaikea. Tulen lakivaliokunnalle paremmalla ajalla esittämään kokonaisen toimenpideohjelman. Meillä on itse asiassa melkein valmiina mietintö siitä, mitä kaikkea nuorten osalta voidaan tehdä. Voidaan muun muassa miettiä vakavasti ikään kuin käänteistä lähestymiskieltoa, jonka avulla jo vaikeuksiin joutuneelta nuorelta tuomioistuimen päätöksellä kielletään esimerkiksi viikonloppuiltoina tiettyihin paikkoihin tai tiettyihin jengeihin meneminen. Meidän täytyy olla parempia, luovempia ja tehdä uusia asioita tällä puolella.

Maaoikeuksista: Ministeri Anttilan kanssa meillä on hyvä neuvotteluyhteys. Molemmat olemme ilmoittaneet tavoitteenamme ja lujana tahtonamme olevan, että Suomi voi ratifioida Ilon sopimuksen.

Anne-Mari  Virolainen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi kiitän ministeriä hyvin selkeistä vastauksista näihin esitettyihin kysymyksiin.

Sitten haluan kysyä ministeriltä: Onko ministeriössä riittävästi kiinnitetty huomiota siihen, että näin maallikolle ja tietojeni mukaan jopa joillekin juristeillekin lainsäädäntömme vaikuttaa olevan erittäin pirstaleinen? Teillä on paremman sääntelyn ohjelma, ja tiedustelen: Onko jo ensi vuoden aikana tulossa jotain konkreettisia toimenpiteitä?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keväällä käsittelimme poliisilaitoksen ja oikeuslaitoksen tietohallinnon uudistamista. Budjetissa on varattu sähköisen asioinnin parantamiseen resursseja, ja ilmeisesti myös halua on tutkia nimenomaan näiden turhien oikeusistuntojen kustannuksia. On ilmennyt kuitenkin, että suurin säästö saataisiin aikaan nimenomaan parantamalla oman väen kesken informaation kulkua ja parempaa pääsyä tietorekistereihin. Haluaisin kysyä ministeriltä: Onko tähän suunnattu toimia ja varoja tulevaisuudessa?

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oma kysymykseni olisi koskenut myös tätä hallinto-oikeuksien asiamäärien nousua, ja sitä kautta en ole ihan varma, ymmärsinkö vastauksenne oikein siinä, että työryhmä miettii tulevaisuutta. Mutta tarkoittaako se myös, että mietitään korkeimman hallinto-oikeuden muuttamista prejudikaattituomioistuimeksi?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Virolainen kysyi Parsa-hankkeesta. Sen suhteen on ryhdytty jo nyt toimiin. Se oli itse asiassa ihan ensimmäisiä, käsittääkseni tämän hallituksen ensimmäisiä ministeriryhmiä, eli tämän paremman lainsäädäntöhankkeen ministeriryhmiä kokoontui jo toukokuussa, ja työ on hyvin pitkällä. Jo lähiviikkoina linjaamme sen, mitkä lait pääsevät tähän paremman lainsäädännön kehittämisohjelmaan, ja asia etenee hyvin innostuneessa ilmapiirissä. Sekä kansalaisjärjestöt että elinkeinoelämä ovat nyt jo kiitelleet tämän projektin käyntiä.

Tietohallinnon tehostamisessa, tiedonkulussa, on varmasti parannettavaa. Samassa vaiheessa pitää vaan sitten tietosuoja-asiatkin katsoa kunnolla. Lakivaliokunnalle olen jo alustavasti esittänyt yhden toimenpidelistan siitä, millä tavalla pystyttäisiin jatkossa estämään juttujen peruuntumisia, mihin täällä jo viitattiin aikaisemmin. Tiedonkulku näissä peruuntumisjutuissa on yksi hyvin oleellinen asia. Ja kiitos, kysymys oli aiheellinen.

Ed. Karvo, kyllä työryhmällä on lupa katsoa kaikkea. Silloin ei ole poissuljettu myöskään miettiä sitä, aivan niin kuin täällä jo varapuhemies Koskinenkin kysyi, montako valitusastetta tarvitaan, mikä eri asioissa on korkeimman hallinto-oikeuden rooli.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo tuolla jaostonkin kuulemisessa tuli esiin tämä myönteinen kehitys, sain jo vastauksen tähän rakentamiseen.

Mutta kysyisin, kun viime kaudella aika ajoin nousi esiin vankien terveydenhuolto, miten siihen voidaan kiinnittää huomiota. Ja toiseksi kysyisin, onko totta, että kun on tutkittu ulkoistuksia, niin ulkoistukset tulevat merkittävästi kalliimmaksi kuin oman toiminnan kehittäminen.

Johanna  Ojala-Niemelä  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nostan esille pienen mutta ei vähäisen asian. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtion pienin sektoritutkimuslaitos, ja rahoituksen lisääminen onkin alan merkitys huomioon ottaen kiireellisen tarpeellista. Mutta budjetin lausuman tavoitteena on vain lähivuosina parantaa Optulan kykyä vastata ministeriön ja meidän lainsäätäjiemme tietotarpeeseen.

Oikeusministeriön tutkimukseen ja kehittämiseen varaamaa rahaa ei voida pitää riittävänä, ja kysynkin ministeri Braxilta: Mikä on teidän mielipiteenne, ja miten aiotte korjata tämän asiantilan?

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olisin vielä palannut hetkeksi tähän juttujen myöhästymiseen. Uskon kyllä siihen, että ministeri Brax on saanut paljon aikaan, paljon rahaa, paljon enemmän kuin moni edeltäjänsä.

Mutta minä olisin kiinnittänyt huomiota siihen, että nämä käräjäoikeuksien yhdistämiset eivät kyllä sinänsä mitenkään nopeuta juttujen käsittelyä. Siinä tulee pitkä suunnitteluvaihe ja paljon töitä, ja myös nimityksiä odotetaan, että luultavasti ratkaistujen juttujen määrä laskee sinä aikana.

Sitä paitsi, jos tähdätään vain 30 käräjäoikeuteen, niin siinä tulee periaatteellisesti suuria ongelmia erityisesti ruotsinkielisen toiminnan osalta. Se voi johtaa siihen, että ainoastaan Ahvenanmaalle jää tuomioistuin, jossa ruotsin kieli on työkieli, jolloin edessä on huomattavia vaikeuksia.

Sitten syyttäjien puutteesta antaisin sen vihjeen, että kun nämä poliisipiirit suurenevat, lääninhallitukseen jää poliisijohtoon paljon lakimiehiä, joilla on syyttäjäkokemusta. Minä luulen, että heidät olisi paljon järkevämpää siirtää syyttäjähallintoon kuin että he leikkivät hoviupseereita siellä läänin tasolla.

Oikeusministeri  Tuija  Brax

Arvoisa herra puhemies! Vankien terveystilanne on vakava. Sisään tulleista vangeista on paitsi vakava päihdeongelma ainakin yli 80 prosentilla monien arvioiden mukaan 90 prosentilla, myös mielenterveysongelmia 69 prosentilla, erilaista hepatiittia, A:ta ja muita kirjaimia, on merkittävästi jne. Kaiken lisäksi meillä valmistuu terveystutkimus, jossa on osana elämänhallintataito, ja se taitaa paljastua, jos tutkimustulokset alustavasti pitävät paikkansa, niin vakavasti vaurioituneeksi, että luku- ja kirjoitustaidottomuus vankien keskuudessa on poikkeuksellisen korkeata, jopa kehitysmaaluokkaa. On selvää, että resurssit eivät näihin ongelmiin nähden ole riittäviä.

Ulkoistusselvityksissä vankeinhoidon ruokahuollon osalta on osoittautunut, että meillä vankiravintopäivä, niin kuin termi virallisesti kuuluu, on niin halpa, vangin koko päivän ravinto tuotetaan halvimmillaan joissakin vankiloissa alle 7 eurolla päivässä, että ulkoistaminen maksaisi noin 2 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyinen tuotto. Nämä ovat juuri niitä seikkoja, mitä tuottavuusohjelmassa pitää vakavasti miettiä. Ei ole mitään järkeä vaan sen ohjelman vuoksi ulkoistaa, jos se oikeasti maksaa veronmaksajille paljon enemmän ja tulee vielä turvallisuusriskejä vankilan sisälle.

Kiitoksia Optula-kysymyksestä. Kun ei tässä vaiheessa saatu lisää rahaa, niin revin 200 000 ihan muilta sektoreilta, koska tämä ongelma on erittäin vakava ja lakivaliokuntakin on kiinnittänyt siihen huomiota. Mutta hallitus on tekemässä kokonaisuudistusta sektoritutkimuksen alalla ja oikeusministeriön tarpeet kriminaalipoliittiseen tutkimukseen on nyt huomioitu tavalla, joka antaa viitteitä siitä, että tässä Optula-tilanteessa ja kriminaalipoliittisessa tutkimuksessa päästään vaalikauden puolenvälin jälkeen aivan uuteen todellisuuteen.

Arvoisa puhemies! Tutkimuspuolella tilanne on todella ollut se, että monissa asioissa valmistelu perustuu mutu-tietoon, kun ei ole ollut varaa esimerkiksi päivittää edes rikosuhritutkimusta. Me emme voi olla varmoja, tiedämmekö me suomalaisen rikollisuuden koko kuvan.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Brax aiemmin tässä toi esiin, että Suomessa rikoksen uhrien asema on kansainvälisessä vertailussa hyvä. No, tilanne on tietysti hyvä, mutta siihen ei pidä tuudittautua. Kiinnittäisinkin huomiota siihen, että niin uhrin kuin kaikkien asianosaisten osalta on erittäin tärkeätä, että juttujen käsittelyaikoja saadaan nykyisestä lyhenemään.

Kuten ed. Vistbacka varmasti asian tuntevana tässä asiassa totesi, niin kaikenlaiset jonninjoutavat jutut tänä päivänä kuluttavat eri oikeusasteissa tuomioistuinten aikaa. Nyt kysynkin ministeriltä: Onko ministeri jo ehtinyt — paljon olette ehtinyt jo puolen vuoden aikana — panna vireille lainsäädäntöuudistuksia, mitkä tähtäävät siihen, että nämä jonninjoutavat juttujen käsittelyt jäisivät pois tuomioistuimista?

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin olisin korostanut oikeuspoliittisen tutkimuksen merkitystä ja vielä kysynyt, otetaanko tämä tutkimustiedon merkitys paremman sääntelyn työryhmässä täysipainoisesti huomioon, koska niin kuin tämä keskustelu on osoittanut, ministerin useat puheenvuorot mutta myöskin edustajien puheenvuorot ovat osoittaneet, että meillä alkaa olla tietty kuva esimerkiksi siitä, minkälaisia ihmisiä meidän vankiloissamme on ja minkälaista hoitoa heidän tulisi saada. Tuntuu, ettei tänä aikana oikein mitään päätöksiä voida tehdä ilman tutkimustietoa. Miten todella sitten voidaan varmistaa, että tämä tutkimustieto on mukana, kun parempaa sääntelyä pohditaan?

Oikeusministeri  Tuija  Brax

Arvoisa puhemies! Sektoritutkimusuudistus tehdään juuri niistä syistä, joista ed. Hautala täällä puhui, ja paremman sääntelyn hankekin tähtää juuri samaan.

Uhrien asemasta ja jonninjoutavista asioista: On kuitenkin niin, että se on oikeusvaltiossa aika vaikea päättää, että asia on jonninjoutava, ennen kuin juttu on käsitelty. Eli se, mitä hallinto-oikeuksissa nyt tässä selvitystyössä tullaan tekemään, on että selvitetään, saadaanko niille jutuille vielä nopeampi, nykyistäkin nopeampi, ohituskaista, jotka ovat yhteiskunnallisesti erittäin tärkeitä, ja saadaanko tuomioistuimille mahdollisuuksia järjestää työnsä niin, että jos näkyy, että jutussa ei ole mitään pohjaa, se voitaisiin nykyistä nopeammin poistaa. Mutta ennen tätä käsittelyä kukaan ei voi oikeusvaltiossa mennä sanomaan, että sinulla ei ole oikeutta tuoda asiaasi oikeuteen.

Tanja  Saarela  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä eilen ja tänään on käyty kiivasta debattia, ja sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Eero Heinäluoma paheksui hyvin suureen ääneen muun muassa eilen ryhmäpuheessaan energiaverojen korotusta. Ymmärsin, että hänen mielestään verotus ajaa autoilevat, sähkölämmitteisissä taloissa asuvat lapsiperheet ahtaalle. Mielestäni tällaiset puheet ovat oppositiopuolueen pölhöpopulismia.

Muistelen viime kautta, kun sosialidemokraatit olivat vielä vastuullisia ja hyväksyivät kansainväliset sopimukset ja kansainväliset ohjelmat, joiden mukaan energiansäästöä edistetään muun muassa verotuksellisin keinoin. Muita keinoja ovat muun muassa rakennusten korjausavustukset sekä teknologian kehittäminen sekä tietenkin tiedotustoiminta ja joukkoliikenteen kehittäminen.

Energiaa tuhlaavien kotitalouksien, yhteisöjen ja yritysten käyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan verotuksella. Jos oikein tarkasti koetan muistella, miten isovanhempani ja vanhempani toimivat, jos mennään tuonne 70-luvulle — moni teistä muistaa ehkä tuon 70-luvun hieman paremmin — niin 70-luvun energiakriisin johdosta tuolloin opittiin tarkkailemaan sähkön kulutusta ja tuo hintatietoisuus nousi yhtä matkaa energian hinnannousun myötä. Jopa minä, joka olin hyvin pieni taapero 70-luvulla, muistan tämän. Sähkön hinta ei siis tänä päivänä todellakaan ole liian kova, kun lähes joka kotitaloudessa ja työpaikalla televisiot, dvd-laitteet, tietokoneet ja modeemit pidetään jatkuvasti tarpeettomasti valmiustilassa. Ovatko sosialidemokraatit todellakin siis sitä mieltä, ettei lapsiperheiden pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin sähkön säästämiseksi?

Pelkkä valistus ja yksilön vastuuntuntoon vetoaminen eivät tietenkään riitä muuttamaan käyttäytymistämme. Verotuksella on houkuteltava ja lailla pakotettava ympäristön kannalta vastuulliseen toimintaan. Otetaan esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesiä koskeva lainsäädäntö. Tämä lainsäädäntö oli välttämätön. Vasta lain vaatimus sai niin vakinaiset asukkaat kuin kesämökkiläiset hoitamaan jätevesien käsittelyn asianmukaisesti. Näin siitä huolimatta, että jätevesien laskeminen vesistöön saastuttaa omaa lähiympäristöä ja heikentää omaa viihtyvyyttä.

Keskusta on tällä vaalikaudella avainasemassa ympäristöpolitiikassa. Keskustalla on pääministerin lisäksi energiapolitiikasta ja kuluttajapolitiikasta vastaava kauppa- ja teollisuusministeri sekä maatalousministeri ja ympäristöministeri. Myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri on ottanut ympäristönäkökulman hyvin painavasti esille. Keskustan väri on aina ollut vihreä, ja ensi viikolla virkaan astuva uusi ympäristöministeri Tiilikainen on tiettävästi luomuviljelijä, mitä pidän erittäin hyvänä käytännön esimerkkinä siitä, että hän on käytännössä osoittanut, että maatakin voi viljellä kestävällä tavalla.

Tämän päivän Suomenmaa-lehdessä äitiyslomalle kohta jäävä ympäristöministeri Lehtomäki ehdotti päästökauppajärjestelmän luomista Itämeren päästöille. Keskustan eduskuntaryhmä ja keskustan kannattajat ovat valmiita vaikeisiinkin ratkaisuihin Itämeren pelastamiseksi.

No, ilmastonmuutoksen nimissä on vaadittu niin ikään ydinvoiman lisärakentamista. Minusta tuntuu, että tässä on käymässä vähän niin kuin terrorisminvastaisessa taistelussa, jonka nimissä ihmisoikeuksia poljetaan. Ydinvoima saastuttaa ja tuottaa jätettä uraanin louhimisesta ydinjätteisiin saakka. Kestävä energiatalous ei näin ollen perustu ydinvoimaan vaan energiansäästöön, energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuviin energianlähteisiin. Tällaista energiapolitiikkaa tulee veroratkaisuilla edistää.

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyömäärärahat nousevat 0,44 prosenttiin bruttokansantulosta. Tämä nousuvauhti on mielestäni liian hidas. (Puhemies: 5 minuuttia!) YK:n tavoitehan on tuo 0,7. Sen Suomi saavuttaa vasta 2015. Lopuksi todettakoon, että tämän suhteen pidän erittäin myönteisenä sitä, että ministeri Väyrynen on asian yhteydessä ottanut myös kestävän kehityksen kehitysyhteistyötoiminnassa mukaan, ja toivon, että tämä eduskunta tukee tässä tavoitteessa ministeri Väyrystä.

Jacob  Söderman  /sd:

Arvoisa puhemies! Maassamme on yli miljoona eläkeläistä. Taloudellisen laman vuosina eläkeläisten etuihin kohdistettiin rajuja leikkauksia. Eläkeläisväestö on odottanut, että heidän etuihinsa kohdistettuja toimenpiteitä poistetaan tai lievennetään. Joitakin asioita on jo tehty.

Hallitukselle on annettava tunnustusta siitä, että sillä on nyt tarkoitus korjata kaksi epäkohtaa. Keskituloisten eläkkeiden, koskee noin puolta miljoonaa eläkeläistä, verotusta koskeva epäkohta korjataan eli se, että nämä eläkeläiset maksavat tuntuvasti enemmän veroja kuin vastaavia tuloja saavat palkansaajat. Esityksen yksityiskohtia on arvosteltu, ja toivon, että valiokunta korjaa esitystä, jos syytä siihen on. Hallitus on myös antanut perintöveroa koskevan esityksen, jossa on otettu huomioon lesken tilanne perinnönjaossa ja kohtuullistettu perintöverotus tältä osin. Lisäksi hallituksen tarkoitus on korottaa kansaneläkkeen perusosaa 20 euroa.

Voidaan tietysti keskustella siitä, ovatko nämä toimenpiteet riittäviä. Myönteistä on kuitenkin se, että eläkeläisten asiassa on lähdetty liikkeelle. Toivon, ettei tätä asiaa jätetä kesken.

Suomessa on edelleen noin kolmannes eläkeläisistä kiusallisesti alle 800 euron rajan. Suurin osa heistä on vanhoja naisia. Heidän auttamisensa ei onnistu yleisillä korotuksilla vaan ainoastaan tarkoin suunnatuilla toimenpiteillä. Näiden kustannusvaikutus yleensä ei ole merkittävä.

Erityisesti Pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnossa asuvien eläkkeensaajien asumistuen perus- ja lisäomavastuuosuus tulisi pienentää ja itse tuki sitoa huoneenvuokraindeksiin. Lääkekorvausten omavastuuosuutta tulisi tuntuvasti pienentää esimerkiksi Ruotsin tasolle. Toimeentulolakia voisi muuttaa siten, ettei esimerkiksi 20 euron tasokorotusta automaattisesti oteta huomioon toimeentulolaskelmaa tehtäessä, muutoinhan korotus voi mennä kunnalle eikä eläkeläiselle. Toimeentulolakia voisi myös muuttaa niin, että eläkeläisellä olisi oikeus työttömän tapaan hankkia muutaman sadan euron vapaaosuus omalla työllä.

Erityistä kiukkua eläkeläiset kohdistivat vaalien alla niin sanottuun taitettuun indeksiin, joka käytännössä merkitsi sitä, että vuosien 1995—2006 aikana työeläkkeet jäivät tuntuvasti palkkatulojen kehityksestä jälkeen. Työeläkkeen taitettu indeksi nousi tuona aikana vain 22 prosenttia, kun palkkaindeksi nousi 45,8 prosenttia. Niin sanottu puoli-indeksi nousi samaan aikaan 31 prosenttia.

Kun työeläkelait tulivat voimaan 60-luvun alussa, julistettiin, että eläke on palkan jatke. Eläke siis sidottiin palkkaindeksiin. 70-luvulla nousivat keskustelussa esille niin sanotut ylieläkkeet, minkä seurauksena siirryttiin puoli-indeksiin eli tarkistusta tehtäessä otettiin huomioon kulutusindeksistä 50 prosenttia ja palkkaindeksistä 50 prosenttia. Lamavuosina työttömyyden lisääntyessä, siis maksajien vähentyessä rajusti, työmarkkinajärjestöt esittivät indeksin heikentämistä niin, että ainoastaan 20 prosenttia palkkaindeksistä huomioidaan. Taitettu indeksi hyväksyttiin pelkistä säästösyistä, sille ei ole moraalisesti tai aatteellisesti hyväksyttävää perustetta.

Työeläkeasioiden valtiaat väittävät, että indeksin korjaaminen ei ole mahdollista, vaikka työeläkevaroja on kerätty jo huomattavasti yli 100 miljardia. Paluu puoli-indeksiin olisi maksanut tämän vuoden alusta noin 65 miljoonaa vuodessa eli tiettävästi 0,1 prosenttia palkkasummasta. Se tosin nousisi jonkin verran tulevaisuudessa. Työeläkejärjestelmän asiantuntijat esittävät laskelmissaan, että tämä muutos on liikaa.

En ole täysin vakuuttunut näistä virallisista laskelmista. Niiden tekijät ovat pääosin jonkinlaisessa riippuvuussuhteessa meidän hieman salaperäiseen työeläkehallintoon. Toivoisin, että asianomainen ministeri asettaisi korkeatasoisen, puolueettoman asiantuntijaryhmän, johon eläkeläisjärjestöt saisivat nimittää yhden asiantuntijan selvittämään, onko taloudellisesti mahdollista kohtuullisin kustannuksin palata niin sanottuun tasaindeksiin.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu, nyt käsittelyssä oleva budjetti on saatu tehdä suomalaisittain hyvän suhdanteen aikana. Koska Suomikin kuitenkin on osa globaalia maailmantaloutta, finanssipolitiikassamme on seurattava tarkkaan maailmantalouden kehitystä ja katsottava vahvasti tulevaisuuteen. Kokoomus on aina kantanut vastuuta tulevaisuudesta, ja näin on myös tällä kertaa.

Budjetissa näkyy selkeästi, että annettujen vaalilupauksien lunastaminen on aloitettu. Vaikka aivan kaikkia menonlisäyksiä ja veronkevennyksiä ei ollutkaan mahdollista tehdä yhdellä kertaa, hyvin merkittävä osa lupauksista konkretisoitui jo tässä budjetissa. Tulonsiirrot on kohdistettu niitä tarvitseville. Puolen miljoonan eläkeläisen verotus kevenee, ja kansaneläkkeitä korotetaan. Opiskelijoiden opintorahaan tulee korotus, ja vapaan tulon raja nousee. Lisäksi yksinhuoltajien lapsilisiä korotetaan. Perintöveron kohtuullistaminen vapauttaa arvioiden mukaan noin kolme neljäsosaa perinnönsaajista perintöverosta. Yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvä perintöverotuksen uudistus on työn alla. Nämä uudistukset ovat suuria harppauksia kohti täydellistä perintöverovapautta, minkä toteuttamisen tulee olla tavoitteena.

Jotta tarvittavat tulonsiirrot ja palvelut voidaan taata myös tulevaisuudessa, niiden rahoitus on pystyttävä turvaamaan. Työllisyyden hoito on tässä suhteessa parasta taloudenhoitoa. Suurin osa työpaikoista syntyy yksityiselle sektorille. On siis täysin selvää, mihin tukea on suunnattava. Vuoden 2008 budjetissa työllistämistä on tuettu monin tavoin. Tukityöllistämistä kohdennetaan yksityiselle sektorille ja oppisopimuskoulutusta laajennetaan. Lisäksi starttirahakokeilu vakinaistetaan, mikä on tärkeä kannustin Suomessa alhaisen yrittäjyyden lisäämiseksi.

Lappilaisittain voimme myös olla erittäin tyytyväisiä siihen, miten väestöään eniten menettävät alueet on huomioitu. Niin ikään jatkettavan sotumaksukokeilun rinnalla yksityisyrittäjien olosuhteita pyritään helpottamaan. Yrittäjyyden houkuttelevuutta nostamalla pystymme myös lisäämään työllisyyttä. Kuntienkin tulee olla tässä asiassa ennakkoluulottomia ja miettiä tarkemmin, mikä toiminta kuuluu kunnan toimialaan, jotta yrittäjyys voisi normaalilla tavalla toimia.

Budjetti sisältää myös veronkorotuksia. Keskustelua ovat aiheuttaneet ennen kaikkea energiaverojen korotukset, jotka on haluttu tehdä niin suhdanteellisesti kuin ilmastollisestikin hyvän sään aikaan. Koko energiasektoria tulisi ajatella kokonaisuutena, eikä ratkaisuissa tulisi sulkea mitään vaihtoehtoa pois. Alueellisesti esimerkiksi Kemijoen latvaosien tulva-altaiden pitäisi olla yksi vaihtoehto sekä energiapoliittisesti että alajuoksun turvallisuuden takaamiseksi.

Lappi vastaa pinta-alaltaan yhtä kolmasosaa Suomesta. Vaikka maan väestöstä vain 3,5 prosenttia asuu Lapissa, kotitalouksien sähkönkulutuksesta Lapin osuus on 5,4 prosenttia. Tämä kuvaa hyvin pitkän, kylmän ja pimeän kauden aiheuttamia kulutustarpeita. Maan eri osien erilaiset olosuhteet on pystyttävä huomioimaan ratkaisuja tehtäessä. Tämän vuoksi myös harvaanasuttujen alueiden toimintatukien käyttöönottoa on selvitettävä. Mahdollisia voisivat olla esimerkiksi hallitusohjelmassa mainitut tietoliikennekustannuksiin ja sähköveroon liittyvät toimintatuet. Lappi täyttää harvan asutuksen kriteerit, ja EU:ssa on hyväksytty Lapin asema erityisten olosuhteiden alueena. Myös polttoaineverotuksessa tulisi huomioida nämä erityisolosuhteet. Kuljetustuen nostaminen 5 miljoonaan euroon on oikean suuntainen toimenpide, mutta tukea on kyettävä korottamaan vielä tulevinakin vuosina. Lapin olosuhteissa auto on välttämätön, koska välimatkat ovat pitkiä eikä joukkoliikennettä ole. Saavutettavuuden takaaminen on muutoinkin keskeistä koko maakunnalle, ja Kemin seudun tien rakentaminen loppuun aikataulussa on erinomainen asia.

Ensi vuoden talousarviossa on ryhdytty hyvin toteuttamaan laadittua hallitusohjelmaa. Budjettilinjaukset hyödyttävät kaikkia suomalaisia, myös lappilaisia. Muun ohella on panostettava aluepolitiikkaan, ja esimerkiksi alueellistamistoimenpiteitä on jatkettava mahdollisuuksien mukaan. Alueilla jo olevien ja kehitteillä olevien elinkeinojen tukeminen on parasta aluepolitiikkaa, jolla taataan koko maan elinvoimaisena säilyminen. On lähdettävä liikkeelle alueiden omista vahvuuksista.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksestä löytyy paljon kannatettavia todella hyviä asioita. Näin optimistisella mielellä lähdin tähän esitykseen tutustumaan. Mutta kuinkas kävikään: mitä pitemmälle eteni, sitä synkemmäksi mieli muuttui. Valtiovarainministeri lupaa budjettiesityksessään erityisesti parantaa pienituloisten asemaa. Samoin työllisyyden edistämiseksi lisätään uusia keinoja. Samalla kun taustalla kummittelevat finanssimarkkinoiden ailahtelut, aiotaan asiakasmaksuja korottaa erityisesti terveydenhuollon alueella. Tämäkö auttaa erityisesti pienituloisia? Auttaako pienituloista yksinhuoltajaäitiä tai työtöntä työnhakijaa erityisesti se, että häneltä poistetaan mahdollisuus saada lapsi päivähoitoon?

Arvoisa puhemies! Myös suuri osa eläkeläisistämme on pienituloisia. Miten heitä kohdellaan? Annetaan 20—30 euroa ja sanotaan, että nyt on asiat ensi kertaa historiassa hyvin. Samalla lääkekulut, terveydenhuollon sekä kotitalouden energiamaksut nousevat. Ei riitä 30 euroa niitä kattamaan. Onko pienituloisia jälleen autettu?

Työllisyyden hoidossa uudet keinot ovat selkeät. Apua turvataan yrityksille, mutta miten käy kolmannen sektorin? Onpa muutama työttömien yhdistys jo kertonut olevansa pakotettu ajamaan toimintansa alas resurssien puutteessa. Eivätkö nämä ihmiset tee juuri sitä arvokkainta työtä työttömyyden tuomien vaurioiden hoitamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi?

Miten budjetti kohtelee koulutusta? Siihenhän on luvattu erityispanoksia. No, ihan ensi töikseen on ajateltu vähentää muun muassa kehitysvammaisten koulutusmahdollisuuksia. Valtion ammatillisia erityisoppilaitoksia ollaan siirtämässä yksityisten toimijoiden leipiin ja samalla vähentämässä koulutuspaikkoja. Erittäin hyvää työtä pienillä resursseilla tehneet oppilaitokset ovat syystäkin huolissaan ja ihmeissään. Näinkö hallituksemme aikoo kohdella koulutusta? Tämän rinnalla on harmaa sivuseikka se, että perusopetuksen laadun kehittämiseen on luvattu satsata ne 18 miljoonaa, jotka tulevat ikäluokkien pienenemisestä. Kuitenkaan ei ole takeita, että varat auttaisivat opetuksen onnistumiselle tärkeää opetusryhmien koon säätelyä tai erityisopetusresursseja.

Täällä on käyty arviointia siitä, voisiko budjetissa olevaa ylijäämää käyttää toisin. Ed. Kallis täällä muun muassa esitti mielestäni oikean suuntaisia ajatuksia siitä, miksi kaikki ylijäämä tulisi käyttää valtionvelan lyhentämiseen, kun siitä voisi lohkaista suureksi helpotukseksi esimerkiksi julkisen alan matalapalkkaisten palkkakuopan peittämiseksi.

Arvoisa puhemies! Nyt on selvää, että hoitoalan työntekijät ovat nousseet vaatimaan ja peräänkuuluttamaan heille vaaleissa annettuja lupauksia. Samalla tulee muistaa, että heidän lisäkseen julkisella sektorilla työskentelee paljon pienipalkkaisia, jotka odottavat samoin parannusta. Onhan nyt jo todettu, että esimerkiksi luokanopettajat siirtyvät enenevässä määrin muihin tehtäviin surkean palkkauksen johdosta. Hoitajien suuntautuessa muille aloille tulee nousemaan suureksi ongelmaksi muun muassa vanhustenhoito. Miten hoidamme kaikki vanhuksemme tulevaisuudessa, kun jo nyt on käsiä liian vähän? Ihan oikeasti hävettää, että Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa vanhuksia hoidetaan niin huonosti kuin tänä päivänä meillä.

Valtio lupaa myös ostovoimaa veronkevennyksillä. No, tämä ostovoima menee kyllä isompituloisten iloksi täysin. Siitä kertoo muun muassa perintöveroratkaisu. Ei pientä eläkettä nauttivan ostovoima paljon entisestään kohene, vaikka nyt ruuan alvikin laskisi. Hyviä veronkorotuksia ovat varmasti alkoholiveron nostot. Tämän toivotaan tuottavan tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. Sen sijaan sudenkuopaksi voidaan sanoa ympäristöperusteisten syiden takia nostettavaa dieselveroa. Jos tarkoitus onkin hyvä, onko ajateltu, miten ratkaisu vaikuttaa julkiseen liikenteeseen veronkorotusten noustessa taksoihin? Eikö olisi myös suotavaa suositella ihmisiä hankkimaan dieselkäyttöisiä autoja bensa-autojen sijaan? Sitä ei hallitus katso tarpeelliseksi.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri on perustellut valtionvelan lyhentämistä sillä, että hyvinä aikoina on helppo pistää tuulemaan kaikki, mitä tuulen tuomat tulot antavat syytä olettaa. Korjataanko näitä korjaustarpeita sitten huonompina aikoina? Tuskin. Olen henkilökohtaisesti valmis päättämään siitä, että nyt laitetaan enemmän rahaa esimerkiksi maan perustienpitoon, vaikka maksettaisiin enemmän korkomenoja valtionvelasta ensi vuonna. Kyllä tiet ovat vielä huonompia korjata tulevaisuudessa, jos ei niihin nyt satsata. Haluan siis ilmoittautua Kataisen peräänkuuluttamaan uhkarohkeaan joukkoon, joka haluaa ensisijaisesti auttaa kansalaisia selviytymään kovasta arjesta tässä ja nyt.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! On pakko ensin sanoa pari sanaa edeltävälle kollegalle: Koko viime eduskuntakaudelta eläkeläiset saivat 12 euroa. Nyt tuli jo 20 euroa kertalaakista ja monelle myös 20 euroa kalleusluokkien muuttumisesta johtuen. Ruoan alvi taatusti pudottaa 6 prosenttia ruuan hintaa, mikä näkyy myös eläkeläisten kukkarossa. (Ed. Saarinen: Kukas sen takaa?)

Olen tyytyväisenä ottanut hallituksen ensimmäisen budjettiehdotuksen vastaan. Budjetti on vastuullinen pyrkiessään säilyttämään vakaan taloudellisen kehityksen. Se välittää pienituloisimmista ja kannustaa eteenpäin parantamalla työelämän edellytyksiä ja edistämällä osaamista.

Suomen talouden kasvu on viime aikoina ylittänyt kaikki odotukset. Viimeksi viime viikolla korjailtiin Etlan toimesta keväisiä ennusteita ylöspäin. Vaikka kokonaistuotannon kasvu jatkuu toistaiseksi hyvänä, on olemassa myös viitteitä siitä, että erinomaiset ajat eivät kestä ikuisesti. Esimerkiksi kotitaloudet velkaantuvat yhä enemmän ja korkojen nousu alkaa jarruttaa yksityisen kulutuksen kasvua. Kansalaisten säästäminen lisääntyy.

Erityistä tyytyväisyyttä minussa herättävät talousarvioehdotukseen sisältyvät työllisyyttä edistävät ja yritysten toimintaedellytyksiä parantavat toimenpiteet. Nostaisin tässä yhdeksi esimerkiksi työn vuoksi vuokratun kakkosasunnon verohelpotuksen. Vaikka kuukausittainen verovähennys onkin suhteellisesti ottaen melko pieni, kannustaa se silti ihmisiä liikkumaan työn perässä. Se lievittää omalta osaltaan tehokkaasti työvoiman kohtaanto-ongelmia, siis sitä, että työpaikat ja oikeanlaiset työntekijät eivät kohtaa toisiaan.

Toinen positiivinen signaali yrittäjyyden ja yleensäkin työelämän kannalta on perintöveron poistaminen kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdostilanteissa. Tällaiset sukupolvenvaihdokset tulevat yleistymään ja kasvamaan kovin, kun suuret ikäluokat jäävät ansaitsemalleen eläkkeelle. Yritystoiminnan jatkuminen on ensiarvoisen tärkeää. Toivoa sopii, että ehdotus perintöveron muuttamisesta saataisiin eduskuntaan mitä pikimmin, jotta se myös saataisiin voimaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Herra puhemies! Haluaisin luoda puheessani katsauksen myös tämänhetkiseen liikennetilanteeseen. Erityisen iloinen olen siitä tosiasiasta, että liikenneasiat ovat Kaakkois-Suomen näkökulmasta katsottuna kehittyneet positiivisella tavalla. Pidän hyvänä sitä, että Kuutostien perusparannus Lappeenranta—Imatra-välillä saadaan kohonneista kustannuksista huolimatta vihdoin ja viimein käyntiin. Saavutettuun lopputulokseen on tältä osin oltava tyytyväinen, vaikka hämmästelen kuitenkin suuresti sitä, että rakentamiskustannukset ovat lyhyessä ajassa kohonneet 130 miljoonasta melkein 180 miljoonaan kyseisellä tieosuudella. Tämä on valitettavaa, ja tältä osin on pakko pohtia, saadaanko järjestelmää uudistamalla kustannukset pysymään järjellisellä tasolla.

Mitä paljon puhuttuihin rekkaparkkeihin tulee, olen sitä mieltä, että ne pitäisi toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Tarkoitan tällä sitä, että alkuinvestoinnin ei tulisi olla liian suuri. Tietyn ajan kuluttua voidaan suorittaa tapahtuneen kehityksen väliarviointi, minkä yhteydessä sitten päätettäisiin mahdollisista jatkoinvestoinneista. Yhtä kaikki tienpientareella seisovat rekkajonot ovat suuri turvallisuusriski ja jokapäiväinen ongelma ensisijaisesti paikallisille asukkaille mutta myös kaikille alueen tienkäyttäjille.

Vuosi sitten peräänkuulutin tässä salissa hallitukselta roimaa korotusta perustienpidon ja yksityisteiden määrärahoihin. On hyvä, että vuoden 2008 talousarviossa määrärahoja on jonkin verran lisätty viimevuotisesta, mutta tässä summassa on vieläkin paljon parantamisen varaa. Totesin vuosi sitten, että väylästömme jatkaa rappeutumistaan. Tämä on valitettavasti edelleen ajankohtainen toteamus, ja todellinen tasokorotus on edelleenkin toiveissani.

Iso huolenaihe Kaakkois-Suomessa on lisäksi Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatko. Asiasta on väännetty kättä jo monta vuotta, mutta valmista ei tule, vaikka kuinka on kerrottu, että uusi sopimus on pian valmis. Kanavalla on koko sitä ympäröivälle seudulle todella tärkeä merkitys, ja siitä on myös kiinni satojen työpaikkojen tulevaisuus.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt kun tätä budjettiesitystä katsoo, niin täytyy katsoa sitä sillä silmällä, miten tämä kohtelee alueita tasapuolisesti ja ihmisiä tasapuolisesti. Tässähän käy sillä tavalla, että vaikka täällä on kehuttu, miten hyvä on taloustilanne ja työllisyystilanne, niin siitä huolimatta ei työmarkkinatukeen elikkä pienimpiin etuisuuksiin eikä myöskään toimeentulotukeen esitetä yhtään mitään, elikkä ne, jotka ovat kurjimmalla, jäävät kurjimmalle. Todennäköisesti heidän elintasonsa laskee, ja se on ihan varma, koska energiaveroja hallitus esittää nostettavan. Se tarkoittaa myös sitä, että syrjäseutujen ihmiset tulevat tästä kärsimään.

Ihmettelen, miten keskusta voi olla tämmöisessä mukana. Kokoomuslaisia en ihmettele, koska heillä on ilmeisesti varaa maksaa. Yleensä kokoomuslaiset ajavat vähän paremmilla autoilla ja heillä on vähän enemmän varallisuutta, ja siinä mielessä heillä on tietysti varaa maksaa kalliimmat polttoaineet ja sähköstä enemmän ja se ei sureta. Mutta odottaisin, että kepun edustajat olisivat sitä mieltä, että tämmöisiä toimenpiteitä ei tehtäisi, koska tämähän tekee sen, että sen lisäksi, että tulee kertaluontoinen inflaatiopiikki, se nostaa tuotteiden hintoja pysyvästi, siis pysyvästi. Se tarkoittaa sitä, että meidän kilpailukykymme tulee sitä kautta kärsimään, heikkenemään, kun nytkin jo mennään Kiinaan ja vaikka mihin sen takia, kun meillä on liian kalliit hinnat.

Sitten yksi asia, mikä liittyy myös polttoaineveroihin, joita kerätään enemmän. Niitä ei käytetä liikenteeseen. Luen suoraan tästä budjettikirjasta: "- - alemman tieverkon kunto heikkenee ja huonokuntoisten määrä lisääntyy." Näin lukee budjettikirjassa. Sitten täällä sanotaan, että hallituksen tavoite — näin näköjään — vuonna 2007 on 3 400 kilometriä päällystettyjä teitä kuntoluokassa huono tai erittäin huono. 2011 tavoitteena hallituksella on, että niitä on 4 000 kilometriä, siis reilusti enemmän. Kun sitten katsotaan hiekkateitä, niin yhteensä se määrä on noin 1 000 kilometriä enemmän huonokuntoisia tai erittäin huonokuntoisia teitä, kun suunnan tulisi olla toisenlainen. Tämähän tarkoittaa, että maaseudun tiestö heikkenee. Se tarkoittaa puun kuljetuksiin, moniin asioihin vaikeuksia.

Sillat. Täällä todetaan myös, että siltojen kunto heikkenee. Sitten äskeinen puhuja, ed. Paajanen, puhui, että yksityistieavustukset kasvavat. Täällähän yksityistieavustuksia pienennetään, mikä tarkoittaa, että myös yksityistiestön kunto heikkenee, jos niiltä asukkailta ei pystytä keräämään enemmän rahaa.

Sitten yksi iso juttu, joka tähän sisältyy: virheinvestointi on tämä rekkaparkki. Nimittäin jos mietitään, missä se pullonkaula on, eikö pullonkaula ole semmoinen kohta, jota pitäisi avartaa? Nykyinen hallitus tekee niinpäin, että se levittää pohjaa. Sehän tarkoittaa sitä, että vaikka sinne rakennetaan tuhannelle rekalle parkkipaikka, niin se välttämättä ei yhtään lyhennä sitä jonoa siellä tien päällä, vaan siinä käy sillä tavalla, että jos venäläiset haluavat, niin se jono on edelleen siellä Haminaan asti. Sen takia minä odotan, että tämä havainto, mikä tässä on, todistaisi, että tätä kaulaa pitää avartaa, ei siis peräpäätä, niin kuin nyt tapahtuu. Näen ainoaksi keinoksi tässä, en sitä, kun nykyinen hallitus tykkää varmaan venäläisistä rekoista ja se haluaa seisottaa niitä mahdollisimman pitkään Suomen maaperällä, vaan sen, että pitää venäläisten kanssa neuvotella siitä, että saadaan se raja toimimaan. Onhan se nimittäin aika hassu homma, että kun aikanaan EU-tarkastajat tulivat tänne Suomen viranomaisten mukana, aamusta oli pitkä jono rajalle, ja sitten kun menivät katsomaan, niin ei ollutkaan yhtään jonoa. Ministeri Huovinen totesi, että oli vähän noloa todeta se, kun ei voitukaan näyttää tarkastajalle, mikä jono. Missä siellä on se ongelma? Se on siellä pullonkaulassa. Sen takia minä ehdotan, että se 24 miljoonaa pannaan vaikka Savonlinnan ohitustiehen, tai vaikka Joensuussa on kehätien teko. Se on suurin piirtein saman hintainen. Miksi laitetaan johonkin venäläisten rekkojen seisottamiseen 24 miljoonaa?

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on eilen ja tänään keskusteltu paljonkin taustapeiliin tuijottamisesta. Valitettavasti joillekin se taustapeili on kasvanut niin suureksi, ettei eteenpäin tahdo näkyä lainkaan. Valitettavaa se on siinä mielessä, että siellä siintävät Vanhasen—Kataisen hallituksen erinomainen hallitusohjelma ja vastuullisen, välittävän ja kannustavan budjetin tulevat aikaansaannokset. Numeroilla mitattuna Suomella menee tällä hetkellä hyvin. Talouskasvu jatkuu vahvana, vaikkakin hidastumisen merkkejä on ilmassa. Silti suomalaiset kuluttajat luottavat yhä tulevaisuuteen.

Teollinen työ on mahdollista siirtää globaalin kilpailun vallitessa halvemman tuotannon maihin, ja seuraukset tästä me kaikki tiedämme. Jotta näin ei käy, meidän on panostettava suomalaiseen yrittäjyyteen, tehtävä työnteosta kannattavaa ja Suomesta kilpailukykyinen sijaintimaa niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin yrityksille. Suomen on panostettava osaamiseen, sivistykseen ja luovuuteen. Kuten ed. Lauslahti debatissa totesi, meidän täytyy ymmärtää, miten Suomen kilpailukykyä pidetään yllä, kuinka sekä yritysten että kuntien tuottavuutta nostetaan ja tätä kautta vähennetään inflaatiopaineita. Suomen kilpailukykyä tukeaksemme tarvitaan visionääristä ajattelumallia myös tässä salissa. Tulevaisuus on olemassa jo tässä hetkessä, ja se muodostuu muun muassa täällä tekemistämme päätöksistä.

Yhteistyö yliopistojen kanssa tukee tulevaisuuden haasteisiin vastaamista. Budjettiin kirjattiin 250 000 euron lahjoitusvähennys lisää, ja se helpottaa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Näillä varoilla koulutetaan ja tutkitaan suomalaisen osaamispääoman kasvattamiseksi. Yliopistojen kehittäminen ja niiden merkitys laajemmaltikin yhteiskunnassa on uudessa hallituksessa otettu vakavasti, ja tulossa on niin yliopistoreformia kuin yliopistojen yhdistymisiä. Varsinaissuomalaisena edustajana aion pitää yllä keskustelua paitsi Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun konsortiosta myös maakuntarajat ylittävästä yhteistyöstämme Porin yliopistokeskuksen kanssa.

Tässä salissa puhutaan myös paljon vanhustenhoidosta, saumattomasta hoitoketjusta sekä onnistuneen hoidon porrastuksesta. Kovin mieluusti käyttäisin samaa ajattelumallia, kun keskustelemme lastemme ja nuortemme polusta peruskoulutuksesta ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakouluun tai yliopiston kautta työelämään. Saumatonta ketjuahan me tavoittelemme, jotta vältämme koulupudokkaat ja jotta pidämme rattaat pyörimässä Suomessa ja mahdollistamme korkean osaamisen ja työllisyysasteen. Koulutuksen ja opiskelupaikkojen kohdentaminen niille aloille, joilla on työvoimapulaa, tullaan hallituksen esityksen mukaan tarkentamaan. Klisee "tarvitaan maistereita ja mestareita" on täyttä totta. Kuten ministeri Sarkomaa eilen totesi, on erittäin tärkeää, että jokainen peruskoulun päättävä nuori saa itselleen jatkopaikan joko koulussa tai työelämässä. Tähän hallitus panostaa reilusti. Työvoiman kohtaanto-ongelman poistamiseksi hallitus on lisäämässä niin oppisopimuspaikkoja kuin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja.

Ed. Soini toi tänään aikaisemmin esille huolensa syrjäytyneiden vaikeuksista sijoittua työmarkkinoille. Budjetissa on syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työhön sijoittumista edistetty 30,5 miljoonalla ja vajaakuntoisten palkkatuki nousee 36 miljoonaan euroon. Minulle vammaisten asioiden ajaminen on hyvin tärkeää, on sitten kyse työllistämistoimenpiteistä, henkilökohtaisen avustajan välttämättömyydestä tai asumismuotojen kehittämisestä. Budjetissa on osoitettu erityisryhmille rakennettaviin asuntoihin 15 miljoonan euron avustuslisä, mistä olen kovin tyytyväinen.

Mitä tulee omaishoitajien asemaan, heidän tilanteensa on kovin vaikea. Työn raskautta lisää se, että hoidettava on usein lähiomainen ja suru ja huoli toisesta on jatkuvasti läsnä. On hienoa, että maatilallisilla lomittajajärjestelmä pelaa hyvin, mutta suotavaa ja kohtuullista olisi, että se toimisi myös omaishoitajilla. Onneksi hallitusohjelmassa on mustaa valkoisella tilanteen korjaamiseksi. (Ed. Saarinen: Eurot puuttuvat!)

Arvoisa puhemies! Paljon on porua syntynyt myös perintöveron poistamisesta perheyritysten sukupolvenvaihdostilanteessa. Tässä on jälleen kyse kauaskantoisemmista ja vaikutukseltaan suuremmista seikoista kuin kyseisen suvun tai perheen verovapaudesta. (Ed. Saarinen: Entäs oikeudenmukaisuudesta?) Perheyritykset ovat yksi tärkeä tukijalka suomalaisessa yhteiskunnassa kasvollisina omistajina, työllistäjinä, veronmaksajina ja vastuunkantajina. Hallitusohjelmassa mainitaan, että luomalla uutta vahvaan osaamiseen pohjautuvaa ja tehokasta tuotantoa Suomi pystyy lisäämään työllisyyttä. Uuden menestyvän tuotannon luominen edellyttää vahvaa yrittäjyyttä. Tässä yhtälössä perheyrittäjillä on erittäin tärkeä asema.

Keskustelua on kiitettävästi syntynyt myös liikennehankkeista. Meillä on jokaisella maakunnassa omat tärkeät hankkeemme. Varsinais-Suomessa lista on pitkä ja siihen kuuluvat muun muassa vaarallisen Valtatie 8:n kehittämistoive, (Puhemies: Aika!) Saariston Rengastie jne. jne.

Kuten ed. Karvo aiemmin totesi, on lähdettävä liikkeelle oman alueen vahvuuksista. Tähän on helppo yhtyä. Liikennehankkeisiin palataan myöhemmin.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin toveri Lahtelalle: Rekkaparkki on varsin tarpeellinen erityisesti, kun ajatellaan niitä asukkaita, jotka siellä Itä-Suomessa Virolahden puolella asuvat. Olisin liikennehankkeista myöskin nähnyt sen alkuperäisen suunnitelman mukaan E18:n jo vuoden 2008 budjettiesityksessä ja toivon, että todellakin nämä edellisen hallituksen aikana tehdyt korit pysyisivät myös uuden selontekoa valmistelevan työryhmän muistissa niin, että monet Kymenlaaksoakin koskettavat hankkeet eivät nyt lähtisi nollalinjalta uudelleen neuvotteluihin vaan pysyisivät siinä aikataulussa, mitä on jo tähänkin mennessä hahmoteltu.

Mutta työllisyysasioihin. Kuluneiden 12 vuoden aikana on yli 400 000 ihmistä työllistynyt enemmän kuin pahimman laman aikana. Viimeisten 4 vuoden aikana tästä on saatu siis 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt porvarihallituksen toimenpiteillä tuntuu koko työllisyyden sektori kaventuvan ja jättävän monet varsin tärkeätkin asiat huomiotta, ja samalla ollaan luopumassa monelta osin palveluiden tuottamisessa kolmikannasta, jossa sekä julkinen puoli, yritykset että kolmas sektori ovat yhdessä jakaneet vastuuta ja tuottaneet palveluja. Näihin suuntiin on viemässä se, että työllistämisperusteisten investointitukien leikkaukset ovat varsin mittavat. Hyvin tärkeät tuet ovat nämä olleet elinkeinotoiminnalle. Samoin varautuminen rakennemuutosalueisiin, joita valitettavasti on ehkä kuitenkin vielä tulossa tehtaiden lakkauttamisen myötä, on hyvin pienellä volyymillä.

Alueellisesti on hyvin paljon myöskin eroa työttömien määrissä ja ikärakenteissa. Näihin edellisen hallituksen aikana haasteina vastattiin Noste-ohjelmalla, joka nyt on päätetty ajaa alas. Näin tämä aikuisten ammattiin kouluttamisen muoto lakkaa kokonaan ja nämä ainakin väliaikaisesti jätetään kokonaan kaiken toiminnan ulkopuolelle. Vaikeimmin työllistyvien ensimmäisiä työpaikkoja ovat monesti olleet kolmannen sektorin työpaikat, joista nyt sitten työministeriön kesän aikana lähettämillä kirjeillä on haluttu suunnata varat yrityksille, ja näin on myös jo toimittu. Sen lisäksi, että siinä suuri haaste on niille työttömille ihmisille, ovat ne myös samalla palvelleet monia vanhuksia, lapsia, vammaisia koskettavien palveluiden tuottajina. Näin myös nämä sektorit kärsivät tästä ideasta jättää kolmas sektori näiden työllistymistukien ulkopuolelle.

Veikkauksen puhallus on sinänsä omaa luokkaansa. Kun esimerkiksi viime talvena on Katainen kirjoittanut, että "vaadin kansalaisjärjestöjen parempaa resursointia" ja että "kansalaisjärjestötoiminta ja lasten ja nuorten liikuntajärjestöjen tekemä työ on hyvin arvokasta ja tarvitsee lisäpanostuksia", on se lisäpanostus nyt sitten se, että 20 miljoonaa liikuntaan, nuorisotyöhön, taiteeseen, kulttuuriin, tutkimukseen siirretään vuokriin ja lainojen hoitoihin. (Ed. Saarinen: Törkeä esitys heti, kun kokoomus meni hallitukseen!) Ihmettelen, mistä löytyvät nämä taiteen ja liikunnan vastustajat tästä hallituksesta, jotta tämmöinen temppu voidaan tehdä. Tästä on eduskunnan yksimielinen ajatus, mihin ne rahat suunnataan, ja nyt nykyinen hallitus vastustaa urheilua, nuorisotyötä ja taidetta niin paljon, että tämä raha voidaan käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen. Tätä voidaan vaan hämmästellä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Jos puolustusministerillä on kova kiire, niin kyllä minä voin jatkaa huomennakin tätä. Hän on tullut tänne jo.

Selvä, kiitos! — Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen ensimmäinen budjetti osuu korkeasuhdanteeseen. Siinä on yli suhdanteiden ulottuvia, taloutta lujittavia vero-, infrastruktuuri- ja koulutuslinjauksia. Budjetin ylijäämän käyttäminen valtionvelan lyhentämiseen on hyvä ratkaisu. Suurempaankin lyhennykseen olisi ollut ehkä tarvetta, koska väestön ikääntymisen ja työvoiman vähentymisen myötä valtiontalous joutuu koetukselle. Erityisesti kuntien saaminen mukaan säästötalkoisiin ja velan lyhentämiseen on olennaista.

Olen pannut merkille, että jotkut oppositiopuolueista vastustavat valtionvelan lyhentämistä. Houkutus käyttää kaikki liikenevät vuotuisiin menoihin on suuri, mutta silloin unohdetaan valtionvelan todellisuus. Korkojen 1 prosenttiyksikön nousu lisää valtion menoja 540 miljoonaa euroa. Tosiasia on, että valtionvelan lyhentämisellä 2 miljardilla eurolla vähennetään 100 miljoonaa kokonaismenoja, mutta samanaikaisesti korkojen nousu lisää valtion korkomenoja 74 miljoonaa euroa. On hyvin todennäköistä, että korkotaso tämän vaalikauden aikana on nousussa. Siihen on syytä varautua velkaa vähentämällä.

Voimakkaan taloudellisen kasvun aikana seuraukset eivät ole myönteisiä. Kotitalouksien velkaantuneisuus saavuttaa tänä vuonna 100 prosentin rajan. Kotitalouksilla on toki säästöjä ja sijoituksia, joilla velkaa voidaan maksaa. Matala korkotaso ja edulliset lainaehdot ovat johtaneet muun muassa siihen, että asuntojen hinnat ovat liian korkealla suhteessa niiden reaaliarvoon.

Pääministeri Vanhanen kehui taannoin nykyistä hallitusta sosiaalisemmaksi kuin punamultaa. Sosiaalisuus näkyy tulonsiirroissa pienituloisille, eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsiperheille. SDP:n taholla on katkeroiduttu erityisesti siihen, että sinivihreä hallitus toteuttaa opintorahan korotuksen, johon punamulta olisi niin tahtoessaan pystynyt.

Liittokohtaisissa neuvotteluissa sovitut palkankorotukset ovat selvästi ylisuuria. Niistä seuraa yritysten työvoimakustannusten merkittävä kasvu ja hintojen korotukset. Ansiotaso nousee tänä vuonna 3,2 prosenttia ja ensi vuonna viitisen prosenttia. Kansainvälinen hintakilpailukyky alkaa heiketä. Inflaation arvioidaan kiihtyvän tänä vuonna ja ensi vuonna noin 2,5 prosenttiin. Finanssipolitiikassa onkin syytä käyttää malttia, ettei hallituksen toimilla aiheuteta epävakautta eikä kiihdytetä talouden ylikuumenemista.

Myönteistä talouskasvussa on työttömyyden väheneminen, joka tuo valtiolle ja kunnille taloudellista pelivaraa lisääntyvinä verotuloina. Työllisyys nousee 70 prosenttiin jo tänä vuonna. Hallituksen tavoitteena on saavuttaa vaalikauden loppuun mennessä 72 prosentin työllisyys. Työllisyysasteen nousun olennainen este on työnantajien ja työn tarjoajien kohtaamattomuus, jota hallitus lähtee ratkaisemaan yhdessä yritysten kanssa.

Arvoisa puhemies! Erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitto on arvostellut sitä, että tuloveron alennusten painopiste on vaalikauden loppupuolella. Hallitusohjelmassa on sovittu 2,2 miljardin euron veronalennuksista, joista tuloveron alennuksiin käytettäisiin 1,2 miljardia euroa. Ansiotason nousun vuoksi kyseinen summa ei riitä keventämään verotusta. Siksi hallitus sopi 400 miljoonan euron lisäalennuksista. Tuloveron kevennykset nousevat siis vaalikaudella vähintään 1,6 miljardiin euroon. Ensi vuonna tehdään jo pieniä tuloveron korjauksia. (Puhemies: Aika!) Kunnallis ...

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet korostavat vanhustenhuollon kehittämistä ja vanhusväestön oikeutta hyvään hoitoon. Vanhustenhuollossa ja ikääntyvien palveluiden kehittämisessä keskeistä on ikääntyvien toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen, laadukkaan elämän ja suoriutumisen vahvistaminen. Tähän tähdätään myös erilaisten veteraanipalveluiden ja kuntoutusetuuksien avulla.

Sotainvalidien ja veteraanien osalta tämä hallituskausi onkin tärkeä, koska vaativaa hoivaa, kuntoutusta ja hoitoa tarvitsevia on yhä enemmän ja he ovat yhä vanhempia ja yhä useammin yksin asuvia. Aviopuolisoiden panos sotainvalidien kotona selviytymisessä ja hoidossa on ollut korvaamattoman suuri. Vaikeavammaisten, siis yli 40 prosentin haitta-asteen omaavien, sotainvalidien ikääntyessä on puolisoiden vastuu usein entisestään korostunut. Kuntoutuksen avulla on voitu ylläpitää myös puolisoiden toimintakykyä ja tukea samalla sotainvalidien kotihoitoa. Valtioneuvosto onkin laajentanut vaikeavammaisten sotainvalidien leskien oikeutta vuosittaiseen kuntoutukseen siten, että myös vuosina 1961—75 kuolleiden sotainvalidien lesket ovat kuntoutusoikeuden piirissä. Etuus koskee Sotainvalidien Veljesliiton mukaan 300—400:aa leskeä.

Hallituksen esittämä budjettilisäys momentille 33.50.53 on 140 000 euroa. Vaarana kuitenkin on, että puolisoiden ja leskien kuntoutukseen oikeutettujen määrän lisääntyminen johtaa yhä edelleen siihen, että määrärahan turvin myönnetty kuntoutus ei riitä kaikille siihen oikeutetuille. Puolisoiden osalta näin on käynyt vuosittain.

Toivonkin, että tämä hallitus voisi budjettivuosittain jatkossa määritellä mahdollisen lisärahan tarpeen ja tarkastella kohderyhmän yhä harvetessa ja vanhetessa myös kuntoutukseen oikeuttavaa haitta-astetasoa, kuten tehtiin laitoshoitoon oikeuttavan haitta-asteen kohdalla. Vielä pidemmällä tähtäimellä tulisi sotaveteraanien kuntoutuksen rahat siirtää ikääntyvien terveydenhoidon, kuntoutuksen ja kuntoutustutkimuksen tarpeisiin.

Talousarvioehdotuksen lähetekeskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Muutama huomio puolustuspolitiikasta, budjetista ja kriisinhallinnasta tämän varmastikin vilkkaan debatin pohjaksi.

Ensinnäkin on hyvä aloittaa katsaus muistuttamalla Puolustusvoimien tehtävistä, jotka ovat Suomen puolustaminen, tuki muulle yhteiskunnalle kokonaismaanpuolustuksen hengessä ja kolmantena kriisinhallinta. Painotan vaan tätä järjestystä siinä mielessä, että Suomessa kriisinhallinta tulee kolmantena ja sen osuus esimerkiksi budjetista on vain muutama prosenttiyksikkö, tosin täytyy sanoa, että julkisuudesta lähestulkoon kaikki, mutta yhtä kaikki tämä on se järjestys.

Puolustushallinnolle hallituksen linjauksella siitä, että selontekovalmistelu käynnistettiin näinkin nopeasti eli käytännössä nyt tänä syksynä ja niin, että tähdätään valmistumisella ensi vuoteen, todennäköisesti syksyyn 2008, on iso merkitys, koska turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on puolustushallinnolle aivan keskeinen työkalu. Se on työkalu, jossa analysoidaan toimintaympäristön muutoksia laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta, myöskin lähiympäristömme maiden kehitystä, Pohjoismaiden ja Venäjän. Totta kai globaali näkökulma on siinä tärkeänä pointtina. Edelleen se paaluttaa Suomen puolustusratkaisun yleisen asevelvollisuuden ja alueellisen, koko maan puolustamisen näkökulmasta.

Yleinen asevelvollisuus on mainittu hallitusohjelmassa lähtökohtana ja perusasiana, ja olen itse omassa toiminnassa ottanut sen annettuna lähtökohtana enkä näe tarvetta sen muutokselle, vaikkakin asiasta käydään aika ajoin vilkasta keskustelua. Yleinen asevelvollisuus, jossa kukin ikäluokka kutsutaan palvelukseen, on kustannustehokas. On osoittautunut myöskin esimerkiksi kriisinhallinnan näkökulmasta, että suomalaiset reserviläiset ovat osaavia niissä tehtävissä. Se kertoo siitä, että meidän koulutusjärjestelmämme tältä osin on kunnossa ja että sillä myöskin on yhteiskuntaa hitsaava merkitys. Koko maan puolustaminen niin ikään, toinen peruspointti. Näitä asioita varmasti selonteossa tarkastellaan, mutta itse olen lähtenyt siitä, että ne olisivat perustavaa laatua olevia lähtökohtia, joista pidetään kiinni.

Edelleen selonteossa erillisselvitysten kautta analysoidaan liittoutumisen vaikutuksia, analysoidaan EU:n turvatakuiden merkitystä Suomelle perustuslaillisen sopimuksen tultua voimaan.

Edelleen, pohjoismainen yhteistyö: On hyvin tiedossa, että Ruotsi ja Norja pyrkivät tiivistämään entisestään yhteistyötä. Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkä perinne. Se on yleisesti hyväksytty. Sitä on tehty jo pitkään. On varmaan jälleen kerran hyvä katsoa, mitä se voi Suomelle tarkoittaa investoinneissa, koulutuksessa ja vähän muissakin asioissa, ja tälle asialle on poliittinen siunaus taustalla.

Edelleen, kriisinhallintaa on hyvä tarkastella vähän laajemman käsitteen pohjalta. Olen peräänkuuluttanut kriisinhallintaa. Se ei ole vain sotilaallista kriisinhallintaa vaan, niin kuin hyvin tiedetään, siviilikriisinhallintaa, monen tyyppisiä toimia. On tärkeää, että luodataan vähän pidemmälle menevää näkemystä siitä, mikä on Suomen politiikka kriisinhallinnassa, minkälaisin periaattein jne. Tässä kaikessa on tietysti eduskunnalla aivan keskeinen rooli ei pelkästään seurantaryhmän kautta vaan luonnollisesti varsinaisen selonteon eduskuntakäsittelyn kautta. Eli tässä muutama asia selonteosta.

Itse budjetista sanoisin niin, että tuota vuotta 2008 voi hyvin kutsua toiminnan tason palauttavaksi budjetiksi. Puolustushallinnossa on tehty merkittäviä rakenneuudistuksia, merkittävää sopeuttamista, viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Lähes 6 000 työpaikkaa on vähentynyt, ja on selvää, että tämä on koskettanut sananmukaisesti montaa varuskuntakaupunkia, varuskuntapaikkakuntaa, mutta tältä osin voi sanoa, että puolustushallinto on enemmän kuin tehnyt tällä saralla. Myöskin siitä on sanottava, että edeltäjälle on suunnattava merkittävä positiivinen palaute. Vaikeita ratkaisuja on kyetty tekemään.

Mutta niin kuin sanottu, ensi vuoden budjetissa on noin 55 miljoonaa lisää rahoitusta kuluvaan vuoteen, ja voi sanoa, että ne keskeiset toiminnan tason palauttavat elementit ovat siis kertausharjoitusten nostaminen nykyisestä 5 000:sta 25 000 kertaajaan ensi vuonna plus sitten Meri- ja Ilmavoimien tuntien palauttaminen leikkausta edeltäneelle tasolle.

Edelleen tuossa budjetissa on tuo Hawk-kauppa, joka toteutettiin kesäkuussa. Haemme sille siunausta eli 31 miljoonan määrärahaa, kaiken kaikkiaan 40 miljoonan euron hankinta, 20 käytettyä Hawk-konetta Sveitsistä, konetta, joilla on lennetty noin 15 prosenttia koneen lentoiästä. Tätä kautta saimme ratkaisun, että Horneteilla ja Hawkeilla Suomi pärjää vuoteen 2025, ja uskon, että tämä antaa myöskin Kauhavan toiminnan kehittämiseen uusia mahdollisuuksia.

Helikopterihankinta on tunnetulla tavalla jumissa, ja nyt alkaa tuo aika sillä tavalla loppua, (Puhemies: Kyllä, se loppuu!) että voi olla, että debatin yhteydessä päästään siihen asiaan.

Kriisinhallinnasta toteaisin aivan lyhyesti, jos puhemies sallii pienen ylityksen, että tämä periaate: tuhat rauhanturvaajaa, 100 miljoonaa, on ollut sellainen nyrkkisääntö, jonka pitäminen, ennen kaikkea tuon 100 miljoonan pitäminen, on entistä haasteellisempaa tulevaisuudessa. Tiedetään, että Afganistan, jonka osalta hallitus on tehnyt linjauksia, on kalliimpi kuin jotkut perinteiset kriisinhallintakohteet, ja mikä sitten tuleekaan olemaan ratkaisu Darfurin tai kenties Tšadin osalta, niin on selvää, että summat ovat toisen tyyppisiä, eli tässä suhteessa on hyvä, että jossain vaiheessa, niin kuin tämän syksyn aikana, eduskunta varmasti saa perusteellisen mahdollisuuden käydä kriisinhallinnan lähitulevaisuutta lävitse, myöskin sen taloudellista puolta ja poliittista puolta.

Arvoisa puhemies! Uskon, että sitten keskustelussa ja debatissa pääsemme syventämään näitä aiheita. Totean, että 5 minuuttia on aika lyhyt aika.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies, korostitte puheenvuorossanne aivan oikein, että budjetti ensi vuodelle merkitsee toiminnan palauttamista normaalitasolle, mikä on välttämätöntä muun muassa kertausharjoitusjärjestelmän takia. Mutta samalla totesitte, että taloudellisia haasteita on tulevaisuudessa sekä kriisinhallinnan osalta että kansallisen puolustuksen osalta tultaessa 2010-luvun puoliväliin ja siitä eteenpäin. Pyytäisinkin teitä arvioimaan, minkälaisia nämä haasteet ovat ja mitä tavoitteita näette selonteolla, jossa näitä asioita tullaan käsittelemään.

Kimmo  Kiljunen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies käytti nyt ensimmäisen kerran tuon Washingtonissa pidetyn kuuluisan linjapuheen jälkeen eduskuntaa foorumina eritelläkseen puolustuspolitiikkaa. Jäimme odottamaan tuon puheen realisointia.

Tuossa linjapuheessanne totesitte, että Venäjä on tärkein turvallisuushaaste ei vain Suomelle vaan meille kaikille, ja te totesitte myöskin, että kylmän sodan geopolitiikka on tullut takaisin ja vielä voimalla ja niiden, joilla on vastuu Suomen kansallisesta puolustuksesta, täytyy tehdä tietyt johtopäätökset. Te olette myöskin puhunut avoimesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Mitkä ovat ne tietyt johtopäätökset? Näkyvätkö ne nyt tässä teidän budjettiesityksessänne, vai oliko kyse muista johtopäätöksistä?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimain komentaja käytti maanantaina avatessaan maanpuolustuskurssia puheenvuoron, jossa hän oli jo laskemassa 100 000:lla lisää Puolustusvoimain vahvuutta. On tietenkin aikaisemminkin näitä tullut. Tämä puheenvuoro oli mielestäni ennakoiva, kun vasta selonteon valmistelu on käynnistymässä, sillä jos tähän siirrymme, niin se on selkeä uhka yleiselle asevelvollisuudelle. Paineet kasvavat yleisestä asevelvollisuudesta luopumiseen, mikä muodostaa puolestaan uhan, miten me pystymme maata puolustamaan. Mielelläni toivoisin kommenttia tähän asiaan.

Puolustusministeri   Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Talouden haasteet ilmenevät muun muassa sitä kautta, että tiedetään, että puolustusvälineitten, modernin aseteknologian, hinnan kehitys on 7—8 prosenttia vuodessa, eli se jo sellaisenaan tulee asettamaan taloudellisia haasteita, samoin kriisinhallinnan kallistuminen, muutaman mainitakseni.

Ed. Kimmo Kiljuselle toteaisin, että tuossa puheessa todellakin kuvailen Venäjää haasteena. Totean, että Venäjä ei ole uhka ja vain typerys voisi niin arvella. Totean, että Suomen tehtävä on vetää Venäjää mukaan voimakkaammin positiivisiin neuvotteluprosesseihin, ja minusta siinä on se Suomen tehtävä. (Ed. Kimmo Kiljusen välihuuto) — No, muun muassa ne.

Sitten mitä tulee ed. Nepposen kysymykseen, niin haluan painottaa, että minun näkemykseni mukaan se komentajan puhe, jossa kriisiajan vahvuutta uumoiltiin laskettavan 100 000:lla, ei missään tapauksessa johda yleisestä asevelvollisuudesta luopumiseen, ei missään tapauksessa, ja kun me pidämme yleisestä asevelvollisuudesta kiinni, me tarvitsemme nykyisen kokoisen varuskuntarakenteen. (Puhemies: Aika!) Eli kun pidetään yleisestä asevelvollisuudesta kiinni, niin silloin meidän on myöskin huolehdittava siitä, että nykyiset varuskunnat säilyvät.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies, miten on käynyt näin, että puolustusministeri puhuu ulkopolitiikkaa ja Puolustusvoimien komentaja kertoo suuret puolustuspoliittiset uutiset sodanajan prikaatien vähentämisestä? Ed. Nepposen tavoin kysyn, eikö Suomella ole varaa kouluttaa niin suurta joukkoa taistelutehtäviin kuin ennen.

Ministeri Häkämies, eikö teidän vastuualueeseenne kuulu seurata Ruotsin ja Norjan puolustusyhteistyön syvenemistä? Eikö nyt olisi aika ottaa konkreettisia askelia myös Ruotsin ja Suomen kesken tai peräti kolmen Pohjoismaan kesken puolustusyhteistyössä?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten todettua, nyt ministeriön pääluokka on saanut tarvittavat lisäykset ja kertausharjoitukset voidaan nostaa lähes siihen 30 000 koulutetun tasolle, joka on ollut tavoitteena. Koulutetun reservin määrä on hyvin keskeinen ja koulutuksen laatu.

Nyt kuitenkin kysyn ministeriltä, kun olen varsin huolestunut siitä, että varusmieskoulutuksen aloittaneitten keskeyttämisprosentit ovat kasvamassa varsin korkeiksi, onko ministeriössä mietitty keinoja, millä varusmieskoulutuksen keskeyttäneiden määrä voitaisiin pitää mahdollisimman pienenä, koska tämä alkaa olla jo uhka sille, että sodanajan joukkojen määrää on pakko supistaa, koska eivät riitä enää miehet eikä naiset, jotta saisimme tämän 350 000 kasaan.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri lyhyesti omassa alustuspuheenvuorossaan jo valotti tiivistyvää pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Jos olen oikein lukenut lehtiä, niin siellä esitettiin yhteistyöstä tarjouksia myöskin Suomen suuntaan. Aivan samalla tavoin kuin ed. Lipponen haluaisin, että ministeri vähän avaisi sitä, mitä tämä tiivistyvä yhteistyö konkretian ja käytännön tasolla Suomen kannalta voisi olla.

Puolustusministeri  Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Sekä edustajille Lipponen että Ravi: tällä pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkä historia. Me olimme tarkkailijana mukana tässä Norjan ja Ruotsin välisessä selvityksessä. Me sovimme pohjoismaisessa puolustusministerikokouksessa avoimesta tiedonkulusta selontekojen ym. selvitysten kautta. Mitä se tarkoittaa? Muun muassa koulutusta, meillä on ollut yhteisiä harjoituksia, niitä voidaan varmaan lisätä. Meillä on eri tyyppisiä investointeja nytkin jo toteutettu, katsotaan, ovatko tarpeet samanlaisia. Mutta pitää muistaa, että niiden pitää kaksi kriteeriä täyttää: että ne ovat taloudellisesti järkeviä ja että ne ovat suorituskykyjen kannalta perusteltuja.

Ed. Lipposelle ja vähän ehkä ed. Reijosellekin toteaisin, että kyllä, koko ikäluokka edelleenkin koulutetaan. Kysymys ei ole siitä, kun viittasitte komentajan puheeseen, vaan kysymys on siitä, missä tahdissa tuon koulutuksen jälkeen ikään kuin siirrytään reserviin. Haaste on tämä ikäluokan kunto, fyysinen ja psyykkinen, eli laskusuunta on olemassa. Se ei ole dramaattinen, mutta kiistatta pitkässä juoksussa muodostaa haasteen. Armeija varmaan tekee parhaansa fyysisen kunnon kohottamiseksi. (Puhemies: Aika!) Nyt tarvitaan järjestötoimintaa, koulua ym., mutta fyysinen kunto on yksi tekijä.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri mainitsi yleisen asevelvollisuuden kustannustehokkaat piirteet, olisin kiinnittänyt huomiota samaan kuin täällä muut kysyjät, suureen keskeyttämisprosenttiin.

Oma käsitykseni on, että joudutaan menemään tällaiseen valikoivampaan asevelvollisuuden suuntaan monista eri syistä, kustannussyistä, mutta myöskin sen takia, että selvästi tällaiset keskeyttämisprosentit eivät enää ole yhteiskunnassa järkeviä. Kuitenkin asevelvolliset jättävät opintonsa kesken jnp. ja sitten tuleekin käännytys takaisin siviiliin.

Toinen kysymys liittyen kriisinhallintaan: Mainitsitte Afganistanin, eduskunnassa on toivottu Afganistan-selontekoa tänne. Onko aikataulua tälle selonteolle, milloin päästäisiin eduskunnassa käsittelemään kriisinhallinnan kokonaisuutta?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja ei ole enää selkeä. Uudenlaiset uhat, rajat ylittävä rikollisuus, terrorismi ja laittoman muuttoliikkeen torjunta vaativat yhteistyökykyä myös turvallisuusviranomaisilta. Se vaatii myöskin siviilikriisinhallinnan määrätietoisempaa käyttöä, joka on sisäministeriön vastuulla.

Liekö kokoomuksen ajattelua puolustusministeriövetoisemmasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, että kun presidentin johtama ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta viime kaudella korosti erittäin voimakkaasti tätä kokonaisuutta, te olette jättäneet nyt sisäministerin kokonaan pois ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan työstä? Ilmeisesti puolustusministeriö palaa hoitamaan koko turvallisuuskäsitettä.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkiä asia on nuorelle miehelle, että hän käy armeijan, ja perusteena on juuri se, että se on mieheksi kasvamisen aikaa. Se vuosi, mikä siellä käyrähän, niin siellä kasvetahan todella mieheksi, tullahan isänmaallisiksi. Tämä maa, jonka meirän veteraanit on vapaaksi lunastanut, sitä pitää kunnioottaa, ja se on kaikkien nuorten miesten velvollisuus. Ja ennen kaikkia, niin kuin ministeri kertoi, olemme samalla huolissaan heidän fyysisestä kunnosta. Hyvä fyysinen kunto, se auttaa jaksamaan, se auttaa nauttimaan. Meillä on vapaa Suomi, sitä kannattaa puolustaa.

Puolustusministeri  Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Vihreillä ymmärtääkseni on perinteisestikin ollut käsitys yleisen asevelvollisuuden muuttamisesta valikoivammaksi. Totean tässä yhteydessä vaan, että hallitusohjelma näin on kirjannut, ja haluan siitä kirjauksesta pitää kiinni. Selonteon yhteydessä asiaa tarkastellaan, mutta oma kantani oli, että pidetään kiinni.

Afganistanin osalta sitä selvitystä, selontekoa, mikä sen muoto on, ei ole hallituksen piirissä päätetty, ei myöskään aikataulua. Itse olen korostanut sitä, että mahdollisimman painava ja perusteellinen käsittely olisi varmaan tarpeen, koska tuosta edellisestä on jo niin monta vuotta aikaa ja tilanne on ehkä muuttunut, haasteet kasvaneet. Mutta hallitus tämän päätöksen tekee, ja uskon, että lähiaikoina, loka—marraskuussa, varmaan tämmöinen käsittely saadaan aikaan.

Ed. Rajamäelle toteaisin, että selonteon pohjana on tietysti laaja turvallisuuskäsite, aivan kuten hän tavallaan tapailikin. Tässä suhteessa tietysti sisäministeriön lisäksi myöskin Valtioneuvoston kanslialla on keskeinen rooli. Nyt en osaa itse arvioida, missään tapauksessa emme ole puolustusministeriönä halunneet mennä sisäministeriön tontille, emme missään suhteessa.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tuen ministeri Häkämiestä siinä, että yleinen asevelvollisuus on mielestäni myös Suomen oloissa säilytettävä, mutta kysyn, pidättekö mahdollisena harkita varusmiespalvelusajan lyhentämistä. Hallitushan aikoo nyt lyhentää siviilipalvelusta kuukaudella 12 kuukauteen, mille on sinänsä omat hyvät perustelunsa, mutta samalla herää kysymys, onko tätä viisasta tehdä irrallaan asevelvollisuuslain muutoksesta.

Täällä puhuttiin jo näistä suurista keskeyttämisluvuista varusmiespalveluksessa, ja kyllä osa näistä asevelvollisista keskeyttäessään lähtee sitten suorittamaan siviilipalvelusta. Jos ne ovat aivan yhtä pitkät kestoltaan, niin silloin tuo houkutus voi olla vielä suurempi. Jos siviilipalvelusta ja varusmiespalvelusta vertaa keskenään, niin mielestäni vertailu tuohon puolen vuoden kestoon on väärä, koska (Puhemies: Aika!) varusmies ei voi itse valita palvelusaikaansa.

Mitä mieltä olette tästä Varusmiesliiton esityksestä, että ajat lyhennettäisiin 11:een ja 5 kuukauteen?

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa puolustusministeri Jyri Häkämies, te Washingtonin-puheessanne sanoitte, että pääasiallinen turvallisuusongelmamme on Venäjä, Venäjä ja Venäjä, "eikä tämä koske vain Suomea vaan meitä kaikkia". Kysyisin teiltä, oletteko te ulkopolitiikassa ja turvallisuuspolitiikassa samalla linjalla kuin sitä johtava Suomen tasavallan presidentti. Meillä on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päätehtävä ollut isänmaan vapauden ja itsenäisyyden turvaaminen kaikissa oloissa. Me olemme tehneet sitä vuosikymmenet sotien jälkeen hötkyilemättä ja luotettavasti siten, että meidän naapurimmekin ovat sitä ymmärtäneet. Te olette puhunut suoran puheen puolesta, mutta teidän puheenne oli täynnä epämääräisiä vihjailuja. Onko ulkopolitiikassa vastakkainasettelun aika ohi, kun te sanotte, (Puhemies: Aika!) että meidän pitää olla taitavia siinä, että saamme "Venäjän mukaan vastuulliseksi toimijaksi ja kumppaniksi omassa maailmankolkassamme", mutta tämä on "helpommin sanottu kuin tehty"?

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta ministeri Häkämiehen puhe Washingtonissa oli erinomainen. Teidän tehokeinonne toimi myöskin hyvin. Se näkyy julkisessa keskustelussa meillä Suomessa. Tietysti olisi voinut sanoa toisin päin korostaen, että Russia is a challenge, is a challenge, is a challenge. Ehkä olisi saatu hyvä tai parempi keskustelu. Enpä tiedä.

Mutta tähän liittyen kysyn vaan tästä laajasta turvallisuuskäsitteestä, jota käsittelitte siinä puheessannekin. Miten se hallinta täällä Suomessa menee, koska tässä on eri tontilla olevia ministereitä yhteistyössä? Pysyykö tämä tonttikauppa ja tonttihallinta nyt niissä rajoissa, joissa te haluaisitte sen pysyvän?

Toinen pieni kysymys on se, millä pystytte turvaamaan, että jatkossa Ilmavoimien ja Merivoimien käyttötunnit pysyvät sillä tasolla, jotta kalustoa asiallisesti pystytään käyttämään, ettei tule tämmöistä kuoppaa, joka oli aivan turha.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun, sen avoimen, läpinäkyvän käymisen ja jopa tuulettamisen, pitää olla tämän päivän yhteiskunnassa paitsi sallittua myös suotavaa. Mutta kun täällä näitä möröllä maalailijoita on ja näitä retoriikkaan tarttujia enemmänkin opposition suunnalla, niin olisiko mahdollista, että muun muassa Nato-jäsenyyden osalta, jota täällä nyt on kauhukuvana esitetty, johon tämä keskustelu olisi johtamassa, johon sitä ollaan hivuttamassa, ei tällaisia seinän takaa, nurkan takaa tulevia mörköjä ole olemassa, vaan näihin kysymyksiin muun muassa Nato-jäsenyyden osalta otetaan kantaa silloin, kun sen aika on, jos se aika on? Ja onko hallituksen linjauksissa nyt Nato-jäsenyyden suhteen sitten olemassa jo jonkinlaisia aikarajoja?

Markus  Mustajärvi  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta. Siltä osin talousarvioesityksessä lähtökohdiksi on mainittu voimakkaat säästötavoitteet, joilla kai viitataan valtion tuottavuusohjelmaan, joka on todellinen piru jokaisella hallintosektorilla valtionhallinnossa, kumppanuusohjelma ja johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistus. Edelleen todetaan, että rakennuslaitoksen kiinteistöpalveluja markkinaehtoistetaan omaa palvelutuotantoa supistamalla. Työryhmä arvioi kai paraikaa tätä asiaa, mutta onko tähän tekstiin sisäänkirjoitettu varaus ulkoistamisen käynnistämiseksi?

Puolustusministeri  Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Lähden vastaamaan käänteisessä järjestyksessä.

Ed. Mustajärvelle toteaisin, että puolustushallinnon osalta näitä kumppanuuksia on toteutettu joitakin. Jos nyt otetaan vaikka esimerkki edustajan omasta vaalipiiristä eli Sodankylästä, niin siellähän Vaatetuskorjaamo muuttui yritysvetoiseksi sillä seurauksella, että siellä työpaikat lisääntyivät, eli sinne siirrettiin muuta liiketoimintaa. Tässä suhteessa se oli positiivinen esimerkki, mutta hyvin maltilla ja harkiten asioissa sitten edetään, jos edetään, että mitään sen kaltaista ei ole käynnistymässä, mitä kysyitte.

Ed. Seurujärvelle toteaisin, että hallitusohjelma paaluttaa ne liittoutumiskysymykseen liittyvät asiat. Eli ensinnäkin selonteko on se paikka, jossa asiaa arvioidaan, ja selonteossa on erillisselvitys, joka varmasti ainakin auttaa sitten kansalaiskeskusteluun, niin että ei kannata ennakoida.

Ed. Akaan-Penttilälle toteaisin: Millä takaan, että kertausharjoitukset pysyvät nykymäärässä? Enpä tiedä, millä sen takaan, mutta minä luotan siihen vankkumattomaan tukeen, joka täällä eduskunnassa Puolustusvoimien tarpeita kohtaan on. Pitää muistaa, että meidän bkt-osuutemme on 1,3 ja sillä saavutetaan uskottava puolustuskyky, eli me olemme kustannustehokkaita ja tässä mielessä kestämme vertailun.

Ed. Vuolanteelle toteaisin lyhyesti: Kysyitte mielipidettä tai käsitystä tasavallan presidentin suuntaan. Hän näyttää tänään todenneen, että Venäjä on positiivinen haaste. Siihen lausuntoon on hyvin helppo yhtyä. Minä, jos kuka, tiedän, että Kymenlaaksossa se on positiivinen haaste.

Sitten viimeisenä siviilipalvelusaika ja varusmiesajat. Tämäkin on selonteossa. Itse kannatan nykyisiä, mutta olen myöskin tämän kompromissin kannalla, joka hallituksessa syntyi, että siviilipalvelusaikaa esitetään lyhennettäväksi 12 kuukauteen.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rymättyläläissyntyisenä olen tottunut arvostamaan lokalahtelaissyntyistä, nykyään ulkoministerinä toimivaa Ilkka Kanervaa ja hänen mielipiteitään, ja siksi minusta on äärimmäisen ikävää nyt käyttää tämä puheenvuoro, kun ulkoministeri Ilkka Kanerva eilen vetosi meihin, että emme enää grillaisi puolustusministeriä hänen Washingtonin-puheensa johdosta. Viittaan tässä puheessa, puolustusministerin pitämässä puheessa, vain yhteen kohtaan. En siihen Venäjä-haasteeseen vaan siihen, kun toteatte täällä puheessanne — minulla on suomennettu versio käytettävissä — "Venäläisen maailmankatsomuksen mukaan sotilaallisella voimalla on avainrooli siinä, miten se hoitaa kansainvälisiä suhteitaan". Minusta tuntuu oudolta, että puolustusministeri ottaa asiaksensa esitellä venäläistä maailmankatsomusta maailmalla, ja se kysymys, joka herää, on se, onko puolustusministeriössä laajempikin luettelo siitä, minkälaisia maailmankatsomuksia Suomen naapurimaissa tai eurooppalaisissa maissa edustetaan. Mitä puolustuspoliittisia johtopäätöksiä tai turvallisuusuhkia voidaan näiden maailmankatsomusten johdosta esittää? (Puhemies: Aika!) Maailmankatsomus on aika vaativa sana, ja sen esittelyyn pitäisi varata pidempi aika.

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalalla on todella monia myönteisiä budjettiesityksiä, kuten tämä varaus kalustohankintoihin Hawk-koneiden osalta ja kertausharjoitusten lisääminen.

Täällä on keskustelua herättänyt asevelvollisten rooli. Olisin kysynyt siihen liittyen ministeriltä, onko suunnitteilla myös asevelvollisten sosiaalisen aseman parantaminen, koska se osaltaan vaikuttaa kyllä siihen, kuinka vetovoimaisena varusmiesaika koetaan, minkälainen on se varusmiehen sosiaalinen asema tuona aikana.

Toisaalta tästä tuottavuusohjelmasta, jonka henkilötyövuosivaikutuksen on ensi vuonna arvioitu olevan noin 400 henkeä puolustushallinnon alalla: miten on tarkoitus suunnata tätä tuottavuusohjelmaa, minkä tyyppisiin tehtäviin?

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Meidän puolustusratkaisun perustana yleisellä asevelvollisuudella ja maanpuolustustahdolla on keskeinen merkitys. Nyt hallitusohjelmaan liittyy tämä siviilipalvelusajan lyhentäminen. Tässä keskustelussa on noussut jo esille se, mitenkä varusmiesten palvelusajan keskeyttäminen on yleistynyt. Nyt jos ajatellaan sitä, mitenkä komentaja Kaskeala toimi tienavaajana tälle siviilipalvelusajan lyhentämiselle — hän virkamiehenä avasi tämän keskustelun — ja nyt näitä leikkauksia, mitä Kaskeala omassa puheenvuorossaan nosti esille, niin käynnistääkö tämä yleisen asevelvollisuuden rapauttamisen? Minä toivon, arvoisa ministeri, että me käymme poliitikkoina sitä keskustelua, mitä todella suomalaisen puolustustahdon säilyttäminen ja yleisen asevelvollisuuden säilyttäminen edellyttävät.

Puolustusministeri   Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Todellakin tuossa puheessa kuvailin sitä, että Venäjä on vaurastunut ja varustautuu ja haluaa tulla huomioon otetuksi selkeästi entistä vahvemmin kansainvälisen politiikan pelikentillä, eikä tuota arviota mielestäni ole tarpeen muuttaa.

Ed. Virkkunen nosti esille varusmiesten sosiaalisia asioita, hyvä ja tärkeä asia. Päivärahoja hieman korotetaan, mutta on myönnettävä, että sitä, mikä laman aikana leikattiin, eli varusmiesten kotiuttamisrahaa ei enää ole olemassa. Sehän on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa, ja jos sieltä esitys tulee, niin varmaan tältä taholta tukea löytyy.

Tuottavuusohjelman läpivieminen: Niin kuin totesin, meillä on 6 000 työpaikkaa vähentynyt 20 vuodessa. Aika vaikeaa enää viilata näitä loppuja. Mutta niin kuin sanottu, parhaamme teemme.

Ed. Karjulalle toteaisin, että haluan painokkaasti alleviivata, että se puhe, missä puhuttiin kriisinajan vahvuuksista, ei rapauta yleistä asevelvollisuutta. Sen yleisen asevelvollisuuden (Puhemies: Aika!) tietysti betonoi viime kädessä eduskunta selontekoa päättäessään. Itse olen aika luottavainen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen todella sitä mieltä, että ministeri Häkämiehen Washingtonin-puhe on saanut aika tavalla liikaakin huomiota ja siitä nyt on puhuttu aivan mahdottoman paljon. Mutta ministeri, olette itse pahoitellut sitä lausetta, jossa nyt Venäjää kolme kertaa toistitte, mutta tähän äskeiseen ed. Kantolan kysymykseen ette oikeastaan vastannut lainkaan. Englanniksi sanoitte kuitenkin: "According to the Russian world view, military force is a key element in how it conducts its international relations." Näin ollen mielestäni tätäkin voisi hieman analysoida, mitä sillä tarkoitatte, koska tämä on mielestäni kummallisin lause teidän puheessanne.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tällä kertaa ministeri Häkämiehen puhe ei varmaan aiheuttanut mitään sydämentykytyksiä salille, koska laskujeni mukaan kertaakaan ei sanaa sanottu kolme kertaa eikä edes kaksi kertaa peräkkäin. Se, minkä haluan tuoda esille, on se, että tämän salinkin on hyvä muistaa, että me päätämme, minkälaista se ulkopolitiikka on. Jos presidentin ja eduskunnan mielipiteet menevät ristiin, niin aina eduskunta voittaa. Tämä ei ole minun mielipide, vaan tämä on Urho Kekkosen mielipide, jota tässä salissa näköjään vieläkin kunnioitetaan. Me olemme demokraattinen maa, ja meillä on demokratia, ja meillä on eduskunta. Se päättää minkälaista puolustuspolitiikkaa, ulkopolitiikkaa, turvallisuuspolitiikkaa täällä noudatetaan. Presidentti johtaa yhteistoiminnassa, mutta jos eduskunta sanoo, että ei, niin silloin se on ei ja presidentti ei sano mitään.

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä oli jo kyse varusmiesten sosiaalisesta asemasta. Kysyisin, onko harkittu sitä, että varusmies saisi vapaat litterat käyttäessään joukkoliikennettä, reittivuoroa, linja-autoa tai junaa.

Ja sitten kysymys, kun Puolustusvoimain komentaja toi tämän supistamisen ajatuksen meidän sodanajan joukkoihimme. Olen huolestunut paikallisjoukoista, paikallispuolustuksesta. Kuinka pidämme huolen, että paikallispuolustus säilyy riittävän tehokkaana?

Sari Palm /kd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin ed. Virkkusen tavoin halunnut puuttua tähän tuottavuusohjelmaan. Huolettaa tämä lähes 400 henkilötyövuoden vaje ensi vuonna. Olisin kysynyt puolustusministeriltä sitä, pystytäänkö varmasti takaamaan turvallinen ja monipuolinen laitekoulutus ja toisaalta huolto näin normaalina arkena, sotilasarkena. Toisaalta olen pohtinut sitä, että kun Puolustusvoimat kuitenkin tiettyä tarkoitusta varten ylläpitää valmiutta, niin riittääkö meillä varmasti sitten tämän tuottavuusohjelman läpikäynnin jälkeen paukut mahdollisiin kriisitilanteisiin.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimain komentaja tietysti vastaa omista sanomisistaan, mutta kun asevelvollisten määrä on budjettikysymys, niin kysynpä teiltä: Jos, kuten sanoitte, Puolustusvoimain komentajan esittämä olisiko se nyt sitten toive, tai miksi sitä pitäisi kutsua, tästä asevoimien tulevasta määrästä ei johda pois asevelvollisuusarmeijasta, niin mihin se teidän mielestänne sitten johtaa? Vai oliko Puolustusvoimain komentajan puheella vain joku muu yleisempi tarkoitus? Oliko se esimerkiksi vain budjettiperustelu?

Puolustusministeri  Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Varmaan juuri näin niin kuin ed. Virtanen totesi, että komentaja vastaa sanoistaan, mutta hän perusteli tätä näkemystään juuri sillä, että koska puolustusvälineistö kallistuu ja kallistuu, voidaan uskottavasti varustaa tämmöinen ikään kuin tuon supistuksen kokoinen joukko. (Ed. Nepponen: Ei materiaalia saa liikaa ihannoida!) Haluan todellakin alleviivata sitä, että yleinen asevelvollisuus on tämän ajattelun pohjana ja pysyy, jos tämä talo niin haluaa, niin kuin uskon, ja että kysymys on siitä, että reserviin vaan sitten ikään kuin siirrytään nopeammassa tahdissa.

Sitten tästä meidän tuottavuusohjelman läpiviennistä: Niin kuin sanottu, se on haastava. Meillä on toki esimerkiksi huollon puolella tällä hetkellä tarkastelussa erilaisia vaihtoehtoja, joissa on esimerkiksi kysymys kumppanuuksista, mutta niissä on lähtökohtana enemmänkin se, että työpaikkojen määrä sitten voisi lisääntyä, niin kuin Sodankylässä on tapahtunut.

Ed. Oinoselle sanoisin näin, että tätä nykyä pystymme kyllä takaamaan varusmiehille julkisen liikenteen tai nämä lomakuljetukset, eli siinä suhteessa olemme edistyneet.

Ed. Tiusasen kanssa olen vähintäänkin samaa mieltä siitä, että puhe on saanut jo vähän liikaakin julkisuutta, ja niin kuin totesin tästä samasta kohdasta, minkä ed. Kantola otti esille, (Puhemies: Aika!) näen, että se on ihan reaalisesti arvioitu tuossa puheessa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! "Ruuti on kuivaa" kuvaa kylläkin sellaista hurmoshenkeä. Se voi muuten olla kuivaa muuallakin, ja jossain muualla sitä ruutia voi olla enemmän. Ministerillä on todella suuri vastuu, kun hän puhuu ulkomailla. Jos asioiden sijasta joudutaan keskustelemaan valtaoikeuksista ja organisaatioasemasta, silloin ollaan kyllä kaltevalla pinnalla. Keskustella pitää, mutta arvostelun ja vihjailujen sijaan olisi esitettävä toimenpiteitä ja vaihtoehtoja, jos nykytilanteeseen ei olla tyytyväisiä.

Herra puolustusministeri, te olette puolustusministeri, ja nyt te olette esiintynyt hyökkäysministerinä. Isällinen neuvoni on ihan ystävällisessä hengessä: Perääntykää, ministeri Häkämies, niin saavutatte torjuntavoiton!

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On erinomainen asia, että kertausharjoitukset ovat palaamassa hyvän puolustusvalmiuden edellyttämälle tasolle. Tuo budjettihan lupaa, että kertausharjoituksiin pääsee noin 25 000—30 000 reserviläistä.

Kysyn ministeriltä, mitä mieltä te olette ihanteellisen kertaajien määrän vuositasosta, riittääkö tuo 25 000—30 000 henkeä vuosittain ylläpitämään tyydyttävää tasoa. Entä suuntaviivoja hivenen hallituskauden loppuosalle, mitkä määrät silloin mahdollisesti voisivat olla kyseessä huomioiden amiraali Kaskealan puheet?

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimain komentajan tämän alkuviikon puheessa keskeinen osa oli sen arviointi, että puolustusmateriaalin kallistuminen johtaa siihen, että emme voi pitää tätä laajaa reserviä, miesvahvuutta on alennettava. Oletteko valmis omalta puoleltanne arvioimaan sitä, onko Suomen puolustuksen kannalta tämä tekninen kehitys ja sitä polkua kulkeminen ainoa mahdollisuus vai voitaisiinko Suomen puolustusratkaisua toteuttaa toisella konseptilla ja halvemmilla kustannuksilla kuin tämä näyttäisi tätä kautta olevan?

Ja toinen asia, tämä Afganistan-asia: Kun todella arviosta eduskunnassa on niin kauan, oletteko valmis toimimaan niin, että se tuotaisiin selontekona, jolloin eduskunta joutuisi arvioimaan ja sitoutumaan omalta osaltaan tähän operaatioon, (Puhemies: Aika!) näihin toimiin, jotka ovat todella hyvin vaativia ja voivat tuoda uhreja.

Puolustusministeri  Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, hallituksessa ei ole tehty päätöstä muodosta eikä aikataulusta, mutta itse korostan mahdollisimman perusteellista ja vahvaa käsittelyä, mutta niin kuin sanottu, totta kai tyydyn siihen päätökseen, mikä hallituksessa sitten syntyy.

Tämä kustannushaaste on tietysti melkoinen, ja varmaankin, vaikka kuinka katsomme vaikka pohjoismaisenkin yhteistyömallin, niin se on rajallista. Meidän oma suunnittelu lähtee suurin piirtein nykyisestä bkt-osuudesta. Uskon, että tarpeita on niin paljon muualla yhteiskunnassa, että täytyy vaan olla taloudellinen ja tehokas, ja sitä haluan korostaa, että me olemme kustannustehokkaita.

Ed. Saarinen oli poiminut nyt yhden lauseen tuosta puheesta, että "ruuti on kuivaa". Se ei näyttänyt miellyttävän. Tietysti hyvä kysymys sitten olisi, että jos olisin sanonut päinvastoin, niin puhuttaisiinko siitä sitten täällä, jos olisin toisessa näkökulmassa. (Ed. Saarinen: Se pelotti!)

Ed. Paajaselle toteaisin, että tuo on se taso, johon pyrimme, tuo 25 000 kertaajaa vuodessa, ja olemme tällä erää tyytyväisiä siihen määrään.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Korkeaojan puheeseen vielä jatkaisin kyllä, että liika materiaalin ihannointikin johtaa sitten umpikujaan, niin kuin komentaja todisti.

Mutta varsinainen kysymykseni liittyy reilu eduskuntakausi sitten tehtyyn helikopteripäätökseen. Nyt sen johdosta Utissa on mittavasti panostettu kiinteistöihin. Siellä on väkeä melkein turhautumiseen asti, muutama kevythelikopteri ja Mi-8. Milloin saadaan jotain lisäystä, vai korjataanko nämä venäläiset helikopterit, raskaat helikopterit, vielä, että jotenkin selvitään tämä välikausi?

Sitten näille Venäjän-kysyjille neuvoisin, että kannattaa lukea puolustusministeriön strategia, joka on tehty varapuhemies Kääriäisen ollessa ministerinä ja jossa myöskin Venäjä-kysymystä on asiallisesti käsitelty. Sieltä löytyy hyviä perusteita, jotka olivat myöskin kyllä ministeri Häkämiehen puheessa USA:ssa.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on osallistunut jo pitkään kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintatyöhön. Budjettikirjassa todetaan, että kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistutaan nykytasolla, ja budjetäärisesti se näkyy 10 miljoonan euron pienentymisenä. Tältä osin haluaisinkin kysyä, mikä on oikea taso ja sisältö Suomen oman puolustuksen vahvistamisen kannalta ja mitkä taloudelliset vaikutukset tästä aiheutuisivat.

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tässä seurannut hieman huvittuneena tätä demareiden saamaa traumaa ministeri Häkämiehen pitämän Washingtonin-puheen johdosta ja olen kovasti sitä ihmetellyt, koska aika yksinkertaisesti asia johtuu challenge-sanan tulkkaamisesta. Kouluenglannissa se on ’haaste’, mutta se ei näytä kaikille riittävän. (Ed. Kimmo Kiljunen: Me olemme siteeranneet puolta tusinaa kohtaa siinä puheessa, ei kannata toistaa tuota!) Tämä tietenkin helpottuu, kun rupesin seuraamaan vanhoja lehtiä ja siellä oli sitten otsikko: "Venäjä-kortilla pelaaminen toi kiitosta demareiden kesäkokoukselle." Näkökanta on toisenlainen. Katsomme asioita vähän eri puolelta, mutta Suomen ja Venäjän pitkää rajalinjaa on mielestäni turha vetää aina uhaksi silloin, kun demarit eivät ole hallituksessa. Se, että suuresta ja kasvavasta kauppakumppanista (Puhemies: Aika!) aiheutuu monenlaisia haasteita, ei ole vaarallista, vaan se on ihan realismia.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin nyt kuitenkin puolustusministeriltämme suoran vastauksen tähän, että kun te puolustusministerinä Washingtonissa esiintyen sanotte, että turvallisuushaasteista pääasiallinen on Venäjä eikä tämä koske vain Suomea vaan meitä kaikkia, keitä te tarkoitatte ilmaisulla "tämä koskee ei pelkästään Suomea, vaan meitä kaikkia". Keitä "kaikkia" te tällä tarkoititte? Minulla on tuolla todella tullut vastaan monia sotaveteraaneja, ja he ovat ihmeissään siitä, että kokoomus poikkeaa omille teilleen hyväksi koetusta vuosikymmenten ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta. Johtuuko se siitä, että suomalaiset eivät ole valinneet Suomen ulkopolitiikan johtoon yli puoleen vuosisataan kokoomuslaista ja nyt se turhautuminen sitten purkautuu?

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi kerran budjetin puolustuspääluokasta puhuttaessa me käymme näinkin laajaa ulkopoliittista keskustelua, kiitos ministeri Häkämiehen kuuluisan Washingtonin-puheen. Täällä on useaan kertaan kokoomuksen puolelta viitattu siihen, että se olisi vain retorisesti ollut voimakasta, että siellä olisi yksi lause tai muutama sana, "Venäjä, Venäjä, Venäjä", joihin olemme kiinnittäneet huomiota. Nyt jo näissä puheenvuoroissa, joita olemme täällä käyttäneet, on tuotu esiin puolen tusinaa kohtaa, jotka teidän puheessanne olivat selkeätä linjanvetoa, joka poikkeaa siitä ulkopoliittisesta linjasta, joka on yhdessä omaksuttu.

Erityisen erikoista on tämä ulkopoliittisesta marssijärjestyksestä täällä puhuminen ja ed. Ukkolan puheenvuoro, jossa hän sanoi näin, että eduskunnan sanoessa "ei" paalutukset ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tehty. Meillä on parlamentaarinen hallintokäytäntö Suomessa, mutta se ei koske täysimääräisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaan meidän perustuslakimme lähtee liikkeelle siitä, että ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Siinä mielessä eduskunnan rooli on hieman erilainen, mutta on arvokasta, että me täällä käymme keskustelua, (Puhemies: Aika!) ja on erittäin arvokasta, että ministeri myöskin käyttäisi linjapuheenvuoron nimenomaan tässä salissa.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varusmiehet joutuvat kyllä valtaosan kotimatkoistaan kustantamaan itse, sillä nykyisin viikonloppulomia on lähes joka viikko ja vain osa niistä päästään sitten armeijan kustannuksella kulkemaan.

Mutta kysyn Elektroniikkalaitoksen tilanteesta. Siellä henkilöstö on varsin huolissaan niistä puheista ja tutkimuksista, mitä Puolustusvoimissa on tapahtunut mahdollisen ulkoistamisen edessä. Tämä ulkoistaminenhan koskisi toteutuessaan yli tuhatta henkilöä. Elektroniikkalaitoksessa, joka siis on Puolustusvoimien elektroniikka-alan korkeimman tason ylläpitoyksikkö, pelätään sitä, että mahdollisena yksityisenä yrityksenä se toimisi liiketaloudellisin periaattein, (Puhemies: Aika!) jolloin toimintoja voitaisiin muun muassa siirtää ulkomaille. Voitteko luvata, että Elektroniikkalaitosta ei ulkoisteta, vaan tekninen osaaminen pysyy Puolustusvoimien sisällä?

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä asia todella, että pääluokan rahoja on saatu korotettua, ja on erittäin hyvä asia se myös, että kertausharjoituksia pystytään lisäämään. Tässä politiikassa vain on hassu juttu, kun on kuunnellut tätä keskustelua koko tämän budjettilähetekeskustelun ajan, että ruusujahan saa joka päivä, väliin ne tulevat vain valitettavasti ruukkupää edeltä. Mutta nyt haluan antaa puolustusministerille nimenomaan ruusuja ihan oikein päin siinä mielessä, että te mainitsitte tuossa puheenvuorossanne erityisesti Ilmasotakoulun Kauhavalla. Eteläpohjalaisena kansanedustajana lämmittää mieltä se, että totesitte puheenvuorossanne, että näiden laitehankintojen ja uudelleenjärjestelyjen myötä Ilmasotakoulun tulevaisuus Kauhavalla näyttää erittäin hyvältä ja myönteiseltä.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten täällä puolustusministeri on jo todennut, niin saapumiserästä huomattava osa, 10—15 prosenttia, ensimmäisen kuukauden aikana palautetaan kotioloihin, kun lisäksi kutsunnoissa myös hylkäysprosentti tai vastaava luku on korkea. Onko puolustusministeriössä pohdittu sitä, että voitaisiin todella muokata vielä kolmas jakso asevelvollisuuden suorittamiseksi, joka olisi nykyisiä lyhyempi, koska kyllä armeijalla on tietty siviilielämäänkin valmentava vaikutus ja armeijan suorittaminen on kyllä työelämässä aina merkittävä etu, jottei tätä syrjäytymistä mahdollisesti tapahtuisi siinä mittakaavassa kuin nykyinen järjestelmä sen aiheuttaa?

Pertti  Hemmilä  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että puolustusbudjettia on kasvatettu 170 miljoonalla eurolla. Tämä mahdollistaa paitsi yleisen asevelvollisuuden jatkossakin myöskin kertausharjoitusten määrän lisäämisen.

Mutta se, miksi pyysin tätä puheenvuoroa, on aika periaatteellinen asia. Nimittäin kysyisin ministeriltä kantaa siihen, miten hänen mielestään yleinen asevelvollisuus ja Nato-jäsenyys on yhteensovitettavissa.

Puolustusministeri  Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Mitä tulee perustuslain 93 §:ään, siihen, että tasavallan presidentti johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, minulla ei ole mitään epäselvää eikä kyseenalaista, enkä usko, että kenelläkään tässä salissa.

Kriisinhallinnasta totesin, että on epäiltävissä ja jo nyt nähtävissä, että kriisinhallinta on tullut kalliimmaksi. Kun ed. Lauslahti tätä kyseli, niin esimerkiksi tämä Libanonhan nosti kustannukset kuluvalta vuodelta yli sen 100 miljoonan. Eli se on se kysymys, joka täytyy täällä salissa sitten viimeistään selonteon yhteydessä määrittää, mikä on se taso, mitkä ovat ne keinot, jotta pysymme raameissa, ja mitkä raamit tälle kriisinhallinnalle asetetaan. Itse olen peräänkuuluttanut sitä, että me tarvitsisimme laajempaa käsitystä. Sotilaallinen kriisinhallinta on vain sitä tilannetta varten, että vakautetaan yhteiskunnan tilanne. Sitten tarvitaan niitä kehitystoimia, humanitaarista apua ja monen monen ministerin yhteistoimintaa. Vain sitä kautta siellä saadaan kehitystä aikaiseksi. Otetaan nyt esimerkkinä Kosovo tai Afganistan.

Ed. Nepponen nosti tärkeän asian esille eli nämä meidän kuljetushelikopterit. Päätöshän tehtiin vuonna 2001, ja ne ovat vuosia nyt jo myöhässä. Tämä on valitettava, vakava tilanne. Siitä on aiheutunut paitsi mainittu ongelma tai ikään kuin turhautuminen Utissa, kun koneita on odoteltu jo liian pitkään, mutta siinä on myös monenlaista vahinkoa, odottelua ja kolmannen osapuolen ongelmaa. Me olemme nyt pääsemässä ratkaisuun muutaman viikon sisällä. Mutta ymmärrettävästi, kun käydään vaikeita kaupallisia neuvotteluja, niitä ei voi käydä julkisuudessa, mutta pyrimme ratkaisuun ja totta kai tiedotamme sitten. Uskon ja toivon, että sieltä kohtuullinen ratkaisu saadaan aikaan.

Sitten tähän keskusteluun tämän puheen tulkinnasta ja erityisesti siihen vimmastumiseen, mikä on täällä salin vasemmalla laidalla. Jotenkin tuntuu, että SDP on ottanut ylituomarin roolin siinä, mitä saa sanoa ja mitä ei. Varmasti siihen sitten jossain määrin vaikuttaa se, että tuo vaalitappio ei ole vielä oikein kaikilta osin selvinnyt. (Ed. Guzenina-Richardson: Pääministeri oli samaa mieltä!) Jos pääministeri sanoo, että puhe oli erinomainen, ja ulkoministeri sanoo, että se mahtuu ulkopolitiikan raameihin, niin kyllä silloin tämmöinen puolustusministeri voi huokaista helpotuksesta, jos puhutaan siitä, missä raameissa tuo puhe oli.

Sitten tähän keskeyttämiskohtaan, minkä ed. Lehti nosti esille. Niin kuin sanottu, se on haaste, millä tavalla pystytään niin psyykkinen kuin fyysinen ynnä muu taso pitämään sillä tasolla, että tämä trendi ei jatku. Me teemme parhaamme, mutta siinä tarvitaan kyllä entistä enemmän yhteistyötä koulun, kodin, järjestöjen etc. kanssa, jotta tästä ei tulisi tilanne, joka rupeaa rapauttamaan yleistä asevelvollisuutta.

Muilta osin haluan kiittää hyvin asiallisesta keskustelusta. Uskon ja toivon, että muun muassa kriisinhallinnasta ja monista muistakin tarjoutuu tämän syksyn aikana mahdollisuus jatkaa tätä keskustelua.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kansantalouden kasvu jatkuu edelleen vahvana. Kasvun ennustetaan olevan 3,3 prosenttia vuonna 2008. Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hyvän talouspolitiikan linja jatkuu edellisen hallituksen viitoittamaa tietä. Työllisyys on parantunut koko ajan, ja, mikä parasta, myös pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt laskuun. Kuntatalous on myös vahvistunut, palvelurakenneuudistus etenee hyvää vauhtia, ja hallitusohjelmaa toteutetaan suunnitellusti.

Suuri ilonaihe on, että jo ensi vuonna toteutuu pienten eläkkeiden korotus, joka indeksikorotuksineen on noin 50 euroa. Keskustan tavoite on aina ollut huomioida myös nämä pienintä eläkettä saavat kansalaiset. Nyt toteutuu myös verotaulukoiden oikaisu, jolla poistetaan eläkeläisten muita korkeampi verotus 13 000—30 000 euron vuositulojen kohdalla.

Opiskelijoiden opintotukea korotetaan 15 prosentilla, opiskelijan hankkimien työtulojen rajaa korotetaan 30 prosentilla ja myös opiskelijoiden vanhempien tuloista riippuvaa rajaa korotetaan.

Oppositio on pitänyt koko tämän lähetekeskustelun ajan näistä korotuksista meteliä ikään kuin omina esityksinään. Sopii kysyä, miksi sitten omana hallituskautena näiden korjausten tekeminen ei ole tullut kyseeseenkään.

Verotusta kevennetään suhdanteiden mukaisesti myös vaalikauden loppupuolella. Kuitenkin verotusta kevennetään tässä vaiheessa 330 miljoonaa euroa, jottei palkansaajien verotus kiristy palkankorotuksista johtuvista syistä.

Suhdanteet huomioiva veropolitiikka on viisautta. Maailmantalouteen ja öljyn hintaan emme voi vaikuttaa. Viisas huomioiminen on meidän aseemme.

Arvoisa herra puhemies! Paras-hanketta toteutetaan vauhdilla, ja tulokset ovat hyvin jo näkyvillä. Kuntien palvelurakenteet on käyty läpi. Kuntien välinen yhteistyö lisääntyy koko ajan, ja kuntien vapaaehtoisesti päättämiä kuntaliitoksia on tehty runsaasti, ja monia liitoksia on vireillä. On tärkeää, että hallituksen linja kuntatalouden hyvästä tukemisesta jatkuu edelleen. Lisäksi toivon, että panoksia lisätään kuntatalouden kannalta tärkeiden uusien työpaikkojen saamiseksi kaikkiin Suomen kuntiin. Ilman vahvaa työpaikkakehitystä kuntien pitkäaikainen hyvä taloudenhoito ei tule onnistumaan.

Niin kuin sanoin, arvoisa herra puhemies, kuntatalouden vahvistamisen tulee perustua pitkässä juoksussa vain uusiin työpaikkoihin. Hallituksen tavoite on pitää hyvä talouskasvu edelleen yllä, ja työvoimapolitiikkaa vahvistamalla yritysten kanssa tehtävällä aidolla yhteistyöllä saadaan syntymään vaalikauden aikana runsaasti uusia työpaikkoja.

Perintöverouudistus on tärkeä osa hallituksen hyvää politiikkaa. On oikeudenmukaista, että verottoman perinnön alarajaa nostetaan reilusti ja lesken sekä alaikäisten rintaperillisten asema kohentuu. Tässäkin hallitusohjelman tavoitteet toteutuvat.

Arvoisa herra puhemies! Liikennepolitiikka on budjetin kannalta erittäin iso haaste. Viime vuosien suurista hankkeista johtuen väylärakentamisen kustannukset ovat nousseet yli arvioitujen kustannusten, ja on tärkeää, että tilanteeseen reagoidaan jatkuvasti nousevien kustannusten hillitsemiseksi. Määrärahojen riittävyys on tärkeää, mutta kustannusten hallinta on oikea tapa huolehtia rahojen käyttämisestä tehokkaasti. Perustienpitoon tulevien rahojen osalta talousarvioesitys on hieman aiempaa vuotta parempi, mutta edelleenkin riittämätön.

Valmisteilla olevassa liikennepoliittisessa selonteossa on tärkeää esittää perustienpitoon riittävä vuosittainen määräraha, jolla turvataan hyvän tienhoidon taso ja alemman tieverkon vaatimat korjaus- ja parannustyöt.

Suurten hankkeiden osalta on tärkeää ottaa huomioon koko maan kuljetustarpeet. Parasta hyvän talouskasvun turvaamista on huolehtia kuljetusväylien toimivasta kunnosta.

Kotimaisten metsänhakkuiden lisääntyessä lähivuosina on alemman tieverkon kuntoon saatava heti parannus. Sen osoitti jo viime syksyn tai talven tilanne. (Ed. Saarinen: Lukekaa budjettikirjaa!) — Hetken kuluttua palaan asiaan. — Puutavaran kuljetukset olivat ajoittain poikki tiestön huonon kunnon takia.

Myös yksityisteille varattu 13 miljoonan määräraha on riittämätön. Toki pienen parannuksen uskon siihen olevan tulossa tämän talon päätöksellä. Oikea taso tälle määrärahalle olisi noin 25 miljoonaa euroa, mikä vastaa sitä määrää, joka oli vielä viime vuosikymmenellä ennen Lipposen ykköshallituksen tekemää kyseessä olevien määrärahojen poistoa kokonaisuudessa.

Lisääntyvät puutavaran kuljetukset ja muukin liikenne tarvitsevat toimivan ja turvallisen tieverkon. Ilman lähiajan määrätietoisia päätöksiä koko Suomen talous kärsii. Tässä edelleen viittaan tulossa olevaan tieselontekoon, jota pidän ihan ensiarvoisen tärkeänä asiakirjana ensi vuoden alussa, kun se käsitellään helmikuussa.

Arvoisa herra puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan talousarvioesitys on kohtuullinen. Kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto pystytään turvaamaan nopeasti muuttuvissa Euroopan unionin oloissa. Parhaillaan käynnissä olevat 141-neuvottelut kuvaavat hyvin Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan ongelmia. On välttämätöntä, että pystymme huolehtimaan kotimaisten elintarvikkeiden huoltovarmuudesta koko ajan. Perheviljelmiin perustuva kotimainen maataloustuotanto on tässäkin mielessä meille aina ja oikea vaihtoehto.

Metsätalouden puolella Kemera-varojen määrän nostaminen Kansallisen metsäohjelman ja Metsäteollisuuden tulevaisuuskatsauksen edellyttämälle tasolle on mielestäni erittäin oikea ratkaisu. Metsien hoitoon panostaminen on tulevien hakkuumahdollisuuksien turvaamista ja kannustavaa työllisyyspolitiikkaa. Metsäkeskuksille varattu määräraha sen sijaan on liian pieni, ja vuosikymmenten sitkeällä työllä aikaansaatu metsien lisäkasvu tarvitsee oikeudenmukaisen määrärahan, jotta lisääntyvän puunkäytön haasteista pystytään selviämään.

Bioenergian käytön lisäämiseksi on varattu 9,5 miljoonaa euroa, joka tukee vahvasti kotimaisen energiaraaka-aineen lisäkäyttöä hyvällä tavalla.

Lopuksi, arvoisa herra puhemies, haluan sanoa tänään julki tulleesta Itä-Suomea koskevasta asiasta. Opetusministeriön asettaman työryhmän mukaan on tehty esitys Oulun ja Joensuun yliopistojen opettajankoulutuksen supistamisesta 40—50 paikalla vuonna 2010. Vaikka kyseessä on vain esitys, haluan omalta osaltani torjua juuri tehdyn esityksen sellaisenaan. Näiden yliopistojen tekemä työ maakuntiensa ja koko Suomen hyväksi on ollut niin vahvaa, että se ansaitsee jatkua edelleen. Se on niin alueellisesti kuin taloudellisestikin paras mahdollinen ratkaisu. Keskittäminen nostaa vain kustannuksia, kuten olemme viime vuosina saaneet havaita ja olla maksamassa kohoavia kustannuksia. Vaikka tämä asia ei kuulu nyt käsiteltävään talousarvioesitykseen, haluan tuoda oman kantani tässä selväksi ja esille.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Nyt käsitellään hallituksen esitystä valtion ensi vuoden budjetiksi, jonka loppusumma on noin 43 miljardia. Tätä lähetekeskustelua on käyty pari päivää, ja se jatkuu ainakin huomenna torstaina, ja ehkäpä vielä perjantaillekin jää jotakin jäljelle.

Herra puhemies! Budjettia käsitellään lähetekeskustelun jälkeen täällä eduskunnassa noin kolmen kuukauden ajan. Sillä kokemuksella, mikä itselläni on kahdeksan vuoden ajalta, tuntuu siltä, että ehkäpä valtionhallinnon tuottavuusohjelma pitäisi jotenkin ulottaa tänne eduskuntaankin ja nimenomaan tähän budjettikäsittelyyn. Kun tätä 43 miljardin budjettia eduskunta perinteisesti tämän syksyn, kolmen kuukauden, kuluessa muuttaa noin 50 miljoonan euron edestä, niin ehkäpä tämä aika, joka tähän käytetään ja kulutetaan, on nimenomaan pois paljolti lainsäädännöltä ja se voitaisiin käyttää ehkä kansalaistenkin kannalta tehokkaammin.

Arvoisa puhemies! Tähän itse budjettiesitykseen.

Suomen ja suomalaisten menestys on paljolti riippuvainen maailmantalouden kehityksestä, kuten budjetin perusteluissakin todetaan. Suhdannetilanne on tällä hetkellä vielä hyvä, mutta rahamarkkinoiden häiriöt tekevät tulevaisuudestamme epävarman. Erityisesti rakentamisessa on ylikuumentuminen ollut tosiasia jo useamman vuoden ajan. Paljolti juuri siitä johtuu rakentamiskustannusten huima nousu. Tällaisessa tilanteessa julkisen sektorin, niin valtion, kuntien kuin seurakuntienkin, tulisi toimia suhdanteiden tasaajana. Olisi pitänyt jo, ja pitää, pidättäytyä suurista investoinneista ja toteuttaa vain välttämättömät korjausinvestoinnit. Näin julkinen sektori voi omilla toimillaan paitsi tasata jyrkkiä suhdannevaihteluita myös säästää suuren määrän veronmaksajien rahaa. Investointirahaa voitaisiin toki nyt jo varata ja vaikkapa rahastoida, mutta hankkeita ei tule aloittaa hintojen ollessa korkeimmillaan. Talouden laskusuhdanteen koittaessa sitten julkisilla investoinneilla voidaan parantaa paitsi työllisyyttä ja yrittäjyyttä myöskin valtiontaloutta. Näin ollen onkin hyvä, että hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2008 on karsittu määrärahoja suurille rakennus- ja tiehankkeille.

Herra puhemies! Hintojen ja palkkojen nousun aiheuttama inflaatio on nyt, voidaan sanoa näin, hyvinkin todennäköinen. Tähän tilanteeseen sopiikin huonosti se, että syksyn palkkaneuvotteluissa liitot nokittavat toisiaan palkkavaatimuksilla ja esittävät selvästi korkeampia vaatimuksia kuin missään Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa. Keskustelu on syytä nopeasti kääntää oikeille raiteille, parantaa tuottavuutta, hyväksyä nykyistä laajemmin paikallinen sopiminen yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden kesken, ja se puolestaan parantaa työllisyyttä ja turvaa vakaan ostovoiman.

Voimakkaasta talouskasvusta huolimatta valtionvelkaa ei viime vuosien aikana juurikaan lyhennetty. Nyt valtiontalouden ylijäämää hallituksen esityksen mukaan tullaan käyttämään reippaasti, noin 2 miljardin edestä, valtionvelan lyhentämiseen. Valtiontalouden tulee olla tasapainossa siten, etteivät yllättävätkään menotarpeet edellytä välitöntä verojen korottamista tai julkisten menojen leikkaamista.

Herra puhemies! Työllisyys on eilisen päivän uutistenkin valossa parantunut reippaasti. Tällä tarkoitan juuri julkaistuja tilastoja, joiden mukaan työttömyys on ensi kerran 15 vuoteen pudonnut alle 6 prosentin. Lisäksi monet teollisuuden ja palvelujen alat kärsivät käytännössä, ja ovat kärsineet jo, työvoimapulasta. Vuoden 2008 budjetissa on leikattu tai karsittu esimerkiksi työttömyyskoulutukseen suunnattuja rahoja koulutuksen kehittämiseen. Tämä onkin kannatettava kehityssuunta. Työministeriön teettämät tutkimukset osoittavat, että merkittävä osa työllisyysmäärärahoista on aiemmin käytetty toimenpiteisiin, joiden vaikuttavuus työllistymisen kannalta on ollut vähäinen tai jopa olematon. Valitettavan usein koulutukset ovat olleet myös huonolaatuisia, sisällöltään köyhiä ja ovat ennemminkin nimellisesti järjestettyjä kuin varsinaisesti työttömän kehittymistä edistäviä. Useat työttömät ovat kokeneet koulutuksen ajanhukkana ja heidän aliarvioimisenaan. Myös muiden näennäisesti työllisyystilastojen kaunistelemiseen tähtäävien toimenpiteiden rahoitus ollaan leikkaamassa. Tällaisten toimenpiteiden sijasta tulee löytää ratkaisuja, jotka kohentavat työttömän tilannetta käytännössä pidemmäksi aikaa.

Herra puhemies! Elinkeinoelämä on jo pitkään tuonut esille huolensa siitä, ettei käytännön töiden tekijöitä tule olemaan riittävästi. Suurin osa nuorista on hankkinut ja on hankkimassa korkeakoulututkinnon. Työmarkkinoilla tämä näkyy siinä, että yhä enemmän korkeasti koulutettuja ihmisiä on työttömänä ja toisaalta käytännön töiden tekijöistä usealla alalla on huutava pula. Eri aloille koulutettavien määrän tulee nykyistä paremmin perustua yritysten ja koko yhteiskunnan työvoimatarpeisiin. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tarvitaan nyt radikaaleja toimenpiteitä, ja näihin onneksi hallitus onkin jo ryhtynyt ja ryhtymässä. Opiskelijoita on koulutettava vastaamaan yritysten ja julkisen sektorin todellisia tarpeita. Ammatillisessa koulutuksessa käytännön harjoittelua on lisättävä sekä osaavamman työvoiman että myös opiskelijoiden motivaation varmistamiseksi. Eräs jo toteutettu toimenpide tai toteuttamisasteella oleva toimenpide on oppisopimuskoulutusjärjestelmän yksinkertaistaminen.

Ja vielä lopuksi, herra puhemies, polttoaineverotuksesta. Hallituksen esitystä polttoaineverotuksen korottamisesta sekä dieselin että bensiinin osalta on perusteltu ympäristösyin. Positiivista on se, että nyt ryhdytään siirtymään kohti auton käytön verotusta. Dieselveron korottaminen on kuitenkin ongelmallinen ratkaisu monessakin suhteessa. Dieselautot ovat monesti bensiiniautoja ympäristöystävällisempiä nimenomaan sen takia, että ne kuluttavat vähemmän. Näin ollen dieselautojen käytön tulisi olla myöskin verotuksen näkökulmasta kannattavampaa. Lisäksi dieselpolttonesteveron korotus iskee pahimmin raskaaseen liikenteeseen, jonka kannattavuus on jo tähänkin asti ollut veitsenterällä. Se tulee myös vaikuttamaan vääjäämättä kuluttajahintoja nostavasti, koska yritykset siirtävät tietysti kuljetuskustannusten nousun osittain myös kuluttajan maksettavaksi. Ongelmallista on myös se, että viime vuosien aikana on kannustettu erilaisin ratkaisuin kuluttajia hankkimaan dieselautoja ja nyt veroratkaisuin heitä siitä rokotetaan. Positiivista kuitenkin tässä kaikessa on se, että korotus jäi aiotusta 7 sentistä noin 4 sentin tasolle.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on kaksi päivää käyty budjetin lähetekeskustelua ja on käytetty hyvin paljon ansiokkaita puheenvuoroja eri näkökulmista. Näyttää olevan ilmeistä, niin kuin joka syksy, että hallitusryhmät ja hallituspuolueet puolustavat budjettia ja vastaavasti oppositio hyökkää. Viime syksyyn verrattuna hyökkäävä ja puolustava laita ovat vain vaihtuneet.

Oikeastaan tässä omassa puheenvuorossani keskityn ajanpuutteen vuoksi kahteen asiaan, joita tarkastelen lähemmin. Ensinnä on nuorten syrjäytyminen, josta on puhuttu viime aikoina hyvinkin paljon. Se on vakava yhteiskunnallinen ongelma, jonka seuraukset ovat kauaskantoisia. Tällä hetkellä arvioidaan, että reilu kymmenesosa alle 25-vuotiaista nuorista jää ilman opiskelu- ja työpaikkaa. Nuorten sosiaaliset ongelmat näkyvät jo kouluaikana. Ne näkyvät muun muassa erityisopetuksen tarpeen voimakkaana kasvuna. Esimerkiksi kokoaikaisessa erityisopetuksessa oli vuoden 2006 syksyllä lähes 50 000 nuorta. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 11,2 prosenttia. Jos oppilaalla on jo peruskoulussa sosiaalisia ongelmia, se kasvattaa riskiä syrjäytyä vanhempana. Kouluille tulisi taata paremmat resurssit auttaa ongelmista kärsivää oppilasta esimerkiksi lisäämällä tarvittavaa henkilöstöä ja ohjeistamalla opettajia ohjaamaan oppilas ammattiauttajien luo aina, kun ongelmia on nähtävillä.

Syrjäytymisen on usein todettu olevan perinnöllistä. Koti on tietysti avainasemassa siinä, millaiset eväät ja asenteet se lapselleen antaa. Vanhemmat ovat lapselle esimerkkejä, miten maailmassa eletään ja ollaan. Jos vanhempien tapa olla on passiivinen ja toivoton, se siirtyy usein myös lapselle. Siksi työttömien mahdollisuutta työllistyä on tehostettava. Samoin lapselle, joka elää perheessä, jossa on päihderiippuvaisia tai mielenterveysongelmista kärsiviä aikuisia, tulee tarjota kodin ulkopuolista tukea.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat myös lisääntyneet. Niiden hoitaminen on asia, jossa ei pidä säästää. Riittävällä hoidolla ja varsinkin riittävän aikaisessa vaiheessa ongelmiin puuttumalla on mahdollista auttaa nuorta selviytymään tasapainoiseen aikuiseen elämään. Esimerkiksi lievän masennuksen hoitaminen on huomattavasti helpompaa kuin vakavaksi muuttuneen masennuksen. Lisäksi kouluissa pitäisi antaa enemmän tietoa nuorille mielenterveyden ongelmista, jotta he itse oppisivat huomaamaan merkit ajoissa ja tietäisivät, mistä apua on saatavilla.

Opinnonohjausta olisi lisättävä ja tehostettava kouluissa. Nuoren kanssa olisi hyvä henkilökohtaisesti käydä läpi tämän vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita ja miettiä, mikä olisi tälle parhaiten soveltuva opiskelupaikka ja ammatti. Tokihan tätä tehdään kouluissa jo nyt, mutta resurssit ovat vain pienet. Totta on, että nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen nielee rahaa, mutta siitä olemme varmasti yksimielisiä, että nuoriin kannattaa sijoittaa. He jatkavat meidän jälkeemme yhteiskunnan pyörittämistä, ja sitä paitsi, kuinka paljon rahaa säästetäänkään tulevaisuudessa, jos syrjäytymisestä aiheutuvat kulut saadaan pienenemään. Nuorten tulevaisuus on myös meidän tulevaisuutemme.

Arvoisa herra puhemies! Tierahat uhkaavat jäädä jälleen pieniksi. Olen tästä asiasta hyvin usein puhunut enkä malta olla tässäkään yhteydessä puuttumatta tähän samaan asiaan. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen määrärahoja on supistettu. Jotenkin tämä tuntuu ihmeelliseltä, sillä hallitusohjelmassa luvataan kehittää syrjäisen maaseudun infrastruktuuria ja kiinnittää huomiota yksityisteihin. Yksityistienpidossa on jo pitkään ollut suuri rahoitusvaje, joka tuntuu vain jatkuvan. Esityksessä yksityisteitä avustettaisiin vain 13 miljoonalla eurolla. Tämä on peräti 8 prosenttia vähemmän kuin tämän vuoden lopullisessa talousarviossa.

Olisin odottanut valtiovarainministeriöltä vähintään 20 miljoonan euron esitystä. Eduskunnan on nähtävästi jälleen puututtava esitettyyn määrärahaan, kuten viime vuonnakin, jolloin sitä nostettiin budjettikäsittelyn yhteydessä 2 miljoonalla eurolla. Tällöin summa nousi 14,2 miljoonaan euroon. Jos halutaan saada jotain aikaan, niin tarvitaan noin 25—30 miljoonaa euroa.

Rahoituksen vähäisyydestä johtuen maamme yksityistieverkko on huonossa kunnossa ja kunto heikkenee nopeasti. Osa yksityisteistä on jopa kulkukelvottomia. Tämä perustieverkosto on rakennettu nykykuntoon 1960-luvulla, joten se on elinkaarensa päässä. Tämä näkyy myös siltojen korjaustarpeen kasvamisena. Siltojen kannattavuutta on jouduttu alentamaan ja teitä katkaisemaan siltojen kohdalla. Koko tässä verkostossa tikittää aikapommi, joka odottaa vain pamahtamista, ja näillä eväillä tästä pommista ei tule suutaria, vaan se räjähtää ajallaan silmille.

Arvoisa puhemies! Yksityistieverkoston rappeutuminen on suuri vahinko, sillä yksityistiet muodostavat koko tieverkostomme rungon. Yksityisteiden määrä on arviolta noin 350 000 kilometriä. Jos kaikki maamme tiet ja kadut laitettaisiin jonoon, niin neljästä kilometristä kolme olisi yksityisteitä. Kysymys ei ole mistään vähäpätöisestä asiasta, vaan hyvin merkittävästä, monia ihmisiä ja ammattiryhmiä koskettavasta tieverkosta. Maaseudulla yksityisteiden varressa asuu puoli miljoonaa ihmistä. Myös moni kaupunkien ja taajamien asemakaava-alueen omakotitalokin on katumaisen yksityistien varrella. Samoin valtaosa maamme 400 000 kesäasunnosta sijaitsee yksityistien varressa tai sen vaikutuspiirissä.

Peruselinkeinoelämällemme yksityistieverkolla on erittäin suuri merkitys. Puutavarasta yli 90 prosenttia lähtee yksityistien varrelta kuorma-autolla joko suoraan tehtaisiin tai rautateiden varteen. Myös energiaksi tarvittavan turpeen tai hakkeen kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti yksityisteitä pitkin. Maatalouden kannalta yksityisteiden kunnolla on tärkeä merkitys. Maidon kuljetus ja muut elintarviketeollisuuteen liittyvät kuljetukset käyttävät päivittäin yksityisteitä. Unohtaa ei sovi myöskään koulukuljetuksia, kirjastoautoja, kauppa-autoja, palo- ja pelastusautoja sekä lukemattomia muita kuljetuksia ja palveluita, joita yksityisteiden varrella asuvat ihmiset päivittäin tarvitsevat.

Toimiva ja kunnossa oleva tieverkosto on osa suomalaista kansallisvarallisuutta. Myös kansalaisten yhdenvertainen kohtelu asuinpaikasta riippumatta on arvo, jota pitää aina kaikin tavoin puolustaa. Yhdenvertaisen kohtelun yksi perusasioita on harvaanasutussa maassa kaikkina vuodenaikoina liikennöitävässä kunnossa oleva tieverkosto. Tästä kansalaisten perusoikeudesta pitää valtiovallan kantaa tulevaisuudessa entistä suurempaa huolta.

Esko Kiviranta  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen työskentely on alkanut hyvin. Hallituspuolueiden antamia vaalilupauksia on lähdetty toteuttamaan määrätietoisesti. Korkeasuhdanne jatkuu edelleen, ja kokonaistuotannon kasvu näyttää pysyvän hyvänä myös ensi vuonna. Kansainvälinen kysyntä on verraten vahvaa, ja vientimäärien kasvu näyttää pysyvän vähintäänkin kohtuullisena. Myönteisiä asioita ovat myös työttömyysasteen painuminen ennakoitua matalammaksi sekä julkisen talouden hyvä rahoitusasema. Valtionvelka on ensi vuoden lopussa enää runsaat 29 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun tämä prosenttiluku oli korkeimmillaan yli 60. Poliittisen päätöksenteon keskeistä tehtävää, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, pystytään näissä olosuhteissa vastuullisesti toteuttamaan.

Kuntatalouden kannalta merkittävin muutos ensi vuoden budjettiesityksessä on, että kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus samoin kuin valtionosuuksien indeksitarkistukset toteutetaan täysimääräisesti 1.1.2008 lähtien. Veronmenetykset kompensoidaan kunnille viime eduskuntakauden tapaan täysimääräisesti. Kuntien verotulojen kasvu jatkuu vuonna 2008 nopeana, kun talouskasvun ennakoidaan pysyvän vahvana ja ansiotason nousu koko kansantalouden tasolla kasvattaa kunnallisveropohjaa. Kokonaistasolla edellytykset tasapainoiselle kuntataloudelle ovat olemassa.

Ansiotulon varsinaisista veronkevennyksistä sovitaan vaalikauden puolivälitarkastuksessa. Nyt tyydytään pitämään verotuksen taso ennallaan. Hallitus haluaa ensin nähdä, millaiseksi palkka- ja talouskehitys vuoteen 2009 muodostuu. Myös ruuan arvonlisäveron alentaminen säästetään lokakuun alkuun 2009. Alennus tasoittaa kansainvälisistä syistä alkanutta ruuan hinnannousua. Heti ensi vuoden alusta toteutetaan eläkkeensaajille vaaleissa annetut verolupaukset, samoin yksityisvarallisuuden perintöverotuksen kevennykset.

Perintö- ja lahjaveroasteikon alarajat eriytetään. Tällä hetkellä veronalaisen perinnön ja lahjan alaraja on sama eli 3 400 euroa. Ensi vuoden alusta lähtien perinnön veronalaisuus alkaa 20 000 eurosta, lahjan veronalaisuus 4 000 eurosta. Monet puhuvat vain siitä, että alle 20 000 euron perinnöistä tulee verovapaita, mutta mielestäni aivan yhtä tärkeää on se, että nekin perinnöt, jotka ovat 20 000 euroa tai suurempia, vapautuvat perintöverosta 3 400 euron ja 20 000 euron väliseltä osalta.

Arvoisa puhemies! Yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpottamaan tarkoitetun perintö- ja lahjaveroesityksen valmisteluun hallitus tarvitsee vielä puolisen vuotta. Eduskunnalle luvataan tätä koskeva esitys ensi helmikuun aikana. Tästä ei esityksen antaminen saa enää viivästyä. Uudistuksen yksityiskohtaisilla poliittisilla linjauksilla on jo kiire. Virkamiesvalmistelulle ei ole näiden puuttuessa järkeviä edellytyksiä.

Merkittävimpiin ongelmakohtiin näyttää kuuluvan huojennukseen oikeutetun metsätilayrittäjän määrittely. Jos hallitusohjelman mukaisen yrittäjyyden ei katsota toteutuvan pelkästään metsätalouden tuloveron tai metsänhoitomaksun maksamisen perusteella, jää nykylainsäädännöstä vaihtoehdoksi lähinnä metsätilayrittäjyyden osviitan hakeminen maatalousyrittäjien eläkelaista. Vaihtoehtona on tietenkin myös kehittää perintö- ja lahjaverolakiin ikioma metsätilayrittäjän määritelmä.

Hallituksessa on tiettävästi poliittista tahtoa siihen, että sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverovapautusta sovellettaisiin takautuvasti ensi vuoden alusta lähtien, vaikka se tulisi voimaan vasta ensi vuoden kesäkuun alussa. Täysi hyöty tällaisesta takautuvuudesta saadaan kuitenkin vain siinä tapauksessa, että uudistuksen keskeinen sisältö on tiedossa hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta. Sukupolvenvaihdoksia ei enää voi pitää pysähdyksissä kovin pitkään.

Arvoisa puhemies! Keskusta—oikeisto-hallituksen syntyminen mahdollisti myös opintorahan korotuksen 1.9.2008 alkaen vähintään 15 prosentilla. Korotuspäätös on ensimmäinen sen jälkeen, kun opintorahajärjestelmä luotiin pääministeri Esko Ahon hallituksen aikana 15 vuotta sitten. Tärkeää on myös opiskelijoiden tulorajojen korotus 30 prosentilla. Näin vältetään kohtuutonta opintorahan takaisinperintää.

Ikäluokkien pienenemisestä johtuvaa opetustoimen säästöä ei oteta pois, vaan se saadaan käyttää opetusryhmien koon pitämiseen oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisena. Myös tuki- ja erityisopetusta vahvistetaan. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään 2 200 paikalla, oppisopimuskoulutuksen opiskelijapaikkoja 2 100 paikalla. Nämä ovat erittäin hyviä päätöksiä.

Yrityksen perustamista helpottava starttiraha vakinaistetaan.

Arvoisa puhemies! Perustienpidon korkea taso edistää teiden pysymistä kunnossa myös pitkällä tähtäyksellä. Johdonmukaisen liikennepolitiikan tulee perustua siihen, että olemassa oleva väylästö pidetään kunnossa silloinkin, kun uudet tärkeät väylähankkeet vaativat paljon rahoitusta. Nykyisellä rahoitustasolla tiestön kunto on vaarassa yhä heiketä. Tiehallinnon pääjohtaja Jukka Hirvelä arvioi STT:lle 28.7.2007 antamassaan haastattelussa, että Suomen teiden vuosittaisia korjauskustannuksia saataisiin alennetuksi, jos perustienpitoon annettaisiin enemmän rahaa. Pääjohtaja kertoo, että kymmenessä vuodessa liikenteen määrä teillä on kasvanut 30 prosenttia. Samana aikana Tiehallinnon rahoitus on laskenut.

Ongelma on siinä, että teitä ei voida pitää huoltokustannusten kannalta optimaalisessa kunnossa. Pääjohtaja Hirvelän mukaan syntyy ilmiö, jota hän kutsuu "katonpaikkaukseksi". Yksi esimerkki paikkailuoperaatioista on urien täyttäminen, jolla koko tien päällystämistä voidaan lykätä hieman eteenpäin. Vuoden 2008 talousarvioesityksen mukainen perustienpidon rahoitus riittänee nykykunnon säilyttämiseen noin 13 500 kilometrin pituisella päätieverkolla, mutta alemman tieverkon ja siltojen kunto heikkenisivät edelleen.

Eduskunnalle ensi kevätistuntokaudella annettava liikennepoliittinen selonteko sisältää liikennejärjestelmän kokonaisuuteen perustuvan kehittämis- ja investointiohjelman, jonka aikajänteenä 10—15 vuotta. Lisäksi laaditaan koko vaalikauden kattava väyläinvestointiohjelma. Varsinais-Suomen kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa Valtatie 8:n parantamisen käynnistyminen toden teolla. Myös Turun ja Tampereen välisen Valtatie 9:n liikenneturvallisuuden parantamisen tulee sisältyä väyläinvestointiohjelmaan, onhan tämä tie tilastojen mukaan valtateistä turvattomin. Tässä toivoisin yhteistyötä muun muassa pirkanmaalaisten kansanedustajien kanssa. Salon itäinen ohikulkutie on samoin sisällytettävä ohjelmaan.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi aluepolitiikan tehostaminen erityisesti heikoimmilla alueilla, suurkaupunkipolitiikan vahvistaminen ja metropolipolitiikan käynnistäminen. Lisäksi ohjelmassa todetaan muun muassa seuraavaa: "Hallitus edistää harvaan asutun ja syrjäisen maaseudun kehittämistä mm. parantaen maaseutuelinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tukien maaseudun palveluja, turvallisuutta, työllisyyttä ja yrittäjyyttä, etätyön mahdollisuuksia sekä toimivaa infrastruktuuria. Aluekehityksen seurantaryhmä laatii hallituskauden puolivälissä myös arvion em. alueiden kehityksestä." Yhdeksi tavoitteeksi on mainittu myös alueiden välisten kehityserojen kaventaminen. Nämä ovat kovia tavoitteita ja haasteita, mikäli ne aiotaan toteuttaa.

Täällä on ruodittavana nyt ensi vuoden valtion talousarvio. Muutamassa oppositiopuheenvuorossa nostettiin esille myös aluepoliittinen ulottuvuus, ja itsekin pidän tärkeänä, että se on koko hallituksen haaste, miten toteuttaa kirjatut aluepoliittiset tavoitteet. Avoimessa markkinataloudessa yritykset valitsevat optimaaliset sijoituspaikat ja ihmiset muuttavat omien mieltymystensä ja faktojen mukaan. Näin ollen valtion keinot vaikuttaa aluekehitykseen ovat aiempaa rajallisemmat. Kuitenkin pidän erityisen tärkeänä, että tasapainoisen aluekehityksen tavoitteesta ei tingitä eikä luovuta vaan päinvastoin haetaan keinoja, miten sitä voidaan edistää.

Budjetin aluepoliittisten vaikutusten arviointiin tulee mielestäni kiinnittää määrätietoista huomiota. Samalla tulee varoa, ettei valtion omin toimin vetäydytä syrjäisiltä alueilta. Tästä valitettavasti on eräitä esimerkkejä valtion paikallispalveluitten osalta. Korvikkeeksi tarjotut kuntakohtaiset monipalvelupisteet ovat vielä valitettavasti monilta osin teoriaa. Kysyä voi myös, kuinka koulutuspolitiikassa huomioidaan alueiden tasapuolinen kehitys. Mielestäni erittäin huonosti tähän ajatteluun sopii eilinen esitys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Kajaanissa ja Savonlinnassa. Ne ovat huonoja esimerkkejä, mikäli ne toteutetaan, koska niiden alueellinen vaikutus on negatiivinen.

Ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen aloituspaikkojen eräänlainen uusjako, joka on ilmeisesti tulevaisuudessa tulossa, on myöskin suuri uhka kasvukeskusten ulkopuolisille alueille. Tasapainoisella koulutustarjonnalla maakunnissa tuettaisiin hyvin ja oikeastaan parhaiten seutukuntien kehitystä. Vastaavasti aluekeskuksissa olevat ammattikorkeakoulut ovat hyvin merkittäviä aluekehittäjiä. Tässä mielessä tulevien vuosien koulutuspolitiikan linjoilla tulee olemaan ennennäkemättömän suuri vaikutus Suomen alueelliseen kehitykseen.

Liikenneverkoston kehitys muodostaa erään aluekehityksen perustan. Hallituskaudella olisi tärkeää nostaa profiilia myöskin aluepoliittisesti merkittävien hankkeitten toteuttamisessa tulevien vuosien aikana. Otan esimerkiksi Oulu—Seinäjoki-ratayhteyden, joka on nyt jäämässä pienten määrärahojen vuoksi aika olemattoman kehityksen kohteeksi. Se on kuitenkin Pohjois-Suomen kehityksen kannalta äärettömän iso hanke, koska liikenteellisesti tältä osin Pohjois-Suomi ei ole tasavertaisessa asemassa. (Ed. Saarinen: Koko Suomen kannalta!)

Samalla tavalla paljon puhutut tierahat merkitsevät paljon maakunnille. Pidän tärkeänä, että liikennepoliittisen selonteon yhteydessä kyettäisiin löytämään uusia rahoitusmalleja näitten isojen liikennehankkeitten toteuttamiseen, jotta meille jäisi enemmän rahaa perustienpitoon ja yksityisteille. Tässä ed. Ahonen käytti erinomaisen liikennepoliittisen puheenvuoron, jossa hän perusteli muun muassa yksityisteitten tarvetta, ja tähän perusteluun on helppo yhtyä.

Ilmastopolitiikan haasteita ollaan tiedostamassa myös maakunnissa. Tässä piilee kuitenkin eräänlainen aluekehityksenkin negatiivinen uhka. Nimittäin kuljetuskustannukset ja työssäkäynnin tai asioinnin kulut kasvavat eniten pitkien matkojen alueilla. Näillä alueilla ei ole useinkaan vaihtoehtoisia joukkoliikennemuotoja, joita kyllä tarjotaan vaihtoehdoksi, mutta se ei ole valitettavasti realiteetti moneltakaan osin.

Arvoisa puhemies! Iso kysymysmerkki liittyy myös kuntien palveluihin. Hallitus lisää kyllä tuntuvasti ensi vuonna kuntarahoitusta, ja nopeasti kasvavat verotulot tulevat tuomaan helpotusta kuntatalouteen. Paras-hankkeessa ollaan pääsemässä toivon mukaan nopeasti paneutumaan palvelutuotannon sisältöihin. Se merkitsee hyvien käytäntöjen levittämistä kuntakentän sisällä, kilpailun lisäämistä kunnallisten palveluiden tuottamisessa ja vaihtoehtoisia palvelun tarjoamistapoja. Näillä voidaan vaikuttaa kustannuskehitykseen oleellisella tavalla.

Yksi oleellinen asia, joka ratkaistaan tämän hallituskauden aikana, on uuden kuntien valtionosuusjärjestelmän sisältö. Se on hyvin tärkeä asia syrjäistenkin kuntien kannalta, kuinka se huomioi näitten erityispiirteet: ikääntymisen, muuttotappion jne., muut erityissyyt. Se tulee ratkaisemaan, miten rahoituspohja jatkossa voidaan turvata.

Maa- ja metsätaloudessa tulevaisuudennäkymät ovat parantuneet. Puukaupan tilanne on hyvä, kunhan riittävistä Kemera-varoista huolehditaan. Maatalouden tuottajahinnat näyttävät kehittyvän maailmanmarkkinahintojen vetoavulla oikeaan suuntaan, ja bioenergiasta löytyy paljon myönteistä.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa sitä, että hallituksen täytyy huolehtia siitä, että hallitusohjelmaan kirjattu aluepoliittinen näkökohta otetaan huomioon, ja erityinen huomio pitää kiinnittää ensi kevään kehysratkaisuihin, joissa sitten suuret linjat valtiontaloudessa jälleen luodaan tuleville vuosille.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakankaan erinomaisen asiapitoiseen puheeseen tekee mieli yhtyä. En käy näitä asioita toistamaan, joita hän sanoi. Ne oli niin erinomaisesti siinä tuotu esille. Alleviivaan kysymystä alempiasteisesta tieverkosta ja yksityisteistä. Totean valtion budjetin olevan realistinen, budjetin, jonka kanssa voimme käydä luottavasti tulevaan vuoteen.

Perintöveron poistaminen lähiomaisilta sillä tavalla kuin hallitus esittää, näihin rajoihin saakka, mitkä on julkituotu, on hyvä asia. Toivon, että tässä voitaisiin edetä siten, että perintövero lähiomaisilta voitaisiin poistaa tuntuvasti suurempaankin summaan saakka. Äsken otti minuun yhteyttä Uudestakaupungista eräs eläkeläismies, joka on tehnyt palkkatyötä sekä Suomessa että Ruotsissa — varmasti hän on ottanut moniin muihinkin kollegoihin yhteyttä — ja kertoi, että hän saa semmoisen kuutisensataa euroa kuukaudessa eläkettä. Hän sanoi asuvansa omistusasunnossa ja toi uhkakuvan esille, että jos hänen puolisonsa kuolee, hänelle tulee vaikeuksia asua omassa kodissaan tämän jälkeen huolimatta tästäkin perintöveron korjauksesta, jonka nyt saamme.

Edelleen ed. Kiviranta toi täällä esille kysymyksen metsätilan määrittelystä perintöverouudistuksessa. Minusta hyvä määritelmä metsätilalle on "se, mistä on maksettava metsänhoitomaksua" tai "se, mistä asianomainen voi saada metsänhoitomaksun vapautuksen". Elikkä se raja, missä metsänhoitomaksuvelvollisuus kulkee, minusta olisi selkeä määritelmä metsätilalle. Kaikki muut määritelmät ovat ontuvia ja keinotekoisia. Todella toivon, että tässä perintöveron poistamisessa lähiomaisilta voidaan edetä nopeaa tahtia, sillä todellakin on kysymys moneen kertaan verotetusta omaisuudesta. Minusta on kansakunnan eheyden kannalta hyvä, että kansalaiset voivat myös kartuttaa varallisuuttaan.

Tämän päivän Taloussanomissa on ollut talouspoliittinen uutinen, jossa todetaan, että peräti 28 prosenttia suomalaisista ei ole varautunut taloudellisesti tulevaisuuteen millään lailla. Vaikka Suomen talous näyttää tällä hetkellä hetkellisesti hyvältä, niin taloudellista varautumista tarvitaan. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan alkavat työeläkkeet ovat tulevaisuudessa 40—50 prosenttia viimeisten työskentelyvuosien palkasta. Jos henkilö työskentelee 63—65-vuotiaaksi, riittääkö tämä? Ihmisten pitäisi tätä miettiä rehellisesti. Yhteiskunnassa meidän tulisi aidosti edistää sitä, että ihmiset voivat myös kartuttaa varallisuutta, turvata elämäänsä ja sitä kautta toimeentuloaan. Pidän tätä tarpeellisena asiana.

Arvoisa puhemies! Tuon vielä liikenneinfrasta esille erityisesti maamme poikittaisyhteydet. Yleensä me ajattelemme yhteyksiä pääkaupungista ja pääkaupunkiin. Haapamäelle tuli rautatie 125 vuotta sitten, ja tutustuin valtiopäiväasiakirjoihin ja historiaan silloisista radanrakentamisen periaatteista. Hämmästyin, kuinka silloin keskuspaikka oli todella suunnittelussa Pietari. Ajateltiin, kuinka Suomeen luodaan viuhkamainen rautatieverkosto Pietarista käsin. Nyt me olemme liian paljon ajatelleet vain yhteyksiä pääkaupungista käsin ja olemme unohtaneet verkoston, jossa tarvitaan myös toimivia poikittaisyhteyksiä.

Näkisin, että poikkirata Parikkalasta Savonlinnan, Huutokosken, Pieksämäen, Jyväskylän, Haapamäen kautta joko Vaasaan tai Poriin on todella vaihtoehto, joka tulisi ottaa entistä enemmän huomioon. Hallitukselle on annettava tunnustusta, että heikoin lenkki tässä radassa eli Savonlinna—Huutokoski saa rahoituksen. Annan tästä täyden tunnustuksen liikenneministerille ja hallitukselle.

Toivon, että myös vastaavat maantieyhteydet saataisiin siihen kuntoon, mitä kansainvälinen liikenne poikki keskisen Suomen, yli Merenkurkun, yli Pohjanlahden, kautta Ruotsin ja Norjan Atlantille voisi merkitä. Taustalla voisi olla se mahdollisuus, johon täällä on Venäjästä puheen ollen viitattu ja joka oli tsaarin aikana: Pietarista ja kauempaakin yhteys keskisen Suomen ja keskisen Skandinavian kautta Atlantille saakka.

Arvoisa puhemies! Toivon, että voitaisiin kiinnittää huomiota myös siihen, että kunnat saavat riittävät valtionosuudet turvatessaan kansalaisten perustarpeet. Tähän tulee voida panostaa hyvin määrätietoisesti. Toivon, että meillä säilyy myös inhimillinen näkökulma numeroitten läpi ja voimme katsoa sitä tarkoitusta, mitä varten budjetti on laadittu, niitten ihmisten kannalta, joita se koskettaa.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Aivan aluksi on ehkä syytä todeta, että sisäasiainministeriössä tapahtuvien hallitusohjelman mukaisten muutosten myötä ministeriön toimiala keskittyy entistä enemmän sisäiseen turvallisuuteen ja maahanmuuttokysymyksiin. Ensi vuoden talousarvioesitys luonnollisesti rakentuu tälle pohjalle. Hallituksen esityksessä vuoden 2008 talousarvioksi vahvistetaan sisäisen turvallisuuden toimintaedellytyksiä sekä kootaan maahanmuutto- ja kotoutusasiat sisäasiainhallintoon. Kaiken kaikkiaan sisäasiainministeriön hallinnonalan kokonaismenot vuodelle 2008 ovat 1 073 753 euroa. Henkilöstön kokonaismäärä on 15 481 henkilöä, siis varsin merkittävä määrä. (Ed. Rajamäki: Tulikohan kuntien palomiehet mukaan?)

Sisäasiainministeriö on talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut toiminnalleen alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2008. Poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeään sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäiselle turvallisuudelle laaditaan uusi ohjelma, jossa määritellään sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti. Tämä työ on jo käynnistynyt. Poliisitoimen osalta painotetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, ääriliikkeiden nousun estämistä, terrorismintorjuntaa, lähisuhdeväkivallan sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan estämistä. Lisäksi sisäasiainministeriö osallistuu myös uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun. Myös siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien kehittämiseen panostetaan.

Sisäasiainhallinnon tuottavuutta parannetaan keskittämällä yhteisiä toimintoja palvelukeskuksiin ja hallintoon perustetaan poliisin tietohallintokeskuksen pohjalta sen tehtäväaluetta laajentaen hallinnonalan uusi yhteinen biotekniikkakeskus Haltik, joka aloittaa toimintansa maaliskuun alussa 2008 Rovaniemellä.

Tietoverkkojen turvallisuutta parannetaan. Tähän tarkoitukseen on varattu määrärahoja 5,8 miljoonaa euroa.

Poliisin hallintorakenteen uudistamista jatketaan niin, että uudistukset toteutetaan vuonna 2009. Tavoitteena on, että poliisilaitosten määrä vähenee 90:stä 24:ään. Nykyistä suuremmat poliisilaitosten alueet koostuvat nykyisistä kihlakunnista. Uudistuksen tavoitteena on siirtää voimavaroja hallinnosta palveluihin, varmistaa poliisipalvelujen saatavuus koko maassa ja turvata ruotsinkieliset poliisipalvelut. Samalla huolehditaan siitä, että resursseja kyetään kohdistamaan niin rikostutkintaan kuin kenttätehtäviinkin. Esitys poliisipiirijaoksi on parhaillaan hallintovaliokunnassa, joka saa asiasta selvitykset ja kuulee myös asiantuntijoita. Päätöksen asiasta tulee tekemään valtioneuvosto.

Kihlakuntavirastojärjestelmä lakkautetaan vuoden 2008 alusta. Samalla kihlakunnanvirastojen yhteinen henkilöstö siirretään pääosin poliisin palvelukseen. Siirto tarkoittaa käytännössä 185 henkilötyövuoden siirtymää poliisitoimen momentille. Kihlakuntajärjestelmän purkamisesta aiheutuviin kertaluonteisiin menoihin on varattu 3,7 miljoonaa euroa.

Poliisihallinnon rakenneuudistusta jatketaan poliisin ylijohtoon, lääninjohtoihin, valtakunnallisiin yksiköihin sekä Helsingin poliisilaitokseen. Myös poliisin henkilöstötarpeesta tehdään pitkän aikavälin suunnitelma, joka mahdollistaa poliisin toiminnan vakiinnuttamisen. Hallitusohjelman mukaisesti tulen käynnistämään ensi tilassa selvityksen, jolla kartoitetaan sisäisen turvallisuuden, erityisesti poliisin, henkilöstötarpeet.

Talousarviossa poliisin henkilöstömäärän tavoitteeksi ensi vuodelle on asetettu 10 675 henkeä. Poliisimiehien, naiset mukaan lukien, lukumäärä on 7 580, eli taso on sama kuin kuluvan vuoden arviossa. Tuottavuustavoitteena on otettu huomioon 262 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuusohjelman vuoksi.

Tuottavuusohjelmastahan on sovittu jo edellisen hallituksen aikana. Ohjelmaa on tarkoitus tarkastella lokakuussa, ja henkilökohtaisesti toivon, että sisäasiainministeriön osalta voitaisiin tavoitetta lieventää. Tuottavuuden lisääminen on kaiken kaikkiaan välttämätöntä, ja on selvää, että näihin ratkaisuihin pyritään. Poliisin hallintorakenteen uudistaminen tulee parantamaan tuottavuutta, mutta vaikutukset eivät tältä osin ole nähtävissä vielä tässä vaiheessa vaan vasta vaalikauden loppupuolelta lukien.

Sisäasiainministeriön suurimpana haasteena pidän poliisin toimintamenojen riittävyyttä. Ottaen huomioon poliisin huomattavat panostukset hallintorakenteiden virtaviivaistamiseen on tärkeää, että poliisin toimintamenot saatetaan kestävälle tasolle. Poliisin toimitilahankkeisiin on varattu lisärahoitusta 3,1 miljoonaa euroa, sekä teleyrityksille maksettaviin korvauksiin teletunnistetietojen tallentamisesta aiheutuviin investointeihin on varattu 6 miljoonaa euroa.

Rajavartiolaitoksen osalta muutama huomio. Rajavartiolaitoksen toiminnallisia valmiuksia parannetaan aloittamalla kevyiden helikoptereiden ja partioveneiden uusiminen. Kalustohankkeiden kokonaiskustannukset vuosille 2008—2011 ovat 23,5 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitoksen kiinteistövarallisuudesta pääosa siirretään Senaatti-kiinteistöjen hallintaan 1.1.2008 lukien ja kiinteistönhallinnan siirrosta aiheutuviin lisämenoihin on varattu 4 miljoonaa euroa määrärahaa.

Pelastustoimen ja hätäkeskusten osalta muutamia arvioita. Pelastustoimessa panostetaan onnettomuuksien ehkäisyyn ja asumisturvallisuuden parantamiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman painopisteiden mukaisesti. Hätäkeskusten tietojärjestelmiä kehitetään ja niiden toimintavarmuus ja nopeus varmistetaan. Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen palvelukyvyn ja toiminnan laatutason turvaamiseksi Hätäkeskuslaitoksen toimintamäärärahaa korotetaan väliaikaisesti 2 miljoonalla eurolla vuosina 2008 ja 2009.

Arvoisa puhemies! Ei tässä ole kovin montaa riviä. Jos sallitte minulle pienen ylityksen, niin olen mahdollisimman nopea siten, että kaikki kuitenkin toivottavasti saavat selvää vielä puheesta.

Tämä mahdollistaa henkilötyövuosien määrän vahvistamisen väliaikaisesti 40 henkilötyövuodella. Hätäkeskuslaitoksen johtamisjärjestelmän parantamiseen on varattu 2 miljoonaa euroa kertaluontoisesti, ja hallitus on myös varannut tietoyhteiskuntarahoista yli 6 miljoonaa euroa hätäkeskuksen tietojärjestelmähankkeiden toteuttamiseen. Lisäresurssit parantavat merkittävästi Hätäkeskuslaitosten palvelukykyä ja toiminnan laatutasoa. Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta tulee vielä tämän syksyn aikana eduskunnalle selonteko, ja siinä yhteydessä hätäkeskuslaitoksen tilanne ja tulevaisuus tulevat arvioiduiksi kokonaisuudessaan.

Ja aivan lopuksi vielä: Viranomaisverkon rahoittamiseen esitetään ensi vuodelle 10:tä miljoonaa euroa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On lohdullista ja turvallista tietysti huomata, että sisäministeriön ensi vuoden talousarvio perustuu pitkälti edellisen hallituksen suorittamaan valmisteluun. Siinä on muutama poikkeus. Sisäisen turvallisuuden ohjelman osalta ei korosteta sosiaalipäivystyksen laajentamista ja talousrikollisuuden tehostamista samalla tavalla, ja sitten erityisen ongelmallinen on poliisin rahoitus. Ei edellisen hallituksen aikana hyväksytty valtiovarainministeriön tuottavuusvaatimuksia. Nyt tämän hallituksen aikana on menty hyväksymään korkeammat tuottavuusvähennykset poliisin osalle, mikä tulee tarkoittamaan vähintään 200 poliisin vähentämistä. Vuoden 2002 taso, joka pystyttiin viime hallituskaudella pitämään, on aidosti poliisin osalta uhattuna, ja siinä ei poliisipiirien yksimielisen hallintomallin kanssa näperteleminen muutamalla poliisipiirillä poiketen yksimielisestä esityksestä kyllä tule auttamaan.

Sitten toinen asia. Ei maahanmuuttohallinnon kokoaminen sisäasiainministeriön hallinnonalalle tuo sitä tavoitetta, mitä ajettiin takaa. Yksimielisesti eduskunta ja eri selvitysmiehet esittivät, että nimenomaan lisäarvoa haetaan myös turvallisuuden näkökulmasta sillä tavalla, että muun muassa satojen ulkomaalaisten katoaminen vastaanottokeskuksista kesken turvapaikkaprosessin, tämäkin tekijä, otetaan huomioon, kun sisäasiainministeriö (Puhemies: Aika!) hallinnollaan hoitaa. Nyt te olette sijoittamassa ministeri Thorsin tahdon mukaan te-keskusten yhteyteen tämän asian, toisin kuin oli linjattu viime kaudella.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri esitteli hallinnonalansa budjetin meille. Samoin meillä on ollut jo mahdollisuus kuulla ministeriön kansliapäällikköä. Näitten puheenvuorojen valossa äskeinen puheenvuoro, ed. Rajamäen, edellisen ministerin puheenvuoro, oli kyllä dynamiittia.

Nyt onkin hyvä tilaisuus tässä suoraan sisäministeriltä kysyä, voimmeko luottaa siihen, että ed. Rajamäen äskeisessä puheenvuorossaan maalailemat uhkakuvat eivät toteudu vaan että poliisipalvelut säilyvät siinä mielessä, että poliisin kenttätoiminnasta ei karsita.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Holmlund puheessaan mainitsi sisäisen turvallisuuden ohjelman ja sen jatkamisen. Se on erittäin tärkeää, ja sen tulokset tulevat varmasti olemaan merkittäviä.

Toinen asia, johon kiinnitin huomiota, on tuottavuusohjelma. Tuottavuusohjelmaa on viety läpi verrattain kaavamaisesti. Miltä osin näkisitte tarpeellisena, että tätä tuottavuusohjelmaa pitäisi nimenomaan poliisihallinnon ja sisäisen turvallisuuden osalta tarkistaa?

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelma on ihan aiheellisesti täällä herättänyt paljon kysymyksiä. Kyllä kentällä se yleinen huoli poliisitoimen osalta on juuri tässä, että tehtävät ovat lisääntyneet ja erityisesti ennalta ehkäisevään toimintaan ei nykyään tahdo olla tarpeeksi aikaa. Niin sanottua kasvollista poliisitoimintaa ei pystytä juurikaan tekemään. Monesti esitetään myös, että nämä erilaiset lupapalvelut ovat tukipalveluita, joista voi karsia, mutta täytyy ottaa myös huomioon, että silloin kun lupapalvelut pystytään hyvin hoitamaan, se vähentää sitten muuta tutkivan poliisityön tarvetta myöhemmin.

Kysyisinkin, miten nyt tässä uusien poliisipiirien resurssijaossa muun muassa otetaan huomioon kenttätyön tarve ja ennalta ehkäisevä toiminta, ja toisaalta, kuinka erilaiset etäisyydet maan eri kolkissa vaikuttavat siihen resurssijakoon, jota poliisipiirien osalta suoritetaan.

Toinen kysymys liittyy työperäiseen maahanmuuttoon. Se tarve tulee lisääntymään voimakkaasti tulevina vuosina. Kuinka aiotaan nopeuttaa tätä lupaprosessia, että työhön tulevat saisivat nykyistä nopeammin työluvan Suomeen?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kova keskittämishalu näyttää jatkuvan tälläkin hallituksella. Melkein tasan vuosi sitten käytiin edellisen hallituksen budjettiesitystä läpi. Ed. Hemmilä ja ed. Petri Salo muun muassa poliisimiehinä ampuivat ankarasti tämän suunnitelman alas, ja niin tein itsekin, ja perustelut olivat ne, että maaseudun poliisimiehet vedetään myös keskuksiin vähitellen tämän uudistuksen myötä. Kun hallinto keskitetään, niin myös poliisien työpaikat siirtyvät sinne.

Miten te turvaatte tässä järjestelmässä, että esimerkiksi Satakunnassa Kankaanpäässä taikka meillä Viitasaarella, ja puhutaan vaikka Pihtiputaalla, on myös poliisimies tulevaisuudessa eikä kaikki ole siellä keskuspaikassa? Tämä on sellainen kysymys, johon pitää saada selkeä ratkaisu, ennen kuin tällaisia suunnitelmia voi ajatella hyväksyttäväksi.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Tässä tuli nyt aika monia kysymyksiä. Yritin kerätä hieman paperille näitä, että voisin vastata keskitetysti.

Ensin sisäisen turvallisuuden ohjelmaan liittyen. Tämä nykyisen hallituksen sisäisen turvallisuuden ohjelmahan perustuu aika pitkälti edellisen hallituksen ohjelmatyön pohjalle painottaen myös uusia alueita.

Toinen kysymys oli valtionhallinnon tuottavuustavoitteet. Myös nämä ovat hyvin pitkälti viime hallituksen aikana valmisteltuja asioita. Tosiasia tietysti on se, että sisäasiainministeriöhän ei ole ollut täysin yksimielinen valtiovarainministeriön kanssa näistä asioista, mistä varmasti ed. Rajamäki on varsin hyvin tietoinen. (Ed. Rajamäki: Toivottavasti tämä perinne jatkuu!) — Perinne jatkuu entisiltä raunioilta, sanotaanko näin. (Naurua — Ed. Rajamäki: Jaa!)

Seuraavana kysymyksenä olivat tuottavuusohjelman tarkisteluun liittyvät asiat. Nythän olen tehnyt linjauksen siitä, että tuottavuusohjelma ei koske poliisien, rajavartiomiesten ja hätäkeskuspäivystäjien määrää. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että silloin tuottavuustavoitteet ja siihen liittyvät vähennykset kohdistuvat lupahallinnon työntekijöihin ja muuhun avustavaan työntekijäportaaseen. Tämä aiheuttaa tietenkin ongelmia, jos samanaikaisesti ei todellista tuottavuutta saada aikaan. Ensisijaisen tilanteen pitää tietenkin olla se, että jotta esimerkiksi lupahallinnosta voidaan selkeästi vähentää, niin meidän prosessiemme pitää olla sellaisia, jotta se ylipäätään on mahdollista. Tähän pyritään esimerkiksi erilaisin sähköisin menetelmin ja muutenkin prosesseja tarkistelemalla. Ihan yksiselitteisesti en tietenkään kaikkea voi tässä kohtaa vastata.

Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset kuuluvat ministeri Thorsille, eli tässä tilanteessa pidättäydyn vastaamasta niihin, koska ne ovat hänen hallinnonalaansa.

Nyt jo punainen valo vilkkuu. Olisin tuohon poliisipiiriuudistukseen lyhyesti vastannut. Saanko armonaikaa? (Puhemies: Puoli minuuttia!) — Kiitoksia.

Poliisin hallintorakenneuudistus eli Pora 1 -vaihehan on nyt tällä hetkellä sitten siinä tilanteessa, että hallintovaliokunta lausuu omat mielipiteensä tämän suhteen. Peruslähtökohta on ollut se, että nimenomaan resurssit kentällä turvataan. Tällä uudistuksella pyritään siihen, että hallinnosta voidaan tiivistää ja siirtää resursointia kentälle. Tämä tarkoittaa sitä — ed. Kankaanniemi pudistelee päätään — että nimenomaan tätä kautta pyrimme parempiin ratkaisuihin ja ihmisläheisten palveluiden säilymiseen ja säilyttämiseen.

Nyt kun määritellään pääpoliisiasemat kuhunkin poliisipiiriin, ne ovat hallinnollisia asemia. Käytännössä myös muut poliisiasemat tulevat tarjoamaan muilta osin samat palvelut. Lisäksi palvelupisteet ja yhteispalvelupisteet tulevat tietysti vastaamaan näihin kysymyksiin. Tämä on se toinen kokonaisuus, mikä päätetään sitten käytännössä poliisipiiriratkaisujen jälkeen.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kaikella ystävyydellä voin kyllä vakuuttaa ja uskon, että ministerikin on sen pystynyt arvioimaan, että jätin kyllä sisäministeriön huomattavasti paremmassa kunnossa kuin sain sen kokoomuslaiselta ministeriltä. Tältä osin otan vaan yhden esimerkin, talousrikostorjunnan, joka oli täysin retuperällä. 71 uutta virkaa perustettiin, täytettiin täyttämättömänä olevat virat ja pystyttiin todella monella tavalla menemään eteenpäin, mutta nämä ilmenevät varmasti.

Mutta ongelma on nyt se, että nimenomaan tuottavuuspuolella te olette lähteneet kirjauttamaan kovempia tavoitteita kuin minun riitauttamani tuottavuustavoitteet ja nämä vaarantavat toimintaa. Sen lisäksi 10 miljoonan euron määrärahat poliisin rahoitukseen puuttuvat. Lisäksi kiinnostaisi, millä tavalla olette edellisen hallituksen valmisteleman pelastushelikopteritoiminnan siirtämistä valtion budjettiin nyt vauhdittamassa. Siitähän on valtiosihteeri Kari Salmen valmistelu. Samoin, oletteko uskaltaneet kajota palomiesten eläkeiän alentamiseen, pelastustoimen suorituskykyyn kansalaisten turvallisuusnäkökohdista?

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuuluu paljon säädöksiä. Kiinnittäisin huomiota sellaiseen omituisuuteen, että ulkomainen metsästäjä, joka haluaa hankkia panoksia Suomesta, joutuu hankkimaan nimismieheltä 20 euroa maksavan luvan. Suomalaisen metsästäessä Ruotsissa ja hankkiessa sieltä vastaavaa ei tarvita. Välillisesti tämä vaikuttaa myös ulkomaalaisten muihin varusteostoihin ja heikentää siten syrjäseudulla toimivien urheilu- ja välinekauppiaiden asemaa.

Toinen, laajempi asia on se, että paineasetus, joka koskee myös niin sanottuja jauhesammuttimia, edellyttää, että ne tarkistetaan veneessä vuosittain, kiinteistöissä 2 vuoden välein. Todellisuudessa tällaista tarvetta ei enää nykymaailmassa ole, ne ovat niin korkealaatuisia. Voitaisiinko ministeriössä harkita näiden vastaavien määräaikojen ja vaatimusten nykyaikaistamista?

Tuomo Hänninen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri kertoi, Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen on valmisteltu siirtyvän Senaatti-kiinteistöille. Aikaisemmat kokemukset vastaavista siirroista ovat merkinneet Senaatti-kiinteistöjen korkean tuottotavoitteen vuoksi tilojen käyttäjien pieneneviä resursseja ja ongelmia.

Arvoisa ministeri, miten Rajavartiolaitokselle pystytään turvaamaan riittävät resurssit tärkeään toimintaan kiinteistöjen hallinnoinnin siirtyessä uudelle toimijalle?

Krista  Kiuru  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sepe, Ilmari, Aslak ja Pete sekä pari muutakin — näiden poikien yhteydessä on tuntunut olevan viime vuosina aina puhe siitä, mistä on puute, nimittäin rahasta. 90-luvun alussa on tarvittu paljon kekseliäisyyttä, jotta ensihoito on systemaattisesti laajentunut sairaaloiden päivystyspisteiden ulkopuolelle, Suomen kuntien hiekkateille, keskustojen kävelykaduille ja jopa tiettömille lappalaisille erämaille asti. Monissa maakunnissa päivystävä lääkäri on saatu liikkeelle siivekkäillä peltilinnuilla tai polttoainetta syövillä peltilehmillä. Pelastushelikopteri- ja lääkäriautotoiminnan suunnittelu julkisen rahoituksen piiriin tulemiseksi on ollut hankkeena esillä jo monia vuosia. Kysynkin nyt: Miten, milloin ja kuinka hallitus aikoo noudattaa omaa ohjelmaansa, jonka mukaan aloitetaan toimenpiteet, joiden tavoitteena on lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan turvaaminen?

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Holmlundilta poliisihallinnon uudelleenkeskittämisestä ja siitä, kuinka hyvin otetaan huomioon poliisihallinnon keskittämisen selvittämisestä vastanneen asiantuntijatyöryhmän eli Pora-työryhmän mietintö valittaessa näitä keskuspaikkoja. Sehän kiinnostaa tietysti minua kouvolalaisena edustajana, koska Pora-työryhmä on yksimielisesti asettunut kannattamaan Kouvolaa pääpoliisiaseman sijaintipaikaksi. Kouvolahan sijaitsee keskeisellä paikalla toimialuettaan, ja Kouvolan seudulla sijaitsevat lisäksi jo poliisin keskeisiin yhteistyöorganisaatioihin kuuluvat syyttäjä ja ulosottovirastot, Kaakkois-Suomen hätäkeskus, keskusrikospoliisi, liikkuva poliisi, Poliisin tekniikkakeskus sekä Puolustusvoimien tärkeät joukko-osastot, Karjalan Prikaati ja Utin Jääkärirykmentti.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki nosti esille tämän tuottavuuskysymyksen vielä uudempaan kertaan. Itse pidän parempana sitä, että kuitenkin yhdessä sovitaan tavoitteista, eikä sitä, että sisäasiainministeriö ja valtiovarainministeriö keskenään ovat riidoissa. Tästähän on tarkoitus lokakuulla käydä keskustelua uudelleen tuottavuustavoitteiden osalta, ja silloin mielestäni pitää pyrkiä sellaisiin tavoitteisiin, jotka ovat realistisia, jotka voidaan toteuttaa ilman, että palvelut vaarantuvat, ja jotka ovat ennen kaikkea kaikkien allekirjoittamia. Mielestäni ristiriita ei ole kenenkään etu, päinvastoin. (Ed. Rajamäki: Ei pidä antaa periksi kuitenkaan!)

Pelastushelikopteritoiminta nousi parissakin kohdassa esille. Tältä osin on olemassa tällä hetkellä hanke, jonka määräaika on 2009 loppuun mennessä. 2010 saakkahan ovat voimassa nykyiset järjestelyt, ja siltä osin pitää sitten hallitusohjelman mukaisesti ratkaista, miten tullaan rahoittamaan ja hoitamaan pelastushelikopteritoiminta. Siitä on yksiselitteinen kirjaus hallitusohjelmassa, joten asia tullaan hoitamaan. Se on tällä hetkellä hankkeena olemassa.

Ed. Lahti nosti esille ampuma-asekysymyksiin liittyviä lupakysymyksiä. Tältä osin varmasti on hyvä selvittää, miten voimme virtaviivaistaa lupahallintoa. On varmaan selvää, että eri puolilla naapurimaissa saattaa olla hyvinkin erityyppisiä käytäntöjä. On kuitenkin syytä katsoa, miten voimme lähteä mahdollisesti, en sano, että keventämään, mutta helpottamaan lupiin liittyviä kysymyksiä. Tämä on myös tuottavuuden kannalta hyvin tärkeä kysymys.

Ed. Hänninen nosti esille Senaatti-kiinteistöt-kysymyksen Rajavartiolaitoksen kiinteistöomaisuuden kohdalta. On tietysti aivan selvää, että tällöin riittävä rahoitus vuokriin tulee turvata kehyksissä ja budjetin yhteydessä. Tämä on mielestäni yksiselitteinen tavoite. 20 prosenttia tällä hetkellä tulee jäämään vielä Rajavartiolaitoksen haltuun itselleen, ja muilta osinhan nyt sitten tämä siirto Senaatille tapahtuu. Olen hyvin tietoinen siitä, että tässä on hyvin monennäköisiä ajatuksia näiden kysymysten osalta. Tällä hetkellä tilanne kuitenkin on se, että jo pääosa kaikesta kiinteistöomaisuudesta ylipäätään eri hallinnonaloilla on Senaatin omistuksessa.

Ed. Larikka kysyi Pora-työryhmän tuloksen huomioon ottamista. Poliisipiiriratkaisuissa Pora-hankkeen osalta otetaan huomioon ja ei oteta huomioon aivan kaikkea. Se katsotaan tietysti sillä tavalla valmistelutyöksi, ja Pora ykkösen osaltahan on tullut myös erilaisia ratkaisuja kuin tämä alkuperäinen esitys edelliseltä Pora-työryhmältä.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pora-työryhmän tuloksesta poliisihallinnon kehittämisestä haluaisin viestittää sen, että hallitus on toimimassa varsin oikein. Poliisihallinnon keskittäminen, poliisipiirien määrän muodostuminen 24:ään, on nimenomaan johtamisjärjestelmän muutos, joka mahdollistaa tasapuolisempaa johtamista, tasapuolisempaa suomalaisten ihmisten kohtelua jatkossa. Se on hyvä suunta. Toivon, että sama suunta jatkuu myöskin valtion aluehallinnon kehittämisen yhteydessä liittyen myöskin poliisin toimintaan.

Arvoisa puhemies! Tiedustelisin ministeriltä kuitenkin, voisiko sanoa, entisten raunioiden pohjalta syntyneistä tilanteista, jotka liittyvät Poliisikouluun ja siihen, että Suomessa koulutetaan poliiseja kortistoon. Sama ministeriö, joka vastaa Poliisikoulusta ja tarvitsee itselleen henkilökuntaa jatkossa, ei kykene arvioimaan sitä, mikä on oikea määrä koulussa ja mikä on oikea määrä kentällä. Tämä on ollut raunioiden tilanne, ja tänä päivänä sitä asiaa toivottavasti lähdetään parantamaan. Tiedustelisin ministeriltä, miten varmistetaan, että Poliisikoulussa koulutetaan jatkossa oikea määrä poliisimiehiä kentälle, ja mikä se poliisimiesten määrä jatkossa tulee olemaan.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuu kovalta rakenneuudistukselta ja kovalta tuottavuusohjelmalta kaikki se, mitä olemme tässä kuulleet. Suomeahan on todella pidetty turvallisuudeltaan hyvin vahvana maana, mitä se on ollutkin; me olemme olleet kansainvälisesti, voidaan sanoa, turvallinen maa. Nyt kuitenkin kysyisin, että jos poliisien ja poliisilaitosten määrä vähenee, kun kaikessa mitataan jollakin tavalla laatua, niin miten taataan poliisitoiminnan laatu. Jos jossakin tapahtuu rikos, johon tarvitaan selvittäjiä poliisitoimen puolelta, niin voidaanko sanoa aikamäärä, mihin mennessä siellä on poliisi paikalla, vai onko niin, että me joudumme samoihin tilanteisiin kuin hoitopuolella: odottamaan, odottamaan, ei ehkä jonoja tule, mutta silloin tilanne on jo pahentunut? Miten tällä uudistuksella, mitä nyt ollaan tekemässä erityisesti poliisien vähentämisessä, voidaan taata, että saadaan oikeassa ajassa virkamiehet paikalle?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin moni muukin edustaja, minäkin olen huolissani tästä tuottavuusohjelmasta ja lähinnä poliisien osalta. Pelkästään se, että poliisi on siinä kylällä, kyläkeskuksessa näkyvillä, on ihan selkeää säästöä, koska on todettu, että se estää rikollisuutta. Ja mikäli nyt on niin, että poliisipiirit ovat kauempana, eikä saada siihen lähelle sitä poliisia, niin kyllä siitä tulee ongelma monille paikallisille ihmisille, pelkästään se turvattomuuden tunne, ja on myös varmasti mahdollista, että se lisää rikollisuuttakin. Me olemme ainakin tuolla kylillä tottuneet siihen, että poliisit käyvät jokaisella koululuokalla kertomassa toiminnastaan ja tuovat sitä omaa työtään tutuksi ja tuovat poliisin lähelle lapsia ja nuoria heti pienestä pitäen, kertovat omasta työstään. Minun mielestäni tämä on hallitukselta tosi kovaa politiikkaa, että täytyy tätä tuottavuusohjelmaa myös poliisien osalla toteuttaa.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotenkin tuntuu, että ainakaan ihan kaikki demarit eivät ole tutustuneet tähän budjettikirjaan, jossa sanotaan, että poliisimiesten määrä ensi vuonna säilyy entisellään, ja näin varmasti täytyykin olla. Ja toivoa sopii, kuten ed. Mäkinen sanoi, että myöskin nämä Poliisikoulusta valmistuvat poliisimiehet saavat töitä. Ja jos nämä molemmat kriteerit tulee täytettyä, niin ministeriö jää nykyisen haltijan toimesta parempaan kuntoon kuin ed. Rajamäeltä.

Tähän poliisihallintouudistukseen vielä haluaisin sen todeta, että olennaista on se, kun sen keskuspaikan ulkopuolelle jää näitä poliisiasemia, että myöskin niitten toimintaedellytykset turvataan niin, että ne säilyvät poliisien työhönmenopaikkana niin, että siellä säilyy päivystys, ja niin, että siellä säilyy oma putka, millä me varmistamme sen, että siellä todella pystytään lähialueen turvallisuudesta kantamaan huolta. Tämä on tämän tarkoitus, ja nyt täytyy vaan saada se viesti menemään sitten perille myöskin seuraavassa vaiheessa, kun päätöksenteko siirtyy maakunnalliselle tasolle, että tästä asiasta myös käytännössä huolehditaan.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt pari perustavaa laatua olevaa väärinkäsitystä. Ensinnäkin poliisin hallintorakenteen uudistus nimenomaan turvaa kentällä olevien poliisimiesten määrän. Se ei suinkaan vähennä sitä, eikä poliisipiiri mene yhtään sen kauemmaksi kuin missä se on nykyisin. Se, että meillä on joka piirissä yksi pääpoliisiasema, tarkoittaa sitä, että siellä poliisiasemalla on hallinto. Lisäksi meillä on muita poliisiasemia, ja nämä tullaan palvelutasoltaan määrittämään sisäasiainministeriön päätöksellä eli tehdään selkeä päätös kysymyksistä, mikä on se palvelutaso. Tämä nimenomaan vapauttaa hallinnosta resursseja kentälle. Toivon, että tämä on nyt itse kullekin selvä asia.

Tuottavuusohjelman osalta totesin jo useampaan kertaan sen, että tuottavuusohjelma ei koske virassa olevia poliisimiehiä, joten tältä osin pelko on turha. (Ed. Rajamäki: Se nyt vielä puuttuisi, että se koskisi virassa olevia!) Sen sijaan, jos pohditaan sitä, että se koskee hallinnonalaa kokonaisuudessaan, niin voi tietysti aiheutua hankaluuksia siitäkin, että pelkästä lupahallinnosta ja niistä viroista joudutaan säästämään. Tämä on kokonaisuus, mikä täytyy katsoa sillä tavalla, että sekä poliisin kenttätyö että myös lupahallintotyö pystytään turvaamaan ja tämä kokonaisuus toimii.

Ed. Mäkinen nosti esille huolen, joka liittyi koulutettavien poliisien määrään. On aivan totta ja tämä on itse asiassa ollut iso ongelma tässä muutaman edellisen vuoden aikana, että poliiseja on koulutettu työttömiksi. Nyt olenkin käynnistämässä nimenomaan tarveselvityksen siitä, mikä on riittävä, sopiva, tarpeellinen poliisien määrä. Tältä osin tietysti pitää lähteä siitä, että koulutetaan sen verran poliiseja, että he myös sijoittuvat virkoihin. On mielestäni täysin kestämätön tilanne se, että nuoria poliiseja koulutetaan työttömiksi. Tämän tilanteen on ehdottomasti taituttava ja muututtava parempaan suuntaan. (Ed. Hemmilä: Ei se ole koulutuksen vika, vaan virkojen puutetta!) — Niin, joka tapauksessa tämän pitää olla synkronissa, että sen verran, kuin koulutetaan, sijoitetaan virkoihin ja virkojen määrä myös vakioidaan.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti järjestäytynyt rikollisuus on laajentanut toimintaansa aktiivisesti ja ulottanut lonkeronsa myös tietoverkkoihin. Ministeri mainitsi tuossa puheessaan 5,8 miljoonan euron panostuksesta, ja nyt kysyisinkin, millä keinoin varmistetaan tietoverkkoihin kohdistuvien hyökkäysten ehkäisy.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy antaa ministerille tunnustus yhdessä maa- ja metsätalousministerin kanssa, että otitte kantaa vahvasti siihen, että europarlamentissa ollaan nostamassa nuorten oikeutta kantaa asetta kolmella vuodella, mikä metsästysharrastusta ja ampumaharrastusta tulisi rajoittamaan merkittävästi. Se on kuitenkin nuorisolle erittäin hyvä harrastus, eikä siellä ole tapahtunut mitään sellaisia, joista olisi syytä kantaa huolta.

Mutta on erittäin korkea aika, että poliisin johtamisjärjestelmää uudistetaan. Se on kohtuuttoman kauan kestänyt, ja näyttää olevan vaan niin, että kun poliisit olivat ensiksi sillä kannalla, mitä täällä ed. Rajamäki on nostanut esiin, niin nyt ne taas pitävät hyvänä tätä esitystä, jossa maakuntakohtaiset poliisipiirit muodostetaan. On vaan riittävän vahvasti jalkautettava poliisia ja käytettävä nykyaikaisia välineitä, jotta johtamisjärjestelmä takaa sen, että mahdollisimman vähän henkilöstöä sijoittuu johtamiseen ja kenttätyöhön saadaan riittävästi väkeä.

Sari  Palm  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Larikka teki erinomaisen kysymyksen ministerille. Haluaisin nyt tähdentää, kun en ainakaan minä kuullut vastausta siihen kysymykseen, mitä Etelä-Kymenlaaksossa on sellaista enemmän, mikä perustelee pääpoliisiaseman siirtämistä ensimmäisen suunnitelman mukaisesti Kouvolasta Kotkaan. Näen, että logistisesti tämä peruste ei ole kestävä, ja pidänkin entisen ministerin Rajamäen esitystä huomattavasti parempana.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin Pora-ryhmä, joka oli yksimielinen myös Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajaa ja kenttäedustusta myöten, lähti kentän toiminnallisista tarpeista poliisipiirivalmistelussa eikä vanhentuneen maakuntajaon mukaan.

Toinen asia on se, että minä toivon, että sisäministeri jatkaa sitä perinnettä, että valtiovarainministerin, niin Heinäluoman kuin Kalliomäen, kanssa sovittiin poliisin toiminnallisesta tarpeesta ja lisämäärärahoista. Toivon mukaan vastaavalla tavalla nyt käy. Näin sovittiin keväälläkin nuorten poliisien työllistämisestä 2 miljoonan euron lisärahalla, jota nyt valtiovarainministeri Katainen yritti pienentää, mutta saatiin sitten pidettyä ne puheet. Mitä hyötyä tästä on, kun te olette tuottavuusohjelmalla leikkaamassa poliisin perusrahoitusta? Siitä olen tietysti iloinen, että vain puoli vuotta meni siitä, että pyydätte poliisikoulutuksesta poliisiosastolta tilastoja. Niitä seurattiin aikoinaan hyvin jatkuvasti ikääntymiseen liittyen. Toivon, että näin tehdään myös jatkossa.

Marko Asell /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli hieno kuulla ministerin lupaus siitä, että hallintouudistus takaa nyt työttöminä oleville parillesadalle poliisille viran jatkossa.

Mutta tämä minun kysymykseni on toinen: Nokialla on Ravinto-Raision mylly, jossa jauhetaan tietojeni mukaan merkittävä osa Suomen viljasadosta. Viljan hinnannousuun ja asiakkaiden vähentymiseen vedoten Raisio on käynnistänyt yt-neuvottelut myllyssä, ja alasajo ja työntekijöiden irtisanominen uhkaa. On esitetty arvioita, että sellaista määrää viljaa, mitä Nokian mylly jauhaa, ei pystytä jauhamaan muualla Suomessa. Lieneekö siis uhkana toiminnan siirtäminen ulkopuolelle? Tästä seuraa tämmöinen sisäiseen turvallisuuteen liittyvä kysymys, että jos näin käy, niin kuinka hyvin maassamme on huomioitu elintarvikehuollon turvaaminen elikkä huoltovarmuus tällä saralla mahdollisten sellaisten kriisitilanteiden varalta, jotka koskettavat myös Suomea.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Yritetään. — Ensinnäkin huoltovarmuusasiat eivät kuulu minulle. Minä en tähän kysymykseen voi valitettavasti vastata.

Sen verran työttömien poliisien osalta, että tulevan vuoden talousarviossa on 1,5 miljoonaa kehyksissä olemassa. Lisäksi 1,5 miljoonaa otetaan poliisin toimintamäärärahoista sisältä. Eli 3 miljoonaa käytännössä tullaan tulevana vuonna käyttämään työttömien poliisien työllistämiseen.

Ed. Virolainen kyseli tietoverkkorikollisuuteen liittyvistä asioista. Tämä ei ole varsinaisesti budjettiasia kokonaisuudessaan. Poliisin toimintamenoihin sisältyy myös siltä osin resursseja, millä voidaan hoitaa myös tietoverkkorikollisuuden torjuntaa. Tietysti yksi osa tässä on se, että meillä pitää pitää tietoverkot siinä kunnossa, että hyökkäykset voidaan varsin hyvin torjua, ja jos etukäteen on tiedossa ongelmakohdat, niin tällaiset porsaanreiät pitää tietysti tukkia. Tämä on perusperiaate näissä kysymyksissä.

Ed. Rajamäki nosti edelleen esille poliisipiirit. Haluan ed. Rajamäelle kertoa, että hänen entinen valtiosihteerinsä Kari Salmi on sitä mieltä, että minun tekemäni esitys on huomattavasti parempi kuin edellinen. (Ed. Rajamäki: Ei pidä käyttää toisen nimeä tuolla tavalla!) — Kyllä, olen henkilökohtaisesti keskustellut hänen kanssaan. (Ed. Rajamäen välihuuto) Suosittelen ed. Rajamäelle samaa. — Tässä osin minun on myös sanottava se, että se, että Pora-hanke on ollut yksimielinen, pitää sisällään myös sen, että se on saanut tietyn ohjeistuksen. Eli tässä kannattaa meidän kaikkien kuitenkin olla rehellisiä, kun pohdimme tätä piirijakoa. Mutta suosittelen lämpimästi, että Kari Salmi kertoo, mitä mieltä hän on tästä kysymyksestä, siitä varmaan saa sitten ihan suoran ... (Ed. Rajamäki: Hän johti työryhmää!) — Kyllä. Olen sen jälkeen keskustellut hänen kanssaan asiasta, ja hänen kantansa on kyllä tullut varsin selväksi. (Ed. Rajamäki: Minä joka toinen päivä!)

Siltä osin, jos puhutaan poliisipiiriuudistuksesta tarkemmin, niin yksityiskohdat eivät ole budjettikysymyksiä. Tällä hetkellä hallintovaliokunta käsittelee hallinnon rakenteen uudistamista, joten en pidä kovin korrektina kommentoida täällä yksityiskohtia jo siitäkin syystä, että hallintovaliokunnalla on tällä hetkellä työrauha tämän asian suhteen.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettia voidaan pitää Suomen ensimmäisenä ilmastobudjettina, mutta niin on oltavakin, sillä ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavin tänä päivänä kohtaama uhka, jonka torjumiseen meidän on suhtauduttava kunnianhimoisesti. Hallitusohjelmassa on sitouduttu tähän tavoitteeseen, mistä myös ensi vuoden budjetti on osoituksena.

Sinivihreä hallitus on ottanut tärkeät ensimmäiset askeleet kohti ympäristön kuormittamiseen perustuvaa verotusjärjestelmää, vihreää verouudistusta. Verotuksen painopistettä on myös jatkossa siirrettävä entistä enemmän työn verotuksesta ympäristön kuormittamisen verottamiseen saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Olen tyytyväinen siihen, että energiaveroja korotetaan 300 miljoonaa euroa.

Jotkin toimenpiteet ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa koen kuitenkin riittämättömiksi. Satsaukset Itämeren suojeluun ja joukkoliikenteen kehittämiseen ovat oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä. Olen myös huolestunut korkeakouluille sekä köyhille lapsiperheille suunnatun rahoituksen riittämättömyydestä.

Arvoisa puhemies! Joka kesä saamme huomata Itämeren huolestuttavan tilanteen. Itämeri on maailman saastunein meri, mistä liian helposti langetamme vastuun muille toimijoille. Vastuun pakoilu ja toisten syytteleminen ei Itämeren tilannetta kohenna, vaan Suomen on rohkeasti tehtävä oma osuutensa Itämeren kuormittamisen vähentämiseksi. Tässä merkittävä rooli on maataloudella, jonka piirissä on muutettava maataloustukien perusteita entistä enemmän ympäristönäkökohtia painottavaan suuntaan. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen maataloustukien jakoperusteissa ei ole tähän mennessä ollut riittävää. Tehokkaimmat toimet Itämeren suojelemiseksi Suomessa löytyvät nimenomaan maatalouden piiristä, missä on osoitettava aiempaa merkittävämpää poliittista johtajuutta todellisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Olenkin erityisen ilahtunut maatalouden vesiensuojeluprojektin aloittamisesta Itämeren tilan kohentamiseksi. Itämeren suojelun tehostamiseksi on varattava riittävät resurssit ennen kaikkea vesistöjen valuma-alueilla olevien viljelysten suojavyöhykkeiden perustamiseen.

Globalisaatio asettaa myös suomalaisen korkeakoulupolitiikan uusien haasteiden eteen. Suomen on kyettävä reagoimaan muutoksiin, mistä niin sanotun huippuyliopiston perustaminen on yksi esimerkki. Olen huolissani siihen suunnatun rahoituksen riittävyydestä. Lähdettäessä toteuttamaan yliopistojen yhdistämistä yhdeksi uudeksi huippuyliopistoksi on ensiarvoisen tärkeää turvata riittävät toimintaedellytykset hankkeen läpiviemiseksi. Huippuyliopiston perustaminen ei saa myöskään viedä resursseja muiden yliopistojen perustoimintaedellytyksiltä; nämä sen sijaan tarvitsevat nyt luvassa olevia suurempia satsauksia. Yliopistot on vihdoin vapautettava niitä vuosia rasittaneesta resurssipulasta, joka on johtanut muun muassa jatkuvasti heikkenevään opettaja—opiskelija-suhteeseen. Yliopistojen toimintamenoihin budjetoitu 20 miljoonaa euroa on mielestäni riittämätön.

Arvoisa puhemies! Sinivihreä hallitus toteuttaa opiskelijaliikkeen vuosikausia ajaman tavoitteen korottamalla opiskelijoiden opintorahaa. Tämä on hyvä ja välttämätön korotus. Myös opiskelijoiden tulorajoja korotetaan. Enemmän kuitenkin pitäisi tehdä erityisesti opiskelevien lapsiperheiden aseman parantamiseksi, sillä ne ovat erityisen tukalassa taloudellisessa asemassa. Perheen perustaminen jo opiskeluaikana vaatii nykyisellään liian suuria taloudellisia uhrauksia. Valtion on tultava vastaan ja tuettava entistä merkittävämmin opiskelun ja perheen perustamisen yhteensovittamista.

Suomessa on köyhiä lapsiperheitä enemmän nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Yhteiskuntamme eriarvoistumiselle on saatava loppu kohentamalla erityisesti köyhien lapsiperheiden asemaa. Heikoin tilanne on yksinhuoltajilla ja monilapsisilla perheillä, mikä johtuu ennen kaikkea vähimmäisetuuksien tason jälkeenjääneisyydestä. Lasten luokkayhteiskuntaa on torjuttava entistä päättäväisemmin toimin, jolloin nyt tehtävät korotukset esimerkiksi lapsilisiin eivät saa jäädä hallituskauden ainoiksi toimenpiteiksi.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin haaste, jonka ratkaiseminen edellyttää muutoksia nykyiseen elämäntapaamme. Liikenteen päästöt ovat vastuussa viidesosasta Suomen kasvihuonepäästöistä, joten liikenteen päästöjä vähentämällä voimme saavuttaa tuloksia ilmastonsuojelussa. Joukkoliikenteestä on tehtävä aidosti kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle, ja tähän on hyvät edellytykset Pääkaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen infrastruktuurin rakentamista ja joukkoliikenteen käytön lisääntymistä on tuettava kaikin tavoin. Valtion päätös tukea Pääkaupunkiseudun joukkoliikennehankkeita on erittäin tärkeä. Länsimetro ja Kehärata ovat keskeisiä hankkeita rakennettaessa entistä kattavampaa, uusia käyttäjäryhmiä houkuttelevaa Pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää. Myös suurten kaupunkien joukkoliikennetuki on osoitus sinivihreän hallituksen todellisesta halusta vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, joskin olisin mielelläni nähnyt sen alkavan aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä vastuullista talouspolitiikkaa, ja valtionvelan lyhentäminen 2 miljardilla on merkittävä asia. Se tuottaa hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen. Esittämäni menonlisäykset on syytä kattaa korottamalla ympäristöveroja sekä alkoholiverotusta enemmän kuin talousarvioesityksessä. Myös tupakkaveroa voisi korottaa. Kaiken kaikkiaan budjetti on kuitenkin hyvä ja huolehtiva. Siinä satsataan syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyteen. Siinä katsotaan tulevaisuuteen.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Matti Vanhasen toisen, sinivihreän hallituksen ensimmäinen budjetti on varsin maltillinen ja samalla kauan odotettuja tulonsiirtoja lupaava budjetti. Budjettiesityksen loppusumma on 43,1 miljardia euroa, mikä merkitsee 3,3 prosentin reaalikasvua vuoden 2007 varsinaisesta talousarviosta. Tästä syntyvä 2 miljardin euron suuruinen ylijäämä on tarkoitus käyttää velan lyhentämiseen.

Hallitusohjelman mukaisesti ensi vuonna parannetaan monia eri etuuksia, kuten kansaneläkettä, opintotukea ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Perintöverotusta muutetaan siten, että verotettavan perintöosuuden alarajaa nostetaan ensi vuoden alusta 3 400 eurosta 20 000 euroon. Samoin eläkeläisten verotuksen epäkohta korjataan muuttamalla eläkkeiden verotus samalle tasolle työtulojen verotuksen kanssa. Opiskelijoille on luvassa syyslukukauden 2008 alusta 15 prosentin korotus opintorahaan, ja opiskelijoiden tulorajoja kohotetaan 30 prosentilla. Keskustan vaalitilaisuuksissa talvella nämä olivat tuttuja lupauksia.

Tulopuolella energiaverotusta kiristetään noin 300 miljoonalla eurolla. Vastenmielisiä korotukset toki ovat, mutta energiaverotuksen korotuksilla pyritään osaltaan vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin. Dieselveron kohtuutonta korotusta en pohjoisen pitkien etäisyyksien vuoksi kuitenkaan hyväksy. (Ed. Nepponen: Äänestättekö vastaan?)

Alkoholiverotusta korotetaan väkevän alkoholin osalta 15 prosentilla ja muiden juomien osalta 10 prosentilla, jotta rajusti lisääntyneitä alkoholihaittoja saataisiin kuriin. Korotusten vaikutuksia seurataan, ja todennäköisesti toinen korotus toteutuu jonkin ajan kuluttua.

Tiehuollon osalta tulevaisuus näyttää hankalalta. Jo päätettyjen hankkeiden kustannusarviot ovat ylittyneet, mikä on huolestuttavaa, ja samalla valtion liikenneväyläbudjetti on supistunut roimasti 1990-luvulta. Vastaavana aikana liikenne on vilkkaimmilla tieosuuksilla lisääntynyt yli puolella ja keskimäärinkin neljänneksellä. Tärkeitä ja kiireisiä liikenneväylähankkeita on selkeästi enemmän kuin mihin nykyiset budjettikehykset riittävät. Niukkuus ei jää pelkästään liikenneväylien kehittämisbudjettiin, yhtä niukkoja ovat perustienpidon ja perusradanpidon määrärahat. Lisää rahaa kaivataan esimerkiksi Valtatie 20:n kunnostuksen jatkoon Oulun ja Kiimingin välillä noin 4 miljoonaa euroa.

Kunta- ja palvelurakenteen vahvistaminen edellyttää kuntatalouden vakauden turvaamista sekä tuottavuuden nousua ja kuntien menojen kasvun hillintää. Tavoitteena on, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Kunnallisten peruspalvelujen saatavuus ja laatu tulee turvata koko maassa kohtuullisella vero- ja maksutasolla. Valtionosuuksien kasvu ja kuntien verokertymän myönteinen kehitys helpottavat kuntatalouden tilannetta.

Arvoisa puhemies! Koulutusjärjestelmäämme tulee kehittää kokonaisuutena siten, että se vastaa globaaliin haasteeseen sekä ammatti- ja väestörakenteen muutokseen. Erityisinä painopisteinä meillä tulee olla perusopetuksen laadun parantaminen, koulutuksesta valmistumisen nopeuttaminen, ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentäminen, ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, koulutuksen ennakoinnin uudistaminen ja koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen.

Perusopetuksen laadun parantamista ei tule kokea opettajaa hiostavana ja velvoittavana, vaan se tulee nähdä lisätoimina opetuksessa. Ryhmäkokoa pienennetään, oppilaanohjausta lisätään, tukiopetusta lisätään ja kerhotoimintaakin vilkastutetaan. Edellisellä kaudella ikäluokkien pienenemisestä syntyneitä varoja ei saatu hyvistä yrityksistä huolimatta koulutuksen käyttöön, kuten nyt kiitettävästi tapahtuu.

Tällä vaalikaudella yliopistojen perusrahoitusta vahvistetaan. Kehyspäätöksessä yliopistojen perusrahoitukseen osoitetaan 80 miljoonan euron tasokorotus ja lisäksi tutkimus- ja kehittämistoimintaan 90 miljoonan euron lisärahoitus tällä vaalikaudella. Nämä kaikki ovat hyviä satsauksia koulutukseen.

Olli  Nepponen  /kok:

Arvoisa puhemies! Tätä sinivihreän hallituksen ensimmäistä budjettia on helppo puolustaa. Se pitää sisällään monia myönteisiä ja pitkään odotettuja uudistuksia sekä myöskin määrärahojen lisäyksiä.

Oppositio kritisoi kovasti vahvan talouden aikana sitä, että velkoja lyhennetään 2 miljardilla eurolla. Kun viime maanantaina puheenjohtaja Heinäluoman kanssa olimme Suomen Pankin tilintarkastajain kokouksessa, pääjohtaja Liikanen esitteli kysymyksiä tulevaisuudelle talouden kannalta, niin kyllä silloin nousi esiin selvästi, että myöskin varautuminen huonoihin aikoihin on paikallaan silloin, kun eletään hyviä aikoja. Velan lyhentäminen on juuri sitä, jolla myöskin Lipposen ensimmäinen hallitus teki vahvoja toimenpiteitä ja pystyi sitten viemään Suomen nousuun.

Kuten sanoin, myönteistä on paljon. Erityisesti nousi äskenkin esiin kuntatalouden vahvistuminen, joskin kunnissa on edelleen kovat haasteet. On kohtuuttoman useita pahasti velkaantuneita kuntia, ja toivotaan, että Paras-hankkeen myötä nyt sitten myöskin löytyy näihinkin asioihin ratkaisuja, mutta vain rakenteiden selkeyttäminen ja vahvistaminen tuo sitten oikean tuloksen.

Myönteisiin seikkoihin on luettava eläkkeensaajien verotuksen epäoikeudenmukaisuuden korjaaminen niin, että missään vaiheessa se ei ole korkeampi palkansaajan verotukseen nähden. Ja perintöverotuksen uudistaminen kuuluu vähän samaan luokkaan; sitä on pitkään odotettu. Tavoitteena tietenkin pitää olla, että perintöverotuksesta voidaan kaiken kaikkiaan luopua.

Olen aina näissä puheenvuoroissa käyttänyt osan veteraaniasioihin. Nyt meinasi käydä vähän samalla lailla tässäkin hallituksen esityksessä kuin kahdessa edellisessä hallituksen esityksessä, että kuntoutusmäärärahaa leikattiin 4 miljoonaa euroa, sillä ensimmäinen sosiaali- ja terveysministeriön esitys lähti siitä, että jälleen olisi leikattu 4 miljoonalla eurolla. Onneksi löytyi ratkaisu nostaa esiin juhlavuoden veteraanipaketti, noin 10 miljoonaa euroa, joka sitten budjettiriihessä ratkaistiin, ja näin päästiin erittäin myönteiseen lopputulokseen, jossa nyt sitten toivottavasti jokainen rintamatunnuksen omaava veteraani voi päästä vuosittain kuntoutukseen, joskin vielä sitä epäilen. He käyttävät itsestään nimitystä niin sanotut ohiammutut. Kun sotainvalidit, joiden haitta-asteen rajoja lasketaan, pääsevät lähes jokainen jo vuosittain pitkäaikaiseenkin kuntoutukseen, olisi korkea aika, että myös ohiammutut pääsisivät samojen etuuksien piiriin, kun veteraanien määrä on vahvasti vähenemässä.

Kävimme tänä iltana keskustelun Puolustusvoimien myönteisestä määrärahakehityksestä, ja sitä on tervehdittävä ilolla niiden kahden erittäin vaikean vuoden jälkeen. Mutta haasteita riittää, koska sotamateriaalin kallistuminen tapahtuu normaalia nopeammin. Erityisesti meitä puhuttaa edelleenkin helikopterihankinnan paha viivästyminen. Minä peräänkuulutan sitä — käymme tänään samaa keskustelua kuitenkin — että kun vielä kerran edessä on välivaihe, ennen kuin uudet NH:t tulevat Puolustusvoimien käyttöön, on tehtävä ratkaisu käytössä olevien raskaiden helikoptereiden perushuollosta niin, että ne olisivat vielä tämän välivaiheen käytettävissä. Olisi ainakin jonkinnäköisiä koneita, joilla koulutetut helikopterilentäjät voisivat taitoaan ylläpitää.

Väylähankkeet ovat aina puhututtaneet ja erityisesti Etelä-Savossa ja monessa muussa juuri niiden osalta, jotka eduskunta on jo kertaalleen päättänyt. Minä peräänkuulutan sitä, että hallitus vaikkapa liikenneministerin suulla antaa vakuutuksen, että nämä jo päätetyt, esimerkiksi Valtatie 5 Lusi—Mikkeli, Savonlinnan ohitustie ja Kirkkonummi—Kivenlahti-väli, selvästi tuodaan esiin niin, että mikään uusi hanke ei mene enää ohitse näistä hankkeista, koska eduskunta on ne kertaalleen hyväksynyt. Eikä niitä oteta enää esiin valmisteilla olevassa infraselonteossa, johon ei missään tapauksessa näitä tulee enää sisällyttää, vaan siinä on kokonaan uusia hankkeita.

Itse tervehdin suurella tyydytyksellä, että tällainen selonteko on tekeillä, joka katsoo pidemmälle tulevaisuuteen, sitouttaa eduskunnan siihen ja sitouttaa myöskin tulevia hallituksia toteuttamaan väylähankkeita johdonmukaisemmin kuin niitä on tähän saakka toteutettu. On kieltämättä tunnustettava, että kustannustaso on noussut, ja osittain ymmärrän niiden hankkeiden siirron, jotta pysytään suurin piirtein niissä raameissa, mutta tienpito kaipaa panostusta myöskin tulevaisuudessa. Siksi on erityisellä tyydytyksellä todettava 20 miljoonan euron panostaminen perustienpitoon, nimenomaan siihen, että puutavara saadaan kulkemaan. Samaan hengenvetoon jatkan, että myöskin yksityisteihin on panostettava, koska yksityistiet ovat se puron lähtökohta, mistä puu lähtee liikkumaan, ja siellä on myöskin erittäin suuret ongelmat.

Toivon, että aikanaan tehty päätös veikkausvoittovarojen käyttämisestä vain alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti toteutuisi. Ainakin osittain voitaisiin sitä budjettiin sisältyvää epäkohtaa korjata, jolla budjettivaroja aiotaan käyttää poiketen niistä aiemmista eduskunnan linjauksista.

Lopuksi nostan esiin maakunnat, joissa ei ole omaa yliopistoa, niin että niissä olevat ammattikorkeakoulut ja yliopistokeskukset saisivat riittävän rahoituksen erityisesti tutkimustoiminnan osalta, niin kuin aikaisemminkin täältä korokkeelta on jo todettu. Niissä tehdään merkittävää työtä sen tutkimustoiminnan parissa, joka välittömästi hyödyntää käyttäjiä, ei perustutkimusta vaan sellaista, jossa lopputuote olisi käytettävissä.

Vihoviimeiseksi toivon, että eilen julkistettu Niemen esitys opettajankoulutuslaitoksen supistuksista ei missään tapauksessa johtaisi siihen ratkaisuun, mitä on esitetty, koska se tulee koskettamaan erityisesti Savonlinnaa merkittävästi, missä jo nytkin on muutenkin koettu pahoja tappioita.

Kimmo  Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Kun kutyymi ei nyt sitten salli tätä vaihdosta, niin tehdään se näinpäin. — Kun ed. Nepponen täällä totesi, että budjettiesitys on poikkeuksellisen hyvä, niin minä taas viran puolesta eli opposition puolesta joudun toteamaan, että budjettiesitys olisi voinut olla huomattavasti parempi ottaen huomioon ne voimavarat, joita yhteiskunnalla tällä hetkellä on, ja siellä on ilmiselviä heikkouksiakin. Arvoisa puhemies! Jos itse poimin sieltä kaksi suurinta heikkoutta, jotka koskevat Pääkaupunkiseutua, niin ne liittyvät lupauksiin sekä Kehäradan rakentamisesta että Kehä kolmosen eritasoliittymien rakentamisesta.

Ja kun täällä pyydettiin lyhyttä puheenvuoroa, niin sanon oikeastaan vain sen, että Kehäradan osalta hallitus on kirjannut budjettiin maininnan, että vuonna 2009 pyritään radan rakentaminen aloittamaan. Mutta me kaikki tiedämme, että jos budjettikirjassa ei ole lukuja, ei euroja, niin kaikki on kuitenkin ilmassa. Tämä on hanke, johon edellinen hallitus kehyspäätöksissään oli jo sitoutunut, ja Vantaan kaupunki on jo pitkälle lähtenyt sekä suunnittelussa eteenpäin että muulla tavalla maankäytön osalta toimimaan sen suuntaisesti, että tuo merkittävä ratahanke saataisiin. Nyt tämä asia on ilmassa, ja siinä suhteessa oman kaupunkini osalta joudun tämän huolen esittämään.

Sama huoli liittyy tietysti Kehä kolmoseen, joka on Suomen tärkein itä—länsi-valtatieyhteys. Sen osalta lentoasemalta länteen päin eritasoliittymiin edellinen hallitus oli jo sitoutunut 30 miljoonan euron osalta suunnitteluun ja hankkeeseen. Nyt tämä hallitus ei ole tähän osoittamassa euroakaan, jolloin tässäkin suhteessa puheet Pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmien tukemisesta ovat ilmassa ja ennen kaikkea Vantaan kaupungin osalta. Molemmat hankkeet ovat sellaisia, johon nyt kaupunki joutuu ikään kuin etupainotteisesti rahoitusta hakemaan, koska toiveissa tietysti olisi, että pitkällä jännevälillä nämä molemmat uudistukset saataisiin.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Arvoisat uskolliset kollegat! "Aikooko keskusta taas pettää äänestäjät? Keskusta lupaa taas kaikille kaikkea. Keskusta lupasi viime vaalien alla nostaa kansaneläkkeitä roimasti, hurjimmillaan jopa 300 euroa." Tämä teksti oli kokoomuksen nettisivuilta 20. päivänä tammikuuta tänä vuonna. Samalla sivulla puheenjohtaja Katainen sanoo seuraavalla tavalla: "Kokoomuksen periaate on pitää se, minkä lupaamme." Helmikuun 14. päivänä Katainen toteaa nettilehdessä, että "Heinäluoma sumutti äänestäjiä", kun Heinäluoma esitti sosialidemokraattista vaaliohjelmaa. Samassa yhteydessä Katainen lupasi: "Mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksista, joka ylittää yleisen ansiotason." Nyt tiedämme, että hallitus on osoittamassa tarkoitukseen 150 miljoonaa sopimusten sisällöstä riippumatta. Käytännössä se merkitsee noin 40:tä euroa kuukaudessa, kun vaalien alla luvattiin 500 euroa.

Viime vaalikaudella korotettiin hoitoalan palkkoja erillisellä tasa-arvoerällä noin 6 prosenttia. Silloinen oppositio piti sitä vähäisenä. Nyt on tarjolla noin prosentti. Oppositiossa tulemme tietysti vaatimaan, että lupaukset, joilla vaalit voitettiin, lunastetaan. Tuemme myös kaikkia niitä, jotka kysyvät vaalilupausten perään.

Viime joulukuussa kokoomus vaati oikein vastalauseponnella, että eduskunnan budjetissa aloitettavaksi päätettyjä tärkeitä väylähankkeita on kiirehdittävä. Nyt on takki kääntynyt ja puolue on lykkäämässä muutaman sadan miljoonan liikenneinvestointeja, vaikka valtion budjetti on 2 miljardia ylijäämäinen. Tästä ei voi syyttää pelkästään kokoomusta, sillä mukana ovat tietysti vihreät sekä viime hallituksessa hankkeiden aloittamisen puolesta jo kertaalleen päättämässä olleet keskusta ja Rkp. Ihmettelen, miten ruotsalaisetkin on saatu kääntymään Kirkkonummi—Kivenlahti-tieosuuden peruskorjauksen vastustajiksi. Kokoomuksen aikaisempi tuki hankkeelle on myös osoittautunut tyhjäksi arvaksi.

Hallituksen budjettiesityksen sivulle 420 on kirjoitettu: "Pääteiden ja muiden vilkkaiden teiden kunto säilyy nykytasolla, mutta alemman tieverkon kunto heikkenee ja huonokuntoisten määrä lisääntyy. Siltojen yleiskunto heikkenee ja vaurioiden määrä lisääntyy edelleen - -." "Valtakunnallisesti priorisoituihin teemaohjelmien hankkeisiin on kohdennettu 27,6 milj. euroa. Näitä perustienpidon investointeja ei voida toteuttaa nykyrahoituksella läheskään aluerakenteen muutoksen ja liikenteen kasvun edellyttämässä laajuudessa." Tämäkin on lainaus budjettikirjasta.

Ratahallintokeskuksen kohdalla budjettikirjassa todetaan: "Rataverkon ylläpitäminen turvallisena liikenneväylänä edellyttäisi vuosittain 190 milj. euron korvausinvestoinnit. Liikenne joudutaan turvallisuussyistä lopettamaan 223 km:llä vuoteen 2011 mennessä." On perin outoa, että hallitus nostaa omassa esityksessään jo kädet pystyyn, vaikka sillä olisi valta päättää asioista parhain päin. Rautateiden sähköistysohjelman jatkamisesta ei puhuta mitään sen paremmin kuin Espoo—Vihti—Lohja-ratahankkeestakaan, saatikka Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisestä.

Suurille kaupungeillemme suunnitellut joukkoliikennetuetkin on haudattu. Parhaimmillaan budjettiesitys näyttäytyy, kun eläkeläisten verotusta kevennetään, opiskelijoiden asemaa parannetaan ja kun pienten perintöjen verotuksesta luovutaan.

Herra puhemies! Budjetin heikoimpana kohtana pidän sitä, että sosialidemokraattien lupauksiin kuuluneita vanhustenhuoltopalveluja ei olla parantamassa eikä omaishoitajien tilannetta olla korjaamassa.

Kiitän tästä mahdollisuudesta käyttää tämä puheenvuoro vielä illalla näin myöhään. Hyvää yötä kaikille!