Hannu Hoskonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen tämän puheenvuoron joskus innostuksissani aikaisemmin jo puhunut, mutta ottaen huomioon asian tärkeyden pahoittelen sitä, että näen salissa näin vähän porukkaa, mutta sanottakoon vaikka niin, että laatu korvatkoon määrän. Laatu on erinomaista, määrän olisin toivonut olevan suurempi, mutta sille en, tälle tilanteelle, mahda mitään.

Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa huoli ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksesta on johtanut nyt erinäisiin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi päästökaupan toteuttamiseen. Jotta hiilidioksidipäästöjen kasvu pystyttäisiin pysäyttämään ja päästöjen määrä saamaan jopa laskuun, on kaikki mahdolliset järkevät keinot voitava käyttää täysimääräisesti. Tässä voi sanoa väliin lisäksi sen vielä, että keinoista on meillä puhuttu paljon, mutta ne ovat jääneet todella puheen asteelle. Tässä jälleen viittaan Ruotsin käyttämiin valtaviin keinoihin asiassa. He ovat panneet rahaa mukaan peliin, lisänneet bioenergian käyttöä. Esimerkiksi pelletin käyttö on 20—30-kertainen Suomen lukuihin verrattuna. Siinä olisi mallia itäisille maille.

Pahin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Onkin yleinen tahtotila, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä pienennettäisiin sellaisissa kohteissa, joissa se on järkevää ja mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa lämmön- ja sähköntuotantoa voimaloissa ja talojen lämmitystä yleensä. Fossiilisia polttoaineita voidaan järkevimmin korvata käyttämällä sekä turvetta että puupolttoainetta, kuten pilkettä, halkoja, pellettiä ja haketta. Näitä puupolttoaineita voidaan hyödyntää niin voimalaitoksissa kuin yksittäisten kiinteistöjen lämmityksessäkin. Puun polttaminen ei lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää pitkällä aikavälillä, koska polttamisesta syntyvän hiilidioksidin voidaan katsoa sitoutuvan uudelleen jälleen kasvaviin puihin. Puun käytön edistäminen onkin järkevää ilmastopolitiikkaa, ja lisäksi voi mainita myös sen, että joka vuosi Suomen metsiin jää yli 10 miljoonaa kuutiometriä käyttämätöntä puuta, hakkuusäästöä, joka jää sinne mätänemään. Tämän lisäkasvun käyttö olisi erittäin järkevää, ja sitä paitsi se lisäisi uudelleen lisää kasvua, koska metsänhoidollinen tila paranisi ja jäljelle jäävän metsän kasvukunto paranisi ikään kuin siinä sivussa.

Puun käyttöön liittyy myös muitakin erittäin myönteisiä puolia. Puu on kotimainen polttoaine. Mikäli fossiilisia polttoaineita korvataan puulla, saadaan energiantuotannon rahavirrasta pidätettyä Suomeen huomattavan iso määrä sen sijaan, että rahaa virtaa ulkomaille. Tämä raha hyödyttää kaikkia kotimaisia toimijoita, koska se jää kotimaiseen kulutukseen ja nimenomaan tukee paikallistaloutta. Kuten tiedämme, paikallistalouden kannalta Itä-Suomessa, Kainuussa, Lapissa, samoin myös Keski-Suomessa metsäisillä alueilla uusien työpaikkojen syntyminen on kiven alla. Tässä olisi oiva luontainen mahdollisuus uusien työpaikkojen luomiseen. Puuenergia voisi olla myös nykyistä paljon merkittävämpi työllistäjä. Neljä merkittävämpää työllistämisen alaa ovat puunkorjuu metsästä, kaukokuljetus, energiapuun jalostaminen esimerkiksi pelleteiksi, pilkkeiksi tai hakkeiksi, sekä itse energiantuotanto voimalaitoksissa. Tämän lisäksi tulee tietysti laitteita kehittävä ja valmistava teollisuus. Laitteita valmistava teollisuus Suomessa on kehittynyt erittäin pitkälle, ja olemme polttotekniikassa maailman johtavia maita. Miksi emme hyödynnä tätä mahdollisuutta, joka on suorastaan käden ulottuvilla tarjolla?

Maaseudulle energiapuun ja puuenergian tuotanto voisivat olla merkittävä tulonlähde. Maaseudulla usein on ongelmana liian yksipuolinen tuotantorakenne. Tämä tarkoittaa maataloustuotteiden ja metsäteollisuuden raaka-aineiden tuottamista, lähinnä pinotavaraa ja tukkipuuta elikkä sellutehtaiden raaka-ainetta ja sahojen raaka-ainetta. Puupolttoaineiden käyttöön ja tuotantoon kannustaminen edesauttaisi tiloja monipuolistamaan tuotantorakennettaan huomattavasti ja synnyttäisi uusia yrityksiä siinä sivussa. Polttoaineiden tuotanto ei ole uhka millekään nykyiselle tuotannolle, vaan se on omiaan tukemaan metsänhoitoa. Pieniläpimittainen ja laadultaan huono puutavara ja esimerkiksi teollisuuden käyttöön sopimattomat puulajit ovat käypää ainetta energiantuotantoon. Tätä kautta puun energiankäytön kannustaminen edesauttaa hyvää metsänhoitoa ja osaltaan turvaa metsäteollisuuden tulevaisuuden puuhuoltoa.

Tällä hetkellä päästökauppa ei hyödytä pieniä, puulla energiaa tuottavia laitoksia, koska päästökaupan piiriin kuuluvat vain lämpöteholtaan yli 20 megawattia sisältävät laitokset. Yleensähän tällainen pieni, esimerkiksi kylällä toimiva voimalaitos on teholtaan noin 1—2 megawattia ja näin ollen ei pääse tuon 20 megawatin piiriin koskaan. Niin ikään päästökauppa ei koske yksittäisiä kiinteistönsä lämmittäjiä. Kuitenkin valtaosa puulla energiaa tuottavista laitoksista, kuten esimerkiksi lämpöosuuskunnat, eivät voi yltää päästökaupan piiriin oikeuttavalle tehotasolle. Siksi tarvitaan päästökaupan täydentävä elementti, joka kannustaa puuenergiatuotantoon ja -käyttöön myös pienemmässä mittakaavassa.

Jotta verotus olisi energiapuun korjuuseen ja puuenergian käyttöön sekä työllistämiseen mahdollisimman kannustava, pitää verotuksen olla kannustava erityisesti ketjun alkupäässä. Tämä koskee varsinkin halkojen ja pilkkeen kauppaa, jota käyvät useimmiten maatalouden sivuelinkeinona pilkettä ja halkoa tuottavat yrittäjät, mökkeilijät ja puulämmittäjät. Paras keino tähän on puun energiankäyttöön tarkoitetun arvonlisäveron alentaminen nykyisestä 22 prosentista 8 prosenttiin. Tällöin edellä mainitut pienkäyttäjät saisivat lämmityspuunsa yksinkertaisesti halvemmalla. Haketta ja pellettiä valmistavat saisivat raaka-aineensa edullisemmin, mikä puolestaan alentaisi näiden tuotteiden hintaa ja tätä kautta myös bioenergian hintaa. Energiakäyttöön tarkoitetun puun hinnan alentaminen arvonlisäveroa laskemalla koskee kaikkia puuta energiana hyödyntäviä tasapuolisesti energiantuotannon määriin katsomatta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi, tekemälläni lakialoitteella on myös se hyvä puoli, että tämä suosii yhtä lailla kaikkia suomalaisia, aivan yhtä hyvin Helsingissä saunaansa lämmittävää omakotitaloasukasta kuin Utsjoella jatkuvasti puulla taloaan lämmittävää ihmistä, elikkä tässä on myös tämä alueellinen tasa-arvoisuus otettu täydellisesti huomioon. Olisin toivonut, että lakialoitteen käsittelyssä salissa olisi ollut enemmän edustajia paikalla, mutta varsinainen työhän tapahtuu valiokunnassa, missä uskon, että asialle ainakin ymmärrystä saadaan, ja jos ei hyväksyntää, niin kuitenkin merkittävä keskustelun avaus tulee tehdä. Olkoon se vaikka tässä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseksi maa- ja metsätalouden rinnalle tarvitaan muita, korostan, yrittäjyyden muotoja, jotka perustuvat maaseudun luontaisiin edellytyksiin. Tällaisia ovat muun muassa maaseutumatkailu, erä-, kalastus- ja luontomatkailu, luonnontuoteala sekä uusiutuvan energian tuotanto. Erityisesti uusiutuvan energian tuottaminen tarjoaa maaseudulle uuden tulemisen. Viljan, energiakasvien, puun ja turpeen hyödyntäminen bioenergian ja biopolttoaineen lähteenä sekä energian ja lämmön pienimuotoinen tuotanto tuovat maaseudulle uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja taloudelliseen menestykseen.

Valtiolta ja kunnilta vaaditaan nyt panostusta bioenergian ja biopolttoaineiden tuotannon käynnistämiseen niin, että maa- ja metsätilat voivat ryhtyä bioenergian raaka-aineen tuottamiseen. Puu on uusiutuva, luontainen energiamuoto, jonka hyödyntämiseen erilaisissa muodoissa pitäisi panostaa.

Arvoisa herra puhemies! Lisäksi tarvitaan lainsäädäntöä, joka tekee mahdolliseksi pienimuotoisen puuenergian, biopolttoaineiden ja lämmön tuotannon laajamittaisen käynnistämisen maatiloilla. Ed. Hoskosen aloite tähtää juuri tähän. Aloitteella edistetään puun energiakäyttöä sen eri muodoissa.

Matti  Kauppila  /vas:

Arvoisa puhemies! Maatalouspoliittisen selonteon yksi tärkein osa tulee olemaan biopolttoaineiden ja puupolttoaineiden käytön lisääminen. Siinä mielessä tämä on, niin kuin ed. Hoskonen sanoi, hyvä avaus. Millä tavalla sitten tässä asiassa päästään eteenpäin? Tietysti realistina täytyy sanoa, että eihän Suomen energiahuoltoa millään puulla taikka muilla biopolttoainejutuilla hoideta, mutta se on yksi tärkeä osa. Meillähän on tavoitteena joku 10 prosentin osuus kokonaiskulutuksesta.

Merkittävää tässä on tämä maaseudun elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden kehittäminen ja lisääminen. Työllisyyskysymykset ovat erittäin tärkeitä koko ketjulle, elikkä se teettää ehkä töitä jopa metsureille joissakin tapauksissa. Tällä sektorillahan on aika valtava konekannan kehittely menossa, mikäli oikein olen ymmärtänyt asiantuntijoita. Tuotteita alkaa olla jo riittävästi, siinä mielessä se on hyvä. Energiatuotannossa tilakohtaisesti tai talokohtaisesti, mutta tuskin mihinkään laajempaan, tällä on merkitystä, ja se on merkittävää, että tässä raha jää kotimaahan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskonen on tehnyt erinomaisen hyvän ja kannatettavan lakialoitteen puuperäisen polttoaineen arvonlisäveron alentamisesta 8 prosenttiin. Toivon, että tämä aloite paitsi, että on synnyttänyt täällä vilkkaan lähetekeskustelun, joka jatkuu, saa myös valiokunnassa ansaitsemansa huomion osakseen. Olen itsekin aiemmin tehnyt vastaavan suuntaisia lakialoitteita, jopa niin radikaalin, että oli kyse arvonlisäveron poistamisesta tykkänään kyseisiltä energialähteiltä, joita tämäkin aloite käsittelee.

Näillä on energiataloudellista merkitystä myös yhä enemmän. Enemmän käytetään puuperäisiä polttoaineita lämmitykseen, aivan kuten ed. Hoskonen viittasi. Läntinen naapurimme Ruotsi on hyvä esimerkki siitä, kuinka käytetään muun muassa pellettiä. Suomessa osataan pelletin tekeminen, Suomessa osataan tehdä pelletin polttolaitteita, ja Suomessa on myös pelletin kuljetukseen olemassa järjestelmät. En voi olla tässäkään yhteydessä mainostamatta kotipaikkaani Keuruun Haapamäkeä, jossa on tämä ketju olemassa. Siellä valmistetaan pellettiä, on kuljetusyrittäjä ja on tehdas, joka valmistaa pelletin polttolaitteita omakotitaloihin ja suurempiinkin kiinteistöihin. (Ed. S. Lahtela: Missä on yläraja?) — Yläraja ei vielä ole tullut vastaan.

Raaka-aine pellettiin tulee höyläämöiltä. Pelletin raaka-aine saattaa tietysti jatkossa muodostua ongelmaksi, koska höyläämöiltä tätä sopivaa raaka-ainetta ei välttämättä määräänsä enempää tule, mutta silloin keksitään muut keinot tuottaa vastaavaa raaka-ainetta.

Pelletti on vain yksi mutta erittäin käyttökelpoinen biopolttoaineen muoto. Ihan yksinkertaisesti kiinteä puuhalko on erinomainen, ja ihan halon käyttöä sellaisenaan myös tulee edistää. Todellakin ongelma on se, että kun halon polttaja on loppukäyttäjä, hän ei voi mistään omakotitalokiinteistössään poltetusta halosta vähentää maksamaansa arvonlisäveroa. Näin ollen halon käyttö omakotitalojen lämmityksessä on liian vähäistä. Arvonlisäveron poistaminen yksinkertaisesti auttaisi puun käyttöä. Se olisi kotimaisuutta, työllisyyttä, hyvää metsien hoitoa, maisemien siistimistä. Kaikki myönteiset asiat liittyvät tähän.

Ei pidä myöskään unohtaa, että tämä olisi myös kauppataseen kannalta hyvin myönteinen asia. Kun puuta poltettaisiin yhä enemmän, se myös auttaisi kehittämään parempia polttojärjestelmiä ja mielenkiinto puun polttoon lisääntyisi. Toki on muitakin puun käytön muotoja kuin tässä suoranainen kiinteä puu, pilke, halot. On olemassa myös briketit, ja monia muitakin muotoja voidaan edelleen kehittää. Toivoisin, että keksinnöille, mielikuvitukselle, innovatiivisuudelle, löytyisi sijaa.

Kokonaisuudessaan on kyse hyvin merkittävästä asiasta, joten toivon, arvoisa puhemies, että tämä ed. Hoskosen lakialoite voisi tulla mahdollisimman pian lainsäädäntöön ainakin esiasteena siihen mennessä, kunnes arvonlisävero poistettaisiin kyseisiltä energiamuodoilta kokonaan.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskonen on tehnyt lakialoitteen, jolla energiakäyttöön tarkoitetulta puulta tai puuainekselta alennettaisiin arvonlisäveroprosentti 22:sta 8 prosenttiin. On totta, että kaikin tavoin on pyrittävä edistämään kotimaisten biopolttoaineiden käyttöä. Täällä on keskustelussa käytetty esimerkkinä Ruotsin edistyksellisyyttä. Itselleni oli kuitenkin aika yllätys, kun on mielikuva Ruotsin erityisen ekologisesta energiantuotannosta, että Ruotsissa ydinvoimalla tuotetaan energiasta yli 40 prosenttia ja siellä on paljon vesivoimaa. Ilmeisesti siellä on sitten varaa näistä syistä panostaa myös maalämpöön ja biopolttoaineisiin.

Tämä ed. Hoskosen aloite on siinä tapauksessa ihan hyvä ja kannatettava, että tämä arvonlisäveron alentaminen menisi myös loppukäyttäjän, pienkäyttäjien, lämmityspuun hintaan. Alentunut hinta voisi vaikuttaa käytön määrään ja kannattavuuteen, niin että siinä mielessä tämä on aivan hyvä aloite.

Seppo Lahtela /kesk:

Herra puhemies! Tämä olisi ehkä pidemmänkin puheen paikka, mutta ehkä tässä nyt lyhyesti keskityn kolmeen oleelliseen osaan.

Ed. Oinonen kiinnitti puheenvuorossaan huomiota siihen, että mökkiläinen, omakotitalolämmittäjä, ei saa arvonlisäveroa vähennettyä mistään. Tämä ed. Hoskosen aloite on erinomainen sellaisenaan, että arvonlisäveromäärää laskettaisiin 8 prosenttiin, jolloin se tarkoittaisi sitä, että tämä vero tulisi kannettua, hoidettua ja perittyä. Jos ajattelen sitä takametsien metsätalouden harjoittajaa, jos vaikka kuvittelisin itseni siihen paikkaan, niin nykymuodossaan kun vero on 22 prosenttia, tuskin sitä kukaan tilittää, maksaa, perii, jolloin yhteiskunta jää täysin osattomaksi. Minulla ei ole tästä kokemusta, mutta tämmöistä epäilen kuitenkin. Siinä mielessä tämmöinen veronalennus toisi hyvän ja tervehdyttävän vaikutuksen tähän asiaan.

Sitten toinen asia, mikä on tähän aiheeseen olemassa: Ed. Kauppila viittasi siihen, että sillä olisi työllisyyttä edistävä merkitys. Kyllä tämä energiapuun keruu, korjuu ja hoito antaisi tänäkin päivänä niin paljon töitä, että jos kaikki Suomessa työtä vailla olevat komennettaisiin sinne, niin niin vähän näitä lähtijöitä olisi, että voitaisiin todeta, että yhdessä viikossa putsautuisi koko työttömien määrä tästä yhteiskunnasta. Kertaheitolla tulisi kansa sellaiseksi, että kukaan ei ole työtä vailla, kun tarjottu työ ei kelpaa. Tämä olisi juuri semmoista työtä, ja sitä osaa jokikinen tehdä, ja se lähes kaikille soveltuu. Tunnen muutamia liikuntavammaisia tai liikuntarajoitteisia, jos näin voisi sanoa, heille ei ehkä, mutta kaikille muille kyllä.

Herra puhemies! Vielä se kolmas asia sellaisenaan: tässä energiapuun poltossa, käytössä tulee olemaan ongelma, kun tältä Euroopan unionilta, mikä kaiken säätelee, on tulossa semmoinen pienhiukkasdirektiivi, missä tulee kysymys siitä, osaako normaali mökkiläinen, saunanlämmittäjä, sytyttää oikein sen kasan päältäpäin, ettei tule tätä direktiiviä rikottua, mutta on sitten suurempien, laajempien puheitten aika, kun se asia tulee joskus täällä eduskunnassa esille.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuon ed. Seppo Lahtelan esille nostaman pienhiukkasdirektiivin tarkastajasta voin luvata, että jos EU:sta tulee kesämökilleni EU-tarkastaja häiritsemään saunanlämmitystä, niin esitän kyllä välittömästi eriävän mielipiteeni. Tavan keksin ehkä silloin paikan päällä.

Joka tapauksessa, arvoisa puhemies, silloin kun raaka-aine eli öljybarreli eli -tynnyri maksaa maailmanmarkkinoilla 150 dollaria — nyt lienemme tasolla 70, jos joku olisi sanonut viisi vuotta sitten, että se maksaa 70 dollaria, niin olisi hurjana pidetty — mutta joka tapauksessa, arvoisa puhemies, on aivan varma, että yli 100 dollarin menevillä hintalukemilla suomalaisen, kotimaisen puun ja muun bioenergian houkuttelevuus lisääntyy tuplasti nykyiseen verrattuna. Ja veikkaan, että sillä hetkellä tässä salissa on asiaan paljon enemmän mielenkiintoa kuin juuri tällä hetkellä.

Mutta pitää muistaa, että bioenergiapuoleen kuuluvat myös turve ja ruokohelpi. On aivan käsittämätöntä, että eduskunta on ottanut valiokunnan kannanotossaan, tosin arvanvedolla, sellaisen kannan, että turve ei ole uusiutuva luonnonvara. On aivan käsittämätöntä, että biologien esittämän vastaisesti eduskunta väittää jotain sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. Tässä varmaan kohta tehdään direktiivi, että lehmät lentävät, vaikka ne eivät todennäköisesti tee sitä kuin saduissa.

Joka tapauksessa arvonlisäveron alennus bioenergialle olisi erittäin tärkeä, koska nämä toimittajat yleensä ovat pientoimittajia, tyypillisesti maaseutuyrittäjiä, jotka laskussaan esittävät vain raaka-aineen hinnan plus arvonlisäveron. Laskussa näkee aina suoraan arvonlisäveron, siellä ei ole näitä yleishallintokuluja, joita esimerkiksi suurilla keskusliikkeillä on. Tämän takia arvonlisäveroale koituu välittömästi kuluttajan hyödyksi.

Mitä tulee sitten hinta-aleen vielä, niin kun kuluttaja ottaa itse raaka-aineen toimittajalta, se on todella paikallista kauppaa. Ja suuressa Suomessa, yli tuhat kilometriä pitkässä maassa eri ilmastovyöhykkeillä, hyöty jää paikallisesti ihmisten käytettäväksi ja tukee paikallistaloutta. Toivoisin, että siitä puhuttaisiin tulevaisuudessakin enemmän ja lakialoitteet päätyisivät onnelliseen ratkaisuun eli tulisivat käytäntöön, voimassa olevaksi lainsäädännöksi.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemmin jo totesin, korostan vielä, että pienimuotoista ja vähän suurempaakin uutta tuotantoa ja tuotekehitystä uudet energiat varmaan vielä luovat ja kehityttävät meillä. Mahdollisuuksia meillä kekseliäillä suomalaisilla on.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Tätä osa-aikatyötähän ja pätkätöitä on kovasti valitettu täällä eduskunnassa, mutta itse asiassa Suomen historiahan on täynnä pätkätöitä. Minunkin kotikylälläni aikoinaan miehet olivat pelloilla kesät ja metsissä savotoissa talvet. Tässä ed. Hoskosen aloitteessahan on kysymys juuri siitä, että saataisiin sivuelinkeinoa maatalouden ihmisille ja maaseudun ihmisille. Se täytyy sanoa, ed. Hoskonen, että kyllä siinä teidän rajanne takana yksi maa hyötyy aika paljon näistä kalliista öljytynnyreistä. Kyllä siellä Ilomantsinkin tantereella on taisteltu ja hopealle jäätiin. Nyt menee kultaa sinne toiselle puolelle rajaa. (Ed. S. Lahtela: Ilomantsissa oli motti!) — Niin, motitettiin. — Mutta joka tapauksessa täytyy sanoa, että maaseudulle tämä energiapuun ja puuenergian tuotanto on merkittävä tulolähde tulevaisuudessa, ja on erittäin kannatettava tämä arvonlisäveron muuttaminen tältä osin, että se kohdistuu sinne tuotannon alkupäähän nimenomaan. Puu on kotimainen polttoaine, ja tätä ehdotusta on minun mielestäni meidän laajemminkin kannatettava. Olen itsekin tänne nimeni kirjoittanut kannattajaksi tälle ehdotukselle.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskosen hyvä aloite on synnyttänyt hyvän keskustelun, jossa on näköaloja vielä laajennettava tästäkin, mihinkä tämä keskustelu on tässä vaiheessa yltänyt.

Todellakin kotimainen puu on tärkeä asia energianlähteenä. Menneitten vuosikymmenten aikana puulla lämmitettiin talot, puulla kulkivat myös höyryveturit, puu oli energian tärkein lähde, jos mennään aikoihin vaikkapa maailmansotien välillä. Tänä aikana puu on myös merkittävä mahdollisuus energiapolitiikassa. Näen hyvin tärkeäksi myös huoltovarmuuden.

Tänä iltana eduskunnassa käsittelin huoltovarmuutta erään toisen asian yhteydessä, mutta näen hyvin tärkeäksi sen, että kansalaisia innostetaan siihen, että kiinteistöihin rakennetaan tulisijat. Se on huoltovarmuuden kannalta perusasia. Jos maassa tulee sähkökatkos, joka voi tulla mistä tahansa syystä, emme ole sähkössä omavaraisia, jos on oikein pakkasaika ja kulutukset huipussaan. Tuon sähkökatkoksen aikana on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on tulisijoja, joilla voidaan lämmittää asuntoja, valmistaa ruokaa. Nämä kaikki ovat sellaisia huoltovarmuuden perusasioita, joita tarvitaan.

Muutama vuosi sitten, kun oli marraskuussa lumimyrskyt, tykkylumet, ja nämä katkaisivat sähkölinjoja, niin kyllä silloin niissä asunnoissa, joissa ei ollut käytettävissä muuta kuin pelkkä sähkölämmitys, sähköllä tehtävä ruuan valmistus, koettiin todella ahdinkoa. Sen vuoksi olisi hyvin tärkeää edesauttaa sitä, että meillä on tulisijoja lämmitykseen ja ruuan valmistukseen mahdollisimman paljon, ja silloin, jos on saatavissa edullista puuenergiaa, niin tämä on kannustamassa siihen. Pidän tätä siinä suhteessa erittäin varteenotettavana ja hyvänä näkökohtana.

Sitten näkisin, että puun myyjinä loppukäyttäjälle on hyvin erilaisessa elämäntilanteessa olevia myyjiä. Joillekin ovat turhaa byrokratiaa kaikki tämän arvonlisäveron perimiset ja tilittämiset. Jos ajatellaan iäkkäämpää eläkeläistä, joka ei ole tämmöisiin byrokratioihin tottunut mutta joka kuitenkin on jaksanut siinä halkoja hakata, niin kyllä on melkoista byrokratiaa sitten etsiä ne keinot, millä arvonlisäveroa pidätetään ja maksetaan ja tilitetään. Kaikkein paras tilanne olisi se, että voitaisiin tämän kaltaisesta puuenergiasta arvonlisäveron osalta päästä arvonlisäverovapauteen. Täytyy muistaa, että se puu, jota tässä myydään, on ollut jo verotettua metsän pinta-alaverojärjestelmän aikana elikkä tästä puusta on maksettu jo kertaalleen vero. Arvonlisäverohan tässä liittyy siihen, että se puu tulee jalostetuksi, jos on polttorangasta kyse, katkotuksi ja karsituksi, jos on halosta kyse, niin sitten vielä on kyse lisäkatkonnasta ja -halkaisemisista jne.

Mutta näkisin, että tämän kaltaista tervettä pientä yrittämistä tulisi voida edistää ja tätä kautta päästä täyteen arvonlisäverovapauteen. Tämä kysymys on todella tärkeä, ja ihan ollaan perusasioitten äärellä. Se nähdään silloin, jos on pakkaset ja sähköt eivät toimi.