Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti nyt käsittelyssä olevassa talousarvioesityksessä vahvistetaan perusturvaa ja parannetaan palveluiden monipuolisuutta ja vaikuttavuutta. Hallituksen suurin haaste on varautua riittävällä tavalla väestön ikääntymiseen ja globalisaation mukanaan tuomiin muutoksiin.

Hallitus jatkaa ikääntymiseen varautumista. Tuottavuusohjelmaa viedään eteenpäin, sähköisten asiakastietojärjestelmien kehittäminen on hyvässä vauhdissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus menee eteenpäin, ja tarvittavat lainsäädäntömuutokset sosiaali- ja terveydenhuollossa tullaan tekemään tällä vaalikaudella. Tärkeää on muistaa niin tuottavuusohjelmassa kuin palvelurakenneuudistuksessakin, että menojen synnyn perussyihin vaikuttaminen eli ennaltaehkäisy tuo parasta tuottavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä ensi vuodelle on 13,9 miljardia euroa. Ministeriön ensi vuoden esityksessä kohdistetaan palveluja ja rahallista tukea erityisesti eläkeläisille, yksinhuoltajille, veteraaneille ja maatalousyrittäjille. Suurin osa määrärahoista käytetään edelleen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen. Suurimmat määrärahojen lisäykset ensi vuonna ovat 577 miljoonaa euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin ja 399 miljoonaa euroa eläkevakuutuksen valtionosuuksiin.

Kuten tiedämme, kansaneläkkeisiin tehdään ensi vuoden alusta tasokorotus, ja tämä korotus nostaa myös leskeneläkettä, pitkäaikaistyöttömien eläketukea, täysimääräistä maahanmuuttajan erityistukea, maatalousyrittäjien luopumistukea, maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja sotilasavustusta.

Kansaneläkkeen saajia arvioidaan vuoden lopussa olevan noin 643 000 henkilöä, ja kun tasokorotuksen ohessa, samaan aikaan, tulee voimaan myös kuntakalleusluokituksen poisto, niin täytyy todeta, että kansaneläkeläisistä noin 75 prosenttia asuu toisen kuntaryhmän alueella ja heidän eläkkeensä nousee myös tästä syystä. Näin ollen monissa osin maata pienituloiset eläkeläiset saavat nämä molemmat korotukset. Tämän lisäksi vuodenvaihteessa etuuksiin tehdään normaali indeksikorotus, jonka suuruudeksi arvioidaan 2,28 prosenttia.

Kansaneläkkeen tasokorotuksen ja eläketulovähennyksen seurauksena arviolta noin 900 000 eläkkeensaajaa on niitä, joiden nettotulot kasvavat vuonna 2008, siis tämän kansaneläkkeen tasokorotuksen ja eläketulovähennyksen seurauksena, ja tämä korotus kohdistuu siis myös työeläkettä saaviin eläketulovähennyksen nousun myötä — siis 900 000 oli tässä.

Kansaneläkkeen tasokorotuksella parannetaan erityisesti pienituloisten, ikääntyneiden naisten asemaa. Korotus koskee arviolta 440 000:ta naista ja 220 000:ta miestä. Huomionarvoista on se, että suuri osa kansaneläkettä saavista miehistä on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää myös kansaneläkkeen laitoshoitorajoituksesta luopumista ensi vuoden alusta lukien. Ensi tammikuussa arvioidaan tällaisia laitoshoidossa olevia henkilöitä olevan 19 000, joiden eläkettä tai etuutta on alennettu pitkäaikaisen laitoshoidon vuoksi. Työeläkelainsäädännössä ei ole nykyistä kansaneläkelakia vastaavia rajoituksia eläkkeiden maksamiselle. (Puhemies: Aika alkaa täyttyä!)

Arvoisa puhemies! Totean vielä lopuksi, että Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi olemme tehneet hallituksessa esityksen veteraanipaketista.

Ja lopuksi totean, että hammaspotilaitten helpotuksena on tämä sairausvakuutuksen nosto 40 prosenttiin korvausperusteesta ensi vuoden alusta, ja haluan tässä yhteydessä myöskin todeta, että ministeri Risikko pitää puheensa myöhemmin tänään, jotenka toivon, että hänelle esitetyt kysymykset tulisivat silloin.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Turun Sanomien haastattelussa Liisa Hyssälä toteaa 7. päivä syyskuuta, että demarit käänsivät takkinsa. Hyssälästä perusturvan kohennus oli hankalaa viime kaudella, sosialidemokraatit olivat esteenä. Mielestäni tämä on aika mielenkiintoinen väite ja haastattelu. Jos nyt ajatellaan sitä perusturvamallia, mitä ollaan rakentamassa, niin onko, ministeri Hyssälä, siihen tulossa rahaa? En ole löytänyt, en tulevasta budjetista enkä kehyksistä. Ja jos nyt halutaan parantaa toimeentulotukea, johon tasokorotusta ei ole tehty viimeiseen kahteen—kolmeenkymmeneen vuoteen toimeentulotuen perusnormin kohdalla, niin se tarkoittaa sitä, että tämän niin sanotun perustulon tai kansalaispalkan pitäisi olla 650 euroa per kansalainen, jos me muutamme asumistukijärjestelmää. Haluan kuulla, ministeri Hyssälä, ne luvut, jotka tuotte pöytään tämän perusturvauudistuksen yhteydessä. Tällä hetkellä kehyksissä siihen ei ole varattu yhtään rahaa.

Toinen asia on sosiaalivakuutus, joka on hyvä asia: seitsemän vuorokauden sisällä toimeentulotukiasiakas saa päätöksen. (Puhemies: Aika alkaa täyttyä!) Tässäkään kohtaa ei ole ensimmäistäkään sosiaalityöntekijää budjetoitu lisää kuntiin. Miten voi olla niin, että tehdään lainsäädäntöä ilman rahaa?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä, te ette ilmeisesti ajan puutteen vuoksi kerinnyt mainita, että hallitus on nyt korottamassa lapsilisien yksinhuoltajakorotusta. Se on hyvä asia. Mutta, ministeri Hyssälä, teidän virkamiehenne eivät tienneet, kuinka moni tähän korotukseen oikeutettu yksinhuoltaja jää ilman tätä korotusta oikeasti sen vuoksi, että vieläkään lapsilisistä tai yksinhuoltajakorotuksesta ei tehdä etuoikeutettua tuloa toimeentulotukea määritettäessä. Tiedättekö te, ministeri Hyssälä, kuinka moni jää, ja miksi tätä ehkä pahinta epäkohtaa ei korjattu nytkään, kun siihen kuitenkin olisi ollut hyvät edellytykset, se ei olisi kovin paljon maksanut? Mistä tämä johtuu?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kiitän ministeri Hyssälää hänen viestistään eduskunnalle ja toivottavasti eduskunnan ulkopuolellekin siitä sosiaalisesti oikeudenmukaisesta linjasta, jonka keskustaoikeistolaisen hallituksen ensimmäinen tuleva budjetti sisällään pitää. Kun sosialidemokraatit esittivät viimeksi tiistaina täällä keskustelua avattaessa väitteitä siitä, kuinka kylmä linja on hallituksella, niin tämä vastaus, minkä ministeri täällä esitti, on yksi vastaus siihen, miten linja ei ole kylmä.

Toisekseen puheenjohtaja, ed. Heinäluoma, kehotti meitä tutustumaan vaaliohjelmaan ja ilmoitti, että sosialidemokraattien vaaliohjelma on se, jota te tulette eteenpäin täällä viemään. Täällä on henkilöitä sosialidemokraattien ulkopuolellakin, jotka ovat tämän vaaliohjelman lukeneet, ja esimerkiksi tähän ed. Koskisen viimeiseen puheenvuoroon viitaten totean, että tutustukaa teidän vaaliohjelmaanne. Te löydätte sieltä paremmat vastaukset kysymyksiinne kuin ministeri Hyssälän ja hallituksen linjasta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työttömyysasiat kuuluvat ministeri Cronbergille, mutta teille kuuluvat eläkeasiat. Tiedustelen siis sellaista asiaa, kun meillä on Suomessa laman ajoilta vielä paljon pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat varsin iäkkäitä, onko hallitus miettinyt mahdollisuutta siirtää näitä pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyviä ihmisiä, eläkkeelle ja onko siihen reaalisia mahdollisuuksia. Hallitusohjelmassa on pieniä vihjauksia, että tätä voitaisiin edistää.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ed. Marjaana Koskiselle vastaisin, että kyllä asia on juuri näin kuin sanoin: on sosiaalisempi. Nyt me korotamme pieniä etuuksia, esimerkiksi isyys-, äitiys- ja vanhempainrahoja huomattavalla määrällä tällä vaalikaudella, yli 150 eurolla kuukaudessa, sen takia, että ne ovat olleet kovin pieniä. Sosiaalitakuun läpivienti viime kaudella oli mahdotonta. Ed. Heinäluoma voi sen kertoa. Sosiaalitakuuta emme saaneet läpi viime kaudella. Nyt se on meillä hallitusohjelmassa ja se viedään läpi.

Sitten tässä vastaan ed. Virtaselle tästä lapsilisien korotuksesta. Meillähän todella on nyt tämä Sata-komitea — tässä myöskin vastausta ed. Koskiselle ja ed. Asko-Seljavaaralle. Elikkä Sata-komitean tehtävä on nimenomaan miettiä perusturvan tasoa suhteessa siihen toimeentulotukeen ja sitten näitä pitkäaikaisesti työttömien kannustinelementtejä: onko se kannustavaa, että kirjoitetaan eläkepaperit, kun ihminen on työtön, vai olisiko jokin muu keino. Tätä pohditaan siellä Lehdon komiteassa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin viime vaalikaudella kahteen kertaan myös kesken vaalikauden tehtiin merkittäviä parannuksia ja ministeri Hyssälä oli siinä hyvässä asemassa, että hän saattoi koota kaksi 100 miljoonan euron kokonaisuutta, joilla parannettiin nimenomaan pienituloisten asemaa: muun muassa toimeentulotukeen tehtiin erittäin merkittävä parannus, ja myös eläkeläisten asumistuki kuuluu tähän.

Mutta huomasin todellakin Turun Sanomista, että siellä ministeri Hyssälä sanoi, että te olette valmiit parlamentaariseen työhön tässä suuressa sosiaaliturvauudistuksessa. Se on erinomainen uutinen. Kysynkin nyt, oletteko valmiit laajentamaan tätä valmistelutyötä tässä isossa perusturvauudistuksessa niin, että myös oppositio pääsisi siihen vaikuttamaan? Se olisi tämän päivän iso asia ja vastaisi sitä henkeä, millä kuntauudistus valmisteltiin.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ilmoitan, että kristillisdemokraatit ovat myös erittäin kiinnostuneita osallistumaan tähän parlamentaariseen työskentelyyn. Toivon, että ministeri Hyssälä voisi todellakin laajentaa sen valmistelua, koska on puhuttu, että tässä on joka tapauksessa yli tämän vaalikauden meneviä hankkeita.

Mutta te, ministeri Hyssälä, totesitte, että hallituksen suurin haaste on varautua ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Ihmettelen sitä, miten tämä onnistuu sillä 21 miljoonan euron panostuksella, joka tosiasiallisesti jää lisärahana kuntien valtionosuuksiin perusterveydenhuollon ja vanhustenhoidon tason parantamiseen. Tiedätte hyvin, että tuosta mainitsemastanne 600 miljoonan euron summasta aivan valtaosa on kuntien ja valtion välisen kustannusjaon tarkistusta ja (Puhemies: Aika!) kustannustason korotusta. Milloin toteutetaan selvitysmies Kivelän ja Elli Aaltosen ehdotukset?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On tietysti hyvä, että kansaneläkkeisiin on pieni korotus, mutta kyllä minä olen huolestunut pelkällä kansaneläkkeellä elävien ihmisten toimeentulosta, niin että olisiko saatava sitten budjettiperusteinen erillinen 100 euron korotus sinne, että nämä ihmiset pystyisivät elämään edes ihmisarvoista elämää. Kyllä minun mielestäni aika epäoikeudenmukainen on vielä tämä eläkeindeksi eli se ei takaa eläkeläisten ostovoiman säilyttämistä verrattuna palkanansaitsijoihin.

Myöskin täytyy toivoa, että veteraanipakettiin sisältyvä, Ray:n tuotosta oleva 10 miljoonan euron lisäraha nyt takaa sen, että veteraaneilla on se kuntoutusraha koko vuodeksi, että ei käy niin kuin tänä vuonna, että se loppui eräissä kunnissa jo kesken vuoden.

Ja, arvoisa puhemies, lopuksi toivoisin, että kun tulee tämä määrätty prosenttimäärä veteraanien laitoskuntoutukseen, nyt vihdoin ministerin toimesta poistettaisiin sieltä sotilasvammalaista se käsittämätön sana (Puhemies: Aika!) "työkyvyttömyyseläkeprosentti" yli 86-vuotiaitten veteraanien osalta.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ilolla tervehdin kyllä tätä, mitä ministeri Hyssälä juuri kertoi. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä kohdistetaan palveluja juuri erityisesti yksinhuoltajille, eläkeläisille, veteraaneille ja maatalousyrittäjille. Nämä ovat juuri niitä asioita, joita me keskustalaiset jo ennen vaaleja korostimme. Nyt niitä lupauksia lunastetaan. Tämä on sitä todellista sosiaalista oikeudenmukaisuutta, jota sinivihreä hallitus toteuttaa.

Haluaisin kuitenkin kysyä ministeriltä, mitenkä me tuemme omaishoitajia tulevina vuosina ja tulevassa budjetissa, sillä omaishoitajat ovat juuri se voimavara, jota meidän tulee arvostaa ja jolle voimia osoittaa, sillä Suomi harmaantuu, ja nämä omaishoitajat ovat sellainen resurssi, (Puhemies: Aika!) jota me emme saa unohtaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri mainitsi esittelypuheenvuoronsa viimeisessä lauseessa veteraanipaketin, joka on tulossa. Kysyn siihen liittyen sitä, onko siinä tulossa nyt jonkinlaista veteraanien kuntoutukseen liittyvää joustomallia. Nimittäin jostakin syystä, ilmeisesti käytännön syistä, nyt [edustajille] soitetaan siitä, että nyt värvätään laitoskuntoutukseen viikon jaksoihin, ja ollaan surkeuksissa siinä, että veteraanit eivät jaksa lähteä siihen kuntoutukseen, kun paikallisesti esimerkiksi, jos olisi jonkunlainen hierontaseteli, jolla voisi käydä ammattihierojalla, se homma hoitautuisi ihan paljon paremmin ja kunto pysyisi paljon parempana päivästä toiseen.

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluomalle toteaisin, että olette ehkä lukenut vähän epätarkasti tätä artikkeliani. En sanonut, että nyt parlamentaarinen komitea, vaan kyllä se oli minulla joskus mielessä, ennen kuin ajattelin, että tällaisessa asemassa olenkaan. Kuitenkin sosialidemokraattien vakuutuksesta vastaavan ministeri täystyrmäys koko uudistukselle sai tietenkin toisiin ajatuksiin. Mutta olen todella iloinen, että sosialidemokraatit ovat nyt sitä mieltä, että tämä sosiaaliturvan kokonaisuudistus on välttämätön ja että se kannattaa tehdä. Odotan, että sille tulee täällä eduskunnassa vahva tuki. Työ on lähtenyt käyntiin, ja varmasti tässä on hyvä olla dialogissa hyvin vahvasti eri osapuolten kanssa, työmarkkinaosapuolten, jotka ovat jo mukanakin, eri puolueitten, eri kansalaisryhmien ja näin. Näin uskon, että tulee tapahtumaan.

Sitten seuraava asia oli tämä kunnille tuleva raha. Kyllä se kunnille tuleva raha, ed. Räsänen, on kyllä kaikki kunnille tulevaa rahaa, niin että Kuntaliiton laskelmat — muistan itse, kun olen ollut valiokunnassa — kyllä ovat Kuntaliiton laskelmat. Tämä on kaikki ihan uutta rahaa kunnille, joka tulee, 700 miljoonaa euroa. Elikkä ei tämä ole mitään mistään otettua, vaan kunnille tulee ihan uutta rahaa.

Sitten tässä oli tämä pienten eläketulojen varassa eläviä koskeva ed. Vistbackan erittäin hyvä kysymys. Tämähän on meillä hallitusohjelmassa, että se pitää selvittää vuoden 2009 loppuun mennessä. Nyt se on siirretty siitä toimeksiantona tälle Sata-komitealle, joka katsoo sitä kokonaisuutta nimenomaan, kun on monia eri tukia, asumistukea, hoitotukea, omaishoidon tukea, voitaisiinko sitä kokonaisuutta katsoa pienten eläketulojen kannalta ja sen, miten se parhaitten näitten ihmisten kannalta hoituisi, (Puhemies: Aika täyttyi!) ja tämä on siellä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tämä on tosi tärkeä asia, miten tämä iso uudistus valmistellaan. Tästä olisi syytä hetken aikaa keskustella. Kun ministeri Hyssälä nyt sanoo, että hän on todellakin miettinyt ja pitäisi hyvänä parlamentaarista valmistelua, me olemme valmiit tulemaan mukaan. Tähän riittää se, jos te nyt eduskunnalle kerrotte, että te olette valmiit laajentamaan valmistelua. Silloin saadaan laajapohjainen valmistelu valmiiksi, kaikkien näkökohdat huomioon ja voidaan katsoa myös yli vaalikausien. Eli ettekö voisi kertoa, että olette valmis laajentamaan ja otatte myös opposition mukaan?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos, puheenjohtaja ed. Heinäluoma, että te nyt tunnustatte ja myönnätte sen, että on kysymys isosta asiasta. (Välihuutoja) Jos jossakin kohtaa on siirtyminen hallituksesta oppositioon auttanut ajattelua, niin tämä on se kohta. Vaalien alla yritimme useita kertoja virittää keskustelua sosiaaliturvauudistuksen tarpeellisuudesta. Meille ilmoitettiin, viesti oli keskustan suuntaan: te olette tuhoamassa koko järjestelmää.

Nyt on laitettu liikkeelle hanke, jolla pyritään niin auttamaan kaikkein pienimmän toimeentulotuen varassa olevien ihmisten arkea kuin löytämään niitä väliinputoamistilanteita ja katsomaan eteenpäin, että saadaan ihmiset helpommin töihin. Tähän tarvitaan kaikkia, ja ainakin itse koetan omalla toiminnallani — nyt hetkeksi hyppään valiokunnan puheenjohtajan rooliin — edesauttaa, että koko valiokunta on tässä hankkeessa mukana niin pitkälle kuin se on mahdollista. Mutta ilolla tervehdin, sosialidemokraatit, teidän siirtymistänne johtoon tässä asiassa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minä varoitan ministeriä, että ei demareita missään nimessä voi ottaa mukaan tämän valmisteluun (Naurua) sen takia, että he ovat tämän järjestelmän rakentaneet 30 vuodessa ja nyt meidän pitää yrittää oikaista se 4 vuodessa. Sitten toinen asia on, jos demarit otetaan mukaan. Kun meillä on 140 Kela-etuutta nyt, sen jälkeen on 200. Meillä on ainakin 15 työmarkkinatukea, työttömyystukea, sen jälkeen on 20—30. Ei onnistu. Ei onnistu sen takia, mitä te teitte. Olisitte tulleet vaalien alla mukaan. Heinäluoma pani niin kiivaasti vastaan, että meinasi tulla lehden sivuista ulos. Toinen asia koskee kristillisiä. Se on teidän valintanne; te olette valinneet välikysymyksen opposition kanssa, ja siinähän nyt olette oppositiossa. (Naurua)

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! En todellakaan ole näin tekemässä, ja kannattaa lukea se kolumni. Siinä oli se syykin: Sosialidemokraatit eivät halunneet tulla, näin ymmärsin, kyllä vahvasti mukaan tähän uudistukseen, eivät kannattaneet tällaista kokonaisuudistusta, kokonaistarkastelua, vaan Haataisen tiedotteesta ja kirjoituksesta sai selvästi sen viestin, että ansioturva on se tärkein ja se on nyt kunnossa ja että budjetin kautta hoidetaan perusturva. Tämän komitean työ on hyvin perusturvapainotteinen, mutta siinä ei ole ansioturvaakaan unohdettu. Siitä on oma jaosto, mutta pääpaino on perusturvassa ja sen kehittämisessä.

Ed. Pulliaiselle sanoisin, kun nostitte erittäin tärkeän asian esille, tämä joustavoittaminen: Se on ensimmäisenä kohtana täällä meidän veteraanipaketissa. Siinä tarvitaan tällaista joustavuutta, ja nimenomaan tulee katsoa sitä veteraanien kuntoa ja sitä, että kaikki pääsisivät vuosittain siihen kuntoutukseen. Tähän veteraanipakettiin on nyt 10 miljoonaa lisää rahaa laitettu, ja meillä veteraanietuudet ovat yli 400 miljoonaa vuodessa, niin että Suomi kyllä huolehtii hyvin veteraaneista, niin kuin pitääkin.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ministeri Hyssälälle: aivan uusi viesti oli ainakin henkilökohtaisesti tämä tieto, että kunnille tulisi lisää uutta rahaa 700 miljoonaa, kun budjetissa kuitenkin ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassakin on todettu, että sen nettovaikutus kunnille on 21 miljoonaa.

Ja toinen asia: Kun olette puhunut sosiaalitakuusta ja siitä, etteivät sosialidemokraatit olisi tukemassa sosiaalitakuuta, niin sekään ei pidä paikkaansa. Sanoitte, että nyt se hoidetaan. Tosiasia on myös se, että lastensuojelulaki pelkästään vaatii jo yli 400 uutta sosiaalityöntekijää. Sosiaalitakuu tulee vaatimaan lisää työvoimaa, ja tähänkään ei selkeästi resursseja löydy. Samoin hallitus lupaa erilaisia yksittäisiä tulonsiirtoja lapsiperheille. Kuitenkin olette unohtaneet köyhät lapsiperheet. Köyhyyden parissa ja toimeentulotuen piirissä on 52 000 lapsiperhettä, ja heidän osalleen teillä ei ole mitään annettavaa tulevan hallituskauden aikana. (Puhemies: Aika!)

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Hyssälän käsitys parlamentaarisesta valmistelusta ja oppositioryhmien tuesta on kyllä aika outo. Itse ainakin olen aina ymmärtänyt, että parlamentaarinen valmistelu tarkoittaa työryhmässä mukana olemista ja tasa-arvoista mielipiteitten huomioon ottamista. Ilman tällaista valmistelua tuntuu, että tietyt asiat jäävät kokonaan pois. Nyt esimerkiksi tässä budjetissa — ihan hyvä — korotetaan jonkin verran eläkkeitä, mutta miksi esimerkiksi työmarkkinatuesta, joka on kaikkein pienin tuki ja josta vielä menee veroa, ei ole budjetissa yhtään mitään?

Toinen asia, joka aina pysyy ongelmana, on indeksisidonnaisuus. Lapsilisät eivät ole sidottuna indeksiin; opintotuki ei tosin kuulu teille, mutta ei opintotukikaan ole sidottu indeksiin. Minkä takia tällaisia uudistuksia ei ole tehty nyt? Ja samalla tavoin sanoitte, että tämä työryhmä, johon ilmeisesti ette halua oppositiota mukaan, tulee sitten pohtimaan toimeentulotukea. (Puhemies: Aika!) Ne lapsiperheet, jotka saavat toimeentulotukea, eivät hyödy lapsilisän korotuksesta, koska se otetaan heiltä toimeentulotukea leikkaamalla pois.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jos asiantuntijoihin on luottamista, niin muutaman vuoden kuluttua Suomessa noin 600 000 sairastaa diabetesta. Asiantuntijat väittävät edelleen, että sairauden hoitokustannukset tulevat vaatimaan niin paljon rahaa, että siihen menee koko perintövero, koko kiinteistövero, koko autovero, koko tupakkavero, koko alkoholivero. Minä en huomaa budjetista, että olisi otettu tällainen asia huomioon. Ja jos asiantuntijoitten lausunnot ja mielipiteet ja käsitykset pitävät paikkansa, niin se on kyllä aika katastrofaalista, jos ei hallitus ennakoi ja ryhdy toimenpiteisiin, ettei näin kävisi.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä myös olen iloinen siitä, että sosialidemokraatit näyttävät nyt vaalien jälkeen ajattelevan, että meidän perusturvassamme on uudistettavaa. Ennen vaaleja lausunnot olivat sen tyyppisiä, että järjestelmämme on oikeastaan täydellinen, juurikaan muutettavaa ei ole. (Välihuutoja) Teillä oli oma ajatushautomoprojekti, joka pääasiassa kai keskittyi siihen, että kritisoitiin sitä, että vihreät ehdottivat perusturvan uudistamista, joten on hyvä, että tällainen merkittävä muutos teidän ajattelussanne on tapahtunut.

Arvoisa puhemies! Mielenterveyden ongelmat tuottavat Suomessa paljon kärsimystä. On selvästi niin, että mielenterveyden ongelmien takia hoidon saaminen on vaikeampaa kuin fyysisten ongelmien takia, ja myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään mielenterveyden ongelmien tähden. Mitä tälle asialle aiotaan tehdä, ministeri Hyssälä?

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Hyssälä oli peruspalveluministeri neljä vuotta, ja toimeentulotuki kuului ministeri Hyssälälle. Me korotimme viime kaudella lapsilisiä ja meidän ryhmämme taholta tuli myös viestiä siitä, että olisi lapsilisistä pikkuhiljaa tehty etuoikeutettua tuloa, ainakin siitä korotusosasta, mikä toimeentulotuessa on. Taas kerran tulee yksinhuoltajakorotus ja sama tilanne: kaikkein köyhimmät yksinhuoltajaperheet eivät saa tätä hyötyä. Toimeentulotuessa on paljon asiakkaita, jotka ovat nimenomaan yksinhuoltajaperheitä ja yksinäisiä.

Jos puhutaan vielä sosiaalivakuutuksesta, ministeri Hyssälä, ei ole kauhean fiksua tehdä lainsäädäntöä siten, että tehdään sosiaalivakuutus, mikä on hyvä asia, mutta sinne ei tule euroakaan rahaa, ei ensimmäistäkään euroa, että saataisiin lisää sosiaalityöntekijöitä, joita tarvitaan sen takia, että, ministeri Hyssälä, viime kaudella ajettiin lastensuojelulainsäädäntö läpi, missä ministeri Hyssälä oli esittelevänä ministerinä, ja sielläkin puuttuu nyt monta sataa työntekijää lastensuojelusta.

Ministeri Hyssälä, haluan vastauksen (Puhemies: Aika!) ihan näihin kysymyksiin, joita olen esittänyt.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että monen koukeron jälkeen uusi lastensuojelulaki on vihdoin voimassa ja se etenee kunnissa. Keskustalaiset eivät todellakaan jarruttaneet viime hetkellä niin, että lastensuojelulaki meinasi jäädä toteuttamatta. Onneksi se siis on olemassa ja sinne osoitetaan liki 7 miljoonaa euroa tukea kunnille nimenomaan lastensuojelun tehostamiseen.

Mutta minäkin kysyisin näistä kipeimmistä ongelmista sillä puolella. Työntekijävajaus lastensuojelun sosiaalityössä on erittäin kova. Tarvitaan sekä työntekijöitä avohuoltoon että muuten tämän lastensuojeluosaamisen vahvistamista myöskin sitten kuntiin. Miten me selviämme tästä työntekijähaasteesta? Millä tavalla saisimme näitä alueellisia malleja lastensuojeluun vauhditettua? Osa kunnista ei tee niitä nyt sen takia, että Paras-hankkeen puitelaki kulkee omia latujaan ja osa kunnista ei vielä tiedä, mihin itsensä liittäisi, niin että malleja on jäänyt sitä varten rakentamatta.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, mitä sosialidemokraatit varmasti ovat vastustaneet, on pelkkiä otsikoita ja semmoisia taikahatusta vedettyjä kaniineja otsikon ollessa sosiaaliturvan uudistus. Varmasti perinteensä takia he ovat erittäin vahvasti mukana tässä sosiaaliturvauudistuksessa. En tiedä, onko tämä ed. Ukkolan henki tarttunut sitten hallitukseen. Jos ed. Ukkola saisi päättää, niin sosialidemokraatit eivät saisi olla koko eduskunnassa. Ja jos tämä uudistus on niin käänteentekevä kuin hallitus antaa ymmärtää, niin aivan samalla tavalla kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa varten asetettiin parlamentaarinen seurantaryhmä, jos tämä on yhtä käänteentekevä, on silloin loogista se, että suomalaisen demokratian mallin mukaisesti oppositio voisi olla tässä valmistelussa mukana.

Vielä peräänkuulutan ed. Heinäluoman kysymystä, aikooko (Puhemies: Aika!) ministeri ottaa ja millä tavalla ministeri ottaa opposition mukaan näihin valmisteluihin.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Täällä oli useita kysymyksiä tästä lastensuojelusta. Asia kuuluu ministeri Risikon toimialaan, mutta vastaan siitä, kun viime kaudella tehtiin lastensuojelulaki. Se kyllä sai sen rahoituksen täsmälleen, mitä sille laskettiin kuuluvan, elikkä ei siinä pitäisi olla nokan koputtamista siltä osin.

Sitten täällä ed. Sinnemäki puhui tästä mielenterveystyöstä ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Nythän on niin, että 4 000 ihmistä jää vuodessa masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Se on ikävää näille ihmisille. Se maksoi viime vuonna yhteiskunnalle 324 miljoonaa euroa. Tämä on äärettömän suuri epäkohta, miksi? Mitä voisimme tehdä, jotta tämä määrä pienenisi? Olen käynnistänyt tästä aika isoa hanketta ministeriössä, pitkää hanketta. Tämä on pitkä tie, heti ei tapahdu mitään. Mutta jotta saamme kaikki osapuolet sitoutettua, niin tässä on mukana tämmöinen korkean tason koordinaatioryhmä ja työryhmät ja muut. Tässä aletaan nyt voimaperäisesti katsoa, mistä tämä masennus voi johtua, voidaanko sitä estää, ehkäistä ennalta.

Mitä sitten tulee, arvoisa puhemies, näihin muihin kysymyksiin, mitä tulee tähän kaimani peräänkuuluttamaan Sata-komitean kysymykseen ja muuhun, niin vastasin jo edellä, että näin on, että sosialidemokraatit eivät halunneet tulla mukaan, halusivat jättäytyä pois, sanoutuivat irti tästä kokonaisuudistuksesta. Näin ollen voi olettaa, että he eivät olleet mukana. Nyt on hyvä, että olette sitä mieltä, että tämä kannattaa tehdä, ja olette tukemassa. Paljon eri puolueisiin kuuluvia ihmisiä on täällä työryhmissä, myöskin sosialidemokraatteja. Kun tässä on yli 50 henkeä, 58 henkeä, joko jaostoissa tai komiteassa, (Puhemies: Aika!) niin siellä tulee hyvin monenlaisia näkemyksiä esille. Mutta siitä huolimatta haluamme vielä dialogia.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se, että ryhmässä on parlamentaarinen kokoonpano, tarkoittaa sitä, että siellä olisi myös sosialidemokraattisia kansanedustajia mukana. Mutta ihan turha tässä sitten on hersytellä, että yhteisesti valmistellaan ja tehdään, kun tässä näköjään kävi ilmi, että hallituksen kuiskaaja on ed. Ukkola. Hallitus on ed. Ukkolan linjalla, ja asenne on sen mukainen. Se on hyvin valitettavaa.

Mutta nyt, kun te, arvoisa ministeri, niin kovasti täällä paukuttelette henkseleitänne tästä suuresta sosiaaliturvauudistuksesta, minä haluan kysyä vähän sen sisälle: miten te tällä takaatte nopeita toimia kaikkein köyhimpien ihmisten hyväksi? Te puhutte pitkäjänteisestä kehittämisestä. Se on todella pitkäjänteistä: neljä vuotta te kehitätte, suunnittelette, sulkeudutte työryhmiin. Emme tiedä, mitä tuloksena tulee, mutta ei ainakaan rahaa lisää, sillä tämä tehdään kustannusneutraalisti. Miten voitte kustannusneutraalisti tehdä suuren, oikeudenmukaisen uudistuksen ja auttaa sillä tavalla köyhimpiä ihmisiä? Minä ihmettelen suuresti. Toivottavasti löytyisi latinkia ja panostusta myös rahallisessa muodossa pienituloisimpien hyväksi.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vasemmistoliitto näkee, että sosiaaliturvaa on uudistettava, mutta se ei saa johtaa siihen, että syntyy uusia köyhiä ryhmiä. Tämä on otettava huomioon, kun sosiaaliturvaa uudistetaan, ettei tule uusia syrjäytyneitä. Nyt kun kuuntelee usean ministerin ja hallituspuolueiden kansanedustajien puheita, niin näyttää, että he eivät tunne koko sosiaalialaa, kun he puhuvat, että kaikkein köyhimpiä autetaan. Näin ei tapahdu tällä budjetilla. Tutustukaa sosiaaliturvaan, ennen kuin tulette puhumaan eduskuntaan, että kaikkein köyhimpiä autetaan. Siis toimeentulotuella olevat ihmiset eivät hyödy näistä senttiäkään. Maksujen korotukset heille tulevat, heidän asemansa vaikeutuu.

Arvoisa ministeri, nostetaanko toimeentulotukinormia? Korotetaanko sitä?

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin toiset kuiskailevat, mutta keskustan johdolla ei ole suinkaan hyssytelty sosiaaliturvassa. Ministeri Hyssälä on ottanut tarmokkaasti uudistuksen askeleita tällä hallituskaudella, ja hän teki sitä jo edelliselläkin kaudella.

On päivänselvää, että me tarvitsemme sosiaaliturvan uudistusta. Me tarvitsemme koko ihmiselämän hallinnassa olevaa sosiaaliturvaa, johon liittyy myös työelämän kehittäminen hyvin laajasti.

Ministeriltä tiedustelisin, kun maatalousyrittäjät saivat tämän yhden lomapäivän, mikä oli sangen tervetullut uudistus, onko yrityspuolelle tulossa uudistuksia ja miten esimerkiksi yksinyrittäjien sosiaaliturvaa kehitetään.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola on kyllä mainio ääni tuolta toiselta laidalta. Sosialidemokraatit haluavat olla mukana tässä sosiaaliturvauudistuksessa, jottei kävisi niin kuin tämän hallituksen budjetin kanssa, joka näennäisesti kyllä korjaa, mutta sitten todellisesti siellä kentällä jättää erittäin monet ihmiset pulaan, jopa huonompaan jamaan kuin aikaisemmin.

Nyt ottaisin tästä myöskin puheeksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden, nollamaksuluokan poiston. Minulla on käsissäni Lastentarhanopettajaliiton kannanotto tähän asiaan. He vastustavat kiivaasti sitä, että nollamaksuluokka poistetaan, joten muistuttaisin myös sinne porvaripuolelle, että ei ole sosialidemokraattien hatusta vetämä juttu tämä nollamaksuluokan poistosta aiheutuva huoli, vaan tämä on laaja huoli, joka koskettaa yksinhuoltajia ...

Mutta eikö tämä kuulu myös sosiaali- ja terveysministeriön alueeseen, koska tämä on myös sosiaalinen ongelma?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolalle totean, että perusturvauudistuksesta ei ole tehty tai suunniteltu mitään välikysymystä, ellette sitten viittaa niihin välikysymyksiin, joissa me kristillisdemokraatit ja kokoomus viime kaudella yhdessä olimme mukana.

Kun ministeri Hyssälä nyt antoi puheenjohtaja Heinäluomalle rukkaset ed. Haataisen kirjoituksen vuoksi, kysyn: mikä on vastauksenne kristillisdemokraateille?

Kysyn ihan rakentavassa hengessä, eikö olisi viisasta uudistaa perusturvaa laajapohjaisesti, sillä sen vaikutukset ovat erittäin pitkäkestoiset ja olisi tärkeää, että seuraavilla vaalikausillakin pitkäjänteinen työ voisi jatkua hallituspohjasta riippumatta.

Satu  Taiveaho  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! SDP tulee antamaan oman vaihtoehtoisen sosiaaliturvauudistusajatuksensa kyllä kaikkien tietoon varmasti jatkossa. Sosiaaliturvauudistusta todella tarvitaan, mutta se ei onnistu ilman resursseja, ja se tässä hallituksen esittämässä mallissa on kyllä todella pulmallista.

Mutta lapsiperheet ovat todella yksi ensi vuoden budjetin pahimpia häviäjiä. Lapsilisän korotus koskee vain hyvin pientä joukkoa. Aivan kuten tässä ovat monet tuoneet aiemminkin esille, muun muassa toimeentulotuella elävät, kaikista köyhimmät lapsiperheet jäävät vaille mitään parannusta. Sen sijaan he saavat maksujen korotusta päivähoitomaksuihin, terveyskeskusmaksut nousevat ja muut elämisen kulut tulevat nousemaan. Tarvittaisiinkin toimeentulotuen perusosan korotusta samoin kuin elatustuen nostoa, jotta näitä köyhimpiä lapsiperheitä voitaisiin auttaa.

Mutta myös asumismenot ovat lapsiperheillä suuret, ja on aika kohtuutonta, että asumistuki rupeaa leikkaantumaan jo sillä tasolla, kun on vielä oikeutettu toimeentulotukeen. (Puhemies: Aika!) Eli kyllä tämä köyhimpien lapsiperheiden kokonaisuus tulisi hallituksen hoitaa paremmin.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitanen, on jonkinasteista hurskastelua vaatia hallitukselta erittäin nopeita toimia heikoimmassa asemassa olevien hyväksi, kun te olette itse olleet 12 vuotta hallituksessa. Nytkö te haluatte ensi viikolla uudistuksia? Tätä logiikkaa kannattaisi hieman miettiä.

Mitä tulee resursseihin, tämä nykyinen järjestelmä, joka pala palalta on rakennettu, on erittäin kallis ja tehoton. Uskon, että sen sisältä jo paljon pystytään vapauttamaan resursseja ja sitä kautta tukemaan myöskin köyhimmässä asemassa olevia ihmisiä.

Suuri ongelma on se, että työn vastaanottaminen ei tänä päivänä ole kannattavaa. Se on yksi keskeinen asia, johon tässä sosiaaliturvauudistuksessa pitää puuttua.

Mitä tulee lähtökohtiin ja hallituksen asenteisiin, minusta pääministeri on paras arvioija. Kun hän on todennut sen, että tämä nykyinen hallitus on sosiaalisempi kuin edellinen, niin minusta se antaa hyvää pohjaa ja uskoa siihen, että menemme hyvään suuntaan.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuoppa peräsi sen tuntemusta, ketkä ovat köyhiä ja ketkä elävät kaikkein vaikeimmassa tilanteessa. Köyhyystutkimusten mukaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ovat pienituloiset eläkeläiset, yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet.

Ensi vuoden budjetti antaa kansaneläkkeen saajille 20 euroa. Niille, joilla on toinen kalleusluokitus, budjetti antaa 40 euroa. Päätös, joka tehtiin viime vaalikaudella — siitä tunnustus on annettava — yhteisesti sosialidemokraattien kanssa, on 40 euroa. Yksinhuoltajakorotus tehdään. Köyhyystutkimusten mukaan he ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Kysymys kuuluu, auttaako ensi vuoden budjetti heitä. Auttaa.

Toisekseen sosiaaliturvauudistus on aikataulutettu. Ensimmäiset esitykset tuodaan ensi vuoden syksyllä tänne eduskuntaan. Jos joku luulee, että tämä savotta on neljässä vuodessa käyty, (Puhemies: Aika!) erehtyy. Aikataulutetaan, paalutetaan ja jatketaan seuraavalla vaalikaudella.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, mainitsitte taikasanan ennaltaehkäisy, mutta kuitenkaan esimerkiksi nuorten mielenterveystyön akuutissa ja psykiatrisessa vaiheessa ei ole näitä perinteisiä määrärahojakaan ollut budjetissa löydettävissä.

Mitä sitten olisi nuorten tai lapsiperheiden ennalta ehkäisevä mielenterveystyö? Asiantuntijat — 90 prosenttia psykologeista on nykyään naisia — ovat todenneet, että nuorperheissä mielenterveys häiriintyy siitä, että kommunikaatio on väärää. Lapsi sanoo toista, äiti tulkitsee täysin toisin, murrosiässä tämä on pahimmillaan.

Hallitus vaatii meiltä rehellisyyttä, oppositiolta. Eilen esimerkkinä mainitsin sen, että pääministeri ja ed. Sinnemäki olivat esimerkki siitä, kuinka tehdään ihmisiä mielisairaiksi perheissä. Eli he tulkitsivat tahallaan täysin väärin sen, mitä toinen sanoo. Kun ed. Jaakonsaari puhui aivan eri asiasta, niin ed. Sinnemäki teki siitä traagisen jutun. Samaten pääministeri rupesi syyttämään oppositiota siitä, että me kannatamme yksityisautoilun lisäämistä. Aikooko ministeri Hyssälä pistää edes oman hallituksensa (Puhemies: Aika!) pääministerin kuriin tämän ennalta ehkäisevän mielenterveystyön nimissä?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pertti Virtanen nosti hyvän asian esille. Hän on asiantuntija, mitä tulee näihin mielenterveyskysymyksiin, ja kertoi aika mielenkiintoisen esimerkin eilisestä. Sillä on kyllä ihan latinalainen nimikin. Sen nimi, mikä eilen tapahtui, on circulus vitiosus, mielestäni.

Arvoisa puhemies! Täällä kun on nyt aika paljon tästä sosiaaliturvan uudistamisesta puhuttu, niin totean, että meillä ovat etuuksien tasoon luonnollisesti vaikuttaneet eri aikakausina vallinneet käsitykset ja kulloinenkin taloudellinen tilanne. Tämä on korostunut erityisesti perusturvan osalta, ei niinkään ansioturvan osalta, ja perusturva on tupannut jäämään jälkeen siitä ansiosidonnaisesta turvasta koko ajan. Nyt moni ensisijainen vähimmäisturvan etuus on pienempi kuin toimeentulotuen sallima etuus, ja näin sitten ihmiset juoksevat luukulta toiselle saadakseen sen etuuden, joka heille kuuluu. Tämä juuri aiheuttaa sitä turhaa byrokratiaa siellä, ja tästä on päästävä pois.

Työn kannustavuus: Meillä on tapauksia, joissa toimeentulo ei kohene, vaikka ihminen menee töihin, ja nyt täytyisi miettiä pienten työtulojen ja sosiaaliturvan parempaa yhdistämistä. Meillä on sosiaaliturvassa aukkoja ja väliinputoamisia. Meillä on uuden tyyppistä työtä, freelance-, pätkä-, tuntitöitä tekeviä määräaikaisia. Sosiaaliturva, joka on synnytetty, on muodostettu täysin toisenlaiseen yhteiskuntaan. Ei ihme, että näitä selkeitä aukkoja on, esimerkiksi puolison tulojen vaikutus omaan peruspäivärahan sosiaaliturvaan. Näistä on esimerkkejä.

Komitean ehdotukset ja työ ovat erittäin vaativat. Se on erittäin haasteellista, ja se ei ole yhden vaalikauden asia. Ensimmäiset esitykset tulevat tänne vuoden 2008 syksyllä, ja niitten pitää olla synkronissa sen ison linjan kanssa, jota sitten toteutetaan pitkässä juoksussa. Toivon, että sosiaaliturva olisi kokonaan uudistettu vuonna 2017 elikkä 100-vuotiaassa Suomessa. Tämä ei ole mikään pikku juttu. Voi sanoa, että tässä on satoja lakeja, joihin tämä vaikuttaa.

Nyt tähän työhön on käyty ja sitten katsotaan, mitä seuraavalla vaalikaudella tehdään, mutta nyt tehdään jo nämä osittaisuudistukset, jotka suuntaavat näihin. Komitealla on vapaus lähteä etsimään niitä ratkaisuja aika visionäärisesti, mutta keskeinen tavoite komitealla on vähentää köyhyyttä ja turvata kansalaisille riittävä toimeentulo kaikissa elämäntilanteissa, vaativa työ, haastava työ. (Puhemies: Aika alkaa täyttyä! — Ed. Gustafsson: Perustuslaki vaatii sen, ei tässä ole mitään uutta!) — Mutta näin ei ole tällä hetkellä, arvoisa edustaja. — Ja sitten tämä järjestelmän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen, jotta kansalainen saisi etuutensa viivytyksettä, on erittäin tärkeä näkökohta ja nimenomaan tämä asiakkaasta lähtevä, ihmisestä lähtevä eikä järjestelmäkeskeinen perusturvataso ja -muoto.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Sanotaan, että jokainen teos on aina tekijänsä näköinen. Niin tämäkin täytekakku kuvastaa hyvin sitä, kuka sitä on ollut laatimassa: päältä kaunis, ja kun syö sitä hetken aikaa, niin seuraavana päivänä vatsaa vääntää. Ehkä tässä ensi vuonna alkaa totuus paljastua näin budjetin osalta. Laatijoina ovat olleet henkilöt, jotka eivät köyhää ole edes nähneet saatikka koskaan kokeneet sitä elämää, jollaista ihmiset joutuvat todella ankeissa olosuhteissa elämään.

Ensi vuoden kohdalta voisi sanoa, että jokaisen talouden kohdalla rupeaa näkymään, kun sähkövero nousee, dieselvero, bensavero ym. nousevat, asiakasmaksut kohoavat. Se rupeaa pussissa näkymään välittömästi ja nimenomaan niitten kohdalla, jotka joutuvat pakosta käyttämään autoa. Osaltaan myöskin lyödään korville joukkoliikenteen kehittämistä ja sitä, miten ympäristöystävällisempiin muotoihin mentäisiin. Ei suinkaan kannusteta mihinkään pienikulutuksisiin pienautoihin vaan edelleen halutaan pitää ajoneuvokanta vanhana ja myöskin bensakäyttöisenä.

Eilen täällä salissa puheenvuoronappulat vähän reistailivat yhdellä sun toisella ja jäin debatissa ilman puheenvuoroa. Siksi aion tässä muutaman sanan sanoa oikeusministeriön alueelta.

Oikeusministeriön ala on sinänsä saanut huomattavan määrän lisäyksiä, ja siltä kohdalta voi olla tyytyväinen ministerin neuvottelutulokseen, mutta eräissä kohdissa siellä herättää kysymystä haasteellinen vankien lukumäärä, jonka on ennustettu edelleen alenevan, ja tämä perustuu muun muassa sakkovankien määrän alenemiseen.

Nyt on oikeastaan kyse siitä, haluammeko me enää pitää oikeudenmukaisuutta tässä maassa yllä ja onko niin, että jos ihmisestä tulee tarpeeksi reppana, niin hän saa unohtaa kaikki sakkonsa. Minusta se ei ole oikein. Se perälauta pitää säilyttää. Meillä on oltava joku rangaistusmuoto edelleen, vaikkakin tiedän hyvin tarkkaan, mitä nämä ihmiset ovat, jotka siellä sakon muuntorangaistuksia käyvät sovittamassa, jotkut jopa vähän pisempään ja vähän taajemmin. Joku paikka heilläkin pitää olla. Onko sitten niin, että jos ihmisellä on vielä vähän maksukykyä, kun hän huomaa, että sakkoja tulee, niin kun heittäytyy siinä vaiheessa kokonaan toivottomaksi, se onkin parempi ratkaisu, koska silloin tietää, ettei ainakaan tarvi lähteä lusimaan sakon muuntorangaistusta, kun on täysin reppana? Minusta tämä ei ole minkään oikeuskuvion mukainen.

Me olemme muuttaneet jo viime vuosien aikana pariin kolmeen kertaan näitä muuntorangaistuksen päivämääriä, ja minusta se on nyt viimeisen muutoksen jälkeen jo kohtalaisen löysä. Näitten ihmisten kohdalla toki on niin, että kun he menevät sinne vankilan puolelle, niin se ei ole oikea paikka, mutta meillä ei ole tällä hetkellä järjestelmää eikä ole näkyvissäkään, mikä olisi vastaava. Kyseessä on terveydenhuollollinen ongelma, joka on tällä hetkellä valtion piikissä, ja jos tämä porukka jätetään laittamatta, niin se on sen jälkeen kuntien piikki ja terveydenhuollon kustannukset, jotka kunnissa nytkin ovat jo erittäin korkeat, tulevat entisestään vielä lisääntymään.

Samalla lailla tässä budjettiehdotuksessa ja työministeriön toiminnalla ollaan siirtämässä juuri viime kaudella perustetuista työvoiman palvelukeskuksista kaikki vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset suoraan sosiaaliluukulle, tai sitä ei siellä suoraan sanota ministeriön ohjeissa, mutta kehotetaan ohjaamaan muualle. Heitä ei pidä kuulemma työvoimatoimistoissa pyörittää eikä missään tapauksessa auttaa, jos on päihde- tai mielenterveysongelmia, ei pidä kuntouttaa vaan pitää ohjata sieltä suoraan johonkin muualle. Kylmän kova linja jatkuu työministeriössä nyt ministeri Cronbergin aikana. Heikommat sysätään syrjään, ja uskon, että kuntien sosiaalitoimessa tähänkään porukkaan ei ole varauduttu.

Kyllä ensi vuoden puolella tullaan näkemään melkoisia taisteluita kuntien rahoista. Nyt jo rakennetulla palkkaratkaisulla, joka sinänsä on varmasti oikea, kuntien velvoitteeksi tulee melkoiset lisäkulut, ja kun näistä eri asioista vielä kerääntyy melkoinen joukko lisää, niin arvelisin, että ensi vuonna kunnat ovat kyllä todella lirissä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Joku sana myöskin valtion tulevasta talousarviosta. Ensimmäisenä päivänä, kun keskustelimme täällä, odotin luonnollisesti hyvin kipakkaakin keskustelua siltä osin, kun opposition pääoppositiopuolueen ryhmäpuheenvuoron piti pitkäaikainen valtiovarainministeri Heinäluoma. Olisin kuvitellut, että ministeri Katainen ja hallitus olisivat saaneet kovemman vastuksen oppositiolta. Me kävimme koko päivän keskustelua, eipäs—juupas-keskustelua, hyvin epäolennaisista asioista: onko joku miljoonamäärä riittävä, vai jääkö se hieman vajaaksi? Mutta keskustelu Suomen kansantalouden tilanteesta pitkälle tulevaisuuteen jäi kokonaan käymättä.

Ensinnäkin kun tiedetään, että tällä hetkellä Suomeen on tulossa korkeat palkankorotukset sekä yksityiselle sektorille että myöskin julkiselle sektorille, miten Suomen kansantalous säilyttää kilpailukykyisyytensä suhteessa muihin EU-maihin ja ympäristöönsä pitkällä tähtäimellä? Ja kun todetaan tässä Keltaisessa kirjassa, budjettiesityksessä, että tällä hetkellä meidän julkisen talouden ylijäämä pienenee verrattuna niihin budjetteihin, jotka muun muassa valtiovarainministeri Heinäluoma esitteli kahtena viimeisenä vuonna, niin voidaan ihan aidosti kysyä, onko meidän tämänhetkinen valtion budjetti suhteutettuna taloustilanteeseen liian löysä.

2 miljardin euron lainojen maksu on toki summana suuri, mutta jos sitä verrataan kahteen edelliseen Heinäluoman esittelemään budjettiin, niin niissä tämä haaste oli paljon paremmin otettu huomioon suhdannetilanteeseen nähden. Kun otetaan huomioon, että tällä hetkellä myös Pohjois-Amerikassa on tilanne vielä epävarma taloustilanteen osalta ja kasvuluvuista ei olla Euroopassakaan ihan yksiselitteisesti selvillä, voidaan kysyä, eikö näistä budjetin suurista linjoista ja perusteista olisi opposition pitänyt käydä paljon mittavampi keskustelu eikä keskittyä muutaman miljoonan inttämiskeskusteluun, kuten käytiin.

Minä sanoisin kyllä niin, että valtiovarainministeri Kataisen budjetti on löysähkö, jos sitä katsotaan tässä taloustilanteessa tällä hetkellä. Ministeri Heinäluoman budjetit olivat tiukempia. Ja kun katsotaan niitä satsauksia, joita tähän budjettiin sisältyy, niin tähän sisältyy tietenkin heti vaalikauden alussa mittavia satsauksia eläkeläisväestölle, myöskin verotukseen eli verotukseen korjaamiseen, 3 prosentin korjaamiseen, varaudutaan heti vaalikauden alussa. Täällä on mittavia satsauksia opiskelijoille, yksinhuoltajille lapsilisän muodossa, opetukseen, tuotekehitykseen ja moneen muuhun seikkaan.

Oliko välttämätöntä, että näitä kaikkia hyviä asioita tuodaan näin etupainotteisesti valtion budjettiin? Sen takia budjettikirjassa nimenomaan todetaan, että tällä hetkellä julkisen talouden ylijäämä pienenee. Pääministeri Vanhanen tuossa kesällä otti kantaa julkisesti pääministerinä — hän oli pääministerinä sekä punamultahallituksessa että tässä hallituksessa — ja hän kertoi mielipiteenään, että Kataisen esitys ja tämä budjetti on sosiaalisempi kuin punamullan tekemät budjetit. Jos katsotaan julkisen talouden ylijäämän näkökulmasta, niin Vanhasen lopputulos oli aivan oikea. Tämä on elvyttävä budjetti. Tämä ei ole läheskään niin tiukka budjetti kuin ne, mitä Heinäluoma aikoinaan esitteli. Ja kun oppositio on ihan perustellusti arvostellut sitä, mitä tämä vaikuttaa inflaation kehittymiseen, niin juuri elvyttävä budjetti tähän suhdannetilanteeseen vaikuttaa inflaatioon korottavasti.

Eli, arvoisa puhemies, sanoisin vaan näin, että toivoisin, että näistä budjetin perusteistakin olisi käyty analyyttinen keskustelu, varsinkin kun julkinen talous, myöskin kuntien talous, joutuu lähivuosina erittäin tiukkaan tilanteeseen. Tämän aamun uutisten perusteella esimerkiksi palkkaratkaisut seuraavan 2,5 vuoden aikana tietävät kuntapuolella lisää menoja noin 11—12 prosenttia. Kun ne mietitään kunnan kokonaispalkkasummaan, niin voidaan kysyä, millä sairaanhoitopiirit ja kunnat pystyvät lähivuosina mitoittamaan oman budjettinsa ilman, että tarvitsee leikata palveluja mistään toisesta tärkeästä, lakisääteisestä palvelusta.

Arvoisa puhemies! Se, mitä tässä budjetissa olisin toivonut käsiteltävän lisää, liittyy meidän tiestöön: perustienpitoon, yksityisteiden kuntoon ja tiettyihin kehittämishankkeisiin. Näköjään on kuitenkin tilanne se, että nämä keskustelut käydään syvemmin ensi vuoden helmikuussa, kun hallitus esittelee oman liikennepoliittisen selonteon, mutta tällä hetkellä täytyy todeta se, että pitkään pitkään aikaan meidän liikennepolitiikkamme ei ole ollut pitkäjännitteistä ja suunnitelmallista. Osin siitä pitkäjännitteisyyden puutteesta johtuu se, että meillä tulee kysyntä- ja kulutushuippuja maanrakennusalalla esimerkiksi tällä hetkellä, mikä vaikuttaa siten, että hinnat nousevat kohtuuttomasti ja osa hankkeista joudutaan siirtämään tulevaisuuteen. Minä toivon, että tämä sinivihreä hallitus pystyy tekemään helmikuussa sellaisen liikennepoliittisen selonteon pitkälle tulevaisuuteen, jossa katsotaan pitkällä tähtäimellä, paljonko valtio satsaa perustienpitoon, yksityisteihin ja kehittämishankkeisiin, laatii ohjelman, jonka mukaisesti tehdään suunnitelmat, tarjouskilpailut, ja kustannukset pysyvät hallinnassa. Muuten tällainen nykivä politiikka, jossa tärkeitä ja perusteltujakin hankkeita yllättäen otetaan pois budjetista, ei luo luottamusta valtion infrapolitiikkaan. Tässä on ehdottomasti päädyttävä huomattavasti pitkäjännitteisempään politiikkaan.

Lopuksi tästä ajankohtaisesta terveydenhuoltoalan tilanteesta. Tunnen monia sekä opposition että hallituksen kansanedustajia, ja jos ennen vaaleja heiltä olisi kysytty, uskotteko te siihen, että ensimmäistä kertaa Suomen historiassa tapahtuisi niin, että hallitusohjelmassa kirjataan jonkun tietyn ammattialan kohdalta lauseke hallitusohjelmaan, moni olisi epäillyt sitä, että tuskinpa hallitus puuttuu merkittävästi työmarkkinapolitiikkaan, vaan se vaikuttaa siihen muilta osin. Näin kuitenkin tehtiin. Ja se oli ensimmäistä kertaa Suomen historiassa johtuen siitä, että terveydenhuoltoalalla todettiin, että terveydenhuoltoala kärsii houkuttelevuuden puutteesta ja osa meidän hoitajistamme siirtyy esimerkiksi paremman palkan toivossa ulkomaille töihin, kuten Norjaan ja Englantiin jne.

Ja kun katsotaan ikähaitaria, niitä tulevaisuuden tarpeita, niin todettiin, että tähän joutuu nyt ensimmäistä kertaa valtiovalta myöskin puuttumaan. Oma viiteryhmäni kokoomus nosti tämän asian vahvasti esille. Kuulin eilen sen keskustelun, kun katsottiin, onko jossakin joku luvannut jonkun tietyn euromäärän, mikä tämän lupauksen summa on per kuukausi per hoitaja. Eilen saimme kuulla sen, että SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja oli kesäkokouksessa kertonut tiedotusvälineille, että se todiste löytyy kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Rakel Hiltusen työkaapista. Eilen hän kertoi täällä, että jostakin syystä tämä ainut todiste, mikä tämän todistaa, on hukkunut jonnekin tuntemattomaan paikkaan.

Onneksi ed. Ben Zyskowicz on nyt luvannut siitä 500 euron löytöpalkkion, jos tämä paperi sattuisi jostakin löytymään. Etsitään yhdessä sitä paperia, se olisi tärkeä paperi tämän keskustelun pohjaksi. Onko joku puolue luvannut ennen vaaleja tietyn euromäärän hoitajille? (Ed. Vistbacka: Eikö se Iltalehdessä lukenut?) — Iltalehdessä käytiin keskustelua, jossa kysyttiin kymmeneltä puoluesihteeriltä, pitävätkö he oikeutettuna pitkällä tähtäimellä sitä, että hoitajat saavat noin 500 euron palkankorotuksen. Totta kai puoluesihteerit sanoivat, että pitävät oikeutettuna, mutta siinä olivat mukana kaikki muutkin puoluesihteerit.

Eli toivoisin tässäkin tällaista niin kuin rehellistä keskustelua; keskustelu ennen vaaleja käytiin siitä, tuleeko sinne matalapalkkaiselle koulutetulle naisvaltaiselle alalle satsata vai ei. Me vastasimme, että tulee satsata, kirjasimme sen hallitusohjelmaan. Ja hyvät edustajakollegat, en olisi uskonut kahdeksan vuoden kansanedustajakokemuksen pohjalta, että valtiovalta satsaa tietylle ammattialalle 150 miljoonaa euroa, 150 miljoonaa euroa. Tämä pitää kertoa myöskin kansalaisille. Se tarkoittaa noin 900 miljoonaa markkaa eli lähes miljardi, lähes miljardi vanhaa markkaa. Jos joku kehtaa sanoa, että tämä on pieni summa ... Kun esimerkiksi tämä valtion budjetti (Puhemies: Aika!) menee nyt sitten valtiovarainvaliokunnan käsittelyyn, niin luultavasti jaostot tekevät korjauksia tai täsmennyksiä tai tarkistuksia noin 50 miljoonan euron edestä, mitä me sitten joulukuussa käsittelemme. Se summa on vain kolmasosa siitä summasta, minkä valtiovalta nyt päätti kohdistaa työmarkkinoilla olevan epäkohdan poistamiseksi.

Sanoisin, että sinivihreä hallitus on tässä tehnyt historiaa ja summa on mittavan suuri. Toivotaan, että se johtaa myöskin kunnallisella puolella sopimukseen eikä lakkoihin.

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! En saanut käyttää puheenvuoroa tuossa ministeri Hyssälän alustamassa debatissa, jossa yhtenä pääasiana keskusteltiin tästä sosiaaliturvauudistuksesta. Täytyy sanoa, että pitkähkön parlamentaarisen urani aikana en ole tuntenut niin pahaa mieltä kuin sen keskustelun aikana. Täällä salissa on nyt paikalla ehkä kolme pitkäaikaista parlamentaarikkoa: puhemies, ed. Vistbacka, Claes Andersson, ja lasken itsenikin tähän sarjaan.

Se keskustelu nimenomaan keskustan ja osin kokoomuksen taholta suhteessa sosialidemokraatteihin oli poikkeuksellisen ylimielinen ja loukkaava. Jos ja kun ollaan tekemässä merkittävää kokonaisuudistusta ja puhutaan parlamentaarisesta komiteasta, niin on itsestäänselvää ja luonnollista, että siinä ovat kaikki eduskunnassa olevat puolueet edustettuna, se on itsestäänselvää, tai sitten vaihdetaan nimi. Se, että täällä vakavalla mielellä ministeri toteaa, että Haatainen on jossakin lausunnossa tai vastaavassa ikään kuin asettanut semmoisia näkökohtia, että sosialidemokraatit olisivat jotenkin sulkeneet itsensä tästä työryhmästä pois, se on käsittämätön. Olen ollut myöskin viime kaudella sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, niin kuin tälläkin kaudella. Emme ole missään eduskuntaryhmän kokouksessa käsitelleet kutsua osallistua tähän parlamentaariseen työryhmään. Jos tällainen kutsu olisi tullut, pidän itsestäänselvänä, että olisimme halunneet olla tässä työssä mukana.

Mitä tulee tämän työryhmän lähtökohtiin, niin niin pitkään kuin minä muistan, ja muistan pitkään, on ollut yhteinen tuska yli puoluerajojen se, että meidän sosiaaliturvajärjestelmämme on liian monimutkainen, vaikeaselkoinen, se on viidakko, jonka kokonaisuuden hallinta on vaikeaa, puhumattakaan, että se on yksittäisen kansalaisen oikeusturvan kannalta kiireisen kehittämistarpeen kohteena.

En tarkasti tiedä, miksei tämä asia tullut neljä vuotta sitten hallitusohjelmaneuvotteluissa sillä tavalla vakavasti esille. Minun mielestäni olisi voinut hyvin ajatella, että Vanhasen ykköshallitus olisi käynnistänyt tämän työn yhtä hyvin jo aikaisemminkin. Mutta hyvä, että se tuli nyt.

Olen itse koulutukseltani yhteiskuntatieteilijä, myöskin sosiaalipoliitikko, koulutuspoliitikko, ja olen paljon osallistunut myöskin yhteiskunnalliseen keskusteluun meidän sosiaaliturvajärjestelmän epäkohdista. Minusta on päivänselvää, että meidän perusturvan taso on sekä ongelmallinen että erityisesti liian matala. Jo viime kaudella olisin halunnut, että Vanhasen ykköshallitus olisi tehnyt paljon merkittävämpiä korotuksia erityisesti pieniin eläkkeisiin, peruspäivärahoihin, työmarkkinatukeen, toimeentulotuen tasoon. Jos meillä on tämä suojaosuus nafti 600 euroa, mikä siis tarkoittaa sitä, että jotenkin lasketaan, että sillä 600 eurolla nyt tulisi nippa nappa toimeen, niin meillä on kansalaisia, jotka joutuvat sinnittelemään 350—400 eurolla kuukaudessa. Se on häpeällisen matala taso. Henkilöt, jotka katselevat Suomi-nimistä valtiota 20 vuoden päästä, tulevat antamaan kohtuullisen ankaran tuomion tämän päivän päättäjille siitä, että tilanteessa, jossa Suomi on rikkaampi kuin koskaan, emme ole ikään kuin ojentaneet tällaista solidaarisuuden ja yhteisvastuun kättä vahvemmin yhteiskunnan kaikkein heikko-osaisimmille.

Se, mikä nyt on tietysti masentavaa, on se, että täällä nyt käytiin keskustelua siitä, onko tämä istuva hallitus nyt jotenkin oikeudenmukaisempi kuin edellinen. Tehdään se arvio kolmen neljän vuoden päästä, ja sen tekevät kansalaiset. Se ei ole mikään ilmoitusasia pääministeriltä tilanteessa, jossa nykyinen hallitus lähtee 20 miljardia euroa paremmasta lähtötilanteesta kuin edellinen. Mutta tätäkin taustaa vasten on häpeällistä ja noloa, että hallitusohjelmassa ei ole kirjattu eikä osoitettu rahaa työttömyysturvan, työmarkkinatuen, peruspäivärahojen, toimeentulotuen tuntuviin tasokorotuksiin.

Nyt odotamme tietysti mielenkiinnolla ensi syksyä, jolloin tulevat ikään kuin tämän sosiaaliturvauudistuksen ensimmäisen vaiheen esitykset: mitä ne pitävät sisällään. Sitten menee neljä vuotta, ja niin kuin ministeri Hyssälä tuossa hetki sitten sanoi, niin vasta sitten 2017 on koko työ tehty, työ, johon ei pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeistä rakentajaa, sosialidemokraatteja, haluta ottaa mukaan. Se on poikkeuksellisen röyhkeää, se on käsittääkseni poikkeuksellisen ylimielistä, ja tulen tätä keskustelua omalta kohdaltani jatkamaan. Tällä tavalla sosialidemokraatit eivät ole kohdelleet keskustaa, eivät kokoomusta eivätkä muitakaan puolueita.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjetissa näkyy rakentava työ- ja elinkeinomyönteisyys. Suomessa suurin osa yrityksistä on nimenomaan pk-yrityksiä. On ymmärretty, että yrityksiin ja aitoon elinkeinotoimintaan pohjautuva työllisyys on sekä kunta- että valtiontalouden paras ystävä. Vuoden 2008 talousarvioesitys on kokonaiskysyntää ja kasvua tukeva. Suhdannetilanne on huomioitu sekä menopuolella että veronkevennyksissä. Myönteinen kasvu ei voi olla jatkuvaa, ja veronkorotukset on tehtävä nyt, kun talous on edelleen nousussa. Mielestäni on tärkeää, että myös valtionvelan lyhennykseen varataan 2 miljardia, sillä korot ovat nousussa. Mittavien veronkevennysten aika on hallituslinjan mukaisesti kauden loppupuolella.

Koen, että muutamat asiat budjetista kaipaavat aivan erityistä esille nostamista.

Myönteistä on se, että nyt uuden työ- ja elinkeinoministeriön sektorilla painotetaan yrittäjyyden edistämistä. On merkittävää, että hallitus vakinaistaa yritysten starttirahakokeilun ja pidentää starttirahan enimmäiskeston 18 kuukauteen.

Hallitusohjelmassa on varattu huomattava summa matalapalkkatuen laajenemiseen nuorille ja vammaisille. Määrärahat kohdennetaan jo tässä budjetissa.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen toimenpiteisiin ohjataan 30 miljoonaa. Nuorten palkkatukea myönnetään jatkossa jo kolmen työttömyyskuukauden jälkeen nykyisen kuuden kuukauden sijaan.

Työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista parannetaan useilla toimilla. Budjetissa on olennaisia toimenpiteitä, joilla varmistamme ammattiosaajien riittävyyden lähitulevaisuudessa.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään yli 2 000:lla. Oppisopimuskoulutuksen paikkamäärä kasvaa jo tulevan vuoden aikana. Lisäksi käytetään 1,5 miljoonaa euroa oppisopimuskoulutuksena järjestettävän lisäkoulutuksen laajentamiseen. Nuorten työpajatoimintaa tuetaan ja aikuiskoulutusta kehitetään.

Työvoiman liikkuvuutta edistetään työn vuoksi vuokratun kakkosasunnon verohelpotuksella, jonka veronkevennys on maksimissaan 3 000 euroa vuodessa.

On kannustavaa, että opiskelijan tuloraja nousee tulevan vuoden alusta 30 prosentilla. Se kannustaa työn tekemiseen, eikä tehdystä työstä rangaista niin kovalla kädellä kuin tähän saakka. On toki hyvä myös, että opintotukeen tulee kaivattu korotus.

Arvoisa puhemies! Perintöverotuksen uudistuksessa puolison ja alaikäisten lasten verotus on ollut etusijalla. Verotettavan perinnön alaraja nousee 3 400:sta 20 000:een, alle 20 000 euron perinnöt vapautuvat verosta kokonaan. Yritysten perintöverotus on vielä sopimatta. Se hankaloittaa usean yrityksen ja tilan sukupolvenvaihdosta. Hallitus on luvannut, että tähän liittyvät lakiesitykset tulevat eduskunnan käsiteltäväksi seuraavana kevättalvena.

On erittäin perusteltua, että palveluseteli laajenee kotisairaanhoitoon ja laajennus astuu voimaan ensi vuoden alusta. Palveluseteliä voidaan käyttää kotisairaanhoitoon samoin kuin kotipalvelun palveluseteliä. Tämä lisää yrittäjyyttä ja valinnanmahdollisuuksia kunnissa.

Suomen on myös tärkeä olla elintarvikkeiden ja energian suhteen mahdollisimman omavarainen, joten on tärkeää, että näiden asioiden eteen tehdään kaikki mahdollinen.

On myös tärkeää, että puun saanti Suomen metsistä turvataan ja näin ollen säilytämme teollisuuden Suomessa.

Esitys alkoholiveron nostosta on tässä tilanteessa kannatettava ja kohtuullinen esitys. Vuosittainen vaikutus on noin 35 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Isänmaamme juhlii 90 vuoden itsenäisyyttä. Ymmärrettävästi rintama- ja sotaveteraanien määrä laskee rajusti. Lopultakin on huomattu, ettemme voi siirtää veteraaneihin kohdistuvia parannuksia. Hallitus on päättänyt parantaa noin 80 000 sotainvalidin ja -veteraanin asemaa varta vasten suunnitellulla toimenpidekokonaisuudella, johon osoitetaan noin 10 miljoonaa euroa. Painopisteenä on veteraanikuntoutuksen tukeminen sekä puolisoiden ja sotainvalidien ja leskien aseman parantaminen.

Leena  Harkimo  /kok:

Arvoisa puhemies! Riittävä talouskasvu ja korkea työllisyysaste ovat hyvinvointivaltion perusedellytykset. Työnteko ja yrittäjyys ovat avaimet menestykselliseen tulevaisuuteen ja maamme hyvinvointipalveluiden turvaamiseen. Kutakuinkin näillä sanoilla aloitin puheenvuoroni kaksi vuotta sitten budjetin lähetekeskustelussa kokoomuksen ollessa silloin oppositiossa. Asia on yhä edelleen ajankohtainen. Ilokseni voin todeta, että sinivihreä hallitus panostaa voimakkaasti työllisyyteen ja työllisyyden lisäämiseen, työnteon arvostamiseen, asennemuutokseen ja yrittäjyyteen. Tällä kertaa uskon vahvasti, että nämä asiat otetaan vakavasti. Pidän tärkeänä hallituksen jo nyt antamia lupauksia yrittäjyyden edistämiseksi.

Muun muassa starttirahakokeilusta on saatu loistavia tuloksia. Se on työllistänyt vuosittain tuhansia työttömiä sekä vuodesta 2005 antanut mahdollisuuden tuhansille työelämästä ja suoraan opinnoista yrittäjyyteen siirtyneille ryhtyä yksityisyrittäjiksi. Hallitus tulee antamaan eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamiseksi siten, että määräaikainen kokeilu, jossa starttirahaa voidaan maksaa muulle henkilöasiakkaalle kuin työttömälle työnhakijalle, tullaan vakinaistamaan. Tähän asti starttirahaa on voinut saada kymmeneltä kuukaudelta. Sinivihreän hallituksen päätöksestä starttirahaa on jatkossa mahdollista saada jopa 18 kuukauden ajan.

Hallitus tulee nostamaan vuoden 2008 starttirahan käytettävän osuuden 30 miljoonaan euroon. Suunta on oikea. Mutta tämän vuoden kokemuksesta voinemme päätellä, että summan soisi kasvavan, etteivät rahat loput kesken. Näin on nimittäin käymässä jo kuluvana vuonna, tänä vuonna. Toivon hallituksen myös jatkossa seuraavan tilannetta ja toimivan sen eteen, etteivät hyvät yritysideat jää vain ihmisten haaveiksi paperille, vaan että nämä ihmiset pääsevät tekemään haaveistaan totta myös omassa arjessaan. Tärkeää on myös turvata se, että yritysten perustamista suunnittelevat saavat ulkopuolista neuvontaa jo suunnitteluvaiheessa. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2008 tämä on otettu huomioon ja määrärahaa osoitetaankin asiantuntija- ja neuvontapalveluihin, jotka tarjoavat tätä apua uusille yrityksille. Myös naisyrittäjyyden edistäminen on erikseen nostettu esiin.

Arvoisa puhemies! Väylähankkeissa sinivihreä hallitus joutuu aloittamaan tilanteessa, jossa edellinen hallitus oli jo sitonut nykyisen hallituksen niin useaan projektiin, että uusien hankkeiden aloittaminen ainakaan näin hallituskauden alkuvaiheessa ei ole mahdollista. Useiden tiehankkeiden aikataulua jouduttaneen myöhäistämään. Ensi helmikuussa eduskunnalle tullaan antamaan ensimmäistä kertaa liikennepoliittinen selonteko, jossa tulevien väylähankkeiden toteutuksesta annetaan arvio. Selonteon keskeisenä tavoitteena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä ja kokonaisnäkemystä. Liikenneväylien suunnittelun pohjaksi tullaan tekemään 10—15-vuotinen ohjelma. Tämä on tervetullutta ja oikean suuntaista ajattelua.

Arvoisa puhemies! Lasten- ja nuortenpsykiatria on puhuttanut viime vuosina runsaasti ja myös näinä päivinä tässä salissa, asia, jonka tärkeyttä tuskin kukaan kyseenalaistaa. Vuonna 2007 määräraha sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten- ja nuortenpsykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämiseen oli 4 miljoonaa euroa. Lääninhallitusten ilmoitusten mukaan osa aikaisempina vuosina maksetuista valtionavustuksista on palautunut valtiolle, koska suunniteltu toiminta tai hanke ei ole voinut toteutua muun muassa henkilöstöpulan vuoksi. Onkin sangen onnetonta, että näinkin tärkeässä asiassa toteutus on jäänyt puolitiehen ja että asian huonosta toteutuksesta kärsivät onnettomassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Peruspalveluministeri Risikko onkin jo esittänyt, että jatkossa pyritään mahdollistamaan pitkäjänteisempi kehittäminen. Näenkin tarpeellisena, että tulevaisuudessa määräraha on jo mukana valtion talousarvioesityksessä eikä niin kuin tähän asti, että asiasta päätetään jälkikäteen erikseen.

Arvoisa puhemies! Viimeksi eilen saimme kuulla uutisissa siitä, kuinka suuressa määrin Luoteis-Venäjän suurkanalat ja suursikalat kuormittavat ympäristöään ja näin ollen siis myös Itämerta. Niiden päästämät fosforimäärät vastaavat lähestulkoon koko Pietarin kaupungin fosforipäästöjä. On erittäin tärkeää, että Suomi omalta osaltaan pyrkii Itämeren tilaa parantaviin tavoitteisiinsa. Valtion talousarvioesityksessä tämä on otettu huomioon. Itämereen ja sisävesiin kohdistuvaa ravinnekuormitusta tullaan vähentämään ja tärkeiden pohjavesien pilaantumisriskiä pienentämään. Tämän lisäksi tullaan laatimaan raportti Itämeren rehevöitymisen taloudellisista vaikutuksista ja kehittämään keinoja rehevöitymisen vähentämiseksi. Toivon, että hallitus myös omalta osaltaan pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan tiivistämään yhteistyötä Venäjän ja muiden Itämeren maiden, muun muassa Puolan, kanssa meidän meremme tilanteen parantamiseksi.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Jatkan tuosta, mihin ed. Harkimo päätti. Ed. Harkimo kuvasi hyvin näitä kansainvälisiä ulottuvuuksia tässä Itämeren haasteessa, ja niihin voi täysimääräisesti yhtyä, eli tarvitaan rantavaltioitten yhteistyötä ja tarvitaan myös Venäjän mukaan vetoa, että siellä nämä suuret pistekuormituslähteet saadaan entistä paremmin aisoihin.

Mutta sitten hyppään tästä tänne kotimaan puolelle. Jotta meillä Suomena olisi uskottavuutta kansainvälisillä foorumeilla esiintyä Itämeren tilan vakaana puolestapuhujana, totta kai meidän oman kotipesämme täytyy olla mahdollisimman puhdas. Tässä nyt sitten on huomiota kiinnitetty maatalouden päästöihin viime aikojen keskusteluissa. Totta kai tuo maataloudesta tuleva kuormitus Itämerta kohtaan on syytä ottaa vakavasti. Meillä on nyt alkanut uusi maatalouden ympäristötukiohjelma, joka ulottuu vuodesta 2007 vuoteen 2013. Aikaisemmat ohjelmat, joihin viljelijät ovat hyvin kiitettävästi, yli 90-prosenttisesti, sitoutuneet, eivät ole kuitenkaan ihan toivottuja tuloksia tuoneet. Vaikka lannoitteitten käyttö on vähentynyt, niin tämmöisen viiveen ja pelloilla olevan puskurivaikutuksen takia sitten maatalouden vesistökuormitus ei ole samassa suhteessa alentunut.

Miten sitten käy tämän uuden ympäristöohjelman kanssa? On tietysti toivottavaa, että se toimii aiempaa paremmin, mutta nyt on erityisesti syytä kiinnittää huomiota ympäristöohjelmassa olevien toimenpiteitten oikeaan kohdentamiseen. Ei ole realistista, että tätä ympäristöohjelmaa käytäisiin heti justeeraamaan. Se on EU:ssa hyväksytty pitkäaikainen ohjelma. Niinpä on toimittava sen sisällä.

Tässä budjetissa on parin miljoonan määräraha osoitettu juuri tähän työhön, miten tämä ympäristöohjelma saadaan kohdennettua ja otettua siitä tehot irti. Lounais-Suomen ympäristökeskus yhdessä Varsinais-Suomen ja Satakunnan tuottajaliittojen kanssa lähtee tätä työtä tekemään parilla koealueella, missä etsitään tilakohtaista tarkastelua käyttäen niitä parhaita käytäntöjä, millä maatalouden ravinnekuormitusta pystytään tehokkaasti leikkaamaan.

Tässä työssä tulee myös tarkastella tuotantotapojen osuutta. Olen monta kertaa maatalouden kuormituksesta puhuttaessa verrannut tätä tilannetta esimerkiksi metsäteollisuuden vesistökuormituksiin. Kun metsäteollisuuden vesistökuormitukseen alettiin kiinnittää huomiota, ensimmäinen ajatus oli, että pannaan filtterit kuntoon ja putsataan vedet paremmin. Sama ajattelu koski ilmapäästöjä. Tällä päästiin eteenpäin, mutta varsinaiset läpimurrot tapahtuivat siinä vaiheessa, kun itse tuotantoprosessia tarkasteltiin sillä tavalla, että siitä tuotantoprosessista ei aiheutuisi päästöjä, joita joudutaan sitten filtteröimään.

Tätä samaa analogiaa voisi käyttää myös maataloudessa, ja niillä alueilla, joilla ravinnekuormituksen riski vesistöihin on suurin, täytyy tarkastella myös näitä tuotantotapoja. Luomutuotanto on tässä yksi merkittävä vaihtoehto, mutta toinen on myös se, että huuhtoutumisalttiilla, eroosioalttiilla pelloilla pitäisi pystyä kasvattamaan mahdollisimman monivuotisia kasveja, esimerkiksi nurmia, ja käyttämään niitä esimerkiksi sitten biokaasutuksen raaka-aineina. Nämä ovat tämmöisiä siemeniä, joista varmasti alkuun päästään. Näihin on rohkeasti tartuttava, ja näille antavat pontta myös nuo hallituksen uusiutuvaa energiaa koskevat kunnianhimoiset tavoitteet. Niissä on jokainen puro otettava käyttöön, jotta pystytään niihin tarttumaan.

Arvoisa puhemies! Muutama sananen vielä tästä energiapuolesta. Tässä on lainehtinut keskustelu siitä, että jos pelloilla tuotetaan energiaa, niin sotiiko se ruuantuotantoa vastaan. On ihan selvää, että kaikkein kunnianhimoisimmat ja pisimmälle menevät bioenergiatavoitteet tulevat Suomessa nojaamaan metsiin, metsäluonnonvaran käyttöön, sekä poltossa että mahdollisesti myös 2010-luvulla sitten jopa liikennepolttoaineitten tuotannossa. Jotta näissä liikennepolttoaineissa päästään käyntiin, tarvitaan myös tätä jossain jo vanhaksi ristittyä biopolttoainetuotantoa eli etanolituotantoa. Sen mittakaavasta ei kukaan kuvittele, että se voisi kovin suuri Suomessa olla, mutta se tukee merkittävästi ruokaketjua tarjoamalla valkuaisrehua kotieläinten käyttöön, eli sen takia tarvitaan Suomessa myös etanolipohjaista liikennepolttoainetuotantoa. Siinä yhdistyvät ruokaketjun ja bioenergian tuotanto, eikä voi tehdä sellaista vertailua, että nyt sitten ruuantuotannolta uhrataan jotain liikennepolttoaineisiin tai autojen puolelle.

Arvoisa puhemies! Hallitus kun haluaa vaikuttaa kansalaisten käyttäytymiseen tai antaa signaaleita, niin siinä verotus on aika merkittävässä asemassa. On huomattu, että suomalaiset juovat liikaa. Niinpä hallitus päättää korottaa alkoholiveroa. Aivan sama asia toimii siinä, kun on huomattu, että Suomi kansantaloutena käyttää liikaa energiaa: hallitus korottaa energiaveroa. Tässä on paljon yhtäläistä, mutta myös eroa. Kun hallitus korottaa alkoholiveroa, on merkittävä riski, että alkoholia virtaa Suomen rajojen ulkopuolelta halvemmalla Suomeen. Jos hallitus korottaa energiaveroa, tämmöistä vastaavaa vuotoa ei juurikaan tapahdu, koska Suomen rajojen ulkopuolelta ei ole saatavissa oikeastaan sen halvemmalla energiaa. (Välihuutoja) — Ihanaa huomata, että meillä on kekseliäitä sosialidemokraatteja salissa, jotka keksivät täällä heti näitä lainkiertämiskonsteja.

Arvoisa puhemies! Palataan näihin toimeentulokysymyksiin, mistä äsken keskusteltiin. Täällä leimattiin hallituksen toimenpiteitä näennäisiksi uudistuksiksi. Kysyn, onko opintotuen 15 prosentin korotus näennäinen uudistus, onko kansaneläkkeen jopa yli 50 euron kuukausittainen tuleva korotus näennäinen uudistus, onko minimiäitiys- ja vanhempainpäivärahojen vuoden 2009 alkuun aikataulutettu yli 150 euron korotus näennäinen uudistus. Minusta ne ovat erittäin merkittäviä satsauksia yhteiskunnan minimietuuksien varassa elävien tilanteen kohentamiseksi.

Kun sosialidemokraattien puheenvuoroja on kuunnellut, niin tuntuu, että toimeentulotuesta on tullutkin se ensisijainen toimeentulon turva. (Ed. Kuoppa: Se on viimeisiä!) Se on viimesijainen. Sen takia täytyy lähteä ensisijaisten toimeentulomuotojen korotuksista liikkeelle, ja tämä homma toimii myös sillä tavoin, että monella perheellä näitten ensisijaisten korotusten ansiosta noustaan pois sieltä toimeentuloluukulta. Ei se ole ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta ensinkään vähäpätöinen asia, saako toimeentulonsa kuukausittain normaalisti tilille vai joutuuko sitä vielä sosiaalitoimistosta hakemaan. Tätä on turha kiistää.

Koska nykyinen hallitus on edeltävän kanssa samaa mieltä siitä, että työ on parasta sosiaaliturvaa, niin on hieno asia, että työllisyys edelleen on kehittynyt näin hyviä latuja. Nykyisen hallituksen toimenpiteitten ansiosta tullaan näkemään, että tuo hyvä kehitys jatkuu. Pikemminkin meillä on uhkana työvoimapula, joka on jo joillain aloilla ja joillain alueilla täyttä todellisuutta tänä päivänä. (Välihuutoja) — Erittäin miellyttävää kuunnella, että tämä runsaslukuiseksi koostunut edustajatoverien joukko kuuntelee aktiivisesti tätä puhetta.

Tässä on 30 sekuntia aikaa tämän kellon mukaan, ja käytän sen ed. Sinnemäen esille ottamaan tärkeään asiaan eli mielenterveyspotilaitten asemaan. Hallitusohjelmassa on kirjaus, että mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuville täytyy tarjota mahdollisuus palata työelämään ja sitä täytyy tukea. Se on tärkeää näitten ihmisten kannalta. Nimittäin jos (Puhemies: Aika!) vaikka kolmekymppinen henkilö pitkään masennuksesta kärsittyään saa työkyvyttömyyseläkkeen, niin sen ihmisen kannaltahan se on lopullinen tuomio, että et tule koskaan tervehtymään työkykyiseksi. Mutta koska tämmöisiä asioita tapahtuu, että henkilöt pystyvät näistäkin asioista toipumaan, on lainsäädännön velvollisuus antaa ihmisille mahdollisuus palata pitkältä mielenterveyssyistä johtuvalta työkyvyttömyyseläkkeeltä halutessaan takaisin työelämään, ja sitä on vähintään yhtä perusteltua tukea kuin pitkään työttöminä olleitten paluuta työelämään. Tämmöisiä eväitä haluan tämän asian jatkovalmisteluun antaa.

Liikenneministeri   Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden osalta liikenne- ja viestintäministeriön osalta ja nimenomaan liikennepolitiikan osalta haluan nostaa esille tähän ensi vuoden budjettitarkastelun rinnalle myös liikennepolitiikan pitkäjänteistämisen ja haluan sanoa muutaman sanan tästä historiallisesta selonteosta, jonka laatiminen on hyvässä käynnissä.

Liikennepoliittisesta selonteostahan päätettiin jo siellä hallitusohjelmassa, ja se on oikeastaan kaksijakoinen: siinä on tämmöinen 10—15 vuoden tarkasteluperspektiivi, ja teemme siitä tälle ajanjaksolle tämmöisen kehittämis- ja investointiohjelman, ja sitten — mikä teitä varmasti erityisesti kiinnostaa — siinä on tarkoitus ratkaista myös tämän vaalikauden osalta ne uudet hankkeet, mitkä voisivat tulla kysymykseen. Tästä eduskunnan tulisi antaa myös arvio ensi vuonna, tavoite on, että helmikuussa selonteko olisi täällä käsittelyssä. Tulisi tehdä semmoista priorisointiratkaisua myös siinä, mikä painoarvo annetaan suurille investointihankkeille, infrahankkeille, ja minkä verran painotetaan tätä perusväylänpitoa. Haluan korostaa, että me emme voi saada kaikkea, vaan meidän pitää pystyä ratkaisemaan, mikä on rahoitustaso kumpaankin suuntaan.

No, olen ajatellut myös niin, että tämän selonteon yhteydessä pitää pystyä menemään pidemmälle myös näiden niin sanottujen täydentävien rahoitusmallien suhteen. Viime vaalikaudella Matti Vuorian työryhmä teki esityksen, jossa oli aineksia jo tästä pitkäjänteistämisestä, ja nyt pitää päästä tästä syvemmälle. Olen tänä aamuna asettanut selvitysmieheksi valtiosihteeri Raimo Sailaksen, ja hänellä on nyt aikaa joulukuun puoleenväliin asti selvittää tarkemmin elinkaarimallin, yksityisen sijoitusvarallisuuden ja erityyppisten tie- ja liikennerahastojen käyttökelpoisuutta tie- ja ratahankkeisiin. Myös eduskunnan useasti esiin ottama ajatus siitä, että kehys- ja valtuusmenettely ei vastaa parhaiten tähän infrarakentamiseen, on tässä selvityslistalla. Sailas oli mukana jo tässä Matti Vuorian työryhmässä silloin reilut vuosi kaksi sitten.

Hyvät kansanedustajat, edelleen sanon pari sanaa tästä kustannuskehityksen noususta. Se oli jo täällä pari päivää sitten debatissa esillä. Voin sanoa, että hankala asia. Minustakaan ei ole mukava tarkastella eduskunnan päättämiä hankkeita, niiden aikataulua, uudestaan. Erittäin hankala kysymys. Mutta kun katsoimme, että kuuden hankkeen osalta ylitys oli 170 miljoonaa euroa, se on niin valtavan suuri summa, että emme voi sanoa hallituksen puolelta, että piikki on auki ja kaikkeen löytyy heti lisää rahaa. Se olisi ollut aika vastuutonta politiikkaa.

Mutta sitten haluan myös korostaa sitä, että niitä hankkeita, joista eduskunta on tehnyt — te olette tehneet täällä, edellinen eduskunta — päätöksen, ei näpelöidä tämän uuden selonteon yhteydessä. Selonteossa päätetään vain uusista, tämän vaalikauden hankkeista.

No, sitten perusväylänpidosta, joka herättää meissä kaikissa voimakkaasti tunteita, totean, että tässä tulevan vuoden budjetissa perusväylänpidon painopiste on nimenomaan täällä puuhuollon turvaamisessa. Jo kehysriihessä laitettiin 20 miljoonaa euroa erikseen näitten kelirikkoteiden parantamiseen, ja siitä on jo tiepiireissä mallit, miten se tehdään: painotetaan puoliksi sitä, minkä verran on niitä kelirikkoteitä kilometreinä, ja sitten — toinen puolisko — sitä, minkä verran puunhankintaa kunkin tiepiirin alueella on.

Perusradanpidosta sen verran, että ensi vuoden budjetissa osoitetaan yli 50 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden budjetissa perusradanpitoon. Tämä lisäys johtuu erityisesti tästä Savonlinnan—Huutokosken radan peruskorjauksesta. Ellei sitä peruskorjausta tehtäisi, niin rata suljettaisiin 14.12.2008.

Erilliskysymyksenä otan esille vielä Vaalimaan rekkaparkin. Se on tunteita herättävä kysymys. Seuraan aika tarkasti keskustelua siitä ja voin sanoa, etten itsekään ollut aluksi innostunut koko parkista. Mutta kun olen käynyt läpi ne toimenpiteet, joilla meillä koko Suomen poliittisella koneistolla on mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mikä se jonotilanne siellä on, ja kun olen käynyt pari kertaa tutustumassakin paikan päällä, niin tällaiselle poikkeusratkaisulle löytyy perusteet. Tämän poikkeusratkaisun perusteet löytyvät nimenomaan tieturvallisuudesta, myös ympäristönäkökohdista ja siitä, minkälaisissa olosuhteissa Kaakonkulmalla ihmiset tällä hetkellä asuvat. En usko, että meistä kukaan oikein katsoisi välinpitämättömästi sitä, jos kotitiellä olisi 50 kilometrin jonot. Tämä on valtavan iso hanke. Tuhat rekkaa pitäisi mahtua tälle alueelle, ja se tarkoittaa noin 30 kilometrin jonoa. Mutta minä uskon, että se on kyllä kaiken kaikkiaan poikkeuksellisuudestaan huolimatta ainoa keino, missä me nyt voimme pärjätä.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En minä epäile ministeri Vehviläisen vilpittömyyttä enkä haluakaan pyrkiä näissä ratkaisuissa oikeaan suuntaan menemään. Mutta kyllä tämä alkaa eduskunnan näkökulmasta muistuttaa tällaista sirkusta, joka toistuu joka hallituskaudella. Aina on joku uusi selonteko tai joku uusi vastaava menettely, jossa määritellään ja priorisoidaan ja tehdään kaikkea hyvää. Mutta valtiovarainministeriö on saanut kyllä tämmöisen boakäärmeen otteen näköjään kaikista ministeriöistä: se puristaa teidät niin ahtaalle kuin pystyy.

Ei tässä nyt auta kuin eduskunnan ryhdistäytyä. Ne viestit, joita liikennevaliokuntaan tulee päivä toisensa jälkeen liikenneturvallisuudesta, perustienpidon, ylläpidon, romahtamisesta, rautatieverkon heikoista kohdista, väylänpidosta, meriliikenteestä jne., ovat todella huolestuttavia. Uskoisin ja kuvittelisin nyt, että hallitukselle menisi tämä viesti jo perille. Niin kuin sanoin, en minä ministeri Vehviläistä voi tästä syyttää, mutta koko hallitusta ja ennen kaikkea tässäkin kokoomusta. (Puhemies: Aika!) Kokoomus ajaa tätä maata Kehä kolmosen sisäpuolelle.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenneruuhkat ovat monen kaupunkilaisen harmillista arkea. Sujuva joukkoliikenne helpottaisi tilannetta. Se vähentäisi myös liikenteen päästöjä. Kysynkin, miksi hallitus rokottaa joukkoliikennettä nostamalla dieselin hintaa ja jättämällä esimerkiksi suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuen hamaan tulevaisuuteen? Kehärata jäi naftaliiniin, ja perusradanpito saa rahaa täysin alimitoitetusti. Tämä eduskunta on vauraampi kuin aiemmat, ja nyt olisi tartuttava toimeen ja annettava rahaa. Pelkät työryhmät eivät riitä. Eli mitä hallitus aikoo tehdä, jotta joukkoliikenne lähtisi aidosti käyntiin?

Pertti Salovaara /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Martti Korhosen huoli tästä liikenneturvallisuudesta on kyllä aiheellinen. Niinpä liikenne- ja viestintävaliokunta onkin pyytänyt selvitystä liikenne- ja viestintäministeriöltä kuluneen kesän liikenneongelmista — tämähän tilastollisesti näyttää huonolta.

Mutta toinen asia, mihin todellakin syyskauden aikana toivottavasti saamme vastauksen, on tämä väylärakentamisen pitkäjänteisyys. Pitkäjänteisyyttä se vaatii, pitkäjänteisempää kehittämistä kuin tähän saakka. On myöskin erittäin hyvä asia, etteivät radoilla olevat viivästykset ja VR:n selitykset niistä enää mene lävitse sillä tavalla kuin ne ovat tähän mennessä menneet. Liikenneministeri ansiokkaasti bumerangina palautti nämä Radan selvitykset, ja asiakaslähtöisempää asennetta on myöskin tultava radoille.

Mutta eräs asia, mikä ihmetyttää, on se, että Tiehallinto parantaa liikenneturvallisuutta tarkistamalla nopeusrajoituksia taajamissa ja pääteillä 500 kilometrin matkalta. (Puhemies: Aika!) Pitää muistaa, että liikenneturvallisuus koostuu muistakin asioista kuin rajoituksista. Niiden pitää olla oikeassa suhteessa liikenneympäristöön. Myös liikenneympäristön parantamiseen, kuten kevyen liikenteen väyliin, pitää löytyä määrärahoja.

Liikenneministeri Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin toteaisin ed. Martti Korhoselle, että meillä pitäisi olla kyllä suhteellisuudentajua. Me emme voi saada kaikkea. Jos nyt hankkeita on 6—7 miljardia euroa jonossa ja sitten vielä perusväylänpitokin yhdessä budjetissa pitäisi laittaa kuntoon, niin ette kai te väitä, että tästä maasta löytyisi jollain poliittisella pohjalla sellainen hallitus, joka tämän voisi tehdä. Joukkoliikenne on ollut täällä salissa jo jonkun verrankin esillä. Ensinnäkin se on tietysti niin, että kehyksen puitteissa tehdään ratkaisuja joukkoliikenteen osalta. Pidän hyvänä, että tällä vaalikaudella tänne suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen kohdistetaan rahoitusta, ja ensi vuoden budjetissa on kannanotot sekä metron että Kehäradan suunnittelun jatkamisen puolesta. Eivätkö ne ole hyviä hankkeita myös koko tämän Pääkaupunkiseudun kannalta?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei tässä kenenkään suhteellisuudentajusta ole kyse, vaan tämä on joka kerta toistuva näytelmä. Aina kun uusi hallitus tulee, niin tulee tämä sama menettely ja selvitys ja taas käydään läpi tämä priorisointi, ja sen jälkeen, kun hallituskausi loppuu, tulee uusi ministeri ja ministeriö ja taas priorisoidaan eri lailla. Te tiedätte aivan hyvin niin kuin minäkin, että perustienpidon osalta on kustannusaukko, 20 prosenttia suuruusluokaltaan, joka on kertymä vuosi toisensa jälkeen. Ja jos joka kerta selvitetään, ettei näitä kerralla saada kuntoon, niin ei varmaan saada, eikä kukaan ole sitä vailla. Valiokunta on korostanut pitkäjänteisyyttä, pitkäkestoisuutta aivan samalla lailla kuin aiemminkin. Nyt pitää tehdä eikä vaan puhua ja selvittää. Kyllä me ongelmat tiedämme jo. (Puhemies: Aika!)

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ehkä näissä liikenneinvestoinneissa hallitus kävelee kaikkein raskaimmin eduskunnan tahdon yli. Jos katsotaan edellistä neljää vuotta, yksimielinen eduskunta on edellyttänyt panostusta erityisesti täällä kunnossapitomäärärahojen puolella sekä tie- että rautatiepuolella. Ne määrärahat ovat häpeällisen alhaiset. Meillä liikenneinvestointien taso on Pohjoismaiden alhaisin.

Minä kysynkin rouva ministeriltä sitä, kun ehkä Radan hankkeista kaikkein tärkein on tämän Helsinki—Oulu-ratayhteyden käytäntöön saaminen, onko liikenneministeri sitä mieltä, että tämän Helsinki—Oulu-raideyhteyden saamiseksi kaksoisraiteen periaatteelle on ryhdyttävä nyt toimiin, koska ei ole mitään järkeä parantaa sitä enää yksöisraiteen periaatteella. Kysyn ministeriltä, eikö eduskunnan pitäisi nyt antaa selvä viesti, että me teemme tämän tärkeän aluepoliittisen ratayhteyden, talousradan, kaksoisraiteen periaatteella.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on minusta tähän hulabalooseen kaikkein vähiten syyllinen. Tämä sali on siihen syyllinen. Me kaikki olemme siihen syyllisiä, jotka olemme olleet täällä, jotkut kauemmin, jotkut vähemmän aikaa. (Ed. Kimmo Kiljunen: Ei viime vuonna puhuttu noin sieltä sivulta!) — Kyllä puhuttiin, kyllä puhuttiin. (Ed. Ahde: Ei puhuttu!)

Minusta nyt tähän selontekoon pitää panostaa paljon. Tässä selonteossa pitää ottaa järjellisesti nämä kaikki asiat huomioon. Olen aivan samaan mieltä kuin ed. Matti Ahde tästä, että eduskunnan yli on kävelty vuositolkulla ja näin ei voi jatkua. Tämä hulabaloo täytyy saada katkaistua.

Minä olisin kysynyt ministeriltä Saimaan kanavasta. Miten Saimaan kanavan vuokrasopimus jatkuu?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä siitä, että hän on tukenut Helsingistä suoraan itään suuntautuvan rantaradan selvitystyön etenemistä. Se on tärkeä pitkän tähtäimen, vuosikymmenien, hanke. Mutta tällä hetkellä on ikäväkseni todettavissa, että jälleen moottoritiehanke E18 ei ole saanut niitä päätösrahoja, mitä hanketta myös osaltaan liikenneministeriö oli tukemassa, vaan hallitus on tämän asian kanssa viivytellyt. Ainoastaan tuohon rekkaparkkiin, joka on tuollainen hätäratkaisu, on löytynyt rahaa, mutta ei sitten tähän suunnittelun eteenpäinviemiseen nopeutetulla aikataululla.

Hannes  Manninen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on syytä antaa kiitos ministeri Vehviläiselle tästä budjetista. Hän on minusta pystynyt erittäin hyvään lopputulokseen tässä, ja uskon, että kun tämä uusi selonteko annetaan eduskunnalle, niin siinäkin saadaan ratkaisuja.

Mutta tuohon linjanvetoon, jota ministeri pyysi. Olen sitä mieltä, että nyt on tärkeää korostaa sekä perustienpitoa että perusradanpitoa vaikkapa yksittäisten tulevien uusien hankkeidenkin kustannuksella, koska se on tärkein. Olen myöskin ed. Ahteen kanssa samaa mieltä, että Helsinki—Oulu- tai Seinäjoki—Oulu-väli on kaksiraiteisena tehtävä. Se on syytä linjata tässä selonteossa.

Vielä tuohon Kehärataan, josta täällä jauhetaan. (Puhemies: Aika!) Todellisuudessa on asia niin, että sillä ei ole realistisia toteutumismahdollisuuksia ennen vuotta 2009. (Ed. Kimmo Kiljunen: Mutta suunnittelurahat pitää olla!) — Ratahallintokeskuksella on rahat. Se vie suunnittelua eteenpäin. Minä olen keskustellut muiden kuin vantaalaisten politrukkien kanssa. He ovat olleet täysin tyytyväisiä tähän ratkaisuun.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ed. Ahteen kanssa täsmälleen samaan mieltä Seinäjoki—Oulu-välistä, että kaksiraiteisena se on saatava. Ja eduskunnan pitäisi nyt mietinnössään lausua tämä hyvin selvästi ohjeeksi. Jatkossa on eri asia, noudattaako sitä mikään hallitus.

Mutta näistä kelirikkoteistä, arvoisa ministeri. Oletteko mahdollisesti hoksannut sellaisen asian, mitenkä tämä vaihe nyt näkyy, että kelirikkotieasia on todellisuutta? Sillä tavalla, että hakkuusuunnitteita on muutettu ja nyt on ruvettu teitten varsilta hakemaan sellaiset metsät, jotka eivät ole vielä tässä päätehakkuuvaiheessa? Elikkä toisin sanoen tämä johtaa ihan mahdottomuuteen. Nyt teillä on erittäin hyvä peruste pistää sinne perustienpitoon rahaa.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin kiitokset hallitukselle ja ministeri Vehviläiselle, että tämä hallitus on lisännyt määrärahat infrastruktuurin kehittämiseen ja erityisesti alempaan tieverkostoon.

Sen jälkeen kysymys ministeri Vehviläiselle. Jos minä ymmärsin oikein, ministeri mainitsi, että tämä hallitus toteuttaa ne hankkeet ja projektit, jotka on kerran päätetty tässä eduskunnassa. Ja jos minä ymmärsin asian oikein, viime eduskunta päätti toteuttaa viime hallituksen ministerin infratyöryhmän projektit, jotka sisältävät esimerkiksi Vaasa—Seinäjoki-radan sähköistämisen. Tämä tarkoittaa nyt siis, että se toteutetaan.

Liikenneministeri  Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Aloitan tästä jälkipäästä. Eli ne hankkeet ovat varmasti plakkarissa, joista täällä on tehty päätös ja joihin on rahoitus osoitettu, jotka on hyväksytty budjettimenettelyn yhteydessä. Eli tälle Seinäjoki—Vaasa-radalle ei ole vielä osoitettu eduskunnan päätöksellä rahoitusta.

No, sitten tuli kysymys E18:sta. Tässä sanoisin kyllä niin, kun joku väitti, että se on tungettu jonnekin erilliseen työryhmään, että se on tungettu liikennepoliittisen ministerityöryhmän käsittelyyn. Pitäisin kyllä vastuuttomana, jos noin 700 miljoonan euron hanketta emme haluaisi kunnolla valmistella. Ja varsinkin, kun on tarkoitus, että siihen käytettäisiin muutakin kuin budjettirahaa, niin pitäähän meillä olla järkevä, hyvä suunnitelma, miten sitä hallitusohjelman kirjausta viedään eteenpäin, että se on 2015 valmis.

Saimaan kanavan osalta totean, että Saimaan kanavan neuvottelut jatkuvat ensi viikolla. Niitä ei ole kesällä käyty, mutta se ei ole johtunut Suomesta tai meidän osapuolestamme, mutta ensi viikolla ne jatkuvat, ja Suomella ei ole mitään syytä olla viemättä niitä määrätietoisesti eteenpäin kaikilla tasoilla tässä tulevien kuukausien aikana.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täsmälleen vuosi sitten vuoden 2007 budjetin lähetekeskustelussa nykyinen ministeri Sari Sarkomaa käytti seuraavan puheenvuoron: "- - Helsingin ja muun Pääkaupunkiseudun erityislaatuisuutta ja tarpeita ei vieläkään riittävästi ymmärretä kauniista puheista huolimatta. - - Vakava esimerkki kaupunkivastaisuudesta on se, että edelleen Helsinki ja muut suuret kaupungit eivät saa joukkoliikenteen tukea, vaikka viime vuonna eduskunta yksimielisesti edellytti, että tämä suuri epäkohta poistettaisiin." Vihreiden kansanedustaja Johanna Sumuvuori samassa lähetekeskustelussa: "Hallituksen joukkoliikennepolitiikka on nurinkurista. - - suurten kaupunkien joukkoliikenteen kehittäminen on edelleen jäämässä ilman valtion rahoitusta." (Ed. Zyskowicz: Näin kävi viime vaalikaudella!) — Joo, nyt meillä on ministerinä Sarkomaa ja vihreät ovat hallituksessa. — Mitä nyt tapahtuu, arvoisa ministeri? Ei mitään. Milloin asia korjataan, ministeri Vehviläinen?

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan näistä reiteistä, ja tämä itä—länsisuunta on myöskin tärkeä maantienä. Elikkä milloin Valtatiet 10, 12, 24 Päijänteen suuntaan tulevat listoille? Ne ovat yhtä tärkeitä, ja siinä helpotettaisiin myöskin tätä E18:n liikennettä, jos ne saataisiin kuntoon, samaten kuin tämä rautatie Lahti—Kouvola—Vaalimaa.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni on erittäin hyvä, että nykyinen hallitus jatkaa viime kaudella aloitettuja linjauksia: muun muassa liikennepolitiikan pitkäjänteistäminen, Vuorian työryhmän jatkoideointi ja myös se, että toteutetaan nyt tuo rekkaparkki. Uskon, että kukaan meistä ei laittaisi lapsiaan tuonne Virolahden rekkojen sekaan, kun sen tilanteen on nähnyt, aivan niin kuin ministeri Vehviläinen täällä totesi.

Kuitenkin näiden kiitosten jälkeen on kyllä pakko todeta, ministeri Vehviläinen, että minun mielestäni te haukutte hieman väärää puuta, kun te junaliikenteen ongelmista syytätte pelkästään toimijoita. Kyllä kyse on paljolti paitsi siitä palvelun parantamisesta, niin myös siitä, että raiteille tarvitaan lisää rahaa. Tämän tunnustaminen valtiovallan taholta olisi mielestäni äärimmäisen tärkeää.

Sitten haluan todeta, kun kokoomuksen edustajat käyttävät täällä sanaa hulabaloo viime kaudella yhteisesti sovittujen hankkeiden toteuttamisen lopettamisesta, (Puhemies: Aika!) että te olitte viime budjetin yhteydessä vaatimassa sitä, että näitä pitäisi pikemminkin nopeuttaa, näitä hulabaloohankkeita.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin perustienpidon rahoitus on 527 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin kuluvana vuonna, mutta tietysti kustannukset ovat myös nousseet. Meillä Pirkanmaalla ovat kiireisiä hankkeita Valtatie 3 Tampere—Vaasa tietysti yhdessä Pohjanmaan kanssa ja Tampere—Orivesi-väli.

Mutta kysymys oikeastaan koskee enemmän tätä rahoitustyöryhmää, joka nyt aloittaa työnsä. Voisiko olla niin, että on mahdollista, että kaupungit ja talonrakentajat, joille vapautuu tonttimaata esimerkiksi Tampellan tunnelin suhteen, voivat osallistua tähän? Tiedän, että public private -rahoitus on harkinnan alla, mutta tiedän myös, että kriittisiä äänenpainoja on ollut tätä asiaa kohtaan, koska kaikilla kaupungeilla ei ole mahdollisuus rahoittaa tietenkään näitä hankkeita. Sanoisin, että suuren kaupungin tunnelihanke, niin kuin tässä tapauksessa Tampereella, auttaa myös maakuntaa hyvin pitkälle, ja tavallaanhan kyse on läntisen Suomen ja Lahden välisestä ohikulkutiestä.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä ministeri Vehviläiseltä varmistaa näistä hankkeista, jotka eduskunta on jo kertaalleen päättänyt, eli Valtatie 5 Lusi—Mikkeli, joka nyt on siirtynyt vuoteen 2009, ja Savonlinnan ohikulkutie, jo kertaalleen aloitettu hanke, vuoteen 2010. Onko todella näin, että nämä hankkeet tullaan nyt priorisoimaan ja jätetään tämän selonteon ulkopuolelle eikä niitä tulla uudelleen arvioimaan, koska näiden hankkeiden toteutuminen on äärettömän tärkeää näille kaupunkiseuduille ja koko Itä-Suomelle ja Itä-Suomen kehittymiselle? Etelä-Savo ei ole vielä niin kovasti ylikuumentunut.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä ed. Manninen kehui kovasti tätä liikenneministeriön pääluokkaa ja ministeriä. En epäile ollenkaan, ettei ministeri olisi tehnyt parhaintansa. Mutta kyllä minä hämmästelen sitä, että esimerkiksi koskien yksityisteitä, kun viime vuonna eduskunta sai nostettua sen rahan 14,2 miljoonaan, kehdataan tuoda sellainen esitys, jossa tämä määräraha on 13 miljoonaa euroa, 1,5 miljoonaa euroa pudotetaan. Olen lukenut, kuinka paljon keskustan varapuheenjohtaja Rantakangas ja Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja ed. Ahonen ovat tuoneet esiin yksityistieverkostoa. Tuntuu käsittämättömältä. Tämä on niin kuin kiusantekoa minun mielestäni.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan rautateistä, niin tietysti lisää rahaa on tullut, mutta hämmästyttää se, että budjettikirjassa kuitenkin todetaan, että nopeusrajoitusten osuus nousee yli 600 kilometriin, yli 200 kilometriä rautateitä pannaan rullalle.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi toivoisin, että ministeri perehtyisi tässä VR-ongelmassa siihen, onko laiteasentajien pätevyysvaatimuksia (Puhemies: Aika!) pudotettu sillä tavoin, että muutaman tunnin pikakoulutuksella pääsee niitä laittelemaan. Olisikohan syy siellä?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Alueellisen ja kansallisen kilpailukyvyn ja turvallisuuden kannalta kannattavat hankkeet on paljon edullisempi tehdä ja niistä on suurempi hyöty kuin on esimerkiksi valtion velanhoidon korkohyöty. Meillä on erittäin tärkeitä raidehankkeita, vientiteollisuuden kannalta keskeisiä hankkeita, ja tältä osin nyt, kun hallitus on pannut ikään kuin vanhat korit nurin, tässähän itse asiassa käy sillä tavalla, että se pitkäjänteisyys, jota viime hallituksessa ja eduskunnassa linjattiin, nyt kyseenalaistetaan. Vaatturoidaan uusi poliittinen paketti. Tämä on Itä-Suomen kannalta erittäin kohtalokasta, koska sosialidemokraattien pitkään taistelemat Savonlinnan ohitustie, Mikkeli—Lusi Valtatie 5:n hanke, nämäkin, joista on pitkän väännön jälkeen tehty päätökset täällä edellisen hallituksen toimesta, kyseenalaistetaan. Tämä on erittäin vakava asia, samoin uusien rahoitusmallien soveltaminen Kuusamon tien malliin, Päiväranta—Vuorela (Kallansillat), jota hallitus budjettiriihessään käsitteli viime vuoden elokuussa, (Puhemies: Aika!) kaikki pannaan nyt niin kuin nollaviivalle.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän ed. Rajamäen puheenvuoroon haluan todeta, että pitkäjänteisyys ei ole pitkiä listoja, vaan pitkäjänteisyys on myös sitä, että hankkeet alkavat tasaisesti eivätkä kahden vuoden ryppäänä, niin kuin nyt, kun minä katsoin niitä graafeja siitä, miten oli tarkoitus aloittaa nämä hankkeet, jotka eduskunta viime vuonna päätti, niin vuosina 2008 ja 2009 oli valtavan suuri korotus siellä pylväissä. Minusta on tärkeää, että liikenneinfrahankkeet alkavat tasaisesti ja että niillä on kestävä rahoitus myös olemassa.

Sitten tähän junaliikenteen täsmällisyysongelmaan, jonka uskon ed. Huovisen, edeltäjäni, erittäin hyvin tuntevan, koska te itse asetitte vuosi sitten samanlaisen selvitystyöryhmän: Luin erittäin tarkkaan sen selvityspyyntönne ja myös tiedotteen siitä sen jälkeen, kun tapasitte VR:n johtoa. Siinä tiedotteen mukaisesti sanoitte, että tulette seuraamaan erittäin tarkkaan, miten tulevina aikoina junien täsmällisyys kehittyy. Nyt, kun minä olen seurannut, niin vuoden aikana junien täsmällisyys on heikentynyt, joten jos minua syytetään vain siitä, että perusradanpidossa ei ole riittävästi rahaa, sitä olisi pitänyt ehkä lisätä aika tavalla reilusti jo silloin vuosi sitten.

Tällä haluan sanoa sen, että aina ei ole kysymys pelkästään rahasta. Minä kieltäydyn uskomasta sitä, että kaikki asiat aina ratkeaisivat sillä, että täällä laitetaan lisää rahaa. Esimerkiksi Ratahallintokeskus on se operaattori, joka kohdentaa ne rahat, uusitaanko kauko-ohjausjärjestelmiä vai uusitaanko jollain rataosuudella pölkkyjä, sen valinnanhan tekee Ratahallintokeskus eikä eduskunnan suuri sali. Eli tarkoitan sitä, että meidän pitää myös katsoa näitä palveluprosesseja myös siellä VR:n Ratahallintokeskuksen puolella, mihin rahaa kohdennetaan. Ja koska matkustaja on heidän tärkein henkivakuutuksensa, jos voisi näin sanoa, on ihan selvä asia, että pitää katsoa asioita enemmän asiakasnäkökulmasta, siitä matkustajan näkökulmasta, ja niissä prosesseissa kyllä uskoakseni on parannettavaa.

Harri  Jaskari  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia arvoisalle liikenneministerille todellakin tästä pitkäjänteistämisestä, sitä me varmaan kaikki todellakin toivomme.

Oikeastaan kysymykseni liittyy siihen asiaan, että nythän voi sanoa, että on vähän eri kategorian mukaisia liikennehankkeita myöskin näissä uusissa hankkeissa. On todellakin niitä, joita perustellaan liikenneturvallisuuden tai muiden tällaisten paineiden takia, mutta sitten on myöskin sellaisia hankkeita, joiden yhteiskunnallinen takaisinmaksuaika on erittäin nopea. Eli jos valtio esimerkiksi osittain investoi vaikka 20—30 prosenttia, niin valtio saa verotuloina takaisin sen moninkertaisesti muutaman vuoden sisällä. Oikeastaan kysymykseni liittyy siihen, että Sailaksen selvitystyö liittyy myöskin näihin yhteiskunnallisesti merkittäviin hankkeisiin, valtion osuuden nopeaan takaisinmaksuaikaan. Yksi hyvä esimerkki on Tampellan tunneli, jossa valtio saa nelinkertaisesti rahansa takaisin muutaman vuoden sisällä.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rouva ministeri, te kerroitte äsken, että kävitte itärajalla tutustumassa rekkaparkkiongelmaan ja sen nähtyänne teidän tietomääränne lisääntyi ja teitte omat ratkaisunne myönteiseen suuntaan. Tiedän, että olette käynyt myös Pohjois-Savossa tutustumassa Kallansilta-ongelmaan, ja toivoisimme tietysti, että tämä sama ymmärrys lisääntyisi myös meidän suuntaamme. Maakunta on aika vahvasti liikkeellä tämän hankkeen puolesta, ja nyt viimeiset päätökset maakunnan liitossa on tehty, että olisimme valmiita laittamaan siihen myös EU-rahoitusta. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana ja myrin jäsenenä voin sanoa, että on erittäin harvinaista, että tämän tyyppisiin hankkeisiin EU-rahaa sijoitetaan, mikä tarkoittaa sitä, että me olemme tosissaan huolissamme, hädissämme ja vakavissamme.

Nyt minä kysyn teiltä, mitkä ovat oikeasti ne perusteet, miksi tätä ei saada ratkaistua valtion toimesta. Selitys ei voi olla nyt se, että se on jonkun selonteon yhteyteen sitten ikään kuin jätetty lepäämään.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta tuntuu, että tämän toimialan haasteet me tunnistamme niin hallituksessa kuin oppositiossa aika lailla samalla tavalla. Ei tässä perusanalyysissa kovin isoa eroa ole. Ongelma on vaan siinä, että nämä haasteet ovat nyt muuttumassa uhkiksi. Ne ovat muuttumassa uhkiksi meidän tiestömme kunnon kannalta, liikenneturvallisuuden kannalta ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Nämä ovat ne priorisoinnit ilman muuta, joilla pitää nyt mennä eteenpäin ja lähteä siitä, että eduskunnan kiinnilyömät hankkeet viedään päätökseen, niin kuin ministeri on täällä sanonut ja vakuuttanut. Mutta samalla tulee huolehtia myöskin siitä, että todellakin tämä E18-asia otetaan nyt vakavalla tavalla. 46 kilometriä oli jono eilen, ja jos tätä asiaa ei hoideta, me vaarannamme silloin Suomen aseman transitomaana ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Nämä ovat ne priorisoinnit.

Hyvä uutinen oli se, että nyt on vihdoin selvitysmies selvittämässä näitä muita rahoitusmalleja. Kannustaisin myöskin ministeriä tarkastelemaan tätä ylikuumentumistilannetta ja suhdannepolitiikkaa siltä kannalta, että Pääkaupunkiseudulla todellakin kyllä Kehäradan valtionosuus ja Länsimetron valtionosuus voivat oikein hyvin odottaa. Sieltä me saamme sellaista liikkumavaraa näiden valtionosuuksien myöhäistämisellä tälle vaalikaudelle, jolla pystytään suuntaamaan varoja perusradanpitoon ja perustienpitoon ja aloittamaan kenties muutamia keskeisiä, tärkeitä hankkeita.

Lopuksi vaan, puhemies, totean sen, että tärkeä asia on se, että nyt hallitus tekee todellakin selonteon ja tuo ne pitkäjänteiset hankkeet mieluummin ensi keväänä eduskuntaan (Puhemies: Aika!) ja antaa mahdollisuuden eduskunnalle sitoutua sitten niihin.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan alkuun puutun ed. Martti Korhosen puheenvuoroon, jossa hän totesi, että kokoomus ajaa maata ahdinkoon muun muassa Kehä III:n sisäpuolisilla ratahankkeilla, Kehärataan viitataan. Toisaalta myöskin ed. Karhu totesi, että Kehärata on pistetty naftaliiniin. Täytyy todeta, että tässä on ristiriitaa opposition sisällä nähtävissä.

Tosiasiassa tämä hallitus on tehnyt ensimmäistä kertaa päätöksen Kehäradasta. Kehäradalla on nyt aikataulu. Aikataulu on nopein mahdollinen toteutuksen kannalta. Vuonna 2009 lähtee Kehärata rakentumaan. Tämä osoittaa, että liikenneministerillä ja valtioneuvostolla on myöskin asuntopoliittista silmää. Nimittäin tosiasiahan on se, että Etelä-Suomi ja Kehäradan vaikutusalue on se alue, joka rahoittaa muun Suomen elämisen isolta osaltaan. Täällä asuu neljännes väestöstä. Lähes puolet bruttokasantuotteesta syntyy täällä. Kysymys on siitä, voidaanko tänne saada jostain asuntoja lisää, lisää työpaikkoja. Kehäradan myötä tulee 30 000 ihmisille uudet asunnot, toisaalta myöskin edellytyksiä ulkomaisille yrityksille etabloitua Suomeen. (Puhemies: Aika!) Kehärata on merkittävää asuntopolitiikkaa.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeriä on täällä kehuttu aika tavalla vuolaasti, voin toki siihen yhtyä. Toisaalta on todettava se, että ministeri ei ole pestiään kovin pitkään vielä hoitanut. Mutta jottei ihan liikaa ministeri punastuisi näistä kehuista, niin pakko on ottaa tämä budjettikirja käteen ja lukea liikenneministeriön pääluokasta seuraavaa: "Ylläpitoon ja korvausinvestointiin on varattu 232,4 milj. euroa. Pääteiden ja muiden vilkkaiden teiden kunto säilyy nykytasolla," — mitä epäilen; jatkuu edelleen — "mutta alemman tieverkon kunto heikkenee ja huonokuntoisten määrä lisääntyy. Siltojen yleiskunto heikkenee ja vaurioiden määrä lisääntyy - -."

Täällä on todettu se fakta, mikä on olemassa, ja se käytännössä tarkoittaa silloin sitä, että me tarvitsemme sinne lisää rahaa perustienpitoon, radan korjaukseen ja rataverkon kunnossapitämiseen. Se on kansallinen kysymys. Täällä ed. Laukkanen mielestäni aivan oikein totesi sen, että tämä on suuri haaste, mutta samalla muodostumassa ongelmaksi. Se on jo itse asiassa ongelma. Se vaikeuttaa meidän (Puhemies: Aika!) elinkeinon harjoittamistamme, ja kun tämä on kansallinen hanke, niin eiköhän nyt yhdessä sovita se, että eduskunnassa talousarvion käsittelyn yhteydessä otetaan nyt reippaasti sekä tien- että radanpidon perusmäärärahatasoon selkeä tasokorotus. Tehdään se yhdessä, se on eduskunnan käsissä.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy kyllä ensin alkuun todeta, että kokoomuksen korvat tarvitsevat kuulolaitteen aivan selvästi. Ette kuule enää tai sitten ymmärrätte kuulemanne väärin. Minä sanoin, että tällä politiikalla väestö siirretään Kehä kolmosen sisäpuolelle ja se tuo lisää ongelmia tänne kaikkiin lohkoihin, niin liikenteeseen kuin asumiseen ja muuhun liikkumiseen liittyen. Mutta, rouva ministeri, se, mitä ed. Laitinen tuossa edellä sanoi, on budjettikirjan kirjaus. Kyllä ne merkit ovat todella niin huolestuttavat, ja raha ei kerta kaikkiaan näillä raameilla riitä. Me annoimme liikennevaliokunnasta kehyslausunnon, jossa kaikkiin näihin asioihin kiinnitettiin huomiota. Me odotamme paljon siltä selonteolta, jos tässä nyt pitää alkaa vannoa sen selonteon nimiin. Ja minä toivon, että tämä sali sitten sitoutuu siihen selontekoon niin, että sillä on kantavuutta kumminkin pitemmälle kuin yhden hallituskauden kestäväksi ajaksi ja että sieltä löytyvät ne rahoitusratkaisut, mitkä ne sitten ovatkaan. Niihin varmaan palataan, koska ei tällä budjettivuosimenettelyllä pysty liikennepolitiikkaa hoitamaan, sillä ei pysty hoitamaan liikenneturvallisuusasiaa, ei elinkeinopolitiikkaa, ei aluepolitiikkaa. Se nyt vaan on tullut selväksi, ja siitä syystä me tarvitsemme vahvemman tahtotilan, ei niin, että hallituskausittain se tahtotila muuttuu.

Liikenneministeri  Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sieltä edellisestä ryppäästä jäi vastaamatta ed. Toivakalle, kun kysyitte vielä Lusin—Mikkelin ja Savonlinnan liikennejärjestelyistä, etteivät ne nyt vaan vielä sitten siirtyisi. Sanoin tuossa äsken jo puhujakorokkeelta, että niitä hankkeita ei ole tarkoitus näpelöidä selonteossa. Siihen, mistä eduskunta on päättänyt, ei kosketa, olkaa rauhassa.

Mutta sitten tuli toinen itäsuomalainen puheenvuoro ed. Väänäseltä tästä Kallansiltojen kohtalosta. Voin sanoa, että tunnen sillat erittäin hyvin. Olen itse ajanut kymmeniä kertoja niitä pitkin ja tunnen sen ongelman. Tiedän sen silta-asian, eikä ole liian leveäkään se silta, kun ajatellaan, että on valtatietasoisesta tiestä kysymys. Ongelma on hyvin tiedossa kaiken kaikkiaan. Silloin kun kävin siellä elokuussa, niin yritin kysyä aika tiukkaan siellä sillalla seisoessani asiantuntijoiden kanssa, onko näiden siltojen turvallisuus erityisesti heikentynyt 2—3 vuoden aikana, ja minulle sanottiin, että ei ole erityisesti, tilastollisesti ei ole heikentynyt. Kysyin sitä sen takia, että Kallansillat eivät mahtuneet tässä salissa viime vaalikaudella siihen ykköskoriin, josta tehdään päätöksiä.

Sen takia nyt haluan todeta sen, että kun viime keväänä päätettiin tästä selonteon tekemisestä ja kun se tulee jo vuoden sisällä eduskunnan käsiteltäväksi, niin me olemme erittäin pidättyväisiä ensi vuoden budjetin osalta, että laitettaisiin uusia hankkeita sinne. Kallansillat tässä mielessä on valitettavasti, voin näin sanoa, uusi hanke. Tiedoksi tälle yleisölle, se maksaa noin 80 miljoonaa euroa, ei ole ihan vähäisesti kaiken kaikkiaan rahaa. Mutta näin minun mielestäni täytyy tehdä, että selonteon yhteydessä siitä päätetään. Savosta minulle on tullut monta yhteydenottoa, kuinka monen ihmisen täytyy kuolla, ennen kuin Kallansiltojen ongelma ratkaistaan. Samalla tavalla te varmaan jokainen voisitte omalta alueeltanne kysyä tiejärjestelyistä, monenko ihmisen täytyy kuolla, ja vaikka ette kysyisikään, niin fakta on, että joka vuosi kuolee 300—400 ihmistä tieliikenteessä. Me emme millään järjestelyillä voi tehdä tätä maata sellaiseksi, ettei yksikään ihminen kuolisi.

Sitten vielä tästä ed. Laitisen ja myös vähän ed. Korhosenkin kysymyksestä budjettikirjaan liittyen, ja myös ed. Vistbacka otti sen esille, mitä siellä sanotaan raideliikenteen osalta: yli 200 kilometriä joudutaan laittamaan niin sanotusti rullalle vuoteen 2011 mennessä. Se ei kyllä pidä paikkaansa. Sehän nyt tarkoittaa näitä vähäliikenteisiä ratoja, jos niitä lakkautettaisiin nyt nämä esillä olleet kolme. Juuri budjettiriihessä on tehty päätös, että Huutokoski—Savonlinna peruskorjataan ensi vuonna, ja se on 130 kilometriä, se jo heti sen verran vähenee. Ja sitten niistä kahdesta muusta hankkeesta, joita on vuoteen 2011 ajateltu, ei ole tehty päätöksiä.

Voin ottaa sillä tavalla omaan piikkiini, että meiltä on lähtenyt vielä tänne teille jakoon hieman huolimatonta tekstiä budjettikirjan mukana, mutta sitä tullaan korjaamaan vielä tässä.

Esa Lahtela  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmittaa, kun eilen liikenneministeri ei ollut täällä paikalla. Minulla on tämmöinen havaintoesine, kun liikenneministeri näköjään rekkaparkkia kovasti puolustaa. Tässä on tuhat tämmöistä punaista puolukkaa, niistä jokainen kuvaa rekkaa. Ja missä se pullonkaula on, niin sehän on siinä rajalla. Siis kun on kyse siitä, miten saada homma toimimaan, niin silloinhan kaikki satsaukset pitää kohdistaa sinne rajalle siten, jotta avarretaan sitä pullonkaulaa. Siihen pitää tehdä useampi reikä, suomalaiset voivat olla avustamassa siinä, miten rajaviranomaiset toimivat Venäjän puolella, ja se on tahdon kysymys. Nyt me teemme 24 miljoonan investoinnin sinne johonkin, tehdään semmoinen avara rekkaparkki, jossa venäläiset seisovat ja tupruttavat savua. En tiedä, onko tarkoitus, jotta siihen tulee myöhemmin Naton kenttä mahdollisesti, kun se on tyhjillään, koska se on lähellä Venäjän rajaa, tai mikä tässä on ajatuksena, koska siellähän pitää saada rekat kulkemaan, ei seisomaan paikallaan jossakin semmoisessa parkissa.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Vehviläiselle kuuluu radanpelastuspalkinto. Nimittäin tämä Savonlinna—Huutokoski-ratakysymys on paljon isompi kuin pelkästään se yhteys. Jos hän ei olisi tehnyt päätöstä tuon radan pelastamiseksi, se olisi purettu pois, ja se olisi merkinnyt meidän vähäliikenteisten ratojen lakkauttamista todellisuudessa ja samalla sieltä valtavan kuljetuskapasiteetin, puukapasiteetin, siirtymistä maanteille. Tämä on hyvä asia tässä budjetissa.

Valtiovarainministeriölle tulee lähettää 50 miljoonan euron lasku kustannusten kohoamisesta, ja se on juuri sitä vitkuttelua, jolla hankkeita on siirretty. Tässä suhteessa tuo pitkäjänteisyys, jota ministeri peräsi ja myös eduskunta on perännyt, on kohdallaan. Valtiovarainministeriö on omalla toiminnallaan aiheuttanut tälle yhteiskunnalle laskua noin 50 miljoonaa kustannusten kohoamisen myötä.

Rekkaparkki on hoitoa, se ei ole ongelman ratkaisu. Tässä suhteessa, arvoisa puhemies, tasavallan ykkösjohdon tulee olla vakavasti hoitamassa tuota asiaa. Jos jono puolitetaan tällä rekkaparkilla, ongelmaa ei hoideta. Tämä on Euroopan unionin ja Venäjän välistä yhteistä rajaa, ja se pitää pystyä rauhanomaisesti hoitamaan.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On varmasti ihan paikallaan, että liikenneministeri ei sellaisenaan hyväksynyt VR:n ja Ratahallintokeskuksen vastausta tähän junaliikenteen takkuamiseen liittyvään kysymykseen, mutta eikö ministerin olisi syytä myös hieman katsoa itseensä ja hallitukseen? Tässä nimittäin vielä oleellisempaa kuin esimerkiksi myöhästymisistä tiedottaminen on kuitenkin näiden myöhästymisten estäminen. Valtaosa myöhästymisminuuteista johtuu ratainfran heikkoudesta, mikä taas on kytköksissä siihen, että määrärahat perusradanpitoon ovat selvästi alimitoitetut. Jos liikenteen ympäristöhaittoja todella halutaan ehkäistä, niin kyllä rataliikenteen kilpailukykyyn tulisi vahvasti panostaa ja sen vuoksi nimenomaan näitä perusradanpidon rahoja selkeästi nostaa. Eikö ministerin olisi syytä nyt tähän tarttua?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että suurten kaupunkien joukkoliikennetuki on hallitusohjelmassa, joten voin olla varma, että tämä epäkohta tullaan korjaamaan. Kuten myös ministeri sanoi, on tärkeää, että ne liikennehankkeet, joista on jo tehty päätökset, viedään loppuun. Aikatauluista voidaan olla hiukan eri mieltä. Kehä ykkönen ja Kantatie 51 olisivat ansainneet toisenlaisen kohtelun. Kysynkin ministeriltä, käytetäänkö jatkossa uusien hankkeiden järjestykseen laittamisessa hyöty—kustannus-suhdetta.

Tero  Rönni  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari kysymystä ministerille.

Ensinnäkin tästä suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuesta on puhuttu paljon, mutta haja-asutusalueista ei ole puhuttu oikeastaan mitään eikä siellä olevista linja-autovuoroista, joita nyt edelleen lopettaminen uhkaa polttoaineveron korottamisen myötä, noin prosentin verran, kertoi Martti Paunu, se vaikuttaa lippujen hintaan. Sehän on ainoa vaihtoehto, jos halutaan enemmän porukkaa kulkemaan linja-autoissa ja junissa, että lippujen hintoja täytyy pystyä alentamaan.

Sitten vielä tähän rekkaparkkiin. Minulla oli tilaisuus tavata toissapäivänä ja eilen kuljetusalan ammattilaisia tuolta Kaakkois-Suomesta, ja kummatkin ihmettelivät koko parkin rakentamista siinä mielessä, että jos sama raha käytettäisiin moottoritien tekemiseen ja laitettaisiin se jonotuskaista moottoritielle, se jäisi meillä käyttöönkin vielä jälkeenpäin. He epäilivät, että tulevaisuudessa ensinnäkin muutaman päivän päästä se sama parkki on täynnä autoja ja jonot taas maantiellä, uudelleen yhtä pitkät jonot, ja sitten yhtäkkiä saattaa käydäkin niin, että venäläiset tekevät päätöksen kokonaisuudessaan autojen kuljetuksen siirtämisestä johonkin muualle ja meille jää tämmöinen parkkialue sinne käyttöön tyhjän panttina. Onko vakavasti pohdittu, että käytettäisiin se ihan puhtaasti moottoritien tekemiseen sinne rajalle, joka sitten olisi meillä käytössä tulevaisuudessa?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tähän rekkaparkkiasiaan juuri: kyllä kai tärkeintä olisi, että läpäisykykyä täällä itärajalla näillä tulliasemilla voitaisiin lisätä. Se on se ongelma. Tämähän on vain näitten rekkojen säilömistä, kun tehdään tämä rekkaparkki. Se ei ratkaise sitä ongelmaa. Se saattaa hetkeksi kyllä viedä sen jonon pois sieltä maantieltä, mutta se ei ratkaise sitä ongelmaa. Minun mielestäni ministereitten pitäisi käydä siellä Venäjällä. Niin kuin ministeri Kanerva täällä totesi, suhteet ja asiat eivät ole ihan siinä kunnossa kuin niiden pitäisi olla, elikkä tämmöiset käytännön asiat pitäisi hoitaa. Tässä hallituksella on tehtävää.

Toinen asia sitten: Kun keskustapuolue perinteisesti on aina ajanut haja-asutusasiaa, niin ensinnäkin yksityisteitten valtionapua supistetaan, ja nyt tiedossa on, että yleisiä teitä noin 2 000 kilometriä ollaan muuttamassa yksityisteiksi. Ne rasitukset tulevat niille syrjäseuduilla asuvien ihmisten kannettavaksi. Mitä mieltä ministeri tästä on? Eikö siellä ole jo tarpeeksi rasituksia?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun eduskunta viime kaudella hyväksyi tämän vuoden budjetin, niin siellä hyväksyttiin myös yksimielisesti lausumaehdotus, jossa todetaan, että jo tämän, siis alkaneen, vaalikauden alusta lähtien riittävät määrärahat turvataan liikenneväylien pitkäjänteiseen kehittämiseen ja kunnossapitoon jne.

Totean jälleen, että on älyllistä epärehellisyyttä puhua alueiden tasapuolisesta kehittämisestä, elleivät tiet ja radat myös reuna-alueilla ole kunnossa. Nyt hyvin paljon odotetaan tätä liikennepoliittista selontekoa, ja sen kaikkivoipaisuuteen ainakin osa uskoo. Pelkään pahoin, että se on paperi paperien joukossa, mutta toivottavasti olen väärässä. Siis edellinen eduskunta yksimielisesti on hyväksynyt sen tavoitteen, että alusta lähtien riittävät määrärahat.

Jos puhutaan perusradanpidosta, perustienpidosta, niin jokainen teistä tietää, mitenkä riittämättömät tässä esityksessä ovat nämä määrärahat.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Tähän rekkaparkkikysymykseen vähän laajemmin.

Ensinnäkin haluan korostaa sitä, että kysymyksessä ei ole pelkästään vain Venäjän ja Suomen asia siinä, mitenkä tämä raja saadaan kuntoon. Se on tulliraja, EU:n ja Venäjän tulliraja. Ehkä kaikista nopein keino, että se raja vetäisi todella hyvin, olisi se, että saataisiin tämä sähköinen tullaus aikaan. Silloin tavallaan se, mitä konkreettisesti siellä rajan pinnassa tapahtuu, tapahtuisi nopeasti.

No sitten, mitä tässä on tehty? Täällä niin kuin tulee semmoinen olo, että ikään kuin tässä ei olisi tehty mitään venäläisen osapuolen kanssa. Voi olla, että me kaikki ministerit, edelliset ministerit tai nykyinen pääministeri tai minä, emme koko ajan huuda sitä, että nyt olen käynyt tämmöisiä ja tämmöisiä neuvotteluja. Mutta koko ajan olen itsekin pitänyt yhteyttä sinne ja yrittänyt painostaa ja vedota siihen, että laittakaa nyt se duuman päätös kuntoon, että vähennätte niitä viranomaistehtäviä seitsemästä kahteen siellä Venäjän puolella. Sehän on olennaista, että siellä puolella se homma sujuisi sujuvammin.

No, mitä on tehty meidän puolella? Meidän puolella on tehty pikapikaa hätäratkaisuja. On rakennettu EU-rahalla kevyen liikenteen väylää Virojoen kunnan alueelle, että lapset pääsevät turvallisesti eteenpäin, on otettu käyttöön kokeilu kesäkuun alussa, jonka mukaan kahden venäläisen kuljetusalan yrityksen rekat pääsevät kevennetyillä rajatarkastuksilla Nuijamaan kautta rajan yli. Kyllä on kokeiltu aika paljon näitä konsteja, mutta se tilanne on niin kaoottinen. Nyt on 22,4 kilometriä jonoa ollut elokuussa keskimäärin, ja minä en mitenkään usko siihen, että tämä vain tämmöisillä pienillä keveillä ratkaisuilla onnistuisi. Toivon, että esimerkiksi ed. Lahtelakin menee käymään siellä joulukuussa, kun siellä on 50 kilometriä jonoa, ja ratkaisee sen asian.

Mitä sille rekkaparkille tapahtuu sitten sen jälkeen: ei ole tarkoitus, että se kasvaisi villejä lupiineja, vaan että kun tämmöinen hyvä alue rakennetaan, niin jatkossakin, kun Venäjän talous kasvaa, niin Suomen elinkeinoelämä on mukana siinä kasvussa ja voidaan ottaa tätä aluetta esimerkiksi logistiikkakeskustoiminnan käyttöön.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Palaan vielä tähän ratojen peruskunnostusmäärärahaan. Tarve on 190 miljoonaa, jotta voitaisiin pitää nykyiset nopeus- ja painorajoitukset yllä. Liikenneministeriö esitti hallitukselle 170:tä miljoonaa ja risat. Budjetissa on 130 ja risat, joka on alhaisin taso moneen vuoteen. Tässä käveltiin liikenneministeriön yli, tässä käveltiin eduskunnan yli raskaasti tavalla, jolla on erittäin suuret aluepoliittiset, elinkeinopoliittiset, meidän kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät. Kysymys on hankkeesta, jonka taloudellisuutta kuvaavat mittarit, joista ed. Jaskari puhui, ovat kerta kaikkiaan vastaansanomattomat. Siksi pitää kiirehtiä näiden peruskorjausmäärärahojen lisäämistä ja sitten tätä Oulu—Seinäjoki—Helsinki-kaksoisraiteen tekemistä. Tässä on eduskunnan päätöksenteon paikka.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn kollegoiden Ahde, Manninen ja Pulliainen kantaan Helsinki—Oulu-radan merkityksestä ja kehittämistarpeista.

Puhemies! On erittäin hyvä, että ministeriö on asettanut nopealla aikataululla selvitysmiehen hakemaan uusia rahoitusratkaisuja ja myöskin pohtimaan tätä painopistettä isojen investointien ja perustoimintojen välillä. Minä pidän tärkeänä, että löytyy tällä vaalikaudella uusia rahoitusmuotoja, joilla pystytään näitä isoja, kansantaloudellisesti tärkeimpiä hankkeita viemään eteenpäin, ja sitten voidaan siirtää painopistettä budjettirahoituksessa tänne perustienpitoon, perusradanpitoon ja yksityisteille. Ne ovat myöskin merkittävä osa aluekehitystä. Yhdyn tässä erityisesti ed. Ahteen huoleen siitä, että jos liikenneverkko ei pysy kunnossa koko maassa, niin sillä on ennennäkemättömiä vaikutuksia, kielteisiä vaikutuksia, Suomen aluekehitykseen.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, puhemies! Totesin ehkä huonosti tuossa edeltävässä puheenvuorossa, kun ed. Huovinen toi tämän hulabaloon esiin, ja hänhän on ollut myöskin sen keskiössä itse mukana viime eduskuntakaudella. Tämä järjestelmä vain on niin, että tällä tavalla asioita ei voi viedä eteenpäin. Tästä ei kerta kaikkiaan tule mitään. Me tarvitsemme lisää rahaa joka sektorille. Minä peräänkuulutan sitä Ruotsin mallia, jossa Ruotsi teki merkittävän panostuksen koko liikenneinfraansa. Meidän pitää tehdä se perässä.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Paajanen on tässä ihan oikeassa. Tämä näkemys samaten kuin ed. Ahteen puheenvuoroon liittyvät kysymykset ovat näitä kansallisia kysymyksiä, jotka meidän pitää täällä ratkaista.

Kysymys ministerille valtion omaisuuden myyntituloista. Tällä vaalikaudella myyntituloja tulee joidenkin arvioiden mukaan jopa noin 1 500 miljoonaa euroa, 1,5 miljardia euroa. Miten nämä tulot jakautuvat? Menevätkö nämä myyntitulot pelkästään valtionvelan lyhentämiseen ja huippuyliopiston perustamiseen eikä infrapuoleen jää mitään? Näin on nyt käymässä.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ed. Laitiselle: Todellakaan ei ole näin käymässä. Useammalla suulla käsitykseni mukaan on otettu kantaa — jos katson oikein, niin sekä pääministeri että valtiovarainministerikin ovat ottaneet kantaa tässä aivan viime aikoina — että infrahankkeet voivat aivan hyvin olla periaatteellisesti niitä kohteita, joihin valtionyhtiöitten myyntituloja käytetään, ja itse aion toimia myös sen mukaisesti. (Ed. Laitinen: Periaatteessa?) — Ei, vaan käytännössä. Periaatetta ei ole, joka estäisi, ja käytännössä näin tulee tehdä.

Mutta sitten otan vielä esille tämän hyöty—kustannus-suhteen. Tämä tuli ed. Matikainen-Kallströmin puheessa. Aina katsotaan juuri tätä näin. Siitä on olemassa tarkka malli, ja meillä on ministeriössä vähän semmoinen vitsi, että jos suhde ei ole 1,5 vähintään, niin sitä ei oteta ollenkaan tarkasteluun. Sen totean, että hyöty—kustannus-suhteet eivät kyllä kaikkien hankkeitten osalta ole musiikkia kansanedustajien korville. Eli esimerkiksi jos otan vaikka Seinäjoki—Vaasa-radan, niin se ei ole hyöty—kustannus-suhteeltaan kyllä mikään ihan kärkihanke. Sitten totta kai monissa hankkeissa täällä eteläisessä Suomessa, tie- ja ratahankkeissa, kustannus—hyöty-suhteet ovat jo neljää viittä, mutta se ei voi olla ainoa perustelu.

Täällä on monessa puheenvuorossa otettu esille myös tämä aluenäkökohta ja alueellisen kehittämisen tasapainoisuus. Ainakin itse lähden siitä, kun satun olemaan vähän tuolta muualtakin päin, että pidän liikennepolitiikkaa, väylien rakentamista, yhtenä keskeisimpänä aluepoliittisena keinona, jolla voidaan vahvistaa koko Suomen osaamista.

Vielä ihan siunatuksi lopuksi totean sen, että olen todennut, että kun päivän aikana tapaan parin maakuntaliiton ihmiset ja Vantaan kaupungin päälle, niin heti on jo miljardi mennyt rikki. Olisi kiva tietää, paljonko poltimme tässä keskustelussa jo rahaa.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Arvoisa liikenneministeri! Kun vielä olette siellä, niin haluan puhua ihan vähän vaan nyt teille asiaa. Ruotsin VR eli Statens järnvägar, SJ. Luin ihan äsken heidän puolivuosiraporttiaan ja — aion lähettää sen myös teille sähköpostilla ihan kohta — siellä kerrotaan, että liikevaihto on nyt kasvanut puolessa vuodessa 30 prosenttia. 30 prosenttia! SJ elikkä VR siellä on tehnyt parhaan tuloksen yhtiölle koko sen historiassa juuri nyt. Ja siellä on nyt analysoitu hieman, mistä tämä johtuu. Yksi pääsyy on erittäin vireä, vahva ympäristökeskustelu koko maassa, poliittinen keskustelu, kansalaisten keskustelu.

Kun eilen ylpeänä kuuntelin pääministeri Vanhasta täällä ja kun hän sanoi, että pitää muuttaa meidän elintapojamme, niin juuri tätä keskustelua Ruotsissa on käyty ja se on ollut siellä SJ:n suuri menestystarina.

Toinen asia on, että SJ on mennyt myös itseensä ja vähän niin kuin tutkaillut, miksi joku muu taho ehkä on vetänyt paremmin kuin se, ja on muuttanut hinnoittelusysteemiään. Siellä on tämmöinen juuri nyt, just nu -hinnoittelu, jolla on saatu markkinalähtöisesti joustohinnoittelulla junien täyttöastetta erittäin voimakkaasti kasvamaan. Elikkä tässä on meille nyt hieman ehkä jotain sellaista, että voimme aina joskus ottaa oppia Ruotsista, vaikka se tuntuu hieman nololta, mutta joskus tekee oikein hyvää. Ruotsissa on myös trendi, että lentäminen vähenee ja junaliikenne kasvaa. Nyt ei tarvitse pitempään kuunnella, mutta tämä oli minun viestini, että otetaan sieltä nyt hieman kontaktia, koska on erittäin positiivista, että maailmalla mennään oikeaan suuntaan. Ja kun me haluamme Suomessa olla edelläkävijöitä, ei perässähiihtäjiä, niin pysykää siinä kärjessä.

Täällä aikaisemmin aamulla oli paljon puhetta siitä, että mielenterveys on suuri ongelma ja että ihmiset lopettavat työnteon myös mielenterveysongelmien takia. Tämä keskustelu täällä oli hengeltään samaan aikaan mielestäni aika ilkeätä. Meidän pitäisi oppia täällä keskenämme, että ehkä hieman myönteisempään ja rakentavampaan tyyliin lähestymme toinen toisiamme. Tämäkin on työpaikka, ja muuallakin työelämässä on parempi tapa ylläpitää työhyvinvointia.

Haluan vaan sanoa myös esimerkiksi edustajakollegani Ukkolalle, että meidän ei pidä antaa aseita oppositiolle sillä, että me puhumme sillä tavalla, että he loukkaantuvat tai muuta vastaavaa, koska se on ihan turhaa. Viisas ihminen ei provosoidu, jos vaikkapa oppositio on ilkeämielinen, koska se ehkä kuuluu enemmän sen rooliin. Kuuluu vaan hymyillä ja vastata rauhallisesti eikä mennä mukaan siihen provosoituen. Meidän pitää uskoa hyvää toisistamme. Kyllä vanha koirakin voi oppia istumaan. Tätä nähdään koko ajan. Ilmastonmuutoksen kohdalla tapahtuu muutoksia ihmisten asenteissa. Näin myös perusturvan suhteen.

Eli paljon muutoksia on tapahtumassa. Elämme ehkä juuri nyt historiallista aikaa, jolloin moni ihminen pohtii uudestaan näkemyksiään asioista ja ehkä löytää uusia näkövinkkeleitä. Ainakin itse olen aika positiivinen sen suhteen, että mielestäni tämä eduskunta on avoimempi kuin edellinen näkemään uusia ratkaisuja.

Meillä on toinen mielenterveyteen liittyvä ongelma juuri tässä, mitä pitää pohtia: miten me eroamme muista Pohjoismaista. Se on se tapa, millä me haluamme puuttua ongelmiin. Nyt puhun sekä vanhuksista, lapsista että nuorista. Meillä määrätään erittäin herkästi mielialalääkkeitä ihmisille, rauhoittavia lääkkeitä ja masennuksenpoistolääkkeitä. Samaan aikaan meillä on vähemmän tämmöistä ihminen ihmiselle -apua, vähemmän hoitavia käsiä, vähemmän vaikkapa vanhuksille muistiryhmiä, lihaskuntoryhmiä ja muuta vastaavaa. Ja juuri olen taas kuullut, että tutkimusten mukaan esimerkiksi vanhuksille, jotka kokevat syvää masennusta, muistiryhmä tai lihaskuntoryhmä olisi yhtä tehokas hoito kuin masennuslääke. Elikkä onkohan meillä syytä vähän muuttaa meidän tapaamme lähestyä ongelmia, ei käyttää niin medikalisoitunutta tapaa, vaan lähteä enemmän siitä, että ihminen kaipaa muita ihmisiä. Ihminen kaipaa välittämistä ja myös ennaltaehkäisyä, ennen kuin päästään tähän tilanteeseen.

Ärade talman! Här har talats mycket om löneförhöjningarna och sjuksköterskornas löner. Det har ju under en längre tid kommit fram att vi har en hel del branscher, speciellt kvinnodominerade, där högutbildade kvinnor får låg lön i jämförelse med många andra i samhället. Därför tycker jag att det här är nu en trend vi skall fortsätta med, att det inte är bara en gång vi skall hålla på med det här, utan att man fortsättningsvis kan tänka sig att exportindustrin inte behöver höja lönerna lika mycket som i dessa kvinnobranscher.

Det behöver inte vara jämnt för alla för det har så länge varit så att man i dessa exportbranscher, som är ganska manligt dominerande, har fått så mycket mera lön än bibliotekarier, sjuksköterskor, lärare osv. Kanske vi nu en tid framöver kan se en sådan utveckling att vi ger mera åt dessa branscher, som förut har varit sämre behandlade, och mindre på exportindustrisidan som kan få problem med konkurrenskraften gentemot andra länder.

Sitten vielä haluan vähän mainita — ehkä tämä on Ruotsi-painotteista — että eilen tapasin Ruotsin elinkeinoministeri Maud Olofssonin ja kuuntelin Ruotsin hallituksen suunnitelmia ilmastopolitiikassa. Hän kertoi, että he aikovat, todella aikovat — ja hän oli erittäin vakuuttava, ja en ole aivan varma, olenko kuullut oikein, mutta näin minä olen kuullut — kymmenessä vuodessa he aikovat kymmenkertaistaa tuulivoimansa. Kymmenkertaistaa! Ja ensi vuonna he taas aikovat tuplata. Tässä on meille kyllä mallia. Tässä me jäämme kyllä nyt jälkeen.

Hän myös kertoi sen, että sähkönkulutus ei ole Ruotsissa kasvanut melkein lainkaan 80-luvun keskivaiheilta tähän päivään. Siellä on jo päästy siihen, että on taitettu se taloudellinen kasvu. Eikä asuntojen suurempi koko johda suurempiin sähkölaskuihin, vaan se on pysynyt alhaalla. Hän sanoi, että heidän ongelmansa on liikenne, jossa ei vielä ole pystytty taittamaan tätä kasvua, ja he aikovat nyt erittäin voimakkaasti pyrkiä siihen, että liikenteen puolella tämä tapahtuu. Niin kuin aluksi kerroin, siellä on jo rautatieliikenne nyt erittäin paljon ottamassa tilaa muulta liikenteeltä. Siinä Ruotsi näköjään on onnistumassa, ainakin menossa oikeaan suuntaan. Samaten ympäristöystävällisempi autojen käyttö on menossa eteenpäin siellä vauhdilla.

Haluan vaan verrata, kun puhuttiin eilen näistä meidän energiaveroista. Eilen tuli esiin se, että Ruotsissa on kevyen polttoöljyn vero yli kolminkertainen verrattuna meidän veroon. Olen aivan ihmeissäni, kun se on samantapainen maa kuin meillä, miten se on siellä voinut mennä läpi. Olisi mielenkiintoista tietää, mimmoista debattia heillä on ollut. Mutta heidän elinkeinoministerinsä sanoi, että kovaa kritiikkiä heille tulee, kun koko ajan he nostavat dieselveroa, he nostavat sähköveroa ja muuta vastaavaa, hiilidioksidiveroa. Hän sanoi, että on myös erittäin kovia vastaväitteitä, mutta he tietävät, että nyt se on tehtävä, myöhemmin tämä tilanne on vielä hankalampi.

Maria Guzenina-Richardson  /sd:

Arvoisa puhemies! On totta, että hallituksen esittämässä budjetissa on paljon hyvää, mutta on erittäin perusteltua puhua myös siitä, mitä tällä budjetilla ei saada. Politiikassahan on tyypillistä kerskailla aikaansaannoksilla, mutta rehellistä politiikkaa on kertoa koko tilanne. Nyt hallitus ei tee niin eivätkä varmasti aikaisemmatkaan hallitukset ole tehneet, mutta eikö olisi aika muuttaa tämä käytäntö?

Nykyinen hallitus toimii niin, että monet kansalaiset tulevat pettymään. Maamme heikompiosaisten asema heikkenee tulevina vuosina palvelumaksujen korotusten johdosta. Yksinhuoltajien asemaa parantamaan loihdittu yksinhuoltajien lapsilisän korotus ei vaikuta niihin kaikkiin heikkotuloisiin, jotka joutuvat elämään toimeentulotuen avustamina. Tuo lapsilisän korotushan leikkaantuu toimeentulotuesta pois, niin kuin täällä salissa on useaan otteeseen kuultu. Samoin muistuttaisin päivähoidon nollamaksuluokan poistosta aiheutuvasta byrokratiasta ja lasten eriarvoistumisesta. Ei kai meillä ihan oikeasti haluta peruuttaa vanhoihin aikoihin, kun äidit joutuivat anomaan ja kerjäämään lapselleen päivähoitopaikkaa, jotta esimerkiksi pystyisivät hakemaan töitä ja elättämään perheensä sillä tavalla. Ihmettelen myös sitä, että lapsilisiä ei vaalinaluspuheista huolimatta ole sidottu indeksiin, vaikka palvelumaksujen kohdalla näin tehdään.

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrän lisäämiseksi ei tehdä tämän hallituksen toimesta riittävästi, päinvastoin. Ministeri Katainen on todistettavasti luvannut omassa kirjoituksessaan — jos joku ei tiedä, niin hän on todellakin kirjoittanut asiasta — että hallitus ottaa kontolleen hoito- ja hoivahenkilöstön riittävän palkkojen korotuksen niiltä osin kuin kunnat eivät siihen pysty. Nyt tuo lupaus on petetty, valitettavasti. Kunnat jäävät yksin.

On suorastaan turvallisuuskysymys, onko meillä hoito- ja hoivalaitoksissa riittävästi henkilökuntaa, inhimillisyydestä puhumattakaan. Uupuneet hoitajat tekevät parhaansa, mutta he tarvitsevat apukäsiä, uusia hoitajia rinnalleen, varsinkin kun eläköitymisen kautta voidaan odottaa hyvinkin hankalia aikoja, enkä tässä tarkoita vain hoidettavien määrän kasvua. Nimittäin hoitajien keski-ikä nousee ja ennen pitkää leijonanosa nykyisistä hoitajista pääsee viettämään ansaitsemiaan eläkepäiviä. Tarvitaan siis työhönsä innokkaasti tarttuvaa uutta hoitajasukupolvea. Tähän ongelmaan hallitus ei mielestäni ole tarttunut tarpeellisella vakavuudella.

Arvoisa puhemies! Hallitusta ei myöskään näytä erityisesti kiinnostavan maamme pitkäaikaistyöttömien arki tai maahanmuuttajien tilanne. Yhtenä esimerkkinä tästä on työllisyysmäärärahojen leikkaus, joka toden totta on syrjäytymistä aiheuttava teko. Yksikin syrjäytynyt ihminen on aina menetetty mahdollisuus. Hallitusohjelmassa luvattiin, että ketään ei jätetä yksin tämän hallituksen toimesta. Kunpa näin olisi.

Ja vielä en malta olla ottamatta esille alkoholiveroa. Kun nyt on jo laajassa tiedossa, että edellinen hallitus teki virheen, joka täytyy myöntää, laskiessaan alkoholiveroa, niin ihmettelen nykyisen hallituksen ponnettomuutta asiantilan korjaamisessa riittävälle tasolle. Alkoholiveroa voi nostaa enemmän kuten myös tupakkaveroa. Tästä saataisiin lisärahaa sinne, minne sitä ei ole tämän hallituksen mielestä riittänyt.

Muitakin keinoja on lisärahan saamiseksi. Täällä salissa on jo aiemmin kysytty, miksi veroasteen pitää laskea esimerkiksi 42,7 prosentista 42,2:een. Mitä jos se todellakin laskisi vain 42,3:een? Silloin olisi 200 miljoonaa enemmän rahaa käyttää niihin kohteisiin, joihin nyt ei näytä rahaa riittävän. Politiikka on valintoja, arvovalintoja. On kestämätöntä, että politiikkaa käytetään heikoimpien kiusaamiseen, mitä nyt tapahtuu.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Työelämän rakennemuutos, jossa yhden tyyppisiä työpaikkoja katoaa ja toisenlaisia syntyy, on otettava vakavasti. Hallituksen työllistämispolitiikassa lähdetäänkin linjaamaan muutamia tätä niin sanottua kohtaanto-ongelmaa helpottavia asioita, kuten esimerkiksi ammatillisen perusopetuksen ja oppisopimuksen aloituspaikkojen lisäämistä, muutosturvan kehittämistä ja erilaisia palkkatukia. Samalla hallitus kuitenkin lopettaa toimivia järjestelmiä, kuten Noste-ohjelman.

Työllistämistä ei saa jättää pelkästään markkinoiden hoidettavaksi. Tarvitaan työelämälähtöistä koulutuspolitiikkaa ja vähemmän koulutettujen ihmisten tarpeisiin vastaavaa ammatillista aikuiskoulutusta. Ihmisille tulee mahdollistaa osaamisensa päivittäminen, jotta vältetään työmarkkinoilta syrjäytymistä.

Hallitus lähtee työvoimapolitiikassaan selkeästi yritysten tarpeista ja painottaa, että yrityksille täytyy taata koulutettua työvoimaa. Samalla pidemmän työuran tehneet ammattilaiset, joiden työpaikat häipyvät halpatuotantomaihin, ovat jääneet huomiotta. Suurten ikäluokkien väliinputoajia ei saa unohtaa. Työmarkkinoiden ikärasismia on lähdettävä purkamaan nimenomaan valtionhallinnon taholta.

Samalla haluaisin myös huomauttaa, että nyt kun puhutaan kunnallisten alojen palkkauksen ongelmista, pitää muistaa, että valtion työntekijöiden kohdalla on olemassa aivan samankaltaisia ongelmia. Hallitus suuntaa työllistämisrahaa yritysten tarpeisiin, mutta muun muassa kuntien työllistämismahdollisuuksia heikennetään. Kaikkein vaikeimmin työllistettävien tilanne huononee entisestään myös valmentavan koulutuksen ja kolmannen sektorin työllistämisrahojen leikkaamisen myötä.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee budjettiesityksen vaikutuksiin tavallisten ihmisten talouteen, on huomattavaa, että yleisen kustannuskehityksen valossa hallituksen toimet uhkaavat muun muassa vähävaraisten lapsiperheiden, köyhien eläkeläisten sekä muiden minimitoimeentulon varassa elävien hyvinvointia. Erilaisten maksujen, kuten terveyskeskusten palvelumaksujen, ja energiaverojen nostaminen pitää kompensoida pienituloisille. Ympäristöverojen vaikutus sähkön ja polttoaineiden hintaan kiristää yhdessä palvelumaksujen korotusten kanssa köyhien tilannetta aivan liikaa. Tämä tulee luomaan ankaraa painetta meidän toimeentuloluukuillemme. On myös huomattava, että palvelumaksujen korotukset eivät edes paranna kuntataloutta vaan valtio ulosmittaa ne itselleen valtionosuuksia laskemalla. Porvaripuolueet näyttävät pyrkivän niin kunnissa kuin valtionkin tasolla palveluja kurittamalla luomaan otollista ilmapiiriä palveluiden yksityistämiselle.

Mitä tulee palkkoihin, naisvaltaisille matalapalkka-aloille lupaamiaan palkankorotuksia hallitus ei ole osaltaan juurikaan valmis rahoittamaan. Kunnissa tarvitaan suurien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle laadukkaiden palvelujen takaamiseksi vähintäänkin 20 000 uutta työntekijää lähivuosina. Työvoiman tarve on yleisestikin rajussa kasvussa, mutta kuntasektorilla tilanne on kaikkein vaikein.

Hallituksen verolinjauksessa positiivista on eläkeläisten verotuksen kohtuullistaminen siten, ettei heidän verorasituksensa nouse työn verotusta kovemmaksi. Muutoin hallitus suuntaa veronalennuksia lähinnä maatalouden harjoittajille, yrityksille ja hyvin toimeentuleville.

Opiskelijoille, eläkeläisille ja köyhille lapsiperheille samoin kuin tavallisille työssäkäyville hallituksen verolinjausten nettovaikutus on rahanmenoa lisäävä. Toimeentulotuen varassa elävien tilannetta ei käytännössä paranneta juuri lainkaan. Hallitus on valmis nostamaan lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, mutta kaikkein pienituloisimmilta tämä etu jää saamatta jo toimeentulotuen vähentyessä korotuksen verran. Päivähoidon nollamaksuluokan poisto ja päivähoitomaksujen tarveharkinta kuristavat pienituloisimpien lapsiperheiden toimeentuloa osaltaan. Oikeus päivähoitoon tulee säilyttää tulevaisuudessakin kaikkien lasten perusoikeutena.

Lasten ja nuorten psykiatrisille palveluille on varattu budjettiin jo vuosien ajan 4 miljoonaa euroa korvamerkittynä valtionosuutena. Tämän erittäin tärkeän määrärahan hallitus on nyt leikkaamassa budjetista pois.

Arvoisa puhemies! Aivan viimeiseksi hallituksen hapuilevasta ympäristöpolitiikasta. Ympäristöjärjestöjen tukien leikkaaminen tuntuu oudolta tämän päivän julkisen keskustelun pikkuhiljaa herätessä suurien ympäristöasioiden tiimoilta. Nyt olisi todella korkea aika ottaa muun muassa ilmastonmuutos ja Itämeren suojelu aivan tosissaan, niin että se myös näkyy tässä budjetissa. Ympäristöjärjestöjen korvaamatonta työtä ei saa laittaa uhan alle kamreerimaisten talouspäätösten myötä. Dieselveron korottaminen on myös askel väärään suuntaan. Kaikkien muiden haittojen lisäksi sen vaikutukset joukkoliikenteeseen ovat negatiivisia. Toivoa sopii, että dieselveron korottaminen kompensoidaan joukkoliikenteen tukeen tehtävällä merkittävällä tasokorotuksella.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Kuntaliiton mukaan tulossa olevat valtionosuudet eivät valitettavasti mahdollista sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänlisäyksiä ja -laajennuksia. Viesti on vakava ja tosiasiallinen, sillä vuoden 2008 budjetissa sosiaali- ja terveydenhuoltoon satsataan vain 21 miljoonaa lisää ja käyttökustannusten valtionosuusprosentti alentuu 31,77 prosenttiin, kun se oli vielä vuoden 2007 budjetissa 33,88. Samaan aikaan kansalaiset vaativat, että terveys- ja vanhustenpalveluihin panostettaisiin entistä enemmän. Miksi tämä välittävä sinivihreä hallitus ei halua, että hallitusohjelman mukaisia kirjauksia vanhustenhuollon lisäpanostuksista toteutettaisiin jo ensi vuoden budjetista alkaen? Panostukset omaishoitajien tukipalveluihin, dementiapalveluihin ja ehkäisevään vanhustyöhön olisivat vaatineet kolminkertaisen lisärahan hallituksen esittämiin panostuksiin nähden. Pelkästään vanhustenhuollon panostukset olisi pitänyt kaksinkertaistaa esitetystä.

Ei voi kuin ihmetellä, että hallituksella on röyhkeyttä esittää, että vuonna 2008 tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistuksen tuotto 25 miljoonaa euroa ei jääkään kuntien kukkaroon palveluiden parantamiseksi. Näin tämä uudistus alentaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia 0,17 prosenttiyksiköllä. Myös Kuntaliitto pitää erittäin huonona ratkaisuna asiakasmaksutuoton vähentämistä valtionosuuksista.

Me sosialidemokraatit emme voi hyväksyä, että osana hanketta poistetaan myös päivähoidon nollamaksuluokka ja otetaan tarveharkinta käyttöön. Myös pienituloisten lapsiperheiden jälkeläisillä pitää olla myös käytännössä mahdollisuus päivähoitoon.

On kiitettävää, että yksinhuoltajien lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan 36,60 eurosta 46,60 euroon jo tulevan vuoden alusta. Ikävää on kuitenkin, että toimeentulotukea saavien yksinhuoltajien toimeentulotuki leikkaantuu korotuksen myötä. Paljon parempi olisi nostaa lapsen perusosan tasoa toimeentulotuessa ja nostaa elatus- ja asumistukea, ei vain kompensoida yleistä kustannuskehitystä. Jopa ensimmäisen lapsen lapsilisän nostokin kohdistuisi paremmin kaikkiin perheisiin.

Entä onko Suomella todella varaa hallituksen esitykseen, että lasten- ja nuortenpsykiatrisia palveluita leikataan 4 miljoonalla eurolla sen tuloksena, että korvamerkitty valtionosuus poistetaan? Määrärahan poistamista on esitetty edellisinäkin vuosina, mutta eduskunta on sentään palauttanut rahat budjettiin. Nyt epävarmuutta lisää entisestään se, että kaavaillusta sosiaali- ja terveydenhuollon 24,8 miljoonan hankerahasta todella löytyisi mahdollisuudet kehittää lasten- ja nuortenpsykiatrista hoitoa. Huoleni on mielestäni aiheellinen, sillä hoitotakuu ei toteudu nykyiselläänkään lasten- ja nuorisopsykiatriassa. Lisäksi joidenkin arvioiden mukaan 16—24-vuotiaista nuorista jopa 40 000 kokee syrjäytymistä ja masennusta.

Jos kaavailtu yliopistojen tuottavuusohjelma toteutetaan, se leikkaa yliopistojen perusrahoituksen 20 miljoonan euron korotuksesta yli puolet. Miten tässä näin pääsi käymään? Hallitusohjelmassa on myös sitouduttu yliopistokeskusten kehittämiseen, mutta silti ensi vuoden talousarviossa ei esitetä yliopistokeskuksille edellisen vuoden budjetin tavoin 500 000:ta euroa per yliopistokeskus eli yhteensä 3:a miljoonaa euroa. Mielestäni tämä määräraha olisi korvamerkittävä aivan omaksi toimintamäärärahaksi kunkin yliopistokeskuksen koordinaatioyliopiston kautta.

No, missä sitten on kovasti kehuttu ympäristöpoliittinen satsaus? Talousarvioesityksessä on varattu ilmastonmuutoksen torjumiseen vain kaksi kolmannesta siitä määrästä, joka vuoden 2002 ydinvoimapäätöksen yhteydessä luvattiin ilmastoasioihin. Energiatuen ilmastotiedotuksen rahoitus ja ympäristöministeriön tutkimusmäärärahat puolitetaan. Hallitus ei enää edellytä Itämeren ravinnekuormituksen vähentämistä erityisesti Suomen rannikolla. Lähialueiden ympäristöyhteistyön edistämiseen ei varata enää varoja, ja ympäristöjärjestöjen tukiakin leikataan.

Valitettava tosiasia on sekin, että tienpidon valtionavut vähenevät ja sekä Tiehallintoon että Ratahallintoon osoitetut määrärahat jäävät riittämättömiksi.

On ikävää, että joka vuosi 20 prosenttia ikäluokasta jää ilman ammatillista tutkintoa. Silti meillä on varaa lopettaa valtakunnallinen Noste-ohjelma. Suomeen tarvitaan joka tapauksessa kattava työelämälähtöinen aikuiskoulutusjärjestelmä, sillä pelkkä oppisopimuskoulutus ei riitä, vaikka se onkin hyvä.

Yksittäisen työttömän, mutta myös kunnan ja valtion kohtalonkysymyksenä on, miten todella varmistetaan myös työllisyysmäärärahojen kohtalo, kohdentuminen ja riittävyys ensi vuoden budjetissa. Ovatko nämä murheet todella kenenkään hallussa, vai jäävätkö työllistämisasiat vain markkinoiden hoidettaviksi?

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tulevan vuoden budjettia on valmisteltu, voiko sanoa, hyvissä olosuhteissa. Talouden kasvu on ollut voimakasta, jopa ennakoitua voimakkaampaa. Työllisyys on parantunut ja paranee edelleen jopa niin, että jos tällä hetkellä avoinna olevat työpaikat pystyttäisiin kaikki täyttämään, meillä ei käytännössä työttömyyttä juuri olisi. Tilanne on vaan niin, että rakenteellisista syistä tämä vain ei toimi näin. Tässä mielessä tulevaisuus näyttää kohtuullisen hyvältä.

On kuitenkin uhkatekijöitä, jotka täytyy ottaa huomioon ja täytyy ottaa vakavasti. Yksi on kasvava inflaation uhka. Kustannusten nousupaineet sekä kotimaisista että kansainvälisistä syistä vahvistuvat. Toinen tekijä, joka vaikuttaa, on uhkaava työvoimapula. Työttömyys on kääntymässä työvoimapulaksi, ja se heijastuu monien alojen toimintaedellytyksiin. Kustannusten nousupaineita lisäävät meillä tällä hetkellä esimerkiksi palkkaratkaisut, jotka sinänsä ovat perusteltuja. Samoin nousupaineita lisää energian hinnannousu.

Arvoisa puhemies! Tästä budjetista muutama asia. Budjetissa on myönteistä se, että sosiaali- ja terveysministeriön toimialalla on tehty paljon hyvää. Voi sanoa, että tämän budjetin sosiaaliset painotukset ovat selvät. Muun muassa eläkeläisten ja lapsiperheiden osalta on selvää kohennusta. Merkittävää on se, että ensi vuoden alusta pitkästä aikaa kansaneläkkeet nousevat selkeästi enemmän kuin edellisillä hallituskausilla. Näiden myönteisten ratkaisujen vaikutusta heikentää kuitenkin se, mihin edellä viittasin, eli kustannusten nousu.

Arvoisa puhemies! Yksi ajankohtainen asia, ja voi sanoa, että paheneva asia, joka aiheuttaa kustannuksia, on pahoinvointi. Muun muassa viimeaikaisetkin tiedot kertovat siitä, että lasten huostaanottojen määrä on edelleen kasvanut ja syrjäytyneiden määrä on edelleen merkittävä. Tässä toivoisi, ja voi sanoa, että myös edellyttäisi, vielä enemmän täsmätoimia, konkreettisia toimia näiden asioiden korjaamiseksi. Tähän liittyen olisi toivonut, että olisi voitu korottaa enemmän alkoholiveroa kuin nyt tässä budjettiesityksessä esitetään. Tämä korotus on tietysti oikean suuntainen, mutta kyllä varsin minimaalinen. Alkoholiongelmat ovat merkittävästi pahentuneet tämän muutama vuosi sitten tehdyn veronalennuksen jälkeen.

Kunta-asioista haluan todeta sen, että budjetissa on nyt paljon myönteistä. Nyt indeksikorotukset valtionosuuksiin tehdään täysimääräisinä ja kustannusjakotarkistus tehdään niin kuin se tuleekin. Valtionosuuksien määrä kasvaa, ja kuntien verotulot ovat selkeässä kasvussa.

Suuri ongelma kuntakentässä on se, että kunnat ovat varsin eriytyneitä ja tämä eriytyminen näyttää vain kasvavan. Kuntataloudesta voi sanoa, että sitä rasittavat vielä oikeastaan vanhat asiat. Vieläkin tuntuu se, kun vuosina 1997—2003 tehtiin merkittävä määrä sinänsä hyvin perusteltuja veronkevennyksiä, mutta ne kohdistuivat kunnallisveroon. Niiden kevennysten yhteissumma oli yli 800 miljoonaa euroa, ja se vaikutus jäi toistaiseksi pysyväksi, kun niitä ei ole vielä ainakaan kompensoitu. Kuntien toiminnan osalta merkittävät haasteet asettavat kasvavat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden hoitaminen, joihin edelleenkin vaikuttaa nyt tuleva palkkaratkaisu.

Arvoisa puhemies! Sitten haluan kiinnittää lopuksi yhteen asiaan huomiota, ja se on tämä budjetin valmistelu. On sinänsä erittäin tärkeää, suorastaan välttämätöntä, että meillä on hyvin määrätietoisesti valmisteltu budjettikehys, mutta monessa tilanteessa se on varsin jäykkä ja joskus tuntuu siltä, että aika kaavamaisesti toteutettu. Tässä tilanteessa jää vaikuttavuuden arviointi joskus liian ohueksi. Pelkästään sillä ei saada säästöjä, että yksittäinen määräraha pienenee. Sen pienenemisen seurauksena voivat olla huomattavasti kasvavat kustannukset toisaalta. Tai sitten, jos johonkin lisätään määrärahoja, niin sen vaikuttavuus voi olla se, että syntyy toisaalta merkittävästi tuloja, jolloinka nettovaikutus on varsin positiivinen.

Joutuu myös vuodesta toiseen ihmettelemään joidenkin yksittäisten määrärahojen osalta sitä, miksi näin menetellään. Yksi pieni yksityiskohta — jota varmaan nyt sitten iltapäivällä käsitellään tai onko tässä vastikään käsitelty, olin poissa salista — on yksityistiemäärärahat. Vuodesta toiseen eduskunta lisää siihen muutaman miljoonan ja sitten budjettiesityksessä se on taas alemmalla tasolla. On kysymys varsin pienestä määrärahasta, mutta sen vaikuttavuus on todella merkittävä.

Samoin on monia muita yksittäisiä määrärahoja, joissa toivoisi, että tällainen vaikuttavuuden arviointi, voi sanoa, läpi sektoreiden olisi valtiovarainministeriön valmistelussa huomattavasti nykyistä laaja-alaisempaa ja tehokkaampaa. Näiden tierahojen suhteen toivoisi, että tulevaisuudessa pystyttäisiin toimimaan niin, että tieinvestoinnit käsiteltäisiin erikseen investointeina eikä niitä sisällytettäisi sillä tavalla toimintamenoihin eli tavallaan ne tarkasteltaisiin erillisinä asioina. Uskon, että päästäisiin nykyistä vielä tehokkaampiin tuloksiin sillä.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan budjettiesitykseen sinänsä voi olla kohtuullisen tyytyväinen. Tietysti siinä on parannustoiveita ja korjausehdotuksia, joita sitten valtiovarainvaliokunta aikanaan käsittelee, mutta se luo hyvän pohjan taloudelliselle kasvulle ja yhteiskuntamme hyvinvoinnille.