Täysistunnon pöytäkirja 50/2010 vp

PTK 50/2010 vp

50. TIISTAINA 11. TOUKOKUUTA 2010 kello 14.09

Tarkistettu versio 2.0

1) Pääministerin ilmoitus hallituksen energiaratkaisuista

 

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomi toimii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vuonna 2007 sovimme EU:n huippukokouksessa, että unionin alueella kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoden 1990 tasosta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja uusiutuvan energian käyttöä lisätään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Mikäli EU:n ulkopuoliset maat lähtevät mukaan päästöjen vähennyksiin merkittävissä määrin, unioni on lupautunut vähentämään päästöjään 30 prosentilla.

Nämä ovat jo itsessään vaativia tavoitteita kymmenen vuoden aikana toteutettavaksi, mutta vuoteen 2050 mennessä meidän on vähennettävä päästöjä huomattavasti enemmän. Olemme tulevaisuusselonteon yhteydessä asettaneet vähintään 80 prosentin päästöleikkaustavoitteen vuoteen 2050 mennessä. Hallitus on tehnyt ensimmäisten maiden joukossa konkreettisia päätöksiä siitä, kuinka saavutamme nämä 20—20—20-tavoitteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Energiankäyttäjinä muutos koskee meitä jokaista. Ihmiset ja yritykset tekevät energiankäytön ja myös -säästön valinnat.

Seuraavassa esiteltävä energiaratkaisujen kokonaisuus on ylivoimaisesti suurin koko Suomen energiahistoriassa. Tässä ratkaisussa erityisen mittavaa on uusiutuvan energian velvoitepaketti. Kaikki toimenpiteet viedään lakiin seuraavien kuukausien aikana. Kyseessä ei siis ole pelkästään julkilausuma vaan päätökset, joista tehdään lakitasoisia. Suomi ottaa näillä päätöksillä vahvan vastuun kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä. Kun päätetyt toimenpiteet on toteutettu, voidaan tuottaa kaikki meillä tarvittu sähkö Suomessa. Tämän mittakaavan energiaratkaisu on myös vahva viesti markkinoille siitä, että tänne kannattaa investoida. Suomi huolehtii kilpailukyvystään. Siinä on sekä uusiutuvilla että ydinvoimalla roolinsa. Päätöksillä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisestä sekä ydinvoimasta otamme ensi askeleet kohti vähähiilistä ja hiilineutraalia Suomea. Näitä kolmea eri ratkaisua yhdistävät tekijät ovat päästöjen vähentäminen, omavaraisuuden lisääminen sekä talouskasvun ja työllisyyden edellytysten vahvistaminen.

Arvoisa puhemies! Energiatehokkuutta parantamalla vähennetään tehokkaimmalla tavalla kasvihuonekaasuja. Valtioneuvoston helmikuisen periaatepäätöksen energiatehokkuuden edistämistoimenpiteet ulottuvat vuoteen 2020 asti, mutta pääpaino on lähivuosina toteutettavissa toimenpiteissä. Periaatepäätöksen toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan vuoteen 2020 mennessä ilmasto- ja energiastrategian mukainen energiankäytön tehostamistarve. Pääpaino on lämmönsäästössä, sähkön säästötavoite on 5 terawattituntia. Kaikkiaan tuloksena olisi noin 9 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähennys. Suurimmat energiansäästöt arvioidaan saatavan aikaiseksi teollisuuden ja palvelujen sekä liikenteen alueilla. Kotitalouksien osalta on myös saatavissa merkittävästi säästöä aikaan.

Valtaosa toimista energiasäästöjen aikaansaamiseksi syntyy Euroopan unionin laajuisista ratkaisuista, määräyksistä ja suosituksista. Niiden toimeenpanosta vastaavat puolestaan ne yritykset, joita määräykset koskevat, kuten autoteollisuus, kodinkoneteollisuus, rakennusteollisuus ja monet muut teollisuuden alat. Kotimaisilla päätöksillä vaikutetaan muun muassa kiinteistöjen energiankulutukseen. Suomalaiset kotitaloudet ja yritykset voivat myös omilla kulutusratkaisuillaan vaikuttaa merkittävästi omiin energiakustannuksiinsa.

Uusiutuvan energian velvoite on oleellinen osa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen tähtäävässä politiikassa, ja sillä edesautetaan velvoitteen saavuttamista. Hallituksen sopima uusiutuvan energian paketti sisältää linjaukset tavoitteista uusiutuvan energian eri lähteille sekä tarvittaville taloudellisille ohjauskeinoille. Nämä linjaukset ovat pohjana valmisteilla olevalle kansalliselle uusiutuvan energian toimintasuunnitelmalle. Kunkin jäsenmaan on lähetettävä tämä suunnitelmansa komissiolle kesäkuun loppuun mennessä. Edellytämme, että muut EU-maat tekevät samoin kuin me. Tämän velvoitteen toteuttamista on myös seurattava.

Arvoisa puhemies! Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2005 tämä osuus oli 28,5 prosenttia. Merkittävimmät uusiutuvan energian kasvun lähteet ovat metsähakkeen käyttö, liikenteen biopolttoaineet, lämpöpumput ja tuulivoima. Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen merkitsee noin 8 miljoonan hiilidioksiditonnin vähenemää päästöissä. Tästä valtaosa on päästökauppasektorilla.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan aiheuttama suuri markkinavirhe, jonka korjaaminen maksaa. Ilmastonmuutoksen laajuuteen on myötävaikuttanut se, ettemme ole osanneet huomioida päästöjen kustannuksia kivihiilen ja öljyn hinnanmuodostuksessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä taloudellisia ohjauskeinoja. EU:n päästökauppajärjestelmä parantaa jatkossa uusiutuvien energialähteiden käytön kannattavuutta, mutta päästöoikeuden hinnannousu vuoteen 2020 mennessä ei hallituksen mielestä yksin riitä. Uusiutuva energia tarvitsee myös muuta tukea, siksi tämä paketti.

Tukijärjestelmiä koskevissa linjauksissa on otettu huomioon päästökaupan keskeinen vaikutus. Sekä tuulivoiman ja biokaasusähkön syöttötariffin että metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki alenee sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden hinnan kasvaessa. Tarvittavien tuotantotukien suuruus vuoden 2020 tilanteessa on noin 340 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi muiden kuin tuulivoiman, biokaasusähkön ja metsäenergian tukemiseen tarvitaan arviolta investointitukia noin 50—70 miljoonaa euroa vuositasolla. Valtion rahoituksella saadaan liikkeelle 4—5-kertaiset investoinnit. Parille lähivuodelle hallitus aikoo lisäksi varata rahoitusta yhteensä noin 100 miljoonaa euroa kehitteillä oleville teollisen mittaluokan biodiesel-laitoksille.

Vaikka näiden taloudellisten ohjauskeinojen tavoitteena on ensisijaisesti lisätä uusiutuvan energian käyttöä, saavutamme paljon myös muuta. Ensiksi, Suomen energiahuollon omavaraisuus loppuenergiassa uusiutuvat energialähteet ja kotimainen turve huomioonottaen nousee nykyisestä runsaasta 30 prosentista yli 40 prosenttiin. Toiseksi, saamme merkittävän määrän uusia investointeja koko Suomeen. Pelkästään tuulivoiman osalta investointien kokonaismääräksi voidaan arvioida 3,5 miljardia euroa, josta kotimaisen työn osuus on noin 2 miljardia euroa. Metsäenergian korjuu- ja kuljetuskalustoon on investoitava noin 700 miljoonaa euroa. Suunniteltujen biojalostamojen yhteinen investointi on noin miljardi euroa.

Uusiutuvan energian ohella tuemme myös kotimaista työllisyyttä. Tuulivoiman rakentaminen työllistää, ja pysyviä työpaikkoja tuulivoimayhtiöihin syntyy satoja, mutta merkittävin työllistävä vaikutus on kuitenkin voimaloiden suunnitteluun ja valmistukseen liittyvää. Se voi olla useita tuhansia. Metsäenergian tuotantoon, kuljetukseen ja energiantuotantoon syntyy arviolta useita tuhansia työpaikkoja. Biojalostamot tuovat työllisyyttä juuri metsäteollisuuden yhteyteen, josta työpaikkoja on muilla sektoreilla kadonnut.

Arvoisa puhemies! Käyn seuraavassa tiivistetysti läpi tärkeimmät linjaukset ja suunnitellut ohjauskeinot.

Lähes puolet tarvittavasta uusiutuvasta energiasta saataisiin metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Metsähakkeen käyttö vuonna 2020 olisi 25 terawattituntia. Pienpuun tarjonnan lisäämiseksi otetaan käyttöön uusi pienpuun energiatuki, joka maksetaan energiakäyttöön menevän ensiharvennuspuun haketukselle. Pienpuun energiatuella varmistetaan myös se, että laadukas kuitupuu käytetään ensisijaisesti metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Metsähakkeen käytön lisäämistä edistetään metsähakkeella tuotetun sähkön muuttuvalla tuotantotuella. Metsähakkeen käytön kannattavuus riippuu keskeisesti päästöoikeuden hinnasta. Päästöoikeuden hinnan noustessa tuki alenisi automaattisesti eikä tarpeetonta ylitukea makseta. Tällä tuella puu korvaisi eniten turvetta.

Kolmantena metsäenergiaan liittyvänä tukena otetaan käyttöön niin sanottu pien-chp:n syöttötariffi. Syöttötariffi olisi vaihtoehtoinen sähkön muuttuvalle tuotantotuelle, ja sitä maksettaisiin vain uusille laitoksille. Tuki kohdistuisi pienemmille laitoksille. Tukea maksettaisiin kaikkien puuperäisten polttoaineiden käytöstä.

Näiden lisäksi valmistellaan erikseen ohjauskeinoja, joilla voidaan ajaa alas kivihiilen vuotuista käyttöä rannikon kivihiilivoimalaitoksissa jopa noin 8 terawattituntia. Hiili korvattaisiin puupohjaisella energialla ja osittain turpeella. Ohjauskeinoina jatkovalmistelussa ovat muuttuva sähköntuotantotuki ja investointituet.

Hallituksen tuulivoimatavoite 6 terawattituntia vuonna 2020 linjattiin jo ilmasto- ja energia-strategian yhteydessä. Valmisteilla olevassa syöttötariffijärjestelmässä tuulivoiman tuottajalle maksettaisiin tuotantotukena laissa asetetun tavoitehinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus.

Tuulivoiman ja metsähakkeen ohella uusiutuvien käyttöä lisättäisiin erityisesti liikenteen biopolttoaineissa sekä lämpöpumppujen käyttöä lisäämällä. Liikenteen biopolttoaineilla tavoitellaan noin 7:ää terawattituntia. Liikenteen uusiutuvan energian edistäminen perustuisi liikennepolttoaineiden myyjille asetettavaan jakeluvelvoitteeseen. Biodiesel-laitosten syntymistä edis-tettäisiin sekä kansallisella rahoituksella että EU:n niin sanotulla Ner 300 -tuella.

Arvoisa puhemies! Kevään kolmas suuri energialinjaus koskee ydinenergiaa.

Valtioneuvosto on äänestämällä tehnyt periaatepäätökset kahdesta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä. Teollisuuden Voima Oyj:n osalta päätöksen kohteena on Olkiluodon neljäs yksikkö. Fennovoima Oy:n tapauksessa kyse on uuden, yhden yksikön ydinvoimalaitoksen rakentamisesta joko Pyhäjoelle tai Simoon.

Päätökset lisäydinvoimasta perustuvat ennen kaikkea sähkön tarpeeseen vuoden 2020 jälkeen. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa marraskuussa 2008 valtioneuvosto katsoi, että sähkön hankinta tulee ensisijaisesti perustaa omaan kapasiteettiin. Suomihan on jo kauan ollut sähkön nettotuoja. Ydinvoimapäätös on merkittävä askel pyrittäessä omavaraisuutta vastaavaan kapasiteettiin. Sähkömarkkinat ovat kuitenkin luonnollisesti kansainväliset. Toimimme jo nyt pohjoismaisilla markkinoilla, ja kehitys vie kohti eurooppalaisia sisämarkkinoita. Lisäydinvoiman rakentaminen auttaa osaltaan pitämään sähkön hintaa kohtuullisena. TVO:n ja Fennovoiman ydinvoimalaitosyksiköt tuottaisivat sähköä omakustannushintaan muun muassa elinkeinoelämän tarpeisiin, mikä vahvistaisi erityisesti teollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa.

Tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä motivoi päätöksiä niin energiatehokkuuden, uusiutuvan energian kuin ydinenergiankin osalta. Hallituksen tavoitteena on erityisesti omavaraisuuden nostaminen ja kivihiilen käytön vähentäminen. Ydinvoimaratkaisu tuo markkinoille noin 25 terawattituntia päästötöntä sähköä. Yhden ydinvoimayksikön tuotanto vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 10 miljoonaa tonnia, silloin kun se korvaa hiililauhdetta. Päästöttömän ja vähäpäästöisen sähköntuotannon lisääminen edistää osaltaan teollisuutemme kilpailukykyä samoin kuin riittävän sähkön saannin turvaaminen.

Arvoisa puhemies! Mitä näillä kolmella energiapolitiikan kokonaisuuden osalla sitten saavutetaan?

Ensimmäiseksi merkittävin seikka. Päästöttömän energiankäytön osuus loppuenergiastamme kasvaa kymmenessä vuodessa noin 60 prosenttiin nykyisestä 36 prosentista. Siis päästöttömän energian osuus kasvaa 36 prosentista 60 prosenttiin kymmenessä vuodessa. Ilman näitä ratkaisuja hiilidioksidipäästöjä arvioidaan syntyvän noin 75 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Näiden ratkaisujen ansiosta päästöt leikkautuvat noin 48 miljoonaan tonniin. Se takaa sen, että Suomi voi aikanaan saavuttaa 80 prosentin päästövähennystavoitteen ja joskus jopa täyden hiilineutraalin yhteiskunnan tavoitteen.

Toiseksi, Suomi parantaa energiaomavaraisuutta ja saavuttaa sähköomavaraisuuden aikana, jolloin maailmassa on käynnistynyt uudenlainen valtioiden välinen kilpailu luonnonvaroista.

Kolmanneksi, ratkaisuilla vahvistetaan pitkiksi ajoiksi kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä ja lisätään talouskasvua sekä saatetaan liikkeelle miljardiluokan investoinnit tällä vuosikymmenellä. Myös tätä viestiä ja päätöstä tarvitaan laman jälkeisessä Suomessa. Energiatehokkuuden kautta säästetään sekä ympäristöä että rahaa. Kyseisillä päätöksillä mobilisoidaan energiateknologioiden kehitystä luomalla nopean kasvun kotimarkkinat alalle, millä pitäisi olla kilpailuetuamme luova vaikutus.

Arvoisa puhemies! Energiapäätökset hyödyttävät koko Suomea. Varsinkin kaukolämmön ja uusiutuvan sähkön tuotannossa syntyy uudenlainen yhteys maaseudun ja kaupunkien välille. Työpaikkoja syntyy pelkästään uusiutuvan paketista arviolta suoraan useita tuhansia ja välillisesti kolminkertainen määrä. Lisäksi konepajoilla on mahdollisuus luoda viherkaulustyöpaikkoja energialaitteiden vientiin. Puhumattakaan niistä teollisista työpaikoista, joiden syntymisen energiaratkaisun kokonaisuus mahdollistaa.

Yhteiskunnan kokonaisetua on tulkittu päätöksissä nimenomaan ydinvoiman kohdalla. Yhtä hyvin voidaan sanoa, että yhteiskunnan kokonaisetua toteuttavat energiansäästö, energiatehokkuus ja uusiutuvan energian velvoitepaketti. Yhteiskunnan kokonaisetu on hallituksen mielestä sellainen yhteinen etu, joka koskee kaikkia ihmisiä, koko Suomen aluetta.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että ruotsinnos liitetään pöytäkirjaan.

Pääministeri Vanhasen esittämä ilmoitus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Finland vidtar åtgärder för att hejda klimatförändringen. Vid ett EU-toppmöte 2007 förband vi oss till att före 2020 minska mängden utsläpp av växthusgaser inom unionen med 20 procent från 1990 års nivå och att öka användningen av förnybar energi med 20 procent från 1990 års nivå. Om länder som står utanför EU också deltar i minskandet av utsläpp i betydande grad, har unionen förbundit sig att minska utsläppen med 30 procent.

Dessa är i sig krävande mål, men fram till 2050 måste vi minska utsläppen i betydligt högre grad än så här. Vi har i samband med framtidsredogörelsen fastställt ett mål att minska utsläppen med minst 80 procent fram till 2050. Regeringen har bland de första länderna fattat konkreta beslut om hur vi kan nå 20/20/20-målen för att minska utsläppen av växthusgaser. Som energianvändare påverkas vi alla av förändringen. Det är människor och företag som fattar besluten om energianvändning och energisparande.

Den energilösningshelhet som här presenteras är den allra mest omfattande i Finlands hela energihistoria. I denna lösning är den helhet som gäller skyldigheten att använda förnybar energi särskilt stor. Alla åtgärder ska tas in i lag under de kommande månaderna. Det är alltså inte fråga enbart om en resolution utan om beslut som uppnår lagnivå. Finland tar med de här besluten aktivt sitt ansvar för att minska utsläppen av växthusgaser. När de åtgärder som man fattat beslut om har vidtagits, kan all energi vi behöver produceras i Finland. En energilösning av denna omfattning är också en klar signal till marknaden att det lönar sig att investera i Finland. Finland sörjer för sin konkurrenskraft. Såväl förnybara energikällor som kärnkraft har sin roll i detta. Genom besluten om främjande av energieffektivitet och förnybar energi samt kärnkraft tar vi de första stegen mot ett koldioxidsnålt och koldioxidneutralt Finland. De gemensamma nämnarna för dessa tre separata beslut är att minska utsläppen, att öka självförsörjningen och att stärka förutsättningarna för ekonomisk tillväxt och sysselsättning.

Ökad energieffektivitet är det mest effektfulla sättet att minska utsläppen av växthusgaser. De åtgärder för att främja energieffektiviteten som avses i statsrådets principbeslut från februari sträcker sig till 2020, men huvudvikten ligger vid de åtgärder som ska vidtas inom de närmaste åren. Genom de åtgärder som föreslås i principbeslutet bedömer man att man fram till 2020 kan nå det behov av effektiviserad energianvändning som avses i klimat- och energistrategin. Huvudvikten ligger vid uppvärmning, där sparmålet i fråga om el är 5 terawattimmar. Det sammanlagda resultatet skulle bli en utsläppsminskning på cirka 9 miljoner ton koldioxid. Det största energisparandet bedöms kunna ske inom industri, service och trafik. Betydande energisparande bedöms kunna ske också i hushållen.

Majoriteten av åtgärderna för energisparande består av beslut, bestämmelser och rekommendationer som omfattar Europeiska unionen. För genomförandet av dessa svarar i sin tur de företag som omfattas av bestämmelserna, såsom bilindustrin, hushållsapparatindustrin, byggindustrin och många andra industribranscher. Genom nationella beslut kan man påverka t.ex. fastigheternas energiförbrukning. Finländska hushåll och företag kan också genom sina egna konsumtionsval i hög grad påverka sina egna energikostnader.

Förpliktelsen att använda förnybar energi är en viktig del av den politik som syftar till att minska utsläppen av växthusgaser och genom den främjas fullgörandet av förpliktelsen. I den helhet om förnybar energi som regeringen kommit överens om finns riktlinjer för målen i fråga om olika källor till förnybar energi samt nödvändiga ekonomiska styrmedel. Riktlinjerna utgör grunden för den nationella handlingsplan för förnybar energi som är under beredning. Varje medlemsland ska överlämna en plan till kommissionen före utgången av juni. Vi förutsätter att de övriga EU-länderna gör detsamma. Genomförandet av förpliktelsen ska också följas upp.

Finland bör höja andelen förnybar energi av slutförbrukningen av energi till 38 procent fram till 2020. År 2005 var andelen 28,5 procent. Ökningen av förnybar energi kommer i huvudsak från användningen av skogsflis, biobränslen i trafiken, värmepumpar och vindkraft. En ökning av andelen förnybar energi innebär en utsläppsminskning på cirka 8 miljoner ton koldioxid. Merparten av denna finns inom utsläppshandelssektorn.

Klimatförändringen är det största marknadsmisslyckande mänskligheten orsakat, och det kostar att korrigera det. Omfattningen av klimatförändringen har påverkats av att vi inte har kunnat beakta kostnaderna för utsläppen i prisbildningen på stenkol och olja. För att målet ska nås krävs betydande ekonomiska styrmedel. EU:s utsläppshandelssystem förbättrar i framtiden lönsamheten för användningen av förnybara energikällor, men att höja priset på utsläppsrätter fram till 2020 räcker inte i sig. Den förnybara energin behöver även andra former av stöd, därför detta paket.

I de riktlinjer som gäller stödsystem har utsläppshandelns centrala betydelse beaktats. Produktionsstödet såväl till inmatningstariffen för vindkraft och för el producerad med biogas, som till el producerad med skogsflis sjunker när marknadspriset på el eller priset på utsläppsrätter höjs. Behovet av produktionsstöd uppgår årligen till cirka 340 miljoner euro år 2020. För stödjande av andra energiformer än vindkraft, el producerad med biogas och skogsenergi behövs dessutom investeringsstöd på cirka 50—70 miljoner euro per år. Statsfinansieringen lockar till annan finansiering som är 4—5 gånger större. För de närmaste åren avser regeringen dessutom reservera finansiering på sammanlagt cirka 100 miljoner euro för industriella biodieselanläggningar under utveckling.

Trots att syftet med dessa ekonomiska styrmedel i första hand är att öka användningen av förnybar energi når vi även mycket annat. För det första ökar vår självförsörjning i fråga om den slutliga energiförbrukningen, de förnybara energikällorna och den inhemska torven medräknade, från nuvarande drygt 30 procent till över 40 procent. För det andra får vi en betydande mängd nya investeringar i hela Finland. Enbart i fråga om vindkraft kan totalbeloppet av investeringarna beräknas uppgå till 3,5 miljarder euro, av vilket det inhemska arbetets andel är cirka 2 miljarder euro. För drivnings- och transportutrustning som behövs för utnyttjande av skogsenergi krävs investeringar på cirka 700 miljoner euro. Den sammanlagda investeringen i planerade bioraffinaderier är cirka 1 miljard euro.

Vi stöder inte bara förnybar energi utan också den inhemska sysselsättningen. Byggandet av vindkraft sysselsätter och vid vindkraftsbolagen skapas flera hundra permanenta arbetsplatser. Den största sysselsättande effekten hänför sig ändå till planeringen och byggandet av kraftverk. Där kan det röra sig om flera tusen arbetsplatser. Produktionen, transporten och energiproduktionen av skogsenergi skapar uppskattningsvis flera tusen arbetsplatser. Bioraffinaderierna skapar sysselsättning inom skogsindustrin som har drabbats av bortfall av arbetsplatser.

Nedan ger jag en koncentrerad överblick över de viktigaste riktlinjerna och de planerade styrmedlen.

Närmare hälften av den förnybara energi som behövs kan åstadkommas genom en ökad användning av skogsflis. Användningen av skogsflis ska 2020 vara 25 terawattimmar. För att öka utbudet av klenvirke införs ett nytt energistöd för klenvirke som ska betalas för flisning av förstagallringsvirke som går till energiproduktion. Genom energistödet för klenvirke kan man också trygga användningen av högklassig massaved i första hand som råmaterial för skogsindustrin. En ökad användning av skogsflis främjas med ett rörligt produktionsstöd för el som produceras med skogsflis. Huruvida användningen av skogsflis är lönsam är i hög grad beroende av priset på utsläppsrätter. När priset på en utsläppsrätt stiger, sjunker stödet automatiskt och onödigt överstort stöd betalas inte. Med detta stöd ersätter trä främst torv.

Som ett tredje stöd i anslutning till skogsenergin införs en s.k. inmatningstariff för småskalig kraftvärme. Inmatningstariffen är ett alternativ till det rörliga produktionsstödet för el och den betalas endast till nya kraftverk. Stödet ska tillfalla mindre kraftverk och det ska betalas för användning av alla träbaserade bränslen.

Utöver dessa bereds särskilt sådana styrmedel som gör det möjligt att minska den årliga användningen av stenkol vid kolkraftverken i kustområdena med upp till cirka 8 terawattimmar. Kolen ersätts med träbaserad energi och delvis med torv. Styrmedel i den fortsatta beredningen är ett rörligt produktionsstöd för el och investeringsstöd.

Regeringen satte upp målet för vindkraften, 6 terawattimmar år 2020, i anslutning till klimat- och energistrategin. Inom ramen för det system med inmatningstariffer som är under beredning ska skillnaden mellan det i lag angivna riktpriset och det faktiska marknadspriset på el betalas till vindkraftsproducenterna i form av ett produktionsstöd.

Användningen av förnybar energi ökas inte bara med hjälp av vindkraft och skogsflis utan också med hjälp av i synnerhet biodrivmedel och en ökad användning av värmepumpar. När det gäller biodrivmedel är målet cirka 7 terawattimmar. Främjandet av förnybar energi inom trafiken ska grunda sig på den distributionsskyldighet som åläggs drivmedelsförsäljarna. Byggandet av biodieselanläggningar främjas med både nationell finansiering och EU:s så kallade Ner 300 -stöd.

Vårens tredje stora riktlinje för energin gäller kärnkraften.

Statsrådet har genom omröstning fattat principbeslut om två nya kärnkraftverksenheter. För Industrins Kraft Abp:s del gäller beslutet en fjärde enhet i Olkiluoto. För Fennovoima Ab:s del är det fråga om en ny kärnkraftverksenhet som byggs i antingen Pyhäjoki eller Simo.

Beslutet om mera kärnkraft bygger framför allt på behovet av el efter år 2020. I den långsiktiga klimat- och energistrategin från november 2008 ansåg statsrådet att tillförseln av el primärt ska baseras på den egna kapaciteten. Finland har sedan länge varit en nettoimportör av el. Kärnkraftsbeslutet är ett viktigt steg i strävan efter en kapacitet som motsvarar självförsörjning. Elmarknaden är dock självfallet internationell. Vi är redan nu aktiva på den nordiska marknaden och utvecklingen går mot en europeisk inre marknad. Utbyggnaden av kärnkraft bidrar för sin del till att hålla priset på el på en skälig nivå. Industrins Krafts och Fennovoimas kärnkraftverksenheter ska producera el till självkostnadspris bland annat för näringslivets behov, vilket förbättrar verksamhetsbetingelserna för i synnerhet industrin i Finland.

Behovet av att minska utsläppen av växthusgaser motiverar besluten när man ser till såväl energieffektiviteten, den förnybara energin som kärnenergin. Regeringens mål är att i synnerhet öka självförsörjningen och minska användningen av stenkol. Kärnkraftsbeslutet ger marknaden cirka 25 terawattimmar utsläppsfri el. Produktionen vid en enda kärnkraftverksenhet minskar utsläppen av koldioxid med cirka 10 miljoner ton när den ersätter kolkondens. En ökning av utsläppsfri och utsläppssnål elproduktion främjar för sin del den finska industrins konkurrenskraft och säkerställandet av en tillräcklig tillgång på el.

Vad kan man uppnå med dessa tre energipolitiska helheter?

Först den viktigaste aspekten: den utsläppsfria energins andel av den slutliga energin ökar från nuvarande 36 procent till cirka 60 procent på tio år. Om dessa beslut inte fattas beräknas koldioxidutsläppen uppgå till cirka 75 miljoner ton år 2020. Tack vare besluten minskar utsläppen till cirka 48 miljoner ton. Detta garanterar att Finland i sinom tid kan nå utsläppsreduktionsmålet på 80 procent, och någon gång till och med målet om ett helt koldioxidneutralt samhälle.

För det andra förbättrar Finland energisjälvförsörjningen och blir självförsörjande på el under en tid när det mellan staterna råder en ny slags konkurrens om naturresurserna.

För det tredje stärker besluten den inhemska industrins konkurrenskraft för en lång tid framöver. Dessutom ökar den ekonomiska tillväxten, och investeringar i miljardklassen påbörjas under innevarande årtionde. Också det här beskedet och beslutet behövs i Finland efter den ekonomiska recessionen. Genom energieffektivitet kan man spara både miljön och pengar. Dessa beslut framkallar en energiteknologisk utveckling i och med att man skapar en snabbt växande hemmamarknad, vilket i sin tur borde ge konkurrensfördelar.

Energibesluten gagnar hela Finland: i synnerhet när det gäller produktionen av fjärrvärme och förnybar el uppstår det en ny slags koppling mellan landsbygden och städerna. Enbart paketet för förnybar energi beräknas direkt ge upphov till flera tusen arbetsplatser och indirekt till det tredubbla antalet. Dessutom har de mekaniska verkstäderna möjlighet att skapa gröna jobb inom exporten av energianläggningar. För att inte tala om de arbetsplatser inom industrin som energibeslutet kan ge upphov till.

I besluten har samhällets helhetsintresse tolkats uttryckligen i fråga om kärnkraften. Lika väl kan man säga att samhällets helhetsintresse tillgodoses av energisparande, energieffektivitet och paketet för förnybar energi. Enligt regeringen är samhällets helhetsintresse ett sådant gemensamt intresse som omfattar alla människor och hela Finland.

Keskustelu pääministerin ilmoituksen johdosta

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Asukasta kohti laskien Suomi on yksi eniten energiaa käyttävistä maista koko maailmassa. Syy on maamme teollisessa rakenteessa. Se tarvitsee paljon energiaa. Meillä on paljon metsäteollisuutta, meillä on paljon metalliteollisuutta, ja meillä on paljon myöskin sellaista uuden ajan teollisuutta, joka sekin vaatii tavattoman paljon energiaa.

Asukasta kohti laskien olemme yksi eniten päästöjä tuottavista maista maailmassa. Syy on edellisessä: juuri siinä, että tarvitsemme paljon energiaa elinkeinoelämämme tarpeisiin. Maailmanlaajuisen ilmastohaasteen edessä yhtälö on vaativa nyt ratkaistavaksi. Vähentääkö energiaa tarvitsevaa teollisuutta Suomessa vai varmistaako energian riittävyys ja käydäkö samalla tarvittavan energian päästön kimppuun voimakkain toimenpitein?

Hallituksen vastaus edelliseen kysymykseen on selvä. Suomen talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta on välttämätöntä, että varmistamme jatkossakin riittävän, toimitusvarman — ja vielä kilpailukykyiseen hintaan — energiansaannin elinkeinoelämän ja kansalaisten, kuluttajien, tarpeeseen. Päästöjen vähentämisen kimppuun käymme, emme siis energiankäyttöä varta vasten teollisuudelta vähentäen, vaan nimenomaan vähentämällä energiantuotannon aiheuttamia päästöjä.

Uusiutuvan energian käytön erittäin radikaali lisääminen ja ydinvoiman välttämätön lisääminen ja lisärakentaminen ovat ne ratkaisut, joilla hallitus tällä paketilla, aivan erityisesti tällä paketilla, käy äsken kuvatulla tavalla päästöjen vähentämisen kimppuun. Näitä toimia tukevat jo aikaisemmin helmikuussa tänä vuonna hallituksen linjaamat toimet energiatehokkuuden parantamiseksi. Energiatehokkuutta on tarkoitus parantaa vuoteen 2020 mennessä jo päätetyillä toimenpiteillä 37 terawattitunnin verran, joka vastaa noin 2 miljoonan ihmisen vuodessa kuluttaman kotitaloussähkön ja lämmön kulutusta.

Myös niissä toimissa, joita siis nyt on jo linjattu toimiksi energiatehokkuuden vähentämiseksi, on kysymys aika suurista luvuista. Nämä toimet, mihin äsken viittasin — uusiutuvan energian lisäämistoimet ja sitten myöskin ydinvoiman tarjonnan lisääminen — merkitsevät sitä, että Suomi ottaa todella erittäin mittavan vastuun globaalin, maailmanlaajuisen, velvoitteen päästöjen vähentämisen toteuttamiseksi täällä Suomessa. Näillä toimilla vähennetään globaalisti, maailmanlaajuisesti, päästöjä noin 25 terawattitunnin verran. Kaikki tämä päästövähentämä ei tapahdu meillä täällä Suomessa. Osan voidaan laskennallisesti katsoa seuraavan siitä, että jatkossa tarkoitus on, että Suomi entistä suuremman osan käyttämästään energiasta, aivan erityisesti sähköstään, tuottaa täällä Suomessa.

Arvoisa puhemies! EU:n yhteinen pyrkimys on unionin energiaomavaraisuuden, energiaturvallisuuden, toimitusvarmuuden parantaminen. Suomella on aivan erityisen suuri intressi toimia juuri näin, parantaa energiaturvallisuutta ja toimitusvarmuutta, ja myös jo aiemmin kerrotulla tavalla ja kerrotuista elinkeinopoliittista syistä meillä on suuri intressi hoitaa asiat samalla niin, että tuo toimitusvarmuus tapahtuu tavalla, joka tuottaa meille mahdollisimman kilpailukykyiseen hintaan energiaa.

Tällä hetkellä Suomen energiaomavaraisuus ei ole kovin hyvä. Se on noin 30 prosenttia. Kaikesta siitä energiasta, mitä täällä kulutamme, saamme Suomen maaperästä tai Suomesta noin 30 prosenttia, ja 70 prosenttia on eri tavoin tänne tuotavaa energiaa. Sillä on omat luonnolliset syynsä, että asiat ovat näin. Suomessa tuotetun sähkön osuus on noin 85 prosenttia. Oikeastaan on määrittelykysymys, onko tämäkään omavaraisuutta, koska ydinvoima, silloin kun sitä tuotetaan uraanilla, jota ei ole oikeastaan kaivettu Suomesta, ei oikeastaan ole energiaomavaraisuuteen ihan tarkkaan ottaen laskettava määrä. Yhtä kaikki Suomessa tuotetun sähkön osuus Suomessa kulutettavasta sähköstä on siis äsken kerrotulla tavalla noin 85 prosenttia.

Satsaamalla erittäin kovasti uusiutuvaan energiaan ja merkittävästi Suomessa tuotettavaan ydinvoimaan otamme siis pitkän askeleen oikeaan suuntaan. Lisäämme energiaomavaraisuutta merkittävästi, nostamme sen noin 30 prosentista runsaaseen 40 prosenttiin, ja sähköntuotannossa otamme erityisen pitkän askeleen. Toteutamme ensimmäisen kerran sodanjälkeisen historiamme aikana sen totuuden, että nyt näitten toimien jälkeen 2020-luvulle tultaessa Suomi tuottaa hyvinkin sen määrän sähköä, minkä itse täällä kuluttaa.

Näillä toimilla, lisäämällä uusiutuvaa energiaa 38 terawattitunnilla, jos sen siitä loppukulutuksesta laskee, ja ydinvoimaa 24—26 terawattitunnilla, nuo äsken sanotut omavaraisuusluvut ovat siis saavutettavissa. Näiden lukujen taustalla on käsitys siitä, että energian kokonaiskulutus on käynyt jo reippaasti yli 300 terawattitunnin vuodessa. Se voidaan laskea 310 terawattituntiin, niin kuin eduskunnan taannoin käsittelemässä ja hyväksymässä strategiassa oli sanottu. Sähkön osalta arvio on, että Suomi kuluttaisi 2020-luvulla sähköä noin 98 terawattitunnin verran.

Strategiassa, joka oli eduskunnan käsiteltävissä muutama kuukausi sitten, arvioitiin, että kysyntä ilman erityisiä toimenpiteitä vuonna 2020 olisi 104 terawattituntia mutta niitten erilaisten toimenpiteitten ansiosta voitaisiin päästä sähkönkulutuksessa juuri tähän nyt jo mainitsemaani 98 terawattituntiin. Siis sähkönkulutusarvio, nyt myös tässä tilanteessa tarkistettu arvio, on se, minkä erityisten sähkön tehostamis- ja säästötoimenpiteitten kautta arvioitiin olevan mahdollista vuonna 2020 täällä taannoin hyväksytyssä strategiassa.

Arvoisa puhemies! Mikä on se jakoperuste, miten ja missä on oikein syntynyt tämä päästöttömän energian lisäys uusiutuviin ja ydinvoimaan: ajatus siitä, että lisättäisiin siis 38 terawattituntia uusiutuvilla energialähteillä ja 26 terawattituntia ydinvoimalla? Ajatus ja pyrkimys on ollut kaiken aikaa näissä valmistelutoimissa se, että kaiken sen tekisimme, mitä voimme tuottaa uusiutuvilla energialähteillä: niin paljon uusiutuvia energialähteitä käyttöön — sekä lämmöntuotantoon, nestemäisten polttoaineiden valmistukseen että myöskin uusiutuvaan sähköntuotantoon — kuin suinkin mahdollisuudet järjelliseen kustannukseen, järjelliseen hintaan, ovat olemassa. Näistä lähtökohdista jo kertaalleen sanottu ajatus ja tavoite 38 terawattituntia uusiutuvaa on syntynyt. Sen 38 terawattituntiakin, vielä kertaalleen, voi kuvata samalla tavalla kuin tämän energiatehokkuuden: 38 terawattituntia uusiutuvaa tarkoittaa noin 2 miljoonan ihmisen yhden vuoden aikana kuluttaman sähkön, kotitaloussähkön ja lämmön, määrää. Se on huikea määrä, mihin tässä ohjelmassa hallitus konkreettisin toimenpitein sitoutuu.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tarkoitus on kaiken lisäksi, että tämä uusiutuvan energian lisäys ei ole julistus, vaan tarkoitus on, että hallitus tuo lähikuukausien aikaan eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana päätettäväksi kaikki ne lakiesitykset, joilla lakisääteisesti nämä velvoitteet käytännössä toteutetaan. Hallitus sitoutuu samalla siihen, että ne rahat, joilla tuon lain ja noitten lakien velvollisuudet hoidetaan, kehyksistä ja valtion budjeteista myöskin sitten löytyvät.

Ydinvoiman osalta se välttämättömin lisä, mitä ydinvoimaa tarvitaan, on tarkoitus nyt myös toteuttaa myöhemmin täällä esitettävien päätösesitysten mukaan. Ydinvoiman lisärakentamisen osalta totean lyhyesti: ellemme lähtisi siitä, että me ajamme erittäin radikaalisti lauhdesähkön alas, ellemme lähtisi siitä, että nyt Venäjältä tuotavan ja ulkomailta tuotavan sähkön sijasta me jatkossa valmistamme itse täällä tarvitsemamme sähkön, ellemme lähtisi siitä, että me olemme valmiita lisäämään sähköntuotantoa niin paljon kuin suomalainen elinkeinoelämä tarvitsee, ellemme hyväksyisi näitä lähtökohtia, meidän ei tarvitsisi ydinvoimaa lisää rakentaa. Mutta jos ja kun hallitus lähtee siitä, että monista eri syistä on hyvä, että me jatkossa tuotamme itse sen sähkön emmekä turvaudu tuontiin, kun hallitus lähtee siitä, että meillä on enimmillään 27 terawattitunnin verran hiilisähköä ollut tarjolla, että tätä ajetaan erittäin radikaalisti alas, ja kun me sitoudumme toimiin, joilla se ajetaan alas, ja kun, kolmanneksi vielä, hallitus todella lähtee siitä, että jos elinkeinoelämä antaa sitoumukset ja lupaa, että Suomeen se on valmis investoimaan, jos sähköä on tarjolla — kun hallitus sanoo tähän yes, näiden kaikkien taustojen ja seikkojen taustalta tai perusteella hallitus on valmis lisäämään myöskin ydinvoiman tarjontaa meillä Suomessa.

Arvoisa puhemies! Näistä lähtökohdista siis rakentuu tämä uusiutuvan energian kokonaispaketti. Näille lähtökohdille perustuu myöskin ydinvoiman lisärakentaminen. Pääministeri äsken aika seikkaperäisesti kävi myöskin ne toimet ja ne keinot läpi, joilla uusiutuvan tarjontaa edistetään, joilla sitten ohjauskeinoilla tehdään tästä ohjelmasta käytännössä totta.

Tyydyn lopuksi, arvoisa puhemies, viittaamaan siihen, että tämä kokonaisuus uusiutuvan energian lisäämiseksi ja myös ydinvoiman lisärakentamiseksi tarkoittaa sitä, että me samalla näillä toimilla pehmennämme ja muokkaamme maaperää erittäin merkittävästi tämän alan suomalaisen teknologian sekä ympäristö- ja energialiiketoiminnan mahdollisuuksien parantamiseksi Suomessa. Jo tällä hetkellä meillä ympäristöliiketoiminnan, jonka noin käsitteellisesti katsotaan kattavan energian, energiatehokkuuden, uusiutuvaan energiaan liittyvät toimenpiteet, puhtaan ilmaston, jätteiden käsittelyn ja vastaavat toimenpiteet, liikevaihdon arvioidaan olevan Suomessa noin 3,6 miljardia euroa. Tällä toimialalla arvioidaan olevan jo tuhansia suomalaisia yrityksiä, ja lähes 20 000 ihmistä työskentelee tällä toimialalla. Näiden toimien, erityisesti uusiutuvan energian edistämistoimien, ansiosta arvio on, että me voimme merkittävästi lisätä edelleen nimenomaan työpaikkoja alan tutkimuksessa, tuotekehittämisessä ja kehitystyössä ja myöskin erilaisten teknologisten hankkeitten, asioiden ja laitteitten valmistuksessa. Ajatus ja odotus on, että tämä kokonaisuus merkitsee merkit-tävää uutta alkua toimialalle, jonka kasvu maailmantaloudessa on kaikista suurin. Ennuste on, että cleantech-toimialalla, ilmasto- ja ympäristöteknologiassa, kysyntä maailmassa kasvaa seuraavan 20 vuoden aikana nopeammin kuin millään muulla toimialalla.

Varmistaakseen sen, että meillä on tarvittava osaaminen, tietotaito ja teknologinen valmius hyödyntää nämä mahdollisuudet, hallitus samalla on päättänyt ja jo lisännyt merkittävästi voimavaroja alan tutkimukseen ja kehittämistyöhön. Kun kolme neljä vuotta sitten julkiset panostukset näihin hankkeisiin olivat 60—70 miljoonaa euroa vuodessa, viime vuonna 2009 Tekesin kautta, yksin Tekesin kautta, ympäristöliiketoimintaan käytettiin tutkimus- ja kehittämisvaroja jo 230 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Tämän uudistuspaketin myötä hallituksen tarkoitus on edelleen lisätä voimavaroja, alan tutkimus- ja kehittämisvoimavaroja, tälle toimialalle, josta uskon muodostuvan ennen pitkää uudenlainen Nokia, suomalaisen teollisuuden ja suomalaisen osaamisen menestyksestä kertova uusi toimiala.

Timo Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiantuotanto Suomessa on suuren muutoksen kynnyksellä. Käsittelyn pohjana oleva energiapaketti nojaa vahvasti eduskunnan vajaa vuosi sitten hyväksymän hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon linjauksiin. Esitykseen sisältyvillä energian säästötavoitteilla, uusiutuvien energioiden käytön edistämisellä ja ydinvoiman lisärakentamisella on yhteinen tavoite — ilmastolle haitallisten päästöjen vähentäminen.

Paitsi että olemme tekemässä tämän vaalikauden merkittävintä ja kauaskantoisinta päätöstä, on ilmaston- ja ympäristönsuojelu tämän vuosisadan merkittävin kansainvälinen haaste. Hallituksen esitys antaa vastauksia kasvihuonepäästöjen vähentämiselle turvaten samalla sähkön ja energian kohtuuhintaisen saatavuuden sekä työllisyyden ja aluetalouksien vahvistamisen.

Energiapaketin toteuttaminen nojaa vahvasti kotimaisten puhtaampien energialähteiden käytön lisäämiseen, kestävään ympäristöteknologiaan ja energiaomavaraisuuden kasvuun. On hyvä, että monista muista maista poiketen Suomen rikkaista luonnonvaroista löytyvät lääkkeet vastata ilmastohaasteisiin. Energian säästämisen lisäksi voimme jatkossa korvata merkittävän osan fossiilisista tuontipolttoaineista kotimaisella uusiutuvalla tuotannolla ja muilla vaihtoehdoilla.

Hallituksen esitys on tiekartta kestävän kehityksen puolesta. Pitkän polun päässä odottaa ympäristöltään puhtaampi, alueellisesti ehyempi sekä uutta hyvinvoinnin perustaa rakentava Suomi. Energiapaketti antaa sysäyksen teknologian, työllisyyden ja talouskasvun edistämiselle kaikkialla maassamme. Emme tee päätöksiä vain itseämme varten vaan ennen kaikkea olemme rakentamassa parempaa tulevaisuutta jälkipolville.

Keskustan eduskuntaryhmä antaa hallitukselle ja erityisesti elinkeinoministeri Pekkariselle tunnustuksen energiapaketin määrätietoisesta, perusteellisesta ja ripeästä valmistelusta. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi laadittuja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia tavoitteita ollaan näin siirtämässä konkreettisiksi poliittisiksi päätöksiksi. Se on jälleen osoitus hallituksen hyvästä toimintakyvystä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen energiapaketti on tarkoin perusteltu kokonaisuus, joka nojaa Suomen energiankulutusennusteisiin vuonna 2020, kansainvälisiin ilmastositoumuksiin sekä hyödynnettävissä oleviin kotimaisiin energiavarantoihimme. Me kaikki voimme yhtyä tavoitteeseen puhtaamman ympäristön ja ilmaston puolesta. Vain keinovalikoimasta on olemassa erilaisia mielipiteitä koskien varsinkin lisäydinvoiman rakentamista.

Energiapaketti on nähtävä toimenpideohjelmana. Sen on oltava kannustimineen tavoitteellinen, tehokas, uskottava ja toteuttamiskelpoinen. Se on palapeli, missä jokaisella palasella on suunniteltu oma tärkeä paikkansa. Toimenpiteitä ei siksi pidä asettaa paremmuusjärjestykseen, vaan ohjelmaa on toteutettava määrätietoisesti ja tasapainoisesti.

Rakennettavalla lisäydinvoimalla on määrä kattaa lisääntyvä sähkönkulutus sekä korvata kokonaan tuontisähkö ja käytöstä poistuvia fossiilisia polttoaineita. Lupaesitykset juuri Fennovoimalle ja TVO:lle parantavat energiaintensiivisen teollisuuden sekä maakunnissa toimivien yritysten kilpailukykyä turvaamalla niille kohtuuhintaisen sähkön. Ne mahdollistavat kauan kaivattuja uusia investointeja Suomeen tuoden mukanaan uusia mahdollisuuksia. Hallitus on antamassa puitteet sille. Nyt on teollisuuden ja elinkeinoelämän vuoro vastata haasteeseen.

Arvoisa puhemies! Tehdyt energiaratkaisut mahdollistavat jopa noin 18—20 miljardin euron kotimaiset investoinnit luoden noin 10 000 uutta työpaikkaa ja piristäen aluetalouksia kautta Suomen. Energiapaketti tukee ympäristömyönteisen teknologian kehittämistä avaten uusia huikeita vientinäkymiä. Sen kansantaloudellinen merkitys on siis mittava.

Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja uusia investointeja on tarkoitus vauhdittaa luomalla energiapaketin oheen määräaikaisia tukitoimia, verotuksellisia ohjauskeinoja sekä jakeluvelvoitteita. Niitä suunnitellaan tuulelle, biokaasulle, puuperäiselle polttoaineelle ja biopohjaisten liikennepolttoaineiden käyttöönoton edistämiseksi siltä osin kuin markkinaehtoisuuskriteerit eivät täyty. Lisäksi on tärkeää turvata myös toimivat jakelukanavat muun muassa huolehtimalla logistiikasta ja infrasta.

Arvoisa puhemies! Moni on kauhistellut budjettirahoituksesta maksettavien tukitoimien kalleutta. Miljardien eurojen investointien yhteydessä on puhuttu halventavaan sävyyn risupaketista tai jopa kannatettu kivihiilen polton jatkamista Pääkaupunkiseudun voimaloissa. Jotka tällaista väittävät, toimivat itsekkäästi ja piittaamattomasti. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä energiapaketti ja sen noudattaminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Siihen kohdistuvat satsaukset ja tuet palautuvat työnä, toimeliaisuutena ja talouskasvuna sekä terveellisenä elinympäristönä lisäten hyvinvointia.

Ilmastonmuutokseen vastaamisen pitää näkyä toteutettavassa politiikassa. Tavoitteisiin pääsyssä valtiovallalla on keskeinen rooli. Kyse on siitä, haluammeko noudattaa tekemiämme kansainvälisiä ilmastosopimuksia? Korvaammeko fossiiliset tuontipolttoaineet kotimaisella uusiutuvilla energialähteillä tai vaihtoehtoisesti turpeella? Jätämmekö eurot Suomeen vai annammeko ne ulkomaille? Viime kädessä ilmastonmuutoksen hillinnässä punnitaan yksittäisten valtioiden tahto ja toimintakyky.

Arvoisa puhemies! Hallitus on linjannut ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossaan tavoitteeksi vähintään 80 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Siksi tämä energiapaketti on vasta ensimmäinen harppaus kohti hiilineutraalimpaa yhteiskuntaa. Työtä on vuoden 2020 jälkeenkin jatkettava määrätietoisesti.

Seuraavia suuria askeleita tarvitaan biopolttoaineiden laajamittaisessa käytössä liikenteessä ja lämmityksessä sekä biotalouteen perustuvassa raaka-aineiden tuotannossa sekä kierrätyksessä. Älykkäiden sähköverkkojen käyttöönotto tuo kotitaloudet ja yksittäiset kiinteistöt mukaan energian tuotantoon ja sen tehokkaampaan käyttöön.

Nyt tehtävillä energiaratkaisuilla Suomi näyttää esimerkkiä muille ilmastonmuutoksen torjunnassa. Samalla Suomella on mahdollisuus ottaa myös johtava asema ympäristöteknologian suunnannäyttäjänä, kehittäjänä ja viejänä.

Arvoisa puhemies! Energiapaketin toteuttamisessa on perimmiltään kyse siitä, haemmeko taloudellista kasvua ilmastoa ja ympäristöä huomioon ottavalla tavalla. Keskustan eduskuntaryhmälle valinta on kristallinkirkas. Haluamme toimia puhtaamman ilmaston ja hyvinvoinnin puolesta.

Pekka Ravi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituskaudella ilmastonmuutoksenvastainen taistelu ja energiapolitiikka ovat olleet yksi kaikkein merkittävimmistä asiakokonaisuuksista. EU:ssa sovitut vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, uusiutuvan energian edistämiseksi sekä energiatehokkuuden lisäämiseksi antoivat suuntaviivat hallituksen ilmasto- ja energiastrategialle. Tulevaisuusselonteossa asetettiin vielä pidemmän tähtäimen kunnianhimoinen tavoite vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Olemme nyt tilanteessa, jossa hallitus näitten kauaskantoisten suunnitelmien jatkoksi esittää konkreettiset toimet käytännön tavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta erinomaisista energiapäätöksistä, joiden avulla otetaan rohkea harppaus kohti päästötöntä Suomea. Päätökset lisäksi parantavat merkittävästi energiaomavaraisuuttamme sekä tukevat työllisyyttä, talouskasvua ja uusien teknologioiden kehittämistä.

Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut vaativaan tavoitteeseen nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin tämän vuosikymmenen kuluessa. Tällä hetkellä tuo uusiutuvan osuus energiankulutuksestamme on noin 28 prosenttia. Tällä hetkellä tästä uusiutuvasta energiasta valtaosan tuottaa metsäteollisuus omien prosessiensa yhteydessä. Tämän vuoksi onkin ehdottoman tärkeää, että metsäteollisuuden kilpailukyvystä pidetään kiinni ja samalla luodaan pohjaa myöskin metsäteollisuuden uusille investoinneille, sillä näissä prosesseissa syntyvä uusiutuva energia on markkinaehtoista eikä vaadi veronmaksajien tukea.

Uusiutuvan energian tavoitteen täyttämisessä metsäenergia on muutenkin merkittävässä roolissa. Puun käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa lisätään sekä isoissa että pienissä voimaloissa. Energiapuun korjuuta tehostetaan siten, että samalla turvataan järeämmän ainespuun saanti metsäteollisuudelle. Tärkeää on mielestäni myöskin se, että tulee huolehtia siitä, että puubiomassan entistä tarkempi korjuu metsistämme ei johda metsien ravinnetaseen köyhtymiseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että puun energiakäyttö toteutetaan kestävän metsänhoidon kriteerien mukaisesti.

Hallituksen tavoite uuden sukupolven biopolttoainelaitosten saamisesta Suomeen on myös erittäin tärkeä. Päästö- ja elinkaaritaseeltaan parannettu, puusta tehty biopolttoaine nostaisi Suomen polttoaineomavaraisuutta merkittävästi. Biopolttoaineen onnistunut kaupallistaminen loisi edellytyksiä kehittää puusta uusia korkean jalostusasteen vientituotteita myöskin jatkossa.

Tuulivoiman edistämiseksi hallitus esittää syöttötariffia, joka vauhdittaa tuulivoimalainvestointeja. Tavoitteena on moninkertaistaa tuulivoiman tuotanto Suomessa. Tuulivoimateknologian markkinat kasvavat maailmalla huimaa vauhtia. Puhtaan energiatuotannon lisäksi takuuhintajärjestelmä edesauttaa suomalaisen teknologiaosaamisen kehittämistä.

Näitten syöttötariffien suhteen ja muitten ohjauskeinojen suhteen kokoomuksen eduskuntaryhmä on koko ajan voimakkaasti painottanut, että niiden täytyy olla mahdollisimman markkinaehtoisia ja kustannustehokkaita. On selvää, että uusiutuvan energian lisääminen maksaa ja tukiin tarvittavat rahat otetaan yhteisestä pussista. (Ed. Kallis: Kuinka paljon maksaa?) Vastineeksi verorahoille saamme päästötöntä ja kotimaista energiaa sekä uusia työpaikkoja.

On selvää, että ilmastotalkoissa tarvitaan kuitenkin myös ydinvoimaa, jonka rakentaminen ei rasita kansalaisen kukkaroa. Ydinvoimalla sähköä on mahdollista tuottaa päästöttömästi, tasaisesti ja edullisesti niin suomalaisen elinkeinoelämän kuin suomalaisten kuluttajienkin tarpeisiin. Samoin kuin uusiutuvan energian lisääminen myöskin ydinvoiman lisärakentaminen tuo runsaasti tuiki tarpeellisia lisätyöpaikkoja. (Eduskunnasta: Puolalaisia!) Teollisuuden ja palvelualojen investointi- ja työllistämispäätöksiä edistää varmuus kohtuuhintaisen sähkön saatavuudesta. Osa uusien ydinvoimaloiden sähköstä myydään kotimarkkinoille, jolloin edullinen ydinvoima ehkäisee kaikkien suomalaisten sähkölaskun kohoamista kohtuuttomasti.

Kannattaa myöskin painottaa sitä, että uusiutuvan energian lisääminen ja ydinvoima eivät kilpaile keskenään. Molempia tarvitaan, jotta saastuttavista ja fossiilisista tuontipolttoaineista ja venäläisestä tuontiydinsähköstä päästään eroon mahdollisimman nopeasti.

Kolmas osa tästä laajasta paketista, energiatehokkuus, on ehkä vähiten puhuttu mutta kenties kuitenkin kaikkein tärkein elementti matkalla kohti päästötöntä Suomea. Tällä hallituskaudella on jo tehty tärkeitä päätöksiä energiatehokkuuden edistämiseksi. Mainittakoon esimerkkeinä rakennusten energiatehokkuusmääräysten kiristäminen sekä korjausavustukset taloyhtiöitten energiatehokkuutta parantaviin remontteihin. Yhteiskunnan näkökulmasta kokonaisenergiatehokkuutta lisätään myös eheyttämällä yhdyskuntarakennetta, sillä fiksuilla kaavoitusratkaisuilla voidaan muun muassa ehkäistä liikennetarpeen kasvua.

Arvoisa puhemies! Hallituksen energiapaketti perustuu kauaskantoiseen näkemykseen siitä, miten Suomea viedään toisaalta kohti omavaraisuutta ja toisaalta kohti päästöttömyyttä. Nykyisessä taloustilanteessa on äärimmäisen tärkeää, että energiaratkaisut edistävät myös suomalaisten työpaikkojen säilymistä sekä talouskasvua. Nämä tavoitteet on mielestäni tässä paketissa onnistuttu toteuttamaan hyvin.

Energiapäätöksiä ei pidä pohjata pessimistisimpään arvioon Suomen talouden ja teollisuuden tilasta vuonna 2020. Jos esimerkiksi sähkön tarpeen ennusteessa lähdetään taloustaantuman kuristamasta arviosta, rajoitetaan jo kättelyssä yritysten toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia työllistää. Olemme valmiita tekemään isoja panostuksia muuttaaksemme energiantuotantoa päästöttömäksi. Kuitenkin samalla meidän tehtävämme on luoda tulevaisuudenuskoa ja taata, että suomalaisille riittää töitä tulevaisuudessakin. Tähän seikkaan haluaisin todeta, että tähänastisessa keskustelussa realismi ei aina ole ollut kaikkein korkeimmassa kunniassaan ja vastuu Suomen talouden perustan ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta tuntuu valitettavasti monesti jääneen taka-alalle. (Ed. Huovinen: Niin meistäkin!) — Hyvä täsmennys.

Olennaista päästöjen vähentämisen kannalta on se, että energiankulutus kokonaisuudessaan saadaan laskuun. Tämä ei kuitenkaan merkitse sähkön kulutuksen vähenemistä, sillä sähkön osuus koko energiapaletin sisällä tulee kasvamaan, ja itse asiassa se tapahtuu nimenomaan ilmastotoimien vuoksi. Kokonaisenergiankulutusta ja ennen kaikkea päästöjä vähennetään tehokkaasti, kun siirrytään fossiilisista energiamuodoista päästöttömään sähköön. No, miten tämä tulee tapahtumaan? No, esimerkiksi on aivan selvää, että liikenteessä ympäristöystävälliset sähköautot tulevat valtaamaan alaa polttomoottoritekniikalta, ja nähtävästi tämä kehitys tulee olemaan nopeampaa kuin vielä jokin aika sitten osasimme ennakoidakaan. Asumisen sektorilla lämpöpumput, jotka tarvitsevat sähköä, tulevat korvaamaan esimerkiksi öljylämmitystä yhä suuremmassa määrin. Paljolti on kuitenkin kysymys energiankäytön suhteen myöskin yksilön valinnoista. Meidän päättäjien on myöskin pystyttävä luomaan edellytyksiä sille, että suomalainen kuluttaja osaa ja voi tehdä ilmastoystävällisiä valintoja arjessaan.

Arvoisa puhemies! Samalla, kun leikkaamme omat päästömme minimiin, voimme myös kehittää uusia teknologisia ratkaisuja kenties koko maailman tarpeisiin. Suomi tarvitsee kasvua ja kansainvälisyyttä tavoittelevia yrityksiä, ja ympäristöteknologiassa meillä on näihin tavoitteisiin pääsemiseksi hyvät mahdollisuudet. Hallituksen mittavat satsaukset uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen edistävätkin globaalien ilmasto-ongelmien ratkaisua sekä tuovat Suomeen uutta työtä ja vientituloja.

Eero Heinäluoma /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt nykyisen hallituksen koko vaalikauden ehkä tärkeintä päätöstä, energiahuollon tulevaisuuden toimintalinjaa. Kasvupolitiikan ja työllisyyden, tulevan hyvinvointimme kehityksen kannalta nyt tehtävillä päätöksillä on äärettömän suuri vaikutus. Kyseessä onkin siis ehkä tämän hallituksen koko vaalikauden tärkein ja kauaskantoisin päätös.

Hallitus on tehnyt yhtäaikaisen ratkaisun sekä uusiutuvan energiatuotannon, erityisesti tuulen ja bioenergian, käytön vauhdittamisesta, hiilen käytön alasajosta ja päästöttömän ydinenergian käytön lisäämisestä.

Energiaratkaisujen kovat reunaehdot tulevat välttämättömyydestä pysäyttää ilmastonmuutos, rajoittaa radikaalisti ilmakehään siirtyvien kasvihuonekaasujen määrää ja tähän liittyen välttämättömyydestä siirtyä uusiutuvien ja päästöttömien energialähteiden käyttöön.

Hallituksen periaatepäätös jatkaa edeltävien hallitusten aikana omaksuttua linjaa monipuolisesta energiatuotannosta. Useisiin eri energialähteisiin perustuva tuotantomalli takaa mahdollisimman häiriöttömän energiansaannin, antaa mahdollisuuden hyödyntää eri energialähteiden uusia innovaatioita ja takaa osaltaan kohtuuhintaisen energiansaannin tulevaisuutta niin kotitalouksille kuin yrityksille. (Ed. Manninen: Tähän asti on mennyt hyvin!)

Luopuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä on historiallinen välttämättömyys. Tämä koskee sekä hiiltä että öljyä. Niistä aiheutuvat päästöt ovat keskeinen tekijä maapallon ilmaston lämpenemisessä, jäätiköiden sulamisessa, vedenpinnan nousussa ja koko elinympäristömme muutoksessa. Sosialidemokraatit asettivatkin edellisellä vaalikaudella tavoitteeksi öljyvapaan Suomen aikaansaamisen vuoteen 2030 mennessä. Näemme, että tätä tavoitetta kohti mennään myös nyt käsittelyssä olevalla energialinjauksella.

Suomi on ollut uusiutuvan energian käytössä Euroopan unionin kolmen parhaan maan joukossa yhdessä Ruotsin ja Latvian kanssa. Tässä ratkaiseva tekijä on ollut metsäteollisuudellamme, jonka innovatiiviset ratkaisut ovat tuottaneet kaksi kolmasosaa uusiutuvasta energiastamme.

Haastava tavoitteemme lisätä lähes kolmasosalla uusiutuvan energian käyttöä edellyttää, että huolehdimme metsäteollisuuden hyvistä toimintaedellytyksistä ja mahdollistamme metsäteollisuuden kehittymisen biopohjaisena, korkeaan osaamiseen perustuvana teollisuudenalana myös jatkossa.

Uusiutuvan energian käytön lisäämisessä tulee eri energiavaihtoehdoille — tuuli, vesi, aurinko, bioenergia — antaa toisistaan riippumattomat kehitysmahdollisuudet. Emme voi mitenkään nähdä teknisten innovaatioiden määrää, tulevaisuutta ja näiden energiamuotojen keskinäisen kilvoittelun tuloksia. Tarvitsemme uusiutuvissa energialähteissä ennen muuta voimakkaita tutkimuspanostuksia ja myös investointitukia, jotta asetetut kunnianhimoiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Pysyviin tuotantotukiin on sen sijaan syytä suhtautua erittäin suurella varauksella, sillä niissä riski palkita tehottomuutta ja vääristää kilpailua on ilmeinen. Pitkän päälle veronmaksajien varoilla tuettu sähköntuotanto ei vaikuta kovin loistokkaalta keksinnöltä, jos vaihtoehtona on ilman tukea pyörivä päästötön tuotanto. Suomalaisten veronmaksajien rahaa on aina käytettävä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Nyt riski on, että luodaan erilaisten lehmänkauppojen jälkeen pahanlaista menoautomaattia, jossa maksumiehiksi joutuvat tavalliset palkansaaja- ja eläkeläiskotitaloudet. (Ed. Manninen: Nyt menee vähän ulalle!)

Hallituksen uusiutuvan energian tukipakettia — vähintäänkin 2 miljardia euroa vuoteen 2020 tultaessa — ei siis voi julistaa onnistuneeksi sen sisältämän suuren veronmaksajien kannettavaksi tulevan tuen takia. Pikemminkin pitää lähteä siitä, että mitä vähemmällä julkisella tuella ja ennen kaikkea pysyvillä tuilla selvitään, sen parempi.

Tosiasiassahan hallituksen suurten veronalennusprojektien jälkeen meillä on tilanne, jossa valtion kassa on enemmän tyhjä ja ensi vaalikaudella kaikkia uusia menoeriä joudutaan arvioimaan kriittisesti. Sosialidemokraatit käyttävät veroeuroja mieluummin lapsista, koulusta, ter-veydenhoidosta ja ikäihmisistä huolehtimiseen kuin sähkön tapaisen bulkkitavaran tuottamiseen. (Ed. Laukkanen: Eli demarit rakastavat kivihiilen polttoa!)

Puun energiakäytön tukemisessa on syytä olla erityisen tarkkana, ettemme ammu tuiki tarpeellisia vientituloja ja hyvinvointia koko maahan tuovan tärkeän teollisuudenalan puujalkaan. Jaamme tässä asiassa täysin metsäteollisuuden ilmaiseman huolen. Kokonaista puuta ei pidä ohjata kattilaan poltettavaksi, jos tuon puun jalostus sahoilla tai paperitehtaissa tuottaa nelin- tai jopa kymmenkertaisen arvonnousun, joten puuhakkeen käyttö on kannatettavaa ja tukien ohjaaminen niin, että ne keräävät metsästä sinne muutoin jäävän aineksen pois. (Ed. Laukkanen: Ei riitä!)

Pidämme puutteena sitä, että hallitus ei ole tuonut käsittelyyn uusiutuvan energian käytön lisäämisessä vihreiden sertifikaattien järjestelmää. Tämä olisi ollut markkinavaikutuksiltaan neutraali tapa tukea erilaista uusiutuvaa energiaa. Vihreät sertifikaatit olisivat myös kannustaneet luomaan yhteispohjoismaista ja yhteiseurooppalaista energiamarkkina-aluetta ja ohjaamaan uusiutuvan energian tuotantoa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Energiatehokkuuden lisäämiseen hallituksen nyt esittelemä kokonaisuus ei kiinnitä vielä riittävästi huomiota. Suomi on maailmanmitassa kärkimaita energiatehokkuudessa, mutta tällä alueella on edelleenkin paljon tehtävää. Tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia tulee ohjata juuri energiatehokkuuden hyväksi. Kotien laitekannan kulutusta on pienennettävä ekotehokkuusmerkintöjä lisäämällä ja uusia standardeja kehittämällä. Rakentamisessa on uudet rakennukset velvoitettava liittymään kaukolämpöverkkoon tai käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Maalämpöön siirtyvä kotitalous käyttää kolmasosan siitä sähkömäärästä, joka menee suorassa sähkölämmityksessä lämmitykseen. Tässä vero- ja muiden porkkanoiden käyttö on perusteltua.

Energiatehokkuuden innovaatioista voi tulla Suomelle uusi menestyvä vientimahdollisuus. Koko maailma on energiaratkaisuissaan samojen ongelmien edessä. Yhdysvalloista Kiinaan tunnetaan suurta mielenkiintoa kaikkein järkevimpään päästöjen vähentämismalliin: energiatehokkuuden lisäämiseen.

Energian kokonaiskäytössä meillä on mahdollisuudet energiatehokkuuteen satsaamalla katkaista energian kulutuksen kasvu. Samalla on kuitenkin nähtävä, että energian käytössä tapahtuu painopisteen siirtymistä sähkönkulutuksen suuntaan. Energian kokonaiskäytön pysyessä ennallaan on sähkön käyttö lisääntymässä. Jos esimerkiksi koko autokanta muutetaan sähköautoiksi, nostaisi tämä sähköntarvetta lähes kymmenesosalla.

Sähköntuotannon tulevaisuus on uusiutuvissa ja päästöttömissä tuotantomuodoissa.

Hallituksen ydinvoimapäätökset ansaitsevat tarkan ja myös kriittisen läpivalaisun. Millä perusteilla on päädytty esittämään lupia nyt valituille TVO:lle ja Fennovoimalle? Millä perusteilla sähköntuotantonsa moitteettomasti hoitanut valtionyhtiö Fortum on jätetty ulos? Miten on tarkoitus korvata Loviisassa 2020-luvun lopussa tapahtuva sähköntuotannon loppuminen? Mitä tapahtuu käytetyn polttoaineen loppusijoitukselle eri vaihtoehdoissa, ja miten eri vaihtoehdot huolehtivat toimivasta kilpailusta kuluttajan ja sähkönkäyttäjän eduksi? Nämä ovat tärkeitä ja isoja kysymyksiä, joihin tarvitsemme kunnolliset vastaukset.

Haluankin sanoa hyvin painokkaasti: Ydinvoiman käyttö voidaan hyväksyä vain ylimenokauden ratkaisuna. Tulevaisuus on uusiutuvissa energialähteissä.

Edellytämme, että ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvien kansalaisten huolet otetaan päätöksenteossa vakavasti. Emme kuitenkaan kannata sitä, että päätöksentekoaikataululla ryhdytään kikkailemaan. Aika on nyt käytettävä hallituksen esitysten kriittiseen ja huolelliseen tarkasteluun ja myös mahdollisten heikkojen kohtien tunnistamiseen. Aikaa ei kannata käyttää aikataulusta kinasteluun.

Parlamentarismin kannalta pidämme kyseenalaisena vihreän puolueen valitsemaa toimintalinjaa. Vihreiden vaikutuspaikka ydinvoimapäätökseen ja myös myönnettävien lupien määrään oli hallituksessa. Pidämme epäuskottavana, että puolue ilmoittaa vastustavansa ydinvoimaa kokonaisuudessaan, ei tarjoa vaihtoehtoa sähkön tuottamiselle ilman ydinvoimaa ja ryhtyy sitten eduskunnassa kokoamaan rintamaa yhden lupapäätöksen tueksi. Kaiken huippu on, että istuva työministeri, jonka pitäisi olla huolissaan suomalaisen työn ja hyvinvoinnin tarvitsemasta energiasta, marssii mielenosoituksessa omaa hallitustaan vastaan. Vihreät, teidän puhevaltanne paikka oli hallituksessa ja hallitusneuvotteluissa.

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikassa ja aivan erityisesti sähköntuotannossa on perusteltua tavoitella omavaraisuutta. Suomen riippuvuus Venäjältä tuotetusta ydinsähköstä ei ole huoltovarmuutemme kannalta kestävä tilanne. Monipuolisuus sähkön eri tuotantotavoissa on viisautta, ja siihen on myös eduskunnassa tehtävillä päätöksillä syytä pyrkiä. Kansakuntamme tulevaisuus on uusiutuvien energialähteiden käytössä, ja tätä tietä on syytä tasoittaa.

Kasvupolitiikan ja työllisyyden kannalta ja kasvihuoneilmiön pysäyttämisen kannalta nyt tehtävät päätökset ovat ratkaisevan tärkeitä. Sosialidemokraatit tähtäävät energiaa säästävään, energiaa tehokkaasti käyttävään ja aikaa myöten vain uusiutuvia energialähteitä käyttävään yhteiskuntaan. Tähän tavoitteeseen tulee edetä vastuullisella ja realistisella toimintamallilla. (Ed. Manninen: Olkaa yhtä vastuullisia Kreikka-asiassa!)

Paavo Arhinmäki /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime lauantaina Eduskuntatalon edessä 3 000 ihmistä osoitti mieltään ydinvoiman lisärakentamista vastaan. Mukana järjestäjinä oli poliittisia nuoriso- tai opiskelijajärjestöjä kaikkien muiden puolueiden piiristä paitsi kokoomuksen ja perussuomalaisten. Ydinvoiman lisärakentamista vastaan ei ole vain enemmistö poliittisesta nuorisosta vaan myös koko kansan enemmistö. Tämän joukon tuntoja varmasti kuvasi lauantaina Eduskuntatalon edessä raikunut rytmikäs huuto: "Mauri on tsoukki, eikä meitä naurata!" (Ed. Pentti Oinonen: Hyvä, ettei oltu!)

Mutta ei esitystä kahdesta uudesta ydinvoimalasta ole tehnyt vain elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Sen takana on hallitus, jonka neljästä puolueesta kolme on aikaisemmin suhtautunut kriittisesti ydinvoiman lisärakentamiseen. Perinteisesti keskusta, vihreät ja Rkp eivät ole halunneet lisää ydinvoimaa Suomeen. (Ed. Salo: Järki on kasvanut!) Edellisen kerran, kun ydinvoiman lisärakentamisesta äänestettiin, sekä nykyinen pääministeri Matti Vanhanen että nykyinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen äänestivät ydinvoimaa vastaan. (Ed. Manninen: He ovat viisastuneet! — Ed. Laukkanen: He ovat viisastuneet!)

Arvoisa puhemies! Miten on siis mahdollista, että hallitus tuo kuitenkin esityksen, jonka myötä Suomesta tulisi asukasta kohti ylivoimaisesti maailman suurin ydinjätteen tuottaja? Miten kokoomus sai ajettua läpi käytännössä maksimaalisen määrän ydinvoimaloita, joita tällä aikataululla voidaan rakentaa? (Välihuutoja kokoomuksesta)

Ensinnäkin uusiutuvien pakettia myydään osana ydinvoiman lisärakentamista. Tosiasiassa se kuitenkin on irrallinen ydinvoimapäätöksestä. Uusiutuvien paketti on toteutettava EU:n sitovien päätösten vuoksi joka tapauksessa, rakennettiin ydinvoimaa lisää tai ei. Uusiutuvien paketti on jätetty myös uusiutuvan sähköntuotannon ja sähkön säästön osalta todella minimaaliseksi, jotta ydinvoimalle jäi tilaa. Tällä uusiutuvien paketilla esitystä yritetään myydä erityisesti perustellusti, aivan oikein, kriittisesti ydinvoimaan suhtautuville keskustan kansanedustajille.

Toinen iso syy kahden ydinvoimalan esittämiselle on se, että vihreät ovat hallituksessa ja aikovat pysyä hallituksessa ydinvoimapäätöksestä riippumatta. Väite voi tuntua oudolta, sillä ovathan vasemmiston ja vihreiden ydinvoimakannat hyvin saman kaltaiset ja vihreät ovat äänestäneet ydinvoimaa vastaan hallituksessa. Ilmoittamalla jo kolme vuotta sitten hyväksyvänsä hallituksen myönteisen ydinvoimakannan, jos vihreillä on vain lupa äänestää itse vastaan, vihreät avasivat kaikkien aikojen ydinvoimakilpailun. Tämä oli vahva signaali energiayhtiöille ja teollisuudelle, että nyt kannattaa alkaa lobata. Vihreät toimivat hallituksessa suojalehtenä sille, että aikaisemmin ydinvoimakriittiset puolueet ovat voineet kääntää takkiaan.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Ratkaisu ydinvoiman lisärakentamisesta on kuitenkin meidän käsissämme. Ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvia kansanedustajia löytyy jokaisesta eduskuntaryhmästä. Kummallakaan esitetyistä ydinvoimalaitoksista ei ole suoraa enemmistöä takanaan eduskunnassa. Me tässä salissa ratkaisemme sen, annetaanko lupaa yhdellekään uudelle ydinvoimalaitokselle. Siksi demokratian ja eduskunnan uskottavuuden vuoksi nämä päätökset pitää tehdä huolella punniten.

Kun vuonna 2002 käsiteltiin edellisen kerran lupaa ydinvoiman lisärakentamisesta, valiokunnat käyttivät kolme kuukautta asiantuntijakuulemisiin ja lausunnon antoi seitsemän valiokuntaa. Kun nyt hallitus esittää lupaa kahdelle uudelle ydinvoimalaitokselle, pitää asiaa käsitellä vähintään yhtä huolellisesti. Meidän ei pidä eduskunnassa alistua pikaiseen, pintapuoliseen käsittelyyn, sillä kysymys on tämän eduskuntakauden merkittävin yksittäinen päätös, jonka vaikutukset säteilevät tuhansiksi vuosiksi eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön omissa arvioissa vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategiassa sähkön lisätarve on korkeintaan 12 terawattituntia. Kaksi uutta suunniteltua ydinvoimalaitosta tuottavat noin 28 terawattituntia sähköä vuodessa. Vaikka nämä luvut ovat myös ministereiden esittelypuheissa eläneet koko ajan, joka tapauksessa jopa yli puolet suunniteltujen reaktoreiden sähköntuotannosta menisi vientiin. Hallituksen omassa ilmasto- ja energiastrategiassa sanotaan, että ydinvoiman lisärakentamista ei sallita sähkön pysyvää vientiä varten. Hallituksen esitys kahdesta uudesta ydinvoimalasta on ristiriidassa tämän strategian kanssa.

Ei ole siis ihme, että saksalainen energiajätti E.ON havittelee Fennovoiman kautta pääsyä rakentamaan ydinvoimaa Suomeen. Eikä liene sattuma, että Fennovoiman hankkeen on ajateltu valmistuvan samaan aikaan kuin Saksassa E.ON joutuu sulkemaan vanhoja ydinvoimalaitoksiaan.

Hallituksen esityksellä Suomesta ollaan tekemässä Euroopan ydinvoimareservaatti. Me kannamme tuotannonaikaiset onnettomuus- riskit, ja tulevat sukupolvet joutuvat kantamaan vastuun säteilevästä ydinjätteestä, mutta sähköstä viedään iso osa vientiin. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on sanonut, ettemme saa jättää velkaa tuleville sukupolville. Miksi kuitenkin valtiovarainministeri Kataisen mielestä tuleville sukupolville saa jättää säteilevän tulevaisuuden?

Arvoisa puhemies! Ydinvoimaan liittyy aina onnettomuusriski. Vaikka onnettomuus on epätodennäköinen, on se tapahtuessaan mittasuhteiltaan järisyttävä. On vastuutonta sivuuttaa riskit toteamalla, että Suomessa ei voisi onnettomuuksia tapahtua. Olkiluoto 3:n rakentamisessa on havaittu jatkuvia ongelmia: puutteellisia rakennuspiirustuksia, huonosti hitsattuja putkia, virheiden peittelyä betonilla ja keskeneräisiä tukirakenteita, puhumattakaan ulkomailta tuodun työvoiman maksamattomista palkoista ja sosiaaliturvamaksuista. (Ed. Kallis: Onko semmoisia?) Kaiken huipuksi hallitus ministeri Pekkarisen johdolla esittää Fennovoimalle lupaa ydinvoimalan rakentamiseen, vaikka yhtiöllä ei ole lainkaan suunnitelmaa tuottamansa ydinjätteen loppusijoituksesta eikä edes ydinvoimalan paikka ole vielä tiedossamme. Toiselle ydinvoimalahankkeelle esitetään lupaa siis lähes blankona.

Arvoisa puhemies! Lisäydinvoiman tarvetta on perusteltu myös sähköntuotannon kotimaisuudella ja omavaraisuudella sekä suomalaisia työllistävällä vaikutuksella. Miten omavaraista on ydinsähkö, jos tällä hetkellä esimerkiksi viidettä ydinvoimalaa rakentaa ranskalaissaksalainen yhteenliittymä saksalaisella lainarahalla ja Ranskan valtion vientituilla käyttäen japanilaista teknologiaa, intialaisia suunnittelijoita, puolalaista työvoimaa ja, jos se joskus käynnistyy, australialaista uraania? Rakennusliiton mukaan vuonna 2009 Olkiluoto 3:n työmaan noin 4 000 työntekijästä noin 100 oli suomalaisia. On syytä kysyä, millainen tulee olemaan suunniteltujen uusien ydinvoimaloiden työllistävä vaikutus suomalaisille rakentajille.

Sähköntuotannon omavaraisuudella ja sähkön tuonnin loppumisella Venäjältä perusteltiin jo edellistä ydinvoimahanketta vuonna 2002. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan sähkön tuontia on jatkettu edelleen sen halvemman hinnan takia. Ei ole mitään takeita siitä, etteikö sähkön tuontia Venäjältä edelleen jatkettaisi. Kuluttajahintoihin halpa tuontisähkö tai ydinsähkön käyttö eivät ole juurikaan vaikuttaneet. Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä kalleimman tuotantomuodon mukaan. Kuluttajat maksavat ja energiayhtiöt kuittaavat niin sanotut tuulen tuomat voitot.

Arvoisa puhemies! Mikä on vasemmiston vaihtoehto hallituksen ydinvoimapolitiikalle?

Ensimmäinen ratkaisu on energian säästö. Ilmaston ja ympäristön kannalta parasta energiaa on sellainen, jota ei tarvitse tuottaa ollenkaan. Hallitus on unohtanut kokonaan vuoden 2008 ilmastostrategiassaan asettamansa säästötavoitteet vuodelle 2020. Niitä on leikattu rajusti. Ylettömän energiankulutuksen sijaan on panostettava energiatehokkuuteen. Hajautettu, uusiutuviin energianlähteisiin perustuva energiantuotanto on sekä vaihtoehto ydinvoimalle että kokonaisvaltainen energiaratkaisu. Vasemmisto haluaa vahvistaa paikallista, uusiutuviin perustuvaa energiantuotantoa muutaman jättimyllyn sijaan. Tavoitteena oleva matalaenergiayhteiskunta luodaan yhteiskuntarakenteiden oikealla suunnittelulla ja tätä tukevilla rakennusmääräyksillä ja ympäristöverotuksella.

Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääntyessä sen tarvitsemaan teknologiaan, erityisesti tuulivoima- ja bioenergia-aloille sekä matalaenergiarakentamiseen, syntyy uusia työpaikkoja. Myös viennissä Suomen tulee profiloitua näiden alojen osaajaksi.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimaa on myös tarjottu ratkaisuksi ilmastonmuutoksen haasteisiin. On muistettava, ettei ydinvoimakaan ole päästötöntä. Sen ketju aiheuttaa paljon hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi ydinvoima on aivan liian hidas vaihtoehto ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kasvihuonekaasupäästöjä pitää alkaa leikata nyt, ei joskus kaukana tulevaisuudessa. Vuonna 2002 ydinvoiman lisärakentamista perusteltiin hiilivoimalaitosten sulkemisella. Sama perustelu on jälleen nostettu esiin. Kuinka monta kertaa saman hiilivoimalaitoksen voi sulkea? Lupamenettelyineen lisäydinvoiman rakentaminen vie 10—15 vuotta. Uusiutuva energia olisi hyödynnettävissä heti, jos vain poliittista tahtoa löytyy.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Vasemmisto vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Ydinvoiman lisärakentamisen vastustajia on kaikissa eduskuntaryhmissä. Voimme tehdä energia- ja ilmastopolitiikkaa tulevia sukupolvia huomioiden. Meidän yhteinen tehtävämme on laittaa nyt stoppi tälle ydinvoimahulluudelle.

Ville Niinistö /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sinivihreä hallitus on tehnyt uraauurtavaa työtä suomalaisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa. (Välihuutoja) Se on ensimmäisenä hallituksena Suomessa ottanut vakavasti ilmastonmuutoksen torjumisen. Olemme toteuttamassa yhteensä miljardin euron ekologista verouudistusta. Hallitus aikoo taittaa energiankulutuksen kasvun panostamalla energiatehokkuuteen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla asumisesta liikenteeseen. Hallitus on linjannut tulevaisuusselonteossaan tavoitteekseen päästöjen vähentämisen vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen tähän hallituspuolueiden yhdessä aikaansaamaan historialliseen suunnanmuutokseen.

Tänään olemme kuitenkin käsittelemässä pääministerin ilmoitusta, joka on ristiriidassa hallituksen edistyksellisen ilmastopolitiikan kanssa. (Välihuutoja vasemmalta)

Vihreät lähti tähän hallitukseen osoittamaan, että yhtä pahaa ei tarvitse torjua toisella: Hiilidioksidipäästöjä vähennetään nopeimmin ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tehokkaimmin panostamalla tulevaisuuden teknologiaan, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, ei ydinvoimaan. Hallituksen muu politiikka on osoittanut, että tämä tie on mahdollinen. Silti hallituksen enemmistö haluaa takertua menneisyyden riskiratkaisuun, ydinvoimaan. (Ed. Salo: Mikä se menneisyys on?)

Hallitusneuvotteluissa sovimme, että vihreät tulee ajamaan omaa vihreän kasvun malliaan loppuun asti myös eduskunnassa, vaikka hallituksen enemmistö päätyisikin esittämään lisäydinvoiman rakentamista. Emme ole sitoutuneet häviämään asiassa. Emme ole sitoutuneet olemaan hiljaa. Me vastustamme ydinvoimaa hallituksessa, eduskunnassa ja valiokunnissa. Kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet siihen, että ydinvoimapäätöksen kohtalo ratkaistaan täällä eduskunnassa. Hallitus jatkaa yhteistyötä eduskunnan enemmistön linjaamalta pohjalta.

Ratkaiseva vaihe ydinvoimapäätöksen käsittelyssä on nyt, tässä talossa, kansanvallan korkeimmassa päättävässä elimessä. Tätä edellyttää myös ydinenergialaki.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen hallituksen historialliseen ratkaisuun uusiutuvan energian kannustinpaketiksi, jolla tavoitellaan Suomelle Euroopan unionissa sovittua uusiutuvan energian velvoitteen toteutumista. Sillä on tarkoitus tuottaa energiaa 38 terawattituntia vuodessa, ja se vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä 8 miljoonaa tonnia.

Uusiutuvan energian paketissa on kyse uusien teknologiamuotojen markkinoille saattamisen ja tuotekehittelyn nopeuttamisesta. Tuet eivät ole pysyviä, vaan niillä nopeutetaan siirtymistä kohti tulevaisuuden kestävää ja hiilineutraalia energiataloutta. Samalla niillä haetaan Suomelle asemaa vientimarkkinoilla maailman nopeimmin kasvavan teollisuudenalan markkinajohtajana. Myös energian tehokkaampi ja järkevämpi käyttö on osa energiaratkaisua. Hallitus on päättänyt tehostaa energiankäyttöä 37 terawattituntia. Energiatehokkuus tarkoittaa sitä, että emme tuhlaa perusteettomasti energiaa vanhanaikaisessa ja tehottomassa energiajärjestelmässä.

Meillä on siis riittävästi kestäviä ja parempia vaihtoehtoja energiantarpeen tyydyttämiseksi. Uusien ydinvoimalalupien myöntäminen olisi Suomen kokonaisedun kannalta huono teollisuuspoliittinen valinta.

Miksi ottaa riskiä lisätä riippuvuuttamme epävarmasta ja ulkomaiseen osaamiseen perustuvasta teknologiasta, kun tulevaisuuden työpaikat ovat kotimaiseen tuotekehittelyyn nojaavassa uusiutuvassa energiassa? Kuka voi rehellisin mielin ja sydämin väittää, että lähes 15 miljardin massiiviset investoinnit vaativa ydinvoimaesitys ei vie pääomia pois uusiutuvalta energialta ja muilta tulevaisuuden energiaratkaisuilta?

Hallitus on linjannut, että ydinsähköä ei tuoteta pysyvää vientiä varten. Kahta uutta ydinreaktoria ei saada kuitenkaan mitenkään mahtumaan Suomen sähkönkulutusennusteisiin ilman merkittävää sähkön vientiä. Periaatepäätöksen pohjana oleva 98 terawattitunnin sähköntarve on ylimitoitettu. Silti sekin on saavutettavissa ilman lisäydinvoimaa, kuten vihreiden vihreän kasvun malli osoittaa. Ministeri Pekkarisen johdolla hallitus muutti työ- ja elinkeinoministeriön virkatyönä tehtyä ja asiantuntijatietoon pohjautuvaa sähkönkulutusarviota metsäteollisuuden lobbauksen perusteella. Jopa tässä metsäteollisuuden toivearviossa ydinsähköä tuotettaisiin merkittävästi vientiin muutamien viikkojen kulutushuippuja lukuun ottamatta. Ydinvoimaa ei perustuotantona ole tarkoitettu kulutushuippuihin vastaamiseen. Niihin voidaan puuttua kysyntäjoustoja lisäämällä, kuten asiantuntijat sanovat.

Annetaan ministeri Pekkarisen puhua itse. Näin hän kirjoitti blogissaan syksyllä 2009: "Ministeriöni laskelmien mukaan lisäystarpeet tyydytetään reippaasti yhdellä uudella yksiköllä. Näin rakentuvasta sähkökapasiteetista jäisi ajoittain merkittävä määrä vientiin."

Ydinsähköä siis halutaan tuottaa vientiin, mutta ydinjätehuolto jää kuitenkin Suomelle. Suomesta ollaan tekemässä Euroopan ydinjätekaatopaikkaa, jolle jää kannettavaksi ydinvoiman mittavat ja kauaskantoiset ongelmat. Olemmeko me valmiita kantamaan kymmenientuhansien vuosien riskiä päätöksestä, jota ei ole parhaan asiantuntijatiedon mukaan edes tarpeellista tehdä? (Välihuutoja vasemmalta) Tähän huoleen yhtyi keväällä 2007 myös pääministeri Vanhanen, joka sanoi, että ydinsähköä ei voi ryhtyä myymään bisnesmielessä maailmalle. Pääministeri ei halunnut, että tänne tulee hankkeita vain siksi, että täällä on tehty ratkaisu loppusijoituksesta ja että täältä saa helposti luvan.

Arvoisa puhemies! Lähes kaikki ydinvoiman kannattajat käyttävät vuodesta toiseen argumenttia ydinvoimasta siirtymäkauden ratkaisuna. Koska tämä siirtymäkausi loppuu? Eikö olisi jo aika satsata tulevaisuuden energiaratkaisuihin ja työpaikkoihin? Olkiluodon kolmannen reaktorin rakentamisen ongelmista olisi pitänyt nyt ottaa opiksi.

Ydinvoiman lisärakentaminen hidastaisi työtä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Meidän pitää toimia päästöjen vähentämiseksi panostamalla tulevaisuuden teknologiaan nyt, ei odottaa investointiraskasta teknologiaa, energiaa, joka ehkä valmistuisi 2020-luvun puolivälissä. Samalla se sitoisi meidät lähes vuosisadan loppuun asti taloudelliseen tehottomuuteen ja energiaa tuhlaavaan siirtymäaikaan.

Ydinvoima on osoittautunut taloudellisesti kalliimmaksi vaihtoehdoksi kuin lobbarit väittivät puhuessaan "ydinvoiman renessanssista", joka ei ole toteutunut. Yksi reaktori maksaa laitostyypistä riippuen noin 6—9 miljardia euroa. Kanadassa ja Etelä-Afrikassa ei saatu taloudellisesti kannattavia tarjouksia. Suomessakin taloudellinen kannattavuus liittyy lähinnä verottomaan osakassähköön, valtion kantamaan onnettomuusriskiin eli julkiseen vakuutukseen, koska yksityiset vakuutuslaitokset kieltäytyvät vakuuttamasta ydinvoimaa ydinvastuulain mukaisesti, sekä näiden tekijöiden lisäksi suurten yritysten haluun hallita perussähköntuotantoa.

Uusiutuvassa energiassa ja energiatehokkuudessa on kymmenientuhansien kotimaisten työpaikkojen potentiaali. Näitä tulevaisuuden työpaikkoja ei kannata vaarantaa epävarman, ulkomaiseen osaamiseen perustuvan ydinvoiman lisärakentamisella. Annetaan jälleen ministeri Pekkarisen puhua: "Ehkä sekin kannattaa muistaa, ettei ydinvoima ole kotimaista energiaa ja että siihen liittyy aina valtavat riskit. Suomen julistautuminen ydinsähkön viejäksi muuhun Eurooppaan olisi erikoinen ratkaisu bioenergian luvatulle maalle." (Ed. Sarkomaa: Venäjältäkö tuodaan?)

Vihreä eduskuntaryhmä ei halua uhrata ydinvoiman alttarille hajasijoitetun energiamallin tarjoamia kymmeniätuhansia työpaikkoja eri puolilla Suomea, työpaikkoja, jotka takaisivat alueellisesti tasapainoisen ja menestyvän Suomen tulevaisuuden. Me tarvitsemme näitä työpaikkoja rakentajille, metsureille, insinööreille, konepajojen työntekijöille ja maataloustuottajille. Vihreä eduskuntaryhmä toivoo, että eduskunnan enemmistö on kanssamme tästä samaa mieltä ja osoittaa tien kohti kestävää tulevaisuutta.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimapäätöksissä eduskunnalla on perinteisesti ollut vahva itsenäinen asema. Kansanedustajilla on puoluekantaan katsomatta vapaat kädet, mikä onkin perusteltua ydinvoimaan liittyvien moraalisten kysymysten takia. Esimerkiksi vuonna 1993 pääministeri Esko Aho oli mukana kaatamassa hallituksensa esitystä.

Vihreä eduskuntaryhmä toivoo, että eduskunta ottaa tälläkin kertaa ydinvoimapäätöksessä aidosti sille kuuluvan vallan. Eduskunnan viime vuosina kolhuja kokenut arvovalta on nyt puntarissa. Nyt on tilaisuus käydä avointa julkista keskustelua yhteiskunnan kokonaisedusta, joka ydinenergialain mukaan ratkaisee periaatepäätöksen kohtalon.

Eduskunnan valiokuntien on syytä kuulla asiantuntijoita asiallisesti ja monipuolisesti, jotta kansanedustajilla on edellytykset muodostaa kantansa itsenäisesti ja syvällisen harkinnan tuloksena. Molempiin hankkeisiin, ydinenergiahankkeisiin, liittyy vakavia ongelmia, jotka valiokuntien on huolella arvioitava.

Perusteellisen eduskuntakäsittelyn yhteydessä myös kansalaisilla on mahdollisuus esittää näkemyksensä. Eduskunta on velvollinen osoittamaan, että otamme kansanvallan vakavasti.

Arvoisa puhemies! Me kansanedustajat kannamme vastuun ydinvoimapäätökseen liittyvistä kauaskantoisista moraalisista kysymyksistä Suomen kansan ja tulevien sukupolvien edessä. Vihreä eduskuntaryhmä kunnioittaa eduskunnan enemmistön päätöstä. Me haluamme, että jokainen kansanedustaja saa tehdä ratkaisunsa tietoisena niistä vaihtoehdoista, joita tämän päätöksen edessä Suomelle kansakuntana avautuu. Me haluamme, että Suomi valitsee kestävän energiatalouden ja lopettaa takertumisen menneeseen maailmaan ja sen moraalisesti ja ympäristöllisesti kestämättömiin energiaratkaisuihin. Tulevaisuuden edessä ei kannata pelätä, vaan sen tarjoamiin mahdollisuuksiin on tartuttava ja osoitettava johtajuutta kestäviin arvoihin perustuen.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Riksdagen debatterar i dag ett för finländska förhållanden gigantiskt energipaket. Paketet är indelat i två delar. Riksdagen ska dels diskutera och anefter ta ställning till regeringens beslut om förnybar energi, och dels ta ställning till förslaget om att bevilja två nya kärnkraftstillstånd och ett tillstånd för deponering av radioaktivt avfall.

Man kan med fog säga att de här ärendena är de största under regeringsperioden, med effekter som sträcker sig oändligt långt in i framtiden. Svenska riksdagsgruppen anser att det är viktigt att utskotten ges tillräckligt med tid för behandlingen. Med tanke på frågans stora betydelse och vidd kan det inte förväntas av oss att vi inom några veckor hinner behandla frågan tillräckligt ingående.

Värderade talman! Finland har som EU-medlem förbundit sig att följa EU:s klimatpolitik. EU:s mål är att före 2020 minska växthusgasutsläppen med 20 procent och att öka andelen förnybar energi med 20 procent av den slutliga förbrukningen. Dessutom ska energieffektiviteten öka med 20 procent. Trafiken och jordbruket, utanför utsläppshandeln, ska minska utsläppen av växthusgaser med 10 procent mellan åren 2005 och 2020.

Finland är förpliktat att minska utsläppen av växthusgaser med 20 procent, och med 30 procent om ett internationellt avtal nås, och att öka andelen förnybar energi av den slutliga energiförbrukningen till 38 procent år 2020. Det här målet gäller oberoende av besluten om kärnkraften. Nivån är idag under 30 procent och har under de senaste åren sjunkit som en följd av att skogsindustrins kapacitet minskat. Dessutom ska vi till år 2020 ha 16 procent mindre utsläpp av drivhusgaser inom sektorn utanför utsläppshandeln och 10 procent av våra bränslen ska bestå av biobränslen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksellä uusiutuvan energian sitovaksi ohjelmaksi pyritään ennen kaikkea energiapolitiikan ohjaamiseen siten, että vaatimus uusiutuvan energian 38 prosentin osuudesta lopputuotannosta voidaan saavuttaa. Nyt ehdotetaan tuulivoiman, biokaasun ja muun bioenergian osalta uusia taloudellisia ohjauskeinoja, sillä tavoitetta ei voida saavuttaa ilman ohjauskeinoja ja velvoitteita.

Vuosi 2020 ei myöskään ole kovin kaukainen. Hallituksen tehtävä ja tarkoitus onkin tämän vuoksi käynnistää suuret investoinnit ja panostukset uusiutuvaan energiaan. Useissa muissa Euroopan maissa on meitä suuremmassa määrin jo aiemmin otettu käyttöön taloudelliset ohjauskeinot uusiutuvan energian edistämiseksi. Vihreät sertifikaatit ja syöttötariffit ovat tuttuja käsitteitä energiapolitiikassa useissa Pohjoismaissa ja Manner-Euroopassa. Koska meillä on jo nyt pohjoismaiset sähkömarkkinat, katsomme ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä, että Pohjoismaiden hallitusten tulisi pyrkiä yhdenmukaistamaan taloudelliset ohjauskeinot. Ainoastaan tällä tavalla voidaan taata, että harjoitetun energiapolitiikan vaikutukset ovat toivottuja.

Hallitus ehdottaa nyt esimerkiksi tukien korottamista nuoren metsän harvennukseen, niin sanottua Kemera-tukea ja uutta energiatukimuotoa puun haketukseen. Ratkaisematon kysymys on, miten voimme vakuuttua siitä, että biomassan loppukäyttö tapahtuu Suomessa, koska bioenergian kysyntä on suurta useissa meitä lähellä olevissa maissa. Esimerkiksi yli 60 prosenttia Suomen pelletistä viedään jo nyt muihin maihin.

Svenska riksdagsgruppen stöder varmt de målsättningar som ingår i paketet för förnybar energi. Vi vill påminna om att det bästa och hållbaraste sättet att öka självförsörjningsgraden är att öka andelen förnybar energi och att samtidigt satsa starkt på en större energieffektivering. De fossila bränslen olja, gas och kol är alla importprodukter, liksom även bränslet, uranen, för kärnkraften. Fossila bränslen och uranet är alla ändliga resurser som en dag är slutförbrukade i världen.

Förnybar energi baserar sig på naturresurser som ingår i naturens kretslopp. De förnyas och förbrukningen ökar inte koldioxidmängden i atmosfären. För att försäkra sig om att produktionen av förnybar energi sker på ett energieffektivt och hållbart sätt bör dock även dessa granskas och bedömas ur miljösynvinkel. Bioenergin ska produceras så att naturens mångfald inte äventyras och vindkraftverken placeras så att landskaps- och naturvärden beaktas. Den nya vindatlasen bör utnyttjas vid placeringen av vindkraftverk. Placering på land respektive ute till havs måste avgöras av lokala omständigheter, och med hänsyn till den lokala opinionen. En nationell utredning bör göras om principerna för ersättning till mark- och vattenägare i anslutning till vindkraftverk.

Arvoisa puhemies! Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen energiankäytön tehostamistoimenpiteitä tulee käsitellä rinnan muiden energiapoliittisten ehdotusten kanssa eduskunnassa. Älykkään sähkönmittaustekniikan käyttöönotolla voidaan esimerkiksi kulutusta säännellä siten, että kulutus tasaantuu ja kulutushuipuilta vältytään. Energiakulutuksen hillitsemistarve maailmassa on suuri, ja erityisesti teollisuusmailla on vastuu tästä. Jos koko maailma eläisi kuten me Suomessa, tarvittaisiin kolme maapalloa.

Hallituksen ennusteiden skenaariot perustuvat energiakulutuksen kasvuun ja sähkönkulutuksen lisääntymiseen. Vaadimme tämän vuoksi vahvempia kannustamia energiatehokkuuden lisäämiseen ja energian säästämiseen kaikkialla yhteiskunnassa. Mielestämme tämän hallituksen ja tulevien hallitusten tulee edistää energiatehokkaan teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Uskomme myös, että sekä uusiutuva energia että energiatehokas teknologia ovat tulevaisuuden aloja maailmassa ja että tällä sektorilla on suuret markkinat. Ne luovat myös työllisyyttä.

Värderade talman! Den andra stora frågan vi nu tar ställning till är regeringens förslag om att bevilja två nya kärnkraftstillstånd och ett tillstånd för deponering av radioaktivt avfall. Som de flesta riksdagsgrupperna är vi delade i denna fråga. En del ställer sig positivt till kärnkraft som energiform och till en utbyggnad av kärnkraften i Finland. En del av oss är negativt inställda till kärnkraft och till en utbyggnad av kärnkraften.

De som stöder regeringens syn anser att kärnkraften behövs för att trygga energiförsörjningen också då full hänsyn tas till klimatpolitiken. De anser att kärnkraften behövs för att garantera el till ett konkurrenskraftigt pris för vår industri, vilket i sin tur stöder den inhemska sysselsättningen.

Ett argument för kärnkraftsförespråkarna är också att Finland genom att bygga två nya kärnkraftverk kan göra sig oberoende av rysk el och därmed höja både självförsörjningsgraden och försörjningsberedskapen. Enligt dem som motsätter sig en utbyggd kärnkraft innebär regeringens förslag de facto att Finland kommer att få en överloppskapacitet av kärnkraftsel som kommer att exporteras från Finland.

Kärnkraftsförespråkarna litar på att Finland kan garantera en säker slutlagring av det radioaktiva avfallet för all framtid. De av oss som är negativa till en utbyggnad anser att det radioaktiva avfallet är ett olöst problem med stora risker för naturen och mänskligheten i all framtid. Nej-sägarna anser också att motivationen till att spara energi, öka energieffektiviteten och utveckla förnybar energi är mindre om kärnkraften byggs ut.

Kärnkraftsmotståndarna anser också att kärnkraften är en föråldrad teknologi och att det skadar Finlands anseende att så starkt satsa på kärnkraften. Uranbrytningen medför även miljöproblem. Uran är en ändlig resurs och det finns en risk för att det radioaktiva bränslet och avfallet en dag hamnar i fel händer.

Arvoisa puhemies! Äsken todettu osoittaa siis, että ruotsalainen eduskuntaryhmä ei tulevissa ydinvoimaäänestyksissä tule olemaan yhtenäinen. Kuten kaikki muut ryhmät annamme jäsenillemme vapaat kädet äänestää oman harkintansa ja omantuntonsa mukaan.

Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen anser att riksdagen noggrant bör överväga vad det innebär att etablera en helt ny kärnkraftsort. Platserna som föreslagits för Fennovoimas kraftverk saknar infrastruktur och är belägna vid den känsliga landhöjningskusten. Frågan om var avfallet från Fennovoimas kraftverk ska deponeras och slutförvaras är inte heller löst.

Även avfallsfrågan bör därför genomgå en grundlig utskottsbehandling här i riksdagen. Detta gäller särskilt Fennovoima, som måste presentera en fullgod plan för avfallshanteringen inom den tidsram regeringen slagit fast. Ansvaret är nu vårt.

Toimi Kankaanniemi /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä sitoutuu globaalin ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin. Välttämätöntä kuitenkin on se, että kaikki merkittävät maailman valtiot sitoutuvat toteuttamaan suhteellisen osuutensa ilmastopäästöjen vähentämisessä. Valitettavasti viime joulukuussa Kööpenhaminassa pidetty ilmastokokous epäonnistui eivätkä tiedot neuvottelujen kohteena olevan uuden kokouksen osalta ole lainkaan rohkaisevia. Suomen tuleekin erittäin tarkasti seurata ja vaikuttaa neuvotteluihin.

Arvoisa puhemies! Pääministerin ilmoitus kokoaa yhteen hallituksen energiapoliittisen kokonaisuuden. Tämä tarkastelu on erittäin tärkeää. Se sisältää kauaskantoiset ratkaisut ja sitoumukset, joilla on erittäin laajat yhteiskunnalliset, kansantaloudelliset, valtiontaloudelliset, ympäris- töpoliittiset, aluepoliittiset, työllisyyspoliittiset, teollisuuspoliittiset ja eettiset vaikutukset.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä lähtee siitä, että Suomen energiapolitiikassa on arvioitava mahdollisimman tarkoin energian ja erityisesti sähkön kulutuksen tarve keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tarpeen arvioinnissa on suuri paino pantava energian säästölle. Kun energian tarve on tiedossa, tulee ottaa huomioon se, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan ja sähkön tuonti Venäjältä lopetetaan. Tämän jälkeen lasketaan se tarve, joka voidaan tyydyttää uusiutuvilla energialähteillä. Lopuksi mahdollisesti jäljelle jäävä tarve joudutaan täyttämään ydinvoimalla. Lähdemme siitä, että valiokuntakäsittelyssä saamme riittävän tarkat luvut, joiden perusteella voimme päättää sekä uusiutuvan realistiset mahdollisuudet että ydinvoiman mahdollinen tarve.

Erityistä ihmetystä aiheuttaa se, että tehdessään näitä tärkeitä energiaratkaisuja hallitus muutteli lukuja varsin kevyiltä tuntuvin perustein. Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ei hallituksen uskottavuus vastuullisen energiapolitiikan päättäjänä tältä osin saa kovin korkeaa arvosanaa. Linjattomuutta korostaa eri hallituspuolueiden täysi vastakkaisuus näissä tärkeissä asioissa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt uusiutuvaa kotimaista energiaa koskevasta ohjelmasta, joka on toimitettava EU:n komissiolle kesäkuun loppuun mennessä. Vaikka ohjelmasta ei koko eduskunta tee muodollista päätöstä, on välttämätöntä, että talousvaliokunta, valtiovarainvaliokunta ja ympäristövaliokunta avaavat ohjelman yksityiskohdat ydinvoimalupahakemusten ja muun muassa syöttötariffilain käsittelyn yh- teydessä. Uusiutuvan ohjelma on arvioitava kaikilta niiltä osin, mitä edellä totesin sen monipuolisista vaikutuksista.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä katsoo, että uusiutuvan kotimaisen energian ohjelmaan sisältyvä metsäpohjainen energia on erityisen kannatettavaa. Tukien kohdentaminen on kuitenkin tämänkin osalta tarkoin harkittava. Se ei saa johtaa pelkkään valtion varojen siirtoon yhdellekään taholle. Toisaalta metsähakkeen kulkeutuminen maan rajojen ulkopuolelle tulee estää. Turpeen käyttö rinnakkaispolttoaineena on parempi kuin fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö. Vesivoiman lisärakentaminen saa tukemme, kunhan ympäristönäkökohdat otetaan tarkoin huomioon. Panostuksia aurinko-, ilma- ja maaenergian käytön edistämiseksi tulee lisätä. Biopohjaisen liikennepolttoaineen osalta tulee noudattaa EU:ssa sovittua tavoiteohjelmaa.

Tuulivoiman tukeen syöttötariffin muodossa hallitus on valmis panostamaan erittäin paljon julkisia varoja. Tältä osin eduskuntaryhmämme korostaa, että investointituet ovat paikallaan, mutta pysyvät tuotantotuet tulee säätää markkinaehtoisiksi ja tilapäisiksi. Vaarana on, että hallitus kuitenkin rakentaa sellaisen tuulen tukiautomaatin, joka tulee pysyvästi erittäin kalliiksi. Kaikissa päätöksissä on huolellisesti varmistettava, että tuet eivät johda investointeja virheellisiin tuotantomuotoihin.

Erittäin tärkeä panostuskohde on energia-alan innovaatioiden tukeminen. Tutkimusta, kehittämistä ja koelaitosten perustamista tulee vahvasti edistää. Samoin tarvitaan tehokkaita, taloudellisia ja jopa lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä lähtee siis siitä, että kaikki mahdolliset keinot energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi hyödynnetään. Sähkön kotimaisen omavaraisuuden turvaamiseksi tulee käyttää monipuoliset mahdollisuudet. Fossiilisten polttoaineiden alasajo ja sähkön tuontiriippuvuudesta luopuminen tulee toteuttaa. Uusiutuvan energian hyödyntäminen järkevin panostuksin on ensisijaista. Energiaintensiivisen teollisuutemme kilpailukyvyn turvaamiseksi on selvitettävä mahdollinen uuden ydinvoiman tarve. Tarkoin laskelmin tulee selvittää, pärjäämmekö ilman uusia ydinreaktoreita, tarvitsemmeko mahdollisesti yhden vai kaksi uutta sekä milloin näistä päätökset on tehtävä.

Ydinvoimaan liittyy turvallisuus-, vastuu- ja jätekysymyksiä, joiden kestävä ratkaiseminen on välttämätöntä. Nämä ratkaisut vaikuttavat eduskuntaryhmämme jäsenten suhtautumiseen ydinvoiman rakentamiseen. Tarkemmin ydinvoimaan liittyviin kysymyksiin paneudumme lupahakemusten käsittelyn yhteydessä.

Vuonna 2002 ydinvoimalupa täällä eduskunnassa ostettiin niin sanotulla risupaketilla, jota ei juurikaan toteutettu ennen kuin vasta aivan viime vuosina. Nyt meillä on velvoite lisätä uusiutuvaa noin 28 prosentista 38 prosenttiin loppukulutuksesta. Enää ei siis ole mahdollisuutta käyttää risupakettia osto- ja myyntiliikkeenä ydinvoimakaupassa, ja hyvä näin.

Arvoisa puhemies! Energiapoliittisilla ratkaisuilla on monipuoliset vaikutukset. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa, että energian hinnan väistämättömästä noususta aiheutuva rasite tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti. Kun rasite kasvaa, tulee huolehtia siitä, että jokaisella on edellytykset selviytyä lisäkustannuksista. Esimerkiksi eläkeläisten ja lapsiperheiden asumistuessa tulee tämä ottaa huomioon. Eduskuntaryhmämme kantaa syvää huolta suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksistä. Henkilöstö-, rahoitus- ja raaka-ainekustannusten ohella energia on merkittävä elinkeinoelämän kustannuserä. Suurteollisuuden viimeaikainen siirtyminen Suomesta muihin maihin ei saa kiihtyä minkään tuotannontekijän takia. Energia on tässä olennainen osa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi on syytä korostaa sitä, että energiapoliittisissa ratkaisuissa on kysymys vahvasti eettisistä tulevaisuuden valinnoista. Ilmastonmuutos on vakava uhka, joka lankeaa seuraavien sukupolvien ylle. Siihen on etsittävä kestäviä, tehokkaita ja oikeudenmukaisia ratkaisuja. Niitä ovat ensi sijassa energian säästäminen ja uusiutuvat energialähteet. Nämä ovat eettisesti kestäviä. Fossiilisten polttoaineiden käy-tön jatkaminen ei ole eettisesti oikein. Ydinvoiman osalta mielipiteet vaihtelevat. Turvallisuus ja ydinjäte tekevät siitä kuitenkin arveluttavan tuotantomuodon niin nykyistä kuin ennen kaikkea tulevia sukupolvia ajatellen. Siksi se on väliaikainen energiantuotantomuoto.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toteaa, että meidän ratkaisujemme on oltava eettisesti kestäviä, vaikka ne johtaisivat elintasomme alenemiseen. Huoleton kulutusyhteiskuntamme uhkaa jättää jälkeensä valtavat velat ja elinkelvottoman maapallon. Vastuumme näitä päätöksiä tehdessämme on poikkeuksellisen suuri. Meillä ei ole oikeutta lainata tulevilta sukupolvilta heille kuuluvaa puhdasta, turvallista ja elinkelpoista maailmaa.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ydinvoiman lisärakentaminen on periaatteellinen kysymys, jos mikä. Ydinvoimaa voi sekä kannattaa että vastustaa järkevillä perusteilla. Kysymys on arvomaailmasta ja siitä, mitä kukin haluaa ja millaisiin keinoihin ja riskeihin kukin on elämässään valmis.

Suurteollisuus korostaa riittävän ja edullisen energiasaannin turvaamista kilpailukyvyn turvaamiseksi. Osa ay-liikkeestä näkee ydinvoiman keinona turvata paremmin hyvinvoinnin ja elintason kasvua. Molemmat tavoitteet ovat sinänsä hyväksyttäviä, mutta onko ydinvoiman lisärakentaminen jopa kahdella yksiköllä hyväksyttävä ja moraalisesti kestävä keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi?

Arvoisa puhemies! Lisäydinvoiman rakentamisella on oma kansainvälispoliittinen mielenkiintonsa, halusimme sitä tai emme. Voi myös pohtia, minkälainen on ollut ja on niiden muun muassa Australiassa ja Kanadassa olevien paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen kohtalo, joiden kotikonnuilla on louhittu ydinvoimaloiden raaka-ainetta, uraania. Niille alueille jää Suomenkin polttoaineiden hankinnan seurauksena miljoonia tonneja radioaktiivista jätettä, hiekkaa ja liejua, joka syntyy uraanin louhinnan sivutuotteena ja joka on eristettävä ympäristöstään tuhansiksi vuosiksi.

Uraanin louhinta tuottaa siten pitkäaikaisia vaikutuksia ja niiden myötä pitkäaikaisia riskejä, jotka erottavat sen muusta kaivostoiminnasta ja muiden energiatuotantomuotojen raaka-aineen hankinnasta. Harva suomalainen haluaisi kotinurkilleen uraanikaivosta.

Sivuuttaa ei voi myöskään ydinvoiman ja ydinaseiden sekä kansainvälisen sotateollisuuden riippuvuussuhdetta eikä sitä tosiasiaa, että sodassa ja terrori-iskussa ydinvoimala on herkkä kohde.

Keskeisiä kysymyksiä ovat niin ikään ydinvoiman hinta ja turvallisuus. Mikä on tekemiemme ratkaisujen vaikutus tuleviin sukupolviin? Asian monisäikeisyyttä kuvastaa se, että sekä vastustajat että kannattajat vetoavat sekä Kioton ympäristösopimukseen että kivihiilen ja hiilidioksidipäästöjen haitallisuuteen.

Arvoisa puhemies! Rakentamiskustannukset sekä se, mistä rakentamisaikainen työvoima hankitaan, synnyttävät sangen erilaisia mielipiteitä. Ensinnäkin, jos lisäydinvoimaa ryhdytään rakentamaan, on perussuomalaisten mielestä rakentamisessa hyödynnettävä suomalaista osaamista. Toiseksi, esitetyt ydinvoimaloiden rakentamiskustannukset ovat liian alhaiset, koska esimerkiksi purkukustannuksia ei ole otettu mukaan laskuihin. Ydinjätehuoltorahastossa on aivan liian vähän rahaa. Se vääristää ydinsähkön hintaa. Ydinsähkö ei ehkä olekaan niin edullista kuin väitetään. Jos vakavia onnettomuuksia sattuu, maksaa laskun kukas muu kuin suomalainen veronmaksaja — ei ainakaan omistajataho.

Erityisen voimakkaita mielipide-eroavaisuuksia herättää korkea-aktiivisen ydinjätteen säilöminen suomalaiseen maaperään noin 420 metrin syvyyteen 250 000 vuodeksi. (Ed. Salo: Onko tarpeeksi syvällä?) Suomesta on tulossa maailman suurin ydinjätteen tuottaja henkeä kohden, joten luulisi Posivan luolastoille olevan käyttöä. Fennovoima sijoittakoon jätteensä samaan paikkaan, jos eduskunnan enemmistö sille hallituksen esityksen mukaisesti ydinvoimalaluvan myöntää. Siitä meidän on kuitenkin yhdessä pidettävä huoli, ettei Suomesta tule EU-maiden ydinjätteen loppusijoituspaikkaa.

Arvoisa puhemies! Onko kahden ydinvoimalan rakentaminen todella suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista? Suurten yksiköiden suosiminen johtaa helposti kilpailun rajoittamiseen ja vallan keskittämiseen. Hiljattain julkaistun Yleisradion teettämän mielipidetiedustelun mukaan yli puolet suomalaisista vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Eduskunta näyttäisi olevan lisäydinvoimalle selvästi myönteisempi kuin kansalaiset yleensä. Liekö tässä takana hieman erikoinen niin sanottu lobbaustyö; asiahan on nostettu julkisuuteen jopa osin jääviyspohdintoina.

Nähtäväksi jää, minkälaisia mielipidetiedusteluja vielä tehdään ja keiden toimesta ennen eduskunnan lopullista äänestystä. Joka tapauksessa hätiköintiin asian käsittelyssä ei ole mitään syytä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen periaatepäätökseen sisältyy lupaus uusiutuvan kotimaisen energian merkittävästä lisäkäytöstä. Toivottavasti lupaukset eivät ole yhtä heppoisia kuin edellisen ydinvoimapäätöksen yhteydessä annetut. Silloinhan luvattiin muun muassa ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin kivihiilen käytön hallituksi rajoittamiseksi.

Tilastokeskuksesta äskettäin tulleen tiedon mukaan tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä kivihiilen käyttö lisääntyi 31 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kulutusta lisäsi vähentynyt vesivoiman tuotanto. Miksi näin? Tuoko ehdotettu energiapaketti todella uutta elinvoimaa maaseudulle, niin kuin toivottavaa olisi?

Nyt hallitus lupaa suunnata resursseja tuulivoimaan, syöttötariffeihin sekä hajautettuun lämmön ja sähkön tuotantoon. Tuulimyllyjen, aurinkopaneelien, maalämmön, pienvesivoiman ja kaiken tämän kaltaisen tutkimuksen ja hyödyntämisen suosiminen on kannatettavaa, mutta todellinen potentiaali kasvaa kuitenkin metsissämme ja jonkin verran myös soillamme, jos kerran tähdätään uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseen 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Hallituksen tavoitteena on muun muassa metsähakkeen käytön lähes kolminkertaistaminen. Luvatut tuet olisivat kuitenkin nousemassa 20 miljoonasta eurosta vain 36 miljoonaan euroon.

Haastavia suunnitelmia, mutta mikä lie korotustahti? Mielenkiintoista on nähdä myös, millä tavoin EU-komissio suhtautuu kaavailtuun tukeen. Nykyisinhän kestävään metsänhoitoon liittyvät energiapuun korjuutuet loppuvat yleisesti jo kevään aikana. Nykyisenkin lain aikana vaadittaisiin noin 100 miljoonaa euroa, että haketuotanto pyörisi koko vuoden.

Oma lukunsa on, millä resursseilla kaavailtu energiapuumäärä saataisiin liikkeelle. Alempiasteinen tiestö on siinä kunnossa, ettei puuta saada liikkeelle läheskään kaikkina vuodenaikoina. Nykyisillä määrärahoilla ei reuna-alueiden teitä pystytä pitämään ajokunnossa varsinkaan raskaammalle liikenteelle. (Ed. Pulliainen: Totta!) Sivutiet ovat vähitellen muuttumassa ajokelvottomiksi. Perustienpitoon tarvitaan huomattava lisärahoitus. Muuten on turha haaveilla esimerkiksi puunhankintaan tulevista tuhansista uusista työpaikoista.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jää mielenkiinnolla odottamaan talousvaliokunnan mietintöä ja siinä mahdollisesti olevia lausumaehdotuksia sekä muiden valiokuntien lausuntoja. Sen jälkeen ryhmän jäsenet tekevät omakohtaiset ratkaisunsa mahdollisen lisäydinvoiman rakentamisen suhteen. (Ed. Salo: Kaikki vastaan!)

Tämänhetkisten tietojen mukaan joka tapauksessa enemmistö ryhmästämme vastustaa lisäydinvoiman rakentamista hallituksen esittämässä laajuudessa — puhumattakaan kolmannesta lisäydinvoimalasta — ja on valmis tulevassakin sähköntuotannossa turvautumaan enenevässä määrin tehokkaisiin kotimaisiin uusiutuvan energian käyttömuotoihin, mutta se vaatii tuntuvampaa panostusta muun muassa tutkimusvaroihin. Vain kehittämisen kautta saataisiin niiden hintaa alennettua. Bioenergia-ala tarvitsee vauhtiin päästäkseen tuntuvampaa tukea.

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen lisätä ydinvoimaa jopa yli Suomen oman energiatarpeen, epäilemme, että se tulee hidastamaan uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa ja kehittämistä. Tosiasia on, että Suomi on jo nyt jäänyt jälkeen Ruotsista, jossa uusiutuva energia kattaa jo noin puolet energiankäytöstä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä Suomen kansantalouden etu on, että tuotamme mahdollisimman paljon tarvitsemastamme energiasta omavaraisesti: kotimaisella työvoimalla ja teknologialla kotimaisista lähteistä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Tarja Filatov.

Toinen varapuhemies:

Seuraavat puheenvuorot ministeri Pekkariselle ja pääministerille, ja sen jälkeen avaamme debatin, jossa on minuutin mittaiset puheenvuorot.

Toivon, että käytätte tiiviit puheenvuorot, koska aikaa ei ole kovin paljoa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia käytetyistä puheenvuoroista. Siellä oli paljon mielenkiintoista, paljon sellaista, joka oikeastaan rohkaisi viemään eteenpäin tätä kokonaisuutta, jota hallitus esitti. Myös opposition suunnalta tunnistin paljon sellaista sanomaa, mikä kannustaa viemään tätä linjausta eteenpäin.

Muutama kommentti kuitenkin lähinnä ed. Heinäluoman ja ehkä ed. Arhinmäen ja myöskin perussuomalaisten puheenvuoron johdosta.

Ed. Heinäluoma kannattaa kyllä ryhmäpuheenvuorossaan aktiivisesti uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Yritin tarkalla korvalla kuunnella ja vielä paperinkin läpikäyden jälkikäteen löytää sieltä, onko sitten sellaisia hyväksyttäviä keinoja toimia, joilla käytännössä tämä voidaan toteuttaa. Niiden löytyminen taas SDP:n paperista oli äärimmäisen vaikeaa. Sellaiset sieltä puuttuivat. Jos kannatetaan uusiutuvan energian käytön edistämistä, on tärkeää, että myös esitetään ne toimet, joilla tämä tehdään todeksi.

Mitä tulee näitten vihreitten sertifikaattien käyttämiseen sitten esimerkiksi tuulienergian osalta, sekin on ihan hyvä ajatus. Mutta jos se otetaan käyttöön meillä, siinä kyllä käy niin, että suomalaiset toimijat pystyvät yrityskohtaisesti ne velvoitteensa hoitamaan ostamalla esimerkiksi Norjasta vihreitä sertifikaatteja, tuulisertifikaatteja, mutta ei se Suomen valtion Suomi-kohtainen velvoite uusiutuvan energian lisäämiseksi välttämättä siitä toteudu taikka täyty, nimenomaan ei täyty. Muun muassa tämäntapaiset syyt ovat olleet takana siinä, että hallituksen ministerityöryhmä, joka on valmistellut nämä esitykset, päätyi yksimielisesti siihen, että syöttötariffi, takuuhintajärjestelmä, on se, mikä Suomeen sopii, mitä meillä kannattaa viedä eteenpäin.

Ed. Heinäluoma oli huolissaan myös siitä, kuinka käy nyt, jos Fennovoima saa sitten ydinvoimaluvan, miten sen jätteen loppusijoituksen käy. On aivan varmaa ja selvää se, että ennen kuin Fennovoima on siinä tilanteessa, että se loppusijoittaminen alkaa, sillä totta kai täytyy olla hyvin tarkka suunnitelma siitä, mihin tuo loppusijoittaminen tapahtuu. Tapahtuuko se Posivan tiloihin, syntyykö ratkaisu siitä — ellei synny, niin Fennovoima joutuu antamaan erillisen selvityksen siitä, millä muulla tavalla, miten itse sen loppusijoituksen järjestäen ja toteuttaen se aikoo tuon loppusijoituksensa toteuttaa. Ajatus siitä, että Suomessa sen, joka hakee ydinvoimalaitoslupaa, pitäisi ensiksi rakentaa itse itselleen se loppusijoituspaikka, miljardihintainen loppusijoituspaikka, ja vasta sen jälkeen se olisi oikeutettu hakemaan lupaa, on tietysti täysin mahdoton ajatus. Kyllä voi lupaa hakea, ja näin on kaikkialla maailmassa asianlaita. (Välihuutoja vasemmalta) Missään muualla maailmassa ei ole sellaista tilannetta kuin Ruotsissa ja Suomessa, jossa näin pitkällä jo ollaan loppusijoituksen järjestämisessä kuin meillä Ruotsissa ja Suomessa, Suomessa ja Ruotsissa, kummin päin tahansa, tällä hetkellä ollaan.

Ed. Arhinmäki puhui siitä, että eduskunta on sanonut, että ydinvoimamitoitus ei saa perustua ydinvoiman pysyvään vientiin. Juuri näin. Näin eduskunta sanoi. Kun katsotaan näitä ratkaisuja, mitkä nyt tässä syntyvät, minkälainen kapasiteetti, minkälainen tarjonta Suomeen syntyy, niin tarjonta, jossa ovat ne tehot, jotka meillä on, pystyvät monien kuukausien aikaan tuottamaan enemmän sähköä kuin juuri niitten kuukausien aikana Suomessa kulutetaan. Ja on totta, että näiden muutamien kuukausien aikana, monenkin kuukauden aikana, meiltä tullaan viemään sähköä ulos, mutta samalla käy niin, että vaikka kahdelle lupa annetaan ja vaikka uusiutuvaa näin lisätään, niin tämänkin jälkeen alkuvuodesta ja loppuvuodesta meillä on viikkoja, joiden viikkojen aikaan ne tehot, mitkä sähköntuotantoon meillä on, eivät riitä sen sähkönkulutuksen täyttämiseen, tyydyttämiseen, mikä näillä näkymillä Suomessa on. Tämä periaate taikka tämä totuus mielestäni sopii hyvin yhteen sen kaiken kanssa, mitä eduskunta sanoi, kun aikanaan strategiaa käsitellessään hyväksyi nuo linjaukset.

Ed. Arhinmäki myöskin täällä vähätteli sitä, että nyt uusiutuvan edistämiseksi on sovittu hyvin konkreettisista toimista. Se on monissa maissa retoriikkaa vielä tällä hetkellä, miten uusiutuvia ihan oikein ja todellisuudessa edistetään. Nyt Suomi säätää lailla. Eduskunta, toivon ja uskon siihen, säätää lailla, millä tavalla eri keinot otetaan käytännössä käyttöön, ja kun lailla säädetään, samalla me tulemme päättäneeksi sen, että tämän lain toteuttamiseen me varaamme budjeteissa tämän määrän rahaa. Meidän toimemme tässä mielessä ovat hyvin konkreettisia ja tehokkaita.

Mitä vielä tulee sitten energiasäästöön, energiatehokkuuden parantamiseen, niin kun sanottiin, esimerkiksi ed. Arhinmäen puheenvuorossa, että se on kokonaan unohdettu, niin ei totisesti ole. Suomi oli kaksi kolme viikkoa sitten ainoa maa, joka oli esittänyt komissiolle konkreettisen ohjelman tähän mennessä siitä, millä tavalla energiatehokkuutta parannetaan 37 terawattitunnin verran. Suomi oli ainoa maa, ja tässä mielessä me toimimme hyvin konkreettisesti ja aiomme jatkaa ja parantaa edelleen näitä tehokkuustoimenpiteitä.

Ihan vihonviimeiseksi: Kuinka paljon sitä uusiutuvaa, kuinka paljon sitten ydinvoimaa näiden ratkaisujen jälkeen Suomessa olisi? Jos nämä linjaukset toteutuvat, Suomessa noin 40 prosenttia kaikesta energiasta on uusiutuvaa 2020-luvulla. Jos nämä ydinvoimalisäykset toteutuvat, kaikesta energiankäytöstä ydinvoiman osuus on noin 20 prosenttia. Se on se lopputulos, mihin päädytään näillä nyt täällä esitetyillä ratkaisuilla.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Keskustelu osoitti sen, että energiatehokkuuden suhteen vallitsee laaja yhteisymmärrys. Sen sijaan muiden keinojen osalta jokainen näkökulmastaan riippuen mielellään poimisi korista karvaalta maistuvat marjat pois. Aika monelle ydinvoimalaratkaisu, on sitten kyse yhdestä tai kahdesta, on tällainen karvas marja, joka otettaisiin pois. Osa suhtautuu uusiutuvaan energiaan liittyen periaatteessa myönteisesti sen edistämiseen, mutta rahoitus- ja lainsäädäntöratkaisut tuntuvat vaikeilta ja karvailta. Mutta jos kaikki nämä poimitaan pois, niin pohjalle ei jää todellakaan tarpeeksi.

Hallitus on toimintansa lähtökohdaksi asettanut ne strategiat, jotka olemme yhdessä sopineet. Niiden tavoitteiden, joita ajoimme EU:ssa ja jotka muutettiin EU:ssa laiksi, direktiiviksi, ja niiden kansainvälisten sitoumusten, joita olemme antaneet ilmastonmuutoksen rajoittamisesta enintään 2 asteen lämpenemiseen esiteolliseen aikaan verrattuna, toteuttaminen edellyttää aidosti päästöjen vähentämistä, fossiilisen polttoaineen käytön kertakaikkista vähentämistä ja energiansäästötoimia ja päästöttömien lähteiden lisäämistä.

Hallitus on tehnyt kokonaisuuden, jolla tähän päästään. Tämän ensivaiheen, jossa tuonne vuoden 2020 jälkeen tullaan, lopputulos on se, että päästöttömän energian tuotanto nousee 38 prosentista 60 prosenttiin. Se on todella tuntuva muutos. Ilman näitä toimenpiteitä hiilidioksidipäästömme olisivat tuolloin 75 miljoonaa tonnia vuodessa. Näiden ratkaisujen toteuttamisella päästään 48 miljoonaan tonniin. Todella tuntuva päästöjen absoluuttinen vähentäminen. Samalla saavutamme energiastrategiassamme olevan tavoitteen saada sähkön tuotannossa itsellemme laskennallinen omavaraisuus. Meidän ei ole pakko tuoda sähköä mistään sen jälkeen. Ja kokonaisenergiassamme saamme omavaraisuutemme nousemaan 30:stä reiluun 40 prosenttiin. Se kertoo siitä, että meillä on vielä pitkä matka laajemmalla omavaraisuuden tiellä, mutta tämän kokonaisuuden toteuttamalla me saavutamme ne varsinaiset tavoitteemme. Yksittäisistä tavoitteista on erimielisyyttä, mutta ellei kokonaisuutta ajeta, ei myöskään tule näin komeita lukuja aikaan.

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi ja ed. Vistbacka, molemmat, aiheellisesti kiinnittivät huomiota menneisyyteen sen osalta, että uusiutuvan energian osalla on ennenkin tehty lupauspäätöksiä. Vuonna 2002 tämmöinen päätös tehtiin. Sen mitoitus oli vaatimaton tähän verrattuna, todella vain pieni siivu siitä, mitä nyt esitetään, mutta sitäkään ei tosiasiassa kyetty toteuttamaan. Vasta viime vuosina on aidosti rahaa sille puolelle lisätty. Tämä historia tietysti herättää kysymyksen, toteutuuko tämä. Sen tähden on tärkeätä, että uusiutuvasta energiasta on nyt Euroopassa tehty lainsäädäntö, kotimaiset toimet muutetaan laeiksi ja rahoituspäätökset tehdään, niin että tämä epävarmuus myös poistuu, ja näillä päätöksillä se poistuu.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin kyllä ministeri Pekkarinen ansaitsee tunnustuksen todella kohtuullisen kovan paketin aikaansaamisesta, ja täytyy sanoa, että hän on myös kohtuudella pitänyt ja onnistunut pitämään tässä omiensa puolta, mitä tulee tähän tukipaketinkin mitoitukseen. Mutta tähän liittyy se puoli, että kyllä, me hyväksymme uusiutuvan tukemisen, mitä tulee tutkimukseen, tuotekehittelyyn ja investointeihin. Se on kaikissa oloissa järkevää. Mutta kyllä sen jälkeen täytyy olla sitten myös varovainen, kuinka paljon veronmaksajien varaa käytetään. Jonkun täytyy puolustaa myös tätä veronmaksajien etua, kun näitä tukipaketteja rakennetaan, ja nyt näyttää siltä, että jää demareiden tehtäväksi tämän sormen ylösnosto. Mutta se ei näytä olevan ainut asia, koska kohta puhumme myös tästä Kreikka-tuesta ja siinäkin täytyy kysyä veronmaksajien edun perään, joten kysyn näinpäin: Onko hallitus miettinyt vaihtoehtoisia ratkaisuja tälle pysyvälle tuelle? Kuinka paljon tämä tulee olemaan, kun mennään tästä eteenpäin ei pelkästään kymmenen vuotta vaan siitä seuraavat kymmenen vuotta, ja mistä nämä rahat ovat poissa, jotka tässä nyt käytetään tähän pysyvään tukeen?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan onnitella ministeri Pekkarista siitä, että hän on kyennyt tämän kokonaisuuden avulla varmistamaan suomalaista työtä niille ihmisille, jotka osallistuvat sen bioenergian korjuuketjun eri vaiheisiin. Minusta se on liioiteltua, että tässä voittaja olisi metsänomistaja tai puuntuottaja. Nimenomaan tällä monimuotoisella tukipaketilla varmistetaan se, että ne ihmiset, jotka tekevät työtä korjuuketjussa, osallistuvat tähän. Nimenomaan heidän työnsä varmistetaan, ja sen tähden olen ylpeä Pekkarisen rinnalla, että nyt on voitu varmistaa suomalaista työtä, korostaa suomalaisen työmiehen asemaa siellä metsänkorjuukoneessa, kuljetusketjussa, siellä käyttöpaikalla ja erilaisissa tilanteissa. Haluankin häivyttää sitä kuvaa, joka on syntynyt, että tämä olisi joku metsänomistajien tukipaketti. Ne, jotka väittävät näin, eivät tunne käytännön tilannetta ollenkaan.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minun täytyy ikävä kyllä olla käärme tässä ydinvoimaparatiisissa. En voi kiittää yhtä vuolaasti kuin kaksi edellistä puheenvuoron käyttäjää ministeri Pekkarista. Nimittäin, ministeri Pekkarinen, en voi kiittää siitä teitä, että sähkön kulutusarvioita nostettiin ja sähkön säästötavoitteita leikattiin ja tällä tavalla tehtiin tilaa sille, että saadaan ydinvoimaa rakennettua lisää tänne ja ydinvoimaa rakennettua nimenomaan vientiin, aivan niin kuin te sanoitte.

Pääministeri Vanhanen, te sanoitte, että on yksimielisyys siitä, että energiatehokkuutta pitää säästää tai lisätä. Siitä on yksimielisyys. Mutta siitä ei varmaan ole yksimielisyyttä, kuinka hyvin tämä on tehty. Siksi kysynkin ministeri Sinnemäeltä, kun te edustatte myös tätä hallitusta: Onko todella niin, että siinä, mitä äsken elinkeinoministeri, ministerikolleganne Mauri Pekkarinen sanoi energian säästämisestä ja uusiutuviin panostamisesta, on käytetty kaikki mahdolliset keinot energiatehokkuuden ja energian säästämisen osalta, niin kuin hallituksen toinen ministeri sanoi?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan tämänkin keskustelun käytettyjä puheenvuoroja nimenomaan kotimaisen työllisyyden ja työpaikkojen syntymisen kannalta, niin hyvin laajasti itse asiassa on todettu, että meidän suurimmat mahdollisuutemme ovat edelläkävijäteknologiassa, uusiutuvassa energiassa ja energiatehokkuudessa. Nämä ovat aloja, jotka kasvavat maailmanmarkkinoilla kaikkein nopeimmin, joten jos pääsemme markkinoille juuri näillä aloilla, se synnyttää suomalaista työtä ei vaan niissä toimissa, joita toteutamme kotimaassa, vaan myös viennissä.

Olen eri mieltä ministeri Pekkarisen kanssa siitä, ovatko tehdyt päätökset energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kohdalta maksimaaliset. Eivät ole maksimaaliset. On tehty päätöksiä energiatehokkuudesta, mutta ne eivät sellaisinaan vielä riitä. Samoin uusiutuvasta energiasta on tehty kunnianhimoinen paketti, parempi kuin tähän mennessä. Selityksenkin varmaan kuulimme ed. Heinäluomalta, mutta siinä ei ole kaikki potentiaali, mikä Suomessa on mahdollista.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen energiapaketti on todellakin harkittu kokonaisuus, ja on aivan selvää, että uusiutuvan energian edistäminen vaatii tukitoimenpiteitä.

Ed. Heinäluoma on siinä aivan oikeassa, että kannattaa kantaa huolta siitä, ovatko nämä ohjauskeinot riittävän kannustavia ja markkinaehtoisia. Tuossa omassa ryhmäpuheenvuorossamme jo yritimme tuoda esille sen, että olemme juuri tähän puoleen kiinnittäneet erittäin paljon huomiota.

Toinen huolenaihe, mikä aikaisemmassa keskustelussa tuli esille, on, onko esimerkiksi tämän puubiomassan tukemisessa se vaara, että ohjautuu ainespuuta polttoon eikä teollisuuteen. Tässäkin suhteessa luulen, että on saatu aikaan suhteellisen hyvä lopputulos, ja minulla on sellainen käsitys, että puunjalostusteollisuutta kuultiin aika tarkalla korvalla nimenomaan tässä kysymyksessä.

Ministeri Pekkarinen, kun te puhuitte siitä, että nyt lainsäädännöllisesti valmistellaan näitä tukitoimenpiteitä, niin osaatteko kertoa, missä aikataulussa niitä saadaan tänne eduskuntaan käsiteltäväksi?

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien edustajat arvioivat vihreiden toimintaa, ja se on tietysti miellyttävää, että vihreiden toiminta kiinnostaa.

Ed. Arhinmäelle voisin todeta, että toivottavasti eduskuntakäsittelyssä keskitymme nyt yhdessä siihen yhteiseen päämäärään, mikä vihreiden ryhmällä ja vasemmistoliiton ryhmän enemmistöllä on ydinvoima-asiassa. Me olemme sitä mieltä, että näitä lupia ei tarvitse myöntää, ja se rakentava tapa viedä asiaa eteenpäin on varmistaa, että tavoite toteutuu, eikä kinastella eri puolueiden kesken siitä, kuka innokkaimmin tätä tavoitetta toteuttaa.

Ed. Heinäluomalle voisi todeta sen, että en usko, että vihreiden ensisijaisesti kannattaa ottaa neuvoja sellaiselta puolueelta ja ed. Heinäluomalta, joka innokkaasti kannattaa ydinvoimaa, vastustaa tätä uusiutuvan energian tukipakettia, ja kun vielä huomioi, mitä puolue on tänään todennut Kreikka-paketin hyväksymisestä, niin se antaa surullisen kuvan sosialidemokratian tilasta Suomessa.

Puhemies! Lopuksi toteaisin, että Vtt:n arvion mukaan päästöjen vähentämiseen ydinenergiapaketista olisi vain vähän apua, noin 2 miljoonaa tonnia (Puhemies: Aika!) todennäköisesti, ja päästöt syntyvät ennen kaikkea sillä sektorilla, mitä uusiutuva energia auttaa. Tämä on se oletusskenaario siinä Vtt:n selvityksessä.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Investointituet uusitutuvan edistämisessä ovat varmasti erittäin paikallaan, mutta näihin tuotantotukiin kyllä pitää suhtautua todella varovaisesti, jotta niillä ei ohjata väärään käyttäytymiseen. Siksi on syytä, että täällä eduskunnassa pyritään avaamaan nämä kotimaiset tukipaketit hyvin tarkkaan vielä, vaikka luotan ministeri Pekkariseen.

Toinen näkökulma. Professori Matti Liski nosti esille sen, että kun ydinvoimaa rakennetaan runsaasti lisää, niin se pitää sähkön hintaa alemmalla tasolla kuin ilman olisi, ja kun sitten meillä on velvoite uusiutuvan lisäämiseen merkittävästi, niin se vaatii kilpailussa ydinvoiman kanssa lisää valtion tukia. Onko tällaista mietitty, kuinka paljon tämmöinen vaara saattaa merkitä taloudellisesti tulevina vuosina?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että tämä uusiutuva etenee todellakin, koska Suomen vienti on romahtanut, mutta me tarvitsemme uusia vientivaltteja. Kuten ministeri Pekkarinenkin täällä totesi, niin tämä voi olla tosiaankin meidän uusi nokia. Mutta se edellyttää myös sitten sitä, että valtioneuvostolla, kuten täällä ed. Ravi totesi, pitää olla valmiuksia antaa nämä esitykset. Se on yksi asia. Mutta toinen asia on sitten se, että eduskunnallakin pitää olla valmiuksia käsitellä nämä asiat. Tämä uusiutuvan energian osuushan on esityksineen hyvin paljon laajempi laki, joka hajautuu monille eri ministeriöille. Tässä suhteessa on myös tärkeätä sitten se, miten me täällä eduskunnassa käsittelemme tämän osuuden. Tänäänhän puhemiesneuvostossa on ollut esillä, että talousvaliokunta ja kuusi valiokuntaa käsittelevät niin, että ennen kesätaukoa tämä asia on pois, jotta päästään tähän uusiutuvaan. Olisi nyt todella myös kysynyt sitä, että tämän uusiutuvan osalta on valmiudet, että päästään eteenpäin.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä uusiutuvan energian tukipaketti ansaitsee täyden kiitoksen. Siinä erityisesti tuo puun energiakäytön lisäys on älykkäästi toteutettu. Toisaalta tuetaan metsäpäässä korjuun kohdistumista ensiharvennusmetsiin. Muuttuva sähköntuotannon tuki ja pien-chp ohjaavat puun energiakäytön todella energiatehokkaisiin laitoksiin ja varmistavat sen puulla tuotetun sähkön kilpailukyvyn. Koska siinä on sidos toisaalta sähkön hintaan, toisaalta päästöoikeuden hintaan, niin ei ole lainkaan varma, että tästä paketista tulee veronmaksajalle niin kallis kuin esimerkiksi demarit täällä epäilevät. Pikemminkin, kun siirrytään uuteen päästökauppakauteen vuoden 2012 jälkeen, on todennäköistä, että tämä muuttuva sähköntuotannon tuki leikkaantuu, mutta tämä tuo varmuuden puulla tuotetun sähkön markkinahinnasta ja sillä tavalla antaa sysäyksen koko tälle korjuuketjulle lähteä voimakkaasti panostamaan puun energiakäytön lisäykseen.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä marjapuurossa on sekä makua että ravintoaineita. Kyllä me tarvitsemme kaikkia näitä marjoja, joista tämä maukas ja ravitseva puuro on tehty. Uusiutuva energia ja ydinvoima eivät sulje — tämä liittyy tähän pääministerin äsken käyttämään puheenvuoroon — toisiaan pois missään mielessä.

Arvoisa puhemies! Nyt meillä on mahdollisuus olla etujoukoissa kehittämässä uusia energiaratkaisuja, ja tällä alalla on valtavat kasvumahdollisuudet Suomessa mutta ennen kaikkea maailmalla. Tämä täytyy valita sellaiseksi strategiaksi, jolla Suomen tulevaisuuden työpaikat löydetään. Tämä on ennen kaikkea eduskunnassa tehtävä ratkaisu. Me tarvitsemme energia- ja ilmastoinnovaatioiden strategiaa.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansanedustajien mielipiteet ovat ainakin vaalirahakohun mukaan olleet kovasti myynnissä tällä kaudella, onpa jopa vihjattu, että se on historiallinen maan tapa. Silti minut yllättää se selkärangattomuus, jota erityisesti ydinvoiman vastustajina ennen vaaleja profiloituneet ovat lisäydinvoimakeskustelussa osoittaneet. Periaatteensa voi nimittäin myydä vain kerran. Sen jälkeen on hurskastelua sanoa, myykö sen kolmella metrillä vai metrillä.

Ministerit Vanhanen, Kiviniemi, Lehtomäki, Väyrynen ja Wallin ilmoittivat ennen vaaleja vaalikoneissa vastustavansa ainakin hitusen verran lisäydinvoimaa. Ministerit Vehviläinen, Brax ja Sinnemäki puolestaan ilmoittivat täysin vastustavansa lisäydinvoimaa. Kuinka aiotte perustella sinivihreän ydinvoimahallituksen takinkääntöviikot omille äänestäjillenne?

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeä puhua myös turvallisuudesta aina isojen ratkaisujen yhteydessä. Me olemme puhuneet taloudellisesta turvallisuudesta viime päivinä, ja siinä on löytynyt kollektiivista vastuuta kriisitilanteessa.

Kysyn nyt pääministeri Vanhaselta: Kriisitilanteessa keskitetyt energiaratkaisut ovat erittäin haavoittuvaisia ja itse asiassa vaarallisia. Millä te perustelette Suomen kansalle, että tämä ydinvoimaratkaisu jollakin tavalla olisi turvallinen? Ja osana tähän turvallisuuskysymykseen liittyvät myös ydinvoimaonnettomuuden riskit. Jos tapahtuu onnettomuus, niin kaikki massiiviset kulut tulevat kansalaisten ja jokaisen veronmaksajan maksettavaksi. Miten te voitte esittää tällaista ratkaisua Suomen kansalle, joka vastustaa ydinvoimaa?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun pääministeri omassa puheenvuorossaan viittasi metsäenergiaan ja sen tuotantoon ja kuljetukseen, hän totesi, että tulee useita tuhansia työpaikkoja. Kun hallitus on arvioinut tämän paketin hintaa, niin hämmästyttää kyllä se, että nimenomaan infran puolelle ei ole esitetty mitään arvioita. Minun mielestäni, niin kuin omassa ryhmäpuheenvuorossani totesin, jos siellä tiestöä ei saada kuntoon, niin on aivan turha kuvitellakaan, että ne uudet työpaikat syntyvät. Kun eivät tiet kestä, silloin se on mahdottomuus.

Olisin tiedustellut arvoisilta ministereiltä — ilmeisesti täytyy kääntyä valtiovarainministerin puoleen, koska liikenneministeri ei ole saanut tähänkään saakka hoidettua perustienpitomäärärahoja: Miten valtiovarainministeri näkee sen, että nyt sinne pitäisi saada määrärahoja, että voitaisiin toteuttaa tämä paketti, koska ympäri vuoden pitää sitä puuraaka-ainetta saada kuljetettua?

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Jag har tre frågor.

Kysyisin hallitukselta, millä keinoilla hallitus aikoo estää sähkön tuontia Venäjältä.

Toinen kysymys. Huippukulutustunteja on yleensä vain noin 100 vuodessa. Tarkoittiko ministeri Pekkarinen äskeisessä puheenvuorossaan sitä, että ydinvoimakapasiteettia rakennetaan kattamaan näitä huippukulutuspiikkejä ja normaaliaikana siis tämä ydinvoimasähkö viedään ulkomaille?

Kolmas kysymys. Muistaakseni vielä vuosi sitten puhuttiin siitä, että sähkön säästötavoite oli 20 prosenttia. Nyt tämä 37 terawattituntia merkitsee vain 10 prosentin energiansäästöä. Mistä tämä muutos johtuu? Mistä johtuu, että tämä tavoite on matalampi nyt kuin mistä puhuttiin vuosi sitten?

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minä olin 8-vuotias, kun maahamme rakennettiin ensimmäinen atomivoimala, ja silloin vakuutettiin, että ydinjäteongelma on ratkaistu kanta ja tulevaisuus tulee tämän jätteen vaarattomaksi tekemään. Nyt elämme 2010-lukua ja edelleen ongelma on ratkaisematta, ja niinpä tässäkin keskustelussa käytetty ydinvoiman mainostaminen päästöttömänä energialähteenä on katteetonta puhetta.

Lisäksi kaksi tällaista massiivista laitosta tuottaa sellaisen määrän sähköä, että kyllä, ministeri Pekkarinen, on ihan aiheellista kysyä, mihin tämä uusiutuva tuotanto näillä markkinoilla tulee mahtumaan, ellemme ryhdy laajamittaiseen sähkön vientiin. Mihin perustuivat aivan viime hetkillä tehdyt korjaukset sähkön kulutusarvioihin? Esimerkiksi tämä tieto, minkä annoitte taannoin ympäristövaliokunnalle, on muuttunut noista ajoista kyllä aika merkittävästi tätä päätöstä katsellessa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Omasta puolestani vain totean, että tämä uusiutuva paketti on kyllä todella taidokkaasti ja tasapainoisesti laadittu. Kun katsotaan niitä instrumentteja, ohjauskeinoja, esimerkiksi tuulen syöttötariffin kohdalla, niin se on huomattavasti parempi, kustannustehokkaampi kuin valtaosassa maailmalla käytössä olevista syöttötariffeista. Toisaalta, kun se on määräaikainen, siinä ei tueta itse sähköntuotantoa vaan halutaan kuolettaa se investointi. Toinen, muuttuva tuki puunkäytölle on myös hyvä. Sitä tehtiin todella hartaudella muun muassa metsäteollisuuden kanssa, ja ihan pitää sanoa, että meillä oli kaikilla yhteinen intressi se, ettei ainespuuta, korkean jalostusasteen ainespuuta mene polttouuniin, vaan että poltetaan sitä, mitä ei voida muuten jalostaa. Ja se palaute, joka teollisuuden puolelta on tullut, on ollut hyvä. Eli erinomainen paketti.

Täällä jotkut ovat käyttäneet — minusta hyvin halveksuvaa ja myös virheellistä — termiä "risupaketti". Tällä ei ole mitään tekemistä niiden pakettien kanssa, joita aikaisemmin on tehty ydinvoimalaratkaisun yhteyteen. Tämä on kokoluokaltaan massiivinen, historiallisesti suuri, ja osa energiapakettia on toki erittäin mittava ydinvoimaratkaisu, joka lähtee siitä, että meillä sähköntarve kasvaa. Me toivomme, että Suomi on teollisuusmaa myös jatkossa. Sähköautojen yleistyminen, esimerkiksi muiden kotitalouslämmitysjärjestelmien käyttö yleensä, tarvitsevat lisää sähköä, ja tässä on kokonaisuus, (Välihuutoja vasemmalta) joka turvaa myös itsenäisen aseman energiamarkkinoilla. Me emme halua olla riippuvaisia, niin kuin monet täällä haluavat olla riippuvaisia, Venäjän sähköstä. Me emme halua olla, ja nyt me teemme nämä ratkaisut.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee ensinnäkin uusiutuvaan ja mihinkä sitä tarvitaan, jos ydinvoimaa on, tässä on selvä työnjako. Uusiutuvan lisääminen aivan valtaosaltaan merkitsee lämmöntuotantoa. Eikö niin? Toisekseen se merkitsee nestemäisten polttoaineiden tuotantoa. Me olemme maailman johtava maa siinä teknologiassa, ja se teknologia on tarkoitus ottaa käyttöön ja tuottaa merkittävä määrä todella uusiutuvaa nestemäistä polttoainetta. Vain pienempi osa tämän uusiutuvan lisäyskokonaisuudessa, jo ihan niistä valmistusteknisistä syistä, on sähköä. Siitä syystä me tarvitsemme sitten muulla tavalla lisää sähköä, ja siihen ei muita vaihtoehtoja nyt sitten ole kuin nimenomaan ydinsähkön lisäys.

On aiheellista — joka tuli ed. Arhinmäen kysymyksessäkin täällä esille — pohtia sitä, ja olen valmis siihen vastaamaan, kun sitä on kysytty, että minkä takia tässä loppusuoralla tämän valmistelun yhteydessä arviot tämän sähkön kysynnästä jonkun verran nousivat. (Ed. Tennilän välihuuto) — Ne nousivat, ed. Tennilä. — Ne kysyntäennusteet nousivat, mutta kaiken lisäksi siinä tarjonnan mitoituksessa otetaan se kysyntä kohtuudella ja vain ohjeellisesti huomioon.

Ja ennen kaikkea, ed. Arhinmäki, minä en halua pistää tulppia korvaan silloin, kun suomalainen teollisuus sanoo, että se on valmis investoimaan tähän maahan, jos sille on tarjolla kilpailukykyiseen hintaan ja toimitusvarmasti ja riittävästi sähköä, ja tähän haasteeseen hallitus oli valmis vastaamaan. Se vastasi niin pitkästi kuin mahdollista uusiutuvalla, ja sen jälkeen, kun uusiutuva ei riitä tyydyttämään tätä kysyntää, siihen sitten tuli nimenomaan tämä ydinvoima lisäksi.

Ministeri Sinnemäki sanoi täällä, että uusiutuvaa olisi voinut edistää vielä enemmänkin. Juuri näin, niin minäkin olisin toivonut. Esimerkiksi vesivoimaa olisi voitu ottaa enemmän käyttöön. (Välihuutoja) Siihen ei löytynyt nyt vaan edellytyksiä, että niin meneteltäisiin. Toisekseen, olisiko tuulivoimaa voitu ottaa vielä merkittävästi enemmän kuin mitä nyt tavoitellaan? Sanon lyhyesti: 2 000—2 500 megawattia tehoja 10 vuodessa on kuulkaa tuulivoiman rakentamisessa huikean kova tavoite. Kovin paljon sitä enempään ei ihan rehellisesti ole kyllä edellytyksiä.

Mitä lakien voimaantuloon tulee ja niitten säätämiseen — ainakin kaksi kysymystä liittyi siihen — tavoite on, että kun eduskunta tulee kesälomalta, kaikki keskeiset lait ovat eduskunnan pöydällä, niin että hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta kaikki nämä lait, millä uusiutuva toteutetaan, saadaan budjettilakeina voimaan.

Arvoisa puhemies! Jaa — jätän muille aikaa.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen energiapaketissa on kolme ongelmaa.

Ensimmäinen ongelma liittyy energian säästöohjelmaan. Se on selvästi vaisu ja tinkii aikaisemmista tavoitteista.

Toiseksi, tämä syöttötariffijärjestelmä, joka tänne on rakennettu tuulivoiman taakse — kumma kyllä, ei vastaavalla tavalla esimerkiksi biopolttoainetta liikenteessä haluta syöttötariffilla tukea.

Kolmanneksi, erikoisinta on tämä ydinvoimaratkaisu. Jos tänne halutaan lisäydinvoimaa tai ydinvoimaa kehittää, niin minkä vuoksi valtionyhtiölle ja sille yhtiölle, joka olisi nimenomaan korvaavan tuotannon rakentanut Loviisaan, sanottiin "ei", ja sen sijaan sanotaan "kyllä" TVO:lle, jonka hanke on tällä hetkellä vajavaisessa kunnossa, ei ole vielä valmis Olkiluodossa, ja Fennovoimalle, jolla ei ole sijaintipaikkaa olemassa? Minkä takia te epäkelvoimman ratkaisun tässä ydinvoimassakin haitte?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Tätä energiaratkaisua tässä nyt monissa puheenvuoroissa kehutaan tasapainoiseksi, että se ottaa huomioon uusiutuvan energian ja energian säästön, mutta se nyt valitettavasti ei ole totta. Kyllähän tämä on massiivista ydinvoiman lisärakentamista, siitä tässä on kysymys.

Ministeri Pekkarinen vetosi teollisuuteen, joka kuitenkin vastasi, Stora Ensokin sulkemalla kaksi paperikonetta heti tämän hallituksen päätöksen jälkeen.

Ministeri Katainen, kyllä minä ihmettelen teidän käsitystänne kotimaisuudesta. Oletteko sitä mieltä, että tätä uraania, ydinvoimaloiden polttoainetta, on alettava nyt kaivaa täältä Suomesta ja isot uraanikaivokset täytyy ottaa käytäntöön. Mielestäni se ei ole oikea ratkaisu. Kyllä on lähdettävä siitä, että uusiutuvat energiamuodot ovat niitä kotimaisia, eikä suinkaan niin, että vaaralliseen, riskialttiiseen ydinvoimaan lisäsijoitetaan. Puhutaan asioista niin kuin ne ovat. Te haluatte massiivista ydinvoiman lisärakentamista, Suomesta oikein ydinvoiman mallimaan.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen energiapaketti on selkeä ja hyvä kokonaisuus. Ihmettelen sosialidemokraattien hyökkäyksiä Fennovoimaa kohtaan. Ensinnäkin Fennovoiman lupa parantaa markkinoiden toimivuutta. Fennovoiman lupa hajauttaa riskejä. Fennovoiman lupa edistää merkittävällä tavalla energiaintensiivistä terästeollisuutta, kauppaa, ja myöskin se antaa mahdollisuuden alentaa sähkön hintaa kymmenille suomalaisille paikallisille kunnallisille energiayhtiöille. Se on todella oikeaan osunut toimenpide.

Vasemmistoliiton puheenvuorot ovat tietysti täysin vastuuttomia ja kuuroja elinkeinoelämän tarpeille, ja ne ovat juuri sellaista taivaanrannan maalailua, jolla ei ole mitään tekemistä elämän todellisuuden kanssa. (Välihuutoja)

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puheenvuoroissa nostettu esiin ydinvoiman onnettomuusriskit ja ydinjätteen mahdolliset terveyshaitat, jotka varmasti ovat kansalaisten merkittävin huoli ydinenergiaan liittyen ja sen vuoksi erittäin relevantti keskustelunaihe.

Usein unohdetaan, että polttoon perustuva energiantuotanto tuottaa jo tällä hetkellä Euroopan tasolla satoja tuhansia kuolintapauksia vuosittain, itse asiassa moninkertaisesti sen määrän, mitä Tšernobylin onnettomuus aiheutti 50 vuodessa. Esimerkiksi kivihiilen polttojätettä ei suinkaan varastoida kallio-onkaloon, vaan suoraan hengitysilmaan. Kyllä ajattelen, että tämä paketti on oikeilla jäljillä. Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulee nopeasti päästä eroon ja samalla lisätä energiantuotannon omavaraisuutta.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän hyvin monissa puheenvuoroissa tässä on jo todistettu, että tämä paketti on kokonaisvaltainen. Tämä on monipuolinen, vastaa moniin kysymyksiin. Yksi sellainen tärkeä kysymys tietysti vielä on, että suomalaisesta yhteiskunnasta voisi tulla todellinen pilottiyhteiskunta näitten uusiutuvien energioiden osalta ja myöskin todella kilpailukykyinen yhteiskunta suomalaiselle työlle ja elinkeinoelämälle.

Oikeastaan kahdesta osa-alueesta voisi kysyä. Onko jotain suunnitelmia jo nyt kehitysvaiheessa tai toteutuksessa olevien, erittäin energiatehokkaiden koneiden käyttöönotosta? Onko siinä kenties elinkeinoelämälle ja teollisuudelle jotain verohyötyä tai vastaavaa, että otettaisiin uudet energiatehokkaat koneet, laitteet, käyttöön? Toinen alue liittyy sähköautokysymykseen: onko kenties jotain suunnitelmaa, millä voitaisiin tukea sähköautojen nopeampaa käyttöä. On selvästi nähtävissä, että se on sellainen ala, josta hyötyisi suomalainen yhteiskunta, ja se voisi olla myöskin sellainen sektori, joka olisi vahva vientisektori tulevaisuudessa.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusi kasvu ja uusi työllisyys ovat avainsanoja finanssikriisin jälkeisessä maailmassa. Se on näkynyt täälläkin tänään keskustelussa. Yllättäen täällä ollaan hyvin yksimielisiä siitä, että uusiutuva energia ja siihen liittyvä älyteknologia, palvelukokonaisuudet, ovat niitä aloja, joista nimenomaan tuo uusi kasvu löytyy. Vihreät elinkeinot ovat nousussa. Tästä pitää ehdottomasti antaa täysi tunnustus ja ansio hallitukselle ja ministeri Pekkariselle. Olette leiponeet hyvän paketin. Mutta tuo paketin toinen puoli, se ydinvoima, on suurin uhka koko tämän paketin toteutumiselle (Ed. Tennilä: Näin se menee!)

Voi sanoa, että Euroopassa on muodostumassa jonkunlainen uusi etupiirijako niihin, jotka kehittävät uusiutuvaa energiaa, ja niihin, jotka taantuvat sen suhteen. Voi sanoa, että muodostuu tällainen uusi energiapolitiikan Molotov—Ribben-trop-linja. Tällä kertaa sitä ei piirretä meidän päidemme yli, vaan me olemme tekemässä sitä valintaa itse. Nyt pitäisi harkita hyvin tarkkaan, millä tavalla me panostamme ja teemme tiikerinloikkaa tulevaisuuden uusiin elinkeinoihin. Nyt tarvitaan rohkeutta. Suomessa ei varsinaisesti ole pulaa (Puhemies: Aika!) sähköstä. Suomessa on pulaa työllisyydestä ja uudesta toimeentulosta.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on vasta ensi kertaa eduskunnassa käsittelyssä tämä uusiutuvien mittava paketti, ja sen takia toivon maltillista, rakentavaa keskustelua siitä rahoituksesta, koska tällä hallituksella on rahoituksesta vastuu vain vuoden ja tämä paketti on mittava ja pitkä. Kysyn: Miksi meillä ei ole vieläkään windfall-veroa käytössä? Sen vuosittaiseksi tuloutukseksi voitaisiin laskea noin 300 miljoonaa, ja kas vain, jos se olisi otettu käyttöön silloin, kun siitä on meidän lakialoitteemme tehty, meillä olisi käsillä tuo puolitoista miljardia euroa, jonka me nyt laskemme ehkä uusiutuvien kuluksi. Voiko harkita jotain muuta kuin yksisilmäisesti tätä, että valtion veroista nämä rahat otetaan? Minusta pitäisi käyttää innovatiivisempaa mietintää.

Toinen kommenttini liittyy tähän sähkön tarpeeseen, joka on osattu aika hyvin suomalaisessa keskustelussa politisoida. Minusta on hyvä, että hallitus on katsonut sen tarpeen ihan tosissaan, koska esimerkiksi Summan tehtaan tiloihin tullut Google kuluttaa enemmän sähköä kuin silloinen paperitehdas. Minusta tämä on merkittävää, kun me haluamme yhä enemmän myös uusia palvelualan työpaikkoja Suomeen, (Puhemies: Aika!) että emme puhu vain teollisuustyöpaikoista, vaan myös uusista palveluosaamisalan työpaikoista.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Muutamaan kysymykseen vastaus.

Ensin tämä kysymys tästä keskitetystä energiahuollosta kriisitilanteissa. Meidän energiahuoltomme on kuitenkin perusluonteeltaan hajautettu. Kun kaikki toimii sähköllä ja energiaverkot ovat yhteiset, niin jokainen vaan osaa ajatella, että kriisiolosuhteissa luonnollisesti haavoittuvuutta on. Mutta kriisitilanteissa on myös kysymys siitä, lisäämmekö omavaraisuutta eri tavoin, kuinka paljon olemme tuonnista riippuvaisia. Tämä kokonaisuus lisää omavaraisuutta tuntuvasti. Sähkössä se luo laskennallisen omavaraisuuden kokonaan, mutta kokonaisenergiassakin pääsemme yli 40 prosenttiyksikön. Sähköntuotannon osalta ei hallitus millään voi määrätä sitä, ostavatko yritykset sähköä pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta tai Venäjältä. Sen aikanaan markkinat ratkaisevat, mutta se, mistä poliittinen päättäjä kantaa vastuun, on se, että me luomme edellytykset sille, että meillä on omaa sähköntuotantoa tarvittaessa turvaamaan oman sähköntarpeemme, ja markkinoilla sitten ratkeaa, miten sitä tuodaan ja viedään.

Tämän kokonaisuuden kannalta tietysti tässä keskustelussa helposti tulee tämä vastakkainasettelu eri tuotantomuotojen välillä, mutta oikeastaan toistan sen, minkä ministeri Pekkarinen jo aikaisemmin totesi, että erittäin iso osa varsinkin tästä uusiutuvan energian paketista kohdistuu lämmöntuotantoon ja liikennepolttoaineiden tuotantoon. Liikennepolttoaineita aikanaan korvataan sähköllä, mutta nämä molemmat isot sektorit eivät kilpaile sähköntuotannon kanssa. Iso osa uusiutuvan energian paketista kohdistuu aloille, joihin ydinvoima ei auta.

Lopuksi kysymys tästä sähköautotuotannon edistämisestä. Se tarjoaa meille myös teollisuuspoliittisesti isoja mahdollisuuksia. Entuudestaan autoteollisuudessa me olemme olleet aivan mitätön tekijä. Nyt, kun siirrytään kohti sähköautoteknologiaa, se tarjoaa kyllä meidän teollisuudelle mahdollisuuden sähköautoteollisuuteen liittyvinä osatoimittajina tai jopa kokonaisjärjestelmien toimittajina. Me olemme mukana akkuteollisuuden käynnistämisessä Suomeen. Meillä on valmisteilla polttoaineverouudistus, joka tulee ilman muuta edistämään sähköautoilua, ja sitten on tutkimus- ja kehityshanke menossa.

Hallitus näkee sähköautoilun erittäin isona energiansäästötoimenpiteenä, koska sähköauton energian ominaiskulutus on murto-osa polttomoottoriauton kulutuksesta. Ennen muuta se on energian säästötoimenpide. Se tulee tekemään kulkemisen myös edullisemmaksi verrattuna nestemäisiin polttoaineisiin ja kokonaisuudessaan tulee alentamaan huomattavasti energiankulutusta ja auttaa meitä siirtymään pois fossiilisista polttoaineista päästöttömien energialähteiden käyttöön.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minusta kyllä näyttää siltä, että tämä koko energiapaketti on rakennettu enemmänkin niin, että ensin päätetään, kuinka monta ydinvoimalaa, ja sitten lähdetään kehittelemään perusteluja. (Ed. Arhinmäki: Juuri näin!) Viittaan näihin muuttuneisiin energiansäästötarpeisiin.

Puhemies! Tämä on massiivinen ratkaisu, kuten täällä on sanottu. Tämä muun muassa tekee Suomesta suurimman ydinjätteen tuottajan per asukas. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ydinjätteet jäävät tänne Suomeen ja sähköä viedään sitten ulospäin.

Se, mikä mielestäni tässä on nyt hyvin merkityksellistä kansainvälisesti ja poliittisesti, on tietenkin se, että kun Suomi näin massiivisia ratkaisuja tekee, ed. Ville Niinistö, niin vihreät todellakin istuvat hallituksessa, joka rakentaa kaksi uutta ydinvoimalaa. Tämä asetelmahan on pelattu selkeästi niin, että mahdollisesti myös kolmannen ajatellaan tulevan melko pian. Jos kolmenkin ydinvoimalan kokoisesta megapaketista puhutaan, niin silloin on kansainvälisesti varmasti kovasti ihmettelemistä siinä, että samaan yhtälöön mahtuvat vihreät hallitukseen. Siksi mielestäni on aivan olennaista tämä kritiikki, ed. Niinistö. (Puhemies: Aika!) Enemmänkin teinä olisin huolissani siitä, että te istutte tässä hallituksessa, kuin meidän linjoistamme.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tehtyjä päätöksiä perustellaan paitsi ilmastolla, myös työllisyysnäkökohdilla. Täällä on hehkutettu, että nyt luodaan tasaisesti työpaikkoja ympäri Suomea. Tämähän ei pidä paikkaansa. Eteläinen Suomi ja erityisesti rakennemuutoksien parissa painiskeleva Kaakonkulma jäivät nyt ihan täysin ilman kaikesta. Edes valtionyhtiö ei saanut korvaavaa päätöstä yksiköilleen, eikä tämä toinen paketti kohdistu millään tavalla Etelä-Suomeen vaan nimenomaan muualle Suomeen. Samoin tälle alueelle kohdistuu vuodenvaihteessa raju kaukolämmön korotuspaine. Eli miksi näin? Miksei tätä asiaa ole huomioitu tässä kokonaisuudessa?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen energiapaketin investointi- ja työllisyysvaikutukset ovat kyllä mittavat, ja siitä täytyy antaa täysi kymppi. Kun ajatellaan reilusti yli 10 miljardin investointia uusiutuvaan energiaan, erityisesti maakuntiin, joissa työpaikkoja todella tarvitaan, kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja voidaan luoda. Yksin puunhankinta voi tuoda niitä seitsemisentuhatta. Tällä paketilla voidaan myös mahdollistaa Suomen nousu ympäristö- ja energiaosaamisen edelläkävijämaaksi, edistää uuden teknologian vientiä ja tuoda korkean osaamisen työpaikkoja, joita myös kipeästi tarvitaan. Pidän tätä erittäin onnistuneena pakettina.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolla, joka tänään on täällä lehtereillä hyvin edustettuna, valmisteltiin syksyllä päivitetty arvio Suomen sähköntarpeesta vuoteen 2020 ja ylikin. Siinä arviossa päädyttiin 91 terawattituntiin. Nyt meidän käsiteltävänämme olevassa esityksessä arvioidaan, että kulutus olisikin 98 terawattituntia pääsääntöisesti metsäteollisuuden työ- ja elinkeinoministeriön arviota nopeamman kasvun takia.

Mitä tämä 7 terawattituntia kymmenessä vuodessa konkreettisesti merkitsee? Se vastaa esimerkiksi seitsemää Summaa tai 14:ää Varkauden sanomalehtipaperilinjaa kymmenessä vuodessa. Onko realistisesti nähtävissä, että tällainen kasvu olisi tulossa metsäteollisuudesta? Ainakaan Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijat eivät tätä näkemystä tue.

Ministeri Katainen esitti, että muun muassa lämpöpumput ja sähköautot lisäävät sähkön tarvetta. Hän on aivan oikeassa. Ne vain sisältyvät tähän työ- ja elinkeinoministeriön alkuperäiseen 91 terawattitunnin arvioon, eikä niillä voi perustella korkeampia tarvelukuja.

Elinkeinoministeri   Mauri   Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkyselle: On ihan totta, että syksyllä laskelmat, jotka virkamiestyönä tehtiin, päätyivät tämän tyyppisiin lukemiin. Esimerkiksi itse en koskaan kuitannut näitä numeroita. Niitten taustalla olivat hivenen yli 40 miljoonan kiintokuutiometrin kaupalliset hakkuut Suomessa, kun suomalainen metsäteollisuus uskoo ja luottaa siihen, että eri toimin on kymmenen vuoden aikaan otettavissa pitkät askeleet eteenpäin ja nostettavissa puun jalostaminen — voi olla, ettei perinteisin tuottein vaan muunlaisin tuottein — huomattavasti korkeammalle tasolle kuin tuo sanottu vähän yli 40 miljoonaa kuutiota. Kumpaako totella, sitäkö, mihin teollisuus näyttää sitoutuvan, vaiko sitä, joka jonkin tutkija- tai selvittäjäryhmän toimesta esitetään arvioksi vuoteen 2020? Ainakin henkilökohtaisesti myönnän, että piti käydä tällaista painia itsekseen ja omassa sisässäänkin siinä, (Puhemies: Aika!) mikä on oikea ratkaisu. Mutta ei lopulta ollut vaikeata tehdä valintaa. Ilman muuta oikea oli se ratkaisu, joka näyttää turvaavan työtä, investointeja, toimeentuloa ja hyvinvointia Suomeen, ja se oli tämä suurempi arvio.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilman selluteollisuutta uusiutuvan energian tavoitteet eivät kyllä toteudu. Tässä suhteessa metsäteollisuuden raaka-aineen turvaaminen on tärkeää nyt varsinkin, kun presidentin työ on varsin yksinäiseksi jäänyt. Puutullien poistamisessa ja koivukuituraaka-aineen saamisessa Venäjän-politiikka on ollut varsinaista rämpimistä hallituksella. Tässä on myös vaara, että puun saatavuus vaikeutuu, mikäli ei selkeästi tueta sellaista integraattikäyttöä, jossa teollisuus saa primääriraaka-aineensa.

Täytyy kyllä sanoa, että jos vihreät ei ole ollut metsäteollisuuden perusvoimaa tässä maassa varmistamassa, ei Varkaudenkaan metsäteollisuus ole kyllä heiltä missään positiivista apua saanut. Kyllä nyt minä vetoan edelleen työ- ja elinkeinoministeriin ja valtio-omistajuuteen siinä, että kaikin tavoin katsotaan, millä tavalla esimerkiksi Varkauden pk 4:n ja paperikoneiden jatkuvuus voidaan varmistaa, koska mikäli ne koneet nyt ajetaan alas ja kotimainen sanomalehtipaperi vaarannetaan, kyllä tämän hallituksen energiaratkaisun perusta murenee.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on täällä palanut tiukasti ydinvoimaliekeissä. Tämä näyttää olevan todellinen energiatehokkuuden riemuvoitto, tämä ydinvoima. Jos ajatellaan vaikka hyötysuhdetta, ydinmyllystä saa talteen yhden kolmasosan energiasta, noin 33 prosenttia. Ja toiseksi, kuten olemme saaneet nähdä kantaverkkoyhtiön johtajan todenneen, siirtohäviöt voivat nousta kymmeniin prosentteihin, mikäli ydinvoimala rakennetaan Pohjois-Suomeen. Varovasti arvioiden voimme siis saada viidesosan ydinmyllyn tuotannosta talteen ja noin 80 prosenttia menee sinne meriveden lämmittämiseen eli harakoille, mutta nämä lauhdevedet eivät taida hallitusta paljon huolettaa.

No, elähän hättäile, onhan tämä myös halpa ratkaisu, vain 5 miljardia euroa, tuommoiset siemenrahathan löytyvät suitsait sukkelaan Suomenmaasta ja mielellään vielä kolmeen kertaan. Onhan täällä lupailtu sopimuksia Teollisuuden Voimalle, Fennovoimalle ja vieläpä jälkikäteen sitten Fortumillekin, kun vanhat voimalat vanhenevat. (Puhemies: Aika!) Arvoisat ministerit, onko tämä ydinvoimakauppa samanlainen bisnes kuin aikanaan oli Sulo Vilénillä: pakko ottaa, kun on niin hyvä ja halpa?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Varkauden osalta: Varkaushan on äkillisen rakennemuutoksen alue, ja voin vakuuttaa, että kyllä kaikki hallituspuolueet, vihreät mukaan lukien, ovat pyrkineet ratkomaan Varkauden ongelmia aktiivisesti sen suhteen, millä tavalla siellä entinen tuotanto voisi jatkaa toimintaansa, ja toisaalta pyrkineet löytämään ratkaisuja siihen, että Varkauteen syntyisi myös uusia työpaikkoja. Täällä keskustelussa esillä olleet sähköautot ovat tästä yksi esimerkki.

Kokonaisuudessaan Suomen tulevaisuuden ja työllisyyden kannalta on sitten myös valintakysymys: uskommeko siihen, että meillä todella on mahdollisuuksia menestyä nimenomaan tulevaisuuden teknologioissa, säästössä ja uusiutuvissa, vai luotammeko siihen, että vanhakantainen teknologia vie meitä eteenpäin.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka tällä puurolla on ollut monta keittäjää, niin se ei todellakaan ole palanut pohjaan, vaan päinvastoin tämä paketti on erittäin hyvä kokonaisuus ja erittäin hyvä mars-sijärjestys myöskin. Tässä lähdetään liikkeelle energiasäästöstä, energiatehokkuudesta, sitten tulevat uusiutuvat energiatuotantomuodot ja lopuksi vasta ydinvoima.

Toisin kuin monessa puheenvuorossa täällä on todettu, minun mielestäni on hyvä nyt tietää se, että uusiutuva energia ja ydinvoima eivät kilpaile keskenään vaan näitä molempia todellakin tarvitaan. Tämän ilmastopolitiikan tärkein tavoite on päästöttömyys, ja siitä meidän tulee myöskin pitää kiinni. Ja aivan kuten ministeri Pekkarinen täällä totesi, tosiasia on se, että 20 prosenttia meidän sähköstämme tuodaan tällä hetkellä ulkoa ja se on Venäjällä tuotettua ydinsähköä.

Tämän kokonaispaketin myötä nyt Suomi nousee omavaraiseksi sähköntuotannossa, ja se jos mikä on tärkeä asia nimenomaan pitkässä aikajuoksussa. Tästäkin syystä tämä ydinvoiman lisärakentamispäätös on erittäin hyvä. Minä itse olisin ollut sitä mieltä, että näille kaikille kolmelle hakijalle olisi saman tien pitänyt antaa lupa. (Puhemies: Aika!) Kysyisinkin nyt ministeri Pekkariselta, riittävätkö nämä kaksi lupaa. Tosiasia on se, (Puhemies: Aika!) että vuosien 2020—2030 aikana Loviisa 1 ja 2 ajetaan alas ja me tulemme tarvitsemaan lisää energiaa. Kysyisinkin, riittävätkö nämä kaksi lupaa.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian paketista hallitusta voi kyllä hyvin kiittää, mutta myönnän, että esitys lisäydinvoimasta hävettää minua ja tulen äänestämään sitä vastaan niin kuin muutkin vihreät. Käsittääkseni olemme edelleen ainoa puolue, jonka kaikki edustajat aikovat äänestää nyt esitettyjä lupia vastaan.

Nyt esitettyjä ydinvoimalupia markkinoidaan muun muassa energiavalikoiman monipuolistamisella, mutta esitetty lisäydinvoima keskittäisi voimakkaasti sähköntuotantoa ja vahvistaisi Suomen riippuvuutta tuontiuraanista ja ulkomaisesta teknologiasta — se siitä kotimaisuudesta ja omavaraisuudesta. Ratkaisu on onneksi tässä salissa, ja asia on käsiteltävä perusteellisesti. Valiokuntakäsittelyyn on varattava tarpeeksi aikaa riittävien asiantuntijakuulemisten varmistamiseksi. Kiire ei näin tärkeän asian kanssa voi olla.

Lainaan vielä lopuksi akateemikko Aki Kaurismäkeä. Minäkin kannan huolta siitä suuresta kiireestä, jolla isänmaastani ollaan tekemässä sekä ydinvoiman koekenttää että sen kaatopaikkaa.

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tehnyt hyvää työtä uusiutuvan energiapaketin synnyttämisessä, mistä on syytä kiittää hallitusta ja etenkin elinkeinoministeri Mauri Pekkarista.

Altian Koskenkorvan tehtailla oli reilut kaksi vuotta sitten valmiit suunnitelmat bioetanolitehtaan rakentamisesta ja bioetanolituotannon käynnistämisestä, mitkä sitten viime vaiheessa kariutuivat. Uusiutuvaan energiapakettiin liittyy tavoite, että Suomessa olisi niin sanotut edelläkävijämarkkinat liikenteen biopolttoaineissa niin biodieselin kuin bioetanolinkin osalta. Hallitus arvioi, että Suomeen voitaisiin rakentaa viljapohjais-ta bioetanolin tuotantoa noin 120 000—150 000 tonnia. Tällä määrällä voitaisiin tyydyttää noin 15 prosenttia 7 terawattitunnin tavoitteesta. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta, merkitseekö hallituksen nyt tekemä uusiutuva energiapaketti uutta mahdollisuutta käynnistää Koskenkorvan tehtailla bioetanolin tuotanto.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Sinivihreän hallituksen energiapaketti on näissä ilmastotalkoissa todellakin tervetullut harppaus kohti päästötöntä Suomea. Lähtökohtana on energiapihiys, sitten haluamme korvata Venäjältä tuotavaa ydinvoimaa ja saastuttavaa fossiilista kotimaisella ydinvoimalla. Mutta mikä tässä on se ydin, on juuri se, että me panostamme historiallisen paljon uusiutuvaan energiaan. Se on ollut kokoomukselle erittäin tärkeää. Ja kyllä täällä nyt uutinen tuli, kun demareiden ryhmäpuheenjohtaja Eero Heinäluoma hyvin kyseenalaisti tämän uusiutuvaan panostamisen ja asetti ikään kuin veronmaksajien edun ja uusiutuvaan panostuksen vastakkain. Toivon kyllä, että tässä eduskuntakäsittelyssä demaritkin tulevat sille kannalle, että veronmaksajien etu on se, että uusiutuvaan todellakin panostetaan.

Mutta kun täällä on meidän ilmastoministeri paikalla, niin haluan vielä kysyä arvoisalta ministeriltä. Kun nyt tuulivoimaan panostetaan, niin monella taholla on oltu huolissaan siitä, että vaikka panostukset tulevat tuulivoimaan, niin on vaara, että nuo hankkeet jumiutuvat kaava- ja lupaprosesseihin. Kysynkin, mitä tässä on tehty, jotta me sitä tuulivoimaa saamme, kuten on kaavailtukin. Miten tämä varmistetaan, että hankkeet todella menevät eteenpäin, koska ... (Puhemies: Aika!)

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä salissa vaeltava valtiovarainministeri Jyrki Katainen on varsinainen helppoheikki. Hän myy täällä jo toista kertaa tätä Venäjän ydinsähkön lopettamista. Vuonna 2002 te kerran myitte, ja nyt te myitte sen uudestaan. Niin kauan kuin ei tämä ratkaisu — te varmaan voitte sen sanoa rehellisesti — estä millään tavalla Venäjän-sähkön tuomista, se hinta määräytyy sähköpörssissä ja sitä tuodaan tämän ratkaisun jälkeen, niin kuin tuodaan myös Olkiluoto 3:n jälkeen, vaikka sen luvattiin loppuvan.

Muutenkin tuntuu kokoomuksen säteily vaikuttaneen. Se on tämmöinen kaksipäinen ydinvoimamutaatio. Bobin kasvoilla ollaan keräämässä roskia puistoista, Jyrkin kasvoilla halutaan lisää säteilevää jätettä tuleville sukupolville. Bobin kasvoilla suositellaan energian kuluttamisen vähentämistä keittämällä vettä kansi kattilan päällä, sitten täällä Jyrkin kasvoilla vaaditaan sähkön kuluttamisen lisäämistä. Yrittäkää nyt edes päättää, kumpaa mieltä te olette.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sarkomaalle sanoisin, että se minun puheenvuoroni ei kovin paljoa eronnut ajattelussaan siitä, mitä sinivihreän hallituksen toiseksi suurimman puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja sanoi. Eli kyllähän tukipolitiikassa pitää pitää järki kädessä ja miettiä, miten se tuki kohdennetaan, että se on mahdollisimman tehokasta. Aina kun käytetään veronmaksajien rahoja, täytyy miettiä, että ne käytetään vastuullisesti ja niitä käytetään mahdollisimman vähän sen tuloksen saavuttamiseksi. Eli me tarvitsemme uusiutuvan energian tukea, mutta mieluummin kertaluontoisesti, ed. Sarkomaa, mieluummin niin, että tuetaan tutkimusta ja tuotekehittelyä, tuetaan investointimäärärahoja ja yritetään välttää näitä pysyviä tukia, koska ne ovat yhden sortin hukkaputki, joka pysyvästi vie meidän hyvinvointia jonnekin muualle. Jos on pakko, niin sitten tehdään, mutta tämä pitää läpivalaista täällä, onko semmoinen pakko olemassa.

Palaan tähän kysymykseen, jonka erinomaisesti ed. Miapetra Kumpula-Natri nosti esiin, että mitä ihmettä, ministeri Pekkarinen, kuuluu tälle windfall-verolle. Minä olen lukenut ainakin 15 teidän haastatteluanne viimeisten kahden vuoden aikana, että se on juuri huomenna tulossa eduskuntaan, eikä se ole vieläkään täällä, ja siitä olisi tullut tämä miljardin tukipaketti, (Puhemies: Aika!) jolla voitaisiin sitten rahoittaa muun muassa tätä uusiutuvaa energiaa.

Toinen varapuhemies:

Ministeri Pekkarinen vastauspuheenvuoro, 1 minuutti!

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Näin se on. Minun alamäkeni tässä asiassa alkoi tasan tarkkaan teidän, arvoisa ed. Heinäluoma, toimiessa ministerinä. 10.6.2006 päätettiin, että otetaan windfall-vero käyttöön, ja te ette koskaan vienyt sitä asiaa eteenpäin, (Hälinää — Välihuutoja) ja valitettavasti nykyinen valtiovarainministeri, jonka kanssa on muuten hyvä yhteistyö, tässä asiassa ei ole myöskään sitten toiminut. Minä toivon ja uskon, että hän vielä kerkiää toimia.

Mitä vielä tulee suoriin tuotantotukiin, niin ed. Tiilikainen mielestäni vastasi tässä asiassa teille aivan erinomaisella tavalla. Osa näistä mekanismeista, jotka on rakennettu, ovat sellaisia, että sitä mukaa kuin päästöoikeuden hinta nousee, nämä tuotantotuet häipyvät pois. Mutta tuulivoima, se tarvitsee pysyvää 12 vuoden mittaista tukea, ja lisäksi puun tarjonta sieltä metsästä ja edelleen nämä demonstraatiotuet, joilla nämä biodieselit ja bioetanolihankkeet saadaan liikkeelle, ovat kertaluontoisia demonstraatiotukia tai uuden teknologian täysimittaisia (Puhemies: Aika!) tuotantoon ottamisen tukia.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen suuresti arvostamani ministeri Pekkarisen kannanottoa. Siis te olette ollut nyt hallituksessa kolme vuotta ja saanut erittäin paljon aikaan. Olette varsinainen taikuri, kun olette loihtinut tämän paketin kokoon, mutta tämä windfall-homma, joka olisi tärkeä rahoitushomma, ei vaan mitenkään etene, ja siinä ei nyt enää kolmen vuoden jälkeen riitä selitykseksi se, että Heinäluoma oli edellisessä hallituksessa puolitoista vuotta ministerinä. Täytyisi jotain muuta ryhtyä keksimään.

Tämä on aika iso rahoitusjuttu: 300 miljoonaa per vuosi kertaa 4 on 1,2 miljardia euroa joka ikinen vuosi ylisuuriin voittoihin, niin kuin täällä erinomaisen hyvin on kerrottu, ja ne menevät nyt täysin yksityisiin käsiin verrattuna siihen, että ne otettaisiin käyttöön sillä tavalla, että koko yhteiskunta niistä hyötyy. Voitaisiinko, ministeri Pekkarinen, ajatella, että sopisiko teille, jos eduskunta tähän pakettiin, jota nyt käsittelemme, liittäisi eduskunnan kannanoton, jossa eduskunta toivoisi, että hallitus nopeasti antaa tämän windfall-veron esityksen eduskunnalle, ja näin voidaan tuottaa rahoitusta tähän uusiutuvaan energiaan, jota kaikki täällä tuntuvat rakastavan?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ed. Sarkomaa kysyi tuulivoiman kaavoituksesta. Hallitus tällä historiallisella paketilla luo taloudelliset edellytykset tuulivoimatuotannon moninkertaistamiselle. Seuraavaksi pitää pystyä luomaan myös kaavoitukselliset edellytykset. Se ei ole ihan yksinkertaista, kun otetaan huomioon, että tarkoitus on kaksikymmen- jopa kolmikymmenkertaistaa tuulivoimatuotanto alle kymmenessä vuodessa.

Tämä edellyttää tietenkin paljon toimenpiteitä sekä maakunnilta että kunnilta, jotka sitä konkreettista kaavoitusta tekevät, ja tältä osin nyt syntynyt tuuliatlas luo sille edellytykset, mutta sen lisäksi myös ympäristöministeriö tukee sekä maakuntia että kuntia tässä kaavoitustyössä, ja toivottavasti jatkossa tämänkin paketin osana pystytään tukemaan vielä enemmän.

Tämän lisäksi aion tuoda vielä tämän kevään aikana eduskuntaan lakimuutoksen, jolla maankäyttö- ja rakennuslakia muutettaisiin siten, että tuulivoimalle voitaisiin myöntää rakennuslupa suoraan yleiskaavan perusteella, ilman että tarvittaisiin asemakaavaa, mikä olennaisesti vauhdittaisi näitä.

Aivan lopuksi haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että vaikka kyse on erittäin hyvästä ja erittäin tärkeästä asiasta, niin kyllä kuntien ja maakuntien liittojen pitää aika tarkkaan myös katsoa se, ettei lähdetä kaavoittamaan tuulivoimatuotantoa semmoisille paikoille, mille se ei sovi. Jokainen sellainen väärä paikka, jolle kaavoitetaan tuulivoimatuotantoa, kääntyy tätä hyvää hanketta vastaan. Sen takia on tärkeätä, että maakunnat ja kunnat hoitavat tämän asian vastuullisesti ja osaavasti.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kommenttina ed. Heinäluomalle: Oikeastaan voisi kysyä, minkä takia Suomeen ei ole tähän mennessä syntynyt enempää investointeja ja työpaikkoja uusiutuvan energian ympärille ja sitä kautta myös vientiteollisuuden työpaikkoja. Se on johtunut siitä, että meidän tukirakenteemme eivät ole olleet kohdallaan. Tämän hallituksen esittämän uusiutuvan energian kokonaisuuden varmasti paras puoli on se, että se luo luottamusta näitä investointeja kohtaan, se luo toimintavarmuutta, ja uskon, että sitä kautta tulemme saamaan paljon hyviä investointeja, työpaikkoja ja vientiteollisuuden työpaikkoja.

Iso kysymys tässä eduskuntakäsittelyssä sen jälkeen on se, saisimmeko näitä investointeja ja työpaikkoja enemmän, jos jättäisimme tästä paketista pois ydinvoimaratkaisut.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen jättimäinen energiapaketti ja energiakokonaisuus tulee olemaan erittäin tärkeässä roolissa Suomen talouskasvun turvaajana, Suomen työllisyyden parantajana ja Suomen aluekehityksen tasapainottajana. Tämä merkittävä paketti on historiallinen mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan: 20 miljardin euron investointi seuraavan kymmenen vuoden aikana, kymmeniätuhansia työpaikkoja suoraan ja välillisesti. Kyllä tämä ulottuu koko Suomen alueelle, sillä tietääkseni puu kasvaa myöskin Uudellamaalla.

Arvoisa puhemies! SDP:n ryhmäpuhe oli vähän huolestuttava, mutta onneksi ryhmäpuheenjohtaja Heinäluoma vähän pehmentää tätä SDP:n aluksi kylmähköä linjaa uusiutuvan energian rahoituspaketteihin. Toivon mukaan vielä valiokuntakäsittelyssä saadaan varmuus siitä, että myös sosialidemokraatit ovat aidosti uusiutuvan energian todellisen lisäämisen kanssa, ei niin kuin tässä Kreikan talouspaketissa, että ollaan periaatteessa takana mutta käytännössä vastaan. Toivomme, että tämä epäluulo hälventyy. Luotan puheenjohtaja Skinnariin, (Puhemies: Aika!) että tämä kokonaisuus tulee esille. Sen sijaan toivoni olen menettänyt vasemmistoliiton edustajiin (Puhemies: Aika!) lukuun ottamatta ed. Kangasta, joka on isänmaallinen Suomen teollisuuden ja toimintaedellytysten turvaaja.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on hieno kokonaisuus. Kun edellisen kerran käsiteltiin ydinvoimapäätöstä tässä eduskunnassa, olin talousvaliokunnassa. Silloinhan me vain sivusimme pikkuisen uusiutuvan energian asioita, muodostettiin joku risupaketti.

Nyt tässä on todella mittava uusiutuvien paketti, joka tarjoaa mahdollisuuksia, mutta se on myöskin äärimmäisen haasteellinen. Siellä on luotava uutta, esimerkiksi korjuumenetelmiä, logistiikkaa, tuotantotapoja. Samoin tuulivoimassa on suuret mahdollisuudet. Vientitulot olivat silloin jo miljardi euroa, kun teimme edellisen päätöksen. Nyt tämä mahdollisuus on edelleen olemassa, kun me myöskin kotimaahan rakennamme lisää. Eli kaiken kaikkiaan tämä tulee tarjoamaan mittavasti uutta työtä, haasteellista työtä, mutta samalla tietenkin ydinvoiman kautta korvaamme fossiilisten käyttöä, Venäjän-tuontia. Kaiken kaikkiaan täytyy antaa tunnustus hyvästä kokonaisuudesta.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin tärkeää, että uusiutuvan energian tuotantoon keskitytään. Mielestäni myös ed. Heinäluoman esiin tuoma tukieuron rajatuottavuus sen ympäristöhyödyn osalta on erittäin tärkeä. Meille sosialidemokraateille on tärkeä se kysymys, kuka maksaa, mistä rahat otetaan, ja me haluamme todellisia ympäristöhyötyjä näillä panostuksilla. Ja voisi olla, että tämä paketti voisi olla nykyistäkin parempi.

Vihreille mielelläni sanoisin näin, että takertuminen valtaan ja ministeriauton takapenkkiin, jolla on suuri hiilijalanjälki, ei välttämättä ole uutta eikä hyvää poliittista kulttuuria. Sillä tuodaan tällaista moraalista joustavuutta: toisaalta puolustetaan kovasti hallitusta, mutta ollaan oman hallituksen esityksiä vastaan. Täytyy sanoa näin, että tuuliviiri ei tuota uusiutuvaa energiaa. Se ei ole sellainen apparaatti.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kiristyvät ilmastotavoitteet vaativat sitä, että meillä nyt ja tulevaisuudessa kannetaan huolta myöskin vesivoiman lisäämisestä. Lapissa kun on tiedusteluja tehty, siellä 70 prosenttia ihmisistä on vesivoiman kannalla. Kysyisinkin ministeriltä sitä, että kun tällaiset vaateet ja tavoitteet meidän ohjelmassamme ovat ja tavoitteet vaan kasautuvat ja kasvavat tämän ohjelman loppupäätä kohden, näkeekö ministeri mahdollisena sen, että tähän vesivoimaan voidaan vielä lähitavoitteistossa puuttua.

Sitten ed. Arhinmäelle Fennovoimasta. Hän oli sitä mieltä, että suomalainen omistajuus on hukassa eikä kotimaiseen tuotantoon voida tuottaa tätä kautta energiaa. Totuus on kuitenkin toisenlainen. 63 omistajaa varmasti pitää huolen siitä, että ed. Arhinmäkikin löytää pakastimista ja kaupoista jäätelötötterönsä jäätyneenä ym. elintarvikkeet, joita jäädytyksen alla tarvitaan, joten varmasti kotimaisuus säilyy ja myöskin tuotanto pysyy kotimassa ja näiden omistajien tarpeita tyydyttämässä.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni kaksi ydinvoimalaa, niin kuin ministeri Pekkarinen totesi, ovat Suomelle oikein. Se tuo mahdollisuuksia niin metalli- kuin metsäteollisuudelle — ja monia kuntiakin on tässä hankkeessa mukana — investoida tänne. Mahdollisesti tullaan myös muualta, niin kuin Google on tullut tänne, kun täällä on halpaa sähköä. Ja kivihiiltä ei pystytä korvaamaan ilman ydinvoimaa.

Mutta sitten tämä uusiutuvan energian paketti: tuulivoimaan pitää laittaa 200 miljoonaa euroa vuodessa verorahoja. Mikä on se hinta, että se säätövoima siihen saadaan, lähes 1 000 tuulivoimalaa, mikä on sen paketin hinta? Samoin tähän 38 prosenttiin, siinä on monenlaista hintaa: valiokunnassa kävi Pöyry, joka on kansainvälinen, tunnettu firma, ja puhuttiin 500:sta, jopa 1 000 miljoonasta eurosta sen hintalappuna. Mikä tässä on se todellisuus nyt sitten, että ei tehtäisi kovin virheinvestointeja?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan onnitella ministeri Pekkarista ja hallitusta siitä, mitä tässä paketissa ei ole. Se tarkoittaa sitä, ministeri Pekkarinenkin täällä jo totesi aikaisemmin, että tässä ei ole vesivoimaa, ja kysyn nyt, ministeri Pekkarinen, teiltä: hautaatteko te nyt lopullisesti nämä vesivoimahankkeet siellä pohjoisessa, Kollaja ja Vuotos, ja lupaatteko pitää kunniassa koskiensuojelulakia?

Tässä on pyritty tämmöiseen tasapainoiltuun kokonaisuuteen. Pienenä reunahuomautuksena kuitenkin vielä se, että tässä puun poltossa ei uusiutuvuus ole samaa kuin vähäpäästöinen, ja tässä koko ajan puhutaan tästä uusiutuvuudesta. Haluan nostaa esille myöskin, että puun poltto on hyvin päästöistä, ja ei voida sulkea silmiä siltä, että jos me haluamme todella hiilidioksidia vähentää, niin emme voi silloin valheellisesti lähteä eteenpäin. Täytyy myöntää, että tässä otetaan se riski, että hiilidioksidimäärät myöskin kasvavat.

Sitten kehotan, että hallitus hyvin tarkkaan seuraa myöskin tätä biodieselin raaka-ainetta, että öljypalmua (Puhemies: Aika!) ei tuolla kehitysmaissa käytetä sademetsien tuhoamiseen.

Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua hieman hämmästyttävät täällä ministeri Pekkarisen ristiriitaiset otteet ja puheet. Ensin tässä on tällainen sähkönkulutusennuste, joka on vedätetty vastoin asiantuntija-arvioita tuonne 98 terawattituntiin. Pekkarinenhan täällä käyttää perusteena sitä, että teollisuus on hänelle luvannut investointeja sen johdosta, jos tämä päätös tulee. Minä vaan ihmettelen, mikä teollisuudenala tekee investointipäätöksiä yli kymmenen vuoden päähän, jolloin aikaisintaan nämä tässä suunnitteilla olevat ydinvoimalat valmistuvat.

Sitten toinen näkökulma tähän: Näissä papereissa, jotka näihin päätöksiin liittyvät, energian loppukulutusmäärä päättyy lukuun 327 terawattituntia. Toisin kuin täällä aiemmin todettiin, tämä merkitsee vain viiden prosentin säästöä energian loppukulutuksessa. Kun EU 20—20—20 -strategiassa olemme sitoutuneet osaltamme 20 prosentin energiatehokkuustavoitteeseen, miten tämä sopii yhteen tämän kanssa? Ja samassa yhteydessä (Puhemies: Aika!) ministerit täällä puhuvat kauniisti energian säästöstä ja tehokkuudesta.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu työllisyydestä. Energiaratkaisu tekee uusia työpaikkoja, ja siitä syntyy paljon niitä. Mutta miten ydinvoimaloiden osalta, kun Olkiluodosta on nyt todettu, että siellä on ulkomaista porukkaa kuitenkin aika paljon ja ainakin aikaisemmin oli semmoinen tieto, että osa porukasta ei maksa Suomeen yhtään veroja eikä sotumaksuja: miten kotimaisuus turvataan niissä tulevissa ydinvoimalaitoksissa, että saadaan tämän rakentamisen osalta myös suomalaista työtä ja kotimaista nostettua?

Toinen on sitten tämä ydinvastuulaki, koska joku toimikuntahan teki esityksen joskus aikanaan tässä vuosia sitten, että tämmöinen täyden vastuun periaate olisi olemassa. Onko hallitus tuomassa nyt jotain siltä osin uutta lainsäädäntöä, jolloin myös nämä toimijat joutuisivat isompaan korvausvastuuseen kuin tänä päivänä on olemassa?

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen energiaratkaisu oli merkittävä kotimaisen uusiutuvan energian paketti. Siitä tulee antaa kyllä ministeri Pekkariselle täydet kiitokset. Hän on toiminut edistyksen lippua liehuttaen tämän historiallisen, merkittävän paketin eteen.

Sen lisäksi että metsäenergian, turpeen, tuulivoiman ja vesivoiman hyödyntäminen lisääntyy, tämä tuo myöskin uutta työtä kone- ja laiteteollisuuteen. Uskon niin, että nimenomaan tämä teollisuussektori on sellainen, joka mahdollistaa myöskin vientitulojen saannin.

Kysyisin ministeri Pekkariselta: Sanoitte muutama päivä sitten lehtihaastattelussa, että syöttötariffitukea on mahdollisuus saada kaikentyyppisille tuulivoimaloille. Tarkoittaako tämä myös sitä, että tuen saanti on mahdollista myös nykyaikaisiin, tosin käytettynä hankittuihin, voimalaitoksiin, jotka eivät aikaisemmin ole EU:n alueella saaneet tukea?

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Saksalaiset laskevat parastaikaa massiivisia maakaasuputkia tuohon meidän eteemme Suomenlahteen, mutta samanaikaisesti meidän Pääkaupunkiseudun asukkaiden tulisi ostaa niin paljon tätä metsähaketta, että se tuottaisi 10 terawattituntia vuodessa. Se on aivan massiivinen määrä puuta.

Niin kuin monet ovat sanoneet, puun polttohan ei suinkaan ole vaaratonta. Siinä on paljon suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin esimerkiksi maakaasun poltossa, kivihiilen poltossa tai polttoöljyn poltossa. Lisäksi meidän pitää ajaa sieltä Metsä-Suomesta, missä ed. Nepponen asuu, (Naurua) tätä metsähaketta 70 rekka-autollista päivässä, joten tämä ei ole mitenkään meille niin kovin edullinen paketti. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta: voisiko vähän vähentää tätä puunkäyttöä ja lisätä muita uusiutuvia energialähteitä? (Välihuuto: Kivihiiltä!) — Uusiutuvia.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri tässä ilmoituksessaan kiinnitti huomiota siihen, että TVO ja Fennovoima tulevat tuottamaan ydinvoimalayksiköissään sähköä omakustannushintaan, ja sittemmin ed. Manninen muun muassa markkinoi tätä samaa hanketta.

Tässä on syytä palauttaa mieleen, että tämähän perustuu 1960-luvulta peräisin olevaan Mankala-periaatteeseen. Se on tällä hetkellä komissiossa tarkan syynin alaisena, ja on hyvin todennäköistä, että mitään kilpailuoikeudellista kelpoisuutta tällä periaatteen soveltamisella ei enää jatkossa tule olemaan. Elikkä tämähän merkitsee käytännössä sitä — menen tähän Venäjän sähköön — että meidän ydinsähköhintamme nousee. Samalla Venäjällä on ikioma Mankala-periaate hinnoittelussa, jos he haluavat, ja se merkitsee sitä, että jälleen tulee sitä sähköä sieltä Venäjältä sen kun kerkiää. Elikkä nämä puheet täällä, että myydään sama sonni moneen kertaan, pitävät kyllä paikkansa.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minusta on nyt tärkeää, että hallitus avaa niitä perusteluita, jot-ka liittyvät nyt tehtyihin ydinvoimaratkaisuihin myöskin niiden toteutumisen riskien kannalta.

Olkiluoto 3:n toteuttaminen rämpii suurissa ongelmissa. Toteuttajayhtiö Arevan kanssa ovat 2 miljardin euron korvauskiistat meneillään. Eräiden asiantuntijoiden mukaan tämä laitos pyörii moitteettomasti vuonna 2015. Tulee kysyneeksi, miksi tällaiselle hakijalle täytyy antaa lupa seuraavaan, jonka valmistuminen on jossain hamassa tulevaisuudessa.

E.ON:n osalta on esitetty kysymyksiä, että mikä on todella tämän saksalaisyhtiön sitoutuminen Suomeen, jossa on kuitenkin halpa sähkön hinta verrattuna Ruotsiin ja Saksaan, jonne niin ikään E.ON on pyrkimässä rakentamaan. Arvoisa ministeri, millä tavalla E.ON on antanut sitoutumisen, vakuutuksen, tähän investointiin?

Kolmanneksi, Fortum on valtionyhtiö, todellakin. Minusta on huonoa omistajapolitiikkaa, että valtio ei myönnä omalle yhtiölleen toimilupaa vanhan, käytöstä poistuvan laitoksen korvausinvestointiin tässä vaiheessa. Se olisi ollut korvausinvestointi. Eli tämä oli veronmaksajien, pienosakkeenomistajien vastainen ratkaisu. (Puhemies: Aika!) Nyt kysynkin, arvoisa puhemies: Onko tarkoitus, että Loviisan laitokset ajetaan kylmiksi, kun nuo laitokset vanhenevat, vai mikä on hallituksen strategia tämän korvausluvan myöntämiseksi?

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on kovin vähän puhuttu ydinvoimaloiden turvallisuudesta. Tyttäreni oli juuri syntynyt, kun Tšernobylin onnettomuus tapahtui 24 vuotta sitten. On mielenkiintoista, että vieläkin joudun keskustelemaan Euroopan neuvostossa Tšernobylin jälkiseurauksista tänä päivänä eli niistä ongelmista, mitä se on tuolloin tuottanut, ja ne ongelmat jatkuvat edelleen. (Ed. Kankaan välihuuto) Näistä ei täällä ole puhuttu oikeastaan kuin yhdessä puheenvuorossa.

Kahden ydinvoimalan rakentaminen tekee Suomesta ydinvoiman viejämaan. Muissa Euroopan maissa suuntaus näyttää olevan juuri päinvastainen, eli voimaloita paremminkin puretaan kuin että niitä rakennettaisiin lisää. Sen takia ihmetyttää tämä meteli, että meillä nyt täytyy rakentaa kaksi ja vielä kolmaskin uusi ydinvoimala, kun ei muuten tässä selvittäisi. (Puhemies: Aika!) Jos kaksi voimalaa rakennetaan, ehtyy samalla uusien energiamuotojen kehittäminen.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Tämmöinen paketti luotiin, jotta se menisi läpi, ja tämä koalitiohallitus sen esitti. Toinen koalitiohallitus olisi esittänyt jotain toista, ja sekin olisi mennyt läpi. Totuus on se, että tässä kokoomus on saanut paljon, keskusta on saanut paljon — tarkoitan niitten äänestäjiä — vihreitä ja ruotsalaisia ei ole noteerattu.

Se, mikä minua kuitenkin vaivaa, on se, ettei tässä ole juuri lainkaan esitetty ja kerrottu, minkälaista ratkaisua niissä maissa haetaan, jotka ovat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen. Tietääkseni hyvin harva suunnittelee ja pitää suunnitelmissa ydinvoiman lisäämistä, ja nekin ovat sitoutuneet siihen, että päästöjä vähennetään, ja ilmeisesti myöskin pääsevät siihen tavoitteeseen, mutta mitkä ovat ne keinot — kukaan meistä ei tiedä. (Välihuuto: Mauri tietää!) — No Mauri tietää.

Elinkeinoministeri   Mauri   Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Saanko puhua lyhyemmän vai pitemmän kaavan kautta? Tässä oli monta kysymystä.

Toinen varapuhemies:

No sanotaan — tässä on monta kysymystä — että kohtuullisen lyhyen kaavan kautta, hiukan yli sen minuutin. Tässä on joutunut tekemään väkivaltaa monen edustajan puheenvuorotoiveille.

Puhuja:

Ymmärrän täysin. — Jos lähdetään liikkeelle Helsingin seudun energiaratkaisuista, todellakin Helsingissä käytetään tällä hetkellä hiiltä noin 5 terawattitunnin verran, joka on erittäin suuri määrä ja joka lisää vajaat 2 miljoonaa CO2-tonnia vuodessa meidän yhteistä päästötaakkaamme. (Ed. Kimmo Kiljunen: Helsingin seudulla!) — Helsingin seudulla. — On erittäin tärkeää, että Helsingin Energia ainakin ja myöskin nämä muut paikalliset energialaitokset ovat sitoutuneet siihen, että ne muuttavat tämän energiatuotantonsa entistä vähempipäästöisempien ratkaisujen varaan, ja se on hieno asia.

Mikä on vaihtoehto puulle? Siis kaasutus tai biohiili ovat ne ratkaisut, joissa puu on kuitenkin se pohjaraaka-aine, joka jalostetaan ja josta sitten tehdään energiaa. Tämä on se todennäköinen tie, millä Helsingissä edetään, ja tätä varten hallitus esittää tätä vaihtuvahintaista puusähkön tuotantotukea, joka kenties sitten häipyy pois, jos päästöoikeuden hinta nousee riittävän korkealle.

Mitä tulee sitten biodieseliin — ed. Salolainen kysyi — nämä ratkaisut, mitä hallitus tässä tekee, eivät ollenkaan tunnista näitä erilaisia öljyjä tuolta maailmalta tuotuna. Tässä kysymys on nimenomaan puupohjaisen, biopohjaisen raaka-aineen käyttämisestä raaka-aineena, josta tehdään biodieseliä. Edustaja täällä kysyi myöskin, onko etanoli täällä mukana. Kyllä, tässä hallitus varautuu siihen, että Suomeen rakennetaan 10 vuoden aikaan kaksi etanolitehdasta edellyttäen, että löytyy investoijia, jotka ovat valmiita panemaan itsensä sitten likoon.

Edelleen, mitä tulee nyt vielä tähän vesivoimaan, niin näillä ratkaisuilla ei vesivoimaa merkittävästi lisätä. Tässä on vähän vesivoimaa jo rakennetuissa vesistöissä, mutta näillä ratkaisuilla ei oteta esimerkiksi Vuotosta käyttöön. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä ja pyrin siihen, että erillislailla, jos mahdollista, jos olen eduskunnassa seuraavan eduskuntakauden aikaan, teen voitavani, jotta seuraava eduskunta ottaisi käyttöön ne vesivoimat, mitkä jo rakennetussa vesistössä siellä ovat. Kollajan suhteen en ole ollenkaan varma, mutta Vuotoksen suhteen olen henkilökohtaisesti erittäin varma. Nyt tuon vesistön vesiä varten ollaan tekemässä erittäin massiivisia, mittavia tulvasuojeluratkaisuja. Ne kaivetaan jonnekin. Mikä ympäristön kannalta on parempi: kaivaa Rovaniemen kaupungin kylkeen isot altaat, joihinka ne vesivarat sitten tuolta varastoidaan, vaiko niin, että ne hyödynnetään siellä nimenomaan säätövoimaksi? Mitä enemmän, ed. Salolainen, tuulivoimaa rakennetaan, sitä enemmän me tarvitsemme nimenomaan säätövoimaa, ja säätövoimaksi vesi on aivan ylivoimainen säätövoimaratkaisu.

Mitä vielä tulee tähän 327 terawattituntiin ja 310 terawattituntiin, niin kyllä hallituksen tavoite edelleenkin on painaa energian kokonaiskulutus sinne lähemmäs 300:aa terawattituntia vuoteen 2020 mennessä. Tämän uusiutuvan mitoitusperusteena eri syistä — joita en käy nyt selostamaan, valiokunnassa mielelläni selostan — käytetään tätä 327:ää, joka käytännössä johtaa siihen, että tosiasiassa meillä uusiutuvan osuus tulee olemaan ei 38 prosenttia vaan 40 jotain prosenttia kokonaisenergiasta vuoteen 2020 mennessä.

Toinen varapuhemies:

Tähän keskusteluun on pyydetty yli 50 puheenvuoroa vielä, mutta valitettavasti tähän varattu aika on päättynyt, joten keskustelu pääministerin ilmoituksesta on päättynyt.