Täysistunnon pöytäkirja 51/2005 vp

PTK 51/2005 vp

51. TIISTAINA 10. TOUKOKUUTA 2005 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

8) Laki tuloverolain 88 §:n muuttamisesta

 

Ben Zyskowicz /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat, tässä lakialoitteessa on kyse laittomista lakoista ja tarkemmin sanottuna siitä, että tämän päivän voimassa olevan lainsäädännön mukaan myös laittoman lakon ajalta lakossa oleville maksettu lakkoavustus on verovapaata tuloa eli yhteiskunta tätä kautta antaa verotukea laittomaan lakkoon osallistujalle.

Herra puhemies! Ehkä tähän alkuun muutama yleisempi näkökohta laittomista lakoista. Asiahan on valitettavan ajankohtainen. Esimerkiksi paperiteollisuudessa on tällä hetkellä se tilanne, että ensi sunnuntaina tai maanantaina on alkamassa täysin laillinen lakko, joka liittyy parhaillaan käytäviin työehtosopimusneuvotteluihin ja josta lakosta on asianmukaisesti etukäteen ilmoitettu. Mutta samanaikaisesti, kun on odoteltu tämän laillisen lakon mahdollista alkamista ja käydään neuvotteluja työehtosopimukseen pääsemiseksi ja lakon välttämiseksi, niin samanaikaisesti olemme viime päivinäkin ja viime viikkoina nähneet paperiteollisuudessa useita laittomia, paikallisia ja maanlaajuisia laittomia lakkoja.

Joitakin kuukausia sitten tässä maassa keskusteltiin hyvin paljon bussiliikenteen piirissä olevasta laittomasta lakosta, joka lähti Pääkaupunkiseudulta ja levisi muuallekin maahan. Lakko kesti useita viikkoja ja aiheutti huomattavia haittoja ja vahinkoja sekä tavallisille bussiliikenteen käyttäjille että täysin tilanteeseen syyttömille omistajayrittäjille ja muillekin yrittäjille. Laittomat lakot ovat periaatteessa todella tuomittavia, koska ne tehdään työehtosopimuksen voimassa ollessa yleensä. Kun yrittäjä tulee sidotuksi työehtosopimukseen, niin hänen kannaltaan kaikkein arvokkain asia, mistä hän siinä palkoista sopiessaan omalta osaltaan maksaa, on nimenomaan työrauha, ja kuitenkin tällä laittomalla lakolla tätä tärkeätä työrauhavelvoitetta rikotaan.

Nykyiset sanktiot ovat täysin riittämättömiä laittomien lakkojen ennalta ehkäisemiseksi tai edes niiden keskeyttämiseksi. On moneen kertaan nähty, että tuomittavissa olevat hyvityssakot eivät millään tavoin tosiasiassa estä eivätkä keskeytä laittomia lakkoja. Päinvastoin laittoman lakon jatkuessa näitä hyvityssakkoja voi tulla useita peräkkäin eikä niillä ole mitään käytännön merkitystä. Hyvityssakkojen tasoa pitäisi huomattavasti korottaa ja keskustella myös laittomiin lakkoihin liittyvästä jonkin asteisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta.

Kuitenkin hallitus on ilmoittanut — Helsingin Sanomat 22.4. — suora sitaatti: "Hallitus ei aio puuttua mitenkään laittomiin lakkoihin tai niiden ennaltaehkäisyyn." Tämä on hallituksen puolelta hämmästyttävä ilmoitus, ja voikin kysyä hallitukselta, mihin muihin yhteiskunnassa oleviin laittomuuksiin hallitus ei aio puuttua ja miksi se ei aio näihin laittomiin lakkoihin ja niiden seuraamuksiin millään tavoin puuttua.

Herra puhemies! Tässä käsittelyssä olevassa aloitteessa ei puututa sinänsä lakko-oikeuteen eikä kysymykseen siitä, milloin lakko on laiton ja milloin laillinen. Tässä aloitteessa ei myöskään puututa siihen edellä mainitsemaani epäkohtaan, että laittomista lakoista seuraavat sanktiot ovat täysin riittämättömiä. Tässä aloitteessa puututaan yhteen pieneen, mutta periaatteellisesti tärkeään yksityiskohtaan eli siihen, että laittomankin lakon ajalta maksettava lakkoavustus on verovapaata tuloa. Jo peruskuvio on poikkeuksellinen eli se peruskuvio, että laillisen lakon ajalta maksettava lakkoavustus on verovapaata tuloa. Se on poikkeuksellinen, (Ed. Kuoppa: Ovathan osinkotulotkin verovapaita!) koska kuitenkin ammattiliiton jäsenmaksu on vähennyskelpoinen. Mutta tähän sinänsä poikkeukselliseen tilanteeseen ei tässä aloitteessa olla puuttumassa.

Sen sijaan ei voida mielestäni mitenkään perustella sitä, ed. Kuoppa, ei edes osinkojen osittaisella verovapaudella, että myös laittoman lakon ajalta maksettava lakkoavustus on verovapaata tuloa. (Ed. Tennilä: Paperissa on sopimukseton tila, tiedättekö te sen, ed. Zyskowicz?) Tätä epäkohtaa ei mielestäni voida mitenkään perustella. Ei voida siis perustella sitä, että yhteiskunta antamalla tosiasiassa verotukea tällaisessa tilanteessa itse asiassa omalta osaltaan taloudellisesti tukee laitonta lakkoa. Kuten sanoin, tällä ei ole käytännön merkitystä juuri lainkaan, mutta mielestäni tällä on suuri periaatteellinen merkitys. En hyväksy ja toivottavasti eduskuntakaan ei hyväksy sitä, että yhteiskunta tällä tavoin taloudellisesti tukee laitonta olotilaa ja laitonta lakkoilua.

Millä tällaista esittämääni korjausta voisi vastustaa? Ehkä kuulemme siitä kohta joitakin yritelmiä. Itse katson, että millään ei nykyistä olotilaa ja oikeustilaa voi puolustaa, vaan meidän pitäisi täällä eduskunnassa ehdottamallani tavalla tuloverolakia muuttamalla säätää, että laittoman lakon ajalta maksettu lakkoavustus olisi veronalaista tuloa.

Tätä aloitetta tehdessäni olen vielä täsmentänyt ehdotustani siten, että tämä veronalaisuus seuraisi vasta sen jälkeen, kun työtuomioistuin on todennut tämän lakon laittomaksi. Näin ollen jo nyt välihuudoissa esillä ollut kysymys siitä, milloin joku lakko on laillinen ja milloin on laiton, ei tämän asian kannalta ole relevantti, (Ed. Tennilä: Te puhuitte paperin lakosta!) vaan tässä aloitteessa puututaan nimenomaan siihen, että sellaisessa tilanteessa, jossa lakko on kiistattomasti todettu laittomaksi, tuo lakkoavustus olisi veronalaista tuloa. Eli tällaista parannusta nykylainsäädäntöömme ei mielestäni millään järkevillä perusteilla voi vastustaa, ja odotan, että valtiovarainvaliokunnassa tämä aloite otettaisiin käsittelyyn ja sen pohjalta lainmuutos hyväksyttäisiin. Tämä olisi eduskunnalta pienen pieni, mutta periaatteellinen signaali sen puolesta, että eduskunnassa suhtaudutaan hyvin torjuvasti laittomiin lakkoihin.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Zyskowiczille haluaisin ensin huomauttaa, kun hän vertasi tätä asiaa ja perusteli sitä paperiteollisuudessa vallitsevalla tilanteella, että tällä hetkellä paperiteollisuudessa ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta eikä ole myöskään näin ollen työrauhavelvoitetta. Tätä samaa oikeutta ovat käyttäneet niin työnantaja kuin työntekijäkin, eli siellä on työrauha järkkynyt, työntekijät ovat olleet työnantajan mielestä laittomassa lakossa. Mutta minä huomautan, että siinäkin asiassa työntekijät ovat noudattaneet voimassa olleita, siis aikaisemmin voimassa olleita, miehityssopimuksia, siis koneita ei voida ajaa määrättyä työntekijämäärää vähemmällä turvallisesti, ja jos kone silloin pysäytetään, se ei ole mielestäni silloin laiton lakko. Sen sijaan työnantaja on lopettanut palkanmaksun, ja kyllä katson silloin, että jos palkkaa ei makseta, ei silloin myöskään töissä olla.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos puhutaan ajankohtaisesta paperin tilanteesta, niin tiedän toki, ed. Kuoppa, että voimassa olevaa työehtosopimusta ja siitä johtuvaa työrauhavelvoitetta ei tällä hetkellä ole. Mutta sen sijaan on olemassa voimassa olevan lainsäädännön ja sopimusten mukaiset ennakkoilmoittamisvelvoitteet, mitä lakkoihin tulee, ja näiden velvoitteiden mukaisesti Paperiliitto on ilmoittanut aloittavansa täysin laillisen lakon muutaman päivän päästä.

Sen sijaan ne lakot, joihin paikallisesti ja myös käytännössä valtakunnallisesti on ryhdytty jo ennen tätä ilmoitettua laillista lakkoa, ovat mielestäni laittomia. Toivonkin, että tämäkin asiakiista vietäisiin työtuomioistuimeen, jolloin ed. Kuoppa ja muutkin saisivat vastauksen tähän kysymykseen eli osoitettaisiin, että nämä lakot ovat olleet laittomia.

Mikko Elo /sd:

Herra puhemies! Me kaikki tiedämme, että ed. Zyskowicz on hyvin taitava juristi, ja se näkyy hänen tekemässään lakialoitteessa, mutta jo tässä lyhyessä keskustelussa on tullut selviä aukkoja hänen perusteluihinsa. Omasta mielestäni ed. Zyskowiczin aloite voimakkaasti heijastelee ainakin hänen ja luultavasti kokoomusryhmänkin ay-vastaisuutta eli ammattiyhdistysliikettä pidetään vihollisena ja sen kimppuun pitää hyökätä, vaikka olisi kuinka pienistä asioista kysymys.

Niin kuin ed. Zyskowicz itse totesi, kysymys on pienen pienestä asiasta ja, ed. Zyskowicz, usein kun tehdään tällaisia lakialoitteita, joissa kysymys on rahasta, siellä myöskin näkyy, kuinka suuret tulonmenetykset valtiolla mahdollisesti olisi tästä. Ilmeisesti teidänkin on vaikea laskea niitä desimaaleja, mitä sellaista olisi olemassa.

Puhemies! Kannattaa myös korostaa sitä, että laittomista lakoista ei ay-liike maksa normaalisti mitään avustuksia. Kannattaa myös muistaa se, että avustus ja palkka ovat kaksi eri asiaa, ja sen ed. Zyskowicz juristina myöskin tietää. Tässä on myöskin käynyt ilmi ... En ole, ed. Zyskowicz, aivan varma siitä, että te tiesitte, että ei ole työrauhavelvoitetta olemassa nyt, kun Paperiliiton työntekijät ovat lakossa. (Ed. Sasi: Tiesi, tiesi!) — Te kyllä taitavasti käänsitte, että te tiedätte sen, mutta teidän puheenvuorostanne ei se käynyt ilmi, että te olette tietoinen siitä.

Puhemies! Lopetan oman puheenvuoroni siihen, että ei oikeutta maassa saa, ken ei sitä itse hanki.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Minä olin eilen Stora Enson Kemin tehtaalla tapaamassa lakkoon joutuneita työntekijöitä. Paperin tilanteessahan on kysymys selvistä huononnuksista, joita työnantaja ajaa, joulu ja juhannus aiotaan laittaa työpäiviksi, työajoiksi, 12 tunnin päivää havitellaan ja kahden päivän karenssia sairaustapauksissa. Ei niitä kukaan voisi hyväksyä. Minä olen ihan varma, että ed. Zyskowicz olisi, jos olisi paperityöläinen, siellä lakkorintamassa ainakin (Ed. Elo: Etujonossa!) — ihan varmasti — lippu hulmuten, niin kuin muillakin, koska pakkohan silloin on jotakin tehdä, kun huononnuksia työnantaja tarjoaa. Ei siinä kysellä, onko laki tai laittomuus. Nyt ei ole edes laiton tila, koska ei ole sopimuksia, mutta pakko on vaan vastata. Te nyt haluatte tätä mahdollisuutta heikentää työntekijöiltä erilaisin keinoin, mitä te siellä oikealla aina koetatte keksiä.

Kysymys on paperikapitalistin kovasta linjasta, jota kautta yleensä aiotaan Suomessa työehtoja lähteä huonontamaan. Paperin kautta ne on saatu aika pitkälle, vahva liitto on ne jurrannut läpi, muut ovat niistä hyötyneet, ja nyt Paperin kautta ne aiotaan ottaa myös pois.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen allekirjoittanut tämän lakialoitteen. Miksi? (Ed. Elo: No niin! Nyt kuullaan se!) — Kyllä, ed. Elo, nyt terästäytykää kuuntelemaan.

Realiteetti yhteiskunnassa on se, että nyt käydään, tällä hetkellä, erittäin voimakasta keskustelua lakko-oikeudesta, niin kuin kokoomuksen edustajan puheenvuorokin on hyvin selvästi osoittanut ja erikoisesti esittelypuheenvuoro oli juuri sitä. Tämä on realiteetti yhteiskunnassa. Ja nyt ollaan tilanteessa, jossa jollakin tavalla täytyy osoittaa, missä on absoluuttinen raja. (Ed. Kuoppa: Paperikapitalistin pussi taitaa olla se absoluuttinen raja!) — Ed. Kuoppa, teillä on nyt oma tulkintanne tästä asiasta, mutta jos minä kerron nyt sen oman näkemykseni, ed. Kuoppa, ja sitten käydään vastauspuheenvuorokierros, debatti, sen jälkeen sitten. Ja kun olen tästä vielä kirjoittanut enemmän kirjoja kuin herrat Kuoppa ja Tennilä ovat kirjoittaneet ja ed. Elo, niin minulla on ehkä oikeuskin tästä puhua kirjoittamisen ohella. Kolme kirjaa olen kirjoittanut tästä aiheesta. (Ed. Kuoppa: Ne ovat vanhentuneita jo!)

Ehkä puhemies kohta kehottaa teitä vaikenemaan hetkeksi, ja sitten minä jatkan. (Ed. Tennilä: Tilanne on vain niin kuuma Paperissa!)

Puhemies:

(koputtaa)

Ed. Pulliainen jatkaa.

Puhuja:

Kiitoksia, puhemies. — Siis toisin sanoen jossakin pitää osoittaa selvä raja, ja tässä lakialoitteessa osoitetaan selvä raja, että silloin, kun on työtuomioistuimen toteama laiton lakko, niin siinä tilanteessa osoitetaan raja, että jos siinä tilanteessa ruvetaan maksamaan lakkoavustusta, niin se on verollista. Miten se sanktio syntyy tässä tilanteessa? Se sanktiohan syntyy sillä tavalla, että siinä rahassa, mistä lakkoavustuksessa on kysymys, on kysymys rahasta, josta on jo maksettu vero, siitä on rankimman jälkeen maksettu vero. Tässä toisin sanoen siis niin kuin tuplaverotetaan yhteiskunnan hyväksi jo kerran maksettua ja sijoitettua myöskin useimmiten. Minä katson, että kun tässä keskustelussa täytyy vetää jokin raja, niin se raja on juuri tässä.

Syy, miksi en missään nimessä hyväksy lakko-oikeuden rajoittamista, on se, että ... (Ed. Kuoppa: On sitä pyritty rajoittamaan!) — Kyllä sitä lailla nyt pystytään rajoittamaan ja sitä on kokeiltu. Muun muassa Italiassa sitä on kokeiltu eri yhteyksissä, ja siellä se on johtanut italialaiseen lakkoon. Niin kuin kaikki arvoisat vasemman laidan kulkijat hyvin tietävät ja ay-aktivistit tietävät, se on johtanut italialaisen lakon käytäntöön. — Jos meillä mentäisiin rajoittamaan lakko-oikeutta, en epäilisi hetkeäkään, etteikö se johtaisi italialaisen lakkokäytännön yleistymiseen, ja kun ajatellaan meidän erittäin huippuunsa saakka automatisoitua teollisuutta, tuotantoa, niin sillä toiminnalla olisi todella drastiset vaikutukset. Siis toisin sanoen ne liikkuma-alueet, missä voidaan yhteiskunnan reaktiolla osoittaa selvä raja, ovat äärimmäisen rajalliset, arvoisa vasen laita täällä. Nyt kun tilaisuus tuli osoittaa omalta osaltani tämä raja, niin käytin sen tilaisuuden hyväksi.

Sen sijaan, arvoisa puhemies, olen erinomaisen pahoillani siitä, että ed. Zyskowicz äskeisessä esittelypuheenvuorossaan meni kyllä sen aidan yli huikeasti, jossa on kysymys tästä asiasta, kun meni sekoittamaan tähän Paperin meneillään olevat työtaistelutoimenpiteet, joista olen kyllä, silloin kun mennään näkemykselliselle puolelle, ihan sitä mieltä, että jos ei Paperiliitto sillä tavalla käyttäytyisi kuin se on nyt käyttäytynyt tässä, kun se on pantu nyt murtajan rooliin, siis nöyryytyksen ja murron rooliin, olisi parempi, kun Paperiliitto sitten lakkautettaisiin kokonaan. Se olisi täysin tarpeeton. (Ed. Elo: Oikein puhuttu!) Siis tämä puoli on aivan selvä. Kun on sopimukseton tila ja menetellään normaalissa sairastumistapauksessa niin, että lääkärintodistuksella se osoitetaan ja miehitysratkaisut ovat niin kuin ed. Elo äsken totesi, ja sen jälkeen sitten työnantaja ilmoittaa, että palkanmaksu lopetetaan, niin eihän tässä ole mitään muuta mahdollisuutta kuin vetää myllyt alas. Asia on harvinaisen selvä. Ed. Zyskowiczin puheenvuoro tässä suhteessa oli loistava mielikuvituksen, retoriikan ja demagogiikan tulos.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluaisin puhua tästä ed. Zyskowiczin aloitteesta hieman verotuksen näkökulmasta. Nimittäin verotuksessa pitäisi aina olla tietty johdonmukaisuus, ja lähtökohta on se, että jos on jokin meno, jonka saa vähentää, ja tämä meno palautuu maksajalleen myöhemmin, on täysin luonnollista, että tuo palautunut summa on verotettavaa tuloa. Näinhän on lakkoavustuksen osalta. Ay-jäsenmaksut ovat meillä vähennyskelpoisia menoja työntekijälle, mutta silloin, kun sitten saa takaisin osan maksamastaan rahasta, niin meillä lakkoavustukset on säädetty verovapaiksi. Tämä soveltuu erittäin huonosti verotuksen yleisiin periaatteisiin. Täytyy sanoa, että siinä yhteydessä, kun suurta verouudistusta tehtiin, tämä asia olisi pitänyt korjata, mutta poliittisista syistä siihen ei ollut mahdollisuuksia, koska ammattiyhdistysliike uhkasi tuolloin yleislakolla.

Täällä otettiin esimerkkinä osingot. Osingot ovat hyvä esimerkki tässä suhteessa. Jos meneteltäisiin kuten yhtiöitten osalta, silloin kun työntekijä maksaa ensinnäkin ammattiyhdistykselle jäsenmaksunsa, se olisi verotettavaa tuloa tuolle ammattiyhdistykselle 28 prosentin mukaan, ja sitten jos tuo 72 prosenttia aikanaan palautettaisiin työntekijälle lakkoavustuksen muodossa, niin siinä tilanteessa tuosta lakkoavustuksesta 70 prosenttia olisi nykyisen lainsäädännön mukaisesti veronalaista tuloa. Tietysti voidaanhan tällainen kahdenkertainen verotus lakkoavustuksiinkin saattaa, ja odotan vain, että ed. Kuoppa tekee tämän tyyppisen ehdotuksen, mitä järjestelmää hän täällä puolsi, että lakkoavustusta kohdeltaisiin samalla tavalla kuin osinkoja. Se olisi mielenkiintoinen ratkaisu, ja odotan vain tätä ed. Kuopan aloitetta tässä suhteessa.

Myöskin kun aikanaan suurta verouudistusta tehtiin, niin lähtökohta oli se, että jos jokin tulo on verovapaata, sille pitää olla aivan poikkeukselliset perusteet, että tulon laajasta veronalaisuudesta poiketaan. Oikeastaan tuohon aikaan verovapaaksi tuloksi jäi lähinnä vain toimeentulotuki, jolla katsottiin olevan liittymä perustustuslain perustoimeentulon turvaan siltä kannalta, että jokaisen pitää saada sellainen määrä toimeentulotukea, että hän yhteiskunnassa selviytyy, ja siihen tuloverotus kovin hyvin ei sovellu. Mitä tulee lakkoavustukseen, se korvaa työtuloa, ja näin ollen sitä ei voida missään tapauksessa rinnastaa toimeentulotukeen, ja tältä osin täytyy katsoa, että ei ole mitään verotuksellisia perusteita sille, että lakkoavustus on verovapaa. Täytyy kuitenkin korostaa, että ed. Zyskowiczin aloite koskee pelkästään lakkoavustusta, joka saadaan tilanteessa, jossa työtaistelu on laiton. Tämä tietysti asettaa meille mielenkiintoisia vertailukohteita.

Puhemies! Tässä yhteydessä toivon, että ministeri Kalliomäki osallistuisi keskusteluun ja toisi valtiovarainministeriön perinteisen kannan esille, jossa lähtökohtana on se, että tuloja pitää laajasti verottaa valtion verotulojen ja verokertymän turvaamiseksi ja että tästä periaatteesta ei pidä tehdä poikkeuksia. (Ed. Pulliainen: Herra varjelkoon meitä Sasista valtiovarainministerinä!) Tietysti ministeri Kalliomäelle tärkeätä on myöskin se, että jos lakkoavustuksen verovapaus säilytetään, tietysti se helposti merkitsee sitä, että teollinen tuotanto vaikeutuu, meillä on häiriöitä työmarkkinoilla, koska siihen kannustetaan, ja tietysti ne tulonmenetykset, joita siitä aiheutuu valtiolle saamatta jääneenä yhteisöverotuottona, ovat jo varsin merkittäviä, joten mielestäni valtiovarainministerin huolen tämän asian käsittelyn yhteydessä pitäisi tulla tässä salissa korostetusti esille.

Puhemies! Tosiaankin ajatellaan, että tässä tuetaan tosiasiallisesti laitonta toimintaa, laitonta lakkoa, kun annetaan verovapaata tukea. Täytyy sanoa, että sitä voitaisiin yleisten rikosoikeudellisten periaatteitten mukaisesti aika pitkälti pitää yllytyksenä laittomaan toimintaan. Jos mennään vielä rikosoikeuden yleisiin oppeihin, niin tuollainen yllytys laittomaan toimintaan on myöskin rikollista toimintaa. Tosin, mitä tulee laittomiin lakkoihin, täytyy todeta, että ne eivät ole rangaistavia tekoja, ne ovat vain pelkästään laittomia tekoja, joten rinnastus täysin ei sovellu tähän tapaukseen, (Ed. Pulliainen: Ei aivan täysin, aivan oikea havainto!) mutta siinä on oikeusperiaatteitten osalta selvää tiettyä johdantoa olemassa myöskin tähän asiaan.

Otetaan toinen esimerkki. Meillä on henkilö, joka työn sijasta varastelee autoja, ja sitten joku maksaa korvausta siitä, että hän käyttää aikansa autojen varasteluun. Pitäisikö tällaisen työtulon sijasta saadun tulon olla verovapaata? (Ed. Pulliainen: Kyllä se käytännössä useimmiten on!) Tuskinpa. Tuskin verottaja ja veroviranomainen ja lainsäätäjä tällaista ratkaisua hyväksyisivät.

Eli kaiken kaikkiaan: miltä kannalta tahansa asiaa katsotaan, verotuksellisten periaatteitten kannalta tai rikosoikeudellisten periaatteitten kannalta, ed. Zyskowiczin lakialoite noudattaa niitä moraalisia normeja, joita kaikkialla muualla lainsäädännössämme tällä hetkellä noudatetaan.

Puhemies! Tässä on myöskin vakava kysymys koskien suomalaista sopimusyhteiskuntaa. Me puhumme täällä tästä, ja meidän kaikkien pitäisi vahvistaa sopimusyhteiskuntaa, ja se vahvistuu vain sillä, että kaikkia kannustetaan toimimaan laillisesti kaikissa tilanteissa ja että me poistamme kaikki kannustimet laittomalta toiminnalta, joilla pyritään murtamaan sopimusyhteiskuntaa. Aloite on siitä syystä erittäin ajankohtainen, että piittaamattomuus laista ja säännöksistä on lisääntynyt. Ed. Pulliainen tietää, että näin on tapahtunut liikenteessä, mutta näin on tapahtunut myöskin, ed. Pulliainen, työmarkkinoilla. Pääkaupunkiseudun laittomat bussiliikenteen lakot viimeisen vuoden aikana olivat selkeä osoitus siitä, että laista ei lainkaan piitata, ja mitä tulee AKT:n toimintaan useassa työtaistelutilanteessa viime aikoina, mistään ennakkoilmoituksista ei ollut puhuttu mitään ja toimenpiteet ovat olleet selvästi lainvastaisia. Tietysti tällaisen toiminnan hyväksyttävyys ei ole mahdollista sopimusyhteiskunnassa.

Mitä tulee sitten paperiteollisuuteen, josta tässä on keskusteltu, niin täytyy sanoa, että nyt tämä keskustelu osuu ajankohtaan, joka on äärimmäisen kriittinen koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Paperiteollisuus on ollut perinteisesti se kaikkein vahvin jalka suomalaisessa teollisuudessa. Mutta jos katsomme näkymiä, puun kasvu meillä on heikompaa kuin oikeastaan missään muualla maailmassa, puun hinta meillä on poikkeuksellisen korkea ja markkinat ovat kaukana Suomesta. Näissä olosuhteissa, jos suomalaista tuotantokoneistoa ei pyöritetä täysillä, niin kuinka Suomen puunjalostusteollisuus, paperiteollisuus, voi menestyä tässä kilpailussa? On täysin selvää, että suomalainen paperityömies voi ansaita palkkansa vain sillä, että koneet käyvät täysillä (Ed. Kuoppa: Työnantajan pitäisi maksaa siitä jotakin!) ja että koneet käyvät ympäri vuoden ja työnantaja maksaa siitä asianmukaisen palkan asianmukaisine korotuksineen, mitä esimerkiksi pyhäpäivistä ylipäänsä maksetaan. Tässä suhteessa mitään ongelmaa ei pitäisi olla. Mutta silloin, jos toiminnan tehostamista vastustetaan, niin kyllähän se pelottaa jokaista yritystä, ja aika lähellä ollaan tilannetta, jossa suomalaisen metsäteollisuuden alasajo alkaa. Jos se alasajo alkaa, niin tehtaat eivät tule tänne takaisin enää koskaan. Ja minä sanon: jos näin tapahtuu, silloin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on todella vaarassa. Vetoankin Paperiliittoon: Älkää tuhotko suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa! Se ratkaisu on nyt teidän käsissänne.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, tämä lakialoite on periaatteellisesti erittäin merkittävä, vaikka vaikutuksiltaan varsin vähäinen. Pidän myöskin henkilökohtaisesti täysin mahdottomana sitä, että verotuksellisesti tuettaisiin laitonta toimintaa. Se ei voi olla valtion edun mukaista.

Siihen, mitä on puhuttu Paperiliiton ja tästä ajankohtaisesta tilanteesta, minulla ei ole mitään lisättävää, mitä ed. Sasi äsken sanoi. Sen sijaan otan tähän toisen asian esille.

Koko keskustelu näistä laittomista lakoista lähti AKT:n toimista, mitä tapahtui bussilakossa, mitä tapahtui tänä keväänä ja mitä uhkaa tapahtua hyvin lähiaikoina, jos olette tämän päivän lehtiä seuranneet. Eikä se tietysti mikään ihme ole, että siellä uhka on päällä, johan tässä on monta viikkoa mennytkin, ettei ole laitonta lakkoa ollut AKT:n puolelta päällä.

Kun täällä ed. Elo sanoi, että me olemme täällä oikeistossa ay-vastaisia, siitä ei todellakaan ole kyse. Ed. Elo, onko teidän mielestänne niin, että sellainen ryhmä, joka pystyy laittomilla lakoilla painostamaan, on oikeutettu saamaan suurempia ja korkeampia palkankorotuksia kuin ne ryhmät, jotka eivät siihen kykene tai joiden moraali, kuten sairaanhoitajien ja muiden julkisen sektorin työntekijöiden, ei anna siihen myöten? Tämähän on tilanne. AKT sai jälleen toiminnallaan suuremmat palkankorotukset kuin muut tupossa saaneet. Minä ymmärrän hyvin, että tällaista menettelyä eivät julkisen sektorin työntekijät esimerkiksi voi hyväksyä, eikä se myöskään voi olla yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta järkevää.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Olisi ollut erittäin toivottavaa, ettei Paperin lakkoa olisi mainittu näissä puheenvuoroissa ollenkaan, koska lakialoitteessa ei viitata siihen eikä sillä ole mitään merkitystä tässä itse käsittelyssä. (Ed. Pulliainen: Aivan oikein! — Ed. Elo: Puhuja on oikeassa!)

Mutta minä ainakin ymmärsin, että ed. Zyskowiczin lakialoitteen tarkoitus oli olla selkeä viesti eduskunnasta siitä, mikä on eduskunnan tahto, mikä on eduskunnan mielipide laittomista lakoista. Varmasti jokainen meistä on sitä mieltä, että jokainen laiton lakko vahingoittaa yhteiskuntaa, se vahingoittaa työnantajapuolta, se vahingoittaa myöskin työntekijäjärjestöjä. Jotain pitäisi tehdä, ja nyt on tämmöinen pieni vaatimaton esitys, että laittoman lakon päiväraha ei olisi verovapaa. Tästä on jonkin verran ollut yleisöpalstoilla kirjoituksia, ja olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten on ihmetelty, onko vielä olemassa verovapaita tuloja. Eihän sairauspäiväraha ole verovapaa, se on veronalainen tulo, lakkoavustus on verovapaa. Muistan myöskin, kun oli tämä verouudistus ja tästä keskusteltiin ja poliittisista syistä pidettiin hyvänä ja tärkeänä, että lakkoavustusta ei veroteta.

Puututaanko sitten lakko-oikeuteen? Ei kukaan ole sellaista esittänyt. Mutta muistan kyllä vaalikampanjan 1995, eduskuntavaalit 1995, kun lentoliikenne oli lakossa. Silloin oikeastaan monessa monessa puolueessa todettiin, että kun vaalit ovat ohi, tämmöisiin lakkoihin, jotka vahingoittavat koko yhteiskuntaa, pitäisi puuttua, ja viitattiin siihen, minkälainen on järjestelmä Islannissa, jossa on mahdollista puuttua vastaavanlaisiin lakkoihin.

Mitä tulee näihin verotusperiaatteisiin, niin kyllä verolaissa (Puhemies koputtaa) sanotaan, että ... Minä jatkan korokkeelta.

(Korokkeelta) Arvoisa puhemies! Tuloverolaissa todetaan, että rikollisella toiminnalla saatu tulo ei ole veronalaista tuloa, ja sehän on aivan oikein, että se ei ole veronalaista tuloa. Mutta kaikki, mikä on laitonta, ei välttämättä ole rikollista, eikä lakkoa, edes laitonta lakkoa, voida pitää rikollisena toimenpiteenä. Eli missään nimessä ei voi näiden verotusperiaatteiden mukaan todeta, että laittoman lakon päiväraha olisi verovapaa.

Vahingot, jotka lakosta ja varsinkin laittomasta lakosta syntyvät, ovat monesti erittäin suuria, niin kuin tässä todettiin. Uskallan kuitenkin väittää, että suuret pärjäävät aina, mutta pieni yrittäjä ei aina pärjää. Pieni yrittäjä voi jopa kaatua siihen, että työntekijäpuoli ryhtyy laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen, jonka ei välttämättä aina tarvitse olla lakko, se voi olla toinenkin työtaistelutoimenpide. Ottaen huomioon, mitkä taloudelliset merkitykset laittomalla lakolla voi olla yrittäjälle, työnantajalle, koko yhteiskunnalle, minun on vaikea ymmärtää, että vastustettaisiin sellaista viestiä eduskunnasta, jonka mukaan laittoman lakon päiväraha olisi veronalainen tulo.

Mikko  Kuoppa  /vas:

Herra puhemies! Työntekijä myy työvoimaansa vastiketta vastaan, ja se vastike on yleensä raha. Työntekijä myy työvoimaansa saadakseen toimeentulonsa, ja työnantaja ostaa sitä työvoimaa. Jos syntyy lakko, niin silloin palkanmaksu automaattisesti keskeytyy ja työntekijä menettää toimeentulonsa. Hänen työvoimansa ei ole silloin kaupan. Toisaalta taas työnantaja lopettaessaan palkanmaksun estää myöskin työntekijän toimeentulon, ja silloin myöskään työntekijän työvoima ei käy kaupaksi.

Tässä ed. Zyskowicz viittasi näihin paperin tilanteisiin, ja tämä ed. Zyskowiczin lakialoite on erittäin hyvin ajoitettu. Tällähän on tarkoitus leimata nyt paperin piirissä olevat työrauhahäiriöt, joita siellä on, laittomiksi lakoiksi. Ja laiton lakko ... (Ed. Vielma: Hyväpalkkaista porukkaa!) — Ajatellaan nyt esimerkiksi, että jos puolelta eduskuntaa lopetettaisiin palkanmaksu, puolelta kansanedustajista tai puolelta kokoomusryhmästä, kun eivät ole esimerkiksi osallistuneet johonkin kokoukseen, niin miten muu eduskuntaryhmä sitten reagoisi siihen? (Ed. Sasi: Se olisi perusteltua!) Ilmeisesti taputtaisivat käsiään, että hyvä hyvä, nyt kävi hyvin. Minä vähän epäilen, että jossain vaiheessa ainakin työntekijäpuolella on solidaarisuutta siihen, että jos työnantaja lopettaa osalta työntekijöistä palkanmaksun, niin silloin se muukaan työvoima ei siellä ole käytettävissä.

Nyt täytyy muistaa, että nämä ovat kaikki, muun muassa Stora Enson alasajot nyt viime aikoina, tapahtuneet siksi, että työnantaja on ensinnäkin vähentänyt henkilöstöään rajusti. Se on karsinut kaikki varamiehet, kaikki varamiespaikat on viety pois, ja tehtaat ovat pyörineet käytännössä ylitöiden varassa. Jos sairasloma tulee, niin ylitöillä on paikattu. Nyt kun työntekijät eivät suostu tekemään ylitöitä, ei olekaan henkilöstöä, joka pyörittäisi koneita.

Siihen aikaan kun itse olin paperitehtaassa töissä, edellytettiin, että koneita valvotaan riittävästi, ettei tapahdu kohtuuttomia taloudellisia vahinkoja. (Ed. Sasi: Työnantaja kai vastaa!) — Työnantaja vastaa. Työntekijä on ollut oikeudessa vastaamassa niistä vahingoista, jos niitä sattuu, esimerkiksi voimalaitoksella. Ed. Sasi, Hämeensillalla ei ole turvallista kulkea, jos Takon voimalaitos on alimiehitetty, niin että sitä ei valvota. Jos siellä sattuu jotain, ne työntekijät, jotka jäävät jäljelle, vastaavat siitä viime kädessä, he ovat siellä oikeudessa, ja tälle isolle johtajalle annetaan korkeintaan pieni sakko. Näinhän siinä tapahtuu, jos sattuu onnettomuuksia.

Elikkä työntekijä myy työvoimaansa, työnantaja sitä ostaa. Täytyy muistaa, että kun tämmöinen lakko syntyy, ei niitä tehdä huvikseen. Täällä on jollain tavalla semmoinen käsitys, että työntekijät menevät huvikseen lakkoon. Ei niitä tehdä huvikseen, koska palkanmaksu loppuu sillä hetkellä. Kun toimeentulo edellyttää, että sitä palkkaa tulee, niin silloin myöskin käydään töissä. Työnantaja on tässä lähtenyt työtaistelutoimenpiteisiin lopettamalla toistuvasti palkanmaksun osalle työntekijöistä. En minä ole kyllä niin paljon solidaarinen työnantajia kohtaan, että minä talkoilla rupeaisin jatkuvasti tekemään, vallankin kun nämä yritykset ovat tehneet jopa satojen miljoonien eurojen voittoja. Osakkaille on varaa jakaa osinkoja vaikka kuinka paljon, mutta ei työntekijöille maksaa palkkaa. Se on hiukan ristiriitaista.

Tässä on vielä aika mielenkiintoinen ... Tässä puhutaan laittomista lakoista. Minä muistan vanhat Paperiliiton säännöt — nyt minä olen ollut jonkin verran pois, niin etten muista viimeisiä sääntöjä — ja siellä säännöissä muun muassa sanottiin, että laittomista lakoista ei makseta edes lakkoavustuksia. En minä tiedä, mitä tässä nyt halutaan. Ei niitä lakkoavustuksia edes makseta. On tämä aika erikoinen lakialoite kyllä. Laillisista lakoista maksetaan lakkoavustukset. Mutta sehän tässä varmaan tavoite onkin, että päästäisiin tavalla taikka toisella ottamaan kantaa tähän nyt olemassa olevaan kriisiin työnantajien puolesta. Työrauhavelvoite ei ole voimassa, työehtosopimukset eivät ole voimassa, ja työnantaja käyttää tätä samaa oikeutta samalla tavalla kuin työntekijätkin elikkä uhkaamalla työsululla ja lopettamalla palkanmaksun.

Minä edelleenkin haluan korostaa sitä, että työntekijät myyvät työvoimaansa, saavat siitä toimeentulonsa ja eivät lähde leikiten lakkoon. Työnantaja haluaa nyt, erityisesti paperiteollisuus haluaa, heikentää voimassa olevia sopimuksia. Se haluaa jopa 12 tunnin työpäiviä, se haluaa sairausajan karenssia eikä halua maksaa edes niin sanotun tupon mukaisia palkankorotuksia, ei ole esittänyt kertaakaan vielä, että tupo olisi pohja. Näin ollen mielestäni ei tässä ole mitään muuta kuin että ay-liikkeen solidaarisuutta täytyy käyttää kaikin tavoin hyväksi, että suomalaiset paperikeisarit edes tässä tilanteessa tajuaisivat, että on kannattavampaa käyttää niitä tehtaita kuin seisottaa. Nyt jos syntyy selkkaus, niin se tapahtuu nimenomaan työnantajien vaatimuksista. Työnantajat haluavat näköjään, että paperitehtaat seisovat. Tämä on tietenkin valitettava asia, jos näin tapahtuu.

Ja vielä tähän lakialoitteeseen: Ihmettelen kyllä, mihin tällä pyritään. Mihinkään muuhun sillä ei voida pyrkiä kuin siihen, että saataisiin näyttämään työntekijät rikollisilta tässä asiassa, koska nyt halutaan näin ikään kuin leimata, että he tekevät laittomuuksia.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Oli odotettavissa, että eduskunnan vasemmat laitahyökkääjät, edustajat Kuoppa, Tennilä ja Elo, asettuvat tätä lakialoitetta vastustamaan, mutta pysyn siinä puheenvuorossani sanomassani kannassa, että en tiedä, millä järkevillä perusteilla tätä itse esittämääni korjausta voitaisiin vastustaa. Täällä on puhuttu paljon siitä, että tässä olisi kyse hyökkäyksestä ammattiyhdistysliikettä vastaan tai jopa lakko-oikeutta vastaan. Siitä ei ole kyse. Tässä on kyse siitä, että eduskunta antaisi pienen, periaatteellisen, mutta selvän signaalin siitä, että eduskunta ei hyväksy laittomia lakkoja. Mielestäni tällaisen periaatteellisen viestin antaminen eduskunnasta olisi hyvin perusteltua. Tiedän, että asia on lähinnä periaatteellinen, mutta mitä tähän käytäntöön tulee, niin kuten ed. Kuoppa hyvin tietää, niin eri liitoissa on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, maksetaanko laittomista lakoista lakkoavustuksia, ja jos maksetaan, niin minkälaisen karenssin jälkeen maksetaan.

Haluan vielä kerran, herra puhemies, korostaa, että kyse ei ole laillisista lakoista tässä yhteydessä, vaan siitä, että laittomia lakkoja ei tule hyväksyä ja tämä on hyvä tapa kertoa tämä viesti esimerkiksi työmarkkinoille. Lopuksi puutun uudestaan siihen, että kun Helsingin Sanomat julisti, että hallitus ei puutu laittomiin lakkoihin, niin herää kysymys, miksi ei puutu ja mihin muihin laittomuuksiin hallitus ei aio puuttua.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Vielä kerran: lakkoa ei tehdä, siihen joudutaan, ja tämä on paperissakin nyt tilanne. Siellä on pakkopaikka, jossa työntekijöitten tulot tulevat rajusti putoamaan. Se lakkoavustushan on ihan eri luokkaa kuin mikä täällä tuntuu olevan mielikuva. Paperimiehet kertoivat eilen Kemin tehtailla, että viimeksi se oli, kun paperi oli lakossa, 70 markkaa, ja taitaa olla nyt 15 euroa, sitä tasoa vain, mitä he saavat avustuksena.

Sitten on kysymys siitä, että se on avustus, ed. Zyskowicz. Pitääkö teidän mielestänne, tai ed. Pulliainen — jonka puhe kyllä parani äsken loppua kohti, sillä loppupäällä pääsisi jo Paperiliittoon ainakin kandidaattijäseneksi, se oli hyvä analyysi — pitääkö teidän mielestänne todella avustukset panna kauttaaltaan verolle, esimerkiksi EU:n ruoka-avustus? Pitääkö se panna verolle, oletteko te todella sitä mieltä? Sehän on paperin työntekijöitten solidaarisuutta toisilleen, eihän siellä joku kummallinen raha pyöri, vaan se on porukalta kerättyä rahaa, joka pakkopaikassa sitten pannaan maksuun. Oletteko sitä mieltä, että esimerkiksi EU:n ruoka-avustus köyhille pitää panna niin verolle, että köyhät siitä maksavat veroa? (Ed. Kallis: Oletteko te sitä mieltä?) — Ei missään tapauksessa!

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Nythän ei ole kyse laittomasta lakosta paperimiesten kohdalla, vaan siellä on sopimukseton tila, ja silloin siellä voivat niin työnantaja kuin työntekijätkin operoida ja viedä asioitaan eteenpäin. Se on ihan normaalia toimintaa. Täällä ed. Sasi totesi, että pitäisi kysyä sopimusyhteiskunnan perään. Tässä sitä voisi nimenomaan kysyä. Paperiteollisuuden työnantajaliitto ilmoitti, ettei ole mukana tupossa, vaan jää siitä pois tilanteessa, missä paperiteollisuus on saanut vuosia miljardeja ja kymmeniä miljardeja ja, niin kuin täällä todettiin, jopa satoja miljardeja voittoja, ja kyllä tässä voisi kysyä, minkä takia jäätiin tuposta ulos. Syynä oli se, että haettiin niin sanotusti verta nenästä vaatimalla kaksi uutta karenssipäivää sairauspoissaoloihin ja sitten nämä juhannuksen ja joulun käynnit. Tämä tapahtui alalla, jossa on erittäin pienet palkkamenot siihen alan liikevaihtoon nähden. Taitaa Suomessa olla kannattavin ala ja palkkamenot tehtaissa pienimpiä, niin että sen puoleen ei olisi mitään syytä ollut lähteä tälle linjalle. Täällä ed. Sasi vetosi Paperiliittoon, että se pitäisi nyt pistää aisoihin. Minun mielestäni olisi pitänyt kyllä metsätyönantajaliittoonkin vedota. Tämä kertoo jo siitä, mitä vastaan tällainen lakialoite on tehty. Minä tämän tulkitsen niin, että se paperimiesten lakko vaan murretaan tällä, näin ajoitettiin. Täällähän on kokoomuksen taholta kerrottukin, että Paperin lakot ovat laittomia.

Samaten vähän kiusaa se, että täällä rinnastetaan sairaanhoitajien palkkoja ja paperimiesten palkkoja. Ne ovat kaksi eri liittoa ja keskusjärjestöä. Näköjään eivät sairaanhoitajien keskusjärjestö ja liitot ole pystyneet heidän palkkojaan nostamaan. Itse olen ollut kahdeksan vuotta SAK:n valtuustossa enkä ole siellä yhtään puheenvuoroa kuullut, että joku olisi vastustanut sairaanhoitajien palkankorotusta. Toivotaan, että sairaanhoitajat tulisivat SAK:n jäseniksi, niin voitaisiin hoitaa heidän palkkansa kuntoon, kun Akava ja STTK eivät siihen pysty. Nythän ovat jo lentoemännät tulleet ja osa poliiseista siirtynyt SAK:n ammattiliittoihin, kun he huomaavat, että kokoomusjohtoinen Akava ei pysty heidän palkkojaan korjaamaan. Kyllä minun mielestäni tällaiset lakialoitteet ovat saivartelua. Tämmöisiä ei olisi pitänyt tehdä.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Olen ensinnäkin aivan samaa mieltä ed. Kankaan kanssa siitä, että tämä on saivartelua. Tässä ovat tavoitteena aivan muut asiat kuin ed. Zyskowicz tässä lakialoitteessa tuo esille. Kysymys kuuluu nyt ed. Sasille, ed. Satoselle ja muille kokoomuslaisille: Mitä te olisitte tehneet, jos työantaja olisi lopettanut palkanmaksun? Olisitteko te tavalla tai toisella reagoineet siihen? Aivan niin kuin ed. Tennilä sanoi, niin kyllä minusta suuri kysymys on, pitäisikö avustuksen yleensä olla veronalaista tuloa, mitkä avustukset ovat veronalaista tuloa. Minusta tätäkään ei ole loppuun asti mietitty, koska kysymys on ollut siitä, että on haluttu tämä lakko-oikeus tuoda esille ja saatu sitten tällainen porsaanreikä, katsotaan, että tuloverolakia muuttamalla päästään tähän kiinni.

Kun täällä ed. Satonen, puhemies, totesi myöskin, että olin puhunut työnantajista, haluan nyt todeta — siihen myöskin täällä viitattiin, ed. Satonen ei ilmeisesti seuraa tätä työmarkkinakeskustelua — että nimenomaan paperialan työnantajat halusivat, että ei mennä tupoon, halusivat nyt murtaa Paperiliiton kautta eräillä muutosesityksillä, jotka täällä ovat tulleet esille, työnantajatupoa. Tietysti työntekijöillä oli mahdoton tilanne, jos työnantaja ei sitä halua.

Puhemies! Lopuksi tuntui vähän pateettiselta, kun ed. Sasi taitavana poliitikkona sinänsä vetosi Paperiliittoon: "älkää tuhotko hyvinvointiyhteiskuntaa". Ed. Sasi, eikö olisi parasta tehdä nyt paperityönantajalle tämä vetoomus: "älkää tuhotko suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa"? Nyt yritetään ammattiyhdistysliike ja Paperiliitto saada polvilleen, ja, ed. Sasi, kannattaisi vedota nyt työnantajaan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että vedetään tähän keskusteluun ajankohtaiset lakot, ja pidän sitä erittäin valitettavana. Jos tämä lakialoite olisi tehty viime syksynä tai viime keväänä, niin luulenpa, että tällaista keskustelua ei olisi syntynyt kuin nyt on syntynyt. Koko tämä pääviesti unohtuu, että eduskunnalta lähtisi viesti, että eduskunta ei hyväksy laittomia lakkoja, ei pidä hyvinä laittomia lakkoja. Se on se pääviesti.

Mitä tulee tuohon verotukseen, niin kyllähän suunta on ollut hyvin selkeä, että lähes kaikki tulot, ovatpa ne sitten olleet avustuksen, stipendin tai palkan muodossa, ovat tulleet enemmän tai vähemmän veronalaiseksi tuloksi. En muista muuta kuin äitiysavustuksen. Se lienee verovapaa ja toimeentulotuki on verovapaa, mutta kyllä kaikki päivärahat ... (Ed. Elo: Päivärahat eivät ole avustuksia!) — Minä puhuin päivärahoista ja avustuksista. — Hyvin vähän on enää verovapaita tuloja. Silloin kun avustukset tai tulot muutetaan veronalaisiksi, niitä myöskin korotetaan huomattavasti, niin kuin tehtiin silloin, kun nämä muutettiin veronalaisiksi tuloiksi.

Kimmo Sasi /kok:

Puhemies! Tässä konfliktissa tilanne on ollut se, että työantajat ovat halunneet pitää koneet käynnissä ja maksaa palkkaa. Mitä on tapahtunut sen jälkeen, kun Paperiliitto päätti ylityökiellosta? Tapahtui se, että tietyissä tehtaissa joku henkilö sairastui. Otetaan Oulun tapaus. Työnantaja on sanonut, että joku on sairastunut, ylityökielto, pidetään koneita käynnissä, löydetään joku muu henkilö muualta kuin Paperiliitosta tai pidetään hieman pienemmällä 149 hengen miehityksellä 150:n sijasta kone käynnissä. Tällöin työnantajan direktioikeuden määräysvallan vastaisesti työntekijät ajavat koneen alas, lopettavat työnteon vastoin sitä, mitä työnantaja haluaa. Työnantaja haluaa maksaa palkkaa. Tästä se konflikti syntyy. Sen jälkeen kun koneita ajetaan alas, työnantaja kysyy, miksi me maksamme palkkaa, jos koneet eivät pyöri, vaikka me haluaisimme pyörittää niitä. On selvää, että kun työtä ei tehdä, ei myöskään palkkaa makseta. Täytyy sanoa, että on valitettavaa, että tähän on menty. Olisi parempi, että ne koneet pidettäisiin siellä käynnissä vaikka niillä 149 miehellä 150:n asemesta, jos tilanne on välttämätön.

Mikä on myöskin tärkeätä, kuten ed. Kuoppa totesi: jos Paperiliitto on sitä mieltä, että laittomista lakoista ei makseta päivärahaa, niin tämähän vastaa juuri moraaliltaan ed. Zyskowiczin aloitetta. Se on Paperiliiton suora tuki ed. Zyskowiczin aloitteelle, ja teidän pitäisi innokkaasti tukea ed. Zyskowiczin aloitetta.

Mitä tulee kansainväliseen solidaarisuuteen, niin ed. Tennilän pitäisi tuntea tämä käsite hyvin. Euroopassa sairaanhoitajan palkka on Suomessa yksi kolmasosa siitä, mikä se on tuolla kontinentilla. Paperityömiehen palkka Suomessa on Euroopan korkein. Eikö tehtäisi vähän semmoista työtä, että sairaanhoitaja saisi saman palkan kuin muuallakin Euroopassa ja paperityömieskin saisi saman palkan kuin muualla Euroopassa? Eikö se ole sitä kansainvälistä solidaarisuutta, mitä te olette aina ajaneet? Emmekö me kaikki voisi tehdä työtä tämän puolesta?

Puhemies! Jos saan tulla vielä jatkamaan. — Mitä tulee kysymykseen avustuksesta, pitää tehdä selkeä ero siinä, mikä on avustus ja mikä on työtuloa korvaava tulo. Lakkoavustus on työtuloa korvaavaa tuloa. Se on sitä samalla tavalla kuin muun muassa työttömyyskorvaus, oli kyse sitten peruspäivärahasta tai ansiosidonnaisesta päivärahasta. Sillä korvataan työtuloa, ja se on mitä luonnollisinta työtuloa ja veronalaista tuloa. Mitä avustus on? Voidaan sanoa, että avustuksia ei juurikaan ole. Se on tilapäinen, yksittäisessä tilanteessa annettava hätäapu, mutta tässä ei siitä välttämättä mielestäni missään tapauksessa ole kyse. Tietysti silloinhan lähtökohta on se, että jos saadaan avustusta, niin ei ole niin, että sitä on maksettu johonkin rahastoon, josta sitten saadaan raha takaisin. Ei se ole mikään avustus enää. Jos se on todellinen avustus, silloin ammattiyhdistysjäsenmaksun verovapaus poistetaan kokonaisuudessaan. Kun poistatte ensin ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden, niin sen jälkeen, jos sieltä annetaan rahaa, sitä voitaisiin ehkä pitää avustuksena, mutta silloinkin, muistakaa, sen pitää kuulua lahjaverotuksen piiriin, jos mennään yleisten verotuksellisten säännösten mukaisesti. (Ed. Elo: Se on avustus kuitenkin!) — Kyllä, jos poistetaan ay-jäsenmaksun vähennyskelpoisuus, silloin sitä voidaan puolustaa avustuksena. Jokin ulkopuolinen taho antaa avustuksen. Kun tämän hoidatte ensin, niin mielestäni silloin tämä avustuskategorisointi käy erittäin hyvin.

Mitä sitten tulee laittomuuteen, kyse ei ole siitä, että silloin, kun ollaan sopimuksettomassa tilassa, ei työntekoa voitaisi lopettaa. Kyllä. Mutta meillä on säännökset siitä, että ilmoitus työnteon keskeyttämisestä ja lopettamisesta pitää tehdä kaksi viikkoa ennen. Tätä selkeää säännöstä jatkuvasti rikotaan. Siitä aiheutuu se, että nämä lakot ovat laittomia. Kyse on siitä, että sopimusyhteiskunnassa kaikilla pitää olla tilaisuus varautua siihen muutokseen ja käydä neuvotteluja. Siitä syystä on tärkeätä, että tästä kahden viikon säännöstä pidetään ehdottomasti kiinni ja että sitä ei pidetä pilkkana. Siitä syystä on tärkeätä, että ed. Zyskowiczin aloitetta tulkitaan myöskin sillä tavalla, että jos tätä työlainsäädännön säännöstä rikotaan, niin myöskin sellainen lakko on laiton lakko, niin kuin työtuomioistuin sen tuomitsee, niin kuin viime syksynä Helsingin bussilakossa näimme, monta kertaa tuomittiin. Siitä syystä on tärkeätä ja mielestäni olisi hyvä, kun täällä eduskunnassakin on kiistaa, kuten ed. Zyskowicz sanoi, että vietäisiin työtuomioistuimeen nämä työn keskeyttämiset ja katsottaisiin, ovatko ne laittomia lakkoja. Sen jälkeen tiedettäisiin ja voitaisiin tehdä sillä tavalla, että takautuvasti sovellettaisiin juuri näihin tilanteisiin, kun eduskunta pyytää sitten, että katsotaan näitten lakkojen laittomuus, kysymys siitä, onko korvauksena saatu lakkoavustus verovapaata vai eikö ole.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Olen todella vakavissani siinä, että nyt olemme siinä tilanteessa, jossa joudutaan pohtimaan sitä, millä volyymillä Suomessa puunjalostusteollisuus, paperiteollisuus jatkaa jatkossa. On todennäköistä, että tänne ei tehdä enää yhtään uutta tehdasta. Kysymys on nyt siitä, tehdäänkö sellaiset korvausinvestoinnit, joilla voidaan näitten tehtaitten tehokkuutta vielä kasvattaa ja tuotantoa pitää yllä. Sanon: Ei ole kauhean suuri temppu siirtää se tuotantokapasiteetti, mikä meillä on Imatralla tällä hetkellä, rajan toiselle puolelle. Siellä on raaka-ainevarat, raaka-aineet ovat paljon halvempia, tuotantokustannukset olennaisesti alhaisempia, aika optimaalinen tuotantopaikka, ja se edistäisi myöskin Suomen ja Venäjän kansojen yhteisymmärrystä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Vähän samalla tavalla kuin ed. Kallista minuakin kyllä häiritsee se, että tämä keskustelu pyörii lähes kokonaan tämän paperiteollisuuden akuutin tilanteen ympärillä, kun ainakaan itse omassa puheenvuorossani, toisin kuin ed. Elo on kuullut, en ole kyllä maininnut mitään muuta koko paperiteollisuuden asiasta kuin sen, että yhdyn siihen paperiteollisuuden kilpailutilanneanalyysiin, jonka ed. Sasi on täällä kahteen kertaan tuonut esille. Sen sijaan koko oma puheenvuoroni lähti siitä, että en hyväksy sitä, että AKT laittomilla lakoilla saa korkeammat palkankorotukset kuin saavat ne, jotka menevät tupoon mukaan. Se on täysin kohtuutonta. Tätä tapahtuu jatkuvasti. Samaan aikaan AKT aiheuttaa päivässä jopa 100 miljoonan euron vahingot suurimmillaan, koska koko teollisuus, ei pelkästään paperi- vaan kaikki muukin teollisuus, pysähtyi, kun AKT oli viimeksi laittomassa lakossa. Tämä tilanne uhkaa jatkossakin.

Olisi korkea aika, että tehtäisiin hallituksen taholta jotain sen asian eteen, että näistä laittomista lakoista päästäisiin eroon. Sieltä voi ottaa esille vaikka jättämäni lakialoitteen, jossa on työtuomioistuimessa laittomaksi lakoksi todetun lakon jälkeen, kun se on todettu siellä laittomaksi, 24 tuntia aikaa palata töihin tai sen jälkeen vahingonkorvausvaatimukset ovat oikeutettuja. Tämä on yksi keino, joka on käytössä Ruotsissa, Tanskassa, meihin rinnastettavissa valtioissa. Se on yksi keino tähän asiaan puuttua, ja tähän pitää puuttua.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun nyt näkyy olevan niin, että tämän paperin, jolle tämä aloite on painettu, syntyhistoria täytyy käydä tässä läpi, arvoisa puhemies, täytyy korjata nyt ed. Sasin ja ed. Satosen tietoja todella perusteellisesti.

Ensinnäkään tällä hetkellä paperiteollisuutemme volyymi ei olisi lainkaan mahdollista, jos 16—17 prosenttia käytetystä puusta ei tuotaisi ulkomailta, siis toisin sanoen meillä on jo nyt kotimaisiin puuvaroihin nähden ylikapasiteettia. Ei siinä tilanteessa varmaan kukaan rakenna mitään lisää, ei todellakaan tänne.

Toinen periaate, ed. Vielma, mikä on täällä, on se, että paperiteollisuus, ja selluteollisuus siinä ohella, tietysti on siellä, missä on raaka-aine, koska energia tulee arvokkaammaksi ja arvokkaammaksi, elikkä täytyy jaloste tehdä mahdollisimman lähellä niitä raaka-ainevaroja. Tästähän on kysymys. Kun se meillä on hoidettu kunnolla, kun ed. Satonen juuri kertoi sen, kuinka valtava määrä vuorokaudessa muka menetetään rahaa, niin miksei siitä muutamasta karenssipäivästä kannata maksaa palkkaa? Tämä yhtälö ei mene kaaliin ollenkaan, ei alkuunkaan.

Erinomaisen hyvä olisi, ed. Zyskowicz, jos olisitte käyttänyt äskeisen paikalta käyttämänne puheenvuoron tämän yhteisen lakialoitteemme esittelypuheenvuorona. Se olisi ollut erinomaisen asiallinen ja hyvä. Siitähän tässä on kysymys. Nyt me keskustelemme ihan paljosta muusta, mutta se on pakko sen takia, ettei jää väärää käsitystä tästä asiasta.

Edelleen Kansallisen Kokoomuksen edustajien kannattaisi miettiä, samanaikaisesti kun puhuu tähän tyyliin, kun hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta on teidän mielestänne ja erikoisesti ed. Sasin mielestä kysymys, eikö kannattaisi panna harmaa ja musta talous kuriin. Sieltä tulisi 2,5 miljardia euroa vuodessa lisätuloja pitämään yllä tätä hyvinvointiyhteiskuntaa. Kun teette sieltä aloitteita, niin minä laitan jälleen nimeni alle, että harmaa talous ja musta talous kuriin, ja silloin päästäisiin eteenpäin. Ed. Sasilla on tapana historia kirjoittaa kiinalaiseen tapaan uusiksi aina joka viikko, ja se on semmoinen aika jännä politiikka.

Samalla totean vielä tästä työmarkkinapolitiikasta muutoin, mikä liittyy näihin lakkoasioihin myöskin, että täällä vedotaan tähän sairaanhoitajien tilanteeseen. Minä olin 12 vuotta kuntatyönantajan valtuuskunnan jäsen, yksi niistä yhdestätoista, ja siinä oli hyvin havainnollista katsoa sitä, minkälaista politiikkaa sitten harjoitetaan oman jäsenkunnan hyväksi. Me työnantajapuolella junailimme tupoon eräällä tavalla ujutettuna ratkaisun, jolla pystytään sairaanhoitajien palkkoja nostamaan. Tehyläinen, kokoomuslainen puheenjohtaja oli täysin avuton tässä hommassa.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Kahden vuoden kokemuksella on ilo todeta, että meillä on myös vasen laita, ja se vasen laita herää näköjään tällaisen asian yhteydessä, tosin näyttää hyvin kapealta.

Mutta ed. Zyskowiczin aloite on mielestäni hyvä. Ei voi olla oikein, että laittoman lakon aikana saatu avustus on verovapaata. Se on mielestäni ihan jo pelkästään oikeudenmukaisuusperiaate ja moraalinen periaate, että tällainen ei voi olla verovapaata. Ei ole yleensäkään oikein, että laittomia lakkoja järjestetään ja vielä tällaisessa tapauksessa verovapaudella valtiovallan suojeluksessa tuetaan, niin kuin täällä tämän lakialoitteen perusteluissa todetaan.

Esimerkiksi kuluvana keväänä — täällä on puhuttu järjestetyistä lakoista — näillä lakoillahan vaarannettiin koko maan hyvinvointi. Jokainen tietää, mitä merkitsi AKT:n lakko viennille päivässä: satoja miljoonia markkoja pahimmillaan. Merkille on pantava, että tänä keväänä lakkoilevien ryhmien ansiotaso on erittäin hyvä: 45 000—50 000 euroa vuodessa. AKT:läisten palkkataso oli 50 000 euroa vuodessa, ja Jyväskylässä ovensa sulkeneen Kankaan paperitehtaan työläisten keskiansio 45 000 euroa vuodessa. Kun täällä ed. Kangas jyväskyläläisenä, entisenä Schaumannin kunnioitettuna työntekijänä otti esille sairaanhoitajien palkkatason, niin nämä kertomani luvut ovat vähintään kaksinkertaisia sairaanhoitajien palkkatasoon verrattuna. Tiedän, mistä puhun, koska olen 40 vuotta nähnyt sairaanhoitajan verotulot vuodessa.

Mielestäni on selvä tosiasia se, että vaikka täällä vasen laita ryhtinsä oikaisee tällaisen asian yhteydessä, niin tosiasiallisesti ay-liike on sisäisesti täysin epäsolidaarinen järjestö tänä päivänä, enkä ihmettele ollenkaan sitä, vaikka jonain päivänä ay-liike olisi uuden hajaannuksen edessä. Jos on toiminta niin räikeän yksipuolista kuin se on nyt, tiettyjen pienien avainryhmien, hyvin palkattujen avainryhmien, etujen ajamista, johon ei saisi millään lailla puuttua, niin kuin tämän aloitteen käsittely mielestäni kertoo, niin kun kentältä kuulee puheita ay-liikkeen piirissä olevilta henkilöiltä, eivät he ole keskimäärin samaa mieltä kuin täällä nyt vasemman laidan puhujat ovat tänä päivänä olleet. Siellä on todella tyytymätöntä porukkaa, ja minä vaan kysyn, milloin te puhutte näiden ihmisten puolesta.

Minusta oli aivan oikein ed. Kimmo Sasilta, kun hän vetosi, että tämän tyyppisillä lakoilla, joissa pelataan Suomen hyvinvoinnilla — Suomi elää metsäteollisuudesta, metsästä ja siihen liittyvästä paperikone- ja koneteollisuudesta — sahataan omaa oksaa. Ne, jotka järjestävät laittomia lakkoja, pysäyttävät suomalaista elinkeinoelämää, joka riippuu metsästä ja metsäteollisuudesta, vaarantavat omia työpaikkojansa. Aivan varmaa on se, että kun kilpailu kiristyy siitä, missä näitä tehtaita on, tuleeko niitä lisää vai ei, saneerataanko niitä Suomessa vai ei, niin saattaa olla sellainen uhkapäivä edessä, että Paperiliiton puitteissa lakkoilevat henkilöt toteavat, että tuli tehtyä väärää toimintaa, tuli sahattua omaa oksaa. Toivoisin, että ymmärrettäisiin nyt kaiken kaikkiaan tämä suurempi kysymys tässä asiassa. Kuten sanottu, tämä on markkamääräisesti pieni asia, mutta tämä on periaatteellisesti erittäin suuri asia, tämä ed. Zyskowiczin tekemä lakialoite.

Ed. Jari Leppä merkitään läsnä olevaksi.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ensinnäkin haluan todeta, kun ed. Sasi sanoi, että 149 miestä oli Stora Enson tehtailla töissä, että täytyy muistaa, että he eivät olleet siellä töissä, vaan siellä on joku vuoro ja jollakin koneella, esimerkiksi paperikoneella, saattaa olla neljä tai viisi miestä korkeintaan vuoroa kohti töissä. Sitten jos esimerkiksi koneenhoitaja puuttuu, niin se on sama kuin jos yleensä autonkuljettajakin puuttuu: ei sillä autolla ajeta. Se auto kyllä sitten seisoo. Ja toinen esimerkki voimalaitostyöntekijät, joista otin täällä jo aikaisemmin esimerkin: jos sieltä puuttuu, niin kyllä minä sanon, että siinä on semmoiset riskit, että ei niitä voimalaitoksia kyllä käytetä, jos ei siellä ole asianmukaisesti koulutetut ja hommansa osaavat henkilöt töissä. Siihen aikaan, kun minä olin paperiteollisuudessa, oli ehdoton edellytys, että koneet ajetaan turvallisesti alas, ettei satu isompia vahinkoja, ei tule taloudellisia vahinkoja eikä aineellisia vahinkoja. Koneet ajetaan alas. Se oli se normaali menettely. Kun työnantaja lopettaa palkanmaksun, kuten aikaisemmin totesin jo, silloin ei kyllä yleensä töihin tulla.

Sitten: Kun täällä on verrattu paperityöläisten ja sairaanhoitajien palkkoja, niin onhan tämä nyt satua puhua, että jos paperityöläiset olisivat tyytyneet tupoon — niin kuin ilmeisesti oli puhetta — niin se jollain tavalla veisi sairaanhoitajien palkankorotusmahdollisuudet, tai että jos paperityöläiset luopuvat palkankorotuksista, niin sairaanhoitajat hyötyisivät siitä senttiäkään. Paperikeisarit eivät siirrä yhtään senttiä sairaanhoitajille, jos he säästävät paperityöläisten palkoista. Tämähän on aivan päivänselvä asia. Vain sitä kautta, että paperityöläiset saavat kunnon palkankorotuksen ja maksavat verot, voi yhteiskunta maksaa myöskin sairaanhoitajien palkat.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Vielmalle sanoisin, että hänellä ei nyt oikein muisti pelaa, kun hän syytti, että ay-liike vie Suomea turmioon. 90-luvun lamasta noustiin sen ansiosta, että ay-liike teki tupoja ja oli solidaarinen ja tyytyi paljon pienempiin palkankorotuksiin kuin monetkin alat. Muun muassa paperiala olisi voinut mitata suurempia korotuksia. Kyllä Suomen ay-liike on pelastanut Suomen lamasta.

Niin kuin täällä ed. Pulliainen totesi, täällä eivät paperiteollisuus ja metsäteollisuus investoi. Täällä on jo liikaa tehtaita. Muistan, kun jo kymmenen vuotta sitten Gay Ehrnrooth totesi henkilöstöpalaverissa, että mennään Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan, Suomen ja Euroopan markkinat ovat täyttyneet. Eli tästä nyt on aika turha puhua.

Mutta ihmetyttää, että ed. Sasi on viemässä suomalaista metsäteollisuutta Venäjälle ja sanoo, että siellä on halpa energia ja halpa työvoima, että menkää sinne ja lopettakaa Suomesta tehtaat. Se on outoa puhetta.

Siivoojien palkasta muistan, että kun olin luottamusmiehenä, niin pääluottamusmiehet usein siivoojien palkoista neuvottelivat ja koettivat niitä nostaa. Pääluottamusmiehet olivat yleensä perälautana pienipalkkaisille ihmisille; työnantaja huolehti suuripalkkaisista. Siellä oli usein kokoomuslainen tehtaanjohtaja, joka kertoi, että siivoojille ei anneta korotuksia, vaan he ovat näillä palkoilla. Jouduttiin jopa laittomia lakkoja käyttämään, että saatiin siivoojille palkkoja nostettua.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Arvostamani ed. Kangas puhuu kovin muunnettua tekstiä ja on huonomuistinen. Jos ammattiyhdistysliike oli nostamassa Suomea lamasta, niin se myöskin sen sinne ajoi. Vuonna 91 syksyllä, kun Sorsan sopimusta neuvoteltiin, vasemmisto ja ammattiyhdistysliike kaatoivat sen ja ajoivat Suomen sen syvyiseen lamaan kuin se meni. (Ed. Pulliainen: Höpö höpö!) Jos Sorsan sopimus olisi hyväksytty, niin puolta pienemmillä vahingoilla olisi selvitty.

Herra puhemies! Mitä tähän aloitteeseen tulee, niin ed. Zyskowicz on tehnyt erinomaisen hyvän aloitteen. Tämä on valtiontaloudellisesti pieni, mutta symbolisesti erinomaisen hyvä. Ja kun täällä on syntynyt tämmöinen keskustelu kuin nyt on syntynyt, niin kyllä tällä tätä yhteiskuntaa eteenpäin viedään.

Toivon, että tämä herättää myöskin yhteiskunnan syvissä riveissä semmoisia oikeita tuntoja siitä, mistä nyt on kysymys. Toivoisin, että tähän tulisi jatkoksi sellainen, mikä sattuu käydyn keskustelun perusteella myöskin säestykseksi ja tarpeeksi, elikkä näitten lakkokenraaleitten, ammattiyhdistysjohtajien, henkilökohtainen rajaton vastuu pitää panna laittomien lakkojen perään. Silloin tämä yhteiskunta alkaa vähän paremmin voida ja terveemmäksi tulee.

Jere Lahti /kok:

Herra puhemies! Täällä puhutaan palkoista, rahasta, irrallisena tekijänä. Mistä se raha tulee, jolla ne palkat maksetaan? Se tulee tuottavasta työstä.

Minä ihmettelen, että täällä viisaat edustajat takertuvat tähän hetkeen, tuijottavat peruutuspeiliin, olosuhteisiin, joissa aikanaan näitä sopimuksia on tehty niillä edellytyksillä, joilla on voitu tehdä. Te pystytte siirtämään itsenne ajassa varmasti vuosien 2010—2015 tilanteeseen ja näkemään, mikä Suomi on silloin, kuinka kilpailukykyinen se eri toimialoiltaan on, minkälainen väestö meillä täällä on. Helpottaisi nyt suunnattomasti, kun keskityttäisiin siihen, miten tämä kansakunta menestyy kansainvälisessä kilpailussa ja minkälaisia sopimuksia sen on järkevää tehdä, jotta ihmiset voidaan pitää töissä ja hyvinvointia yllä.

Ed. Zyskowiczin tekemä aloite on todella erinomainen. Mielestäni se on vielä lievä. Silloin kun tehdään laittomia, siitä tulisi seurata jokin sanktio, myöskin vahingonkorvaus niille, joita se vahinko kohtaa. On ikävää, että joudutaan menemään tällaiselle linjalle asiassa, jossa jokainen haluaa varmasti toisensa parasta ja ennen kaikkea Suomen menestyvän. Minusta näistä keskusteluista pitäisi päästä nopeasti siirtymään keskusteluihin, joilla me turvaamme ja takaamme Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyisyyden.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Todella mielenkiinnolla olen seurannut tätä keskustelua ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että ed. Zyskowiczin aloite on hyvä. Jos tehdään laittomuuksia, niin siitä pitää seurata sanktio myöskin, ja jos ryhdytään laittomaan lakkoon, sanktion pitää myöskin tässä yhteiskunnassa olla sen kaltainen, että se tuntuu jossakin, eikä niin, että pelkästään taputellaan ja hymähdellään.

Todella, kuten ed. Lahti sanoi puheenvuorossaan, kyse on Suomen kilpailukyvystä, kyse on Suomen tulevaisuudesta, millä tavalla Oy Suomi Ab tulevaisuudessa pärjää. Sitä kautta, että meillä paperiteollisuus vie ulos, meillä paperiteollisuus pärjää, metsäteollisuus pärjää, me saamme verotuloja tähän yhteiskuntaan. Tosiasia on se, että jos ei tälle asialle pikkuhiljaa tehdä jotakin, niin tämä yhteiskunta menee, voi sanoa, 140:ää päin seinää. Jatkuvasti meillä työttömyys lisääntyy. Ainoa hallitusohjelmassa oleva konkreettinen tavoite on 100 000 uutta työpaikkaa. Missä tällä hetkellä ollaan menossa?

Toinen asia, mikä on aivan täydellinen totuus, on se, että kyllähän ay-liikkeen pitää myöskin solidaarisesti kantaa vastuunsa yhteiskunnasta. Kyllä tässä eittämättä tulee semmoinen kuva, että tässä eletään ikään kuin ennen vanhaan. Tosiasia on se, että eurossa meillä ei ole mahdollisuutta devalvoida. Sitten jos mietitään sitä esimerkiksi ay-liikkeen osalta, niin kyllä tässä täytyy miettiä todellisuudessa, onko niin, että ajatusmaailma on se, että kun toimitsijoille palkka virtaa, kun porukka maksaa jäsenmaksunsa, niin kaikki on sitä myöten kunnossa. Eihän asia näin voi olla.

Mitä tulee sairaanhoitajiin, niin olen nostanut esille myöskin poliisien palkkatason tänä päivänä. Eihän se ole tästä päivästä, jos verrataan esimerkiksi paperityöväen palkkoihin tänä päivänä. Tosiasia on se, mitä ed. Kuoppa sanoi, että sitä kautta tulee verokohtaanto yhteiskuntaan ja sitä kautta maksetaan sitten myöskin muita palkkoja, mutta tosiasia on myöskin se, että tänä päivänä metsäteollisuus 3,5 miljardin euron investoinneista investoi 1,5 miljardia euroa ulos.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä aloitteessa esitetään siis sitä, että laittomien lakkojen johdosta saatu lakkoavustus olisi veronalaista tuloa eikä verovapaata kuten nyt. Sanoin jo keskustelun alussa, että en usko, että järkevin perustein kukaan voisi tätä sinänsä pientä mutta periaatteellisesti tärkeätä uudistusta vastustaa. Eipä sitä ole täällä keskustelussa kovin paljoa yritettykään eli ole yritettykään perustella, minkä vuoksi tämä uudistus olisi huono tai ei olisi paikallaan.

Ed. Tennilä ilmeisesti ainoana yritti, ja hänen argumenttinsa kulki kai siihen suuntaan, että kun EU:n ruoka-avustuksetkaan eivät ole veronalaisia, niin miksi lakkoavustus laittoman lakon ajaltakaan olisi. Ed. Tennilän vastaus ja perustelu oli sellainen, mistä juristit sanovat, että kelvoton yritys, eli hänen argumenttinsa ei tässä lainkaan toimi. Päinvastoin tilannehan on se, että suurin osa kaikista avustuksista, siis työttömyysturva, sairausvakuutusturva, asumistuki ja monet muut, ovat veronalaista tuloa. (Ed. Elo: Nehän eivät ole avustusten nimellä!) Ne ovat sosiaalisia tulonsiirtoja; tämä taas on palkan sijaan tuleva korvaus, kuten on työttömyyskorvauskin kyllä. Tämän vertaaminen johonkin EU:n ruoka-avustukseen ei todellakaan ole paikallaan. Eli pääsääntöhän sinänsä olisi se, että lakkoavustukset olisivat veronalaisia, mutta siinä on poikkeus, ja se on se, että ne ovat verovapaita, ja siitä taas haluaisin sulkea ulos laittoman lakon aikaisen lakkoavustuksen. Toivottavasti valtiovarainvaliokunta ottaa tämän käsittelyyn ja antaa täältä eduskunnasta tämän viestin laittomia lakkoja vastaan.

Lopuksi, herra puhemies, puutun vielä siihen, että hallitus on ilmoittanut, että se ei puutu laittomiin lakkoihin, ja kun täällä on hallituksen etulinjan miehiä: edustajat Oinonen, Alatalo, Ahonen ja Seppo Lahtela, paikalla, niin ehkä he hallituksen puolesta vastaavat, kun ministeri Kalliomäki ei vastaa.

Mikko Elo /sd:

Herra puhemies! Yritän parissa minuutissa oikoa niitä vääriä käsityksiä, joita erityisesti kokoomuslaiset ovat täällä viljelleet.

Mitä, ed. Zyskowicz, tulee ensinnäkin tähän käsitteeseen avustus, niin te ette ole maininnut yhtään kohdetta, jossa olisi "avustus", joka olisi veronalaista tuloa. Te olette puhuneet "korvauksista" ja muista. Kun te olette juristi, niin teidän pitäisi olla paljon tarkempi tässä kielenkäytössä. Antaisin anteeksi esimerkiksi poliiseille, jos poliisit puhuisivat tällaista, mutta kun juristi ei pysty yhtään esimerkkiä sanomaan, missä avustukset olisivat verolla, niin se on minun mielestäni kelvoton yritys, josta te äsken moititte ed. Tennilää.

Mitä sitten tulee edustajien Lahti ja Tiura puheenvuoroihin, niin te sanoitte, että ei ole rahaa. Ed. Lahti varmaan ja varmaan ed. Tiurakin seuraa tarkasti talouselämää. Katsokaa yritysten voittojen kehitystä, meidän pääyritystemme voittojen kehitystä, pörssikursseja. Esimerkiksi Helsingin Sanomista tai mistä tahansa, Talouselämästä, voitte katsoa. Katsokaa esimerkiksi kurssit tänä päivänä ja yritysten kurssit viime vuonna samaan aikaan: 30—40 prosentin nousu, yritysten voitoissa 30—40 prosentin nousu keskimäärin. Rahaa tässä maassa kyllä tulee joillekin, mutta ei tule kyllä, ed. Tiura, sairaanhoitajille eikä poliiseille eikä edes opettajillekaan.

Mutta, puhemies, rahaa tässä maassa on, ja talous menee hyvin. Suomeahan käytetään erinomaisena esimerkkinä siitä, minkälainen kilpailukyky meillä on, mutta työnantajat haluavat aina vain lisää. Aina halutaan murtaa sitä suojaa, joka työntekijöillä ja työntekijäjärjestöillä on. Ed. Zyskowicz pyrkii tällä omalla aloitteellaan siihen aivan samaan.

Herra puhemies! Ihan lopuksi korostan vielä sitä, että paperityönantajat eivät halunneet tupoa, ja siitä lähti tämä tilanne kehittymään; tämä on hyvin yksinkertainen selitys. Paperityönantajat haluavat nyt olla kärkijoukossa murtamassa ay-liikkeen voimaa.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Markku Koski.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Pieni korjaus ed. Elolle tai korjaus ja korjaus. Mutta jos te ajattelette sitä alaa, josta tänä päivänä on aika paljon keskusteltu, eli paperialaa ja paperiyhtiöitten ja metsäyhtiöiden pörssikursseja, niin kyllä ne eivät ole nousseet vaan päinvastoin laskeneet, mutta se on sitten toinen asia. (Ed. Elo: Tämän lakkotilanteen takia!) Mutta kiinnitin huomiota siihen, kun korostetaan verotuksen merkitystä: että kun maksetaan enemmän palkkoja, saadaan enemmän veroja jne. Haluan nyt yhdellä esimerkillä osoittaa, miten vaarallinen tuo korkea verotus voi olla.

Jos veroaste on esimerkiksi 50, niin julkinen sektori pystyy palkkaamaan esimerkiksi yhden lääkärin yhden Nokian johtajan palkalla, saa 50 prosenttia, maksaa saman verran lääkärille, saa 50 prosenttia takaisin. Jos veroaste nostetaan 75:een, se varmasti houkuttelee poliitikkoja sen takia, että silloin voitaisiin sillä Nokian johtajan palkalla palkata kolme lääkäriä, ja tämä on erittäin vaarallista, kun miettii, mitä kaikkea verotuloilla saa aikaan. Se houkuttelee helposti nostamaan palkkoja, nostamaan veroja, kun saadaan sen kautta niin paljon hyvää, mutta kyllä se pitkässä juoksussa on äärettömän vaarallinen tie.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Elon puheenvuoron johdosta totean, että itsekin varmasti aiheettomasti lähdin pohdiskelemaan tätä lakkoavustuksen luonnetta suhteessa sosiaalisiin tulonsiirtoihin tai muihin. Tämä vie keskustelua väärille jäljille.

Tässä aloitteessa on kyse siitä, että laittoman lakon ajalta saatava lakkoavustus, kun se on verovapaata tuloa, merkitsee käytännössä yhteiskunnan verotukea laittomalle lakolle ja laittomassa lakossa olevalle henkilölle. Tämä ei voi olla oikein, ja sitä nykyistä olotilaa ei voida järkevästi perustella. Ed. Tennilän pyrkimys perustella, oikeuttaa, nykyinen olotila viittaamalla siihen, että EU:n ruoka-avustuksetkin ovat verovapaita avustuksia, vie keskustelun harhateille. Kysymys yleensä lakkoavustuksen verovapaudesta on veropoliittisesti mielenkiintoinen, mutta tällä aloitteella ei siihen puututa. Tällä aloitteella, ed. Elo, korjataan se nykylainsäädännön ongelma, että yhteiskunta antaa verotukea laittomalle lakolle.

Toinen asia, herra puhemies, mihin vielä halusin palata, on tämä hallituksen ilmoitus, josta Helsingin Sanomien uutinen 22.4.: "Hallitus ei puutu laittomiin lakkoihin." Kysymys kuuluu, miksi ei puutu. Eikö pitäisi puuttua? Hallituspuolueiden edustajat, ketkä ovat paikalla, osoitan kysymyksen suoraan teille: miksi hallitus, jota pönkitätte, ei puutu laittomiin lakkoihin?

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ed. Zyskowicz on nostanut esille näitten laittomien lakkojen johdosta maksetut lakkoavustukset ja niitten verollepanon. On tietysti ihan perusteltua, että lainsäädäntöä tässä talossa korjataan niin, että kansalaiset näkevät ja kokevat lainsäädännön oikeudenmukaisena, ja kyllä tämä varmasti on oikeudenmukaista.

Tässä näyttää olevan ed. Zyskowiczin lisäksi allekirjoittajina edustajia lähes kaikista muistakin eduskuntapuolueista. Ainoastaan vasemmistopuolueista ei näytä olevan yhtään allekirjoittajaa. Olisin kuvitellut ja varsinkin toivonut, että myös vasemmistopuolueitten edustajat olisivat valmiit korjaamaan tämmöisen epäoikeudenmukaisuuden, josta nyt on kyse.

Haluaisin lisäksi korjata tässä keskustelussa ed. Pulliaisen toimesta esiin nostetun asian. Nimittäin ed. Pulliainen totesi, että suomalaisella metsäteollisuudella, erityisesti paperiteollisuudella, on ylikapasiteettia ja tämä ylikapasiteetti on aiheuttanut sen, että Suomeen joudutaan tuomaan paljon puuta, siis että tuontipuu johtuisi ylikapasiteetista. Kyllä asia on niin, että suomalaisella paperiteollisuudella riittäisi kyllä purtavaa ihan suomalaisistakin metsistä kotoisin olevasta puusta, mutta paperiteollisuus ja metsäteollisuus haluavat tuoda tietyistä olennaisista, liiketoimintaan kuuluvista syistä puuta pyöreänä Suomeen, vaikka omista metsistäkin sitä kyllä riittäisi.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Vielä pari kommenttia: Ed. Kallis on aivan oikeassa: kun katsoo tämän päivän Stora Enson ja UPM:n kursseja, ne ovat pudonneet noin 20 prosenttia kuukauden aikana. Mutta voidaan kysyä, ed. Kallis, mistä se johtuu, johtuuko se nimenomaan siitä, että työnantajat nyt uhkailevat toimenpiteillä, joilla pistetään ammattiyhdistysliike polvilleen. Aivan varmasti tällä lakkouhalla on merkitystä näitten pörssiyhtiöitten kursseille. Siitä ed. Kallis on varmasti samaa mieltä? (Ed. Lahti: Tulos on eri kuin kurssi! — Ed. Kallis: Ei ole!)

Mitä tulee sitten laittomiin lakkoihin ja avustusten maksamiseen, niin ed. Kuoppa, joka on parempi asiantuntija kuin minä tässä, on todennut täällä monta kertaa, että laittomista lakoista ay-liike ei maksa avustuksia, joten ed. Zyskowicz on nostanut tämän esille vain sen takia, että asia nyt saadaan jotenkin eduskunnan keskusteluun ja puhutaan laittomista lakoista.

Kun sitten ed. Zyskowicz myös toteaa ja lainaa Helsingin Sanomissa 22. huhtikuuta ollutta uutista "Hallitus ei puutu laittomiin lakkoihin", niin ed. Zyskowicz, tämä on poliittinen kannanotto aivan samalla tavalla kuin teidän aloitteenne on poliittinen kannanotto. Älkää vain sanoko sitä, että se puolueeton eikä lähellä kokoomusta ollenkaan; se on kokoomuslainen kannanotto, johon onnettomasti eräiden muittenkin puolueitten edustajat ovat yhtyneet.

Kun ed. S. Lahtela puhui täällä siitä, että me olemme nyt sitten saamassa pian laman aikaan, samanlaisia merkkejä, ed. Lahtela, silloin kyllä oli tämä vahva markka. Meillähän on valtava vaihtotaseen ylijäämä, onneksi. Meillä oli silloin valtava vaihtotaseen alijäämä ja vahva markka, ja kyllä se oli, ed. Lahtela, jos nyt talousoppia saan teille antaa, se keskeinen syy, minkä takia me lamaan syöksyimme ja todella kovalla vauhdilla.

Mutta, herra puhemies, meillä suuri vaara on nyt, että monien oikeistolaisten ihannemaa Amerikka syöksyy samanlaiseen tilanteeseen dollarin heikentymisen takia ja syöksee koko Euroopan mukanaan. Toivottavasti näin ei käy.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Kallis totesi, että vaaditaan veron nostoa. Sitä ei vaadita, mutta kun kokoomus vaatii, että paperiteollisuuden palkkoja pitäisi laskea alas, se huolestuttaa, millä pystytään sitten maksamaan näitä sairaanhoitajien ja poliisien palkkoja. Se johtaa myös kurimukseen.

Täällä ed. Hemmilä kertoi, että puuta on Suomessakin tarpeeksi. Maa- ja metsätalousvaliokunta viime eduskuntakaudella vieraili Stora Enson vieraana Imatralla, ja siitä mentiin Venäjän Karjalaan katsomaan niitä metsiä, ja silloinen metsäpäällikkö Pölkki kertoi, että Uimaharjun tehtaat ja Kaukopään tehtaat Imatralla joudutaan sulkemaan, jos ei Venäjältä tuoda koivusellua, jota ei Suomesta saa. Eli luulisi ed. Hemmilän, joka on ollut pitkään maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä, tietävän tämän, että Suomesta ei koivua löydy. Meille on hyvä, että meillä on tällainen teollisuus ja saadaan raakapuuta tuolta rajan takaa ja työpaikkoja tänne Suomeen. Se merkitsee satojatuhansia työpaikkoja varsinkin Pohjois-Karjalaan, mihin muutoin on vaikea työpaikkoja saada.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Elolle haluan sen verran kommentoida, että te täällä kiinnitätte huomiota yritysten tuloksiin ja katsotte näitä tuloslukuja ainoastaan. Mutta tämä ei olekaan oikeastaan ihan pelkästään se ongelma, ed. Elo, vaan kannattaisi katsoa vähän sitä, millä tavalla nämä yritykset investoivat ja minne nämä yritykset investoivat tällä hetkellä, koska se on tulevaisuuteen katsomista. Ei kannata katsoa pelkästään peruutuspeiliin näissä asioissa.

Toinen asia sitten: Ed. Kankaalle sen verran, että pitää paikkansa, mitä tuossa esimerkiksi koivusta puhuitte. Siis Suomen menestysstrategiahan on perustunut esimerkiksi metsäteollisuuden osalta viime vuosisadan jälkipuoliskolla nimenomaan tuotannon määrän ja jalostusasteen jatkuvaan nostamiseen. Tällä hetkellä meillä jalostusaste on korkeimmillaan jo Suomessa menossa, ja kasvu voi perustua ainoastaan tähän myöskin tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että siihen pitää myöskin investoida täällä. No, nyt tosiasia on se, että me investoimme ulos jatkuvasti. Siinä tilanteessa onkin hyvä kysyä, mitä tulevaisuuden osalta, ed. Kangas, tullaan tekemään.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiuralle: Olen 35 vuotta ollut metsäteollisuuden palveluksessa ja siellä monet tilannekatsaukset kuunnellut UPM:n piirissä. Niin kuin tuossa aikaisemmin totesin, jo kymmenen vuotta sitten Gay Ehrnrooth, silloinen toimitusjohtaja, kertoi, että Suomen markkinat ovat täynnä; Euroopan markkinoilla on jo paperitehtaita tarpeeksi ja puuta käytetään niin paljon kuin sieltä löytyy; tänne ei voi enää investoida, he menevät Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Eli on turha puhua, että investoinnit menevät. Ne olisivat menneet muutenkin, oli täällä lakkoja tai ei. Tänne ei pysty enää investoimaan, täällä ei ole metsiä, mistä raaka-ainetta ottaa. Nyt on Venäjältä tuotu se 18 miljoonaa kuutiota, ja se on meille hyvä, että sieltä tulee ja saadaan vielä raakapuuta, mutta ei tänne voi metsäteollisuus enää investoida.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Sen verran tarkennuksena tähän asiaan, että te, ed. Kangas, väititte, että täällä salin toisella laidalla yritetään laskea palkkoja. Jos oikein ymmärrän, niin tämmöistä ei ole tapahtunut. Verokohtelun muuttamisesta on tässä aloitteessa kysymys. Mitä tulee siihen, että maan kilpailukyky toimii, niin se tarkoittaa myöskin sitä, että vehkeet pyörivät ja toimivat. Mielestäni ed. Kuoppa perusteli aika hyvin, että jos ei ole koneenhoitaja paikalla ja joku toinenkin paikalla, niin kone on ajettava alas.

Tässä vaan valitettavasti on tullut sellainen käsitys, kun julkista mediaa seuraa, että näillepä ydinhenkilöille, vastuuhenkilöille, on sattunut näitä yhtäkkisiä sairastumisia ja näitä alasajoja on tullut jatkuvasti, uutisoitu jatkuvasti. Kyllä tässä täytyy sanoa, että jos lievästi ilmaisen, niin sanon, että selvästä terroritoiminnasta on myöskin kysymys.

Jere Lahti /kok:

Herra puhemies! Edelleen, kun kuuntelee tätä keskustelua, niin ei voi muuta kuin hämmästellä, että me kaivamme Karjalasta koivua ja puhumme aika laajalti näistä toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä, kun kysymys on yhdestä pienestä, symbolisesta, signaloivasta lakimuutoksesta, elikkä jos työtuomioistuin on todennut työtaistelun laittomaksi, niin avustus on veronalaista tuloa. (Ed. Elo: Se on poliittinen ele!)

Ed. Tiura totesi vastauksessaan ed. Elon käyttämään puheenvuoroon sen keskeisen ongelman, että meillä hyvätuloisetkaan yritykset eivät investoi Suomeen, puhumattakaan, että me saisimme ulkoa kipeästi kaipaamiamme investointeja Suomeen. (Ed. Vielma: Aivan!) Kuinka te voitte kuvitella, että joku järkevä yritys tulee tänne, jossa voidaan laittomilla lakoilla häiritä ja vahingoittaa yrityksen toimintaa, jopa varallisuusarvoisesti?

Nyt pitäisi kiireesti miettiä seuraavaa esitystä, jossa todella laittomuuksiin puututaan sillä tavalla, että niitten aiheuttamat korvaustarpeet tulevat myöskin toteutetuiksi ja saadaan uskottavuus suomalaiseen markkinaan maailmalla palautettua.

Mikko Elo /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä ed. Lahti nyt lähti hakemaan aika kaukaa vettä, lahden toiselta puolelta. Nimittäin kyllähän tosiasia on, että Suomihan on työolosuhteiltaan eräs Euroopan ja maailman vakaimpia maita.

Kyllä esimerkiksi, jos nyt ed. Lahtikin on nähnyt maailmaa saman verran kuin minäkin, hän tietää, että onhan Suomi muuttunut täysin 30—40 viime vuoden aikana. Lakkoherkkyys on selvästi vähentynyt. Minun mielestäni työntekijöillä on oltava oikeus lakkoon silloin, kun he katsovat, että heidän oikeuksiaan ja heidän työehtojaan ollaan polkemassa. (Ed. Tiura: Eihän siitä ole kysymys, mutta ei laittomiin lakkoihin!) Ja ed. Lahti, ei sen takia varmasti ole yhtään investointia jäänyt tekemättä, että Suomi koettaisiin laittomien lakkojen maana. Ei kannata nyt vuorineuvoksenkaan liioitella tämmöisissä asioissa, vaan pysyä hyvin kaidalla polulla, niin kuin ed. Zyskowiczinkin, joka itsekin myöntää, ettei tällä lakialoitteella ole mitään käytännön merkitystä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä tästä kilpailukyvystä. Sehän on monella mittarilla todettu, että Suomi on Euroopan parhaiten menestyvä maa ja yrittäjien on täällä hyvä yrittää. Ne olot on luotu näitten kymmenien vuosien aikana, että näin on. Minä ihmettelen, minkä takia tänne eivät voisi yrittäjät sitten tulla. (Ed. Tiura: Mikseivät tule?) — No joo, se on hyvä kysymys. (Ed. Elo: Tuliko kokoomuksen ollessa hallituksessa?) Ennätysmäärän ihmiset tekevät ylitöitä, joustavat jopa niin, että työuupumus on yksi Suomen keskeisimpiä ongelmia työpaikalla. Joustetaan hyvin paljon työnantajaan ja työhön päin, niin kuin ehkä kuuluukin pitää työpaikastaan kiinni. Ja tänä päivänähän henkilöstö pitää tehtaissa ja työpaikoilla huolta siitä, että tehtaat säilyvät täällä. Omistajat eivät enää sitä huolta niin paljon kanna. Ne menevät sinne, missä on halvimmat palkat. Jos ne olisivat isänmaallisia, ne pitäisivät työpaikat Suomessa.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt kyllä täytyy ihmetellä tätä ed. Kankaan puheenvuoroa siinä mielessä, että eihän tässä nyt kukaan sitä mieltä ole, että tässä jollain tavalla ollaan aliarvioimassa työntekijäpuolen panosta tulevaisuuden rakentajana. Kyllä työmies on palkkansa ansainnut, pitää tismalleen paikkansa, ja ehdottomasti olen sitä mieltä. Mutta nyt on syytä katsoa, jos koska, tulevaisuuteen, eikä pelkästään katsoa sitä peruutuspeiliä. Suomi on kilpailukyvyltään ollut ykkösvaltioita, mutta mitä se on kymmenen vuoden kuluttua? Missä tilanteessa yhteiskuntamme silloin on?

Ed. Elo, ei kannata lähteä salista pois. Kannattaa kuunnella nämä keskustelut. Se on ihan totinen tosi. Kannattaa katsoa vähän niin kuin tulevaisuuteen eikä pelkästään aina miettiä sitä, mitä on aikoinaan tapahtunut. (Ed. Kallis: Vai katsooko ed. Elo, että kansanedustaja on palkkansa ansainnut?)

Keskustelu päättyy.