Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys yliopistolain voimaanpanolain muutokseksi tarkoittaa sitä, että laista poistetaan viittaus säännökseen, jonka mukaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos, jollei asetuksella toisin säädetä.

Sivistysvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Esityksellä saatetaan Helsingin yliopiston asema myös tämän laitoksen osalta vastaamaan yliopistolaissa säädettyä yliopistojen itsehallintoon kuuluvaa oikeutta päättää jakaantumisestaan tiedekuntiin tai muihin yksiköihin sekä näiden alaisiin laitoksiin. Yliopistojen itsehallinnon keskeinen periaate on, että tutkimusta ja opetusta koskevat päätökset tehdään yliopiston omissa hallintoelimissä annettujen säännösten puitteissa. Voimassa olevan yliopistolain 14 §:n mukaan yliopistoilla on oikeus päättää jakautumisestaan tiedekuntiin ja muihin yksiköihin. Myös erillisten laitosten muodostamisesta yliopistot päättävät itse. Tältä osin nykyinen yliopistolain voimaanpanolain säännös siitä, että Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos, on vastoin niitä periaatteita, joita sovelletaan kaikkiin yliopistoihin.

Sivistysvaliokunta päätti keskustelujensa tuloksensa, että se ottaa kantaa vain tuohon puoleen asiasta eli siihen, kuka päättää asiasta. Valiokunta pitää välttämättömänä yliopistojen autonomian lisäämistä ja toteaa, että lainmuutoksella sinänsä ei oteta kantaa yliopistojen laitosten sijaintiin. Valiokunnan keskusteluissa kyllä tuotiin yleisesti esiin myös niitä etuja, joita laitoksen siirtämisellä Helsinkiin on, mutta asian päättää tämän lainmuutoksen jälkeen yliopisto.

Sivistysvaliokunta korostaa sitä, että käännöstiede on viime vuosikymmeninä kehittynyt itsenäiseksi tieteenalakseen, jonka varaan nykyaikaisen kääntäjänkoulutuksen tulee myös tulevaisuudessa rakentua. Suomalainen alan tutkimus on kansainvälisesti arvostettua, ja tämän vuoksi myös suomalainen kääntäjänkoulutus on erittäin korkeatasoista laaja-alaisuudessaan. Kouvolassa on siis tehty hyvää työtä.

Valiokunta kuitenkin kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että käännöstieteen tavoitteet eroavat merkittävästi kieltä tutkivien filologisten oppiaineiden tavoitteista. Sen vuoksi valiokunta korostaa, että laitoksen mahdollinen siirtäminen humanistisen tiedekunnan yhteyteen ei saa heikentää käännöstieteen kehittymismahdollisuuksia. Jotta valmistuvilla kääntäjillä ja tulkeilla on tulevaisuudessakin ammatin vaatimat valmiudet, ei kääntäjänkoulutusta voida supis-taa kieliaineiden suuntautumisvaihtoehdoksi tai maisteriohjelmaksi.

Mahdollisen siirron tapahtuessa valiokunta pitää aluepoliittiselta kannalta tärkeinä korvaavia toimenpiteitä, joista Helsingin yliopisto on neuvotellut alueen toimijoiden sekä opetusministeriön kanssa. Kouvolan Kasarminmäen kampukselle kehitetään korvaavia, alueen tarpeisiin sopivia toimintoja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, Palmenian Kouvolan yksikössä ja Kouvolan seudun osaamiskeskuksen puitteissa.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön sisältyy valiokunnan kahden jäsenen vastalause, jossa ehdotetaan lakiehdotuksen hylkäämistä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun kuunteli tuota valiokunnan puheenjohtajan ed. Vahasalon puheenvuoroa, tuli mieleen, että kylläpä täältä Helsingistä on pitkä matka sinne Kouvolaan. Tosin junalla sen jälkeen, kun oikorata on tehty, sinne pääsee alle puolessatoista tunnissa. Näin ollen tämä näkökulma, mitä tarkoitin tällä etäisyydellä, tulee tästä valiokunnan enemmistön hyväksymästä viimeisestä valiokunnan mietinnön kappaleesta: "Mahdollisen siirron tapahtuessa valiokunta pitää - - tärkeänä" jne.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu kamppailee olemassaolostaan. Talous on heikoilla, on pohjoisen ja eteläisen Kymenlaakson jako, minne mitäkin kehitetään, Kouvolan Kasarminmäelle jotakin, entä Kotkaan jne. Palmenia on heikoilla sekä Kouvolassa että Kotkan puolella. Kaiken kaikkiaan yliopistolaitos tässä huippuyliopistohuumassa on heikoilla. Näin ollen se heikkous heijastuu myös tähän. Tämä loppukaneetti on kyllä, voisi sanoa, melkein tekopyhä toivomusluettelo, jolla ei ole realistista vaikuttavuutta, valitettavasti.

Mutta muuten, arvoisa puhemies, tämä hanke amputoida ja lopettaa kääntäjäkoulutus Kouvolassa on todellakin, niin kuin vastalauseessa, jonka on laatinut ed. Claes Andersson ja johon on yhtynyt ed. Leena Rauhala, on kestämätön, niin kuin vastalauseessa todetaan. Tämä vastalause lähtee hyvin analyyttisesti näistä valiokunnan kuulemista asiantuntijapuheenvuoroista, ja jätän sen arvioinnin vastalauseen tekijöille.

Mutta Kymenlaakson näkökulmasta ja sieltä olevana kansanedustajana pidän tätä todella kummallisena aluepolitiikan toteuttamistapana, ja nimenomaan vielä niin, että tämä hanke on aloitettu vuonna 2006, ja ehkä se selittää, koska se on silloisen opetusministeriön ja ministerin toimintoja, sen, ettei tähän vastalauseeseen ole yhtyneet sosialidemokraattiset valiokunnan jäsenet huolimatta siitä, että myös tuossa valiokunnassa on Kymen vaalipiiristä tulevia kansanedustajia. Tässä on todella ikävästä asiasta, todella ikävästä asiasta, kyse nimenomaan sellaisella alueella, jolta puuttuu korkeampaa koulutusta ja jolla ei ole yliopisto—korkeakoulupohjaa, josta ponnistaa. Sen takia kunnat ovat vuosikausia nähneet vaivaa ja olleet aktiivisia, myös Kymenlaakson liitto, siihen suuntaan, että saataisiin jotakin. Palmenia on, niin kuin sanoin, todella heikko eikä ole kasvanut. Me olemme korkeamman koulutuksen väliinputoaja-alue, ja nyt viedään sitten se vähäinen, mikä siellä on. Todella harmittavaa tällainen toteuttaminen, eikä se mielestäni ole kunniaksi sivistysvaliokunnan enemmistölle eikä erityisesti sitten ministeriölle.

Opetusministeriön suuntaan on se todettava, että kun siellä on kokoomuslainen opetusministeri ja kun ministeri Häkämies, joka on samasta puolueesta, on myös Kymen vaalipiiristä, niin en tiedä, kuinka paljon ministeri Häkämies on ollut mukana yrittämässä sen suuntaista päätöstä, ettei tätä laitosta lopeteta. Ehkä hän itse tietysti voisi kertoa — hän ei ole päässyt paikalle — mutta tätä varmaan asian toisessa käsittelyssä, toivon mukaan, voi häneltä myös kysyä.

Claes Andersson /vas:

Arvoisa puhemies, herr talman! Minä siis ehdotan, että tämä hallituksen esitys hylätään. Esitän vastalauseessa perustelut.

En tullut vakuuttuneeksi, kun kuultiin asiantuntijoita ja luettiin asiantuntijoitten kirjallisia lausuntoja. En tullut vakuuttuneeksi niistä perusteluista, jotka puoltaisivat tämän laitoksen siirtämistä Kouvolasta Helsinkiin. Näistä lausunnoista voisi mainita, että esimerkiksi kääntäjien oma ammattijärjestö, Kääntäjien ammattijärjestö, joka lausunnossaan ei kyllä ota kantaa tähän siirtoon mutta korostaa koko ajan, että käännöstieteen täytyy säilyä omana tieteenalanaan, ja sitähän se tekisi Kouvolassa.

Helsingin yliopiston rehtori Niiniluoto perustelee siirtoa muun muassa sillä, että kääntäjäkoulutus tulisi Helsingissä halvemmaksi. Tätä väitettä on kiistetty sitten Kymenlaakson liitossa ja Kouvolan kaupungissa. Sanoisin vaan, että ainakin opiskelijoitten näkökulmasta opiskelu Helsingissä, asuminen, eläminen, täällä opiskelu, on kyllä huomattavasti kalliimpaa kuin mitä se on Kouvolassa, missä on hyvät tilat, hyvä kampus ja missä käännöstieteen laitos on todellakin tärkeä koko tämän seudun kannalta.

Minun pääargumenttini oikeastaan tässä vastalauseessa on aluepoliittinen. Vanhasen ykköshallitus, niin kuin tämä nykyinenkin, on puheissaan jatkuvasti korostanut aluepolitiikassaan sitä, että pitää hajakeskittää toimintaa, yrittää harjoittaa sellaista aluepolitiikkaa, että Suomi ei autioidu, ja nyt kuitenkin mennään sitten tekemään tällaista ratkaisua, joka aivan selvästi keskittää sellaista toimintaa Helsinkiin, joka on toiminut Kouvolassa pitkään ja hyvin. On yleisessä tiedossa, ja myöskin näissä lausunnoissa todistetaan, että kääntäjäkoulutus on ollut korkealuokkainen Kouvolassa ja myöskin kansainvälisesti tunnustettu.

Tämä ajatus, että mahdollisuudet tämmöisiin synergiavoittoihin Helsingissä olisivat suuremmat, ei ainakaan minua vakuuta. Kouvolassahan on kehitteillä tämmöinen venäläinen kaupallinen keskus sinne kampusalueelle ja myöskin kiinankielistä opetusta ja koulutusta. Elikkä siellä koko ajan yritetään kehittää ja vahvistaa tätä opetusjärjestelmää ja kampustoimintaa. Tätä vasten on kyllä hyvin vaikea ymmärtää hallituksen esitystä, että tämä pitäisi sieltä riistää.

Aivan niin kuin monessa muussakin tapauksessa, puheet siitä, että pyritään järjestämään korvaavaa toimintaa, kuulostaa tietysti ystävälliseltä, mutta sen konkretia on kyllä kyseenalainen, varsinkin, kun mitään konkreettista ei ole esitetty myöskään näitten asiantuntijoitten kuulemisessa. Elikkä tulen toisessa käsittelyssä ehdottamaan, että tämä laki hylätään.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tässä voidaan katsoa, että vastakkain ovat eräällä tavalla yliopiston autonomia noin periaatteellisena kysymyksenä, mutta toisaalta sitten tietysti myöskin ne perusteet, joilla yliopisto nyt tätä lakkauttamista perustelee, siis tiedepoliittiset ja taloudelliset. Siinä olen ed. Claes Anderssonin kanssa täysin samaa mieltä, että ne vuodet, kun kääntäjäkoulutuslaitos on Kouvolassa toiminut, ovat hankkineet myöskin opiskelijoiden suosion. Opiskelijoiden kannalta koulu on ollut erinomainen opiskelupaikka: halvat asumiskustannukset, erittäin hyvin rakennettu miellyttävä kampus, jossa on voitu toimia ja saada synergiaa sitten myöskin ammattikorkeakoulun eri linjojen kanssa, josta sitten Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ilman muuta on ollut se suuri hyötyjä.

Tässä tullaan oikeastaan nyt tähän suureen ytimeen, jota mielestäni valiokunnan olisi pitänyt pohtia vähän syvällisemmin. Se ydin on siinä, että me olemme maakunnassa ja puhumme maakunnasta, jossa ei ole tiedekorkeakoulua, jossa ei ole yliopistoa, vaan joka toimii pelkästään ammattikorkeakoulun varassa. Tämä liittyy ja ankkuroituu, totta kai, vähän laajempaankin tiedepoliittiseen ja yliopistopoliittiseen keskusteluun, ja sellaisena tämä pitäisi nähdä. Mielestäni myös tässä Kymenlaakson Liiton lausunnossa tämä asia käännettiin oivallisella tavalla myöskin toisinpäin. Heitettiin kysymys, miksei yliopisto pohtinutkin asiaa juuri toisinpäin ja päättänyt siirtää kääntäjäkoulutuslaitoksen kokonaisuudessaan Kouvolaan. Silloin olisi löydetty ihan samalla tavalla niitä tiedepoliittisia argumentteja ja vastauksia niihin, joita nyt tällä siirrolla takaisin Helsinkiin haetaan. Eli olisi voitu kokonaisuudessaan yliopiston koulutus-, tutkimus-, kehittämistoimintaa Helsingin sijasta keskittää Kouvolaan, jossa nyt parhaillaan ollaan synnyttämässä aivan uutta ja merkittävää kilpailukykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle. Mitä tulee kieltenopetukseen, myöskin tiedepoliittisesti ovat olleet erittäin haastavia ne avaukset, mitä Kymenlaaksosta on tehty nyt Aasiaan erityisesti Kiinan- ja Japanin-kaupan suuntaan.

Kouvolasta on tullut hyvin merkittävä logistinen keskus, ja juuri näiden uusien kielten opetuksen avaaminen olisi tuonut myös tiedepoliittisesti mielestäni sellaista haastetta kääntäjäkoulutuslaitokselle, mitä se olisi tavallaan sellaiseen uuteen starttiin tarvinnut. Tässä on varmasti käynyt sillä tavalla, että tätä edunvalvontaa, kun tätä historiaa katsoo viime vuosien aikana, on hoidettu myös Kouvolan kaupungin puolelta vähän lepsulla tavalla. Ei alusta alkaen olla niin kuin tiedetty, mitä tässä on todella tapahtumassa, minkälaiseksi uhkakuvaksi tämä muodostuu. Alusta alkaen, jo pari kolme vuotta sitten, olisi pitänyt jo päästä tiukemmin tähän käsiksi, ennen kuin konsistori teki sitten yliopiston sisällä omia ratkaisujaan.

Kouvolaanhan on kehittynyt nyt Kasarminmäen kampukselle aikamoinen yksikkö, jossa on paljon toimintoja ammattikorkeakoulun ympärillä, hyvin innovatiivisia, dynaamisia koulutussuuntauksia, juuri sellaisia, jota mikään muu ammattikorkeakoulu Suomessa ei tarjoa. Siellä ovat Helsingin yliopiston Palmenia, Kouvolan yksikkö ja Kouvolan seudun osaamiskeskus, ja siellä on käynnistetty myöskin tämä Sinoa-keskus, joka liittyy sitten juuri tähän kiinan kielen ja kulttuurin opettamiseen. Nämä ovat hyvin tärkeitä asioita.

Meidän ei tietenkään pidä unohtaa myöskään meidän korkeakoululaitoksemme aluepoliittista ulottuvuutta, vaikka joidenkin korvissa tämä aluepolitiikka ja tiedepolitiikka eivät kulje käsi kädessä, mutta kyllä ne kulkevat. Ajatellaanpa vaan historiaa, että jos olisi jäänyt Oulun yliopisto ja Kuopio, Jyväskylä perustamatta niinä vuosina, kun ne tehtiin, minkälainen innovaatiovaje, koulutusvaje olisi tähän maahan syntynyt. Tässä katsannossa arvostan kovasti helsinkiläisen edustajan Claes Anderssonin näkemyksiä tässä, että te olette halunnut myöskin ylläpitää ja tuoda esiin tähän keskusteluun myös tämän aluepoliittisen, tasapuolisuutta korostavan näkökulman.

Käännöstiedehän on kehittynyt todellakin itsenäiseksi tieteenalaksi. Mutta itsenäisenäkin tieteenalana, jos me katselemme erilaisten filologisten oppiaineiden kautta tätä kysymystä, minusta tuntuu kyllä siltä, että ei se kääntäjäkoulutuslaitoksen antama opetus ole missään muodossa ollut heikkoa tai hävettävää, vaan se on ollut erittäin osaavaa, se on ollut kilpailukykyistä. Olen ollut aivan vakuuttunut siitä, että käännöstieteen kehittymismahdollisuudet olisi voitu turvata myöskin Kouvolassa juuri sen takia, että kaupungin sitoutuminen koko tähän Kasarminmäen kampuksen kehittämiseen olisi ollut niin vahvaa, että tulevaisuudessakin kääntäjillä ja tulkeilla olisi ollut mahdollisuus saada sen ammatin vaatimat valmiudet Kouvolan kääntäjäkoulutuslaitoksesta.

Sitten on puhuttu näistä erilaisista vaihtoehdoista. No, toki niitä on. Siellähän ovat erilaiset yhteistyöryhmät kokoontuneet ja on todettu, että tarvitaan muuta korkeakoulutasoista koulutusta, jolla sitten pystytään tukemaan monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamisen säilymistä, kehittymistä siellä. Tästä ammattikorkeakoulu tulee tekemään sitten esityksen opetusministerille, joka parhaillaan tietenkin miettii myöskin ammattikorkeakouluverkoston karsimista. Siis se kauhuskenaariohan alueelle on se, että Kymenlaakson ammattikorkeakoulukin häviää. Mitä siellä sitten on? Haluammeko me tietoisesti koulutuksen alasajamisen kautta myöskin Etelä-Suomessa olevat vahvat seutukunnat negatiivisen kehityksen kierteeseen?

Tälle alueelle pitäisi tietysti rakentaa korkeakoulujen yhteinen tutkimus- ja kehitystyön organisaatio, jonka avulla olisi voitu turvata ja turvataan yliopiston tutkimusosaamisen säilyminen Kouvolassa ja tiivistää korkeakoulujen yhteistyötä tutkimus- ja kehitystyössä. Ne yritykset, joita esimerkiksi on sitten tehty Lappeenrannan yliopiston kanssa, ovat olleet hyviä yrityksiä, mutta ei ole oikein päästy puusta pitkään — valitettavasti. Tässä on myöskin jossain määrin luettavissa vähän tätä korkeakoulujen tietynlaista negatiivista asennetta ammattikorkeakoulujärjestelmää kohtaan. Eli tiedeyliopistot eivät ole kovin hanakoita tekemään yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa, ja siksi tämä on ollut myöskin vaikeaa.

Kouvolan Palmenian yhteyteen on todellakin perustettu tämä Sinoa-keskus, jonka tavoitteena on kasvaa Kiina-keskukseksi. Sen avulla halutaan edistää Suomen ja Kiinan välistä kauppaa ja kulttuuria. Tämän yhteyteen olisi erinomaisella tavalla voitu kehittää sitten myöskin kiinan kielen opetusta, koska se on varmasti tulevaisuudessa myöskin niitä osaamisalueita, joille Suomella pitäisi olla mahdollisuuksia, puhumattakaan venäjän kielestä. Meidän nykysukupolvemmehan ovat täydellisesti laiminlyöneet, valitettavasti, venäjän kielen opiskelut. Meillä on kaikilla toimialoilla, voidaan sanoa, valtaisa puute venäjän kielen taitajista. Täällä lausunnoissa ei löytynyt tämän kääntäjäkoulutuslaitoksen johtajan lausuntoa. Ehkä valiokunnan puheenjohtaja voisi sen vielä referoida, minkälainen tuo oli. Hänen lausuntonsa on ilmeisesti ollut sitten vaan tarjolla suullisesti, mutta sekin olisi tietysti hyvä tietää, minkälaisilla argumenteilla hän tätä ratkaisua sitten käsitteli.

Mutta summa summarun, arvoisa puhemies, minusta valiokunnalla olisi ollut kaikki mahdollisuudet parsia tätä onnetonta opetusministeriön valmistelemaa esitystä, joka yhtä lailla olisi voitu ratkaista niin, että se asetus ja lakiteksti olisivat säilyneet entisellään. Olisi lähdetty siitä, että kääntäjäkoulutuslaitos tämän lain velvoittamana jatkuu siellä, ja kannustettu pikemminkin Helsingin yliopistoa etsimään sellaisia tiedepoliittisia ja myös taloudellisia ratkaisuja, jotka olisivat tuoneet sitten lisäarvoa myöskin kääntäjäkoulutuslaitokseen sinänsä sekä siihen opetukseen ja sen kautta vahvistaneet sitten sitä koulutusperustaa, joka muutoin on erittäin heikko tuolla seutukunnalla ja tämän poislähdön jälkeen entistä heikompi.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että edellä puhuneet edustajat, herrahenkilöt, puhuivat hyvin asiaa Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksesta ja sen tarpeista. Tuon tässä vielä muutamia, ehkä vähän uusiakin näkökulmia.

Hallituksen esitys täksi kyseessä olevaksi laiksi, sen muuttamiseksi, on sinänsä tietysti se perinteinen pieni askel, varsinkin kun koko yliopistomaailma on nyt murroksessa, mutta kyllä se seutukunnalle, Kymenlaaksolle ja koko sille kaakkoiselle Suomelle, joka tekee sillä kulmalla kansainvälistä yhteistyötä, on melkoinen puukonisku suoraan, ei kylkiluiden väliin, vaan sydämeen. Tämä on melkoisen vastuutonta ja lyhytnäköistä ajaa vielä koulutustarjontaa alas seudulta, jolla tällä hetkellä Paras-hanketta viedään niin sanotusti parasta aikaa henkihieverissä vuoden 2009 alkuun ja uuteen loistoon ja nousuun. Siinä mielessä minusta on ihmeellistä, että tällä lailla on tämä tulipalokiire. Ajatus tästä harkinnasta, jonka ed. Laukkanen toi esiin, että koko systeemi olisi käännetty ylösalaisin ja mietitty ehkä toisinpäin, olisi ensi vuonna ollut varsin hyvä katsoa uudelleen ja miettiä, josko siinä olisi ollut jotakin viisasta.

Sivistysvaliokunta mietinnössään tuo kyllä avoimesti esille sen, että nyt ei tietoa ole ollut ihan riittävästi tai sitten sitä tietoa ei ole haluttu käyttää, kun se toteaa, että "mahdollisen siirron tapahtuessa" — tämä on suoraan lainattu mietinnöstä. Arvoisat läsnäolevat valiokunnan jäsenet, eikö teillä ole tietoa, mitä siellä käytännössä tapahtuu? Tilannehan on niin sanotusti muuttoautoa vaille valmis. Ministeriön rahoitusrakenne on vuodesta 2007 muuttunut nimenomaan uudelleen järjestelyä varten. Kyllä tässä nyt teitä käytetään lähinnä kumileimasimena.

Kaakkoisen Suomen liike-elämän kannalta, erityisesti venäjän ja siihen liittyvien toki oheiskielten tulkkauksen osaamisen valuttaminen tänne Helsinkiin ja Pääkaupunkiseudulle on minusta käsittämätön virhe. Toki minä tiedän ennaltakin ja ymmärrän myös mietinnöstä lukemani, että vaihtoehtoisia opintoja, kuten kiinan kieltä, tarjotaan, ja se on erinomaista. Meillä on paljon nyt tällä hetkellä Kiina-hanketta ja Kiina-osaamista seutukunnalla, mutta on kai ymmärrettävää, että amk-tasoinen kiinan kieli ei auta siinä, missä me oikeasti koko kansana tarvitsisimme venäjän osaamista siellä rajaseudun pinnassa. Eli tässä on nyt kaksi eri asiaa sotkettu samaan soppaan ja ajateltu, että tällä koko kielipulma lääkitään.

Arvoisa puhemies! Mielestäni aluepoliittisesti korkeakouluopetuksen riisto ylipäätään pois näistä filiaaleista on kovaa ja kylmää politiikkaa. Tässä hallitusohjelmassa on kirjattuna tavoitteena maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta. Missä se tässä näkyy? Hallitus lupaa myös kohdentaa erityistoimenpiteitä Itä-Suomeen, ja jos täältä katsotaan, niin kaakkoinen kulmakin on jo sitä itäistä Suomea.

Käännöstieteen laitoksen lakkauttamisessa hallitus uhraa vähän myös tuottavuuden alttarille omat aluepoliittiset tavoitteensa. Toki poliittisesti ymmärrän, että tällä hetkellä keskustalaisten on vähän vaikea kääntää kelkka, olivathan he viime hallituksessa jo tätä asiaa virittämässä. Ja ensin ihmettelin kyllä, miksi sivistyspuolue kokoomus ei näytä tässä kynsiään, mutta sitten kun vähän katselin taaksepäin tätä historiaa, totesin, että kokoomushan on ollut yliopistolain edellinen maestro yhdessä demareitten kanssa. Ehkä se virhe on sitten silloin tullut jo tehtyä. Mutta kyllä minä olisin odottanut liike-elämän ystävältä näkökulmaa myös tähän tulkkauksen opetuksen säilymiseen sillä seutukunnalla, jolla sitä erityisesti ja paljon tarvitaan.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Palm oli aivan oikeassa puheenvuorossaan siinä, että juna on jo tässä vaiheessa kovassa vauhdissa. Me valiokunnan jäsenet olemme sen kyllä tiedostaneet. Samaa mieltä edustajan kanssa voi olla myös siitä, että laatu, sisällölliset perusteet erityisesti opiskelijanäkökulmasta ilman muuta puoltavat Kouvolan suuntaan. Me emme kuitenkaan ole tässä tilanteessa Helsingin yliopiston päätöksentekoelimenä, vaan toimimme tässä yhteisössä eduskuntana, jossa minun näkökulmani mukaan tarkasteluperspektiivi täytyy ottaa siitä, että yliopistoilla on oikeus päättää omien filiaaliensa sijaintipaikasta. Myöskin minulla on paljon mielipiteitä siitä, mihinkä toivoisin eri yliopistojen filiaalejansa sijoittavan, mutta lain pitää olla saman-lainen kaikille. Se on minun näkemykseni mukaan meidän tehtävämme täällä.

Kiinnittäisin myös huomiota siihen, että näitä ei ole kevyesti lausuttu tässä mietinnössä, kun olemme todenneet aluepolitiikan huomioimisesta. Ajattelemme tosissamme, että ammattikorkeakoulua kehitetään ja korvaavia toimenpiteitä tulee. Ne voivat olla muun muassa Kiina-keskuksen muodossa. Ne on tosissaan sinne rakennettu, ja meidän pitää pitää huoli siitä, että ne myöskin toteutuvat.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat, virkamiehet! Tämähän on mitä oivallisin jatko oikeastaan äskeiselle aluekeskustelulle.

Nimittäin ei tarvitse kaukaa hakea, tai ensin oikeastaan sanoisin sen, että onneksi olen vain kyseisen valiokunnan varajäsen, että tässä voi ottaa vähän kevyemmin tämän säälittävän, voisiko sanoa, pateettisen, mihin palaan kohta, keskustelun tai päätöksen. Tämä on tavallaan yksi lisä tässä kokonaisuudessa, minkä voisi jotenkin nähdä viimeaikaisena Suomen kehityksenä, että kaikki länteen, tietysti Helsinkikin on vähän etelä—lännessä, mutta jotenkin ei tuulimyllyjä eikä ydinvoimaloita eikä kuntaliitoksia, ei niitä länteen tietenkään. Jotenkin tämmöinen kielellismielellinen aluepolitiikka näkyy kaikessa, ja minä väitän, että tämä ei ole vainoharhaista minun taholtani, vaan se on selkeästi ainoa tietynlainen meidän Eurooppa- ja länsisuuntautunut linjamme, että jotenkin skandinaavisesti suuntautuneet ihmiset ovat parempia, yliopistot ovat parempia. Kaikki se semmoinen vanhakantainen, mistä Suomen piti aikoinaan päästä eroon, on toteutumassa uudestaan, ei ainoastaan tämmöisessä, että pääsee suhteilla yliopistoon ja suvut ikään kuin vaan alkavat periä lapsilleen niitä paikkoja sieltä suoraan, vaan myös nimien muutoksissa ja kaikissa se näkyy. Minä väitän, että tämä Kouvolan käännösjuttu on vain yksi tässä helminauhassa, tässä, mihin tällä politiikalla pyritään.

Alue- ja kielialuepolitiikasta voisi sanoa, että tämähän on periaatteessa tabu-juttuja, koska Kalevalassakin, kansanperinteessä, puhuttiin aikoinaan ensimmäisen kerran alueesta, kun tuhma tyttö taivaalla, joka ei osannut käsitellä tulta ollenkaan, pudottaa sen ja sitten se loiskahtaa aluejärveen, josta kuohahtaa yhtenä kesäisenä yönä kuusten tasolle, ja muuta vastaavaa, hyökyineen. Sankarit menevät sitten katsomaan, mitä tässä oikein tapahtui. Tämä alue sinänsä tarkoitti Suomessa ennen kiellettyä tai tabua, ettei tähän saanut kajota tai puhua tai sinne mennä. Tavallaan minä väitän, että tämä liittyy tähän kielipolitiikkaan ja aluepolitiikkaan, jopa niin pitkälle, että lännessä tämmöinen, ei se ole ollut sinänsä skitsofreniaa, vaan aikoinaan Ruotsin kuninkaat eivät hahmottaneet oikein tätä kielikysymystä eivätkä mielikysymystä samaksi asiaksi, koska joskus 1600-luvun loppupuolella, 1700-luvun alkupuolella, aivan kuten ed. Laukkanenkin viittasi vanhoihin historiallisiin aikoihin, Ruotsin kuninkaat eivät tajunneet vetää rajaa sinne, minne se kuului. Se olisi tietysti pitänyt vetää jotain Syväriä pitkin Ääniselle ja siitä Vienanmerelle. Mutta sieltä löytyy vielä Ruotsin valta-aikoina, kun Suomi on, voisiko sanoa, eniten idässä, semmoisia typeriä lausahduksia kuninkaitten avustajilta, että eihän siellä ketään asu eikä siellä mitään kieltäkään puhuta eikä muuta vastaavaa. On jäänyt semmoinen kummallinen kuva tästä kielipolitiikasta, kielen alueesta, että suomalaisia on ollut vain tähän johonkin kälyseen Kymijokeen asti, ja siirretään nyt sitten yliopistojakin tänne länteen päin pikkuhiljaa, kun tänne sivistys kuuluukin, tähän indoeurooppalaiseen kulttuuriin. Väitän, että tällä on tekemistä tämän kanssa, koska niin selkeästi minä en ole nähnyt oikeastaan, mitä äsken en päässyt tuossa aluepolitiikassa sanomaan, että kun puhutaan tästä tiivistämisestä, ympäristöministerikin puhui siitä, tämähän ei ole nyt tiivistämistä, vaan keskustalainen puolue on aikoinaan ajanut tätä aluepolitiikkaa juuri yliopistojen laajentamisen, levittämisen suhteen Suomeen. Tässähän nyt ruvetaan sitten niin kuin tiivistämään.

Ainoa, missä ei koskaan puhuta tiivistämisestä, on ruotsinkielinen helminauhamaisesti muodostunut asutus Suomen tuulisimmalla alueella. Olin aikoinaan läänintaiteilijana Vaasan läänissä. Menin Vaasaan ensimmäistä kertaa, siellä luki isolla: Suomen aurinkoisin kaupunki. Olin ollut pari päivää ja sanoin: Ja tuulisin. Mihinkään muualle Suomessa ei suunnitella, ei saa suunnitella, tuulipuistoja, tuulimyllypuistoja, siis ei saa tehdä ydinvoimaloita, ei mitään. Täällä oli puhe kuntaliitoksista. Nyt taistellaan Svartössä, Mustassasaaressa, ja oliko se nyt Pikku- tai Iso- tai Vähäkyrö, joka tappelee siitä, kuka Vaasan kanssa saa naittua.

Todellisuudessa kyse on ainoastaan tähän asiaan liittyvästä kielialuepolitiikasta. Pikkuhiljaa järsitään tätä suomalaista, voisiko sanoa myös itäistä, ihmistä, joka varsinkin kielellisesti ja käännöksellisesti olisi erittäin tärkeä, koska tämä indoeurooppalainen kökkökieli, tämä byrokratiakieli, joka Euroopan kautta tulee, on jo nähty. Sen sijaan tutkijatkin ovat todenneet aina, että tämmöinen venäläis-ranskalainen, voisiko sanoa, lempeästi positiivinen, myönteinen, perversio, on aika yllättävän luova tapa lähestyä kieltä. Kaikki kunnia tietysti entiselle kulttuuriministerille, ja jos ruotsin kieltäkin, vanhoja skandinaavisia kieliä, kunnolla hallitsee, niin totta kai homma sujuu. Mutta tässä koko asennoitumisessa näkyy se, että Suomen on suuntauduttava kauttaaltaan länteen.

Tietysti tässä on mainittu nyt näitä venäjän kielen ja kiinan oppimisjuttuja ja kääntämisjuttuja, jotka ovat tärkeitä, mutta siinäkin on taas hyvin tämmöinen skitsofreeninen asenne. Kun täällä koko ajan puhutaan maailman tuhoutumisesta, no ei nyt ihan maailman tuhoutumisesta, vaan ympäristöjen tuhoutumisesta ja kaikesta, niin silti me pääministerin johdolla tuemme kaikin tavoin Kiinaa, Kiinan kauppapolitiikkaa, Kiinaa kaikessa. Jos ajatellaan vastakohtana vaikka Tiibetiä, jota me emme tue, niin Tiibet edustaa kaikkea sitä, mitä meidän pitäisi tukea, ekologista, henkistä, pienellä toimeen tulevaa, juuri sitä, mikä on meidän ihanteemme, ja Kiina on kaiken sen vastakohta, mitä me ajamme takaa, etteivät suuret massat olisi järjettömiä kulutuksessaan.

Eli tässä mielessä minä kannatan tämmöistä itäistä kielipolitiikkaa senkin takia, että suomalainen perinteinen diplomatiataito ja viisaus on pystytty salakuljettamaan maailmalle aina, että jos suomalaiset saisivat esimerkiksi Kiinassa valtaa, niin luulen, että sielläkin voisi olla mahdollisuus toisenlaiselle filosofialle, jollemme sitten pikkuhiljaa taannu tähän, voisiko sanoa, länsirannikon ahvenanmaalaistyyppiseen kiristykseen EU:n suhteen.

Aluepolitiikkaanhan ja kielipolitiikkaan liittyy ihan selvästi juuri tämä hallituksen vain vähän markkinoima kalastuslaki. Jos sen verran saa vähän tätä taustaa vielä tässä kielipolitiikassa, puhemies, valottaa, niin kaikki annettiin periksi Ahvenanmaalle, koska Ahvenanmaa kiristää sillä, että se ei ratifioi tätä EU-sopimusta, jollei olla kilttejä, ja Rkp ratsastaa tällä hetkellä sillä enemmän kuin koskaan.

Oli kammottavaa kuulla tämän lännen epärehellisyys verrattuna meidän rehelliseen itäämme, koska oikeastaan voisi sanoa tästä käännöksestä ihan perinteisesti sen, että minä en ole koskaan kuullut itäisen ihmisen ja sukulaisteni puhuvan mistään tavallaan säälittävästä siinä mielessä, kun nykyään länsimainen, indoeurooppalainen, Helsingissä ja Turussa opiskellut kääntäjä kääntää pateettinen-sanan. Joka kerta, kun sanotaan "pathetic", se käännetään aina nykyään länsimaisittain "säälittävä". Silti kyse on juuri siitä idän ja lännen ihmisen erosta ja siitä suomalaisesta suuruudesta parhaimmillaan, eli empaattinen, sympaattinen, "em", "im", että olet siinä paatoksessa mukana, siinä tunteessa, myötätunnossa, kärsimyksessäkin samalla lailla sympaattinen on, että sinä "syn", lähdet sen "kanssa", myötäelämään. Pateettinen on juuri tässä tunteessa, tässä liikutuksessa ja varsinkin kääntämisessä, kun "trans", yleensä kielissä mennään yli, siirrytään seuraavalle tasolle, niin silloin se on äärimmäisen tärkeää, että sydän ja tämä liikutuskyky on mukana tässä kääntämisessä. Sen takia kaikin tavoin inhoan tavallaan tämmöistä isoa, rajoittunutta, tiivistynyttä, Helsinki—Turku-kääntämistä, josta tulee näitä meidän nykyisiä. Vaikka ehkä te väheksytte sitä, että kun he eivät käännä yliopistoon tai EU:hun, mutta kun he kääntävät juuri sitä, mitä massa kuluttaa eniten, televisioon, elokuviin ja lehtiin, niin he ovat säälittäviä, jos käyttäisin tätä sanaa oikeassa merkityksessä.

Eli kaikin puolin lopettelen ja yhdyn ex-ministerin vastalauseeseen, tai kannustan sitä tai kannatan sitä, en muista, miten ne sanat nyt tässä ovatkaan. Vielä senkin verran, että aikoinaan eräskin, jo edesmennyt ystäväni, oli Tampereen kieli-instituutissa, mutta sekin oli vähän aikaa kääntäjänkoulutuslaitos ja siitä ei muistaakseni koskaan tullut, vai onko tällä hetkellä Tampereen, mikä se on, käännöstieteen laitos, että voivatko paikkakunnittainkin nämä nimikkeet jopa kääntäjienkin keskellä vaihdella — ainakin näyttelijöitten keskellä ne vaihtelevat, koska täällä, kun on Teatterikorkeakoulu, niin Tampereella se on Näyttelijäntyön laitos ja silti on kyse samasta laitoksesta. Tämmöisissäkin asioissa tulee mieleen, tosiaan Juicenkin kunniaksi, joka aina tunsi ylpeyttä tästä kääntämisestä, että lähtökohta oli se, että tällä suomalaisella sydämellä kun kääntää lähinnä meille tulleita amerikkalaisia, indoeurooppalaisia, englantilaisia juttuja, niin saavutetaan tulosta. Tämä on kaiken sen vastakohta, ja myös tässä aluepoliittisessa mielessä erittäin tuomittavaa.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on siitä harvinainen lakiesitys, että lähes joka ikinen lausunnonantaja, asiantuntija valiokunnassa kannatti tätä hallituksen esitystä: kaikki opiskelijatahot, ammattijärjestöt, henkilöstö, kaikki, paitsi sitten tietysti Kouvolan kaupunki ja maakuntaliitto eivät, mutta kaikki muut.

Täytyy myöskin todeta se, että tämä on sel- lainen kummajainen ollut, että kun yliopistolain 14 § sanoo, että yliopisto saa itse päättää filiaaleistaan, niin tämä on ainut kohta, jossa on laissa määritelty tämä asia, ja se pitää palauttaa niin, että yliopisto sen päättää, niin kuin kaikista muistakin filiaaleista kaikki yliopistot päättävät.

Me emme ottaneet kantaa tähän, mutta kaikki me valiokunnan jäsenet tiedämme, että enemmistö kuitenkin oli varmasti sen mahdollisen siirron puolella. Siinä on paljon etuja, taloudellisia ja myöskin tämän käännöstieteen tieteenalan näkövinkkelistä, sen kehittymisestä, laadusta, tulevaisuudesta paljon etuja, mahdollisuuksia parempaan tutkimukseen, tieteen harjoittamiseen, opiskelijoilla mahdollisuus sivuopintojen ottamiseen, paljon suuremmat, laajemmat synergiaedut kuin sitten Kouvolassa onkaan.

Pitää muistaa myöskin se, että tämä koskee 410:tä opiskelijaa. 16 on virkasuhteessa, määräaikaisia on 8, ja 8 virkaa siellä on täyttämättä ja monet henkilöstöstä asuvat jo tällä hetkellä Helsingissä, joten tässä kovin isoista muutoksista ei sinänsä ole kysymys. Täällä jossain sanottiinkin, että Kouvolan ja Helsingin väli on 1 tunti ja 25 minuuttia.

Claes Andersson /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vahasalo sanoi, että kaikki puolsivat tätä siirtämistä. Minä en ole sellaisia lausuntoja lukenut. Kerron vaan yhdestä disinformaatiotapauksesta, kun sain tietooni kirjallisesti, että oli kysytty vakihenkilökunnalta, siis 15 ihmiseltä, jotka ovat vakisuhteessa, haluavatko he säilyttää vakituisen työpaikkansa, jos tämä käännöslaitos siirretään Helsinkiin. He vastasivat, että kyllä haluavat säilyttää vakityöpaikkansa. Tämä sitten annettiin semmoisena informaationa, että vakihenkilökunta haluaa, että tämä siirretään, mikä ei pidä paikkaansa. Myöskin nämä vakityösuhteessa olevat sanoivat, että jos se siirretään kaikesta huolimatta, niin he aikovat hoitaa työnsä Kouvolasta käsin. Tämä on yksi esimerkki siitä disinformaatiosta, joka on tullut valiokunnalle.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Vahasalo toi esiin virassa olevien henkilöiden tilanteen. Kuka tahansa, joka on monta vuotta uhkan alla, että työ siirtyy tai mahdollisesti jopa loppuu, pohtii uusia vaihtoehtoja, ja ei siinä kukaan kirkuen ole enää sitten, jos pää on pölkyllä. Tätä prosessia on kuitenkin pyöritelty siellä koulussa monta vuotta.

Toinen näkemys: Ed. Puumala lähti nyt pois, mutta kyllähän apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläisen lausunnon perusteella oikeudellisesti tässä olisi ollut myös tahdon asia. Ei ole sinänsä mitään lainsäädäntöä vastaan, vaikka tämä pykälä olisi jäänyt voimaankin.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän näitä keskittämisperusteluita, synergiaetuja ja muita, joilla tätä esitystä puolletaan. Meillä on koulutusyksiköitä eri puolilla Suomea hyvin paljon ja nuorten ikäluokkien määrä kuitenkin vähenee koko ajan. Mutta silti olen sitä mieltä, että meidän on hyvin tarkkaan mietittävä näitä ratkaisuja aina myös aluepoliittisesti. Ne ovat alueella aina merkittäviä päätöksiä, ja perustelujen näille on oltava vahvat. Olen ymmärtänyt, että ilmeisesti tässä tapauksessa, vaikka en sivistysvaliokunnassa olekaan, perusteluja on.

Savonlinnassa Joensuun yliopiston kääntäjäkoulutus koki tämän saman kohtalon edellisen hallituksen aikana. Siellä vastaava koulutus on lakkautettu. Nyt tässä Kouvolan tilanteessa, kuten Savonlinnankin tilanteessa, näen erittäin tärkeänä tämän, minkä ed. Vahasalokin mainitsi, että jos todellakin tämä siirto tapahtuu, niin huolehditaan kompensaatiosta alueelle. Sinne jää toimivat, hyvät tilat, opiskelija-asuntoja jne. On huolehdittava siitä, että alueelle ei tule suunnatonta taloudellistakaan vaikeutta tästä, koska näillä päätöksillä on aina myös kerrannaisvaikutuksia seudun elinkeinoelämään.

Haluaisin vielä sen mainita, että myös maakunnissa tarvitaan näitä filiaaleja jatkossa, koska myös nuoria osaajia, kielitaitoisia ja muita osaajia tarvitaan jatkossakin. Ainakin lukemieni tutkimusten mukaan on sellainen tilanne, että kun nuoret usein opiskelupaikkakunnalle jäävät kuitenkin työskentelemään, niin me tarvitsemme joka tapauksessa näitä hyviä, laadukkaita koulutusyksiköitä myös suurten keskusten ulkopuolella.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella nämä valiokunnan mietinnön viimeisen kappaleen toiveet ovat hurskastelua. Tiedämme, että tällaisiin panoksiin ei ole mahdollisuutta valtiovallalla, eikä tahtoakaan.

Yliopistojen näkökulmastahan nyt tehdään juuri päinvastoin, siis korkeinta koulutusta viedään pois Kouvolasta, Pohjois-Kymenlaaksosta, joka on kärsinyt, niin kuin Kymenlaakso kokonaan, UPM Oyj:n toimenpiteistä vuonna 2006 ja edelleenkin viime vuonna 2007 ja tänä vuonna 2008 Stora Enson toimenpiteistä. Nämä toimenpiteet merkitsevät alueen taloudelle ongelmia, ja sitten vastaavasti meillä pitäisi tietysti olla siihen kompensaatioita.

Nyt tapahtuu juuri päinvastaista kehitystä, viedään pois korkeinta koulutusta, sitä vähää, mitä meillä on. On vaikea sitä millään korvata. Todellakaan nyt ei tehdä sen tyyppisiä päätöksiä, jotka olisivat alueille hyväksi. Tässä ei voi muuta kuin todeta, että yhdyn siihen ajatteluun, mitä ed. Laukkanen totesi. Olisi voitu tehdä toisinpäin, siirtää koko kääntäjäkoulutus Helsingin yliopistosta Kouvolaan.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Tiusaselle vaan, että tämä korvaavien toimintojen suunnittelu on jo aloitettu, se siis jo tapahtuu, ja se on myöskin täällä hallituksen esityksessä. Siellä kehitetään korvaavia, alueen tarpeisiin, siis alueen tarpeisiin, sopivia toimintoja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, Palmenian Kouvolan-yksikössä ja Kouvolan seudun osaamiskeskuksen puitteissa ja sitten kampuksella on jo käynnistetty kiinan kieleen ja kulttuuriin keskittyvän Sinoa-keskuksen toiminta. Eli siellä on jo tätä korvaavaa toimintaa, ja se on hieno asia, että näin tapahtuu. Emme jätä sitä Kouvolan aluetta yksin.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ed. Vahasalo toi esiin nämä tällä hetkellä Kouvolan seudulla työn alla olevat hankkeet. Toivonkin, että maan hallitus on vahvasti niissä mukana, koska kyllä siellä paikallisesti toden totta tehdään hiki päässä työtä. Mutta nyt, kun valtiollisesti yksi viedään pois, niin toivon, että hallitus on sitten vahvasti niissä puolestaan mukana ja myös sivistysvaliokunta.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin valiokunnan puheenjohtajalle ed. Vahasalolle vastata omalta puoleltani, että tiedän tämän ongelman Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, mikä se on ta-loudellisesti ja miten hankala sen yleensäkin on selviytyä. Nyt kysynkin teiltä: Miten paljon vuoden 2009 budjetissa esimerkiksi on sitten ennakoitu varoja mainitsemiinne elvytys- tai avustustoimenpiteisiin?

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niitä neuvotteluja käydään parhaillaan. Summista en osaa vielä sanoa, mutta tämä on luvattu hallituksen esityksessä jo silloin, kun tätä hallituksen esitystä annettiin. Tämä on jo siellä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä, että tavallaan valiokunta toteuttaa tässä tai oikeastaan kokonaankin hallituksen talouspolitiikkaa, koska ei missään nimessä EU vaadi tätä. EU päinvastoin satsaa kulttuurilli- sesti alueisiin, erityislaatuun, persoonallisuuteen. Mutta koska Suomi on pieni maa ja meillä on oikeistohallitus, niin ainoaksi keinoksi, niin kuin tämä innovaatioyliopisto on tullut, halutaan mukamas laadun takeeksi määrää saada Helsingin alueelle kohdistettua. Tämä on selkeästi loogisesti pääteltävissä. Eli me toimimme jopa EU:ta vastaan tässä, koska hallitus ajaa kovaa talouspoliittista linjaa ja haluaa näyttää EU:lle, että meillä on joku pätevä yliopisto, jolloin kun tällä lailla ovelasti tai ei niin ovelastikaan koko ajan siirretään enemmän, keskitetään Helsinkiin, niin lopulta meillä olisi sitten joku Harvardin veroinen huippuyliopisto Suomen kokoisessa mitättömässä paikassa. Eli valitettavasti tämä on aika läpinäkyvää, ja vielä sanon, että tämä on pitkäjännitteistä ja näkyy koko tässä länsisuuntautumisessa ja kaupallisessa, yksipuolistuvassa ihmiskuvassa.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin kommentoida ed. Pertti Virtaselle, että ei tässä nyt suinkaan ole oikeistohallituksesta ja siirrosta Pääkaupunkiseudulle kysymys, vaan tosiaan, kuten äsken sanoin, myös edellisen hallituksen aikana tehtiin näitä siirtopäätöksiä. Kyllä näen, että tässä on enemmänkin kyse siitä, että ikäluokat pienevät ja meidän täytyy tarkkaan miettiä, missä opiskellaan. Mutta siinä olen samaa mieltä, että kaikkea ei suinkaan pidä keskittää Helsinkiin. Se on tärkeä asia.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ei tarvi kuin vähän lukaista ex-pääministerin elämänkertakirjaa eikä rivien väliinkään mennä, niin näkee, että meidän edellinen pitkäaikainen pääministerimme oli hyvin pitkälti sillä linjalla, mitä sanoin. Se ei ole todellakaan tämän uuden oikeistohallituksen linja, vaan se on ollut pitempijännitteinen linja suomalaisessa, voisiko sanoa, sivistyspolitiikassa. Tähän liittyy myös se, mitä jopa Aatos Erkko peräänkuulutti, että meillä pitäisi olla yleissivistyneitä ihmisiä enemmän varsinkin siis toimittajien joukossa, mutta hekin käyvät yliopistoa. Eli meillä on koko ajan yksipuolistettu tässä 2000-luvulla ja jo vähän aikaisemmin tätä juttua ja samalla kohdistettu Helsinkiin, ja väitän edelleen kilpailun, ennen kaikkea Euroopan ja maailman kilpailun, siis taloudellisten vakuuttavuussyiden, takia, enkä tosiaan syyllistä nyt nykyhallitusta tässä.