Täysistunnon pöytäkirja 51/2005 vp

PTK 51/2005 vp

51. TIISTAINA 10. TOUKOKUUTA 2005 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

9) Laki perintö- ja lahjaverolain 11 ja 14 §:n muuttamisesta

 

Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteellani haluan esittää lähiomaisilta perintö- ja lahjaveron poistamista, ei aivan kokonaan, mutta aina niinkin suureen omaisuuteen kuin miljoonan euron omaisuuteen saakka.

Perintö- ja lahjaveron poistamisesta on käyty yhä enemmän keskustelua. Mielestäni tässä pitäisi aloittaa oikean suuntaiset toimet siten, että kohdennettaisiin ensi sijassa ja ensi vaiheessa veronpoistotoimet ensimmäiseen perintöveroluokkaan kuuluville, jossa luokassa perinnönsaaja on perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat ja lapsen tai ottolapsen rintaperillinen, perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus, sekä testamentin saaja.

Näkisin, että tämä ensimmäiseen perintöveroluokkaan kuuluvien ryhmä kokee nykyisen käytännön epäoikeudenmukaiseksi. Perheissä koetaan yhdessä omistettu omaisuus omaksi, ja sitten kuolemantapauksen jälkeen tästä tuleekin aikamoisia perintöveroja, usein sellaisia veroja, että lähiomaiset joutuvat niitten takia harkitsemaan omaisuuden realisointia. Ja täytyy muistaa, että se omaisuus, mikä on perittäväksi tullut, on aikanaan aiempien sukupolvien toimesta enemmän tai vähemmän varhaisessa vaiheessa hankittu, siitä on maksettu tuloverot, edelleen mahdolliset omaisuusverot, kiinteistöverot perinnön luonteesta riippuen. Usein on kyse myös selvästä tuotantopääomasta. Maatalousyrittäjien, maa- ja metsätalousyrittäjien kohdalla on näin ja monien muitten pienyrittäjien kohdalla samalla tavalla.

Perinnönjättäjä on yleensä elänyt järkevää säästäväisyyttä noudattaen, välttänyt tuhlaavaisuutta ja kevytmielistä elämäntyyliä, ja näin ollen on jäänyt sitä perittävää. Minusta tämä on hyvin kannustettavaa yhteiskunnan kannalta, että ihmiset huolehtivat taloudestaan terveellä säästäväisyydellä ja järkevällä taloudenpidolla. Juuri tällä tavallahan yhteiskunta voi toimia, ja se säilyttää silloin luotettavuuden myös tulevaisuuteen. Myöskin veroratkaisuilla tulisi kannustaa sitä, että ihmiset hoitavat varallisuuttaan vastuullisesti ja järkevästi säästäen. Sitkeä työ ja järkevä säästäväisyys, nämä liittyvät toisiinsa, ja niitten tuloksena on tullut perillisille sitä perittävää, josta nyt sitten menee perintövero. Jotkut toiset ovat saattaneet tuhlata eläessään, ja sitten ei perintöveroja kenenkään siitä tarvitse maksaa.

Elikkä minä näkisin kyllä hyvin viisaaksi sen, että meillä käynnistettäisiin toimet jo tällä hallituskaudella, ja arvostan, että herra valtiovarainministeri on myös läsnä tämän aloitteen lähetekeskustelussa, sitä erityisesti arvostan. (Ed. Kallis: Ehkä käyttää puheenvuoron!) Luotan, että meillä on niin hyvä hallitus, että tässä asiassa voitaisiin päästä alkuun, ensiaskeleisiin, vaikka ei ole enää kuin toista vuotta tämän hallituksen elinkaarta (Ed. Kallis: Enintään!) — no, vajaat kaksi — mutta luotan, että tällä ajalla vielä löytyy ratkaisut, että päästään positiiviseen alkuun, sillä perittävä omaisuus on koettu perheyhteydessä, perheessä, kotitaloudessa tai perheyrityksessä, maa- ja metsätalousyrityksessä, jo yhdessä omistetuksi.

Sitten on vielä eräs puoli, minkä pienyrittäjät ovat sanoneet. Helposti käy niin, että ikääntyvä yrittäjä, olkoonpa hän missä yritysmuodossa tahansa, ei enää investoi. Näitä ikääntyviä yrittäjiä suurten ikäluokkien myötä on kovin paljon. Toisin sanoen yritys ei välttämättä ole sitten tulevalle sukupolvelle edes oikein hyvässä kunnossa, kun se tulee perittäväksi, kun ei rohjeta investoida perintöveron takia eikä ole tietoa, löytyykö tälle jatkajaa. Tämä synnyttää työttömyyttä, tämä synnyttää muitakin aluepoliittisia ongelmia, sillä pienyrittäjyyden kautta juuri voitaisiin säilyttää työpaikkoja, joita totisesti tämä aika tarvitsee, työllisyyden nostamista ja työttömyyden vähentämistä.

Toivoisin, että tästä perintöveron poistamisesta käytäisiin vakavaa keskustelua ja päästäisiin alkuun. Aloitteellani olen kiinnittänyt juuri huomiota tähän kipeimmäksi koettuun ongelmaan lähiomaisten, ensimmäiseen perintöveroluokkaan kuuluvien osalta. Muut, toisen ja kolmannen perintöveroluokan, tällä aloitteella jättäisin tässä vaiheessa koskematta. Kun nyt saataisiin lähiomaisten kohdalta tuntemusta asiaan, niin sitten voitaisiin tuotakin erikseen pohtia, mutta epäkohta on juuri tässä lähiomaisten kohdalla kaikkein ongelmallisin. Sitten jos tuota perittävää omaisuutta on poikkeuksellisen paljon, niin alkuvaiheessa myös lähiomaisten kohdalla voisi mennä yli 1 000 001 euron omaisuudesta jo tietyn suuruinen, aloitteessa esitetty perintövero.

Arvoisa puhemies! Toivon nykyhallituksen ryhtyvän toimiin aloitteessa esitettyjen tavoitteitten toteuttamiseksi.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Perintöveron tuottohan on valtiolle puoli miljardia euroa eli hyvin merkittävä. Kokonaan tuota veroa ei voitane poistaa näin ollen. Sen sijaan jos perintönä on vain koti ja perinnönsaajina ovat puoliso ja aivan lähisukulaiset eli oma perhe tai vanhemmat, näissä tapauksissa perintö- ja lahjaveroa voitaisiin ainakin laskea, ellei poistaa kokonaan. Koti, josta on veroja maksettu jo moneen kertaan, on monelle turhan kallis asia. Moni mökin poika ja tyttö ei pysty lunastamaan omaa syntymäkotiansa, jos palkkatulot eivät ole riittävän suuret.

Sittenhän tässä puhutaan myös siitä, pitäisikö perintövero poistaa kokonaan alle miljoonan euron omaisuuden kohdalla. Minun mielestäni tätä rajaa on kyllä tarkkaan mietittävä. Se ei ole ihan näin helposti määriteltävissä. Myös verottajan tulkintatapojen suuri vaihtelu on ongelma, kun perinnön arvolisää määritellään. Tästä on sellaisia kokemuksia, että sitä on tulkittu hyvin monella tavalla. Elikkä kaiken kaikkiaan minusta tässä ed. Oinosen aloitteessa on paljon hyvää ja kannatettavaa. Toivottavasti myös hallitus tekisi esityksen perintöveron entraamiseksi — jos ei tämä, niin ainakin sitten seuraava hallitus.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan tästä ed. Alatalon puheenvuorosta on erittäin hyvä jatkaa tuon oman kodin, oman asunnon tiimoilta. Nimittäin meillä Suomessa on jännä verokäytäntö oman asunnon myynnin tai perinnöksi jättämisen osalta. Oman asunnon myynti on verovapaata omistajalleen, jos siinä omistaja on asunut vähintään kaksi vuotta omistusaikanaan eli on samanaikaisesti omistanut ja asunut. Vastaavasti ostaja on varainsiirtoverosta vapaa, jos hän on alle 40 vuoden ikäinen ensiasunnon hankkija ja hankkii sen asunnon nimenomaan omaan, vakituiseen asumiskäyttöönsä. Jos vastaavasti tuo asunto jätetään sitten perinnöksi rintaperillisille, niin siitä menee perintöveroa, ja siinä mielessä monesti tämän oman kodin perinnöksi siirtyminen verovapaasti olisi todella perusteltua kokonaisedun kannalta. Siinä mielessä tämä ed. Oinosen lakialoite on todella kannatettava, ja jos ajatellaan sitä, että tulevaisuudessa yhä enemmän ihmiset etsivät juuriaan, niin tämän oman kodin merkitys tulee korostumaan.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinosen aloite on erinomainen siinä, että tämä lähiomaisen oman kodin ja alle miljoonan euron peritty omaisuus olisi verovapaata. Näin pitää olla, mutta, ed. Oinonen, toivoisin, että tämä olisi vain ensimmäinen askel sitä kohti, että tulevaisuudessa päästäisiin kokonaan koko perintöverosta eroon.

Eduskunnan juristikansanedustajat kertovat, että perintöverosta on turha keskustella, koska omaisuudensiirroilla ja -järjestelyillä voidaan tämä asia hoitaa niin, että veroa ei mene eikä synny. Tässä ei ole ollenkaan vaan otettu huomioon sitä, että äkkikuolema voi tulla niin, että järjestelyjä ei voida tehdä, ja silloin kun on köyhästä kodista, asunnosta, kysymys, niin ei ole myöskään niitä pelimerkkejä, millä tätä asiaa voidaan junailla, kuten niillä, joilla on rahaa, niin että voidaan vakuutussijoitusten ja muitten kautta hoitaa ja tehdä verottomasti tämä periminen.

Näin ajatellen niin monia korjattavia asioita on olemassa, mutta, herra puhemies, yhteen erityiseen asiaan kiinnittäisin huomiota. Ed. Oinonen kun on näitä eri perinnön jättäjiä ja veroluokkia tänne määritellyt, niin täällä on perinnön jättäjän kihlakumppani. Kysyisin ed. Oinoselta, tarkoittaako edustaja tällä aitoa kihlattua, sormustettua morsianta, niin kuin vanhaan tapaan oli olemassa, vaiko nykyistä tämmöistä avopuolisoa, mikä ei oikein asu minkään näköisessä luokassa muuten kuin vaan asuu saman katon alla jne. Näin ajatellen, onko ed. Oinonen luopunut kristillisen avioliiton perusteista ja tavoitteista, vai onko hän luonut uuden käsityksen, vai tulkitsenko minä tätä asiaa väärin?

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Jos jatkan siitä, mihin ed. Lahtela lopetti. Jos kihlakumppani kirjataan lakiin, niin kun kihlausta ei rekisteröidä, niin tietenkin jokainen voisi verotussyistä todeta, että tämä oli kihlakumppani ja näin ollen pääsisi verosta.

Mutta itse asiaan. Kyllä voimassa olevassa perintö- ja lahjaverolaissa on epäkohtia, ja luulenpa, että seuraavan vaalikampanjan aikana perintö- ja lahjaveron korjaaminen nousee yhdeksi suureksi kysymykseksi. Se kaikkein suurin epäkohta koskee leskeä ja alaikäisiä lapsia ja varsinkin silloin, kun pesä on pieni. Ed. Oinonen on 101 muun edustajan allekirjoittajan kanssa allekirjoittanut lakialoitteen, joka poistaisi tämän ongelman. Mutta jos hyväksyttäisiin ed. Oinosen nyt esittämä malli, se merkitsisi kyllä sitä, että siitä 500 miljoonan euron verotulosta putoaisi 85 prosenttia pois, koska valtaosa verotuloista tulee juuri ensimmäisestä veroluokasta ja suurin osa kuolinpesistä on alle miljoona euroa. Kyllä raja on mielestäni liian korkea. Salissa istuvat ovat kaikki siinä iässä, että heillä on kokemuksia pienistä perinnöistä. Kyllä niistä pienistä perinnöistä vielä jotenkuten selviää. Jos esimerkiksi tämä poistettaisiin ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvilta, niin ainahan tulisi sitten jatkossa myyntivoitosta veroa, ja se myyntivoittovero on kyllä selvästi korkeampi, niin että en tiedä, olisiko tämä ollenkaan verovelvollisten kannalta edes hyvä.

Mikko Alatalo /kesk:

Herra puhemies! Kuten ed. Kallis sanoi, niin todellakin näin saattaisi olla, että se lohkaisisi suuren potin tästä puolesta miljardista, jos se verovapaan raja muodostetaan tuohon miljoonaan euroon, mutta ylipäänsä pienten kuolinpesien ongelmahan tämä ennen kaikkea on. Jotkut suvut siirtävät rahojansa esimerkiksi ulkomailla asuvien lastensa kautta pois Suomesta. Niitä varoja voidaan muitakin keinoja käyttäen siirtää pois. Tässä mielessä kyllähän tämä kohdistuu tavallisiin mökinperijöihin. Kiinnittäisin tässä huomiota myös muuttoliikkeeseen, siihen, että tämä sukupolvien helminauha on katkennut monella tapaa, kun ihmiset ovat siirtyneet sieltä kotikyliltään kaupunkeihin, ja tämä kotimökki monesti on se kontakti sinne kotiseudulle vielä. Kuka ties voihan se vielä olla, että etätyö, jonka nimeen niin kauheasti vielä parikymmentä vuotta sitten vannottiin, jonain päivänä tulee ihan oikeasti voimaan ja sitä aletaan käyttää ja näin ihmiset voivat myös palata kotimökeillensä, ja myös se on mahdollista, että niitä verotuloja tulee sinne syntymäkuntaan tätä kautta.

Esko  Ahonen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Maaseudun kasvattina ja maaseudulla asuvana olen tietysti huolestunut meidän peruselinkeinomme tulevaisuudesta, jota myös tämä perintöveroasia koskettaa hyvin vahvasti ja voimakkaasti. Minulla oli mahdollisuus eilen ministeri Wideroosin kanssa kiertää Järviseutua, tehdä Järviseudun kierros, ja kävimme muun muassa Evijärvellä ja Alajärvellä. Meitähän tavallisesti evästetään näillä kuntakierroksilla ja tilaisuuksissa, ja muun muassa MTK:n Alajärven puheenjohtaja Ari Autio evästi meitä sillä, että sukupolvenvaihdoksien helpottamiseksi olisi hyvä selvittää mahdollisuus soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n huojennussäännöksiä myös niihin tilanteisiin, joissa jatkaja on lähisukulainen mutta vero määräytyy nykyään toisen veroluokan mukaan. Huojennus voitaisiin ilmeisesti toteuttaa esimerkiksi siten, että perusvero määrättäisiin luopujan sisaruksen tai puolisisaruksen tai näiden jälkeläisten kohdalla ykkösveroluokan mukaan ja huojennus laskettaisiin siten tavanomaiseen tapaan. Toisaalta meitä myös evästettiin siitä, että olisi syytä selvittää, voitaisiinko metsätalouteen erikoistuneiden tilojen sukupolvenvaihdoksia helpottaa ulottamalla perintö- ja lahjaverolain huojennussäännökset koskettamaan myös metsätalousyrittäjiä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On oikein hyvä, että lakialoitteesta on virinnyt antoisa, valottava keskustelu. Tämä oli aloitteen keskeinen tarkoituskin, sillä perintövero ei ota poistuakseen, ellei tästä synny keskustelua. Keskustelu aktivoi nykyistä hallitusta, johonka asetan toivoni ja luottamukseni, että sieltä löytyisi, ja hallitusryhmistä, semmoinen voimalataus, että vielä tällä vaalikaudella, mitä ei enää kovin paljon jäljellä ole, päästäisiin alkuun perintöveron poistamisessa.

Kollega Seppo Lahtelalle mainitsen hänen kysymykseensä, mikä kohdistui 11 §:n kohtaan, missä on lueteltu ensimmäiseen perintöveroluokkaan kuuluvat, että tässä olen yksinkertaisesti siteerannut nykyistä lakia, joka määrittelee ensimmäiseen perintöveroluokkaan kuuluvat, koska heille, jotka nyt on siihen määritelty, olen katsonut, että tämä verohelpotus tulisi saada. Tuo kihlakumppani selittynee tuolla relatiivilauseella, jossa sanotaan: "- - kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus - -." Tämä kihlakumppanin laatu ilmenee sitten tästä kyseisestä perintökaaren 8 luvun 2 §:n avustuksesta. Se on määritelty sillä. Tämä on siis nykyisestä laista oleva siteeraus, jolla määritellään tämä ensimmäinen perintöveroluokka. Elikkä tämä kysymys selittyy tuolta, enkä tällä ole ottanut kantaa millään tavalla avoliittoihin enkä näihin, vaan selkeästi pidän aviopuolisosta kiinni, aviopuolison lapsesta, ottolapsesta jne., kuten tässä on lueteltu. Elikkä tässä siteeraus on tasan tarkkaan nykyistä lakia.

Ainoat muutokset liittyvät vain tähän perintöveron määrään. Kun minä asetin tuon yhden miljoonan perintöveron omaisuuden tuonne, niin tietysti se saattaa vielä nyt olla alempikin tuo summa, mikä olisi kohtuullinen, mutta ajattelin, että jos käy niin, että näitä summia ei pitkään aikaan tarkistettaisi, niin sitten tuo summa voisi olla hyvinkin paikallaan. Mutta olennaisimpana pidän, että asiassa päästään jo tällä vaalikaudella ja tämän hallituksen aikana, johon voimakkaasti haluan vedota, alkuun perintöveron poistamiseksi lähiomaisilta.

Ed. Esko Ahonen toi täällä hyviä näkökohtia esille juuri siitä, että on tilanteita, joissa perintövero kohtelee raskaammin kuin myyntivoittoverot — tämä on kerta kaikkiaan kohtuutonta — taikka nuo varainsiirtoverot, kun tehdään myyntiä.

Sitten koen tämän ongelmaksi todellakin, niin kuin täällä sanottiin, että henkilöt, joilla on taloudellista tietämystä ja taloudellista halua toimia, pystyvät kyllä nykyisellään perintöveron erilaisilla, sanoisinko, vippas- ja kepulikonsteilla, jos kansanomaista sanontaa siteeraan, välttämään aika pitkälti. Minusta asiat pitäisi voida hoitaa niin, että yksinkertaisen, normaalin lainsäädännön puitteissa ilman mitään keinotekoisia kikkailuja voisi toteutua oikeudenmukaisuus. Silloin olisi selkeää, että juuri perittävät ensimmäisessä perintöveroluokassa saisivat tämän vapautuksen.

Mitä sitten tulee näihin erilaisiin niin sanottuihin keinoihin, joilla perintöveroa voi välttää, niin tähän liittyy myöskin monenlaista muuta hankalaa. Aina ei vallitse sellaista luottamusta sukupolvien välillä, että voitaisiin luottaa johonkin järjestelmään, tai ei ole luottamusta edes pankkeihin, luottamusta yhtiöihin, että kaikki nämä tavallisten kansalaisten kohdalla olisivat mahdollisia nämä keinot, joilla perintöveroa voidaan kiertää, jos käytän tuota ilmaisua. Elikkä niillä, jotka haluavat perintöveroa välttää, siihen löytyy keinot, mutta tässä minä katson nimenomaan tavallista kansalaista, tavallista ihmistä ja niin tavallista ihmistä perinnön jättäjänä kuin myös tavallista ihmistä perinnön saajana, olkoon sitten kysymyksessä koti, maa-, metsätila, pienyritys, perheyritys, kaikkia näitä minä katson. Ja omaisuus, josta on kertaalleen verot maksettu, josta on maksettu tuloverot sen hankkimisessa, kiinteistöverot, varallisuusverot ynnä muut, on jo niin raskaasti verotettu, että se kyllä perintöveron osalta tulisi vapauttaa. Katson, että perintöveron poisto lähiomaisilta olisi myös mitä tehokkain elinkeinopoliittinen tukitoimi ja sen vaikutus toimisi tehokkaimmin erityisesti siellä, missä sitä eniten tarvittaisiin kautta koko maan ja erityisesti maaseudulla ja niillä alueilla, mihin yhteiskunnan muut tukitoimet eivät tahdo yltää.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! En kyllä tunne enkä tiedä, miten kikkailulla pääsisi perintöverosta. Ed. Oinonen sanoi, että ne, jotka haluavat välttyä perintöverolta, voivat sen tehdä kikkailemalla. Tuo on väite, jonka aina silloin tällöin kuulee. Mutta kyllä minä sanon, että ei laillisia keinoja käyttäen voi perintöverosta eikä lahjaverosta eroon päästä. Jos pääsisi, niin silloinhan kaikki tekisivät näin, myöskin ne, joille vero on vaatimaton. Miksi he sitä vaatimatonta veroa maksaisivat, jos kikkailulla voisi ja laillisesti siitä päästä eroon? Eli ei tuo kyllä pidä paikkaansa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että niitä suuria ongelmia ja suuria epäkohtia perintö- ja lahjaverolaissa pitää poistaa, mutta alarajan nostaminen miljoonaan euroon merkitsisi, niin kuin aikaisemmin sanoin, että koko veropohja putoaisi pois, koska juuri ensimmäisestä veroluokasta ne verot tulevat.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Aina vain kuulee tämmöisiä väitteitä, että erilaisilla verokeinotteluilla ja erilaisilla järjestelyillä, jos käytetään kunniallisempaa sanaa, verojärjestelyillä ja omaisuuden siirroilla ja järjestelyillä voidaan perintövero välttää. Näitä väitteitä tulee. En tuohon pysty ottamaan kantaa. Ed. Kallis varmasti tuntee tämän puolen asiassa paremmin. Mutta kun tämmöisiä väitteitä on, niin minusta lainsäädännön normaalissa tilanteessa, normaalien kansalaisten elämässä tulisi olla niin yksinkertaista, että mitään keinokonsteja ei tarvita, vaan normaalitilanteessa toimii oikeudenmukaisuus. Kuten esitin, minusta tärkeintä on alkuunlähtö perintöveron poistamisessa lähiomaisilta. Se summa voi olla matalampikin kuin tässä lakialoitteessa esittämäni. Se on yksi vaihtoehto. (Ed. S. Lahtela: Ei pidä tinkiä!) — En tingi, (Ed. Kallis: Tingitte jo!) mutta olennaista on, että asiassa päästään liikkeelle. Jos nykytilanne säilyy, se on pysähtyneisyyden aikaa, ja sitä minä en takuulla tältä hallitukselta odota, vaan odotan edistystä ja uudistusta tässä asiassa.

Keskustelu päättyy.