Arvoisa puhemies! Käsienpesuun tarvitaan puhdasta vettä. Itämeri voi entistä huonommin. Suomenlahden ja Itämeren pohja on suurelta osin kuollut ja hapeton, ja tämä lisää fosforin sisäistä kuormitusta ja ravinnekuormaa. Itämeren kuormitusta lisää myös entisestään Pietarin ympäristön jättikanaloista, kanatehtaista, vesistöihin ja Suomenlahteen huuhtoutuva fosfori ja typpi. Uusi Itämeren rehevöitymisuhka on Puolan maatalouden muuttuminen entistä enemmän lannoitteita käyttäväksi tehomaataloudeksi. Myös Suomen osuus Suomenlahden typpi- ja fosforipäästöistä on erityisesti asukaslukumme huomioiden suuri. Itämeren pelastamiseksi rannikkovaltioiden yhteistyö on välttämätön.

Arvoisa ulkoministeri, aikooko Suomi osaltaan olla aloitteellinen saadakseen kaikki Itämeren rantavaltiot yhteistyöhön Itämeren pelastamiseksi, ja ottaako hallitus tosissaan Suomenlahden pohjukassa muhivan fosfori- ja typpipommin?

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Arvoisa puhemies! Lyhyen kaavan mukaan: kyllä.

Keskipitkän vastausversion kautta sanottakoon, että ei vain aio vaan myöskin tekee ja on jo liikkeellä tämän asian kanssa. Ed. Tiusasen esittämät toimintamallit ovat ehdottoman oikeita.

Miten tässä on edettävä? Jokaisen Itämeren valtion on oltava yhtäpitävissä sopimuksissa mukana tämän tilanteen riittäväksi korjaamiseksi. Toimet ovat ennen muuta Helcomin varassa luonnosteltavia, mutta ne eivät voi toteutua ilman jokaisen valtion poliittisen johdon sitoutumista tähän prosessiin. Sen vuoksi on tärkeää, että riittävät toimet voidaan poliittisella tasolla toteuttaa ja ne myöskin pannaan toimeen mahdollisimman ripeästi. Tämä on suuren luokan kysymys ja keskeinen prioriteetti myös ulkopoliittiselta kannalta nähtynä.

Arvoisa puhemies! Suomenlahden ja Saaristomeren fosfori- ja typpipäästöistä Suomen maatalouden osuus on keskeinen, ja maatalouden päästöjen vähentäminen olisi erityisen tärkeätä. Kuitenkin maatalouden ympäristötuki kohdentuu tehottomasti. Se tulee muuttaa tehokkaalla päästöjä vähentävällä tavalla maataloustulon jatkeesta haittoja todella vähentäväksi tekijäksi. Vuoden 2008 budjettiesityksessä mainittu eroosiota hillitsevä pilottiprojekti on hyvä, mutta ei riittävä.

Arvoisa pääministeri ja maa- ja metsätalousministeri, onko hallitus valmis toimimaan kotona ja Euroopan unionissa niin, että maatalouden ympäristötuki vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia ja todella kohdentuu vesistöjen rehevöitymisen vähentämiseen?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Tänään olen asettanut toimikunnan, joka nyt jatkovalmistelee vielä ympäristötukitoimenpiteitä, joiden erityisenä tavoitteena ja tarkoituksena on täsmätoimet Itämeren suojelun tehostamiseksi.

Sanon samalla sen, että tämä nyt käynnistynyt ympäristöohjelmahan on huomattavasti tehokkaampi vesiensuojelun näkökulmasta kuin aikaisemmat ohjelmat. On totta, että siellä on sitä taakkaa, mutta maataloutta siitä ei voi yksin syyllistää, eli kyllähän Suomen kuormituksessa on muutakin.

Se kysymys sitten, mitä tapahtuu koko Itämeren alueella, on tärkeä. Siinä meidän pitää olla aloitteellisia, että me rakennamme kaikki samaan suuntaan, jotta Itämeren alueen valtiot toimisivat yhteistyössä. Muun muassa kemiallinen puhdistus pitäisi saada kaikkiin Itämeren alueen kaupunkeihin, jotta sitä kuormitusta voitaisiin vähentää.

Tavoitteena tällä tänään asetetulla toimikunnalla on löytää näitä täsmätoimia vielä tämän syksyn aikana, niin että ensi vuoden alusta olisi saatu komission hyväksyntä siihen, ja tavoitteena on, että ympäristötukiohjelman mukaisia toimenpiteitä todella käytetään vesiensuojelun tehostamiseen.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kysyjän ensimmäiseen kysymykseen liittyy myöskin esimerkiksi tuo Luoteis-Venäjän tilanne. Meillähän on kahdenvälisessä ympäristöalan yhteistyössä jo tehtykin työtä. Esimerkiksi Suomen ympäristöviranomaiset ovat laatineet opastusta siitä, miten näitten suurkanaloitten ympäristövaikutukset nimenomaan rehevöitymisen osalta saataisiin pienemmiksi. Suomen ympäristökeskus on valmis toteuttamaan Nevan valuma-alueella selvityksen siitä, mistä nämä lähteet ja niiden päästömäärät syntyvät, kunhan siihen saadaan luvitus kuntoon myöskin Venäjän puolelta.

Myönteisenä asiana todettakoon, että puolentoista viikon päästä Pietarissa juhlitaan kemiallisen fosforinpoiston starttaamista. Viimeisten saamieni tietojen mukaan myöskin tämä jättihanke kokoomaviemärin aikaansaamiseksi on menossa nyt eteenpäin, ja se saisi aikaan meillä jo lähivuosina sen tilanteen, että Pietarista ei enää käsittelemätöntä jätevettä Itämereen tulisi, mikä on erittäin tärkeä askel eteenpäin.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että ministeri Lehtomäki otti esiin tämän Venäjä-kysymyksen. Nyt olisin vielä, herra ulkoministeri, pyytänyt hieman täydentämään äskeistä vastaustanne, kun olen ymmärtänyt, että hallituksen tarkoitus on hieman päivittää Venäjä-politiikkaa. Onko tarkoitus nostaa esiin myöskin tämän kaltaiset ympäristökysymykset? Vaatii nimenomaan voimakasta, syvää yhteistyötä Venäjän kanssa, jotta Itämeren pelastamiseen tähtäävät toimet saadaan aidosti käyntiin.

Toinen erilliskysymys on sitten tämä Saksan kaasuputki. Onko hallitus selkeästi nyt muotoillut oman näkemyksensä siitä, millä tavalla Suomi tulee toimimaan kahdenvälisissä suhteissa ja toisaalta Euroopan unionin kautta suhteessa siihen, että Venäjältä vedettäisiin kaasuputki Suomenlahden ja Itämeren kautta Saksaan? Myös tämä hanke on mitä suurin ympäristöhaaste.

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin mitä tulee tähän Venäjä-kysymykseen, niin Venäjä on ehkäpä uudella aktiviteettitasolla tullut mukaan pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan ja siellä nimenomaan ympäristökysymysten kautta. Tämä tarjoaa lupauksia siitä, että ed. Laukkasen mainitsemassa hankkeessa päästään nyt eteenpäin niin, että siinä on myöskin Venäjä aktiivisesti mukana.

Mitä tulee sitten kaasuputkeen, niin siltä osin toteaisin tässä yhteydessä käytettävissä olevan ajan puitteissa vain sen, että on aihetta nähdä tämän tänään syntyneen Viron päätöksen valossa asia niin, että kaikki mahdolliset reittilinjaukset tälle putkelle tutkitaan asianmukaisesti ja sillä tavoin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Siis sillä silmämäärällä on nämä eri reittivaihtoehdot nyt punnittava, että ympäristölle ei niistä aiheudu mitään kysymyksiä. Tämä on se perustelu tai näkökulma, tulokulma, tähän asiaan, joka Suomella mielestäni tämän asian jatkokäsittelyssä pitää olla.

Arvoisa puhemies! Ministeri Lehtomäki, tervehdin ilolla Turun Sanomille elokuussa antamaanne haastattelua, joka on otsikoitu "Lehtomäki panisi eniten päästöjä tuottavat pellot viljelykieltoon". Tässä jutussa todetaan, että Varsinais-Suomen alueen joista joka vuosi yli 2 miljoonaa kiloa typpeä ja 200 000 kiloa fosforia tulee nimenomaan Saaristomereen. Saaristomeri on tällä hetkellä meidän pahiten uhan alla oleva alueemme. Nyt haluaisin kysyä, kun mainitsette täällä, että ympäristötuen myöntämisperusteita ei ole tarkistettu, ja te tunnustatte, että olette havainnut tämän vuotokohdan ympäristötuen osalta, joka siis rehevöittää nimenomaan nyt Saaristomeren aluetta:

Mihin toimenpiteisiin olette ympäristöministerinä ryhtynyt, jotta kallis Itämeremme voidaan pelastaa näiltä merkittäviltä päästöiltä?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Maatalouden sektorilla on tehty vuosikausia hirmu paljon töitä ja esimerkiksi typen ja fosforin laittamista maaperään on paljon pienennetty. Mutta tuossakin haastattelussa ja yleisestikin olen tarkastellut tätä kysymystä ennen kaikkea sen lopputuleman kannalta, että on rehellistä myöntää, että emme ole päässeet niin hyvään lopputulemaan kuin olisi pitänyt. Juuri siitä näkökulmasta on tärkeää, että sen sijaan, että kohdennetaan samoja toimenpiteitä koko tukialueelle, etsitään ja löydetään ne vesistöjen kannalta kaikkein herkimmät, riskaabeleimmat peltolohkot, joille voidaan suunnata sitten lisätoimenpiteitä, ja juuri tästähän ministeri Anttila äsken puhui. Tätä työtä nyt MMM:n vedolla tehdään liittyen maatalouden ympäristötukijärjestelmään ja sitten, niin kuin budjetissa on erittäin ilahduttavasti, meillä on Eurajoki- ja Aurajoki-laaksoissa tarkoitus käynnistää tämmöinen kattava työ, jossa erittäin räätälöidysti pyritään löytämään näitä kohdennettuja toimenpiteitä niille alueille, jotka laskevat vesistöihin, ovat jyrkkiä ja jotka sillä tavalla vesistöjen rehevöitymisen kannalta aiheuttavat suurimman riskin.

Herra puhemies! Tietenkin toiminnat Venäjän suunnalla ovat tärkeitä, koska Venäjä on suurin pistekuormittaja Suomenlahden pohjukassa. Samoin sitten nämä kansalliset toimet ovat tärkeitä, mutta tässä koko asiassa ei päästä kunnolla eteenpäin, ellei ryhdytä neuvotteluihin koko Itämeren alueen valtioiden kanssa ja sitten saada ohjatuksi uudelleen EU:n maatalouspolitiikan tukia. Puola on yksittäinen suurin Itämeren saastuttaja lannoitepäästöineen, jotka tulevat vesistöjä myöten. Nyt sekä Puola että Baltian maat aikovat ottaa paljon enemmän lannoitteita käyttöön maataloudessaan. Jos ei EU:n maatalouspolitiikkaa saada ohjatuksi uudella tavalla, Itämeren tilanne ei missään tapauksessa parane tästä eteenpäin vaan se edelleen huononee. Tässä Suomen hallitus voisi ottaa tuhannen taalan paikan ja lähteä neuvottelemaan ja hoitamaan tätä. Tämä asia pitää ottaa Suomen ulkopolitiikan keskiöön kerta kaikkiaan.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Oikea näkökulma. On myös syytä korostaa Helcomin puitteissa tapahtuvaa työtä. Siellä pitää saada aikaisempaa kunnianhimoisempi toimintaohjelma aikaan. Se on kärjessä Suomen ulkopoliittisessa vaikuttamisessa kaikkiin Helcomin piirissä oleviin maihin. Samoin me olemme aika laajalla rintamalla miettimässä ja valmistelemassa, mikä voisi olla sellainen EU:n Itämeri-strategia, jossa nämä ympäristökysymykset olisivat hyvin vahvasti esillä, ja tätä pitää tehdä näitten, voi sanoa, meren ympäristövaltioiden kanssa yhteistyössä. Voin vain todeta, että ed. Salolaisen huomiot olivat aivan oikeita.

Arvoisa puhemies! Ympäristöjärjestöt ovat jo pitkään tienneet, että yksi erittäin merkittävä Itämeren tilaan vaikuttava uhka ovat niin sanotut vieraslajit. Nythän meille ovat tänne Itämerelle saapuneet jo kampamaneetit, jotka juuri kuulemani tiedon mukaan ovat levinneet Porvoon seudulle saakka. Ministeri Lehtomäki on todennut eräässä asiaan liittyvässä haastattelussa, että kampamaneetit eivät muodosta ihmiselle uhkaa. Mutta koska kaikki liittyy kaikkeen, kuten ministeri samassa haastattelussa itsekin totesi, niin kampamaneetit kyllä muodostavat välillisesti ihmiselle uhkan, koska nämä eliöt vaikuttavat Itämeren happitilaan ja ekologiseen tasapainoon. Olisinkin tiedustellut ministeri Lehtomäeltä:

Missä vaiheessa tällä hetkellä on tämä maailmanlaajuinen laivojen painolastivesiä säätelevä sopimusprosessi, ja mihin toimiin ministeri Lehtomäki aikoo ryhtyä kampamaneettien aiheuttaman uhan vähentämiseksi Itämerellä?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Silloin kun tämä laji ilmeni, niin tässä keskustelussa oli semmoisia lämpimiä piirteitä, että koin tarpeelliseksi muistuttaa siitä, että ei nyt tarvitse niin kuin uimaan mennessä pelätä, että kampamaneetti puree ukkovarpaasta.

Mutta olennainen kysymys on juuri nämä laivojen painolastivedet, eli tämä on yksi tämmöinen konkreettinen esimerkki siitä, että kun laivojen mukana kulkeutuu vesimassaa eri puolilta maapalloa, niin Itämereenkin tulee meidän ekosysteemille vieraita lajeja. Tämä aiheuttaa nyt suurta huolta kyllä ainakin paikallisesti tämän ekosysteemin kannalta.

Tämä on asia, joka on sekä Helcomin että Kansainvälisen merenkulkuorganisaation piirissä keskustelussa mutta on siltä osin vielä vaiheessa, että ratkaisua sikäli, että olisi sopimus valmiina, miten ja millä tavalla näitä painolastivesiä vaihdetaan, ei ole vielä saatu.

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasen hieman virheellisenkin käsityksen siitä, että ympäristötukiohjelmilla ei ole tuloksia saatu aikaan, haluaisin oikaista: totta kai sillä, että on otettu maanäytteitä ja lannoitettu näitten näytteitten mukaan — ja esimerkiksi fosforin käyttöä on vähennetty vuoden 90 tasosta 62 000 kilosta 18 000 kiloon vuonna 2005 elikkä 31 kilosta 9 kiloon peltohehtaaria kohti — on ollut merkitystä, ja monien sisävesien tilanne on parantunutkin. Tämä tulee näkymään myös pitkässä juoksussa silloin, kun sisäinen kuormitus ei ehkä niin paljon vaikuta, mutta on erittäin hyvä, että näitä uudenlaisia toimenpiteitä vielä tehdään, aivan kuten ministeri Lehtomäki ja ministeri Anttila tässä kertoivat. Kysyisinkin molemmilta ministereiltä:

Onko esimerkiksi biokaasun tuotannon avulla ja siihen liittyvällä biomassan levittämisellä laajemmalle alueelle mahdollista auttaa tätä tilannetta?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettiesityksessä on maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa 5 miljoonan määräraha, jonka tavoitteena on nimenomaan kehitellä näitä biokaasulaitoksia. Sitä kauttahan saadaan se lanta huomattavasti paremmin hyödynnettävään muotoon, eli tässä ollaan kyllä ihan lähtemässä liikkeelle. Nyt pitää vaan toivoa, että teknologiaa ja kehittämisintoa riittää. Rahaa meillä siihen on.

Arvoisa puhemies! On ikävä tosiasia todeta kuitenkin, että vaikka on tehty, yritetty tehdä paljon, niin Itämeren tila ei ole parantunut. Tämä on valitettava tosiasia. Ja mistä se johtuu? Se johtuu siitä, että me emme ole olleet valmiit maksamaan sitä hintaa, jonka se olisi vaatinut, että olisi saavutettu tämä toivottu tulos. Jos verrataan sitten ilmastoproblematiikkaan, niin ennen kuin Tony Blair tilasi tämän Stern-raportin, ihmiset eivät ymmärtäneet, mitä se maksaa, jos me emme tee tarvittavia asioita ilmastoasiassa. Kysyisin:

Onko hallitus valmis nyt myötävaikuttamaan, että saataisiin semmoinen Stern-raportin tyyppinen selvitys siitä, mitä maksaa, jos me emme tee tarvittavia asioita, ja mitä maksaa tehdä niin, että saavutetaan toivottu tulos, siis ihan taloudelliset laskelmat myöskin, koska muuten me emme pääse tuloksiin?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Olen ed. Anderssonin kanssa siitä samaa mieltä, että kummasti vain tämmöinen euromääräinen laskelma panee sitten vauhtia toimenpiteisiin. Nyt meillä on Helcomin puitteissa tämän syksyn ministerikokouksen valmisteluihin liittyen käynnissä se vääntö, että päästäisiin rantavaltioiden kanssa yhteisymmärrykseen siitä, mikä tuon meren näkökulmasta on se kantokyky, mikä ravinteille vuosittain on. Siitä päästäisiin sitten eteenpäin näissä rajoittamistoimenpiteissä ja myöskin tässä kustannusvaikutusmallissa erityisesti Ruotsin vedolla. Siellä on lähdössä tutkimushanke käyntiin, ja me katsomme, millä tavalla me voimme olla siinä mukana. Hallitusohjelmassahan itse asiassa on tähän liittyvä kirjaus, että tätä puolta pyritään kehittämään.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Näihin eri taloudellisiin vaikutuksiin on tällä vaalikaudella tarkoitus puuttua paremman säätelyn politiikkaohjelmassa, jossa on tarkoitus, paitsi että on jo nimitetty ministeriryhmä, kerätä myös hyvin laajasti eri kansalaisjärjestöistä mutta myös teollisuudesta ja eri yhteiskunnan aloilta tämmöinen neuvottelukunta, jonka kautta on tarkoitus juuri tämän kaltaistakin taustamateriaalia keskeisimpiin tämän vaalikauden lakihankkeisiin hakea. Sitä kautta on tarkoitus päästä juuri ed. Anderssonin toteaman kaltaiseen arviointiprosessiin, ennen kuin lakeja säädetään.

Arvoisa puhemies! Haluaisin todeta vielä kertaalleen sen, että toimet, mitkä on tehty maatalouden ympäristötuen puitteissa, ovat olleet riittämättömiä. Ymmärrän kyllä maa- ja metsätalousministerin vastauksen, samoin ympäristöministerin vastauksen, sen suuntaiseksi, että näitä toimenpiteitä pitää tehostaa.

Haluaisin laajentaa Itämeren suojelun vielä yhdelle osa-alueelle, nimenomaan alusten jätevesiongelmaan. Aika ongelmallinen tilanne: jos rannan valot häviävät horisontista, niin jo voidaan laskea jätevedet suoraan käsittelemättä Itämereen. Kysyn hallituksen toimia tämän asian suhteen. Tämä on kansainvälinen kysymys.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Tämä on kansainväliseen merenkulkuun liittyvä kysymys. Me kyllä ajamme sitä, että tämä jätevesien päästökielto Itämerelle saataisiin, koska olen kysyjän kanssa siitä samaa mieltä, että ei se ole kyllä tätä päivää, että aavalla ulapalla voi näitä jätevesiä päästää.

Sitten tähän jätevesikysymykseen liittyy muutoinkin esimerkiksi EU-jätevesidirektiivi. Nyt kyllä tietyillä Itämeren rantavaltioilla on tämän toimeenpanossa aika pitkä siirtymäaika, voisi jopa arvioida, että Itämeren kannalta pikkuisen liian pitkä.