Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Hyvin usein korostetaan sitä,
että Suomella on globaalinen vastuu siitä ja tästä asiasta.
Nyt siirryn hieman suurempiin sfääreihin.
Saimme tietää, että Libanonissa murhattiin kansanedustaja.
Saksan sisäministeri Schäuble sanoo näin,
ettei ole enää kysymys siitä, tulevatko
terroristit käyttämään ydinaseita
iskuissaan, vaan pitää kysyä, milloin
he sen tekevät. Ranskassa ministeri varoittaa Iranista,
ja kaikki nämä liittyvät enemmän
tai vähemmän meihin. Me pyrimme harjoittamaan
yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Euroopan unionin
kanssa. Me haluamme siinä olla aktiivisesti mukana. Kysyn ulkoasiainministeriltä:
Mitä nämä tapahtumat ja nämä lausunnot
teissä synnyttävät, ja tulevatko Suomen
hallitus ja ulkoministeri ottamaan nämä asiat
esille Euroopan unionissa, koska eivät ne koske yksinomaan niitä ympärillä olevia
maita, vaan koskevat kyllä myös koko Eurooppaa,
ja tiedämme mitä Ruotsissakin on tapahtunut?
Ed. Unto Valpas merkittiin läsnä olevaksi.
Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva
Arvoisa puhemies! Erittäin vakava kysymys, joka on tällä viikolla
saanut aika traagisia piirteitä yhä edelleen.
Kristitty kansanedustaja Libanonissa murhattiin tällä viikolla,
ja aika yleisesti on tiedossa, mitkä toimet saattoivat
olla tähän johtamassa. Kuten on sanottu, Saksassa
ja Ranskassa on julkisesti tähän kiinnitetty olennaista
huomiota sillä olettamuksella, että terrori-iskujen
todennäköisyys on maailmassa kasvamaan päin.
Tämä tiedetään. Tämä tiedetään
myöskin Suomessa, ja ennen muuta tätä asiaa
käsitellään Euroopan unionin ulkoministereiden
yhteisessä pöydässä. Näin
tulee tapahtumaan myöskin erityisesti ensi viikolla, jolloin
kaikki maailman valtiot kokoontuvat Yhdistyneitten kansakuntien
merkeissä New Yorkiin, jossa tätä asiakokonaisuutta
tullaan käsittelemään eri kokoonpanoissa.
Suomen osalta Lähi-idän tilanteeseen, joka
on monin tavoin tähän liittymässä,
valmistellaan ulkoministerille parhaillaan ulkoministeriössä meidän
omaa matkaamme, joka nimenomaan suuntautuu Lähi-idän
vaativimpien asioitten selvittämiseen. (Puhemies: Aika!)
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Ymmärsinkö oikein,
että ulkoministeri ja Suomi tulevat olemaan aktiivisia
ja myöskin puhumaan selkokieltä niin, että se
kritiikki kohdistuu oikeaan kohteeseen, ja oikea kohde on ääri-islam?
Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva
Arvoisa puhemies! Selkokielestä on viime viikkojen keskustelun
pohjalta kai aika monta kansallista tulkintaa olemassa, mitä tuo
kulloinkin tarkoittaa. Mutta tässä vakavassa ja
vaativassa asiakysymyksessä on luonnollisesti ainoa mahdollisuus
toimia oikeudenmukaisuuden ja tosiasiatietojen pohjalta.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Jokainen EU:n jäsenvaltio on riittävän
suuri ja tärkeä yhteisessä vastuussaan
terrorismin torjunnassa, ja tarvitaan ulkosuhteissa islamilaisen
maailman kanssa työtä, mutta myös maahanmuuttajien
syrjäytymisen estämisessä tarvitaan huomattavasti parempaa
työtä Euroopan unionissa. On muistettava, että niin
Madridin kuin Lontoon terrori-iskuissa kyseessä olivat
toisen polven siirtolaiset. Nyt kysymys liittyy siihen, että tiedonkulku
Euroopan unionin neuvoston rakenteissa on hajallaan. On olemassa
ulkosuhteet, mutta on olemassa lentoturvallisuudesta vastaavat pilarit,
on olemassa poliisiyhteistyö EU:n jäsenvaltioiden kesken.
Miten te koordinoitte tätä muun muassa radikalisoitumista
ja rekrytoitumista ehkäisevää konkreettista
toimintaa hallituksen työnjaossa? Erityisesti oikeus- ja
sisäasiainministerien neuvostohan käsittelee näitä ja
on etulinjassa terrorismikoordinaattorin ym. operatiivisen, konkreettisen
työn kanssa. Millä tavalla hallituksessa muun
muassa rajat ylittävän rikollisuuden ja terrorismin
torjunnassa hyödynnetään Prümin
sopimusta? Toivottavasti siinä ei häiritse se,
että kaksi kolmesta tämän neuvoston ministeristä vastusti
tässä salissa vielä talvella Suomen liittymistä Prümin
sopimukseen, (Puhemies: Aika!) joka on erittäin tärkeä lainvalvontaviranomaisten
yhteistyön kannalta.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Menneinä päivinä muun
muassa nämä mainitut ministerit kokoontuivat,
ja myöskin yleensä käydään
keskustelua esimerkiksi Välimeren yhteistyön kehittämisestä.
Näen, että on erittäin tärkeää laaja-alaisesti
kehittää yhteistyötä, jotta
myöskin luodaan näitten maitten ihmisille niin
sanottu perspektiivi paremmasta tulevaisuudesta. Ei pelkästään
voida, sanotaan, lyödä leimaa johonkin uskontoon
samaan aikaan, kun meillä on laaja-alaista yhteistyötä,
ja sitä pohdittiin osaneuvostossa menneinä päivinä.
On myöskin muistettava, että on ylläpidettävä niin
sanottua kulttuurien välistä dialogia, joka on
esimerkiksi ensi vuonna EU:n yhtenä teemana.
Ed. Paavo Väyrynen merkittiin
läsnä olevaksi.
Pekka Haavisto /vihr:
Arvoisa puhemies! Toisin ehkä kuin ed. Kallis näen,
että terrorismille luovat maapohjaa myöskin köyhyys,
syrjäytyminen, elintasokuilut maailmassa, jotka liittyvät tietysti
hyvin paljon kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön.
Myöskin kulttuurien välistä dialogia
tarvitaan, mihin täällä viitattiin. Olisin kysynyt:
Miten hallituksen on tarkoitus uudessa kehityspoliittisessa
ohjelmassa vastata tällaisiin globaaleihin haasteisiin
tästä näkökulmasta? Tämä kai
koskee lähinnä kehitysyhteistyöministeri Väyrystä.
Mikä voisi olla Suomen panos tältä kannalta
kansainvälisten uhkien, muun muassa terrorismin, torjumisessa?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Kehityspoliittinen ohjelma on valmisteilla,
ja eduskunta saa sen aikanaan käsiteltäväkseen.
Sen yhteydessä voidaan tästäkin aihepiiristä laajemmin
keskustella. Voin vain tässä vaiheessa kertoa,
että kehityspoliittista ohjelmaa laaditaan hyvin laajasta
näkökulmasta ymmärtäen kehityksen
haasteet maailmanlaajuisina ja hyvin monipuolisesti, ja näin
ollen tämä ed. Haaviston esille ottama erittäin
tärkeä näkökohta tulee kyllä myöskin
ohjelman valmistelussa huomioon otetuksi. Aivan näinä päivinä tuota
luonnosta ollaan valmistelemassa, niin että tämä ed.
Haaviston puheenvuorokin pääsee tähän
työhön vaikuttamaan.
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa puhemies! Kulttuurien välinen dialogi ei ole
estänyt kuitenkaan ääri-islamilaisen
terrorismin uhkauksia länsimaisia perusarvoja vastaan,
minä tarkoitan: sananvapautta vastaan. Minä kysynkin
ulkoministeriltä tai kuka nyt vastaakin:
Miten me EU:n piirissä voimme laajentaa sitä vuoropuhelua
islamilaisen maailman kanssa, ettei Pohjoismaissa sentään
tarvitsisi pelätä henkensä puolesta,
jos on nyt käyttänyt sananvapautta sen nimenomaisessa
merkityksessä?
Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva
Puhemies! Täällä ei kovin helppoja
kysymyksiä ole ollut, eikä tämäkään
kysymys varmasti ihan siellä kevyemmässä kategoriassa
nyt ole. Minä en ihmisenä näe ihmiskunnan
tulevaisuudessa mitään muuta vaihtoehtoa kuin
kulttuurien välisen vuorovaikutuksen rauhanomaisen, inhimillisen maailman
turvaamisessa. Meidän täytyy mennä perusasioihin,
mitä ed. Ukkola tässä tarkoittaa. Se
on vaativa, se on pitkä tie, se on raskaskin tie varmasti,
mutta pitkällä tähtäimellä inhimillisyys
on kuitenkin se arvo, jonka kautta on toimittava.
Mutta samassa inhimillisyyden hengessä on sanottava,
että sananvapaus kuuluu niihin inhimillisiin perusarvoihin,
ilmaisun oikeus, ja sen puolesta meidän on rohjettava ottaa
myöskin kantaa, ja sen haluan tässä myös
julkisesti tehdä.