Arvoisa puhemies! Eilen Tehyn puheenjohtaja Laitinen-Pesola vetosi voimakkaasti maan hallitukseen. Hän totesi, että tarjottu tasokorotus, 30—40 euroa, ei riitä. Minä siteeraan nyt puheenjohtaja Laitinen-Pesolaa: "Hallitukselta odotetaan nyt todella viisautta ja eläytymiskykyä. Miltä tuntuu hoitajasta, jota vielä viime keväänä ennen vaaleja ja vielä senkin jälkeen kehotettiin ja rohkaistiin taisteluun paremman palkan puolesta yhdessä rintamassa työväenpuolue kokoomuksen kanssa?" Tilanne on inhimillisestikin ottaen vakava. Kysyn ministeri Kataiselta:

Miten hallitus aikoo nyt menetellä? Astuuko hallitus suoraan katsomaan hoitajia silmiin ja vastaamaan siihen haasteeseen, joka sille esitettiin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Alkuun täytyy positiivisesti todeta se, että koulutetut naisvaltaiset alat ovat pärjänneet myös liittokierroksella äärettömän hyvin siinä suhteessa, että jo nyt työnantajan tarjous ylittää itse asiassa monen teollisuusliiton saamat palkankorotukset. Tätä tuskin olisi kukaan vielä vuosi sitten uskonut, että näin hyvin koulutettujen naisvaltaisten alojen ääni kuuluu. On hyvä, että tätä vahvaa keskustelua on käyty. Niin kuin olemme kuulleet monelta palkansaajajohtajalta, tämä keskustelu ja myös hallituksen kirjaukset ja 150 miljoonan euron tuki nimenomaan palkkatasa-arvon edistämiseen ovat vaikuttaneet tämän kokonaistason hilautumiseen näinkin korkealle.

Hallitus on tehnyt kehysratkaisun, joka tarkoittaa sitä, että neljän vuoden aikana joka vuosi 150 miljoonaa euroa ollaan valmiita antamaan nimenomaan palkkatasa-arvon lisääntymiseen, ja sen kohdentumisen sitten työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat keskenään neuvotelleet. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsemme käytännössä historian suurimpaan nimellispalkkojen korotukseen kunta-aloilla. Kaikille tulee vähintään 9 prosenttia, mutta koulutetuille naisvaltaisille aloille noin 12 prosenttia (Puhemies: Aika!) lisää, elikkä tämä tasokorotus on varmaan siinä 250—400 euron korvilla näitten viimeisimpien laskelmien mukaan.

Arvoisa puhemies! Kyllä hallituksen suunta on ihan oikea, mutta se taso ei riitä. Se tuli aivan selvästi esille nyt sopimuskierroksen tässä vaiheessa. Kyllä täytyy sanoa, että nyt kun kunnissa on ennakoitu tämän 2 prosentin vaikutusta kumulatiivisesti myös, kun sairaanhoitopiirit ja erikoissairaanhoito alkavat esittää omia arvioitaan, niin kunnissa tulee suuri hätä.

Mahdollisesti joudutaan veronkorotuksiin, ja onko nyt sitten varma, että hallitus pystyy turvaamaan sen, että kunnissa ei jouduta heikentämään juuri niitä palveluita, joita varten koko tämä homma pyörii? Eli tämä edellyttää sitä, että hallitus nostaa omaa osuuttaan. Se on myös kuntien aseman kannalta aivan välttämätöntä. Se tiedetään jo nyt näillä laskelmilla.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Tulevan vuoden budjettiin, niin kuin tietävät kaikki, jotka ovat budjettikirjaan perehtyneet tai vaikkapa Kuntaliiton kanssa keskustelleet, on sisäänkirjoitettu kunnille jo 220 miljoonan euron lisäys, ihan normaali valtionosuuslisäys, joka helpottaa palkanmaksukykyä. Toiseksi, valtio ensimmäistä kertaa antaa indeksikorotukset täysimääräisinä, mikä tarkoittaa sitä, että tuleviin palkankorotuksiin, nyt sovittaviin palkankorotuksiin, on tulossa, pelkästään palkankorotuksiin siis, 250 miljoonaa euroa tämän äsken mainitun päälle, ja tämän päälle tämä tasa-arvoerä, 150 miljoonaa. Eli kuntia ei ole jätetty yksin.

Olennaista on se, että Suomessa hyvinvointiosaamista arvostetaan jatkossakin niin, että palkkaus on sillä tasolla, että näille aloille hakeudutaan, ja kuten nyt on pystytty näkemään eri puolilta, tämä nyt tarjottu palkkaratkaisu tarkoittaa koulutetuille naisille tasokorotuksina maksimissaan ehkä jotain 250—400 euron luokkaa keskimäärin. Totta kai on eroja alaspäin, mutta myös ylöspäin.

Arvoisa puhemies! Kun tässä nyt puhutaan, että tämä on niin suurenmoista ja historiallista, että tulee näitä korotuksia, niin kun kuitenkin ajattelee, että sairaanhoitajan lähtöpalkka on 1 745 euroa ja perushoitajan on 1 587 euroa, niin eihän tässä nyt suinkaan 400 euron korotuksia tule, ja ne tulevat 2,5 vuoden aikana, nämä korotukset. Elikkä eihän se nyt ihan niin hirvittävän huikeata ole. Jos sairaanhoitaja saa 239 euroa korotusta 2,5 vuoden ajalle laitettuna, niin eihän se tunnu yhtään missään.

Ja kun ajattelee tätä koulutusta, sen työn vaativuutta, mitä nämä ihmiset tekevät, ja missä palkkakuopassa he ovat olleet vuosikymmeniä, niin 500 euroa, vaikka siitä eipäs-juupas-tehtäis-mitä, oli se lupaus ja siihen nämä ihmiset ovat luottaneet. Sen takia (Puhemies: Aika!) meidät on tänne äänestetty.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Työn vaativuudesta kukaan ei voi olla toista mieltä kuin kysyjä. Työ on erittäin raskasta, ja siinä varmasti helpotusta osittain tuo palkankorotus, joka nyt siis on tulossa. Onko riittävästi vai ei — ja on totta, että se on 2,5 vuoden aikana — on tietysti jokaisen harkittavissa. Kuitenkin nyt puhutaan vanhoissa markoissa 1 500—1 800 markan, jopa sen päälle menevistä korotuksista. Ne ovat kuitenkin aika mittavia 2,5 vuoden aikana. Ja tämän jälkeenkin oletan, että tulee palkankorotuksia. Varsinkin kun työvoiman saanti heikkenee, on pakko kilpailla osaajista myös hyvinvointialoilla.

Siinä mielessä minä olen erittäin tyytyväinen, että vaikka on saatu paljon kritiikkiä siitä, että hallitus osallistui tämän tasa-arvolisän maksamiseen, niin se kannatti tehdä, koska jos näin ei olisi tehty, jos olisi tehty vain niin kuin aina ennen on tehty, niin mitään vastaavaa ei olisi koskaan tullut. Eli tiedän, että odotukset ovat suuret, tiedän, että työn vaativuus on suuri, tiedän, että työvoimapula on suuri, mutta pitää lähteä jostakin, että päästään hyvään lopputulokseen. Koskaan aiemmin ei ole tämän kaltaista toimenpidettä tehty, (Puhemies: Aika!) ja olen tyytyväinen, että on päästy alkuun.

Arvoisa puhemies! Viime kaudellahan tehtiin palkkaohjelma, joka tuotti hoitoaloille lähes 4 prosentin ylimääräisen korotuksen. Tosin siitä puhuttiin vähän vähemmän. Tehtiin hiukan enemmän ja puhuttiin vähän vähemmän, mutta nyt on puhuttu aika paljon. Kiinnitin ministerin puheessa huomion siihen, että puhuitte seuraavasta ratkaisusta. Nyt varmaan onkin hyvä kuulla, onko hallitus siis varautunut siihen, että hallitus on valmis tukemaan seuraavia tuloratkaisuja omalla tasa-arvoerällään niin, että voidaan helpottaa sitä, että kun mennään eteenpäin vaalikautta, niin hallitus lunastaa näitä lupauksiaan jatkossa. Nythän tämä näyttää jäävän pahasti kesken. Ministeri Katainen, voisitteko vastata kysymykseeni?

Valtiovarainministeri  Jyrki Katainen

Puhemies! Ensinnäkin, jos on jäänyt epäselväksi, totean, että meillä on kehyksissä varauduttu 150 miljoonan vuotuiseen tukeen nimenomaan tämän tasa-arvon edistämiseksi eikä sitä voida lisätä. Meillä on kehyspäätös, ja olemme tähän sitoutuneet. Mutta kun totesitte, että viime kaudella tehtiin tuolla tavalla, minä olen tarkistanut nyt kuntien ay-johtajilta, olen tarkistanut nykyiseltä ja entiseltä kuntatyönantajan edustajalta, olen tarkistanut myös valtiovarainministeriöstä, onko joskus aiemmin annettu ylimääräistä valtionosuutta palkkaratkaisun tueksi, tasa-arvoisen palkkauksen tueksi. Ei ole koskaan annettu. Aivan samalla tavalla kuin aiempina vuosina, nyt me korotamme muita valtionosuuksia. Nyt poikkeuksena aikaisempiin vuosiin me maksamme täydet indeksikorotukset ja ensimmäistä kertaa annamme rahaa palkkatasa-arvon edistämiseen.

Arvoisa puhemies! Sitä ei ole koskaan ennen nimitetty tämmöiseksi vaalirahaksi, jolla ostetaan ääniä. (Välihuutoja) Mutta kyllä uskon, että keskustapuolue, joka oli edellisessä hallituksessa, ja kokoomus, joka oli sitä edeltäneissä hallituksissa 16 vuotta yhtäjaksoisesti, tietävät, että kuntien valtionapuja on lisätty sen mukaisesti kuin palkkaratkaisuja on tehty. On jopa tehty ratkaisu, jossa tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä lisättiin seuraavalle vuodelle muistaakseni 200 miljoonaa euroa, niin että ei tämä nyt ihan tavatonta ole. Mutta ero on kyllä siinä, että nyt on annettu historiallisen suuret lupaukset ja pienet teot.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minusta se olisikin hyvin erikoista, että tehtäisiin palkkaratkaisu ja sitten sille ei löytyisi maksajaa. (Ed. Heinäluoma: Nythän niin käy!) Aivan samalla tavalla kuin aiemmin, nyt nostetaan valtionosuuksia ihan normaalisti 220 miljoonaa euroa. Samoin poikkeuksena aiempiin hallituksiin, myös niihin, missä me olimme sosialidemokraattien kanssa kahdestaan ja missä muut ovat olleet, poikkeuksena niihin vuosiin nyt maksetaan 100-prosenttisesti indeksikorotukset, joissa on 250 miljoonaa euroa varattu palkankorotuksiin, koska tämä on realistista. Pitää kunnille antaa kyky maksaa palkkoja, ja tämän päälle ensimmäistä kertaa tulee tämä palkkatasa-arvolisä. Tämä on totuus ja vain totuus. Sitä ei kukaan muuksi voi muuttaa.

Herra puhemies! Jos kuntien talous on todellakin noin hyvällä tolalla ykskaks yllättäen, niin kuin ministeri Katainen tässä selvitti, niin varmasti seuraavaksi sitten kuulemme ilouutisen, että kuntalaisillekin annetaan jotakin. Nythän te olette tässä budjettiesityksessä antamassa kuntalaisille terveyskeskusmaksujen korotukset, päivähoitomaksun korotukset, vielä hyvin rankasti niille perheille, jotka ovat tällä hetkellä nollamaksuluokassa. Jos te katsotte, että kaikki on niin hyvin, niin odottaisin myös, että tavallinen kuntalainen voisi hyötyä näistä rahoista, jotka annatte kunnille.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minusta oikeastaan parasta, mitä kuntalainen voi saada, on laadukas perusopetus esimerkiksi niin, että on riittävän pienet opetusryhmät, joissa ammattitaitoinen, pätevä opettaja pystyy antamaan laadukasta koulutusta. Tähän muun muassa lisäämme valtionosuuksia. Ensimmäistä kertaa teimme myös sen, että kun ikäluokat pienenevät ja niistä tulee automaattisäästöjä, me ohjaamme ne takaisin koulutuksen vahvistamiseen, erityisopetukseen muun muassa.

Aivan samalla tavalla olennaista on, että meillä on koulutettuja ja riittävästi koulutettuja hoitajia terveyspalveluja tuottamassa. Ilman näitä osaajia, siis opettajia ja vaikkapa hoitajia tai sosiaalityöntekijöitä tai kirjastonhoitajia, meillä ei ole niitä palveluja. Tämän kauttahan kuntalaiset saavat sen, mitä kunta voi antaa.

Muuten me rakennamme vakaata suomalaista yhteiskuntaa, jossa on maksimaalisesti työllisyyttä, koska työ on paras hyvinvoinnin tuottaja, mutta hyvinvointipalvelut tulevat näitten osaajien kautta, ja siihen me panostamme.

Arvoisa puhemies! Hallitusryhmien eduskuntaryhmät sitoutuivat kehyspäätöksen yhteydessä tähän tehtyyn ratkaisuun, jolla turvataan ja taataan koulutettujen naisalojen palkkakehitys. Tällä menetelmällä, sopimisella, Suomessa on saavutettu kilpailukyky ja pystytty pitämään yllä tuottavuutta ja kannattavuutta. Nyt tämän syksyn aikana on varsin paljon tullut uutta kulttuuria, jossa yritetään puhua palkoista, käydä huutokauppaa. Minusta tämä on outoa. Minusta olisi syytä katsoa peruutuspeiliin ja palata siihen kulttuuriin, jolla ennen pystyttiin pitämään yllä tuottavuutta ja hyvää kehitystä. Kysynkin ministeri Kataiselta:

Luuletteko, että tällä keskustelulla, jota täällä on käyty, pystytään lisäämään tuottavuutta ja kilpailukykyä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä toivon, että tämä keskustelu ei estä tuottavuuden lisääntymistä. Minä rakennan aika paljon sen varaan, että meillä on käynnistynyt Paras-hanke, jossa kunnallisilta päättäjiltä odotetaan paljon. Myös valtiovallalta odotetaan paljon. Elikkä oikea tuottavuus on mitattavissa sitä kautta, että me saamme parempilaatuisia palveluja, saamme niitä kustannustehokkaammin ja vielä työolosuhteet ovat paremmat kuin siinä tapauksessa, että alimitoitetuilla resursseilla ja väärin organisoidulla työllä poltamme tekijät loppuun.

Minä uskon, että tuottavuus, jos se oikein tehdään, korreloi puhtaasti palvelujen ja laadun kautta. Sen kaltainen tuottavuuden hakeminen, jossa pelkästään vähemmällä väellä yritetään tehdä enempi töitä, loppuu, niin kuin on nähty, monen kohdalla hyvin lyhyeen. Ihmiset palavat loppuun. Nyt tarvitaan innovatiivisuutta ja uudistusmielisyyttä myös julkisella sektorilla siihen, että saadaan parempia työolosuhteita, saadaan parempaa tuottavuutta aivan samalla tavalla kuin on vaikkapa pankkisektorilla Suomessa tehty. Ei julkinen sektori poikkea tästä millään tavalla.

Arvoisa puhemies! Viime keväänä Metalli ja Kemianliitto saivat palkankorotuksia 9 prosentin pintaan, ja nyt sairaanhoitajille ja näille matalapalkkanaisille annetaan 11:tä prosenttia, joka on selvästi parempi tulos kuin näillä tuottavuutensa ylivoimaisuuteen perustaen hyvinkin kalliit palkkaratkaisut vaatineilla liitoilla, Metallilla ja Kemialla. Eikö nyt pitäisi meidän juhlia sitä, että kokoomuksen avulla tämä keskustelu on avattu ja kerrankin saadaan naisille kunta-aloilla selvästi parempi ratkaisu kuin näillä aloilla, millä voidaan aina tuottavuuteen perustaen vaatia parempia palkkoja kuin näille naisille?

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä kokoomuksen verkkosivuilta oleva teksti, päivämäärä 20. tammikuuta, siis tätä vuotta, ja tässä Katainen uudistaa vaatimuksensa tasa-arvotuposta: "Mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksista, joka ylittää yleisen korotustason." Edellisellä sivulla te sanotte: "Kokoomuksen periaate on pitää se, minkä lupaamme." No niin, olette siis vaalien alla sitoutuneet siihen, että valtio maksaa yli yleisen korotustason näille naisvaltaisille koulutetuille aloille. Tätäkö te teette, valtiovarainministeri Katainen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos yleinen korotustaso otetaan siitä, mitä kaikki eri alat saavat tänä syksynä, niin sitähän me emme vielä tiedä. Mutta itse asiassa, jos puhutaan vaan tästä korkeammasta tasosta, koska minä luulen, että yleinen taso jää tänä vuonna alemmaksi kuin kuntien korkeampi taso elikkä 9 prosenttia, ja katsotaan sen yli menevää osuutta, niin käytännössä valtio kustantaa tällä 150 miljoonallaan juuri nämä naisvaltaisten alojen yli menevät osuudet. Samoiten, kuten äskenkin totesin, me maksamme täysimääräisesti indeksikorotukset, mikä tarkoittaa vain palkkojen osalta 250:tä miljoonaa euroa, niin että käytännössä nämä yhdistettyinä ja erikseen tekevät sen, että tämän kunta-alalla yli menevän osuuden elikkä 9 prosentin yli menevän osuuden me pystymme maksamaan.

Tietenkään piikki ei voi olla auki. Vaaleissa puhuttiin paljon siitä, että tarvitaan 800 miljoonaa euroa, jotta voidaan kaikki palkkaerot kuroa umpeen kerralla, ja minä muistelen, että jokainen puoluejohtaja allekirjoittanut mukaan lukien sanoi, ettei kerralla kukaan pysty tämmöistä tekemään. Mutta tässä tapauksessa olen iloinen, että pystymme tämän tekemään.

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista, että vihdoin ja viimein valtiovarainministeri puhuu myös oikeilla termeillä. Nimittäin aiemmissa puheenvuoroissa hän on koko aika puhunut tasokorotuksesta, joka on 12 prosenttia. Itse asiassa, jos ajatellaan, niin kuin täällä on jo useaan kertaan todettu, terveydenhuollon ammattilaisten kohdalla niin kuin myös kuntasektorilla muutenkin naisvaltaisilla aloilla ei ole hirvittävästi sitä kuuluisaa palkkakuoppaa täytetty, mihin kokoomus on tämän kuuluisan 500 euroansa laittanut. Jos ottaa vertailukohteeksi esimerkiksi lastentarhanopettajien palkkakuopan samalla koulutuksella muualla toimivien henkilöitten kanssa, niin se on yli 600 euroa.

Miten valtiovarainministeri voi perustella, että 30 euroa edes läheskään täyttää sitä matalapalkkakuoppaa, joka on todellista tällä hetkellä naisvaltaisilla aloilla?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallituksella ei ole tavoitteena kärjistää koulutettujen naisvaltaisten alojen epätervettä palkkakilpailua eli lähteä siihen, että levittäisimme näitten koulutettujen, kunta-alalla työskentelevien naisten palkkaeroa, vaan olennaista on se, että me olemme ottaneet tämän asian esille ensimmäistä kertaa ja halunneet muutosta siihen, että koulutetut naisvaltaiset alat saavat todella suuremmat korotukset kuin tähän mennessä on tullut. Omalta osaltamme olemme sitä tukeneet, erityisesti tasa-arvoerää 150 miljoonalla, mutta yleensä kuntien palkanmaksukykyä sitten täysinä indeksikorotuksina. Elikkä minusta olisi jotenkin erittäin ristiriitaista, jos me lähtisimme lietsomaan palkkakilpailua kuntasektorin sisälle. Siinä nyt ei olisi mitään järkeä. Sitä paitsi se ei ole oikein, mutta oikein on se, ettei hyväksytä sitä, miten on aiemmin tehty, ettei ole välitetty näistä koulutetuista naisista.

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä puhutaan yleensä tuottavuudesta, niin voi hieman laajentaa aihetta sillä tavoin, että entä jos tuottavuus heikentyy myöskin valtion puolella naisvaltaisilla aloilla suurten palkankorotusten johdosta? Onko vaarana se, että kun hallitus päättää näistä uusista tuottavuustoimenpiteistään keväällä 2008, niin tätä tuottavuutta korotetaan entisestään säästötoimin, mitkä tälläkin hetkellä jo purevat aika tavalla henkilökunnan selkänahkaa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Terve tuottavuuden kehittäminen ei voi olla sitä, että tehdään toimia, jotka polttavat ihmiset työelämästä ulos ennenaikaisesti. Sehän ei ole mitään tuottavuutta. Se on juuri päinvastaista toimintaa.

Me tulemme tämän syksyn aikana tarkastelemaan valtion tuottavuusohjelmaa uudestaan, ja katsotaan, tarvitseeko sitä johonkin suuntaan muuttaa. Olennaista on se, että me pääsemme myös parempaan tuottavuuteen valtion puolella, ja toisaalta tähän kytkeytyy samaan aikaan uudenlaiset tavat organisoida työtä, vaikkapa nyt informaatioteknologian parempi hyötykäyttö niillä aloilla, joilla sitä voidaan käyttää. Tietenkään tätä ei voi käyttää hoitoalalla, siellä missä tarvitaan hoitavia käsiä ja henkilöitä. Mutta työtä voidaan organisoida monella, monella keinolla, uudella tavalla, myös valtionhallinnossa. Jos puhutaan ihan teknisistä asioista, vaikkapa verotuksen järjestäminen on yksi esimerkki siitä, mitä on tehty eri hallitusten toimenpitein, ja tämänkaltaiset toimenpiteet ovat niitä aitoja, kestäviä, tuottavuutta parantavia toimenpiteitä.

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten täällä puheenjohtaja, ed. Heinäluoma totesi, menneellä vaalikaudella tehtiin onnistuneita ratkaisuja, palkkatasa-arvoa lisääviä ratkaisuja tavalla, jonka luvut ovat kaikkien luettavissa. Nyt ollaan liittokierroksella, ja hallitus on mukana eduskuntaryhmien tuella 150 miljoonan euron lisärahoituksella osallistuaksemme koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkaratkaisuun. Kysyn arvoisalta pääministeriltä muutaman viime viikon ja kuukauden ajan käydyn keskustelun jälkeen ja kiitoksena siitä, että tehdään jotakin tämänkaltaista, hallitus osoittaa omaa tahtoaan:

Onko hallitus oppinut tulevaisuuden varalta tästä tilanteesta jotakin, eli miten jatkossa näitten asioitten kanssa teidän mielestänne tulisi toimia?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelman yleisenä tavoitteena on lisätä tasa-arvoa, ja erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa palkkatasa-arvoa pitää lisätä. On laajasti todettu, että se on eräs räikeimmistä epäkohdista tasa-arvossa. Tämän vaalikauden osalla valtiovallan resurssit on päätetty, se on tämä 150 miljoonaa euroa, ja sillä on autettu kuntia palkanmaksukyvyssä, ja tehdään näin. Nyt sopimus on syntymässä, ja on syytä vedota ja toivoa, että tämä ratkaisu voisi syntyä kaikkien osalla. Tämän vaalikauden osalla ei enää tällaisia uusia ratkaisuja valtion osalta tule, mutta vuosina 2010—2011 sama 150 miljoonaa euroa on kunnilla olemassa. Se pysyy siellä.

Mutta ehkä yleisempänä vetoomuksena poliittiselle järjestelmälle kaikesta tästä suunnilleen viimeisen vuoden aikana tapahtuneesta on se — tämä koskee kaikkia puolueita, koska kaikki puolueet eri tavoin ottivat aika vilkkaasti osaa palkkakeskusteluun vaaleissa — että pitäisimme nämä palkkaneuvottelut siellä, mihin ne kuuluvat. Ne kuuluvat järjestöille, työntekijä- ja työnantajajärjestöille, ja valtio omalta puoleltaan sekä valtion omien työntekijöiden suuntaan että valtionapujen kautta kunnissa maksaa järjestelmään sen, minkä se omilla tietyillä periaatteillaan maksaa. Mutta neuvottelut kuuluisivat niille, joille ne aidosti kuuluvat, eikä meidän tulisi sotkeutua jatkossa näin syvällä tavalla näihin yksittäisiin palkkakysymyksiin.

Arvoisa puhemies! Viime kesänä, vuosi sitten, käytiin ensimmäinen puoluejohtajien keskustelu ennen eduskuntavaaleja. Silloin pääministeri Vanhanen sanoi, että ei kannata tuijottaa sitä, mitä yksittäiset edustajat lupaavat, että kun niitä lupauksia petetään, niin on ikään kuin oire tiedossa etukäteen, mutta että kannattaa keskittyä siihen, mitä puolueen johtajat sanovat puolueidensa puolesta. Se on tämän keskustelun ydin poliittisen demokratian kannalta. Kun puolueet ja puoluejohtajat antavat lupauksia, niin kansalaisten täytyy voida luottaa siihen, että ne toteutuvat.

Nyt on osoittautunut, että hallituspuolueet eivät pidä sitä lupausta, jonka kokoomus antoi vaaleissa, että koko tasa-arvoerä rahoitetaan valtion toimesta. 0,8 prosenttia jää vaalikauden saldoksi, se on 0,2 prosenttia vuodessa. Ja saimme päivän uutisen, kun valtiovarainministeri kertoi ja pääministeri vahvisti, että hallitus aikoo pestä niin kuin Pontius Pilatus kätensä tämän kauden jälkeen ja hallitus ei tee tässä asiassa enää yhtään mitään loppuvaalikauden aikana. Ikävä kuulla.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Päinvastoin sanoin, että tämä 150 miljoonaa euroa on myös vuosina 2010 ja 2011 auttamassa ... (Vasemmalta: Ei kai sitä poisteta!) — No ei, se on käytössä siellä. — Mutta kaikki me tunnemme kehyspäätöksen ja näemme sieltä, että vastaavan tyyppisiä lisäpanoksia ei tällä kaudella ole tulossa, eli tässä on nyt tehty tätä rahaa käyttäen yksi ratkaisu, ja sillä on autettu palkkatasa-arvoa selvästikin.

Hallitus puolustaa omaa ohjelmaansa. Kun vaalien jälkeen muodostetaan hallitus, silloin aina tietysti puolueiden kannat yhteensovitetaan, tehdään kompromissit, ja hallitus puolustaa hallitusohjelmaa, sitä tekstiä, joka keväällä on sovittu, ja sen mukaan täsmällisesti mennään tässä kysymyksessä.

Muistan, että myös sosialidemokraateilla oli ruksi siinä 500 euron kohdalla, keskustalla ei ollut, jos mennään tähän puoluepolitiikkaan. Sanoisin, että kaikki puolueet osallistuivat minusta valitettavalla tavalla vaaleissa tähän palkkakeskusteluun liikaa ja nyt jonkin verran kyllä kärsimme siitä. Myös eri osapuolille on tullut uskomus siitä, että valtio tulee ikään kuin ulkopuolisena tahona, joka sitten viime kädessä kuitenkin pystyisi panemaan jotain pöytään lisää, ja sitä ei kuitenkaan tule. Sen olemme kehyksen yhteydessä hallituksessa sopineet, (Puhemies: Aika!) että me annamme 150 miljoonaa, ja se pitää.