Mauri Pekkarinen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys on tässä niin sanotun res-direktiivin kansallisesta toimeenpanosta, siitä, että niistä raaka-aineista, joista voidaan valmistaa nestemäisiä polttoaineita, säädetään unionin laajuisesti tällaisella direktiivillä, joka direktiivi sitten kansallisesti laitetaan, pannaan voimaan, ja tässä hallituksen esityksessä juuri on kysymys tästä, kansallisesta toimeenpanosta yleiselle eurooppalaiselle direktiiville.

Kysymys on vain nimenomaan nestemäisten polttoaineiden tuotantoon käytettävistä bioraaka-aineista. Jotta nämä bioraaka-aineet silloin, kun valmistetaan tällaisia nestemäisiä polttoaineita, täyttävät tällaiset kestävyyskriteerit, kun ne täyttävät, sen seurauksena tällaiset polttoaineet, nestemäiset polttoaineet, kun uusiutuvan direktiivin velvoitteita lasketaan, voidaan tässä laskentakaavassa hyväksyä niin kuin kaksinkertaisesti sen velvoitteen täyttämiseksi. Hivenen monimutkaisesti sanottu, mutta kun Suomessa on lailla säädetty esimerkiksi, että vuoteen 2020 mennessä liikenteen polttoaineissa pitää olla 20 prosenttia uusiutuvan komponentin osuus, sellaisia biopolttoaineita, jotka valmistetaan kestävyyskriteerit täyttävästä raaka-aineesta, tarvitaan vain määrällisesti 10 prosenttia, jotta ne sitten sen velvoitteen mielessä täyttävät sen 20 prosentin säännön. Tästä pohjimmiltaan on kysymys käytännössä tässä säädöksessä, joka nyt hallituksen esityksen mukaan ja talousvaliokunnan käsittelyn jälkeen on käsittelyssä.

Tämän asian käsittelyssä ja jo aikaisemminkin semmoinen vähän delikaatti, vähän vaikea kysymys on liittynyt siihen, millä tavalla käsitellään tai millä tavalla tulkitaan mäntyöljyä. Onko se tähde tai jäte, siis jäte tai tähde, joka tähde voidaan silloin, kun se on bioraaka-aineesta tehty, laskea tässä tuon velvoitteen täyttämisessä kaksinkertaisena raaka-aineena tai polttoaineena, kaksinkertaisesti uusiutuvan velvoitteen täyttävänä polttoaineena?

Kun tätä kysymystä on läpikäyty nyt ja jo aikaisemminkin, niin kyllä se avainasia tässä asian läpikäymisessä liittyy siihen, onko tämä mäntyöljy syntynyt nimenomaan varta vasten sillä tavalla, että siitä on siinä selluprosessissa haluttu tehdä tuote, mäntyöljy, jota se prosessi ei sinänsä olisi tuottanut, tällaista mäntyöljyä, vai onko kysymys siitä, että sen prosessin sivutuotteena syntyy tämmöinen raaka-aine kuin mäntyöljy, joka sitten, kun se syntyy prosessin sivutuotteena, silloin ilman muuta lasketaan ja luetaan tähteeksi. Ja olen kyllä vakuuttunut asiantuntijakuulemisten jälkeen, että juuri tästä on kysymys selluloosan valmistamisprosessissa ilman, että siinä prosessissa varta vasten lähdetään tekemään siitä sivuvirrasta tällaista mäntyöljyä. Sen selluloosan synnyttämisen nimissä ja vuoksi siinä syntyy tällaista mäntyöljyä, ja tämä antaa aiheen siihen ja tuo perustat siihen, että kysymys tässä on nimenomaan tämmöisestä tähteestä, ja tällainen tähde voidaan nyt sitten lukea kaksinkertaisesti, kun sitä valmistetaan biopolttoaineena, tämän uusiutuvan energiavelvoitteen täyttämiseksi.

Meidän täytyy myöntää se kaikkien, ja valiokuntakuulemisessakin nämä hivenen erilaiset intressit tulivat esille. Ne, jotka tarvitsevat mäntyöljyä raaka-aineena muuhun kuin tällaisen nestemäisen polttoaineen tuottamiseen, muun muassa maaliteollisuus tai jotkut kasvorasvat ja tämäntapaiset tuotteet, niin näiden tuotteitten valmistajat kokevat, että mäntyöljyä ei saisi käyttää bionesteitten valmistamiseen, vaan tämä raaka-aine pitäisi ikään kuin pyhittää nyt sitten näille äsken sanotuille tuotteille. Minä ymmärrän ihan hyvin sen ja ymmärrän tämän teollisuuden intressit tässä asiassa.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että maailmanlaajuisesti mäntyöljyn tuotantokapasiteetti on noin 2,3 miljoonaa tonnia. Siitä tällä hetkellä on käytössä tuommoinen 1,3—1,5 miljoonaa tonnia, ja sitä on enemmän kuin mitä sitä tällä hetkellä käytetään. Suomessa kieltämättä syntyy vähän vähemmän mäntyöljyä nykyisessä selluntuotannossa kuin mitä täällä tällä hetkellä käytetään. Mutta yhtä kaikki uskon, että tämän direktiivin Suomessa hyväksyttävän lain jälkeenkin se suomalainen teollisuus, joka tarvitsee bionesteitten valmistamisen lisäksi mäntyöljyä raaka-aineekseen, saa maailmalta kyllä tuota raaka-ainetta ihan riittävästi niihin tarpeisiin, mitä tarvetta noilla muillakin kuin nestemäisten polttoaineitten valmistamisen aloilla on.

Kannattaa myös muistaa se, että Suomeen on syntymässä merkittäviä referenssilaitoksia nimenomaan tästä raaka-aineesta biodieseliä valmistaville markkinoille. Lappeenrantaan on valmistumassa iso tuotantolaitos, joka on maailman mitassa teknologialtaan ja monella muullakin mittarilla mitaten merkittävä, ja sillä on myöskin tällaista, uskon näin, monistettavuutta maailmalle, vähän muuallekin. Siihen liittyy siis paitsi uusiutuvan polttoaineen kannalta hyvä pyrkimys myöskin alan teknologian kannalta ihan hyvä pyrkimys.

Arvoisa puhemies! Tämäntapaisilla perusteilla näin omin sanoin esitettynä valiokunta on päätynyt tässä asiassa puoltamaan hallituksen esitystä ja kirjannut mietintöön yhtä ja toista sellaista, jonka tarkempi esittely nyt sattuneesta syystä ajanpuutteen vuoksi jää tässä yhteydessä tekemättä.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Pakko ensin kommentoida hieman valiokunnan puheenjohtajan näkemystä ja lausumaa siitä, että nämä mäntyöljyä nyt hyödyntävät jalostajat olisivat kieltäneet taikka koettaneet estää tämän käyttöä muussa kuin siinä heidän tarkoituksessaan käyttämässä muodossa. Semmoinen pieni oikaisu tähän alkuun. Näin toki ei ole ollut.

Nämä muut teollisuudenalat ovat aidosti huolissaan siitä, että heidän jo investoimansa laitokset voivat jatkossa olla uhattuina. Oletettavasti mäntyöljyn maailmanmarkkinahinta tulee nousemaan, ja sitä kautta ne kokevat oman toimintansa tulevan jatkossa uhatuksi. Tämä laitos, jota nyt Lappeenrantaan ollaan rakentamassa, varmasti voidaan kopioida, mutta täytyy muistaa, että havupuusta syntyvää mäntyöljyä on maailmanmarkkinoilla kuitenkin niin rajoitetusti, että tämän laitoksen referenssikopion myyminen ei varmasti tule olemaan mikään kauaskantoinen bisnes. Eli nimenomaan on tähdellistä tietää, että se on havupuusta tullutta mäntysuopaa, joka happoprosessilla jalostetaan mäntyöljyksi.

Itse olen tullut vakuuttuneeksi myös asiantuntijakuulemisissa, että näkemykset ovat todella erilaisia. Osa toimijoista, kuten tässä mietinnössäkin todetaan, näkee, että mäntyöljyä syntyy sivutuotteena. Oma näkemykseni perustuu ehkä siihen toisenlaiseen näkemykseen, että tieteellisesti on todettu, että se ei ole hemiselluloosaa ja että tätä prosessia erityisesti tämän mäntyöljyn aikaansaamiseksi on muutettu ja tätä on tällä prosessimenetelmällä jalostettu mäntyöljyksi, sellun keittämisessä sivutuotteena syntyvää suopaa, jo pidemmän aikaa, ja se on ollut tuote, joka on myyntituote.

On tärkeätä, että tämä lainsäädäntö sinällään on erinomainen ja mahdollistaa meillä näiden omien luonnonvarojen hyödyntämisen myös tältä osin. Direktiivissä aiemmin olleen tulkinnan mukaan siellä on ollut mäntyöljy, mutta kun tätä direktiiviä on tarkasteltu uudelleen, siellä selkeästi lukee mäntypiki. Mäntypiki on tästä mäntyöljyjalostuksesta tullutta jätettä, jolle ei tällä hetkellä ole muuta käyttöä kuin polttaminen. Mutta tämä mäntypiki edelleen, kun sitä syntyy 60 prosenttia tässä mäntyöljyn jatkojalostusprosessissa, olisi polttoaineeksi käytettävää sivutuotetta tai jätettä.

Oma näkemykseni on, kun valiokunta tarkasteli tätä, että teollisuudella pitää olla ennustettavuutta, niin että investointeja voidaan rauhallisin mielin tehdä, mutta itse asiassa mikä on se ennustettavuus juuri näille toimijoille, jotka nyt toimivat tämän jatkojalostuksen yhteydessä? Jää todennäköisesti nimenomaan markkinoiden armoille, kun tätä mäntyöljyä jalostetaan polttoaineeksi, mikä on tietysti korkeaa teknologiaa ja jalostusta sekin, mutta täytyy huomata, että kun tämän seurauksena EU:ssa tarkastellaan ILUC-direktiiviä, joka tulee parin vuoden päästä sinne omaan prosessiinsa, niin tämä voi muuttua niin, että mäntyöljy ei olekaan tämän kaksinkertaisen laskennan piirissä. Itse kansanedustajana en haluaisi olla tekemässä sellaista kansallista tulkintaa, mikä voi muuttua, antamalla nyt sellaisen signaalin, että tämä on jätettä tai tähdettä. Tämä tulkinta on otettu Tullihallituksen eli viranomaisen antamasta päätöksestä tänne hallituksen yksityiskohtaisiin perusteluihin. Itse lainsäädännössä ei ole tätä ongelmaa, vain siinä, että nyt tämä mäntyöljy on tässä noussut keskeiseen asemaan ja keskeisesti sitä myös erikseen tarkastellaan.

Tämä ILUC-direktiivi todellakin käsittelee jatkossa sitä, että jos on elintarvikkeeksi kelpaavaa, niin tämmöinen raaka-aine ei voi olla näitten kaksinkertaisten laskentojen piirissä. Ja kun tiedetään jo tällä hetkellä, että mäntyöljystä jalostetaan myös elintarvikkeita eli Benecol-margariinissa on mäntyöljystä jalostettua kolesterolia laskevaa ainesosaa, niin on jopa mahdollista ja todennäköistä, että parin vuoden päästä tämän EU-tarkastelun jälkeen se putoaa kaksinkertaisen laskennan piiristä.

On valitettavaa, että valiokunta ei lausunnossaan tuonut selkeämmin esille sitä uhkaa tai ollut valmiuksia tarkastelemaan niin, että lausunnossa olisi kannettu huolta siitä, että seurataan mäntyöljyn hintamarkkinoiden kehitystä ja tarvittaessa toimitaan niin, että nykyiset tuotantolaitokset ja niitten toiminta ei vaarannu sen takia. Kyseessä on kuitenkin niukkuustuote. Ruotsi ja Suomi ovat mäntyöljyn tuottajamaita, ja uskon, että Kanadasta tänne rahtaaminen olisi melko kallis prosessi, ja uskon, että kyllä tämmöinen laitos, joka nyt Lappeenrantaan on rakentumassa, varmasti kopioidaan sitten muuallekin. Jos tämä kaksinkertainen laskenta EU:ssa on mahdollista, niin sitä tänne varmasti ruvetaan tuomaan polttoaineenakin.

Olisi ollut erittäin tärkeää huomioida nykyisen teollisuuden ennustettavuus. Mäntyöljystä todellakin tehdään paljon korkealaatuisia jatkojalosteita, vielä korkeampilaatuisia kuin nyt nämä biopolttoaineet, mikä on erittäin hyvä Suomelle ja erittäin kannatettavaa, että näin menetellään. Se on meidän omien tavoitteidemme mukaista, kun me olemme EU:hun nähden laittaneet kansallisesti kovemmat tavoitteet.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan sanoa, että olen surullinen siitä, että nykyinen ja nykyisellään oleva teollinen tuotanto saa mustan pilven ylleen.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Res-direktiivin tavoite vuoteen 2020 mennessä on nostaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian määrä 20 prosenttiin kokonaisenergiankulutuksessa. Biopolttoaineet olisivat tässä merkittävässä roolissa. Direktiivi sisältää myös kestävyyskriteerit. Direktiivillä kannustetaan erityisesti jätteiden ja tähteiden hyödyntämiseen biopolttoaineiden ja bionesteiden raaka-aineena.

Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein. Kaikesta maassamme käytettävästä energiasta viidennes tuotetaan puulla ja puupohjaisilla energialähteillä.

EU:n tavoite varmistaa toisen sukupolven biopolttoaineiden saatavuus kannustaa puupohjaisten raaka-aineiden käyttöön biopolttoaineiden tuotannossa. Biopolttonesteiden tuotannon kehittäminen on erittäin merkittävää metsäteollisuudelle, ja se luo mahdollisuuksia suomalaisen teknologiaosaamisen kaupallistamiseen kansainvälisesti. Metsäteollisuudessa syntyy runsaasti sivutuotteita, joista voidaan valmistaa liikennepolttoaineeksi soveltuvia biopolttoaineita. Biopolttoaineiden valmistus ja mäntyöljyn hyödyntäminen voi tulevaisuudessa synnyttää Suomelle uuden, jopa satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa tuottavan lisäosan cleantech-klusteriin.

Talousvaliokunnan esitykset ovat erittäin kannatettavia Suomen kannalta.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Yleensäkin kun lakeja tehdään, niin pitäisi aina ottaa huomioon se, että sillä lailla ei tehdä tulppaa kehitykselle. Nyt me olemme joidenkin tulkintojen mukaan semmoisen tekemässä, elikkä tämä mäntyöljy jää tässä vähän huonoon asemaan. Mäntyöljy ei ole pelkkä biopolttoaineen raaka-aine, vaan siitä raaka-aineesta on moneksi muuksi. Tämä tuotekehittely on koko ajan kiihtyvää, ja siitä voitaisiin saada paljon enemmän hyötyjä kuin pelkkänä biopolttoaineena, vaikkakin biopolttoaineenakin se on hyvä ja sitäkin pitää kehittää.

Mutta yleensäkin lainsäädännöstä: näitä tulppia ei saa tehdä, ja toivottavasti tähänkin löydetään tässäkin laissa mahdollisen ponnen kautta semmoinen aukaiseva portti, ettemme me estä kehitystä.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomessa on runsaasti metsää, ja tästä biomassasta voidaan tuottaa niin huonekaluja, vaatteita, lääkkeitä kuin nyt keskusteltavia biopolttoaineita. Puhumme paljon päästöjen vähentämisestä, ja liikenteen päästöt ovat noin 20 prosenttia kokonaispäästöistä. On siis hyvä asia kehittää biopolttoaineita ja pyrkiä siihen, että saamme kehitettyä jopa toisen sukupolven biopolttoaineita, ja tietenkin myös siihen, että niiden käyttö kasvaisi Suomessa ja Euroopassa. Tässä cleantechissä on Suomen teollisuuden tulevaisuus, ja se pitää mahdollistaa myös lainsäädännöllä, ettei äsken kuvattuja tulppia pääse syntymään.

Talousvaliokunta on ehdottanut lakiehdotuksen hyväksymistä, ja niin kuin tässä keskustelun yhteydessä on jo monta kertaa kuultu, niin meillä myös valiokunnassa keskusteltiin paljon tästä mäntyöljyn kohtelusta, onko se tähde vai jäte. Kyseessä on iso huoli siitä, että mäntyöljy todella riittäisi, koska sitä ei käytetä pelkästään polttoaineiden valmistukseen vaan myös muuhunkin teollisuustuotantoon, mutta joka tapauksessa valiokunnassa päädyttiin siihen tulokseen, että se on tähde.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tällä lainsäädännöllä pannaan nyt täytäntöön EU:n res-direktiiviä Suomessa. Meillä suomalaisilla EU:n metsäsuurvaltanahan on ollut aina tavoitteena se, että metsäpolitiikka säilyy kansallisissa käsissä. On kuitenkin selvää, että mitä enemmän EU säätelee sitä, mitä tuotteita markkinoille tulee ja millä perusteilla nämä tuotteet, joita metsän puusta valmistetaan, voivat sitten markkinoille tulla, niin sen suuremmalta osin EU käytännössä alkaa tehdä metsäpolitiikkaa. Meillä toki metsälainsäädäntö on omissa käsissämme, mutta mitä enemmän EU vastaa siitä, mitä metsän tuotteita voidaan hyödyntää ja miten niitä voidaan hyödyntää, niin tosiaan sen suuremmaksi EU:n valta kasvaa.

Tässä on erittäin tärkeä kansallisen edunvalvonnan paikka. Tulevissa lainsäädäntöhankkeissa, joita EU:ssa on menossa niin biopolttoaineiden osalta ja ennen kaikkea varmaan tämän ILUC-lainsäädännön osalta, joka nimenomaan metsiä koskee, toisaalta sitten päästökaupan, voisiko kutsua, käymistilassa ja siihen liittyen sitten näissä tuttavallisesti kutsutuissa LULUCF-sääntelyasioissa, jotka ovat näitä päästökaupan ulkopuolisia aloja, niin näissä asioissa Suomen metsäsektorilla on kyllä todella tärkeä edunvalvonnan paikka, ja koko eduskunnan toivoisi tässä olevan hyvin hereillä ja myös tietysti valtioneuvoston tukena sitten, että Suomen etua tuolla EU:ssa hyvin valvotaan.

Arvoisa puhemies! Totean vielä tästä biopolttoainelainsäädännöstä, että biopolttoaineissa on Suomella valtava mahdollisuus. Siksi on tärkeää, että nämä biopolttoaineita jalostavat hankkeet menevät eteenpäin. Ja kun tuossa EU:ta hieman haastoin, sitä politiikkaa, mitä EU tekee, niin toisaalta EU:sta voidaan saada hyvääkin. Esimerkiksi Kemin biodieselhanke on saanut EU:n tuen, ja toivottavasti Suomesta löytyy nyt sitten kansallinen rahoitus tämän hankkeen eteenpäinviemiseksi niin, että tuo EU-tuki saadaan hyödynnettyä ja uusi biopolttoaineita valmistava laitos sitten toimintaan.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Metsät todellakin ovat meidän rikkautemme ja tulevaisuutemme. Minäkin haluaisin keskittyä puhumaan mäntyöljystä, mäntyöljytuotannosta jatkossa. Edustaja Myllykoski täällä hetki sitten puhui asiasta pitkään ja hyvin, ja haluan jatkaa samalla linjalla.

Mäntyöljy raaka-aineena voi todellakin tuottaa muutakin kuin pelkästään biopolttoainetta, hyvinkin korkealaatuisia jatkojalostettuja tuotteita. Kehitteillä on esimerkiksi antibiootin korvaava tuote broilerituotantoon, ja monenmoista muutakin kehitystyötä on mäntyöljystä meneillään. Nyt kysymykseksi jää, pääsemmekö näkemään tämän tuotekehityksen päätä ja loppua, mitä kaikkea mäntyöljystä vielä voitaisiinkaan Suomessa kehittää, uudenlaisia tuotteita. Nimittäin nykyiset mäntyöljytehtaat eivät saisi joutua tilanteeseen, jossa raaka-aine on heille kalliimpaa kuin uusille alalle tuleville toimijoille. Mielestäni lainsäädännön on toimittava tasapuolisesti kaikille, ja siksi myös itse olisin toivonut hieman toisenlaista kannanottoa valiokunnalta tähän biopolttoainelakiesitykseen.