Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maakuntakaavojen laadinta on monissa maakunnissa parhaillaan ajankohtainen asia. Näin on myös omassa maakunnassani Keski-Suomessa. Maakuntakaavoilla on oma merkityksensä laajemmille yhteisille hankkeille, ja maakuntakaavat ovat ohjeena yleiskaavojen laadinnoille ja edelleen yleiskaavojen kautta asemakaavojen laadinnalle, joilla sitten säädellään rakentamista niin asuinalueilla kuin rantakaava-alueilla ja yleensä maan käyttöä.

Käsitteenä maakuntakaava on kansalaisille melko etäinen, voisi sanoa: tuntematon. Se on ymmärrettävissä, ja jokainen tajuaa, mitä tarkoitetaan asemakaavalla tai kunnassa olleilla rakennusjärjestyksillä, mitä ovat rantakaavat. Nämä ovat tuommoisia ihmistä lähelle tulevia asioita, mutta maakuntakaava jää asukkaille ja maanomistajille etäisemmäksi. Kuitenkin myös maakuntakaavat koskettavat ohjaavalla vaikutuksella varsin merkittävästikin kaikkia niitä maanomistajia, joiden maa-alueita on kyseisillä kaavoitettavilla alueilla. Vastaava koskee tietysti myös vesialueita ja niitten omistajia tai myös vesivoiman käyttöoikeuden omistajia.

Kaavoitushan sinällänsä tähtää hyvään ja on tärkeä asia, mutta tässä tulee nyt sitten myös kysymys yksityisen kansalaisenkin oikeudesta ja oikeusturvasta. Laissa ei havaintojeni mukaan ole yksiselitteisen selvästi määritelty sitä, millä tavalla tulisi kaavoituksesta säädettävän lain 8 luvun mukaista kaavoitusmenettelyn vuorovaikutusta toteuttaa kaavaa valmisteltaessa. Ajatushan on se, että kaikki ne, joita kaavoitus tavalla taikka toisella koskee, voisivat olla vuorovaikutuksessa ja saada äänensä kuuluviin ja että kaikkien oikeusturva voisi toteutua.

Maakuntakaava, kuten mainitsin, koetaan kansalaisten parissa etäiseksi, ja kuitenkin se saattaa koskettaa hyvinkin monia, joiden alueet ovat näillä alueilla. Julkiset kuulutukset tai ilmoitukset yleisissä tiedotusvälineissä eivät riitä tavoittamaan. Julkiset kuulemis- tai yleisö- tai informaatiotilaisuudet eivät nekään voi tavoittaa kaikkia maanomistajia eri syistä: Maanomistaja ei asu paikkakunnalla. Asia koetaan etäiseksi. Ajatellaan, että sitä vartenhan ovat valtuutetut ja kunnanhallituksien ja lautakuntien edustajat.

Asia koetaan vieraaksi, ja kuitenkin siinä on mitä syvimmin ihmistä koskettavista asioista ja maanomistajia koskettavista asioista kysymys. Lisäksi osa maanomistajia voi asua muilla paikkakunnilla kotimaassa tai jopa ulkomailla. Ilmeisesti lainsäätäjän tarkoitus on ollut se, että vuorovaikutus voisi olla tehokasta ja että kaikki maanomistajat saisivat tiedon, ja ilmeisesti tarkoitus on ollut, että kaikki, joiden alueita maakuntakaavoitukseenkin tavalla taikka toisella nimenomaan rajoittavassa merkityksessä tullaan sisällyttämään, saisivat siitä kirjallisen tiedonannon.

Mielestäni on niin, että ainoastaan virallinen kirjeellinen tiedonanto kaavoitukseen ryhtymisestä jokaiselle maanomistajalle erikseen voi turvata oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti vaikuttamisen, vuorovaikutuksen, mahdollisuudet niin maakuntakaavassa, yleis- ja asemakaavassa kuin yleensäkin. Näkisin, että vastaavaa menettelyä tulisi myös voida soveltaa vesialueen ja vedenkäyttöoikeuden omistajien suhteen.

Siksi olen esittänyt muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ää siten, että vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa toteutuu. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Niille maanomistajille, joita kaavoitusmenettely koskee, on kuulemista varten myös annettava virallisesti kirjallinen tieto kaavoitukseen ryhtymisestä maakunta-, yleis- ja asemakaavaa varten. Vastaavaa menettelyä tulee käyttää myös vesialueen ja vedenkäyttöoikeuden omistajien osalta sekä vireillä oleviin kaavahankkeisiin.

Olennaista tästä on juuri tuo virallinen kirjallinen tieto maanomistajille kaavoitukseen ryhtymisestä. Näkisin, että se on tänä aikana helposti toteutettavissa. Erilaiset rekisterit ovat olemassa, tietokonekannat nopeasti käytettävissä, ja pidän hyvin välttämättömänä, että tämmöinen oikeusturvakysymys saataisiin täsmennettyä lakiin, niin että ei olisi epätietoisuutta, mitä tarkoitetaan vuorovaikutuksella ja sen toteuttamisella.

Seppo Lahtela  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä olisi pidemmänkin saarnan paikka, mutta keskityn näin lyhyesti oleelliseen ja totean, että ed. Oinonen on taas vaihteeksi tehnyt erinomaisen hyvän aloitteen, mihin on kunniakkaasti ottanut itsenikin mukaan allekirjoittajaksi.

Näistä perusteista, mitä ed. Oinonen kertoi, tietotekniikka on sellainen, että määrätyltä alueelta löytyy jokaisen tilan omistaja, löytyy paremmin kuin tilanomistaja itsekään edes tietää, tiedot tulevat ja syntyvät. Kyllä, näin on vaan, että on jossain katsottu, että muun muassa maakuntakaavoissa metsänhoitoyhdistykset ja vastaavat vastaavat ja valvovat etuja. Se riippuu vähän siitä, minkä värinen edunvalvoja siellä on olemassa, ja kun sinne joku tikansuojelualue pystyyn pannaan, niin eipä siitä vaan tiedoteta eikä kerrota, vaan se kääntyy sieltä yhtäkkiä sinne kaavaan ja se on sillä sidottu ja kiinni.

Tietenkin ed. Oinonen toi esiin, että pitää ottaa yhteyttä, mutta olisin myöskin sitä mieltä, että asia pitäisi ymmärtää sen, johon yhteyttä otetaan. Voisin kertoa esimerkin rakennuskaavamuutoksesta, mikä koski omaa tonttiani. Kun siinä oli kaksi liittymää ja niistä on ajettu edelleen niin kuin ennenkin ja oli siinä kaavassa merkitty vaan yksi, mutta arvelin, että haitanneeko mitään, ajetaan kuten aikaisemminkin. Mutta kun se kaava ryhtyi toteutumaan, niin tulikin semmoiset porsaat ja istutukset siihen, ja se toinen liittymä sulkeutui siinä vaiheessa — mahdoton tilanne muuttaa ja muuttua. Täytyy sanoa, että se on yrittäjän ymmärtämättömyyttä, hyväuskoisuutta jne. Mutta silloin jos olisin asiaan päässyt tarttumaan, niin itselläni siinä puodissa olisi edelleenkin kaksi liittymää, niin että teroittaisin tässä asiassa vielä, että tämän, jolle kaavaa esitellään, pitäisi vielä myöskin ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Tämä näin lyhyesti kerrottuna.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen piti kauniin puheen oivista, kannatettavista periaatteista. Minä toivon hartaasti, että ed. Oinonen on sisällään kirjoittanut nämä periaatteet myöskin koskemaan kaikkea muuta elämää eikä vain tällaista asiaa, mistä hän nyt sitten kaavan yhteydessä puhui. Toteaisin, että huomispäivänä muun muassa käsitellään täällä työelämäselontekoa. Siinä puhutaan pienyrittäjärekistereistä ja -järjestelmistä. Tässäkin paperissa, joka on huomenna käsittelyssä, sanotaan, että se ei toimi vielä. Minä toivon, että se toimii oikealla tavalla, siihen satsataan tämmöisessä tietoyhteiskuntavaltiossa ja sillä tavalla päästään konkreettisesti eteenpäin eikä niin kuin ed. Seppo Lahtela, joka näkee tikkapeikkoja joka paikassa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Todellakin ed. Oinonen on tehnyt aloitteen asiasta, joka on mielenkiintoinen ja sinänsä tärkeä, mutta tämän aloitteen pohjalta kyllä sanoisin, että byrokratiaa lisättäisiin aika merkittävästi ja saattaisi tulla ongelmia jopa enemmän kuin niitä ratkaistaan. Maakuntakaava on nimittäin erittäin yleisluonteinen. Nyt valmisteilla olevat kaavat kattavat koko maan. Sinne tulee silloin satojatuhansia, ehkä miljoonia, maanomistajia, ja vaikka rekisterit, niin kuin ed. Seppo Lahtela totesikin, ovat tietokoneella ja helposti löydettävissä, niin kuitenkin se, kenen maata koskettaa maakuntakaava miltäkin osin, on hyvin epäselvää, kun kaavoja katsoo.

Me eilen tutustuimme ed. Oinosen kanssa Keski-Suomen maakuntakaavaluonnokseen, ja siellä on vain suuntia, siellä on hyvin isolla mittakaavalla aluevarauksia jne. Siinä yksittäinen maanomistaja ei pysty saamaan selvyyttä, mitä hänen maalleen on tulossa. Tältä osin sitten, kun kaava vielä on yleisluonteinen sitovuusasteeltaankin, tämä loisi sellaisen byrokratian, joka ei ole varmaan tässä suhteessa tarkoituksenmukainen. Aivan eri asia on sitten, kun yleiskaava ja asemakaava ovat kysymyksessä.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen aloitetta tehtäessä halunnut kiinnittää niihin näkemyksiin huomiota, joita ed. Toimi Kankaanniemi toi nimenomaan esille. Olen katsonut, että vaikka oma byrokratiansa aivan varmasti tulisi, on perusteltua kuitenkin oikeusturvan kannalta ja myöskin itse kaavan sisäistämisen ja toteutumisen kannalta valmisteluvaiheessa mahdollisimman hyvä vuorovaikutus, kun sitten on paljastunut myöskin tiettyjä tilanteita, joista minuun on otettu yhteyttä ja joitten pohjalta aloite on syntynyt juuri maakuntakaavan kallioalueitten merkintöjen takia.

On huomattavia metsäalueita, muun muassa Keuruun kaupungissa toistasataa hehtaaria laajoja alueita, pantu "merkittäväksi kallioalueeksi" ja maanomistajaan ei ole ennalta oltu millään tavalla yhteydessä. Vieläpä oli sattunut tilanne, että maanomistaja itse oli ollut paikalla ja hän oli kysellyt, keitä te olette ja missä merkeissä te liikutte täällä, jolloin kyseiset henkilöt, jotka ilmeisesti olivat olleet kaavan tekijöitä — se jäi nyt todistamatta, mutta ilmeisesti olivat olleet kaavan valmistelijoita — eivät edes olleet suvainneet kertoa, millä asialla he ovat ja mikä on tarkoitus. Siinä on vähintäänkin huonosta informaatiosta kysymys, jos asian haluaa positiivisesti ilmaista. Eli tämmöisiä epäkohtia on ilmennyt.

On aivan totta, niin kuin ed. Kankaanniemi sanoi, että maakuntakaavaluonnoksissa — Keski-Suomessahan se on alustavassa vaiheessa, mutta jo kartalla on nähtävillä luonnoksia — on aika ylimalkaisesti vielä piirrelty nämä alueet eli tarkkaan ottaen ei tiedetä, mitkä alueet nimenomaan maastossa koskettavat kaavaa, ja kuitenkin niihin jo tässä maakuntakaavassa liittyy tiettyjä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia rajoitteita.

Elikkä tässä on ilmeisesti aivan asian uutuudesta johtuen, ilman että kellään välttämättä on pienintäkään pahan tarkoitusta, epäkohtia, joita olisi syytä täsmentää. Ilmeisesti hallintomenettelylaki olisi nämä asiat kyennyt hoitamaan, mutta nykyisessä lainsäädännössä syntyy sitten paljon tulkinnanvaraisuutta. Sen vuoksi juuri olen katsonut, että aloite on kyllä perusteltu, ja toivon, että se voisi johtaa valiokunnassa siihen, että maanomistaja saisi kirjallisen tiedon ja saisi myös todella vaikutusmahdollisuuden kaavaa koskettaviin asioihin. Jos asiat ovat niin, että suunnitelmat eivät välttämättä suuresti juuri tämän kaavan pohjalta rajoita, niin jo se tieto maanomistajalle olisi hyvin arvokas. Toivon aloitteen synnyttävän myös valiokunnassa keskustelun ja johtavan tulokseen.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinoselle totean, että teillä on hyvä aloite maakuntakaavan laatimista varten, mutta käytännössä se on mahdoton toteuttaa. Käytännössähän tapahtuu niin, että maakuntaliitto laatii kaavan, joka menee sitten peruskuntiin lausunnoille, ja peruskunnat ottavat kantaa ja esittävät omat korjauksensa, ja sitä kautta demokratia toteutuu hyvin.

Yksi Kymenlaakson liiton maakuntakaavan kielteisiä puolia oli se, että liikenne- ja viestintäministeriö lobbasi, että Kymijoen kanavoinnin suunnittelu on lopetettava sen takia, että se on liian kallis, ja painosti maakuntaliittoa niin paljon, että maakuntakaavasta poistettiin kokonaan Kymijoen kanavan suunnitteluvaraus, joka oli aikaisemmin seutukaavassa. Sitä minä henkilökohtaisesti ihmettelen, miten tähän päätökseen maakuntavaltuusto on päätynyt. Muilta osin maakuntakaavahan on karkea versio siitä, miten maakuntaa kehitetään, ja siinä tiestö eli rautatiet ja vesiväylät ovat ne pääväylät, mitkä sinne merkitään, ja yleiskaava ja asemakaava sitten tarkentavat maakuntakaavaa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pariin käytettyyn puheenvuoroon ottaisin kantaa. Ensinnäkin ed. Kuosmanen suurena maakuntamiehenä kertoi, kuinka tämä asia tapahtuu maakuntaliiton ja kuntien kautta. Ed. Kuosmanen porvarina unohti tämän yksittäisen maanomistajan isännänoikeuden ja sen aseman muuttumisen silloin, kun sinne piirretään jotain erityistä. Ed. Kankaanniemi puheenvuorossaan päivitteli, että tulee liian paljon yhteydenottoja, liian paljon katsottavaa. Kyllä silloin, kun maan ja alueen käyttötarkoitus oleellisesti muuttuu, mielestäni olisi erinomaisen tärkeätä ottaa yhteyttä myöskin siihen maanomistajaan. Tarkoitan tällä käyttötarkoituksen muuttamisella näin asfalttimielessäkin katsottuna, että kun tehdään niin, että on kallionottoalue taikka hiekanottoalue ja se siirretään siinä kaavassa johonkin toiseen paikkaan ja sieltä entisestä paikasta poistuu, niin silloin se porvari, joka sen maan omistaa, ei kykene enää hiekkaa myymään eikä ottolupia saamaan, kun tämä ottoalue on muutettu toiselle laidalle pitäjää, toiselle laidalle kylää. Näin ajatellen tällaisessakin tapauksessa, ed. Kuosmanen, kyllä pitäisi kuulla isäntää siitä, kun hänen oikeuksiansa muutetaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuosmanen ihan hyvin kävi läpi sen, mitä tämä tarkoittaa, mutta niin kuin ed. Seppo Lahtela edellä kuvasi, kuitenkin kyse on siitä, millä tavalla oikeusturva toteutuu tämän maanomistajan osalta tai tämän vesialueen omistajan osalta. Sen takia minusta tämä ed. Oinosen aloite on kyllä ihan siltä osin hyvä, asiaan puuttuva. Mietin vaan tässä yhteydessä vaikka Århusin sopimusta. Siellähän annetaan jopa kansainvälisille järjestöille mahdollisuus valittaa Suomessa, jos sattuu olemaan jotain toimintaa, jostakin pitkittäishankkeesta, tiestä tai voimala- tai monista muista hankkeista. Onhan tämä nyt aika pöljä homma, että suomalainen ihminen, joka täällä omistaa maaplätkän, sitten ei saisi välttämättä sitä riittävää tietoa, millainen oikeusvaikutus aikaansaadaan jollakin maakuntakaavalla, koska sillä luodaan rajat, mitä voi tehdä kuntakaavoituksen tai rakentamisoikeuden alueella. Ei tämä nyt niin kovin kummoinen asia ole. Niille ihmisille pitäisi saada tiedot, jotka omistavat sillä alueella niitä maita, jotta he voivat antaa lausuntonsa. Se on eri asia, ottaako viranomainen huomioon sen. Sehän voi jättää sen kokonaan huomioon ottamatta, ja sitten tietysti valituksien kautta voi katsoa, voidaanko sitä muuttaa. Minusta ed. Oinosen aloite on paikallaan.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Itse olen ollut Etelä-Pohjanmaan liiton hallituksessa laatimassa Etelä-Pohjanmaan liiton alueelle maakuntakaavaa ja ajattelin muutaman sanan lausua maakuntakaavan tavoitteista ja teemasta. Uudessa, vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään, että liittojen tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavan tärkein tavoite on turvata omalta osaltaan koko maakunnan asuttuna pitäminen, pohjan mukaan aluerakenteen ja kehittämistöiden avulla luoda muiden maakuntakeskusten kanssa kilpailukykyisen maakuntakeskuksen ja vahvojen seutukuntien muodostama verkosto. Kaavoituksella tuetaan elinkeinoelämän kehittämistä ja työpaikkojen turvaamista. Aluerakenne mahdollistaa turvalliset, viihtyisät ja palvelutarjonnaltaan monipuoliset asuinympäristöt sekä kaupunki- että maaseudulla. Liikenneverkostot yhdistävät asutuksen, elinkeinoelämän ja virkistyksen vaatimat toiminnot. Tieverkostoja kehitetään osana muita yhteysverkkoja. Teknisen huollon vaatimat maakunnalliset yhteydet linjataan osaksi kokonaissuunnitelmaa. Erityisesti luonnonympäristöt, kulttuuriympäristöt ja maisemat sekä vesistöt ovat tärkeitä, ja niiden arvojen tulee näkyä maakuntakaavassa. Suunnittelu pohjaa kestävään kehitykseen ja vuorovaikutukseen.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Maakuntakaavan laatimisessa meidän täytyy muistaa, että demokratia toteutuu sillä tavalla, että maakuntakaavan valmisteluvaiheessa maakuntakaava lähetetään kuntaan lausunnolle, ja kunnan tekninen lautakunta ensin ottaa kantaa siihen, sitten ottaa kunnanhallitus ja sen jälkeen kunnanvaltuusto. Siinä minun käsittääkseni demokratia hyvin toteutuu.

Ed. Seppo Lahtelalle totean, että jos on porvareita siellä kunnanvaltuustossa, niin kyllä he voivat ottaa kantaa siihen, kenen maalta soraa otetaan ja kalliota louhitaan, eli toisin sanoen ihan turhaa on byrokratiaa minusta lisätä, jos maakuntakaavasysteemiä muutetaan lainsäädäntöteitse.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ei se ole byrokratian lisäämistä, jos tiedotetaan kuntalaisille ja kansalaisille asioista, jotka ovat heille tärkeitä. On aivan selvä asia, että tulee sitten asemakaava, yleiskaava tai maakuntakaava koskemaan henkilön maata, kyllä sillä on suuri merkitys. Sillä voi olla jopa suuri taloudellinen merkitys, ja harva henkilö kunnassa tietää näistä julkisista kuulutuksista, missä ilmoitetaan mahdollisesti kylän nimi, korttelin numero, koskeeko tämä nyt häntä.

Ed. Oinosen lakialoite on paikallaan. Se ei lisää byrokratiaa, se lisää jonkin verran kustannuksia, mutta se parantaa oikeussuojaa.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis juuri edellä sanoi sen olennaisimman asian: parantaa oikeussuojaa. Tämä oli juuri aloitteeni kantava ajatus, kun olen aloitteen tehnyt. Ei se kustannuksia niin suuren kokonaisuuden kyseessä ollen, mitä maakuntakaava on, merkittävästi lisää, mutta oikeussuoja paranee ja samalla kansalaisille selviää, mitä maakuntakaava merkitsee. Tällä hetkellä on paljon epäselvyyttä, mitä se todella merkitsee, ja erityisesti, jos syntyy näitä suojelualueita, niin ne synnyttävät rajoitteita, tai sitten, jos joku alue nimetään joksikin suojelukohteeksi ja jos sille alueelle haluaisi tulla jotain pienteollisuutta tai jotain muuta, voi tulla ongelmia. Kyllä tässä on paljon semmoisia huolestuttavia asioita, jotka tietysti liittyvät laajemminkin tähän maankäyttö- ja rakennuslakiin mutta osaltaan myöskin maakuntakaavaan. Paremman oikeussuojan kannalta olen halunnut tämän aloitteen tehdä.