Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnalla on käsiteltävänään hallituksen esitys laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain sekä sosiaalihuoltolain tiettyjen pykälien muuttamisesta. Kyse on kansankielellä terveydenhuollon asiakasmaksuista ja päivähoitomaksuista sekä eräiden rakenteellisten muutosten tekemisestä, ja olemme tilanteessa, missä valiokunta on mietintönsä aikaansaanut.

Meillä on mietintö, jossa on hyvin avoimesti niin kerrottu tämän hallituksen esityksen myönteisiä puolia kuin sitten kriittisesti arvioitu niitä ongelmakohtia, joita eittämättä tähän asiaan sisältyy.

Ensinnäkin perustelut maksujen muutoksille. Valiokunta lähtee siitä, että hallituksen esitys on siinä mielessä oikean suuntainen, että tämän kaltainen asiakasmaksujen muutosesitys on pitänyt eduskuntaan tuoda, ja yhtä, tosin merkittävää muutosta lukuun ottamatta valiokunta hyväksyy hallituksen esityksen. Esityshän tukeutuu hallitusohjelmaan, ohjelmaan, jossa on todettu, että asiakasmaksujen tarkistamiset tulee tällä vaalikaudella tehdä.

Asiakasmaksuilla tullaan keräämään jatkossa 65 miljoonaa euroa lisää rahaa kunnille ja valtiolle, ja tämä tapahtuu niin, että terveydenhuollon osalta tuo summa on 61 miljoonaa euroa ja päivähoidon osalta, kun päivähoitoon on tehty yksi oleellinen rakenteellinen muutos, toisaalla päivähoitomaksut alenevat 7,4 miljoonan euron edestä, mikä tulee siitä, että päivähoitomaksuja jatkossa tullaan maksamaan todellisen lapsiluvun mukaan. Toisaalta ne muutokset, joita tehdään niin asiakasmaksujen kuin sitten ylimpien päivähoitomaksujen korotuksiin, merkitsevät, että kerätään 11,2 miljoonaa nykyistä enemmän.

Jatkossa olemme tilanteessa, missä tämän esityksen pohjalta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoista katetaan 7,8 prosenttia, siis asiakasmaksujen kautta tullaan kattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon menoista 7,8 prosenttia. Tämä ei ole iso summa. Toisaalta tämä on kuntien kannalta merkittävä summa, ja kolmanneksi kyse on merkittävästä periaatteellisesta asiasta, ja tässä vaiheessa voi jo ennakoida, että tämän asian käsittelyn yhteydessä tullaan käymään periaatekeskustelua siitä, mikä näitten maksujen merkitys ylipäätänsä on. Neljänneksi voi todeta, että maksuilla ja tässäkin hallituksen esityksessä erityisesti hammashuollon maksuilla voidaan ohjata palvelujen käyttöä.

Mietinnössään sen ohella, että näihin maksuihin ja maksukorotuksiin liittyviä ongelmakohtia on purettu, valiokunta toteaa myös sen, että meillä on väestöryhmiä, joitten terveydenhuollosta ei peritä maksuja, esimerkiksi alle 18-vuotiaat, tai tilanteessa, missä on maksanut terveyskeskusmaksun kolme kertaa, ei maksua enää mene, tai jos on maksanut perusterveydenhuollosta, terveyskeskusmaksusta, niin sanotun vuosimaksun, sen jälkeen ei muuta maksua mene. (Ed. Tiusanen: Entäs poliklinikkamaksut ja vuodepaikkamaksut?)

Samoin valiokunta on purkanut auki sen, että meillä on toimeentulotukilaki, joka, myönnettäköön, ei näiltä osin ole täysin ongelmaton, ja siinä harkinnassa, jota tähän asiaan liittyy, varmasti tarkistamisen varaa on, mutta meillä on toimeentulotukilainsäädäntö, niin että niiden kaikkein vähävaraisimpien, joitten toimeentulo ei nykytasoisiin eikä tulevankaan tasoisiin terveydenhuollon maksuihin riitä, maksut voidaan toimeentulotuen kautta maksaa. Samoin olemme todenneet mietinnössämme, että maksuja määrätessään kunnilla on harkintavalta jo lähtökohtaisesti siinä, miten maksuja peritään.

Jatkossa yksi iso muutos nykyiseen tilanteeseen on se, että maksut sidotaan indekseihin. Hallituksen esityshän lähti siitä, että terveydenhuollon maksut sidotaan sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksiin. Tässä kohtaa on se valiokunnan tekemä merkittävä muutos. Valiokunta esittää yhden pykälämuutoksen kautta sitä, että jatkossa nuo terveydenhuollon maksut, kun ne sidotaan indeksiin, sidotaan sosiaali- ja terveystoimen indeksin sijaan kansaneläkeindeksiin.

Yksi tämän tilanteen ongelmallisuus tulee siitä, että mehän säädämme vain osan ja tässä tapauksessa vain omaishoidon tukeen liittyvän osan lainsäädäntötasolla. Valiokunta on tehnyt neljä pontta, neljä lausumaehdotusta, joista yksi lausumaehdotus on se, että muutettaessa näitä asiakasmaksuihin liittyviä asetuksia tulee käyttää indeksitarkistuksen indeksinä kansaneläkeindeksiä.

Tämän hallituksen esityksen voi jakaa kahtia, ja käyty keskustelukin on ollut kahteen aihepiiriin, asiaryhmään, liittyvää. On terveydenhuollon maksut, ja toinen oleellinen kokonaisuus — ja valiokunnan mietintökin on jaettu näin — ovat päivähoitomaksut ja päivähoitoon liittyvät rakenteelliset muutokset. Oleellinen muutos nykytilaan, jolla on laajasti asiaa tarkastellen, kaikkia päivähoitomaksuja tarkastellen, 7,4 miljoonan euron arvo, on se, että jatkossa päivähoitomaksut määräytyvät todellisen perhekoon, perheen todellisen maksukyvyn mukaan. Tämä on muutos ja uudistus, jota on pitkään odotettu, ja nyt se sitten tämän asian yhteydessä toteutetaan.

Toinen asia, kun päivähoitomaksu- ja asiakasmaksukeskustelu ylipäätänsä liikkeelle lähti, oli se, että voimakkaasti julkisuudessakin käytiin keskustelua päivähoidon maksuttomuudesta ja sen tulevaisuudesta. Hallituksen esitys piti sisällään tämän kansan kielellä nollamaksuluokaksi ristityn maksuttomuuden. Se on hyvä asia, ja sen säilyminen on siis tämän hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnönkin sisällön yksi oleellinen osa.

Miten sitten jatkossa nyt tehtävien muutosten jälkeen päivähoitomaksut kohtaantuvat? 48 prosentilla lapsista päivähoitomaksu laskee nykyisestä tilanteesta, 12 prosentilla lapsista se pysyy ennallaan ja 40 prosentilla lapsista päivähoitomaksu nousee. Perheiden osalta 53 prosentilla perheistä päivähoitomaksut laskevat, pysyvät ennallaan 12 prosentilla ja nousevat 35 prosentilla.

Nämäkin maksut sidotaan jatkossa indeksiin, ja muutos nykytilanteeseen on se, että meillähän on historia, jossa useamman vuoden kuluessa käytännössä päivähoidon maksut ovat kiristyneet. Ei ole muutettu maksuja. Asetukselle ja lainsäädännölle ei ole tehty mitään, mutta kun tulorajatkin ovat pysyneet ennallaan, tulojen noustessa päivähoitomaksut ovat nousseet. Jatkossa päivähoitomaksut sidotaan sosiaali- ja terveystoimen indeksiin ja nuo tulorajat, joitten perusteella päivähoitomaksu määräytyy, sidotaan ansioindeksiin.

Yksi muutos, joka ei ole lain tasolla mutta liittyy asetukseen, on se, että tulee velvoite antaa mahdollisuus perheelle, jolla työllistymiseen, opintoihin tai koulutukseen liittyen syntyy tarve kokopäiväiseen hoitoon, jatkossa siirtyä osapäivähoidosta kokopäivähoitoon välittömästi. Se ei tule olemaan täysin ongelmaton asia päivähoidon arjen pyörittämisessä tilanteessa, missä lapsien määrä saattaa merkittävästikin vaihdella, mutta toisaalta on kyse asiasta, joka perheitten näkökulmasta on myönteinen, ja kun olemme tilanteessa, missä kuitenkin pääosa kunnista on tähänkin asti pystynyt ryhmäkoot kohtuullisina pitämään, niin tämä asia tulee hoitumaan. Tätä asiaa on kuitenkin seurattava, että näin myös tapahtuu.

Valiokunnan mietintöön liittyy neljä lausumaehdotusta, joista ensimmäisenä — vaikka nämä lähtökohtaisesti ovat samanarvoisia, mutta ensimmäisenä, ja kuitenkin totean, että kaikkein tärkeimpänä — on se, että kun terveydenhuollon maksujen osalta pääosa muutoksista tehdään asetusten kautta, niin valiokunta ehdottaa lausumaehdotuksena, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvoston muuttaessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetusta terveydenhuollon tasamaksut sidotaan hallituksen esityksen perusteluissa mainitun sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksin sijasta kansaneläkeindeksiin.

Toisekseen valiokunnan mietinnössäkin on moniulotteisesti käsitelty paljon sairastavien tilannetta. Valiokunta näiltä osin toistaa aiemmin mainitsemansa ja toisekseen hallitusohjelmassakin mainitun asian siitä, että terveydenhuollon maksukattouudistus tulee valmistella pikaisesti. Tällä on oleellinen vaikutus paljon sairastavien tilanteeseen.

Kolmanneksi nyt tehtävien muutosten jälkeenkin meidän päivähoidostamme ja päivähoitomaksuista ja niiden porrastuksista on löydettävissä rakenteellisiakin ongelmia. Valiokunta lausuman kautta viestittää valmisteluun, että ensinnäkin päivähoitolain kokonaisuudistus tulee saada eduskuntaan. Se on luvattu, se ei ole ensimmäinen kerta, kun se on tällä vaalikaudella luvattu, se on luvattu joskus aikaisemminkin, mutta me kiirehdimme sitä, että se tänne tulisi. Tässä yhteydessä arvioidaan niin ryhmäkokoon liittyvät kysymykset kuin sitten maksuihin liittyvät mahdolliset rakenteelliset ongelmat.

Ja neljäntenä lausumana, voisi sanoa 4 a ja 4 b, on tähän lainsäädännön muutokseen liittyvä seuranta, eli päivähoitoon ja erityisesti päivähoitohenkilöstön mitoitukseen liittyen valiokunta lausuman osalta esille nostaa, että tätä asiaa pitää seurata. Toisekseen päivähoitomaksujen muutoksilla saattaa olla vaikutusta naisten ja vanhempien, erityisesti naisten, mutta vanhempienkin, työssäkäyntiin. Tämä asia on otettava suurennuslasin alle, ettei ainakaan tapahdu tahattomasti asioita, joita ei haluta. Tämä asia pitää arvioida ja sen jälkeen, kun arviointi on tehty, ryhtyä myös toimenpiteisiin. Ja lausumana 4 b, voisi näin sanoa, on se, että terveydenhuollon maksuja nostettaessa niitten vaikutuksen esimerkiksi palvelujen kysyntään ja ylipäätänsä palvelujen käyttöön pitää olla seurannan alla.

Valiokunnan mietintöön on liitetty kaksi vastalausetta, jotka, oletan, vastalauseitten jättäjät tulevat esittelemään täysistunnolle.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kun on keskusteltu vaalirahoituksesta ja nyt puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, niin ei voi välttyä ajatukselta, että hallituksen rikkaat kummisedät eivät ole köyhiä eivätkä sairaita, kun on lukenut tämän esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Eli opposition taholta sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat tehneet vastalauseen 1, ja toivon, että kaikki katsovat sitä korjattua versiota, koska pöydällä on kaksi versiota olemassa.

Ihan tähän alkuun ehdotan, että vastalauseessa 1 olevat lakiehdotukset otetaan käsittelyn pohjaksi, ja kerron, miksi.

Ensinnäkin suurin maksurasitus ja korotus tulee terveydenhuollon maksuihin, noin 61 miljoonaa euroa, tämän esityksen kautta. Siinä sitä takautuvaa indeksitarkistusta, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon hintaindeksiin sidottu, on olemassa terveydenhuollon maksuihin 61 miljoonaa euroa, ja tämä on hyvin hämmästyttävää. Ymmärrän hyvin, että hallituspuolueiden edustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa halusivat sen tulevan indeksin sitoa kansaneläkeindeksiin vuodesta 2010 lähtien, mutta eivät pystyneet muuttamaan tätä sosiaali- ja terveydenhuollon kallista indeksiä tähän maksukorotuksen yhteyteen. Eli silloin olisi puhuttu aivan eri summista, korotus olisi ollut noin 20 miljoonaa euroa.

Toinen asia: hammashuollon maksua korotetaan 19,7 prosenttia ja se sidotaan ansiotasoindeksiin, ja hammashoidon puolelle tulee todella korkea korotus. Me olemme oppositiossa lähteneet liikkeelle siitä, että me emme hyväksy näitä maksukorotuksia, koska Suomessa on tällä hetkellä jo Euroopan kolmanneksi korkeimmat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Tällä hetkellä kuntien taloudesta 7,2 prosenttia tulee asiakasmaksujen kautta ja tämän lain jälkeen 7,8 prosenttia. Monta kertaa se menee niin, että ne ihmiset, jotka ovat sairaita ja köyhiä, nimenomaan ovat ne, joille tämä rasitus on kaikkein suurin. Tästä on olemassa ihan tilastotietoja.

Aika outoa on myös se, että lain perusteluissa sanotaan niin, että näitä maksukorotuksia voidaan hakea toimeentulotuesta. Ei kai semmoinen sosiaalipolitiikka ole kauhean perusteltua, että lisätään toimeentulotukiasiakkuutta, varsinkin kun tiedetään, että kunnat antavat toimeentulotukea hyvin eri tavalla eri puolilla Suomea. Joissakin kohtaa nämä maksut ovat perusosaan sidottuja ja välttämättä ei anneta erillään mitään maksuja enää toimeentulotuen kautta.

Emme myöskään hyväksy sitä, että maksut sidotaan indeksiin vuodesta 2010 lähtien, terveydenhuollon tai päivähoidon maksut. Se on hyvä muutos, minkä valiokunnassa hallituspuolueiden edustajat tekivät, että tulee tämä kansaneläkeindeksi terveydenhuollon maksuihin, mutta me emme lähde ollenkaan liikkeelle siihen, että tulisi minkäännäköistä indeksisidontaa. Eli meidän vastalauseemme pykälämuutokset lähtevät siitä, että ei sidota maksuja ollenkaan indeksiin. Ja tässä vielä yhtenä osana meidän vastalauseessamme, siinä korjatussa versiossa, on tämä palveluasuminen, jossa ei ole käyttövaraa ollenkaan. 7 d §:ää uutena pykälänä myös esitetään, ja käyn nämä pykälät vielä erillään läpi.

Kaiken kaikkiaan tämä lainsäädäntö on hyvin epäoikeudenmukainen köyhille ihmisille, pienituloisille ihmisille, jotka joutuvat maksumiehiksi. Ja toisaalta kunnat eivät saa tätä maksukorotusta kuntien budjettiin, vaan valtionosuuden kautta leikataan pois 60 miljoonaa euroa. Se on hyvin epäoikeudenmukaista kaiken kaikkiaan. Meillä on tutkimustuloksia siitä, että meidän terveyseromme ovat suuret, köyhimmän väestön kohdalla on aikamoisia eroja verrattuna varakkaisiin ihmisiin, eli se on yksi suuri ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa, ja entisestään tämä lainsäädäntö lisää näitä terveyseroja. Tämä lisää toimeentulotukiriippuvuutta, mikä ei varmasti myöskään ole semmoinen tavoite, mitä yhteiskunnassa kaiken kaikkiaan tavoitellaan.

Ja jos me ajattelemme, mitä muuta tässä matkan varrella on vielä tulossa kehysten kautta, niin meillä on tulossa myös lääkekorvausjärjestelmän uudistaminen, mitä hallitus on tuomassa, viitehintajärjestelmä. Se ottaa kansalaisilta ja lääkeyhtiöiltä 85 miljoonaa euroa rahaa, ja se tarkoittaa sitä, että ainoastaan tämän halvimman korvattavan lääkkeen kautta tulee sairausvakuutuskorvaus, ja lääkäri voi tietyissä tapauksissa päättää niin, että potilas saa sen lääkkeen, jota on aikaisemmin käyttänyt. Tämä on yksi semmoinen asia, mikä tulee tämän 60 miljoonan euron lisäksi, tulee 85 miljoonaa euroa.

Sitten täytyy sanoa se, että näissä politiikoissa on myös suuria eroja. Jos ajatellaan sosialidemokraatteja viime kaudella, niin ministeri Hyssälä oli tuomassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen 9,3 prosentin korotuksen tänne eduskuntaan päin, mutta sitä ei tullut, koska sosialidemokraatit eivät hyväksyneet tätä korotusta lainkaan. Toinen asia, mikä oli esillä, oli, että Sinikka Mönkäre ja Tuula Haatainen tekivät lääkekorvausuudistuksen, ja me lähdimme liikkeelle siitä, että lääkkeitten tukkuhintaa laskettiin 5 prosenttia ja sitä kautta lääkkeitten hintaa saatiin alennettua. Viime vuodet on oltu siinä tilanteessa, että lääkkeitten hinnankorotus on ollut hyvin maltillista Kelan puolella. Eli näin on tehty ja nyt selvästi tehdään eri tavalla eli tuloeroja kasvatetaan ja köyhien, pienituloisten ihmisten, sairaitten ihmisten tilannetta kaiken kaikkiaan heikennetään.

Käyn vielä läpi näitä pykälämuutoksia, jotka ovat tässä meidän vastalauseessamme, eli me esitämme 2 §:ää sellaiseksi, että poistetaan tämä indeksiin sitominen, 6 a ja 6 b § myös poistettavaksi ja lasten päivähoidon maksun kohdalla meillä on oma malli päivähoitomaksuasioihin. Sitten on tämä 7 d §, missä säädetään asumispalveluista perittävä maksu siten, että jää tämä käyttövara käyttöön, ja sitten voimaantulosäännöksessä on 3 ja 4 momentti, jotka esitetään poistettaviksi.

Eli kaiken kaikkiaan me näimme myös sen, että maksukattojen yhdistämisen olisi pitänyt tulla ensin pöydälle, kun tehdään tämän tyyppisiä muutoksia. Eli tällä hetkellä on niin, että 1 390 euroa on se omavastuu, joka on maksukatoissa, ja sitä vaativat myös lähestulkoon kaikki asiantuntijat, joita kuultiin, että maksukattojen yhdistäminen tuodaan, ennen kuin lähdetään asiakasmaksuja korottamaan. Eli se oli yhtenä ihan selkeänä lähtökohtana, mitä haluttiin.

Sitten tähän päivähoitoasiaan sanoisin sen, että kun tätä asetusta muutetaan niin, että jos on opiskelija tai saa työpaikan, tietyssä ajassa saadaan sitten osa-aikapaikalta siirryttyä kokopäiväpaikalle, niin tämä on ongelma nimenomaan sen suhteen, että nyt jo tällä hetkellä kunnissa päiväkodeissa ollaan ylipaikoilla. Tämä asetusmuutos mahdollistaa sen, että ylipaikoilla ollaan entistä enemmän, ja siihen ei ole tullut mitään tarkkaa aikamäärettä, miten kauan ylipaikoilla saa olla. Me lähdimme liikkeelle siitä, kun asetusta valmisteltiin ja lakia valmisteltiin, että se olisi korkeintaan se 2—3 päivää, mitä ollaan ylipaikoilla, eikä jotain Kuntaliiton esityksen mukaista kahta viikkoa, kolmea viikkoa, mikä helposti tulee sitten, kun siitä ei ole tarkemmin säädetty.

Mutta kaiken kaikkiaan olen hyvin hämmästynyt, että hallitus tuo tämmöisen esityksen, joka heikentää ihmisten taloudellista tilannetta eikä tuo kuntiin lisää työvoimaa, koska kunnilta leikataan se korotettu maksuosuus pois valtionosuuksien kautta. Eli en näe tässä lainsäädännössä mitään hyvää ja olen erittäin hämmästynyt, että tosiaan hallitus lähti tämän tyyppiselle linjalle.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolueet kaipaavat oppositiolta esityksiä, ja tästä voi antaa kiitoksen niiltä osin, että nyt on oppositiolta selkeät vastalauseet, joista on luettavissa opposition tahto. Sen sijaan ed. Marjaana Koskinen käytti mielenkiintoisen puheenvuoron taas kerran. Nyt ei riittänyt se, että arvioidaan tätä hallituksen esitystä ja tätä mietintöä, vaan tyylillenne uskollisena maalattiin uhkakuva siitä, että se muutos, jota ollaan tekemässä viitehintajärjestelmän kautta lääkemenoihin, onkin pois köyhiltä ja sairastavilta.

Näin me katsomme maailmaa eri tavalla, kun minä olen ollut siinä ymmärryksessä, että se, jolta se on mahdollisesti pois, jos nämä muutokset tehdään, on lääketeollisuus ja sairastavat ihmiset säästävät sen 85 miljoonaa euroa vuositasolla, kun mennään viitehintajärjestelmään. On täyttä harhakuvan luomista se, että malli, jossa geneerinen aine on sama ja lääkkeen hinta tullaan määräämään sen halvimman mukaan, tulisi kasvattamaan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) sairastavien menoja. Käsittämätöntä!

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rehulalle vaan sanoisin tästä viitehintajärjestelmästä. Siellä on olemassa aikaisempia selvityksiä siitä, miten paljon lääkärit ovat kieltäneet vaihtoa ja miten paljon ihmiset itse ovat kieltäneet vaihtoa. 0,1 prosenttia lääkäreistä on kieltänyt lääkkeen vaihdon ja 10 prosenttia potilaista. Nimenomaan 10 prosenttia potilaista joutuu nyt lääkevaihdon piiriin, ja se ei ole ollut se halvin lääke, joka näillä ihmisillä on ollut, vaan se on ollut se sopivin lääke. Nimenomaan tämän 85 miljoonan euron osalta osa on pois siitä, että analogiset patentit tulevat myös lääkevaihdon piiriin, mutta suurin osa on pois näiltä potilailta, ja edelleen omavastuut nousevat silloin, kun halutaan saada se sopivin lääke. Pyydän, että paremmin perehdytään tähän lainsäädäntöön, joka on tulossa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minusta on ihmeellistä ja kerrassaan tavatonta, että meidän järjestelmässämme ei ole sillä tavalla automaattia, että otetaan huomioon hintakehitys myös maksupolitiikassa. Vastalauseen esittäjä kertoi sen, minkä vuoksi tällä hetkellä tämä hyväksytty korotusesitys on niin suuri. Se johtuu siitä, että demarit eivät sitä aikanaan hyväksyneet. Sitten kuitenkin täällä eduskunnassa vaaditaan sitä, että lapsilisät pitää sitoa indeksiin, ja kokoomus on sen aikanaan luvannut, ja me selvitämme tätä koko ajan, sidotaanko ne indeksiin vai ei, ja varmasti ministeri aikanaan vastaa siihen, mitä tässä tapahtuu. Mutta emmehän me voi lähteä siitä, että valtio maksaa kaikki. Täytyyhän (Puhemies: Minuutti on kulunut!) kaikkien maksujenkin olla jossakin suhteessa hintoihin.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun se viitehintaesitys on tulossa tänne myöhemmin, niin ehkä silloin olisi parempi keskustella siitä. Minä en itse pidä välttämättä viitehintajärjestelmää ihan niin turmiollisena kuin ed. Marjaana Koskinen esitti.

Sen sijaan viime kaudella ongelma oli se, että säädettiin silloisten hallituspuolueitten toimesta lääkekorvauslaki, joka kohteli todella tylysti kaikkein pienituloisimpia ja kaikkein eniten sairastavia. Se oli ongelma, ja toinen oli tietenkin tämä analogiapatenttilääkkeiden poisto lääkevaihdosta. Jos se nyt korjautuu, niin siitä esitän etukäteen kiitokset hallitukselle.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Marjaana Koskinen toi puheenvuorossaan esiin sen perustellun huolen, joka valiokunnalla on suomalaisten suurista terveyseroista. Terveyserot ovat asia, johon hallitus ohjelmassaan on puuttunut, ja odotamme ministeri Risikolta tehokkaita toimenpiteitä perusterveydenhuollon laadun parantamiseksi ja terveyserojen vähentämiseksi.

Erikoista sen sijaan on, että ed. Koskinen otti esiin viime hallituksen teot lääkekorvausjärjestelmässä. Suomalaisten suuri maksuosuus terveydenhuoltomenoistahan suurimmalta osalta johtuu juuri lääkemenoista, joissa viime hallituksen aikana tehtiin kaksi päätöstä: lääkekorvausjärjestelmän uudistus, joka lisäsi kaikkein köyhimpien omavastuuosuutta lääkkeistä, ja toinen uudistus, jossa lääkkeiden käyttäjien rahoja siirrettiin suurten lääkeyhtiöiden taskuun. Onneksi nämä ovat asioita, joihin tämä hallitus aikoo nyt puuttua ja sitä kautta pystyy osaltaan vähentämään näitä kustannuksia paljon sairastavilta ja lääkkeitä käyttäviltä.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näiden asiakasmaksujen vaikutus julkiseen talouteen ei ole aivan vähäinen. Vastaavalla summalla työllistetään noin 30 000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Myöskin näillä asiakasmaksuilla on palvelujen käyttöä ohjaava vaikutus esimerkiksi ennalta ehkäisevään suuntaan. Myöskin näitä palveluja arvostetaan enemmän, kun niistä peritään, vaikkakin pieni, nimellinen maksu. En oikein ymmärrä tässä sosialidemokraattien vastalauseessa olevaa tavoitetta, että perusterveydenhuollon palvelujen pitäisi jatkossa olla täysin maksuttomia. Minusta tämä on täysin vastuuton tavoite. (Ed. Rajamäki: Siinä on oikein pölhö puheenvuoro!)

Mutta on kuitenkin myöskin huomioitava, toisin kuin äsken väitettiin, että nämä heinäkuussa tehtävät korotukset eivät ole aivan mahdottomia ihan yksittäisen kuntalaisenkaan osalta, koska jos esimerkiksi terveyskeskuskäynnistä puhutaan, se on tällä hetkellä 11 euroa ja nousee 12,80:een ja kolmannen käynnin jälkeen ei makseta enää mitään, niin että ei tässä nyt aivan hirvittävän suurista asioista kaiken kaikkiaan puhuta.

Mutta ongelma on luonnollisesti tämä maksukattoasia, joka tulee vastaan siinä vaiheessa, kun palveluja paljon käytetään, ja hammashuolto- ym. asiat. Valiokunta onkin lausunut, että tätä maksukattouudistusta tulee kiirehtiä.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se suuri ongelma tässä taitaa olla se, että meillä ei ole käsitystä kokonaiskuvasta. Ollaan menossa vähän niin kun takapuoli edellä puuhun eikä tiedetä, millä tavalla sitten siitä edetään ja mitä vastaan tulee. Sata-komitean työ on täysin hajallaan tällä hetkellä. Olisi ollut hyvin perusteltua, että katsotaan ensin se työ, minkä he tekevät, ja sitten vasta lähdetään miettimään näitä maksukorotuksia.

Meillä on useita asiantuntijoita käynyt esimerkiksi valiokunnassa; valiokunnan puheenjohtaja tietää hyvin ja muutkin valiokunnan jäsenet tietävät siitä keskustelusta, jota me olemme siellä käyneet. Useat järjestöt, itse asiassa järjestään kaikki, ovat esittäneet sen huolensa, miten käy tälle kokonaisuudelle, miten käy meidän heikompiosaisille. Esimerkiksi Sosiaaliasiamiehet ry toteaa, että yleisesti voidaan todeta, etteivät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset ole sopusoinnussa valtion talousarvioehdotuksessa vuodelle 2008 kirjattujen sosiaali- ja terveydenhuollon strategisten tavoitteiden kanssa. Minusta tämä on sellainen asia, että kun näin lausutaan usealta taholta, niin pitäisi pysähtyä miettimään ensinnäkin, mikä on teidän tavoitteenne ja mihin nyt tällä maksu-uudistuksella ollaan menossa.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aloitan ed. Toivakan kannanotosta. Kyllä 1 euro 80 senttiä on suuri summa sille, joka saa toimeentulotukea ja saa päivässä ruokarahaa 6 euroa 60 senttiä, hyvin suuri summa rahaa. Ja edelleen asiakasmaksuista: asiakasmaksun korotukset eivät mene kunnille eivätkä kuntien henkilökunnan palkkoihin, vaan valtio ottaa asiakasmaksukorotuksen valtionosuutena takaisin tännepäin.

Lääkeasiasta ed. Sinnemäelle sanon sen, että nyt ollaan menossa tosiaan viitehintajärjestelmään ja tähän jätetään mahdollisuus lääkärin estää lääkevaihto. Mutta voi olla niin, että seuraava vaihe on se, että tätä lääkevaihtoakaan ei estetä, ja silloin ainoastaan halvimman lääkkeen mukaisesti saa sairausvakuutuskorvauksen. Viime kaudella tehtiin konkreettinen muutos, jolla lääkkeitten hintaa alennettiin. Oli lääkkeiden tukkuhinnan leikkaus 5 prosentilla, ja minusta se oli erittäin hyvä toimenpide.

Sitten sanoisin ed. Ukkolalle, että kokoomus on halunnut lapsilisien sitomista indeksiin. Ja tosiaan nämä korotukset eivät todellakaan mene kunnille, (Ed. Rajamäki: Ukkonen jyrisee!) vaan tavalliset köyhät kansalaiset maksavat tämän korotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuina ja valtio leikkaa pois.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen asiakasmaksupolitiikka on kylmää ja kovaa. Se on kohtuutonta jokaiselle pienituloiselle: lapsiperheelle, työttömälle, paljon sairastavalle ja pitkäaikaissairaalle. Se on julmaa ja piittaamatonta politiikkaa, jossa vähät välitetään terveyseroista ja yhä syvenevistä elintasoeroista Suomessa. Hallituksen politiikka lisää epätasa-arvoa kansalaisten kesken. Se heikentää pienituloisten terveyttä ja jakaa kansalaiset yhä vahvemmin sosiaali- ja tuloluokkaansa perustuen. Pääministeri kehuu jatkuvasti, miten sosiaalinen hallitus on, mutta teot kertovat ihan jotain muuta. Hallitus on etääntynyt ihmisten arkielämästä. On järkyttävää todeta, kuinka tietoisena ja välinpitämättömänä hallitus kurjistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sairaiden ihmisten elämää.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamista keskimäärin 16,6 prosentilla ja maksujen sekä maksukaton sitomista indeksiin. Hallituksen tekemä esitys tekee Suomesta Euroopan johtavan asiakasmaksujen perijämaan. Terveydenhuollon asiakasmaksukorotuksilla hallitus haluaa maksattaa terveydenhuollon kustannuspaineet eläkeläisten, pienituloisten, lapsiperheiden, pätkätyössä olevien, työttömien, pitkäaikaissairaiden ja vanhusten vähillä rahoilla. Hammashuollon maksuihin tehdään rakenteellisia muutoksia niin, että ne nousevat hoitomuodosta riippuen muita maksuja enemmän. Eräät maksut nousevat jopa viisinkertaisiksi nykytasoon nähden. Lisäksi hallitus heikentää päivähoitomaksukorotuksilla jo alle keskituloisten lapsiperheiden toimeentuloa. Näitä maksukorotuksia me sosialidemokraatit emme voi hyväksyä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus valmistelee Sata-komiteassa monia isoja sosiaaliturvaan liittyviä linjauksia. Toimeksiannossa todetaan, että komitean tehtävänä on arvioida, miten yksilön ja perheen sosioekonomisia riskejä vähennetään oikeudenmukaisesti ja kannustavasti. Sen tehtävänä on myös tehdä tähän liittyen tarvittavat esitykset. Sata-komitean toimeksianto ja toisaalta asiakasmaksukorotukset ovat pahasti ristiriidassa keskenään. On todella hämmästyttävää, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asiakasmaksujen korottaminen on hallituksen mielestä oikeudenmukaista ja kannustavaa. Onko tämä ensi näytös Sata-komitean työstä? Onko tämä pääministerin paljon kehuman entistä sosiaalisemman hallituksen näkemys oikeudenmukaisesta sosiaaliturvasta?

Sosialidemokraattien mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikkaa pitää tarkastella kokonaisuutena, osana yhteiskuntapolitiikkaa ja sosiaaliturvaa. Maksupolitiikan pitää tukea hyvinvointia ja terveyttä eikä heikentää sitä. Jo viime kaudella me sosialidemokraatit vaadimme, että asiakasmaksuista, maksajista, asiakkaista ja heidän tilanteestaan pitää tehdä kokonaisselvitys, ennen kuin maksuihin lähdetään puuttumaan. Pitää selvittää, mitkä asiat vaikuttavat asiakkaiden maksukykyyn ja miten maksurasitus kohdentuu eri väestöryhmiin. Ei ole itsetarkoitus nostaa maksuja, niitä voidaan myös alentaa.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys terveyden eriarvoisuudesta Suomessa julkaistiin viime vuoden lopulla. Selvityksessä on kattavasti tietoa suomalaisten sosioekonomisista terveyseroista ja niiden muutoksista. Vähiten koulutetut ja pienituloiset ovat sairaampia ja kuolevat nuorempina kuin paremmin toimeentulevat. Esimerkiksi korkea-asteen koulutuksen saaneilla miehillä on terveitä elinvuosia keskimäärin 11 enemmän kuin perusasteen koulutuksen saaneilla miehillä. Naisilla tämä ero on 8 vuotta. Toimenpiteenä suositetaan, että terveydenhuollon suunnittelussa ja palvelutarjonnassa nimenomaan heikommassa asemassa olevien tarpeet otetaan huomioon. On tärkeää kehittää keinoja, joilla huonossa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa olevat ihmiset saadaan palvelujen piiriin. Näin siis toteavat ministeriön asiantuntijat.

Mutta mitä tekee hallitus? Täysin tietoisena näistä suurista terveys- ja kuolleisuuseroista hallitus toimii päinvastoin kuin ministeriön oma selvitys suosittelee. On järkyttävää, miten välinpitämätöntä ja lyhytnäköistä hallituksen politiikka on. Korotukset viedään läpi vastoin asiantuntijuuden ja vastoin valiokunnassa kuultujen potilasjärjestöjen ja muiden asiantuntijoiden kantoja. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kaventaa eri väestöryhmien välisiä terveyseroja on pahasti ristiriidassa asiakasmaksukorotusten kanssa. Herääkin kysymys, mikä on hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikan todellinen tavoite. Voimme oikeutetusti kysyä, mitä maksukorotuksilla oikeasti tavoitellaan.

Arvoisa puhemies! Monet pienituloiset ja vähävaraiset joutuvat tälläkin hetkellä jättämään lääkkeitään ostamatta ja tinkimään lääkärikäynneistään. He joutuvat tinkimään omasta terveydestään ja riskeeraamaan elämänsä taloudellisten vaikeuksien takia. Näin ei tietenkään saisi olla. Tähän suureen ongelmaan meidän pitäisi pystyä vastaamaan. Vastauksena eivät saa olla maksuvapautukset tai toimeentulotuki.

Nyt kun hallitus korottaa asiakasmaksuja, se on halunnut korostaa kuntien omaa harkintavaltaa maksualennusten ja -vapautusten suhteen. Ongelmana on kuitenkin, että maksuharkinta on hyvin kirjavaa eri puolilla Suomea. Mitään yhtenäistä linjaa tai säädöstä ei ole. Ihmisten sairastuessa hänen voimavaransa menevät usein sairauden hoitoon eivätkä riitä enää selvittämään maksualennuksia tai -vapautuksia. On myös ihmisiä, jotka eivät osaa hakea alennuksia maksuihinsa, esimerkiksi vanhukset, vammaiset ja mielenterveyspotilaat. Tilanne on ihmisille kohtuuton. Sattumanvaraisten maksualennusten varaan ei ihmisten terveyttä voi eikä saa rakentaa.

Yksi pöyristyttävimmistä piirteistä hallituksen esityksessä on yksinkertainen toteamus, että maksujen korotus voi vähävaraisten asiakkaiden kohdalla lisätä tarvetta turvautua toimeentulotukeen. Hallitus siis tietoisesti hyväksyy eriarvoisuuden ja lisää sitä palveluiden saatavuudessa sitomalla maksut toimeentulotukijärjestelmään. Tämä ei ole millään tavalla hyväksyttävää. Toimeentulotuen taso on suoraan sanottuna huono. Viime vuosina toimeentulotuki on jäänyt jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä jopa 30 prosenttia. Ruuan, asumisen ja yleisten elinkustannusten nousu on entisestään heikentänyt toimeentulotukiasiakkaiden elinoloja. Kun tähän kytketään vielä terveydenhuollon asiakasmaksukorotukset, toimeentulotukiasiakkaiden tilanne heikkenee entisestään. On myös suuri joukko ihmisiä, jotka eivät halua tai eivät osaa hakea toimeentulotukea. Silloin he käytännössä jäävät myös vaille terveydenhuoltopalveluja, hoitoa ja lääkitystä.

Arvoisa puhemies! Suuri ongelma hallituksen esityksessä on myös maksukattojärjestelmä. Maksukattojärjestelmän uudistamista valmistellaan Sata-komiteassa. On valitettavaa, ettei hallitus malttanut odottaa komitean esityksiä, ennen kuin se toi asiakasmaksukorotukset käsittelyyn. Nyt uudistuksen sisältö on meille arvoitus. Mielestäni maksukattojen yhdistäminen, yksinkertaistaminen ja laajentaminen sekä ennen kaikkea madaltaminen olisi välttämätöntä. Esimerkiksi Ruotsissa maksukatto on noin satasen luokkaa, kun taas Suomessa eri maksukatoista kertyy yhteensä lähes 1 400 euron omavastuu vuositasolla.

On lisäksi luotava systeemi, jossa maksukattojärjestelmä seuraa maksukaton kertymistä. On kohtuutonta vaatia potilailta ja asiakkailta osaamista ja järjestelmän hallintaa. Maksukattolainsäädäntöön tarvitaan myös sisällöllistä tarkennusta. Esimerkiksi jos vanhus ohjataan lyhytaikaishoitoon asumispalveluyksikköön, maksua ei huomioida maksukatossa, mutta laitoksessa annettava hoito huomioidaan. Mielestämme molemmissa hoitoyksiköissä annettavan palvelun pitäisi kerryttää maksukattoa. Myös hammashoito tulee ottaa maksukattojärjestelmän piiriin, samoin kuin toimeentulotuella maksetut terveydenhuollon asiakasmaksut.

Arvoisa puhemies! Päivähoitomallimme on esitelty kattavasti jo lähetekeskustelun yhteydessä, joten siitä riittää varmasti vain pari sanaa. Mallimme on hallituksen esitystä oikeudenmukaisempi, sillä maksuporrastusta on lievennetty siten, että aiempaa useammille perheille päivähoito on maksutonta ja aiempaa harvemmat perheet nousevat ylimpään maksuluokkaan. Lisäksi maksu peritään vain todellisesta ja tarpeellisesta hoitoajasta. Malli mahdollistaa perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamisen, kannustaa työn tekemiseen, lisää joustoa ja tukee vanhemmuutta. Tältä osin esityksemme on hallituksen esitystä parempi.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi kannatan ed. Marjaana Koskisen tekemää esitystä, että vastalause 1 tulee käsittelyn pohjaksi.

Omalta osaltani tulen huomenna lain yksityiskohtaisessa käsittelyssä ehdottamaan, että 7 a § hyväksytään vastalauseen 1 mukaisesti.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä sosiaali- ja terveysvaliokunnan sosialidemokraattisilla jäsenillä on punaisista punaisin ideologia nyt näissä terveydenhuollon palveluissa, koska te haluatte esimerkiksi poistaa yksityiset hammaslääkäripalvelutkin kokonaan. Ed. Marjaana Koskinen sanoi, että ihmiset eivät enää mene yksityiseen hammashoitoon. Ennen vuotta 2003 meillä kaikillahan oli oma korttelihammaslääkäri, jossa me kävimme. Olimme siihen ihan tyytyväisiä. Eikö se ole köyhienkin ihmisten edun mukaista, että ne, joilla on varaa, käyvät yksityisissä hammaslääkäreissä? Meillähän puolet hammaslääkäreistä toimii yksityissektorilla, ja nämä asiakasmaksuthan nimenomaan nyt ohjaavat ihmisiä käyttämään myös näitä yksityisiä palveluja, ja ehkäisevä hoito ainoastaan annetaan terveyskeskuksissa.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos meidän vastalauseemme on punainen, olen sitä kannattamassa varsin mielelläni siinä mielessä, että tämä hallituksen esityshän tarkoittaa sitä, että köyhät ihmiset eivät näitten korotusten jälkeen voi käydä julkisessa hammashuollossa eivätkä he voi käydä myöskään yksityisessä hammashuollossa. Eli sinällään tämä kyllä tuottaa osalle ihmisistä todella paljon tuskaa, jos nämä korotukset toteutuvat tässä mittakaavassa, mitä hallitus esittää ja mitä sitten suurin osa sosiaali- ja terveysvaliokunnasta vielä tukee.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan juuri näin, kuten ed. Väätäinen sanoi. Ei tämä rohkaiseminen, mihin ed. Asko-Seljavaara viittasi, näitten tulevien korotusten myötä suinkaan tarkoita sitä, että sieltä lähtisivät ne suurituloisimmat pois, jos ovat julkista hammashuoltoa käyttäneet. Sen sijaan sieltä lähtevät ne kaikkein köyhimmät, esimerkiksi köyhimmät diabeetikot, jotka eivät enää pysty käyttämään hammashoitoa julkisessa terveydenhoidossa. Voitte vain kuvitella lääkärinä, mitä siitä mahtaa seurata.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luulisi, että lääkärinä ed. Asko-Seljavaara ymmärtäisi tämän ihmisen kokonaisvaltaisen fysiikan ja myöskin sen, että oikea-aikainen hammashoito estää niin monia muita sairauksia. Esimerkiksi Helsingin puolelta Helsingin ylihammaslääkäri Seppo Turunen toteaa hyvin ykskantaan, että nämä asiakasmaksujen korotukset tulevat nimenomaan seulomaan pois niitä ihmisiä, jotka sosioekonomisessa heikossa tilanteessaan eivät hakeudu sinne hammaslääkäriin, kun mieluummin ostavat itselleen ruokaa. Tässä täytyy kysyä, kuinka paljon yhteiskunnalle tulee tämä maksamaan.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En ymmärrä, millä tavoin tämä hallituksen esitys, muun muassa hammashuollon maksujen korotus, voisi olla köyhien etu. Eihän tässä millään tavoin paranneta vähätuloisten ihmisten mahdollisuutta käyttää yksityisiä palveluja vaan päinvastoin korotetaan lähes 30 prosentilla näitä julkisen hammashuollon maksuja.

Ed. Asko-Seljavaarakin oli varmasti paikalla, kun asiantuntija Stakesista meille kertoi, (Ed. Asko-Seljavaara: Niin, se on sosialidemokraatti!) että kansainvälisten arvioiden perusteella voidaan arvioida, että tällä maksukorotuksella 7—8 prosenttia tulee vähenemään näiden hammashuollon palvelujen käyttö. Se tarkoittaa sitä, että köyhimmät ihmiset jättävät hampaansa hoidattamatta ja suun terveydenhuollon tila tulee heikkenemään tämän esityksen johdosta.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aivan hämmästyttävää ed. Sirpa Asko-Seljavaaralta. Tämä hammashuollon indeksi sidotaan palkkaindeksiin, 19,7 prosenttiin. Jos ajatellaan, mitä köyhät ihmiset ovat saaneet indeksitarkistusta kansaneläkeindeksin kautta samana ajankohtana, se on ollut 5,7 prosenttia, työeläkeindeksi 8,8 prosenttia. Pelkästään nämä indeksitarkistukset kertovat sen, että tämä on huima muutos aikaisempaan ja lisää tuloeroja. Emme ole esittäneet vastalauseessa sitä, että tätä Kelan korvausta, joka tulee yksityiselle puolelle, mitenkään muutettaisiin. Mutta todetaan myös se, ettei ole kauhean perusteltua, että hallituksen esityksessä haetaan sitä, että julkista sektoria ajettaisiin alas ja julkisen puolen hinnoittelu tulee niin korkeaksi, että yksityisellä sektorilla jossakin kohtaa on jo halvempi hinta. Se ei ole kauhean hyvä perustelu, mitä tässä lain esityksessä on käytetty, ja kaiken kaikkiaan tämä korotus on ihan päätä huimaava, mitä hammashuoltoon tulee.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä meillä Helsingissä on tapahtunut niin, että julkisen hammashoidon ja privaattihoidon väliset erot ovat niin suuret, että meillä on hakeutunut tuhansittain helsinkiläisiä nimenomaan julkiselle puolelle. Nyt on tarkoitus korottaa sen verran näitä kelakorvauksia, niin kuin jo on tehty, (Ed. E. Virtanen: Sen takia se laki täällä säädettiin!) ja myöskin näitä maksuja, etteivät hyvätuloiset mene julkiselle puolelle, jolloinka sinne jää enemmän tilaa niille, jotka eivät pysty maksamaan. Meillä on erittäin paljon maksuvapautuksia ja palveluseteleitä niille henkilöille, jotka eivät pysty maksamaan. Tällä tavalla saamme enemmän hoitoa kaikille ihmisille.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä hammashoitoon sen verran, että tällä hetkellä Suomessa on suuri joukko ihmisiä, joilla ei ole varaa maksaa edes julkisen hammashoidon hammashoitomaksuja ja joiden hammashoito sitä kautta on hyvin huonolla tolalla. Ja tällä hetkellä jos ihmiset hakevat toimeentulotukea tähän asiaan, niin toimeentulotuessa huomioidaan ainoastaan välttämätön hammashoito ja yksityinen hammashoito erittäin harvoin, erittäin poikkeustilanteissa, jos kunta näin harkitsee. Siinä mielessä tämä luo vain lisää eriarvoisuutta nimenomaan köyhimpien ihmisten hammashoidon osalta.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä siellä asiantuntijakuulemisessa kävi selväksi myös se, että erittäin harvoin näitä maksuvapautuksia myönnetään. Sitähän nimenomaan kysyttiin. Se on harvinaista, että kunnissa näihin maksuvapautuksiin päädyttäisiin. Ed. Asko-Seljavaaran puheet olisivat ymmärrettäviä, jos nyt käsittelisimme täällä esitystä, jossa yksityisen hammashoidon kelakorvauksia oltaisiin korottamassa, siis potilaalle tulevia kelakorvauksia. Näinhän ei olla tekemässä. Jos näitä eroja haluttaisiin kaventaa, niin olisi ollut oikeampi linja se, että olisi sitten näitä yksityisen hammashoidon ja yksityisen terveydenhuollon kelakorvauksia korotettu. Nyt tämä tehdään todellakin aivan väärinpäin. (Ed. Asko-Seljavaara: Nehän on juuri tehty!)

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen jo kertaalleen täällä puolustanut näitä hintamuutoksia, joten nyt haluan olla vähän kriittisempi. Se, mikä minua hieman huolestuttaa eikä ihan vähääkään, on se, että olemme luomassa kyllä kahden kerroksen väkeä. Se ei ole mitenkään tämän hallituksen aikaansaannosta erityisesti, vaan paljon pitemmällä aikavälillä tapahtunutta, ja nämä kaksi kerrosta ovat nimenomaan työssä käyvät ja sitten työttömät ja muut työn ulkopuolella olevat. Tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä hyvin selkeästi sanotaan: "- - pienituloiset käyttävät suurituloisia yleisemmin maksullisia terveyskeskuspalveluja, kun taas suurituloiset" — ja ylipäänsä työssä käyvät — "käyttävät yleisemmin maksuttomia työterveyshuollon palveluja." Ja nämä työssäkäynnin edut tulevat myös monella muulla alueella esiin. Tästä kaksikerrostumisesta olen huolissani.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy muistuttaa ed. Sirpa Asko-Seljavaaralle edelleen, että terveydenhuollon maksukattoon eivät kuulu hammashoitomaksut ollenkaan ja tämä on hyvin ongelmallinen tilanne myös sen suhteen. Sitten on toinen ongelmallinen tilanne se, että toimeentulotukiasiakkuuden yhteydessä tätä maksukattoa ei kerrytetä lainkaan. Eli täällä on paljon näitä ongelmallisia tilanteita, joita olisi luullut siellä Sata-komiteassa ensin työstettävän ja sen jälkeen tuotavan ne lait tänne, missä on ongelmakohtia, ja ratkaistavan ne ja sitten vasta keskusteltavan kaikesta muusta, näistä maksujen korotuksista ja indeksiin sitomisista.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustelu, joka täällä salissa käydään yleisellä tasolla, on tietysti paikallaan, mutta meidän on kuitenkin jossain vaiheessa otettava lusikka kauniiseen käteen ja mietittävä myös sitä, millä tavalla arvotamme eri hoitopaikkoja yhteiskunnassamme, myöskin täällä terveydenhuoltopuolella, hammashoitopuolella ja myös päivähoitopuolella. Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin tulee mieleen se, että kaikille kaikkea hyvää ja kaikilta kaikki maksut pois, mutta kysymykseksi jää, miten hoidamme tämän systeemimme tämän jälkeen. Ja minua nyt kiinnostaisi kuulla tämä suuri periaatteellinen linjaus, mitä esimerkiksi vasemmalla puolellamme mietitään tästä kokonaismaksujärjestelmästä, joka meillä tällä hetkellä yhteiskunnassa on kehitteillä.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun on kuunnellut valiokunnan jäsenten puheenvuoroja, niin täytyy hämmästellä vaan sitä, ovatko edustajat olleet samassa valiokunnassa, koska kannat poikkeavat niin suuresti toisistaan.

Arvoisa puhemies! Itseäni huolestuttaa kyllä se, että hallitus on esityksessään nimenomaan viitannut jopa siihen — ja myöskin valiokunta yleisperusteluissa — että vähävaraisimpien asiakkaitten vaara joutua nimenomaan turvautumaan toimeentulotukeen on erittäin suuri. Se tuntuu kyllä aika pahalta, että se tiedostetaan jo etukäteen. Ja kun ed. Asko-Seljavaara täällä puhui hammashuollosta ja siitä, kuten täällä todetaan, että se ei kuitenkaan kerrytä terveydenhuollon maksukattoa, niin tässä on minun mielestäni aika monenlaisia ongelmia nimenomaan vähävaraisten osalta. Myöskin on huomattava se, mitä ed. Järvinen täällä totesi, että vähävaraisissa on hyvin paljon enemmän niitä ihmisiä, jotka joutuvat turvautumaan terveyskeskusten palveluihin.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kerolalle vaan sanoisin, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen kautta kerätään yli 1 miljardi euroa rahaa kuntalaisilta. Minun mielestäni se on todella suuri summa rahaa. Suomessa on kolmanneksi korkeimmat asiakasmaksut koko Euroopan tasolla, tämän jälkeen me olemme kultamitalisijalla. Mitä ed. Kerola hakee? Mikä summan pitäisi olla? Kuinka suuri summa? Se on nyt 7,8 prosenttia tämä palvelujen osuus. Ja ne samat henkilöt, eläkeläiset, köyhät, työttömät jne., palkansaajat myös, maksavat raskaasti kunnallisverot.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä vasemmiston kanssa siitä, että maksukatot täytyy yhdistää, ja sehän on sanottu täällä. Nyt ei puhuttu maksukatoista, vaan nyt puhuttiin nimenomaan potilaiden ohjaamisesta hammashoidossa. On erittäin hyvä, että ne, jotka pystyvät maksamaan, menevät yksityisille hammaslääkäreille, kun kuitenkin puolet hammaslääkäreistä on yksityispuolella ja he eivät suostu tulemaan sinne julkiselle puolelle. Sehän ratkaisee hammaslääkäripulan monessa paikassa erittäin hyvin, eikä meidän tarvitse kouluttaa lisää hammaslääkäreitä.

Ed. Kiljuselle minä sanoisin, että kun te ette moneen vuoteen ollenkaan korottaneet näitä lasten päivähoidon tulorajoja, niin seurauksenahan on nyt se, että nollamaksuluokkaan ei enää kuulu kukaan. Teidän nollamaksuluokallanne tällä hetkellä on 1 000 euron kuukausitulot. Eihän semmoista ihmistä juuri enää tässä maassa ole, joka kävisi töissä ja saisi vain 1 000 euroa. Eli miksi te ette korottaneet näitä rajoja? (Puhemies: Minuutti on kulunut!)

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara, kun te nyt sanotte, että näillä hammashoidon hintojen korotuksilla pystytään ohjaamaan ihmisiä ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon, niin se tapahtuisi paljon helpommin, jos ennalta ehkäisevän hammashoidon maksuja alennettaisiin. Nyt korotetaan hammaslääkärimaksuja ja sillä sysätään nimenomaan ne kaikkein pienituloisimmat ja todennäköisesti kaikkein kipeimmin sitä hoitoa tarvitsevat sieltä pois, kokonaan hoidon ulkopuolelle.

Ja ed. Toivakka, kun te sanoitte, että on vastuutonta, jos kaikki terveyskeskusmaksut ja lääkärissäkäyntimaksut poistettaisiin, niin Euroopassa kovin monessa maassa harrastetaan tällaista vastuuttomuutta ja erittäin hyvin seurauksin. Terveyserot eivät ole niin suuret kuin Suomessa. Tämän koko lakiesityksen keskeinen ongelma on se, että se lisää ihmisten välisiä terveyseroja ja heikentää erityisesti kaikkein heikoimmin toimeentulevien terveyttä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee tätä hammashoidon hintojennostokeskustelua, niin vaikuttaa siltä, että hallituspuolueiden kansanedustajien mielestä ei ole millään tavalla merkittävää, että kohta köyhät ihmiset eivät todella pysty hoitamaan hampaitaan eikä heillä ole hampaita suussa. Onhan ruokakin niin kallista, että sitä ei köyhän kannata kohta ostaa, niin että mitä niillä hampaillakaan tekee, eikö niin, ed. Asko-Seljavaara? (Välihuuto) Tämä on ihan selvä asia. Me tiedämme kaikki, että mitä korkeammat ovat potilasmaksut, sitä vähemmin huonotuloinen, pienituloinen ihminen hakeutuu hoitoon. Se on selvä kynnys, johonka kompastutaan.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Koskiselle sanoisin vaan sen, ihan niin kuin ed. Asko-Seljavaara totesi tuossa äsken, että kun pidätellään hevosta, niin jossakin vaiheessa se karkaa. Elikkä nyt ollaan siinä tilanteessa, että kun paineita maksujen korotukselle on tarpeeksi monen vuoden ajalta kerätty, (Ed. E. Virtanen: Minne ne on kerätty?) niin jonkun pitää tehdä se ikävä päätös ja toteuttaa korotukset jollakin tasolla. Ja nyt ollaan siinä tehtävässä. Tämä onneksi tulee jokaisen hallituksessa työskentelevän kohdalle vuorollaan.

Herra puhemies! Haluaisin kiinnittää tässä asiakohdassa kokonaisuutena huomiota siihen, että varmasti tulorajatarkastelut ovat paikallaan, se, miten kukin ihminen ansaitsee ja mihin kategoriaan tämän vuoksi hänet asetetaan. Sieltä löytyy se kohta, joka on varmasti meidän koko eduskunnan yhteinen huoli.

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hieman ihmetyttää myös tämän keskustelun sävy. Edustajat Guzenina-Richardson, Kiljunen ja Koskinen kovasti toivovat, että haettaisiin kokonaiskuvaa tästä tilanteesta. (Välihuuto) Hyvät edustajat, teidän täytyy muistaa, että kokonaiskuvaan kuuluu myöskin se, että eletään edes jossain määrin reaalitaloudessa, ja siihen kuuluu se, että esimerkiksi kuntien valtionosuuksien indeksikorotukset maksetaan täysmääräisinä, ja se tarkoittaa myöskin sitä, että maksut sidotaan indekseihin, jotta ne seuraavat reaaliajassa tätä tilannetta. Se, millä tavalla arvotetaan sitten näiden maksujen ja tukien määrät, on toinen kysymys, mutta jos halutaan kokonaiskuva, niin pitää elää edes jollain tavalla reaalitaloudessa.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kerolalle sanoisin, että nyt ei olla todellakaan hakemassa kaikille kaikkea vaan varmistamassa sitä, että myös vähävaraisilla olisi mahdollisuus saada tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluita ja sitä kautta estettäisiin terveyserojen kasvaminen.

Nyt kun ministeri Risikko on paikalla, niin haluaisin kysyä teiltä: Minkä takia tätä lakiuudistusta valmisteltaessa ette ottanut huomioon sitä, että päivähoitomaksu voisi olla hoitotuntiin sidottua? Ja sitten olette ottanut kantaa ryhmäkokojen väliaikaiseen ylittämiseen, eikä siinä ole näitä aikarajoja. Minkä takia? Nimenomaan lasten kohdalla on vaikeaa, jos ryhmäkoot ovat pitkäaikaisesti ylikuormitettuja. Se lisää lasten vuorovaikutuskuormitusta näissä päivähoitopaikoissa ja vaikuttaa kyllä heidän jaksamiseensa sitten pitkällä tähtäimellä.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suuresti arvostamalleni Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, ed. Jukka Mäkelälle toteaisin, että nimenomaan tästähän on kysymys, että täytyy elää reaalitaloudessa ja nähdä kokonaiskuva. Ja siihen kuuluvat myös ennalta ehkäisevät toimet, joita vastaan esimerkiksi ed. Asko-Seljavaaran äskettäinen puhe soti kyllä räikeästi. Jos nostetaan hammashuollon maksuja lähemmäs yksityistä sektoria ja kuvitellaan, että köyhät ihmiset pääsevät silloin paremmin hammashuoltoon, niin tässä ei oikein ole sitä logiikkaa kunnolla.

Sitten toteaisin ed. Asko-Seljavaaralle myös, että meilläkin rikkaassa Espoossa 7 prosenttia perheistä on nollamaksuluokan piirissä ja meillä sitten puolestaan 75 prosenttia näistä espoolaisista perheistä, jotka ovat päivähoidon piirissä, joutuu tähän korkeimpaan maksuluokkaan. Siellä ovat nämä perusvanhemmat Sari Sairaanhoitaja ja Pekka Palomies, joiden tulot eivät ole korkeat, ja he joutuvat korkeimpaan maksuluokkaan. Kyllä pitäisi miettiä ja näitä kattorajoja olisi pitänyt (Puhemies: Minuutti kulunut!) vähän tarkistaa ja terävöittää tätä ohjetta.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen, mitä ovat ne paineet, jotka nyt täytyy purkaa näillä maksujen korottamisilla. Maksutulojen osuus on kaiken kaikkiaan noin 5 prosenttia kuntien kokonaistuloista. Näitä terveydenhuollon maksuja korottamalla ei todellakaan ratkaista kuntataloutta, mutta yksittäisten potilaiden ja kotitalouksien kannalta nämä korotukset ovat suuria, koska suomalaisen potilaan omakustannusosuus terveydenhuollon kustannuksista on lähes 20 prosenttia. Se on lähes kaksinkertainen eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna. Kyllä itselläni on ainakin ollut se käsitys, että paineet ovat olleet aivan toiseen suuntaan eli meidän tulisi olla keventämässä näitä terveydenhuollon maksuja.

Vielä ed. Asko-Seljavaaralle totean, että täällä meidän omassa mietinnössämme, teidänkin allekirjoittamassanne, todetaan, että selvitysten mukaan käytännössä harvoin sovelletaan tätä mahdollisuutta jättää maksu perimättä, kun te (Puhemies: Minuutti kulunut!) totesitte, että kunnat käyttäisivät sitä.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen opposition kanssa samaa mieltä, kuten varmasti kollegani hallituspuolueissa, että terveyseroja ei tule entisestään kasvattaa. Tärkein kysymys onkin sitten, onko hallituksen esitys juuri se, joka kasvattaa terveyseroja oleellisesti tai vähäisesti. Jos ajatellaan, että meidän terveyskeskuksen vuosimaksu on 22 euroa ja se nousee 16,6 prosenttia, pari kolme euroa, niin se nousee melkein 26 euroon, ja sillä saa palveluiden käyttäjä käyttää ihan niin paljon kuin tarvitsee niitä palveluita. Jos ajatellaan, mitä tämän päivän Suomessa parilla kolmella eurolla saa, niin sillä saa esimerkiksi pari kolme litraa maitoa. Jos suhteutetaan nämä kaksi asiaa, niin en usko, että hallituksen esitys tältä osin kasvattaa todellakaan terveyseroja.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hammashuollon maksujen osalta suurin ongelma on siinä, että hammashuollon maksut eivät kerrytä maksukattoa, ja myös terveyserojen ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta kaikkein suurin ongelma on se, että meillä maksukatot ovat eurooppalaisittain häikäisevän korkeat. Tämän takia hallituksen tärkein tehtävä on se esitys, jota me täällä vielä odotamme, eli se, että maksukatot pystytään yhtenäistämään sillä tavalla, että ne tuottavat nykyistä oikeudenmukaisemman tuloksen. Nähdäkseni tämä on myös näiden terveyserojen ja terveyspolitiikan kannalta se koko suuri kuva, johon erityisesti pitäisi myös niitä paineita laittaa.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Mäkelälle sen verran, kun peräsitte, mikä merkitys on maksutuotolla. On jotenkin hämmentävää se, että tiedetään, että maksut tullaan keräämään kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta köyhiltä ihmisiltä, ja tämän jälkeen nämä varat kerätään valtiolle. 65 miljoonasta eurosta, joka on arvio kokonaistuotosta, 60 miljoonaa euroa tulee valtiolle. Kysyn vaan, kumpi tätä rahaa enemmän tarvitsee, valtio vai asiakasmaksua maksavat ihmiset.

Sitten ed. Lauslahdelle, kun puhuitte terveyden eroista ja olitte samaa mieltä siitä, että terveyseroja ei tule kasvattaa. Tässä esityksessä on kyse myös kokonaisuudesta. Ei ole kyse vain terveyskeskusmaksuista. On kyse monipuolisista sairauskuluista, joihin kuuluvat myös lääkekulut, poliklinikkamaksut, erikoissairaanhoidon kulut ja monet muut kulut. Tämä on iso kokonaisuus, joka tulee vaikuttamaan pienituloisten ihmisten elämään aivan eri tavalla kuin meihin. Meillä kaikilla on maksuton terveydenhuolto täällä. Emme me maksa asiakasmaksua, kun menemme omaan työterveydenhuoltoon.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Se, että tämä joukko, joka nyt päättää ihmisten terveydenhoidon maksuista, saa itse ilmaisen terveydenhoidon, varsin pitkälle ilmaisen terveydenhoidon erilaisine toimenpiteineen, tutkimuksineen, luo juuri sen epätasapainon, ettei oikeastaan tiedetä sitä ympäristöä, jossa suurin osa suomalaisia elää ja joutuu maksamaan terveydenhoidon maksuja, ja nimenomaan me emme tiedä henkilökohtaisesti omalla kokemuksellamme, mitä köyhälle ihmiselle merkitsee muutaman euronkin nousu näissä maksuissa.

Sitten sellainen puhe, jota kuuluu etenkin oikealta, oikeiston puolelta, että kun terveyskeskusmaksu on niin pieni, niin mitä merkitsee muutaman euron nosto vuositasolla. Mutta todellakin, niin kuin täällä ed. Anneli Kiljunen totesi, nyt on kysymys lukuisista, lukuisista maksuista, ja niiden ihmisten näkökulmasta, jotka sairastavat paljon, ei voi todellakaan erottaa matkoja, matkakustannuksia, ei poliklinikkamaksua, ei vuodepäivämaksua, ei avohoidon terveyskeskusmaksua, ei lääkekorvauksia ja omavastuuosuuksia. Ja todella Suomessa me olemme noin 20 prosentin tasolla tässä osassa, minkä potilas maksaa omasta pussistaan. Olemme siinä eurooppalaisittain ykkönen, ja uskon, että tässä kielteisessä mielessä tämä Suomen sijoitus on parempi kuin sijoituksemme tulee olemaan jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa Kanadassa, eli en usko siellä tähän ykköstilaan, mutta täällä se on saavutettu.

Ed. Rehula ihmetteli varsin värikkäästikin sitä, miten viitehintajärjestelmän mukainen kalliimman lääkevalmisteen vaihtaminen halvempaan valmisteeseen, jossa siis on sama geneerinen molekyyli tai geneerinen sisältö, voi lisätä ihmisten lääkekustannuksia. Sillä tavalla todella, että subjektiivisesti potilas kokee, että tämä valmiste on hänelle sopivin ja hän haluaa sen, ja lääkäri ehkä kaikissa tapauksissa ei ole valmis osoittamaan hänelle juuri sitä valmistetta. Tässä ta- pauksessa tulee kalliimmaksi tämän valmisteen käyttö. Tämä ei ole ihan yksinkertainen asia. Pilleri tehdään monesta muustakin asiasta kuin vain siitä molekyylistä, joka on se vaikuttava aine. Siinä on paljon muitakin molekyylejä, muitakin ainesosia.

Potilaat maksavat itse todellakin enemmän hoidostaan kaiken kaikkiaan kuin tuon 7,8 prosenttia, ja se on hyvä kuulla.

Täällä on nyt kaksi vihreän eduskuntaryhmän jäsentä, hyvä näin. Muistan, että ed. Ojansuu lähetekeskustelussa hyvin painokkaasti sanoi, että tämä hallituksen esitys on oikea, kannatettava, ja taisi sanoa, että se on oikeudenmukainen. Ed. Sinnemäki näki tässä heikkouksia hammashoidon puolella ehkä sitten laajemmin, ed. Järvinen samoin. Toivoisin todella, että vihreä eduskuntaryhmä pystyisi myös enemmän kuin näissä puheissa asettumaan tässä niiden sairaiden puolelle, jotka joutuvat maksamaan nyt korotettuja maksuja.

Sitten mielestäni hallitus tekee tosi epäreilun teon, kun se hoitaa tämän asian niin, että se laittaa kunnat nostamaan nämä maksut nimenomaan sillä kiristyksellä, että joka tapauksessa leikataan kuntien valtionosuuksia sosiaali- ja terveydenhoidon puolella. Tällä tavalla saadaan kunnat tällaiseen niin sanottuun pakkotilanteeseen, että on nostettava näitä maksuja. Mutta samalla on todettava, että on kuntia — Inari, Raisio, Kotka — joissa on tehty valtuustoaloitteita, joissa on, niin kuin Raisiossa, jo äänestettykin sen puolesta, enemmistö ollut sitä mieltä, että ei lähdetä nostamaan huolimatta tästä hallituksen kiristyspolitiikasta, ei lähdetä nostamaan näitä potilas- ja palvelumaksuja, nimenomaan ei alistuta siihen, että sairaat maksavat valtion kassaan, valtion budjettiin, tämän 60 miljoonaa euroa vuositasolla. Tämä on mielestäni tämän epäreiluuden syvä ydin, että tässä valtiontaloudellisessa tilanteessa, jossa rahaa täällä valtiovarainministerin kuvaamalla tavalla tulee ikkunoista ja ovista, samaan aikaan laitetaan potilasmaksuja korottamalla sairaat ja näiden maksujen maksajat sitten tähän maksajan rooliin tukemaan valtiontaloutta tässä tilanteessa, jossa sen pussi on muutenkin ylitsevuotava.

Vielä haluan muistuttaa sen tosiseikan, että Kuopion yliopistossa jo vuosia sitten on tehty väitöskirjatutkimus, jolla on selvitetty sitä, miten paljon potilasasiakasmaksuilla on merkitystä hoitoon hakeutumisessa. Tämän tutkimuksen tuloksena on se, että pienetkin maksut muodostavat kynnyksen, joka hidastaa hoitoon hakeutumista, hoitoon pääsyä, diagnoosin tekoa ja lisää kuolleisuutta.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! "Terveysmaksut ovat törkeät." Tätä lainausta en tällä kertaa ottanut runsaasta kansalaispalautteesta, vaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen professorilta Jaakko Kianderilta. Hän totesi haastattelussa, että suomalaiset terveydenhuollon maksut ovat törkeys, josta pitäisi puhua enemmän.

Terveydenhuollon asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat Suomessa jo entuudestaan, jo tällä hetkellä, maailman huippuluokkaa. Suomalaisen potilaan omakustannusosuus terveydenhuollon kustannuksista on lähes kaksinkertainen eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna. Mistä nousee nyt se paine, että tätä epäkohtaa halutaan edelleen kärjistää, sitä ihmettelen. Eli elokuun alusta terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat lähes 17 prosentilla, ja tämä tuntuu aivan erityisesti sairaalapäivä- ja poliklinikkamaksuissa, joissa ei ole samanlaista kolmen käyntikerran puskuria tai vuosittaista puskuria kuin terveyskeskusmaksuissa, eli, ed. Lauslahti, ne terveyskeskusmaksut eivät ole tässä se merkittävin ongelma.

Kaikkein rajuin vaikutus näillä nyt päätettävillä korotuksilla on kunnallisen hammashuollon maksuihin, joihin on siis luvassa lähes 30 prosentin korotus. Suun terveydenhuollon maksujen korotus on senkin vuoksi erityisen tuntuva, että ne eivät sisälly maksukattoon.

Myös omaishoitajien vapaapäivän sijaishoidosta perittävää asiakasmaksua ollaan nyt korottamassa ja sitomassa indeksiin. Tässä vastalauseessa 2 esitän, että tästä maksusta luovuttaisiin kokonaan. Tämä maksu ei ole kovin suuri, se on reilu 9 euroa, mutta mielestäni sillä on kyllä suuri periaatteellinen merkitys, ja kyllä se omaishoitajan taloudessa on aivan tuntuva maksu. Mielestäni omaishoitajalla tulee olla oikeus maksuttomaan vapaapäivään ihan niin kuin kaikilla muillakin työntekijöillä. Omaishoitaja on usein hoidettavan lähiomainen, tavallisimmin puoliso. Vaikka asiakasmaksu osoitetaankin hoidettavalle, niin käytännössä se kohdistuu juuri omaishoitajan omaan kukkaroon. On kohtuutonta, että omaishoitajalla on oikeus vain kolmeen vapaapäivään kuukaudessa ja niitäkään ei voi pitää maksutta.

On hyvä, että valiokunta päätyi lieventämään indeksiä, johon maksut jatkossa sidottaisiin vaihtamalla tämä sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksi kansaneläkeindeksiin. Kuitenkin juuri sen vuoksi ja tätä vasten on erityisen ristiriitaista, että nyt toteutetaan takautuva laskennallinen korotus, jossa käytetään tätä korkeampaa sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksiä vuosien 2002—2006 osalta. Miksi tätä eivät sitten hallituspuolueet halunneet lähteä lieventämään?

Kuntien resurssit tuottaa palveluita eivät tule nyt elokuussa toteutettavan korotuksen myötä paranemaan, sillä valtio aikoo leikata asiakasmaksujen tuottaman lisätulon kuntien kassasta, niin kuin hyvin tiedämme, vähentämällä 60 miljoonan euron verran kuntien valtionosuuksia. Itse asiassa käytännössä maksukorotusten seu-raus on kunnille negatiivinen, sillä se tulee lisäämään kuntien toimeentulotukimenoja, ja tämähän todetaan ihan tuolla hallituksen esityksessä perusteluissa, vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vähentää kuntien toimeentulotukimenoja. Eikö tämä ole ristiriitaista, että hallitusohjelmassa esitetään, että toimeentulotukimenoja pyritään vähentämään, ja samaan aikaan tuodaan esitys, jossa aivan tietoisesti ollaan toimeentulotukimenoja lisäämässä?

Asiakasmaksujen ja omavastuiden osuus kotitalouksien maksukyvystä maksukatosta huolimatta on kaikkein suurin alimmissa tuloluokissa. Meillähän on niin lääkkeille, asiakasmaksuille kuin matkakuluille käytössä erilliset maksukatot, joiden yhteenlaskettu taso nousee yli 1 300 euron, eli tämä yhdistelmämaksukatto on todella korkealla ja se on myös reikäinen, koska sen ulkopuolelle jää todellakin merkittäviä terveysmenoja, ennen muuta tämä hammashoidon maksu, ja myös on huomattava, että lyhytaikaisen laitoshoidon maksuista osan eli 14 euroa vuorokautta kohti joutuu maksamaan tämän maksukaton saavuttamisen jälkeenkin.

Pelkästään kansaneläkkeen varassa elävien henkilöiden maksukyky omien terveysmenojen osalta on jo tällä hetkellä varsin tiukoilla, ja käytännössä tämä uudistus tulee vaikeuttamaan terveyspalveluiden saavutettavuutta edelleen. Tällä hetkellä maksukattojen yhteissumma vastaa yli 2,5 kuukauden tuloja pelkän kansaneläkkeen varassa elävällä, yksin asuvalla kansalaisella. Jos nyt verrataan sitten muihin vastaaviin maihin, niin esimerkiksi Ruotsissa terveydenhuollon asiakasmaksuille on asetettu vuotuinen maksukatto, joka on 97 euroa; meillä tämä asiakasmaksukatto on 590 euroa. Lisäksi monissa maissa, esimerkiksi Norjassa tai Tanskassa, sairaalahoito, tuo lyhytaikainen laitoshoito, on täysin maksutonta. Suomessa sairaalapäivän maksua ollaan nyt korottamassa yli 30 euroon päivää kohti. Ruotsissa sairaalapäivämaksu on 8,6 euroa. Eikö tässä ole tavattoman suuria eroja? Ongelmana vielä on se, että täysi vuorokausimaksu meillä peritään kaikilta niiltä kalenteripäiviltä, joiden aikana potilas on ollut hoidettavana laitoksessa riippumatta hoidon kestosta, eli pahimmillaan voi käydä niin, että 25 tunnin hoidosta voi joutua maksamaan kolmen täyden vuorokausimaksun hinnan.

Näitä suun terveydenhoidon asiakasmaksujen korotuksia perustellaan sillä, että se kaventaisi nyt kaksikanavaisessa järjestelmässämme terveyskeskusmaksujen ja Kelan subventoimien yksityistaksojen välistä hintaeroa, ja tämähän on täällä keskustelussa muun muassa ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoroissa tullut ansiokkaasti esiin. Mutta aivan sama lopputulos saataisiin korottamalla näitä kelakorvauksia, jos haluttaisiin oikeudenmukaisemmin hoitaa tämä ongelma. Kansainvälisen kokemuksen perusteella voidaan arvioida, että hammashuollon käyttö tulee esityksen seurauksena vähenemään 7—8 prosenttia, kuten meille Stakesin asiantuntija kertoi. Eli asiakasmaksujen korottaminen lähes kolmanneksella tulee vähentämään palvelujen käyttöä ja siten heikentämään etenkin vähätuloisen väestön suun terveydentilaa.

Lääkkeiden, terveydenhuollon asiakasmaksu- ja matkakulujen erilliset maksukatot tulee yhdistää. Tätä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on vaatinut jo monta vaalikautta. Tämä yhtenäinen maksukatto tulisi toteuttaa ennen kuin lähdetään minkäänlaisia maksukorotuksia toteuttamaan, ja siihen todellakin tulee sisällyttää myös julkisen hammashuollon maksut sekä lyhytaikaisen laitoshoidon maksut kokonaisuudessaan.

Päivähoitojen maksuista haluan vielä todeta, että tämä rakenteellinen uudistus on kannatettava. Sen sijaan itse maksujen sitominen sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksiin on mielestäni väärin tilanteessa, jossa perhe-etuuksiakaan ei ole sidottu minkäänlaiseen indeksiin. Eli edellytämme, että hallituksen tulee ensin tuoda esitys lapsilisien sitomisesta indeksiin ja vasta sen jälkeen päivähoitomaksujen sitomisesta indeksiin. Päivähoitomaksut tulevat esityksen mukaan kevenemään pienituloisimmille ja nousemaan suurituloisille, niin kuin onkin oikeudenmukaista. Mutta ongelmana on se, että maksujen korotus, nimenomaan tämä taitekohta, jonka jälkeen nämä maksut lähtevät nousemaan, kohdistuu myös semmoisille perheille, joiden tulot jäävät alle keskitason. Esimerkiksi yksilapsisen yksinhuoltajan päivähoitomaksut nousevat esityksessä jo silloin, kun tulot ylittävät 2 900 euroa kuukaudessa. Yksilapsisessa kahden vanhemman perheessä päivähoitomaksut nousevat, kun perheen yhteiset tulot ylittävät 3 500 euroa. Tämän vuoksi mielestäni näitä tulorajoja on syytä tarkistaa jonkin verran korkeammiksi, ja tässä vastalauseessa 2 esitetään, että hallituksen esittämiä tulorajoja korotetaan 200 eurolla jokaisessa perhekoossa. Tämä esittämäni muutos pienentäisi maksutuloja noin 14 miljoonalla eurolla hallituksen esitykseen verrattuna.

Arvoisa puhemies! Esitän, että käsittelyn pohjaksi otettaisiin mietintöön liitetty vastalause 2.

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä on kysymys asiakasmaksujen indeksitarkistuksista, niin on pakko kysyä ed. Räsäseltä, onko ed. Räsänen sitä mieltä, että jossain vaiheessa on päätetty, että asiakasmaksut pysyisivät vuoden 2002 tasolla tästä ikuisuuteen. Mahdollisista ilmaisista palveluista tai lapsilisistä pitää päättää erikseen, mutta onko tosiaan semmoinen käsitys, että nämä maksut pysyisivät vuoden 2002 tasolla tästä ikuisuuteen, se vallitseva ed. Räsäsen käsitys?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Räsänen on useampaan kertaan kysynyt, mistä nousee paine nostaa näitä maksuja. Minä asettaisin aivan saman kysymyksen kuin ed. Jukka Mäkelä vastakysymyksenä, vastaamatta kuitenkaan alkuperäiseen kysymykseen, koska se vastaus löytyy hallituksen esityksen perusteluista, se löytyy hallituksen mietinnöstä, mistä se paine nousee. Kysyn, oletteko te sitä mieltä, että näitten maksujen pitää olla tällä tasolla nyt ja tulevaisuudessa.

Toisekseen ansiokkaasti kävitte läpi kansainvälisiä vertailuja siitä, miten eri maissa terveydenhuollon maksut kohtaantuvat, millaisia maksukattoja on ja mikä osuus maksuilla ylipäätänsä on terveydenhuollon menoissa, kun katsotaan yksilön näkökulmasta asioita. Vertailut ovat hyviä, mutta ne ovat samalla aika vaarallisia. Mitä eksaktimpia lukuja käytetään, sitä tärkeämpää olisi hahmottaa se kuva, joka kaiken kaikkiaan on terveydenhuollon, sosiaali- ja terveystoimen palvelujen, rakenteen osalta. Pitäisi huomioida verotus. Nämä ovat kauniita sanoja, missä on helppo pyöritellä prosentteja ja euroja, mutta se, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että tätä kautta haetaan vertailupohjaa meidän toimillemme, on pikkuisen kaukaa haettua.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Räsäsen vastalauseessa on toteamus, että asiakasmaksuista tulisi säätää laissa, ja tämä on hyvä toteamus. Maksutoimikunta on ollut samaa mieltä. Kysyisinkin ministeri Risikolta: Onko nyt missään vaiheessa ollut ministeriön taholla keskustelua siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksut säädettäisiin lain tasolla, mikä on ollut pitkäaikainen tavoite?

Kysyn myös samassa yhteydessä, kun hallituspuolueiden edustajat muuttivat terveydenhuollon maksujen tulevan indeksin sosiaali- ja terveystoimen indeksistä kansaneläkeindeksiin: Onko täysin mahdotonta ministeriön näkökulmasta, että olisi myös tämä maksukorotus tullut kansaneläkeindeksin mukaisesti ja sitä kautta sitten budjettiin korjailtu vähän, koska tämä maksuosuus olisi jäänyt noin 20 miljoonaan euroon ilmeisesti, jos olisi otettu tämä halvempi kansaneläkeindeksi käyttöön?

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Räsäsen vastalauseessahan lisätään sekä kuntien että valtion kustannuksia. Ensinnäkin te haluatte korottaa kelakorvauksia hammashoidossa. Niitähän juuri korotettiin tämän vuoden alusta, mutta ei ollut varaa korottaa muuta kuin 40 prosenttiin. Sitten te haluatte nostaa tulorajoja lasten päivähoidossa. No, sen maksavat sitten kunnat. Mistä ne rahat oikein tulevat?

Sitten ed. Guzenina-Richardsonille sanoisin, että te ette ole lukenut sitä asetuskokoelmaa, joka liittyy näihin asiakasmaksuihin, sillä suuhygienistien hoitomaksuhan ei nouse. Se tulee olemaan vaan 7 euroa myös tämän uuden lain astuessa voimaan, ja se on juuri sitä ehkäisevää terveydenhoitoa, mitä te haluatte hammashoidossa.

Ed. Tiusaselle — hän on nyt kyllä poistunut — sanoisin, että yksityisen hoidon kustannuksethan on laskettu mukaan tähän maksuosuuteen, minkä Suomen kansa maksaa, ja sen takia se on aika korkea.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että suuhygienistien asiakasmaksut eivät nouse, mikä on erittäin hyvä asia. Niitä olisi voinut jopa alentaa. Mutta ajatus siitä, että sillä parannettaisiin ehkäisevässä mielessä ihmisten hammashoitoa, ei valitettavasti toteudu. Syy tähän on, että suuhygienistien vastaanotoille pääsee todella huonosti ja heitä on aivan riittämättömästi eri puolilla Suomea. Siinä mielessä ehkäisevä tavoite, jota tässä haetaan, edellyttäisi, että suuhygienistien vakansseja perustettaisiin lisää eri puolille Suomea.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen nyt aika syvästi täällä istuvien sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroja, sillä jo tässä valiokunnan mietinnössä esimerkiksi myönnetään se, että Suomessa kotitalouk-sien osuus koko terveydenhuollon rahoituksesta on eurooppalaisessa vertailussa korkea. (Ed. Asko-Seljavaara: Mutta se sisältää yksityisen hoidon!) Samoin täällä myönnetään myös se, että valiokunta pitää terveydenhuollon maksujen korotuksia perusterveydenhuollon vahvistamisen ja ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kannalta lähtökohtaisesti ongelmallisina. Eli kyllä myönnetään myös tässä mietinnössä niitä ongelmia, joita te ette nyt täällä ole tässä keskustelussa myöntäneet. Mielestäni asiakasmaksurasitetta tulee nykyisestä keventää ja siihen tulee pyrkiä nimenomaan tämän oikeudenmukaisen, yhtenäisen maksukaton kautta. Sen vuoksi pidän todellakin vääränä sitä, että nyt lähdetään näitä maksuja korottamaan.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä vastaavasti ihmettelen ed. Räsäsen edellisessä puheenvuorossa esittämää kritiikkiä sitä kohtaan, että päivähoitomaksujen tarkistuksiakin pitäisi siirtää, koska tämähän tulee tarkoittamaan sitä, että 65 prosentilla perheistä päivähoitomaksut alenevat tai pysyvät ennallaan. Haluatteko te todella sitä, että tämä ei tapahdu vielä elokuussa, koska tästä uudistuksesta hyötyvät erityisesti pienituloiset, monilapsiset perheet ja yksinhuoltajaperheet? Eli en todellakaan ymmärtänyt tätä osuutta tästä puheenvuorostanne ollenkaan.

Olen kyllä samaa mieltä siitä, mitä ed. Rehula sanoi, että kansainvälisten vertailujen tekeminen on hiukan vaarallista. Näitä vertailuja voidaan tehdä niin paljon eri näkökulmista, koska järjestelmät ovat erilaisia, että ihan yhden asiantuntijan mielipiteeseen ei kannata perustaa mielipiteitään.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos olette tämän vastalauseeni lukenut, tiedätte, että kyllähän siellä nimenomaan lähdetään liikkeelle siitä, että ne rakenteelliset uudistukset, jotka päivähoitomaksuihin ollaan tekemässä, hyväksytään, samoin tulorajojen muutokset. Mutta sen sijaan haluan olla hiukan lieventämässä tätä hallituksen esitystä siten, että niin pienillä tuloilla eivät perheet joudu siihen ylimpään maksuluokkaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Halusin vastata ed. Kiljuselle tästä suuhygienistien saamisesta terveysasemille. Sitten kun me ohjaamme yhä enemmän maksukykyisiä ihmisiä pois julkisesta terveydenhuollosta, niin sinnehän vapautuu tilaa semmoisille ihmisille, joilla ei ole niin paljon varaa maksaa. Sehän on tämän maksu-uudistuksen tarkoitus tässä hammashoidossa. (Ed. Erkki Virtasen välihuuto) Ja meidän ei tarvitse sillä tavalla varustaa koko Suomenmaata kaksinkertaisella määrällä hammaslääkärituoleja ja -palveluja, kun me ohjaamme puolet ihmisistä yksityisille hammaslääkäreille ja puolet tälle julkiselle puolelle, (Välihuutoja sos.dem. ryhmästä) ja vaikeat tapaukset, koululaiset, vanhukset, pääsevät sillä tavalla helpommin tälle julkiselle puolelle.

Tämä laki nimittäin palauttaa, kuten olette moneen kertaan kuulleet, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vuoden 2002 reaaliselle tasolle. Ja päivähoitoon tehdään rakenteellisia muutoksia. Yli viiden vuoden aikanahan kansalaisten keskiansiot ovat kasvaneet 443 euroa kuukaudessa ja 20 prosenttia kaiken kaikkiaan. Päivähoitomaksujen rakenteellinen uudistushan on täysin välttämätön, sillä kun tulot ovat kasvaneet noin parikymmentä prosenttia, niin nykyisen lain mukaan yksilapsinen yksinhuoltajaperhe on päässyt nollamaksuluokkaan ainoastaan alle 1 000 euron kuukausitulolla. Tästä te olette parkuneet ja huutaneet, että nollamaksuluokka pitää säilyttää. Kenelle se säilytetään, kun näin köyhiä perheitä ei enää ole olemassa? (Ed. Guzenina-Richardson: 7 prosenttia espoolaisista!)

Uuden lain mukaan nollamaksuluokan tuloraja nousee nyt selvästi 1 300 euroon. Eikö se ole hyvä uudistus? Vanhempien tulorajat sidotaan kahden vuoden kuluttua ansiotasoindeksiin, jolloin päivähoitomaksu ei kasva, vaikka tulot lievästi kasvaisivat. Uuden lain astuessa voimaan 1.8. on 48 prosenttia lapsiperheistä niitä, joiden päivähoitomaksut alenevat, 12 prosentilla ne säilyvät ennallaan ja vain 40 prosentilla ne kasvavat. (Ed. Gustafsson: Miten niin "vain"? Lähes puolet!) — Vain, niin, mutta eikö se ole hyvä, että me suosimme näitä köyhiä ja monilapsisia lapsiperheitä, joita te ette ole ollenkaan omana (Ed. Gustafsson: Eihän se meille mitään uutta ole!) hallituskautenanne ottaneet huomioon?

Stakesin selvityksessä Suomalaisten hyvinvointi 2008 todetaan, että lapsiköyhyys on Suomessa kasvanut. Tämä johtuu siitä, että tuloerot ovat kasvaneet eli hyvätuloisia eivät ole maassamme pienten lasten vanhemmat vaan keski-ikäiset kansalaiset. Siis lapsiperheet eivät oikeasti ansaitse niin paljon kuin keskimäärin ansaitaan, heillä (Ed. Guzenina-Richardson: Tästähän me puhumme!) on paljon pienemmät tulot. Suomessa lapsiköyhyys kuitenkin on matalampi kuin muissa EU-maissa, meillä 10 prosenttia, muualla 19.

Koska lapsiperheet ovat suhteellisesti pienituloisia, niin yhä useampi lapsiperhe nyt tämän lainuudistuksen mukaan pääsee tähän alennettuun päivähoitomaksuun. Esimerkiksi yksinhuoltaja, jolla on yksi lapsi, saa ansaita jopa 3 000 euroa kuukaudessa ja silti hänen lapsensa päivähoitomaksu pienenee. (Ed. Guzenina-Richardson: Mutta ei ole ilmainen!) Asetuksessa esitetyt maksutaulukot suosivat siis pienituloisia, monilapsisia perheitä. Onkin valitettavaa, etteivät aikaisemmat hallitukset ole koordinoineet päivähoitomaksujen tulorajoja ansiokehityksen mukaan vaan ovat jättäneet pulaan nämä kaikista köyhimmät perheet.

Uuden asiakasmaksulain mukaisesti myös tasamaksut, kuten terveyskeskuskäynti, tulevat kallistumaan. Tämä merkitsee lääkärin kotikäynnin tai vastaanottokäynnin tason nostamista 1,80 eurolla kerralta. Huomattava kuitenkin on, kuten puheenjohtajamme sanoi, että kolmen käynnin jälkeen maksetaan vain vuosimaksu, ja se nousee 3 euroa 60 senttiä. Suomalaisessa terveydenhuollossa on paljon maksuttomia palveluja, kuten terveysneuvonta, neuvolapalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ja siihen liittyvät lääkärintodistukset sekä lasten ja nuorten avosairaanhoidon lääkäripalvelut.

Hammashoidon maksuja korotetaan enemmän, jotta suun terveydenhuolto kohdistuisi ennalta ehkäisevään työhön, eli siis suuhygienistejä meillä tulee nyt olemaan käytössä enemmän, kun nämä maksukykyiset ihmiset siirtyvät pois terveyskeskushammaslääkäriltä. Tämä 7 euron suuhygienistipalvelun hinta siis ei nouse.

Toivomme tietenkin, että maksukatot yhdistetään, siitä olemme täysin yksimielisiä, ja niille täytyy luoda varsin kohtuullinen katto. Sosiaalibarometri kertoo, että väestön hyvinvointi-, mutta myös terveyserot ovat kasvaneet viime vuosina. Opposition epäilyksistä huolimatta lievällä asiakasmaksujen korotuksella ei asiantuntijoiden mukaan, joita kuulimme, ole suurta vaikutusta terveyseroihin, vaikka te tätä haluatte ja povaatte.

Kuntien valtionosuudet terveysmenoihin ovat 7 miljardia euroa, ja ne kasvavat tänä vuonna 920 miljoonaa euroa. Kunnilla pitäisi olla varaa antaa myös maksuttomia palveluja ja maksaa toimeentulotuen lisäksi myös kansalaisten ylimääräisiä terveysmaksuja. Valiokunta myös toteaa ensimmäisessä lausumassaan, että se edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon tasamaksut sidotaan kansaneläkeindeksiin eikä sosiaali- ja terveystoimen indeksiin, koska kansaneläkeindeksi nousee vain kolmasosan edellisestä.

Mutta tärkeää on, että ansiotulon verotushelpotuksia on tulossa ensi vuonna, kuten ministeri Katainen on luvannut, ja vaikka 1 prosentin laskisi ansiotuloverotus, niin ihmiset saavat lisää ansioita paljon enemmän kuin nyt menettävät tässä lasten päivähoitouudistuksessa, jos ovat keskituloisia, koska nimenomaan keskituloiset perheet hyötyvät eniten ansiotuloverotuksen keventämisestä. (Ed. Gustafsson: Miten sähkön, ruoan ja bensan hinnankorotukset?) — No, niille minä nyt en voi tällä hetkellä mitään. (Ed. Gustafsson: Ei, mutta ne muodostavat sen kokonaisuuden!) — Se on kyllä enemmän muista syistä johtuvaa kuin meistä.

Oppositio esittää tietenkin, että asiakasmaksujen korotuksista luovutaan kokonaan. Olisi kuitenkin erittäin epätoivottavaa, että päivähoitomaksujen rakenteellisesta uudistuksesta luovuttaisiin, koska tällöin lapsiköyhyys lisääntyisi (Välihuutoja) ja ansiotason noustessa pienituloisetkaan eivät enää saisi maksuhelpotuksia eikä kukaan pääsisi nollamaksuluokkaan vaan vähitellen kaikki perheet alkaisivat maksaa korkeinta päivähoitomaksua. (Ed. Guzenina-Richardson: Tehän halusitte poistaa sen nollamaksuluokan!) Eli kun nyt tämä hallitus yrittää päivähoitomaksu-uudistuksella tehdä tulonsiirtoja rikkaimmilta ihmisiltä köyhille, niin oppositio haluaa tehdä päinvastoin. Ihmeellistä.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara antoi minulle kohdennetun kysymyksen, joka koski nimenomaan hammashoitoa. Hän ihmetteli, että kun julkiselta hammashoidolta siirrytään yksityiselle, niin sieltä vapautuisi palvelureserviä. Varmaan näin onkin, mutta tosiasia on se, että kun julkisen sektorin hammashoitomaksua korotetaan, niin ihmisillä ei ole varaa maksaa hammashoidosta, vaikka siellä olisi kaikki hammashoito tarjolla. Tämä on se ongelma.

Sitten kun puhuitte päivähoitoasiasta, hallitus on tehnyt paljon hyvää päivähoitoasiassa tulevaisuuteen. Sosialidemokraatit ovat tehneet vielä paremman esityksen.

Siltä osin kuin puhuitte, että neljähenkinen perhe tänä päivänä tienaa vähän, niin ongelmana on se, että neljähenkisessä perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat töissä, asiakasmaksu nousee jo 4 050 euron tasosta. Kun me laskemme, että on 4 050 euroa bruttotulona, kaksi ihmistä töissä ja päivähoitoasiakasmaksu nousee, niin kyllä se on aika kohtuuton esitys myös päivähoidon osalta.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara, erityisesti tänä iltana on ollut tavattoman vaikea seurata teidän ajatuksenjuoksuanne tai ainakaan minun ymmärrykseni ei siihen tahdo riittää. Te sanoitte, että tämä hallituksen esitys vähentää hammaslääkäreitten tarvetta, kun rikkaat ihmiset siirtyvät yksityiselle puolelle. Minä olen ymmärtänyt niin, että yksityispuolikaan ei vedä juurikaan enää uusia potilaita eli sinne ei kerta kaikkiaan mahdu lisää. Mutta se on ihan totta, että hammaslääkäreitten tarve varmaan vähenee sitä kautta, että köyhät ihmiset jättävät menemättä hammaslääkäriin, koska heillä ei ole tulevaisuudessa siihen varaa. Tämä ei varmaan voi olla teidän tavoitteenne. Ei se ainakaan ole salin tämän puolen tavoite. Minusta nyt tämä vastalause, mikä nyt on tänään täällä käsittelyssä, kannattaisi lukea tavattoman tarkkaan, koska siinä aivan oikeasti on haettu parempaa ratkaisua kuin hallitus esittää eikä vastusteta muutoksia mutta katsotaan ihmisiä semmoisesta näkökulmasta, että myös köyhät ihmiset saisivat tulevaisuudessa palveluja ehkä nykyistä vielä paremmin.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jäin kyllä jälleen kerran ihmettelemään ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoroa. Te väititte, että oppositio olisi vaatimassa, että tätä päivähoitolain, päivähoitomaksujen rakenteellista uudistusta ei toteutettaisi. Ei sitä ole kukaan täällä vaatinut. Jos luette nuo opposition molemmat vastalauseet tarkkaan, niin sitä nimenomaan kannatetaan, mutta sen sijaan vastustamme sitä, että nämä päivähoitomaksut sidotaan indeksiin. Omalla kohdallani syy on hyvin selkeä. Jos ei vastaavia etuuksia eli lapsilisiä ole sidottu indeksiin, niin ei pidä lähteä myöskään näitä maksuja sitomaan indeksiin.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä olisi monta asiaa, joita pitäisi kommentoida, mutta kommentoin nyt kahta.

Päivähoitomaksujen osalta tilanne on uudistuksen jälkeen hyvin kohtuullinen. 60 prosentilla päivähoitomaksujen maksajista maksut joko pysyvät ennallaan tai halpenevat. Olen keskustellut asiasta lukuisten keskituloisten ystävieni kanssa, ja he pitävät tätä uudistusta erittäin oikeudenmukaisena.

Hammashoidon osalta toivon kyllä pientä palautusta maan tasolle. Tervetuloa tutustumaan itäsuomalaiseen todellisuuteen, jossa ei ole hammaslääkäreitä yksityisellä eikä julkisella puolella eikä hammaslääkäriin pääse ilman kuukausien jonoja.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kysyisin nyt uudestisyntyneeltä työväenpuolue kokoomuksen ed. Asko-Seljavaaralta, ketä te oikein pidätte hyvätuloisina, kun te työväenpuolue olette. Siellä on Sari Sairaanhoitaja, siellä on Pekka Palomies. Valiokuntakin on todennut omassa lausunnossaan, että ylimmän maksuluokan tuloraja jää edelleenkin matalalle, koska korkeinta maksua maksaisivat sellaisetkin kahden huoltajan perheet, jotka ansaitsevat vähemmän kuin on palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio — keskimääräinen kuukausiansio — ja te pidätte heitä hyvätuloisina, joilta voi ryöstää vielä köyhemmille. Hyvin outoa logiikkaa!

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaran näkemykseen siitä, että tällä asiakasmaksu-uudistuksella nyt nimenomaan köyhiä suositaan, on pakko todeta, että (Ed. Asko-Seljavaara: Kyllä!) on se nyt mielenkiintoista suosimista, kun kaikkein köyhimmiltä otetaan 60 miljoonaa pois. Jos näin pitää suosia, niin lopettaisitte nyt jo sen suosimisen.

Kun täällä on yleisesti keskusteltu ed. Asko-Seljavaaran ajatuksenjuoksusta, niin ei siinä minusta mitään kummallista ole. Siihen pitää vaan totutella. Minä olen viisi vuotta harjoitellut ja olen nyt jo tottunut.

Sirpa  Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ed. Virtaselle hauskasta puheenvuorosta.

Minä myönnän kyllä, että on hammaslääkäripula koko maassa, ja uskon, että Itä-Suomessa on erityisen paha hammaslääkäripula. Mutta kyllä esimerkiksi meillä täällä Helsingissä varmasti nämä maksujen korotukset alkavat ohjata ihmisiä yksityiseen hammashoitoon. Yksityisiä hammaslääkäreitä on vielä kyllä Helsingin seudulla, Pääkaupunkiseudulla. Uskoisin, että niitä on monissa muissakin suurissa kaupungeissa, mutta meidän täytyy lisätä hammaslääkärikoulutusta. Se on aivan itsestäänselvää. (Ed. Guzenina-Richardsonin välihuuto) — En missään tapauksessa.

Sitten minä sanoisin ed. Guzenina-Richardsonille, että keskitulo on 2 730 euroa mutta nämä lapsiperheet ovat huomattavasti pienituloisempia. Espoossa, joka on Suomen rikkain kunta, he voivat tienata näin paljon, ja he ovat teidän ystäviänne, jotka nyt joutuvat maksamaan vähän enemmän, mutta heillä on kyllä siihen varaa. Mutta köyhempien ihmisten esimerkiksi Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa keskitulo perheessä ei suinkaan ole 2 730.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelen tässä puheessa terveyskeskus- ja sosiaalimaksujen tason vaikutusta työn vastaanoton houkuttelevuuteen sekä kuntatalouden kestävyyteen pitkällä tähtäimellä. Hallitus tukee myös ikääntyvien ja vajaakuntoisten työllistymistä moninaisin keinoin ja toimintaan aktivoivalla määrällä euroja. Tiedetään, että alle 25-vuotiaat nuoret, yksinhuoltajaperheet sekä keskituloiset lapsiperheet ovat taloudellisesti lujilla. Alkoholismin, mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa kamppailevat yli 56-vuotiaat uhkaavat syrjäytyä entisestään ja käyttävät myös paljon terveyspalveluja. Työelämän tyytyväisyysmittaukset ja kansanterveys yleisesti ovat parantuneet, mutta kuitenkin lyhyet työstä poissaolot ja työtapaturmat jatkavat kasvuaan. Töistä poissaoloja on varsinkin lapsiperheiden vanhemmilla myöskin siksi, että sairaan lapsen hoitaminen ulkopuolisella tulee kalliiksi ja kaikkien työnantajat eivät sairaan lapsen hoitoa tue. Sitä paitsi oman arvomaailmani mukaan sairaan lapsen ensisijainen hoitaja on kyllä oma äiti ja isä eikä ostettu palvelu.

Herra puhemies! Onkin hyvä, että meillä on terveyskeskusmaksuissa vuosikatto, käsittelyssä olevassa ehdotuksessa 25,60 euroa. Tällä rahalla saa lääkäripalvelujen lisäksi laboratorio- ja röntgenpalvelut ja koko vuodeksi. Kuinka monta oluttölkkiä tai kuinka monta suklaapatukkaa tällä rahalla pystyy ostamaan? Lisäksi hallitus uudistaa koko maksukattojärjestelmän tukemaan nimenomaan paljon palveluja käyttävän kansalaisen taloutta. Pääsääntöisesti jokaisen työttömän saama työpaikka ja sen mukanaan tuoma ei terveyskeskus- vaan työterveyshuoltosuhde vähentää myös perusterveydenhoidon taakkaa terveyskeskusvastaanotoilla.

Herra puhemies! Tämän lakimuutoksen päivähoitomaksujen muutokset hyödyttävät kiitettävästi yksinhuoltajaperheiden ja vähän ansaitse-vien vanhempien kukkaroa. Mutta jotta myös ne keskituloiset, korkeita asuinkustannuksia ja palvelumaksuja maksavat, usein vielä opintolainaisetkin lapsiperheet hyötyisivät selkeästi työnteosta, varsinkin silloin jos eivät valitse lapsen kotihoitoa, niin tulee jatkossa vakavasti tutkia nollaluokan ulkopuolisten päivähoitomaksujen hyväksymistä tulonhankintavähennyksenä verotukseen, kuten monessa Euroopan maassa jo tänä päivänä tehdään. Vähennyssumman katto voisi olla kunnallisen päivähoidon maksun suuruinen. Tämä lisäisi mahdollisuutta ottaa vastaan lyhytaikaistakin työtä niin, että perhe faktisestikin hyötyisi taloudellisesti. Vähennysoikeus lisäisi myös vajaakuntoisen ja vammaisen työntekijän käteenjäävää tuloa eläkkeen ollessa lepäämässä.

Asiakasmaksujen tuotto terveys- ja sosiaalibudjetissa on marginaalinen, mutta maksu tuo kuitenkin vastuun myös tilatun ajan käyttämisestä. Hammaslääkäri- ja terveyskeskusaikojen sekä toivottavasti myös muiden palvelujen kuten jalkojenhoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen aikojen peruuttamatta jättämisestä tulee sakkomaksujen perintää tehostaa. Toisaalta toimeentuloasiakkaiden mahdollisuutta saada nykyistä enemmän todellista, tarpeenmukaista, harkinnanvaraista tukea sairauskuluihin on nykyisestä parannettava ja joka puolella Suomea.

Viimeisenä asiana keskustelussa sairaus- ja terveyspalvelujen hinnasta tulisi muistaa myöskin, että yksi tärkeä syy perustason sairastamispalvelujen maksullisuuteen on motivointi yksilön omaan vastuuseen ja toimintaan oman ja läheistensä terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi alusta asti — syntymästä asti voidaan sitä tehdä — esimerkiksi hammashuollossa ja ylipainosairauksissa. Lisäksi harkitun suuntainen maksuohjaus aktivoi tai jopa pakottaa monipuolistamaan palvelujen tuottamistapoja kulloistenkin resurssien puitteissa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Sanoin jo tämän asiakasmaksulain lähetekeskustelussa, että tämä on Matti Vanhasen porvarihallituksen tähänastisista lakiesityksistä epäsosiaalisin, epäsolidaarisin ja epätasa-arvoisin. Nyt ensimmäisessä käsittelyssä valiokuntakäsittelyn ja mietinnön jälkeen minulla ei ole mitään syytä muuttaa tuota käsitystä, ei, vaikka valiokunta indeksisidonnaisuuksien osalta esitystä hieman paransikin.

Suomessa köyhät, työttömät ja vähemmän koulutetut sairastavat enemmän ja kuolevat nuorempina. Sosiaaliryhmien väliset terveyserot eivät ole vähentyneet, vaan ne ovat jopa kasvaneet viime vuosina. Myös kuolleisuuserot ovat nopeasti kasvaneet. Samoin on laita terveyden vaaratekijöiden. Eikä palvelujärjestelmä ole pystynyt valitettavasti vastaamaan näitten erojen kasvuun ja eri sosiaaliryhmien tarpeisiin. Onkin yhä ilmeisempää, että Terveys 2015 -ohjelman tavoite eri sosiaaliryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentymisestä viidenneksellä vuoteen 2015 mennessä ei toteudu. Se ei toteudu, vaikka terveyserojen kaventaminen on ollut Suomessa terveyspoliittisten ohjelmien tavoitteena säännöllisesti vuodesta 1986 lähtien ja onhan se tämänkin Matti Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmassa.

Myös terveyspalvelujen käyttö jakautuu terveyserojen kaventamisen kannalta ristiriitaisesti. Eniten palveluja käyttävät muuta väestöä terveemmät suurituloiset, vähiten palveluja käyttävät pienituloiset, vaikka tosiasiallisesti juuri heidän palvelutarpeensa on kaikkein suurin. Yksi keskeinen syy, vaikka toisin väitetään, on palvelujen hinta. Köyhimmät, pienituloisimmat jättävät palveluita käyttämättä, tarpeellisiakin palveluita käyttämättä siksi, että he pitävät hintaa, jonka joutuvat niistä maksamaan, liian korkeana erityisesti silloin, kun on kysymys ennalta ehkäisevistä ja ei-akuuteista palveluista.

Arvoisa puhemies! On välttämätöntä, että toimiin terveyserojen kaventamiseksi ryhdytään viipymättä. Sitähän edellyttää jo Suomen perustuslakikin: "Julkisen vallan on turvattava - - jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä", sanoo perustuslain 19 §:n 3 momentti. Voimavaroja on kohdistettava erityisesti niille terveydenhuollon toimintalohkoille, joilla näitä eroja parhaiten kavennetaan. Ne lohkot ovat perusterveydenhuolto ja terveyden edistäminen. Tätä taustaa vasten hallituspuolueiden nyt läpi runnoma asiakasmaksujen korotusesitys on käsittämätön. Lakiesityksen aikaansaama terveydenhuollon asiakasmaksujen nousu sortaa köyhiä, syrjäytyneitä ja pienituloisia. Se kasvattaa sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja, jotka ovat jo muutenkin, kuten aiemmin totesin, aivan liian suuret.

Hallitus on palkannut ex-kollegamme Maija Perhon vetämään terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa, jota me, ministeri Risikko mukaan lukien, viime kaudella täällä innokkaasti ajoimme, ja onneksi se tuli myöskin hallitusohjelmaan. Olen antanut kertoa itselleni, että tämä työ etenee parasta aikaa varsin ansiokkaasti. Siinä katsannossa minusta onkin hämmästyttävää, että hallitus samanaikaisesti asiakasmaksuja korottamalla ja korotusrahat kunnilta ryöstämällä rakentaa ikiomaa terveyden taannuttamisohjelmaa ja uhkaa tuhota jo etukäteen terveyden edistämisohjelman myönteiset saavutukset ja pyrkimykset.

Työterveyshuollon asiakkaita eivät asiakasmaksujen korotukset koske, ja suurituloiset voivat halutessaan käyttää yksityisiä lääkäripalveluita. Sitä vastoin korotukset koskevat erityisesti pienituloisia, työelämän ulkopuolella olevia ja paljon sairastavia, joille terveydenhuollon asiakasmaksut kasautuvat. Hallituskin on joutunut lakiesityksen perusteluissa myöntämään, että pienituloiset eivät kenties selviydy näistä korotuksista.

Mutta ei hätää. Tällä välittämisen ja vastuunkannon hallitukseksi itseään kutsuvalla maksujen korottajalla ja köyhimpien kurittajalla on neuvokin tarjolla: menkää sossuun ja hakekaa toimeentulotukea. Minne unohtuivat nyt puheet siitä, että ihmiset pitäisi auttaa pois viimesijaisen tuen eli toimeentulotuen piiristä? Minusta on kohtuullisen nöyryyttävää, jos ihmisille, jotka eivät pysty selviytymään terveydenhuollon maksuista ja uhkaavat siksi jäädä näitä palveluja paitsi, annetaan neuvoksi mennä hakemaan toimeentulotukea.

Arvoisa puhemies! Valiokunta päätti muuttaa hallituksen esitystä niin, että sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksiin sidottavaksi esitetyt terveydenhuollon keskeiset tasamaksut sidotaankin tulevaisuudessa kansaneläkeindeksiin. Tämä on hallituksen esitystä parempi vaihtoehto. Tästä on annettava rehellinen kiitos sille tai niille hallituspuolueiden valiokuntavastaaville, jotka tämän muutoksen saivat aikaan. Kun tässä on edustajia puhuteltu milloin mitenkin, niin minä epäilen, että aikaansaannos on edustajien Rehula, Asko-Seljavaara, Nordman ja Sinnemäki. Jos näin on, niin lämpimät kiitokset tästä vähästä, mutta enempäänkin olisi toki voinut pystyä.

Nimittäin valitettavasti tänä vuonna toteutuvat 16,7:n ja 19,7 prosentin korotukset perustuvat tähän huonompaan indeksiin. Kun nyt on pitänyt löytää perustelu näille korotuksille, niin se on laskettu ikään kuin oltaisiin, kuten täällä on sanottu, korvaamassa viiden vuoden kustannusten nousua terveydenhuollossa. Okei, jos tämä nyt jotenkin hyväksyttäisiinkin, niin ei yleinen hintataso ole noussut 16:ta prosenttia. Se on noussut, jos sitä mitataan kansaneläkeindeksillä, jolla näitä etuuksia mitataan, vain 4,3 prosenttia. Eli tässä otetaan näiltä viideltä vuodelta kaikkein köyhimmiltä nettona pyöreästi 12 prosenttia pois. Kun tätä perustellaan nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousulla, niin tässähän laitetaan kaikkein köyhimmät maksamaan siitä, että medikalisaation seurauksena — toki muistakin syistä, mutta erityisesti siitä syystä — terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet, että on tullut kalliimpia lääkkeitä, että on tullut entistä kalliimpia hoitolaitteita. Tätähän se indeksi mittaa ja tietenkin myöskin palkkojen korotusta. On minusta kohtuutonta, että nämä kustannukset tältä osin sälytetään pienituloisimpien julkisten terveydenhuollon palvelujen käyttäjille.

Arvoisa puhemies! Kun näitä korotuksia on perusteltu, niin onhan tässä salissa tämän käsittelyn aikana jo kerrottu, mistä tässä todella on kysymys. Ministeri Risikkoa voin lohduttaa, että ainakin omassa ajattelussani en pidä teitä tähän syyllisenä ja epäilen, että syyllinen löytyy jostakin muualta, ja itse asiassa ed. Manninenhan sen täällä jo paljastikin: Nämä korotukset tehdään siksi ja tämä leikkaus kunnilta tehdään siksi, että tällä kompensoidaan sitä, että nyt kunnille annetaan indeksitarkistukset sataprosenttisina. On ihan hyvä, että kuntien menot tarkistetaan sataprosenttisella indeksillä tulevaisuudessa, mutta kun sekin laitetaan näitten köyhimpien terveyskeskuskäyttäjien maksettavaksi ja niitä terveyspalveluja leikataan, joita he eniten käyttävät ja joita kunnat eivät pysty tämän jälkeen tuottamaan, kun valtionosuutta leikataan, niin kohtuus on kaukana.

Annankin tässä yhteydessä kunnille kehotuksen olla korottamatta näitä maksuja. Siitä huolimatta, että valtio ensiksi ryöstää rahat ja antaa luvan ne sitten kerätä köyhimmiltä, älkää korottako niitä maksuja, koska te todennäköisesti tekemällä niin tulette heikentämään köyhimpien ihmisten terveyttä niin, että ne kustannukset tulevat olemaan paljon suuremmat kuin se hyöty, mikä näistä 60 miljoonasta kunnille koituu.

Arvoisa puhemies! Jos en olisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja jos siinä asemassa lukisin valiokunnan mietintöä, niin kyllä minä jonkin verran ihmettelisin, ihmettelisin sitä, että kun valiokunta suhtautuu savolaisittain sanoen niin epäkehtaisesti tähän hallituksen lakiesitykseen, niin siitä huolimatta se kuitenkin säätää omalta osaltaan tämän lain. Tähän on tietysti valtiovarainvaliokunnassa totuttu, että hallituspuolueet kirjoittavat jaostoissa lausunnon, jossa ne tuomitsevat hallituksen esitykset, ja sitten kuitenkaan pontta ei tule. Me kaikki tiedämme — siis minä epäilen niin — että tässä salissa ei ole oikeasti ketään, joka rehellisesti puolustaisi näitä korotuksia, ellei olisi pakko, ja riippumatta nyt siitä, olemmeko hallituksessa tai ei, niin epäilen, että tämä on tilanne. Voi olla, että jos puolueeni olisi hallituksessa, niin joutuisin itsekin miettimään sitä.

Mutta kuitenkin, hyvät ystävät, arvoisat kollegat, minä silti toivon, että me voisimme ajatella terveyden edistämistä, sitä, mitä me olemme ainakin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime kaudella ja tälläkin kaudella pitäneet tärkeänä: että suomalaiset terveyserot tasottuvat, että köyhilläkin on oikeus saada hyvää hoitoa. Siksi, kun huomenna teemme esitykset näitten pykälien muuttamisesta, jotka merkitsevät sitä, että köyhien terveyttä ei näillä säädöksillä heikennetä, toivon, että tulisitte mukaan ja kaataisimme yhdessä hallituksen esitykset. Muutamien vuosien päästä olisimme kaikki tyytyväisiä ja onnellisia ja voisimme äänestäjille kertoa, että taistelimme oikeasti teidänkin puolestanne.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa herra puhemies! Meillä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käyty hyvin rakentavaa keskustelua näistä asiakasmaksujen korotuksista, kuten tästä ed. Erkki Virtasenkin puheenvuorosta saattoi päätellä. Esityksen tarkoituksena on kuitenkin korjata näiden asiakasmaksujen jälkeenjääneisyyttä ja palauttaa ne todellakin vuoden 2002 tasolle. Kun muistelemme vuotta 2002, niin sitten euron käyttöönoton on moni kustannus maassamme noussut hyvinkin paljon ja samanaikaisesti on työllisyytemme merkittävästi parantunut ja ostovoima maassamme kehittynyt jo yli 20 prosenttia.

Näiden asiakasmaksujen vaikutus julkiseen talouteen ei ole aivan vähäinen. Tällä vastaavalla summalla työllistetään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kuitenkin maassamme noin 30 000. Näillä voidaan myös ohjata palvelujen käyttöä hoidollisesti tarkoituksenmukaisempaan suuntaan tai ennalta ehkäisevään suuntaan. Olen myös sitä mieltä, että palvelua arvostetaan enemmän, kun siitä jotakin maksetaan. Ihmettelen tätä sosialidemokraattien vastalauseessa olevaa tavoitetta siitä ... (Ed. Erkki Virtanen: Sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton!) — ja vasemmistoliiton tavoitetta — että näiden terveydenhuollon palvelujen tulisi olla täysin maksuttomia. Minusta tämä kyllä osoittaa aikamoista vastuuttomuutta tällä hetkellä kaiken kaikkiaan kansantaloudesta. (Ed. Erkki Virtanen: Vastuuttomuutta mistä?)

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää näitä maksujen korotuksia välttämättömänä, mutta pitää tärkeänä sitä, että palvelut ovat jatkossakin kaikkien kuntalaisten saatavilla. Aivan kuten hallitusohjelmassakin sanotaan, sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteena on edistää terveyttä ja toimintakykyä sekä kaventaa eri väestöryhmien välisiä terveyseroja. Ja nyt, kun näistä terveyseroista täällä on puhuttu, niin korostaisin kuitenkin sitä, että ne eivät ole tämän viimeisen vuoden aikana todellakaan syntyneet, vaan varmasti myös vasemmalla puolella on syytä katsoa peiliin siinä, miksi näin on päässyt käymään. Valiokunta esittää tässä mietinnössä hyvin voimakkaasti merkittävää muutosta siihen, että kun nyt kahden vuoden välein näitä maksuja tarkistetaan, niin tasamaksuja korotetaan matalampaa indeksiä eli niin sanottua kansaneläkeindeksiä, käyttäen. Tämä nostaa näitä hintoja maltillisemmin ja säilyttää palvelut niin eläkeläisten kuin työttömienkin saatavilla. Tämä on valiokunnan näkemyksen mukaan sosiaalisesti oikeudenmukaista.

On kuitenkin huomioitava myös, että nyt elokuussa tehtävät korotukset eivät käytännössä aivan niin radikaaleja ole kuin miltä tässä keskustelussa välillä on kuulostanut, koska tosiaankin kunnissa esimerkiksi terveyskeskusmaksujen osalta on käytössä käytäntö, että vain kolmesta käynnistä maksetaan. Jos maksu nousee 1 euro 80 senttiä per käynti, niin vuodessa tämä korotus yksittäiselle kuntalaiselle palvelusta, jota hän ehkä eniten näistä käyttää, on 5 euroa 40 senttiä; kuinka paljon ja mitä muuta me tällä voisimme saada?

Valiokunta pitää kuitenkin näitä hammashuollon korotuksia, aivan kuten mietinnössä sanotaan, melko suurina, ja huolestuttavaa on, että nämä maksut eivät kerrytä maksukattoa. Mutta aivan kuten ed. Asko-Seljavaara sanoi, näillä on tarkoitus ohjata ihmisiä käyttämään näitä ennalta ehkäiseviä hammashuollon palveluja. Valiokunta painottaa kuitenkin, että kaikki terveydenhoidon menot kattava, yhtenäinen, asiakkaan maksukyvyn paremmin huomioon ottava maksukattouudistus on saatava pian aikaiseksi, ja on hienoa, että tällainen työ on jo käynnissä. Mutta on kuitenkin myös syytä huomioida, että itse maksukattoa ei nyt koroteta, mikä tarkoittaa sitä, että kun palvelua käytetään, niin tämä maksukatto saavutetaan aiemmin.

Arvoisa herra puhemies! Vielä päivähoitomaksuista. Hallituksen esityksen mukaan myös päivähoitomaksuja tarkistetaan ensimmäisen kerran sitten vuoden 2002. Tämä tarkistus onkin syytä viimein tehdä, sillä viime vuosina tulojen ja työllisyyden kasvettua monet paljon alle keskitulon ansainneet perheet ovat joutuneet ylimpään maksuluokkaan, koska tulorajoja ei ole vuosiin tarkastettu. Tämä oli melko kylmää politiikkaa edelliseltä hallitukselta. Nyt tehtävien päivähoitomaksujen tulorajatarkistusten jälkeen 53 prosentilla perheistä päivähoitomaksut alenevat, 12 prosentilla perheistä maksut pysyvät ennallaan ja vain 35 prosentilla perheistä päivähoitomaksut nousevat. Tästä uudistuksesta hyötyvät erityisesti pienituloiset, yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet. Olen erittäin tyytyväinen, että nollamaksuluokka säilyy, ja tällä on merkitystä erityisesti opiskelijaperheille sekä osapäivätyötä tekeville yksinhuoltajille. (Ed. Karhu: Siitä kiitos oppositiolle!)

Merkittävää on myös se, että jatkossa päivähoitomaksuja määriteltäessä huomioidaan perheen todellinen koko: lasten todellinen lukumäärä määrittelee päivähoitomaksun suuruuden, eli neljälapsinen perhe on neljälapsinen eikä kaksilapsinen, kuten tällä hetkellä maksuja määriteltäessä. Tämä on merkittävä parannus aiempaan. Valiokunta kuitenkin toteaa mietinnössään, että edelleen ylimmän maksuluokan tuloraja jää melko matalalle ja on tärkeää, että nyt hyväksyttävien muutosten jälkeen ryhdytään valmistelemaan päivähuollon maksujen kokonaisuudistusta, esimerkiksi porrastusta edelleen lisäämällä.

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi: Lapsiperheiden toimeentuloa tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena, ja haluan vielä muistuttaa niistä toimenpiteistä, joita sinivihreä hallitus on jo tehnyt tai on sitoutunut tekemään lapsiperheiden hyvinvoinnin ja toimeentulon parantamiseksi: On tehty laaja toimenpidepaketti; ainoastaan nämä asiakasmaksut eivät ole toimenpide, jolla tätä hyvinvointia näiden päivähoitomaksujen osalta rakennetaan. Lapsilisän yksinhuoltajalisää on korotettu. Kolmannesta lapsesta nostetaan pian lapsilisää ja ensi vuoden alusta toteutetaan merkittävä tulonsiirron korotus, kun minimiäitiys-, isyys-, vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat korotetaan lähes 160 eurolla kuukaudessa. Tämä jos mikä kohdistuu pienituloisille.

Lisäksi on erittäin hienoa, että ministeri Risikko, joka ansiokkaasti on täällä koko illan keskusteluamme kuunnellut, haluaa aktiivisesti edistää lapsilisien sitomista elinkustannusindeksiin. Hänen arvionsa mukaan tämäkin tulee toteutumaan vielä tämän hallituskauden aikana.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Toivakka viittasi puheenvuorossaan siihen, että valiokunta haluaa sitoa nämä terveydenhuollon tasamaksut jatkossa sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksin sijasta kansaneläkeindeksiin.

Toivoisin, että ministeri Risikko nyt kommentoisi tätä keskustelua, koska nämä varsinaiset korotuksethan säädetään asetuksella eikä lailla. Mitä ajattelette tästä ristiriidasta, että elokuun korotus lasketaan kuitenkin sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksin mukaan takautuvasti neljän vuoden ajalta ja sitten jatkossa nämä samat tasamaksut aiotaan sitoa tähän paljon lievempään kansaneläkeindeksiin? Eli pidättekö mahdollisena sitä, että asetus laadittaisiin jo tuon elokuun osalta tämän lievemmän indeksin pohjalta, jolloin nämä maksukorotuksethan olisivat huomattavasti vähäisemmät? Ne jäisivät noin neljäsosaan siitä, mitä aiotaan. Itse olen kyllä edelleen sillä kannalla, että niitä ei tule ollenkaan korottaa.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen ed. Toivakan logiikkaa, kun hän sanoi, että tällä asiakasmaksutuotolla pystyttäisiin työllistämään 30 000 työntekijää kuntiin. Kuitenkin tästä tuotosta valtio perii 60 miljoonaa euroa valtiolle, elikkä tuotto tästä olisi kunnille 5 miljoonaa euroa. Elikkä miten sillä rahalla voitaisiin työllistää 30 000 uutta työntekijää, ja toisaalta, onko se oikeudenmukaista, että tämä rahoitus peritään kaikkein pienituloisimmilta?

Sitten sanoitte, että terveyserot ovat jatkuneet pitkään. Näin on, mutta syy ei ole ainoastaan edellisen hallituksen. Haluaisin muistuttaa teitä kokoomuslaisia, että viimeisen 20 vuoden aikana olette olleet hallituksessa 16 vuotta elikkä teilläkin on joku osuus myös tässä. Varmaan yhteinen tavoite on, että terveyseroja tullaan vähentämään.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkentaisin ed. Toivakalle sitä, mitä tapahtuu yksinhuoltajien korotuksen suhteen. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkailla se leikkaantuu pois, ja nyt kun päivähoitomaksuja korotetaan yksinhuoltajilta, se leikkaantuu näiden korotusten muodossa pois. Se on hyvin marginaalinen määrä, jolle tämä korotus todellisuudessa tulee tuntumaan.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin yhden uuden näkökulman. Edullinen terveyskeskuksen vuosimaksu on hyvä asia kaikille apua paljon tarvitseville. Silti se kannustaa myös monia esimerkiksi yksinäisyyteensä seuraa hakevia käyttämään palveluja usein, useammin kuin terveyspalvelujen tarve edellyttää. Tästä näkökulmasta moni toivoo tiedon todellisista kustannuksista näkyvän asiakkaalle entistä selvemmin, sillä ainakin osan turhista käynneistä se saattaisi karsia pois, ja jos ei karsisi, niin ainakin se nostaisi asiakkaalle edullisten julkisten terveyspalvelujen arvostusta.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta olisi terveellistä välillä myöskin tarkastella tätä julkista sektoria ja sen taloutta kokonaisuutena. Kyse on siitä summasta, joka asiakasmaksuista kertyy kaiken kaikkiaan julkiselle sektorille, kun nyt vielä otetaan huomioon lisäksi se, että ensi vuodelle muun muassa kuntiin on tulossa ennätyksellisen suuret valtionosuudet, huomattavan paljon suuremmat kuin esimerkiksi edellisellä kaudella kunnille annettiin, eli kunnille on tulossa enemmän rahaa kuin aikaisemmin siitä huolimatta, että nämä maksut nyt otetaan pois. Jatkossahan nämä korotukset tulevat jäämään kuntien käyttöön, niin että kyllä näillä rahoilla joka tapauksessa työllistetään ihmisiä.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen 16,6 prosentin korotusta sitomalla maksut vuosien 2002—2006 kustannuskehitystä vastaavaan indeksiin. Vuonna 2010 aiotaan ottaa käyttöön automaattiset indeksikorotukset. Hallituksen esityksen seurauksena toimeentulo- ja terveyserot kasvavat entisestään.

Suurin epäkohta on se, että tulonsiirrot ja sosiaaliturvaetuudet eivät ole indekseihin sidottuja, mutta menot kyllä ovat. Lisäksi paikoin on sattumanvaraista, ketkä vanhuksista tai heidän omaisistaan osaavat hakea maksualennusta tai -vapautusta. Maksuvapautuksia tai -alennuksia ei myöskään välttämättä myönnetä riittävän helposti.

Korotukset tuovat vääjäämättä uusia toimeentulotuen asiakkaita niiden lisäksi, jotka nyt sidotaan tiukemmin toimeentulotuen asiakkaiksi. Esityksessä ei ole kannettu huolta myöskään siitä, että pitkäaikaissairaat ovat alimmassa sosiaaliryhmässä 50 prosenttia ylimpiä sosiaaliryhmiä yleisempiä. Monet vähävaraisista joutuvat jo nykyisellään jättämään lääkärikäyntejä ja lääkkeitä väliin.

Kuntien voimavaratkaan eivät parane, sillä 60 miljoonaa euroa 65 miljoonan euron maksukertymästä tulee suoraan valtiolle ja silti kuntien valtionosuudet ovat vähenemässä. Kuntien saamia asiakasmaksuja ei käytetä palveluiden rahoittamiseen, mikä olisi ensimmäinen edellytys uusille maksukorotuksille. Sosiaali- ja terveyspalvelut pitää rahoittaa verovaroista ja riittävin valtionosuuksin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttää, että korotusperusteeksi otetaan sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksin sijaan kansaneläkeindeksi. Eläkeläisten, työttömien ja toimeentulotukiasiakkaiden tuloja säätelevien indeksien nousu on ollut selvästi hitaampaa kuin sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksin, joten hallituksen tarkoituksena on saada julkisia terveyspalveluja käyttävät pieni- ja keskituloiset korvaamaan terveydenhuollon kustannusten nousu. Valiokunnan esitys on hallituksen esitystä kannatettavampi, joskaan maksuja ei saisi sitoa indeksiin lainkaan. Lisäksi tämän vuoden korotukset ovat joka ta- pauksessa sidottuja sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksiin ja siihen pysyvät sidottuina myös päivähoitomaksut.

Erittäin suuri epäkohta on myös, ettei toimeentulotuella katettuja maksuja huomioida maksukatoissa. Ennen mitään korotuksia pitäisi nyt maksukattojärjestelmä uusia kokonaan, sillä nykyisellään on useita eri maksukattoja eikä niissä huomioida esimerkiksi hammashoidon, sairaankuljetuksen eikä lääkärintodistuksen maksuja eikä myöskään erikoismaksuluokan lisämaksuja, (Ed. Asko-Seljavaara: Erikoismaksuluokka on poistettu!) yksityislääkärin lähetteellä tehtäviä laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia, kuten röntgen- ja ultraäänikuvauksia, eikä tulosidonnaisia tai toimeentulotuella maksettavia terveysmaksuja. Muihin EU-maihin verrattuna omavastuuosuudet sairausvakuutuksessa ja kuntoutuksessa ovat korkeahkot. Silti esimerkiksi vuonna 2002 terveydenhuollon asiakasmaksukatto ylittyi 62 000 ihmisellä. Maksukatot on yhdistettävä ja katon seurantaan on luotava automaattinen järjestelmä.

No, kannatettavaa esityksessä on päivähoitomaksujen perhe-käsitteen muuttaminen huomioimaan perheen todellinen koko. Kuitenkin samalla 40 prosentilla perheistä maksut nousevat. Ylimpään maksuluokkaan joutumiseen riittää kaksi työssä käyvää vanhempaa, joiden ansiotulot ovat vähemmän kuin palkansaajien keskitulo. Näin hallitus jatkaa toisen vanhemman, yleensä naisen, tukemista jättäytymisessä pois ansiotyöstä. Lisäksi osa-aika- ja osapäivähoidon maksut ovat suhteessa kokopäivähoitoa kalliimpia.

Arvoisa puhemies! Huolestuttava on myös hallituksen esitys, jonka mukaan kunnassa voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti henkilöstön ja hoidettavien lasten suhdeluvusta, kun hoitotarve muuttuu kokoaikaiseksi vanhemman tai muun huoltajan työllistymisen, opintojen tai koulutuksen johdosta. Suhdepaikoista poikkeaminen aiheuttaa päivähoidossa jatkuvasti päiväkohtaisen lapsiluvun ylittämistä jo nykyään aivan liian paljon, eikä sitä tule tällä esityksellä enää lisätä.

Arvoisa puhemies! Edellä mainituin perustein vastustan sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen sitomista indeksiin.

Maria Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on sellainen tilanne, että pitää jättää puoluepolitiikat täysin sivuun. Meidän pitää miettiä, miten nämä päätökset, joita täällä tehdään palvelumaksu-uudistuksen suhteen, vaikuttavat niihin tavallisiin suomalaisiin, jotka näiden uudistusten kohteeksi joutuvat.

Konkretiaa: Kansaneläkeläinen, joka yleensä on nainen, joutuu maksukaton ollessa näin korkealla — jos hän sairastaa paljon, ostaa todellakin lääkkeet ja käy käyttämässä erinäisiä terveys- ja sairaalapalveluita — selviämään 9,5 kuukauden kansaneläkkeellä 12 kuukauden kansaneläkkeen sijaan. Kun kansaneläke on 558 euroa, se ei ole järin suuri määrä. Kun täällä joku peräänkuulutti sitä, mitä nyt 5 euroa näille ihmisille merkitsee, kyllä se merkitsee aika paljon, puhumattakaan sitten siitä, että ruuan hinta nousee, liikkuminen maksaa — millä tavalla tämmöinen ihminen pääsee esimerkiksi bussia käyttämään — energian hinta nousee, vuokrat nousevat. Siinä tällainen tavallinen kansaneläkeläinen on kyllä aika vaikeassa tilanteessa. Pitäisi katsoa sitä kokonaisuutta, millä tavalla nämä päätökset, joita täällä tehdään, vaikuttavat eri ryhmien ihmisiin. Tämä vaikuttaa kyllä erittäin huonosti tällaiseen kansaneläkeläiseen. Tämä on fakta, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Tästä ei pidä kantaa sillä tavalla huonoa omaatuntoa, että laittaa piikkipuolustuksen ja sanoo, että eipäs—juupas ja miksi te ette viime kaudella, vaan nyt pitää muistaa näiden ihmisten hätä ja koettaa löytää siihen ratkaisut. Sitä vartenhan me täällä olemme. Haluammeko olla kollektiivina osa ratkaisua vai osa ongelmaa? Nyt oppositio haluaa olla osa ratkaisua. Minkä takia hallitus haluaa olla osa ongelmaa? Näiden ihmisten kohdalla nämä esitykset ovat nimittäin ongelma, jos ne tulevat käytännössä lakiin.

Valiokunnassa on kuultu kyllä niin monta erilaista lausuntoa. Ne ihmiset täällä salissa, jotka ovat valiokunnassa istuneet, tietävät ne, mutta ihan referoidakseni muutamia:

Esimerkiksi sosiaaliasiamiehet kantavat huolta siitä, millä tavalla toimeentulotukimenot tulevat kasvamaan siinä vaiheessa kunnissa, kun yhä useampi ihminen ei kykene maksamaan esimerkiksi hammaslääkärimaksuja ja joutuu menemään hakemaan sen rahan toimeentulotukiluukulta. He toteavat näin, että korotukset lisäävät ihmisten tarvetta toimeentulotukeen, jonka ei voida katsoa olevan sosiaalipoliittisesti oikea suunta eikä hyväksyttävää. Kyllä nämä ovat sellaisia painavia asioita, että nämä pitäisi pystyä ottamaan huomioon päätöksenteossa.

Sitten on faktaa tullut — tämä ei ole vain mielikuva-asia vaan on ihan faktaa — että pienituloiset käyttävät yleisemmin ja useammin maksullisia terveyskeskuksen palveluita kuin suurituloiset. Eli nämä maksukorotukset kohdistuvat pienituloisiin ihmisiin. Eläkeikäiset käyttävät yleisemmin ja useammin maksullisia terveyskeskuspalveluita ja sairaaloiden poliklinikkapalveluja kuin työikäiset. Nämä ovat faktoja. Nämä palvelumaksukorotukset kohdistuvat juuri näihin ihmisiin.

Jatketaan tätä listaa. Stakesilla on todettu, että omalta osaltaan asiakasmaksujen korotukset lisäävät eri väestöryhmien välisiä tuloeroja. He huomauttavat omassa lausunnossaan myöskin, että kun lisää tuloeroja, niin lisää myöskin eriarvoisuutta palveluiden käyttäjinä ja terveyserot lisääntyvät. Haluammeko sellaisen Suomen, missä terveyserot lisääntyvät, ihmisten pahoinvointi lisääntyy? Se heijastuu heidän lapsiinsa, mahdollisesti sukupolvesta toiseen. Emme kai ole sellaista Suomea ole rakentamassa?

Suomen Reumaliitto toteaa, että terveyspalvelut pitää järjestää niin, ettei pidä joutua hakemaan toimeentulotukea. Sairaus ei saisi köyhdyttää. Tokkopa täällä salissa kukaan on eri mieltä.

Eläkkeensaajien Keskusliitto toteaa omassa kannanotossaan, että se on huolissaan siitä, kun ruuan hinta nousee ja sitten vielä kaiken päälle nousevat nämä muut elämisen kustannukset, kuten terveydenhuollon menot.

Helsingin kaupunki hyvin yksiselitteisesti toteaa, että suun terveydenhuollon asiakasmaksut tulevat vaikuttamaan selkeästi segregoivasti sillä tavalla, että kaikkein vähävaraisimmat ihmiset eivät mene hammasterveydenhuollon piiriin, ja näin ollen on iso riski, että he sairastuvat sillä tavalla, että se tulee yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi.

Sitten jos mennään tähän päivähoitoasiaan, siellä on paljon hyviä asioita, täytyy sanoa: se, että otetaan perhekoko huomioon ja yksinhuoltajien kohdalla on tehty asiaa paremmaksi. Mutta siinä vaiheessa, kun kaikkein heikoimmassa asemassa olevalta yksinhuoltajalta leikataan se korotus pois toimeentulotuesta, niin se on nollasummapeliä. Kyllä sekin pitää pystyä rehellisesti sanomaan.

OAJ:ssä todetaan, että päivähoitomaksujen sitominen indeksin avulla kasvaviin sosiaali- ja terveystoimen kuluihin ei edistä lapsiperheiden taloudellista asemaa. Perheiden taloudellisen aseman heikentäminen vaikuttaa lasten aineelliseen sekä henkiseen hyvinvointiin. OAJ:ssä on sentään akateemisen loppututkinnon suorittaneita, viisaita ihmisiä, jotka ovat myöskin olleet erittäin vahvasti yhteistyössä ainakin toisen hallituspuolueen, kokoomuksen, kanssa. Korjaan: vihreät ovat myös varmasti tehneet heidän kanssaan yhteistyötä.

Se, että nollamaksuluokka on säilynyt, on hyvä. Onneksi siitä käytiin silloin se taistelu, koska nyt asiat olisivat vielä huonommin. Mutta en tiedä, pitääkö siitä nyt erikseen kiittää. Sitten on huomioitava kuitenkin, että pariskunta, jossa vanhemmat tienaavat yhteensä 3 850 euroa, maksaa yhdestä lapsesta ylintä päivähoitomaksua. 3 850 euroa yhteensä ei ole järin suuri palkka. Tai kahden lapsen vanhemmat joutuvat ylimpään maksuluokkaan, jos heidän yhteiset bruttotulonsa ovat 4 558 euroa kuukaudessa. Kyllä tässä olisi pitänyt vähän terästää ja katsoa, millä tavalla tämä vaikuttaa ihan niihin alle keskitulon ansaitseviin perheisiin. Ei tämä kyllä ole kannustavaa perhepolitiikkaa.

Kun täällä on puhuttu siitä, että nyt näillä palvelumaksurahoilla voidaan työllistää kuntiin matalapalkka-aloille lisää työntekijöitä, niin mihin nämä työntekijät laittavat lapsensa hoitoon sillä aikaa, minä kysyn. Kun päivähoitomaksut on nostettu niin korkealle, että näillä tuloilla joutuu jo korkeimpaan maksuluokkaan, niin mitä nämä ihmiset sitten valitsevat? Kyllä he valitsevat kotihoidon. Mutta sen valinnan pitäisi olla vapaaehtoinen, ei niin, että pakotetaan. Kun pitäisi olla niin, että työnteko kannattaa tässä maassa, ja silloin näiden maksujenkin pitää olla sellaisia, että ne kannustavat rehelliseen työntekoon, että perheet voivat elättää itsensä menemättä sosiaalitoimen luukulle.

Tässä on iso nivaska näitä lausuntoja, tokkopa niitä täytyy kaikkia tässä lukea.

Mutta tässä on vielä mahdollisuus. Hallituksella on mahdollisuus päättää, että te olettekin osa ratkaisua ettekä osa ongelmaa. Kaksi asiaa tässä elämässä on varmaa: se, että me kaikki kuolemme, ja se, että meillä on valinnan vapaus toimia oikein. Jos eduskunnassa ei pystytä toimimaan oikein, niin minkälaista esimerkkiä me annamme muulle kansalle? Kyllä tämä on sellainen asia, että jos me rokotamme kaikkein heikompiosaisia, niin kyllä me näytämme huonoa esimerkkiä.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Salissa on tänään käyty keskustelua suomalaisten poikkeuksellisen suurista terveyseroista. Näiden terveyserojen kannalta tämä esitys ei kuulu hallituksen parhaimpiin. Olisin myös itse mielelläni ottanut tänne ensin sen esityksen, jossa maksukatot yhdistetään. Itse asiassa mielestäni valiokunnan kannanotoista kaikkein keskeisin, jos ajattelemme terveydenhuollon saatavuutta ja sen oikeudenmukaisuutta, koskee nimenomaan maksukattojen yhdistämisen ja niiden nykyistä oikeudenmukaisemmaksi tekemisen kiirehtimistä. Tämä koskee erityisesti niitä osa-alueita, jotka tällä hetkellä eivät ole minkään maksukaton piirissä.

Kuten salissa on tänään tullut esille, on suun terveydellä suuri merkitys ihmisen yleiseen terveydentilaan, ja sen takia se tosiasia, että hammashuolto ei ole minkään maksukaton piirissä, on erityisen suuri epäkohta meidän terveydenhuollon maksujärjestelmässämme. Joten toivottavasti ministeri Risikko kuuntelee ja omalta osaltaan huolehtii siitä, että tämä maksukattojärjestelmän uudistaminen saadaan eduskunnan käsittelyyn pikaisesti. Keskustelussa on tullut hyvin ilmi se, että Suomessa maksukatot ovat poikkeuksellisen korkealla eurooppalaisittain. Tämä on varmasti yksi selittävä tekijä siihen, että meillä myös terveyserot ovat poikkeuksellisen suuria eurooppalaisessa tai vaikka maailmankin mittakaavassa.

Toisaalta tämän esityksen vaikutuksia suomalaisten terveyseroihin ei myöskään ehkä kannata liioitella. Lääkekustannukset ovat ihmisten itse maksamista terveydenhuoltomenoista huomattavasti suuremmat kuin nämä tässä päätettävät maksut, ja nimenomaan niillä uudistuksilla, päätöksillä, jotka hallitus on linjannut, lääkkeiden viitehintajärjestelmällä ja sillä, että kaikki lääkkeet, myös ne, joita suojaa analogiamenetelmäpatentti, otetaan lääkevaihdon piiriin, on taloudellisesti itse asiassa ihmisille suurempi merkitys kuin tällä nyt käsittelyssä olevalla esityksellä.

Kuten eräässä vastauspuheenvuorossani totesin, ed. Marjaana Koskisen puheenvuorossa ihmettelin sitä, että nimenomaan hän otti tämän asian esille, koska jos edellisen hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikasta jotain päätöstä ihmettelen valtavasti, niin se on kyllä ollut nimenomaan tämä päätös, jossa lääkkeiden käyttäjiltä kerättiin rahat lääkeyhtiöiden taskuun, useita kymmeniä miljoonia vuodessa. Nämä rahat sentään menevät julkiselle sektorille ja terveydenhuoltoon, mutta ne rahat silloin, kymmenet miljoonat vuodessa, menivät yksinkertaisesti suurten kansainvälisten yhtiöiden käyttöön. Se oli mielestäni erikoista, ja on hyvä, että nyt tästä päätöksestä peruutetaan.

Toinen kokonaisuus, joka vaikuttaa suomalaisten terveyseroihin merkittävällä tavalla, on tupakan ja alkoholin käyttö. Tässä kohtaa voin sanoa olevani hyvin tyytyväinen ministeri Risikon toimintaan ja hallituksen linjauksiin siitä, että alkoholiveroa on sen viime kauden rajun laskun jälkeen nostettu ja että sitä aiotaan vielä jatkossa nostaa ja että samoin tullaan toimimaan tupakkaveron osalta. Sekä alkoholi että tupakka aiheuttavat huomattavan määrän terveyshaittoja, ja ne aiheuttavat niitä nimenomaan niissä ihmisryhmissä, joiden terveydentila on tälläkin hetkellä huono.

Hallituksen esityksessä perusteltua oli se, että tämä 590 euron maksukatto tässä yhteydessä ei nouse. Se nyt oli varmaan vähimmäisvaatimus tälle esitykselle. Olen itse tyytyväinen siitä ja kiitän niitä valiokunnan jäseniä, joiden kanssa tässä on tehty yhteistyötä, että jatkossa tämä indeksi, jolla maksut nousevat, on muutettu kansaneläkeindeksiksi. Se on perusteltua tässä vaiheessa, kun meillä ei ole esitystä maksukattojen yhtenäistämisestä.

Täällä on käsitelty kysymystä siitä, että toimeentulotuessa ei lähimainkaan aina myönnetä itse asiassa niitä terveydenhuollon kustannuksia, jotka ihmisille kuuluvat. Tämän esityksen huonoihin puoliin kuuluu se, että on tosiasia, että siltä osin kuin nämä maksut nousevat, ihmiset, jotka käyttävät toimeentulotukea, tarvitsevat näihin maksukorotuksiinkin toimeentulotukea. Pidän sitä kuitenkin järkevänä, että valiokunta on tässä mietinnössään osaltaan painottanut sitä, mikä on toimeentulotukilain henki, että nämä kaikki vähäistä suuremmat terveydenhuoltokustannukset tulee toimeentulotuesta korjata. Se on linjaus, joka koskee sekä tilannetta näiden korotusten jälkeen että tilannetta ennen näitä korotuksia.

Ed. Guzenina-Richardson otti esiin kansaneläkeläisen aseman ja sen, että muun muassa eläkeläiset ovat niitä ihmisiä, jotka julkisen terveydenhuollon palveluja käyttävät. Ehkä tässä yhteydessä on hyvä tuoda esiin myös se, että näiden kansaneläkeläisten tulot nousevat yli 250 eurolla vuodessa ja totta kai sekin jollain tavalla vaikuttaa heidän kykyynsä maksaa terveydenhuollon palveluja, joten osittain näitä asioita on siinä mielessä hyvä katsoa kokonaisuutena. (Ed. Karhu: Asumisen ja ruuan hinta nousee samalla!)

Samoin on tietenkin selvää se, että meidän terveydenhuoltojärjestelmässämme se kaikkein suurin kysymys koskee nimenomaan sitä, millä tavalla pystymme tästä nykytilanteesta parantamaan perusterveydenhuoltoamme, miten pystymme ohjaamaan palveluita ennalta ehkäisevien palveluiden suuntaan. Yksi työterveyshuollon hyvistä puolistahan on se, että sieltä saa sellaista palvelua, joka välttämättä ei liity pelkästään siihen, että sattuu olemaan juuri sillä hetkellä sairas, vaan että myös ohjataan siihen, millä tavalla voi pitää itsestään huolta ja mihin asioihin on syytä varautua. Näiden asioiden tulisi olla osa myös julkista terveydenhuoltoa, kuntien perusterveydenhuoltoa. Näistä asioista on monia hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Helsingissä on kutsuttu terveystarkastuksiin työttömiä, ja näiden järjestelmien kehittäminen on näiden terveyserojen kannalta ja niiden kaventamisen kannalta olennaista.

Tässä salissa suurin osa puolueista on ollut vastuussa sinä aikana, kun suomalaisten terveyserot ovat kasvaneet. Ehkä jotain toiveikkuutta tähän voi luoda se, että se, että terveyserot ovat kasvaneet näinkin suuriksi, on osittain saatu aikaan siksi, että on tehty sellaisia uudistuksia, jotka ovat parantaneet terveydentilaa osalla väestöstä. Tätä esimerkiksi työterveyshuollon kehittäminen on kiistatta tarkoittanut. Mutta nyt se suurin työ, huomio ja rahoitus tulee suunnata nimenomaan siihen, että julkisen perusterveydenhuollon laatu nousee.

Arvoisa puhemies! Päivähoitomaksujen osalta muutama asia:

Ed. Guzenina-Richardson kysyi, pitäisikö hänen kiittää nollamaksuluokan säilymisestä. Ei ehkä siitä, mutta siitä itse haluaisin antaa kiitoksia, että maksuton päivähoito laajenee. Edellisen hallituksen aikana sen määrä väheni, kun tulorajoihin ei koskettu, eli nyt useammat ihmiset pääsevät maksuttoman päivähoidon piiriin. Tämä myös osaltaan tarkoittaa sitä, että ihmisille, jotka tekevät esimerkiksi osapäivätyötä ja joilla on hyvin pienet palkat, työn tekeminen tulee kannattavammaksi, kun he eivät joudu maksamaan päivähoidosta.

Se, että perheen todellinen lapsilukumäärä, perheen todellinen koko otetaan huomioon, on tässä asiassa myönteinen uudistus ja osaltaan toteuttaa sitä kohtuullisen johdonmukaista politiikkaa, joka hallituksella on ollut, että sekä näiden maksujen osalta että tulonsiirtojen osalta on haluttu painottaa toimenpiteitä niihin lapsiperheryhmiin, joiden tulokehitys on ollut kaikkein heikointa. Tämä todellisen perhekoon huomioon ottaminen hyödyttää monilapsisia perheitä ja yksinhuoltajaperheitä. Vaikka tämänkin esityksen jälkeen korkeimpaan maksuluokkaan pääsee alle keskituloilla, niin kuitenkin tässäkin se raja on noussut. Aikaisemminhan korkeimpaan maksuluokkaan pääsi nykyistä huomattavasti pienemmillä tuloilla.

Naisten työnteon osalta esitys on oikeastaan juuri sillä tavalla kaksijakoinen, että pienipalkkaisten naisten osalta tämä lisää työnteon kannattavuutta ja palkitsevuutta, ja se on myönteinen asia. Toisaalta taas sitten niiden keskipalkkaisten osalta, joiden maksut nousevat, tämä tarkoittaa marginaaliveron kiristymistä. Kuitenkin ne tilanteet, joissa työnteosta on ollut kaikkein vähiten hyötyä, ovat olleet juuri niiden yksinhuoltajien tilanteita, joiden asema tässä esityksessä helpottuu, ja siinä mielessä yksinhuoltajien työnteon kannalta esityksen vaikutukset ovat myönteiset.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tässä ed. Sinnemäki käsitteli asiaa hyvin, sanotaan, paikoin myös oppositiohenkisesti elikkä näki myös niitä epäkohtia ja toivoi parannuksia, joita mekin olemme toivoneet. Pyysin puheenvuoron sen takia, että kun katsellaan elämää taaksepäin, niin kenties, kun tästä päivähoitomaksujärjestelmästä puhutaan, on syytä katsoa sitten ihan oikein kunnolla taaksepäin eli siihen aikaan, jolloin tämä nykyinen järjestelmä, joka nyt sitten väistyy, luotiin. Kyllä silloin oli peruspalveluministerinä Osmo Soininvaara ja sosiaaliministerinä Maija Perho. Ja nimenomaan tämä on Osmo Soininvaaran käsialaa, jos näin voidaan sanoa. Silloin kävimme hänen kanssaan aikamoisia keskusteluja siitä, mitä tämä luotu järjestelmä tekee esimerkiksi yksinhuoltajaperheille, mutta muutosta ei silloin tullut. Rehellisyyden nimissä on sitten mietittävä sitäkin, mistä tämä lähti. Se, että sitä ei viime kaudella korjattu, on sitten eri asia, mutta katsotaan ihan kunnolla sinne taaksepäin.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karhu kehotti katsomaan kunnolla taaksepäin. Se on varmaan ihan hyvä ohje. Kaiken kaikkiaan silloin, kun peruspalveluministerinä toimi Osmo Soininvaara, todellisen perhekoon huomioon ottamista emme saaneet aikaiseksi. Hyvä, että se nyt saatiin tehtyä. Sen sijaan ne järjestelmää koskevat päätökset, joita sosialidemokraatit viime kaudella tekivät, että tulorajoihin ei koskettu ja että nollamaksuluokan piirissä olevien perheiden määrä väheni, taas ovat edellisen hallituksen vastuulla eivätkä Soininvaaran vastuulla. Mutta ehkä voi sanoa, että kaiken kaikkiaan uskon, että olemme kaikki tässä salissa tyytyväisiä siihen, että todellinen perhekoko nyt otetaan huomioon. Se tekee tämän järjestelmän perheille käytettävämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Luulen, että melko suuri yksimielisyys vallitsee siitä asiasta, joka näkyy sekä sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton vastalauseessa että valiokunnan mietinnössä: että sellainen uudistus, jossa käytetty hoitoaika vaikuttaisi maksujen suuruuteen enemmän, tullaan vielä saamaan aikaan. Uskon, että siitä olemme samaa mieltä.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotenkin kyllästyttää tässä salikeskustelussa se, että aina, kun mainitaan viime hallituksen pahat teot, niin sosialidemokraatit tekivät ne. Kyllä täytyy muistaa, että se oli Matti Vanhasen ykköshallitus, ja siellä muistaakseni peruspalveluministerikin oli sieltä puolueesta. Eli nyt jotenkin tuntuu siltä, että miksi aina, kun on kuitenkin hallituksesta puhe, sitten me olemme ne, jotka ovat tehneet kaikki pahat teot täällä. Ehkä pitäisi siinäkin muistaa laajemmin.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan samoin kuin ed. Karhukin halusin osoittaa ed. Sinnemäelle, että sosialidemokraatit eivät ole kaikissa asioissa syyllisiä, vaikka me nyt täällä salissa olemmekin vastaamassa hyvin aktiivisesti asiakasmaksukeskusteluun. Haluaisin nimenomaan tähdätä tulevaisuuteen ja siihen, että nyt olemme ottaneet suuren askeleen eteenpäin parantamalla päivähoitolainsäädäntöä ja esittämässä entistä parempaa lainsäädäntöä, jopa parempaa lainsäädäntöä kuin mitä hallitus nyt tällä hetkellä tekee. Esityksessämme on niitä samoja asioita, joita myös valiokunta mietinnössään on toivonut, muun muassa se, että näihin rakenteellisiin muutoksiin lähdettäisiin tekemään parannuksia. Siltä osin näemme varmaan kaikki, että tulevaisuudessa päivähoitolainsäädäntö on yksi painopistealue niin hallituksessa kuin oppositiossakin. Toivoisin, että katsoisitte sosialidemokraatteja nyt tällä hetkellä tulevaisuuteen päivähoidon näkökulmasta.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhuin muun muassa sen nollamaksuluokan kaventumispäätöksestä omassa puheenvuorossani, sen tähden puhuin sosiaalidemokraattien vastuusta, koska te olette mielestäni selkeästi todenneet sen, että se oli teidän päätöksenne, että näihin tulorajoihin ei koskettu ja että maksu-uudistusta edellisen hallituskauden aikana ei tehty. Siksi olen tässä puhunut teidän vastuustanne, koska olen ymmärtänyt, että olette sen vastuun halunneet itsellenne kokonaan ottaa.

Lopuksi, varmasti voimme olla erittäin yksimielisiä siitä, että päivähoitolain kokonaisuudistus on tarpeen, olihan se kirjattu sekä edellisen että tämän hallituksen ohjelmaan. Päivähoitolaki on hyvin vanha ja sen kirjoittaminen varhaiskasvatuksen suuremman arvostamisen näkökulmasta tärkeää, ja uskon, että siinä yhteydessä myös tässä valiokunnan mietinnössä tehtyjen uudistusten arviointi on se, mitä kaikki tässä salissa kaipaamme. Koska suomalainen päivähoito on hyvälaatuista ja käytännössä laadukasta varhaiskasvatusta, on varmasti hyvä, että se saataisiin myös lain tasolle tätä toimintaa ohjeistamaan.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Asiakasmaksujen ja niillä rahoitettavien palveluiden merkitys on suurin vähävaraisille, ja korotukset rasittavat heitä myös suhteessa merkittävästi enemmän kuin ketään muita. Väestöryhmien elintasoerot ovat kasvussa, ja kasvun hillitsemisen sijaan hallituksen toimet lietsovat niitä yhä edelleen. Kaikkien kansalaisten hyvinvointipalvelut takaavan julkisen palvelutuotannon yleinen hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus on asetettu ennennäkemättömien heikennysyritysten kohteeksi.

Asiakasmaksujen korottamista voidaan perustella hyvin monella tavalla. Sitä on täällä tehty tänään useassa puheenvuorossa. Kustannusten kasvu muun muassa energian hinnan ja palkkojen nousemisen myötä sekä esimerkiksi sairaanhoidon teknologinen kehittyminen luovat automaattisesti hintapaineita julkiseen palvelutuotantoon. On kuitenkin puhtaasti poliittinen päätös, miten kasvavat kustannukset katetaan.

Julkisten palvelujen keskeinen tarjoaja ja rahoittaja on kunta. Myös valtio vastaa merkittävältä osin kulujen rahoittamisesta, mutta viime kädessä valtaosa palvelujen rahoituksesta kerätään kansalaisilta verojen ja maksujen muodossa. Asiakasmaksut ovat palvelujen käyttäjille saman suuruisia, joten vähävaraiset maksavat käyttämistään palveluista merkittävästi suuremman osan tuloistaan kuin parempituloiset.

Korkeat maksut vähentävät erityisesti pienituloisten hoitoon hakeutumista. Jo nyt osa ihmisistä joutuu vähävaraisuuden vuoksi jättämään osan lääkkeistään ostamatta ja vähentämään lääkärissä ja kuntoutuksessa käyntejään. Hoidon ja tutkimusten viivästyminen kuitenkin nostaa kokonaiskustannuksia, joten pidemmällä tähtäimellä hallituksen valtion kassan säästämiseksi tekemät päätökset koituvat lisämenoiksi, jotka kulminoituvat rahanmenona niin valtio- kuin kuntatalouteenkin, mutta ennen kaikkea tavalliselle kansalle.

On hyvä muistaa se asia, että hallitus tekee näillä asiakasmaksuprosenttien korottamisella Suomesta todellakin Euroopan johtavan asiakasmaksujen perijämaan.

Osana asiakasmaksulain muutosta hallitus esittää myös päivähoitomaksujen korotusta ja niiden sitomista indeksiin. Näiden linjausten myötä 40 prosenttia lapsiperheistä kokee päivähoitomaksujensa kohdalla merkittävän korotuksen. Demarit tekivät päivähoitomaksuista oman mallinsa, jossa maksuporrastusta on lievennetty ja maksu peritään vain todellisesta ja tarpeellisesta hoitoajasta. Lähtökohtanamme on, että lapsella pitää olla sekä oikeus yhteiseen aikaan vanhempiensa kanssa että oikeus laadukkaaseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen.

Arvoisa puhemies! Monin paikoin todella ahtaalle ajetun kuntatalouden kannalta asiakasmaksujen tuoma helpotus palvelujen rahoitukseen olisi erittäin tervetullut. Onkin kummallinen tilanne, kun vauraimmillaan oleva valtio ulosmittaa asiakasmaksujen tuoton 60 miljoonaa euroa omiin taskuihinsa ja pistää näin ollen kunnat ja tavalliset kansalaiset suoraan maksumiehen rooliin. Näin vältetään kaikki tulonjaolliset ohjausinstrumentit, jotka pyrkivät tasaamaan kansalaisten välisiä tuloeroja. Tämä on suorasukainen ja puhtaasti ideologinen valinta hallitukselta.

Asiakasmaksujen korotukset lisäävät paineita myös toimeentulotukiluukuilla. Toimeentulotukiasiakkaiden ja tuen tarpeen kasvamisen rasitukset koituvat nekin kuntien kontolle. Erilaisten maksujen alentamistarpeiden ja muun harkinnanvaraisen sosiaaliavun tarve tulee lisääntymään. Kuntien taloudellisessa ahdingossa voidaan helposti päätyä monella paikkakunnalla tilanteeseen, jossa harkinnanvaraisten tukimuotojen kohdalla myöntäviä päätöksiä karsitaan sattumanvaraisesti taloudellisin perustein. Vastuu omien oikeuksien ja etuuksien ajamisesta jätetään niille, joilla on heikoimmat valmiudet asioitaan itse ajaa.

Mitä tulee vielä indeksiin, hallitus on todellakin kaavaillut, että asiakasmaksut sidotaan indeksiin vuodesta 2010 lähtien. Tämä toimenpide on monella tapaa hyvin ongelmallinen. On huomattava, että tulonsiirtojen ja toisaalta sosiaaliturvaetuuksien kehitys ei vastaavasti ole indeksiin turvattua, joten nyt kaavailtu maksukorotusautomaatti varmistaa pahimmillaan, että tuloerot ja vähävaraisten ahdinko kasvavat vuosittain.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Maksujen korotus tekee Suomesta Euroopan johtavan asiakasmaksujen perijämaan. Meillä kansalaisten maksujen osuus terveydenhoitomenoista on miltei kaksinkertainen eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna. Myös maksujen katto on korkealla ja maksukattoja on useita. Tähän tilanteeseen Vanhasen hallitus ei ole esittänyt kohennusta vaan kiristää tilannetta entisestään sitomalla maksukatot indeksiin.

Väestöryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa suuri ongelma. Oecd:n terveyden tasa-arvovertailussa Suomi sijoittui hännille Portugalin ja Yhdysvaltojen kanssa. Vähiten koulutetut, työntekijäammateissa toimivat ovat sairaampia ja kuolevat aikaisemmin kuin paremmin toimeentulevat.

Korkeat maksut vähentävät erityisesti pienituloisten hoitoon hakeutumista. Suomessa sairastaminen on kallista. Ruotsissa terveydenhuollon asiakasmaksuille asetettu vuotuinen maksukatto on 97 euroa. Suomessa se on 590 euroa. Ruotsissa sairaalahoidosta peritään 8,60 euroa vuorokaudessa, Suomessa 26 euroa. Ongelmana tässä on vielä se, että meillä täyden vuorokausimaksun joutuu maksamaan, vaikka viettäisi vain minuutin sairaalahoidossa.

Ed. Rehulalle ja muutamille muille, jotka tätä vertailua kritisoivat aikaisemmin täällä istunnossa, voin todeta, että kyllä tätä vertailua voi perustellusti tehdä, sillä lopputulos eli ihmisten taloudellinen tilanne ja ahdinko kertoo sen totuuden, mihin tämä vertailu liittyy.

Arvoisa puhemies! Hallitus on perustellut asiakasmaksujen korottamista maksujen jälkeenjääneisyydellä. Korotukset ovat nyt mittavia. Vaikka lasten ja nuorten hampaiden tilanne on huolestuttavasti heikentynyt, hammashoidon hintaa nostetaan lähes 30 prosentilla. Sairaalan hoitopäivämaksun nosto on melkoinen. Se nousee 26 eurosta yli 30 euroon. Myös aikaisemmin tänä iltana kuulluissa keskusteluissa etenkin kokoomuslaiset ed. Asko-Seljavaaran johdolla ovat esittäneet erikoista logiikkaa siinä suhteessa, että kuvitellaan, että nämä korotukset ohjaisivat jollakin tavalla pois varakkaita ihmisiä yksityiseen hammashuoltoon, kun tosiasia on se, että varakkaille nämä korotukset eivät juurikaan tunnu missään, mutta ne tuntuvat niille, jotka niitä julkisen terveydenhuollon, myös hammashuollon, korotuksia joutuvat koviten maksamaan ja niistä koviten kärsimään, elikkä pienituloisille ihmisille. Kokoomuksen logiikka kyllä pettää tässäkin asiassa oikein toden teolla.

Maksut, tulorajat ja maksukatto aiotaan sitoa indeksiin ja indeksitarkistuksia aletaan tehdä useammin. Se on kummallista, kun muistaa samalla sen, miten ei lapsilisiä, kotihoidon tukea, pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja eikä pienintä vähimmäissairauspäivärahaa ole vastaavalla tavalla sidottu indeksiin toisenlaisista puheista huolimatta.

Esitys näyttää lisäävän kuntien maksutuloja, mutta samalla tämä maksukertymä imuroidaan pois kunnilta pienentämällä valtionosuuksia.

Jotain myönteistä hallituksen esitys sentään sisältää. Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden päivähoitomaksut tulevat kevenemään. Nykyisin päivähoitomaksua määriteltäessä perheestä otetaan huomioon vain kaksi lasta. Jatkossa huomioidaan perheen todellinen lapsiluku. Tämä parantaa monilapsisten perheiden asemaa ja selkeyttää järjestelmää.

Hallitus pyrkii maksu-uudistuksella myös ohjaamaan päivähoitopalvelujen käyttöä. Kokopäiväpaikan saa jatkossa välittömästi, kun paikan tarve esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi tulee ajankohtaiseksi. Näin perheiden ei tarvitse enää pitää varmuuden vuoksi kokopäiväpaikkaa, vaikka puolipäivähoito sillä hetkellä muutoin riittäisi.

Kun kunta velvoitetaan jatkossa tarjoamaan välittömästi kokopäiväinen hoitopaikka sitä tarvittaessa, hallitus on valmis antamaan kunnalle luvan päivähoidon ryhmäkoon ylittämiseen. Vaikka ryhmäkoon ylittäminen on luvallista vain tilapäisesti ja lyhytaikaisesti, uuden säädöksen voi perustellusti pelätä heikentävän päivähoidon laatua ja lisäävän työntekijöiden kuormitusta kunnallisessa päivähoidossa.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ei ole hyväksynyt terveydenhuollon maksukorotuksia eikä maksujen indeksisidonnaisuutta. Maksujen korotukset saattavat paljon sairastavat ja pitkäaikaisesti sairaat talousvaikeuksiin. Korotuksista kärsivät erityisesti ikäihmiset, eläkeläiset, pienituloiset ja lapsiperheet.

Sosialidemokraattien mielestä lyhytaikaisissa ja satunnaisissa palveluissa maksut voivat olla tasasuuria. Sen sijaan pitkäkestoisissa palveluissa maksujen on syytä olla tulosidonnaisia. Maksujen taso on arvioitava osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa, jotta perheen talouden kokonaistilanne ei muodostu kohtuuttomaksi. Maksukattojärjestelmä pitäisi selkeyttää ja katot olisi yhtenäistettävä. Maksujen sidonta indeksiin pitäisi arvioida uudelleen sen jälkeen, kun maksukatot on uusittu. Päivähoitomaksuja ei saisi periä kuin todellisesta ja tarpeellisesta hoitoajasta. Maksuporrastusta tulisi lieventää. Lisäksi tulorajoja tulisi korjata uusien kannustinloukkujen syntymisen estämiseksi.

Vielä aivan lopuksi, arvoisa puhemies, viime vuosina hyvätuloiset ovat pärjänneet entistä paremmin ja vähempiosaisilla on mennyt entistä heikommin. Tuloeroissa on palattu 1970-luvun tasolle. Sosiaali- ja terveydenhoitomaksujen korotus on jatkoa Vanhasen toisen hallituksen kovalle oikeistolaiselle politiikalle.

Samaan aikaan kun yhteisten palvelujen pohjaa murretaan veronkevennyksin, entistä suurempi osa palvelujen hinnasta jätetään palvelujen käyttäjien itsensä maksettavaksi. Jo nykyisellään meillä sairastavalle itselleen jää noin viidennes kuluista maksettavaksi, muualla Euroopassa vain 10 prosenttia.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! On uskomatonta farisealaisuutta ja hurskastelua väittää, että asiakasmaksujen korotuksilla turvataan terveydenhuollon palvelujen ylläpitämistä ja kehittämistä kunnissa, kuten täällä muun muassa ed. Asko-Seljavaara ja monet muut väittävät.

Esityksen mukaan korotuksesta kertyvä lisätulo ei jää kuntiin palvelujen ylläpitoon. Valtio leikkaa vastaavan summan kuntien valtionosuuksista, vuonna 2008 27 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 60 miljoonaa euroa. Kotikunnassani Raisiossa, joka on runsaan 20 000 asukkaan kaupunki, tämä korotusten ja vastaavasti valtionosuuksien leikkausten osuus on 200 000 euroa. Tämä summa viedään siis kunnista ja kuitenkin se revitään eläkeläisiltä, pitkäaikaissairailta, lapsiperheiltä, vammaisilta jne.

Päivähoitomaksujen satojen eurojen vuotuinen lisälasku, kuten täällä on todettu, keskituloisilla jopa 700 euroa vuodessa, kohdistuu tietenkin lapsiperheiden toimeentuloon. Mitään kompensaatioita ei esitetä. Vanhukset, pitkäaikaissairaat, vammaiset, työttömät ja muut työelämän ja työterveyshuollon ulkopuolella olevat kärsivät asiakasmaksujen korotuksista kaikkein eniten. Työmarkkinatukea ei ole korotettu kahdeksaan vuoteen, tasokorotusta ei ole toteutettu, vaikka työttömyysturvamenot vähenevät voimakasta vauhtia. Vuodesta 2006 vuoteen 2007 työttömyysturvamenot alenivat 200 miljoonalla eurolla, ja edellisessä vuodenvaihteessa tahti oli myös tämän kaltainen.

Hallitus ja pääministeri Vanhanen ovat täällä monet kerrat todenneet, että tällä vaalikaudella työttömien toimeentuloa ei tulla parantamaan. Vanhasen porvarihallitus vapauttaa suurten omaisuuksien perijät veroista ja suosii suurituloisia veronkevennyksin, mutta kaikkein vaikeimmassa asemassa elävät ja pitkäaikaissairauksien uuvuttamat ihmiset se panee maksumiehiksi. Ja kuten täällä on aivan oikein moneen otteeseen todettu, Suomi on nousemassa tämän porvarihallituksen esityksen myötä Euroopan kärkisijalle asiakasmaksujen perijänä. Tämä on vähemmän mairitteleva paalupaikka Suomelle.

Viime vuonna julkaistun Terveyden eriarvoisuus Suomessa -tutkimuksen mukaan yli 12 000 kotitalouden eli noin 40 000 suomalaisen maksukyvystä yli 40 prosenttia hupeni terveysmaksuihin. En kyllä käsitä täällä ed. Sinnemäen puheita siitä, että korotukset eivät ole kovin tuntuvia. Pitää muistaa, että tässä on kysymys useiden maksujen korotuksista ja todellakin maksurasituksen kohdentumisesta niihin, jotka palveluja joutuvat käyttämään, eli muun muassa pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin.

Tuossa tutkimuksessa lisäksi todettiin, että alimmissa tuloryhmissä pitkäaikaissairaudet ovat 50 prosenttia yleisempiä kuin ylimmissä tuloryhmissä. Tämän esityksen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat hyvin selkeästi arvattavissa ja luettavissa näitä tosiasiataustoja vasten. Asiakasmaksujen lisäksi pitkäaikaissairaita ja vanhuksia rasittavat myös raskaat lääkemenot, kuten täällä aivan oikein on monissa hyvissä puheenvuoroissa todettu, ja myös tämän esityksen perusteluissa se tietenkin tunnustetaan.

Herra puhemies! Mikäli eduskunnan porvarienemmistö ajaa tämän esityksen nyt läpi, käynnistyy kunnissa kamppailu maksujen korotuksista. Samaa taistelua käydään täällä kuin varmaan lähikuukausina myös Suomen kunnissa. Korotuspäätökset tehdään tietenkin viime kädessä kuntien sosiaali- ja terveyslautakunnissa. Siksi kuntalaisten ja heidän edusmiestensä on syytä olla hereillä. Korotukset eivät saa mennä lautakunnissa läpihuutojuttuina. Korotuksia vastaan tarvitaan kansanliike. Nykyisiä asiakasmaksuja pitäisi pikemminkin alentaa kuin korottaa ja maksuvapautuksia pitäisi kunnissa myöntää nykyistä huomattavasti enemmän.

Me Raisiossa olemme itse asiassa jo päättäneet, että kaupunki ei korota sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja vaan tuottaa palvelut verorahoituksen avulla siitä huolimatta, mitä täällä porvarienemmistöinen eduskunta aikoo tehdä. Tämä on vasemmiston ja vasemmistoenemmistöisen Raision periaatteellinen poliittinen linja.

Eduskuntaan on viime viikkoina kohdistunut tiivistyvää ja tervetullutta painostusta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, eläkeläisjärjestöjen ja työttömien järjestöjen taholta. Olen huomannut, miten monet hallituspuolueiden poliitikot huokailevat sosiaali- ja terveysalan järjestölehdissä pitkäaikaissairaiden kovia kohtaloita, mutta täällä puolustetaan asiakasmaksujen kohtuuttomia korotuksia ja maalataan mustaa valkoiseksi esimerkiksi oikeiston monissa puheenvuoroissa.

Ammattiyhdistysliike näyttää vielä nukkuvan. Oikeastaan en ole havainnut muita kuin lastentarhanopettajien kannanotot, jotka ovat olleet selkeästi näitä maksujen kohtuuttomia korotuksia vastaan. Ammattiyhdistysmiehenä toivoisin, että ay-liike, keskusjärjestöt, ottaisivat myöskin tähän rajusti kantaa. Voin pahoin, kun kuuntelen täällä pääministeri Vanhasen tunnustuksia ay-keskusjärjestöille siitä, miten niiden asenne on rakentava hallitusta kohtaan. Köyhille tämä maltti on käymässä kalliiksi.

Herra puhemies! Pienituloisten ja pitkäaikaissairaiden terveydestä ja toimeentulosta tässä on nyt perimmiltään kysymys. Eduskunnan on torjuttava asiakasmaksujen korotukset ja kunnat ja kuntalaiset on nostettava maksukapinaan.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Kun nyt on tässä illan aikana kuunnellut tätä keskustelua, niin melkeinpä tulee ikävä sitä, että tässä kohtaa ministeri viittaisi Sata-komitean työhön, jota odotettaisiin, ja sen jälkeen keskityttäisiin uudelleenarvioimaan koko sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuutta, jolloin päästäisiin myöskin tämä asia siihen liittämään, sillä sosialidemokraattinen linjaus on: ei korotuksia eikä sitomista indeksiin. Perusteita on tänä iltana kuultu, mutta eilen myöskin lisäperusteita, kun täällä eduskunnan tiloissa oli päihde- ja mielenterveysseminaari. Seminaarissa professori Eskola toi esille myöskin ajatuksen, että vastuuta mielenterveyspalveluissa on siirretty pitkälti asiakkaille enemmän myöskin tällä talouden puolella, ja se kuulemma hänen mielestään näkyy tällä hetkellä aika paljon myöskin palveluiden käyttämisessä tai käyttämättä jättämisessä.

Nyt tehty esitys on vauhdittamassa terveyserojen lisääntymistä nostamalla näitä hintoja niin, että jotkut ihmiset, eivät varmaankaan kaikki mutta jotkut, joutuvat tahtomattaan jättämään väliin tarpeellisia terveydenhuoltokäyntejään, siirtävät hoitojaan tai jättävät lääkkeitä ostamatta. Tänään ei lääkkeiden hinnoista puhuta, mutta se kokonaisuus pitää muistaa. Viimeksi eilen sain tällaisen puhelun, jossa mielenterveyslääkkeitä oli omatoimisesti päätetty vähentää siitä syystä, että ei ollut rahaa ostaa koko satsia.

Kun tämä kokonaisuus kaatuu, niin voi olla, että kokonaiskustannukset ovat itse asiassa negatiiviset, kun ihmisen tilanne heikkenee niin paljon, että se hoitaminen sitten pitkäaikaisessa laitoshoidossa muun muassa tässä mielenterveyskysymyksessä voi tulla huomattavasti kalliimmaksi. Tästä syystä olisi mielenkiintoista myöskin nähdä ne lukemat ja laskelmat siitä, mitä jos näitä maksuja ei olisi, mitä jos meillä olisi maksuton terveydenhuolto perusterveydenhuollossa. Olisiko se kokonaiskustannus kuitenkin plus miinus nolla tai jopa plussan puolella?

Päivähoidossa ongelmaksi on noussut suuremman joukon siirtyminen tähän korkeimpaan maksuluokkaan, ja toinen suuri ongelma on etenkin siinä, että näitä joustoja näihin maksuihin ei ole tulossa, kun olisimme toivoneet, että ne seuraisivat mahdollisimman hyvin hoitoaikoja. Erityisesti nämä ovat asioita, jotka kohdentuvat epäsäännöllistä työtä tekevien ihmisten elämään. Meillä paikallinen Kymen Sanomien toimittaja oli omakohtaisen kirjoituksensa kirjoittanut niin, että odottakaa puheluani, isovanhemmat. Kun hän tekee keikkatyötä ja siitä ei kuitenkaan sitten ole maksujen osalta niin paljon sitä helpotusta saatavissa, niin hän varmaan turvautuu sitten isovanhempiin voidakseen käydä työssä. Näistä syistä sitten sosialidemokraatit ovat tehneet oman esityksensä, jossa raja ylimpään maksuluokkaan kuulumisesta nousisi huomattavasti ja jossa maksut tulisivat ainoastaan käytetyistä hoitopäivistä tai vaihtoehtoisesti jopa hoitotunneista ja myöskin lapsen sairaana ollessa maksuttomuus tulisi nopeammin ja ainakin joustavammin nykyjärjestelmään verrattuna.

Eräänä näkökulmana näissä hallituksen kirjoittamissa perusteissa on tietenkin myöskin se, että voi olla, että toimeentulotukitarve kasvaa, ja toisaalta on ajateltava sitä, että kun meillä on mahdollisuus sitten tehdä vaikkapa vanhustenhuollossa asiakasmaksulainsäädännön mukaisia uudelleenarviointeja, niin tämä määrä tulee huomattavasti myöskin rasittamaan ainakin työntekijöitä, jotka tätä arviota joutuvat nyt uudelleen tekemään siellä kunnissa, ja varmaan myöskin vähentämään kuntien tuloja, sillä yhä suurempi joukko joudutaan siirtämään alennettuun maksuluokkaan tai täysin maksuttomaan.

Kaiken osalta tiedämme, että nämä asiakasmaksut kattavat kaiken kaikkiaan ehkä noin 5 prosenttia kaikesta järjestelmästä, joten suurista muutoksista ei ole varsinaisesti kyse ehkä yhteiskunnalle, mutta niille ihmisille on. Kuntalaiset siinä kohtaa, kun kuulivat tämän maksun korotuksen, luottivat siihen, että näin saadaan parempia palveluita, nopeampaa toimintaa, ja nyt on pettymys siitä kuntapuolella, että näin ei välttämättä tulekaan käymään, kun nämä eurot siirretään takaisin valtion kassaan. Raision esimerkki tässä äsken oli tietysti hieno, mutta epäilenpä, että meillä on suuri osa sellaisia kuntia, joilla tähän ei ole mahdollisuutta, vaan joudutaan pakon edessä korottamaan nämä sallitut määrät sinne ylärajaan asti, niin kuin on tälläkin hetkellä, jotta voidaan järjestää näitä palveluja. En tiedä, mikä olisi sellainen järjestelmä, että jos kunta päättää olla korottamatta, niin valtio ei ottaisi näitä valtionapuja pois vaan antaisi niiden olla. Semmoisen esitän heittona tähän samaan.

Me tiedämme kaikki, että kuntatalous on varsin hankalassa tilanteessa, ja kun katsoo sitä kokonaisuutta peruspalveluohjelman mukaan, niin kuntien suhteellinen osuus palveluiden järjestämisen maksuista tulee kasvamaan noin 2 prosentilla jo vuoden 2009 puolella. Tässä kohtaa ainakaan niissä kunnissa, joista olen itse palautetta saanut tästä järjestelmästä, että näitä maksukorotuksia ei tehtäisi, tämä ei ole realistisesti mahdollista.

Toivon, että tässä olisi vielä mahdollisuus kompensoida tätä joillakin keinoilla, jollei tätä kokonaan voida peruuttaa, ja ottaa vaikka asia uudelleen käsiteltäväksi siellä jo kuuluisassa Sata-komiteassa.

Tarja Tallqvist /kd:

Arvoisa puhemies! Minulla on niin lyhyt tämä minun puheenvuoroni, että saanko pitää sen täällä, vajaa 2 minuuttia?

Kyllä, kiitos!

Arvoisa puhemies! Tuon terveisiä Pohjois-Karjalasta. Tapasin siellä 80-vuotiaan mummon, joka kertoi, että hän puolittaa lääkärin määräämät pillerinsä, jotta ne kestäisivät kauemmin, raha kun ei muuten millään riitä sekä lääkkeisiin että ruokaan.

Terveisiä myös Pasilasta iäkkäältä omaishoitajalta, joka on jo seitsemän vuotta hoitanut keskivaikeaa dementiaa sairastavaa miestään 24 tuntia vuorokaudessa. Hänelle elintärkeät kolme vapaapäivää kuukaudessa maksoivat 9 euroa per päivä. Nyt hän odottaa, että tämä maksu poistetaan. Turhaan odottaa; maksu nousee ja tulee nousemaan jatkossa. Omaishoitajan palkka ei nouse. 30 euroa kuukaudessa on iso menoerä pienellä eläkkeellä ja hävettävän pienellä omaishoitajan palkalla sinnittelevälle, joka kuitenkin säästää tuhansia euroja yhteiskunnalle hoitaessa sairasta omaistaan itse, ja ketkä muut joutuvat maksamaan päästäkseen lomalle?

Tämän kaltaisia terveisiä olisi satojatuhansia, sillä nyt köyhät pannaan kyykkyyn ja eriarvoisuutta kasvatetaan hallituspuolueen toimesta.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Räsäsen ehdotusta, että käsittelyn pohjaksi otettaisiin mietintöön liitetty vastalause 2.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Jos tämän keskustelun yhteenvedon tekisin sillä perusteella, millä retoriikalla oppositio on tämän esityksen kimppuun käynyt, niin taiteellinen vaikutelma näiltä osin olisi ei nyt hyvä mutta vähintäänkin kohtuullinen.

Toisekseen, niinhän täällä eduskunnassa toimii tämä asioitten käsittely, että ne asiat, jotka ovat myönteisiä, menevät eteenpäin. Vaikea sanoa, tämä on hieman edustajakohtaista, joillekin se on helpompaa ja joillekin vaikeampaa, mutta kyllä jokseenkin mielenkiintoisilta kuulostavat sellaiset puheenvuorot, joita tämän asiakasmaksulain osalta on käytetty erityisesti sosialidemokraattien piirissä, jossa on opeteltu kyllä hyvin jonkun toisen kirjoittamat pohjat, asiasta viis. Mutta tähän palaan hieman myöhemmin.

Arvoisa herra puhemies! Olen ollut rautakaupassa töissä, ja siellä oppi käsittelemään prosentteja. Siellä hinnat olivat jotain ja sitten oli alennukset 30:tä ja 50:tä ja 70:tä. Siellä hämärtyi se, mikä on senaikaisen markan merkitys, koska ihmisethän olivat tyytyväisiä, kun saivat isoja alennusprosentteja. Tämän maksu-uudistuksen osalta nyt, kun näitä terveydenhuollon maksuja korotetaan 16,6 prosenttia hammashuollon osalta, sitäkin mielikuvaa on yritetty luoda, että kaikki maksut nousisivat lähes 30 prosenttia. Hammashuollon osalta keskimääräinen korotus on 28. Prosentit ovat tietysti kauniita, mutta ne pitää suhteuttaa johonkin. Sitten tullaan siihen, että esimerkiksi terveyskeskusmaksun korotuksen suuruus on 1,1 prosenttia, 1 euro 80 senttiä. Siinä olen kokoomusedustajien kanssa eri mieltä, että 1 euro 80 senttiä tai 3 euroa ei ole vähäpätöinen asia sellaiselle ihmiselle, jolta se euromäärä puuttuu. Se 1 euro 80 senttiä voi tarkoittaa sitä, että 2 litraa maitoa jää ostamatta tai se limppu, jonka syödäkseen tarvitsisi. Se on sen kokoinen raha sellaiselle ihmiselle, jolta se puuttuu.

Tästä tulen siihen, että ne puhujat, jotka ovat vaatineet kokonaisuuden katsomista, asettuvat kyllä mielenkiintoiseen valoon siinä suhteessa, että tämän listanhan siitä, mitkä maksut kuluvan vuoden aikana ovat noususuunnassa, voi toki tehdä, mutta toisin päin: kyllä minusta yksi niitä tämän hallituksen sosiaalipolitiikan päätöksiä, joita ei tarvitse hävetä, on se, että 1.1.2008 kansaneläkkeitä nostettiin tavalla, joka indeksikorotuksineen tarkoitti hyvin hyvin monelle eläkeläiselle, monelle sadalletuhannelle eläkeläiselle, 54—55:tä euroa kuussa. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Nämä eivät ole yhteismitallisia tietenkään, mutta kun tätä retoriikkaa ja tätä vappupuheitten retoriikkaa täällä käytetään, niin kyllä tämäkin puoli nyt kuitenkin kannattaa yrittää muistaa.

Toinen asia. Minä en kaipaa yhtään syyllistä. Päätöksiä tehdään ajassa, mutta tämä 50 euroa indeksitarkistuksien kanssa — tasokorotus 20, kalleusluokituksen nosto 20 ja indeksitarkistus 14—15 euroa — on muuten aika kilpailukykyinen kaikkien niitten hallitusten ajalta, jolloin Suomessa on ylipäätään kansaneläkettä maksettu.

Kokonaisuudessa täällä on käyty keskustelua siitä, että on peilattu kansainvälisiin vertailuihin. Se on totta, että Ruotsissa maksukatot ovat alempana kuin meillä ja varmaan jossain muussa maassa maksetaan hieman erilaisia maksuja. Sitten on maita, esimerkiksi Tanska, joissa hammashuolto ei maksa mitään, jos eivät juuri nyt ole maksuja sinne hammashuoltoon laittaneet. Mutta näissä kansainvälisissä vertailuissa on se ongelma, että ensinnäkin tulonsiirrot saattavat olla aivan toisen näköiset kuin meillä ja ylipäätänsä palvelurakenne voi olla aivan toisen näköinen kuin meillä. Ajattelenpa vaan päivähoitojärjestelmää, jonka yksi osa päivähoitomaksut ja päivähoitomaksuihin liittyvät rakenteitten muutokset ovat. Meillä on täysin erilainen päivähoitojärjestelmä kuin missään muualla. Ei tällaista mallia ole muualla. Se on yksi meidän ongelma, että meillä on tällainen malli, esimerkkinä se, että kotihoidon tukea maksetaan ja se ei olekaan tulonsiirto vaan se on vaihtoehto päiväkotipäivähoidolle. Tämäkin näkökulma kannattaa muistaa varsinkin niiden puhujien, jotka näitä kokonaisuuksia vaativat.

Minusta iso keskustelu on se, tuleeko meillä olla maksut julkisissa palveluissa. Minusta se on se keskustelu, joka pitää virittää. Nyt, arvoisat sosialidemokraatit, sanokaa se ääneen ja sanokaa se sitten puolueena ääneen, että te lähdette siitä, että kun esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa — se ei muuten, ed. Paatero, ole 5 prosenttia vaan 7,8, joka on näitten maksutulojen osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kuluista — 7,8 prosenttia on maksuja, sanokaa se sitten ääneen, jos ette nyt ihan vaalimainostekstiä "verot valtion maksettaviksi", niin jos te olette sitä mieltä, että näistä omavastuumaksuista pitää luopua, niin minä todella toivon, että siitä tehdään yhteiskuntapoliittinen keskustelu. Itse kuulun Keskusta rp:hen, ja oma ajatteluni tietysti voi olla erilaista kuin puolueella, mutta itse lähden siitä, että meidän mallimme, jossa on jonkunlainen omavastuu, on hyvä malli.

Täällä ovat ainakin edustajat Krista Kiuru ja samoin Paatero, hieman lievemmin kuin ed. Krista Kiuru, tuoneet tämän asian esiin, että verot ja valtionosuudet ovat se, millä nämä julkiset palvelut rahoitetaan. Sekö on se teidän keinonne, jolla julkisten palveluiden taso edes nykytasolla pystytään turvaamaan? Kysyn: sekö se on se teidän keinonne? Nimittäin jos kokonaisuusnäkökulman ottaa tähän, niin minusta yksi yhteiskuntapolitiikan keskustelunaihe pitää olla, että meillä yleinen hyväksyttävyys tässä järjestelmässä säilyy. Me maksamme veroja. Me maksamme veroja siksi, että meillä on julkisia palveluja. Tämä kannattaa muistaa kaikkien niiden, jotka ovat sitä mieltä, että mitään omavastuuta ei pidä olla, mutta tämä on asia, josta on hyvä puhua. En nyt vielä tee johtopäätöstä, että sosialidemokraatit ovat puolueena tätä mieltä, mutta voihan se olla, että Hämeenlinnan puoluekokouksen jälkeen tässäkin kohtaa jotakin tapahtuu.

Arvoisa herra puhemies! Olen ollut tekemässä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa tässä talossa jokusen vuoden, ja on kokemusta niin oppositiosta kuin hallituksesta, ja nyt on kokemusta hallituksesta, jossa ovat keskusta, kokoomus, vihreät ja Rkp. Sitten on kokemusta hallituspuolueen kansanedustajana toimimisesta toisenlaisessa kuviossa. On sykähdyttävää tämä sosiaalisen omantunnon herääminen, joka sosialidemokraateilta nyt on löytynyt. Tämä on kaunista. Odotan sitä hetkeä, jolloin sosialidemokraatit lupauksensa mukaisesti toimivat. Täällä ed. Paatero juuri ennen minua puheenvuorossaan peräsi sitä, että tämä maksu-uudistus olisi pitänyt tehdä Sata-komitean työn yhteydessä. Se on hyvä vaatimus, ja tämän kyseisen hallituksen esityksen ja mietinnön yhteydessä positiivista on se, että demareilla on nyt oma malli, mutta minä odotan sitä sosiaaliturvauudistusta, joka on sosialidemokraattien käsialaa.

Kalevi Sorsan säätiö on julkaissut teoksen, jossa oli neljäkymmentä ensimmäistä ehdotusta. Nyt pyydän ed. Kähköseltä anteeksi, koska tiedän, että te kuulutte siihen joukkoon sosialidemokraatteja, jolle kansaneläkkeelläkin on joku merkitys, mutta kyllä minä hain sieltä teoksesta sitä, mitä te puolueena tarjoatte kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Voi olla, että ne ihmiset, joita keskusta ajattelee ja joista se kantaa huolta, ovat eri ihmisiä kuin ne, joita sosialidemokraatit ajattelevat. Mutta esimerkkinä itselleni se symboliarvo, joka kansaneläkkeellä ja sen tasolla on, on iso symboliarvo. Sillä, että ensi vuoden alusta ollaan nostamassa pienimpiä vanhempain-, äitiys-, isyyspäivärahoja tavalla, joka tekee kuukausitasolla 160 euroa, on minulle erittäin suuri symbolinen merkitys.

Kun luin niitä neljääkymmentä ensimmäistä ehdotusta, ne ovat hyviä ehdotuksia, siellä on esimerkiksi lapsilisän maksun jatkaminen niin, että tulisi yksi vuosi lisää eli täysi-ikäisyyden rajaan asti maksettaisiin lapsilisää. Kyllä, se on oikean suuntainen esitys, mutta nyt puhutaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä, heidän toimeentulostaan, ja tämän maksu-uudistuksen yhteydessä te olette vuodattamalla vuodattaneet puhuja puhujan jälkeen sitä, miten tässä nyt rankaistaan näitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Politiikka on tällaista, ja hallituksesta mennään oppositioon, oppositiosta hallitukseen, kukin vuorollaan, mutta on hienoa nähdä tämän sosiaalisen omantunnon herääminen.

Arvoisa herra puhemies! Aivan lopuksi: Ei tämä ongelmaton esitys ole. Yksiä moitteita, joita olen odottanut, en ole vielä tänä iltana kuullut. Tässä on nyt noin kaksikymmentä puheenvuoroa plus debattipuheenvuorot käytetty esittelypuheenvuoron jälkeen eikä mietintöä ole kukaan moittinut. Valiokunnan puheenjohtajan rooliin hetkeksi hyppäämällä mietintö on avoin ja siinä on kerrottu ongelmakohdat ja siinä on myös esitetty ehdotuksia siihen, miten ongelmiin voitaisiin puuttua.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rehula kommentoi ja sanoi, että sosialidemokraateilla on opitut toisten puheet. Viittasitte itse olleenne töissä rautakaupassa. Minun taustani tulee sosiaalitoimistosta; olen työskennellyt siellä 18 vuotta, ja ne puheet ja kokemukset, joita täällä tänä iltanakin olen puhunut, tulevat niitten 18 vuoden kokemuksesta, niitten ihmisten hädästä ja siitä, mitä on elää toimeentulotuen piirissä. Sitä kautta pystyy peilaamaan myös hyvin tätä asiakasmaksukeskustelua. Retoriikkani lähtee kyllä ihan siitä, ei muitten puheista.

Sitten kun peräsitte sitä, mitenkä rahoitus tulee toteuttaa, niin kyllä meidän sosialidemokraattien perusajatuksena on se, että pääosa rahoituksesta tulee verotuksen ja valtionosuuden kautta ja sitä kautta haetaan pohja rahoitukselle. Joku osuus on asiakasmaksuilla, mutta siitä pitää tehdä ensin kokonaisselvitys, joka on laaja-alainen, ja (Puhemies: Minuutti on kulunut!) sitä kautta haetaan vaikuttavuutta ja sitten vasta analysoidaan tämä.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan tarkennuksena. Verot ja valtionosuudet toivottavasti yhä edelleenkin tulevat vähintään tällä osuudella olemaan, ja sitä peräsin, että olisi laskelma joskus saatavilla siitä, mikä on se merkitys ihmisten terveyteen varsinaisesti sillä, onko kuinka paljon maksuja näihin palveluihin. Onko se kokonaisterveyden kannalta positiivinen vai negatiivinen? Se oli se, minkä haluaisin nähdä. Tähän, mitä esityksenne tulee olemaan: niin kyllä yksi asia voisi olla indeksikorotukset nyt syksyllä myös eläkkeisiin, koska hinnat ovat näin paljon nousseet.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Indeksikorotukset tulevat syksyllä, ei niitä ole kukaan peruuttamassa, älkää nyt vaan tällaista tarinaa alkako kylillä levittämään.

Toisekseen tähän maksatukseen, siihen, miten nämä julkiset palvelut rahoitetaan: Tämä on aivan peruskysymys. Tämä on aivan peruskysymys, ja minä en väheksy sitä, että te sanotte, että verotuloilla ja valtionosuuksilla tämä pitää pääosin rahoittaa. Minä olen täsmälleen samaa mieltä. Mutta mitä se pääosin tässä kohtaa tarkoittaa, kun te olette nyt käyneet kiinni siihen, että tämä, mitä nyt ollaan tekemässä, on täysin väärin? Sanokaa ääneen sitten, että näistä omavastuista, näistä maksuista pitää luopua kokonaan. Sanokaa se sitten ääneen ja miettikää, mitä sen jälkeen tapahtuu tai mitä se mahdollisesti tarkoittaa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Rehulaa äsken kuunnellessani tuli kyllä mieleen, että hän pyrkii olemaan paavia paavillisempi. Kun katsoo valiokunnan mietintöä, miksei jo huomista valtiovarainvaliokunnankin hallituspuolueiden mietintöä, niin kyllä siellä yritetään todistaa oikeudentuntoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, mutta johtopäätökset kyllä jätetään tekemättä. Tässä valiokunnan mietinnössähän tunnustetaan hyvin pitkälti samat asiat, joita sosialidemokraatit ovat esimerkiksi esille tuoneet.

Minusta oli myöskin varmasti tahaton virhe ed. Rehulalta, että hän kansaneläkkeen tasokorotukset ja korjaukset pani puhtaasti nykyisen hallituksen tiliin. Toki edellinenkin teki kalleusluokituksen osalta nimenomaan päätöksiä, jotka on täytäntöönpantu nyt. En halua paneutua enemmän, mutta koin aika loukkaavana sosialidemokraattisen ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen sosiaalisen turvallisuuden eteen tehdyn työn arvioinnin, jonka valiokunnan puheenjohtaja äsken teki. Sitä kelpaa tässä salissa tarkastella, ja se kelpaa kyllä toreillakin.

Herra puhemies! Tässä on tietysti nyt varmaan rakennettava, ja pitäisi rakentaa, siltaa arjen ja koko valtiontalouden välille. Huomennahan käsitellään kehysmietintöä, kehysselontekoa, ja me tiedämme, että aika moni asia on muuttunut. Jos maaliskuun kustannuskehitystä ajatellaan, elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet lähes 8 prosenttia, asumiskustannukset lähes 6 prosenttia. Tässä mielessä arjesta selviytymisen näkökulmasta hintojen nousu ja nimenomaan muun muassa lapsiperheiden ja pientä tuloa ja eläkettä saavien ihmisten selviytymiseen liittyen keskeisten maksujen korotukset ovat dramaattisia. 17 prosentin nousut ihmisille, joilla on tiukkaa ennestään, on todella vakava kysymys. Kyllähän tässä, kuten on tuotu keskustelussa esille, muun muassa nämä päivähoidon maksut nousevat jo alle keskitulon ansaitsevalla kahden vanhemman ja kahden lapsen perheellä noin 700 eurolla vuodessa, ja sitten nimenomaan sairaudenhoito-, terveyskeskusmaksujen nousut ovat merkittäviä.

Itse asiassa kansanterveysjärjestöt ovat varsin yhtenäisesti käyttäneet nyt viime aikoina puheenvuoroja näistä asiakasmaksuista, ja minusta meidän pitäisi ihan asiallisesti niitä lähestyä, koska siellä on takana heidän jäsentensä, pitkäaikaissairaiden ja terveydenhuollon palvelujen monikäyttäjien arjen ongelmat. Esimerkiksi juuri vähävaraisten ja köyhien viesti on välittynyt aika paljon tässä asiakasmaksujen nousukritiikissä sieltä.

Sitten tähän laajempaan talouskehykseen. Toivon, että ed. Rehula ja muutkin pohtivat sitä, että hyvin pitkälti arvovalintoja tehdään myöskin talouden kokonaisuutta ajatellen sillä tavalla, että vuosi sitten arvioitiin budjettitalouden tulot nykyisen käsittelyssä olevan selonteon osalta 8,5 miljardia euroa alle nyt käsittelyssä olevan selonteon budjettitalouden tuloarvion. Tässä voi myöskin esittää kyllä näkemyksen siitä, että hallituksen arvovalintoja viedään myöskin tällaisen tarkoituksellisen alibudjetoinnin suuntaan. Itse asiassa samaan syyllistyvät kunnatkin sosiaalimenojensa budjetoinnissa nykyään, että tehdään vain sitä, mitä on pakko ja ennaltaehkäisyn näkökulma kärsii. Tässä kokonaistalouden näkökulmassa hallitus ei ole syytön siihen, että kuntatalouden vaikeudet kärjistyvät. Tässä kehysesityksessähän on vain 21 miljoonaa euroa näihin valtionosuuksiin vuosittain esitetty lisäystä, ja tämä ilman muuta kärjistää kunnissa myös kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelytilannetta. Tällä vaarannetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa, ja tämä on poliittinen valinta ja erittäin raju sellainen.

Itse asiassa myöskin se on poliittinen valinta, että ed. Rehula ja hallituksen, MTK-johtoisen hallituksen, poliittiset kaartit ovat kyllä erittäin hyvin hoitaneet omien ryhmiensä edunvalvonnan. Suuria omaisuuksia on suosittu vapauttamalla niitä verosta, ja tehdään todella sellaisia järjestelyjä, jotka eivät ole veronmaksukykyä oikeudenmukaisesti huomioon ottavia eivätkä sosiaalista turvallisuutta oikealla tavalla painottavia.

Mutta sitten olen kyllä sitä mieltä, että niin opposition kuin hallituksen pitää mennä hyvin vakavasti ja nöyrästi peilin eteen siinä, että Suomessa ei ole pystytty — ovat nyt hallituskokoonpanot olleet mitä tahansa viime aikoina — köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan tekemään konkreettisia tekoja, joita olisi todella ollut valtiontaloudellisestikin jo mahdollista tehdä. Tämä pitää rehellisesti tunnustaa. Verotuksen osalta pitää pystyä itsekriittiseen arviointiin paremmaksi veronmaksukyvyn huomioon ottamiseksi, ja sosiaaliturvan uudistamisessa pitää kyllä tunnustaa yhteinen Suomen häpeä niin leipäjonosta, syrjäytymisestä kuin köyhyydestä. Tässä mielessä minusta pitäisi pystyä poliittiset rajat ylittävään vakavaan pysähtymiseen tämän asian kanssa. Minusta on ollut ainakin erittäin tärkeätä paitsi kansalaiskeskustelu myös uuden sosiaalibarometrin läpikäynti. Toivoisin, että eduskunnassa itse kussakin eduskuntaryhmässä hyvin tarkkaan paneuduttaisiin tähän kysymykseen.

Terveydenhuollon maksujen osalta pitäisi kyllä poistaa tämä omavastuu pienituloisten kotitalouksien ja eläkkeensaajien osalta. Meidän pitäisi pystyä nyt ihan yhteisesti, poliittiset rintamat ylittäen miettimään näitä, myöskin tunnustaa se, että pahimmillaan suomalaisen hyvinvointivaltion köyhyysloukussa voi ihminen olla jopa kuusinkertaisen tarveharkinnan kohteena. Ihmisiä kyykytetään ja luukutetaan. Työhön kannustavuudesta, lapsiperheen jaksamisen tukemisesta me emme voi puhua.

Kun minusta käsittääkseni sosiaali- ja terveysministeri on ollut siihen valmis ja myöskin julkisessa keskustelussa on pohdittu tätä maksukattoasiaa, niin pitäisi nyt avoimesti nähdä — olen itse ollut aikoinaan voimakkaasti maksukattoa luomassa, ja minusta on ollut hyvä, että saatiin joku järjestelmä aikaiseksi — että kun ajatellaan toimenpiteiden ja valtiontalouden pelivaran suuntaamista niille, jotka kipeimmin tarvitsevat tukea, niin meidän pitäisi arvioida nyt näitä kolmea eri lajia olevia maksukattojamme. Ne ovat liian korkeat. Siis terveydenhuollon asiakasmaksut, 590, Kelan lääkekatto, Kelan matkakorvaukset. Erityisesti pitkäaikaissairailla nämä ongelmat kärjistyvät.

Tässä nykyisen kolmen hanan, kolmen kanavan, erillisessä maksukatossa on tietysti se, että se on ehdottomasti liian korkea. Esimerkiksi vuonna 2004 tämä maksukatto ylittyi 160 000 henkilöllä, joista 60 prosentilla oli jokin sydän- ja verisuonisairaus. Eli kyseessä ovat sellaiset pitkäaikaissairaat, joilla se sairaus romahduttaa yksilön ja perheen talouden, ja ei se ole teoriaa, että ihmiset joutuvat jopa lykkäämään tai itse säätelemään lääkärin määräämien lääkkeiden ostamista. Tämä on ihan arkea suomalaisessa tilanteessa, jossa liian monet todella — siinä ed. Rehula oli oikeassa — alle 10 eurolla joutuvat päivänsä rakentamaan. Siinä nämä kysymykset ovat todella isoja asioita. Täällä hyvin herkästi puhutaan hyvin toimeentulevien, työssä olevien ehdoilla. Ei ole ihme, että edustuksellisen demokratian uskottavuus siinä, että täällä kyetään tekemään vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten arkeen todella vaikuttavia päätöksiä, alkaa hävitä.

Täällä kokoomuksen eräs edustaja totesi, että pitää olla kunnon maksut, että opitaan kunnioittamaan julkisia palveluja. Ihminen, jolla ei ole rahaa asumiseen, elämiseen, ei varmasti ymmärrä. Toivon mukaan ei täältä edes välitetä tällaisia puheenvuoroja.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole halunnut, en tahtonut loukata, en missään tapauksessa. Ei ole tarvetta, ei halua. Historia kertoo, mitä on tehty, tehty yhdessä, (Ed. Rajamäki: Punamulta!) ja siinä on työväenliikkeellä oma roolinsa. Mutta minä alan olla yhä vakuuttuneempi omassa ajattelussani siitä, että kun me puhumme vähimmäisturvasta, meillä voivat ihmiset olla samat, mutta ne välineet ja keinot ovat erilaiset. Sitä voi sitten miettiä ja kysyä, miksi näin on.

Toisekseen ed. Rajamäen kanssa olen aika ajoin monestakin asiasta aivan samaa mieltä. Jos me saisimme tästä maasta leipäjonot pois, jos ne poistuisivat, meillä olisi aika monta yhteiskunnassa olevaa muutakin ongelmaa ratkaistu.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki antaa kyllä hieman liian synkän kuvan suomalaisesta sosiaaliturvasta, koska tämä kirja, tämä Suomalaisten hyvinvointi, osoittaa, että esimerkiksi sosiaalimenot ovat kasvaneet 15 miljardista 45 miljardiin vuodesta 80 ja vaikka lapsiköyhyys on lisääntynyt, johtuen tuloerojen kasvusta eli lapsiperheet ovat rikastuneet hitaammin kuin muu kansa, niin edelleenkin meillä lapsiköyhyys on vain 10 prosenttia, kun se muissa Euroopan maissa on yleensä noin 19 prosenttia.

Sitten tämä sosiaalibarometri, johon te viittaatte, kyllä sanoo ihan selvästi, että suomalainen hyvinvointi on parantunut viime vuosina, ja siitä on kyllä kiitos edellisille hallituksille ja myös nykyiselle, joka on erittäin sosiaalinen siirtäen todella tuloja köyhille.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki käytti erittäin hyvän ja rakentavan puheenvuoron. Olisin ed. Rehulalle sanonut, että tässä vaiheessa kyllä hallituspuolueitten kannattaisi tarttua tähän ojennettuun yhteistyökäteen, jotta me saisimme näitten pienituloisten, köyhien, vähävaraisten ihmisten asemaa parannettua yhteistyöllä. Mikäli näin ei tule tapahtumaan, täytyy vain todeta, että hallitus puhuu, mutta teot jäävät tekemättä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on korjata sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen jälkeenjääneisyyttä, ja se tehdään tarkistamalla maksuja ja niiden tulorajoja niin, että ne vastaavat vuosien 2002—2006 kustannuskehitystä ja yleistä ansiotason nousua. On todettava, että paitsi että tulot ovat Suomessa nousseet, ansiotaso on noussut, niin kun kaiken kaikkiaan erilaiset muut maksut kuin sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ovat myös nousseet, tästä lähtökohdasta ei voi ehkä sanoa, että meillä niin kovin hyvässä tilanteessa ainakaan meidän kaikkein pienituloisimmat ja heikoimmassa asemassa olevat kansalaisemme olisivat, kun erilaiset maksut nousevat. Tietysti tulot ovat nousseet, ansiotaso on noussut, mutta kun samalla muutkin maksut, jotka erityisesti ihmisen arkielämään vaikuttavat, nousevat, menoja on myös paljon.

Tätä näkökulmaa ajatellen olen miettinyt, miksi nyt, kun hallituksen esitystä perustellaan, puhutaan vastuullisesta reaalipolitiikasta, otetaan vain tämä näkökulma, että nyt maksut on tarkistettava, koska on kysymys maksujen jälkeenjääneisyydestä ja se on sitä reaalipolitiikkaa, näin olen ymmärtänyt. Kuitenkin jos otamme huomioon niin sanotun reaalipolitiikan tai sanotaan reaalimaailman — asiakkaat varmaan reaalipolitiikassa eivät elä vaan siinä omassa reaalimaailmassaan — silloin voi todella nähdä, että yhdeksi tärkeäksi tekijäksi olisi tullut ottaa asiakkaitten arkitilanne eli eri ihmisten maksukykyisyys, ei vain niitten, joitten kohdalla mahdollisesti tulojen nousu on mahdollistanut paremman ostovoiman.

On hyvä, että hallituksen esityksen perusteluissa, kun täällä todetaan maksukyvyssä tapahtunut suotuisa kehitys, myös samalla todetaan, että kuitenkaan kaikki asiakkaat eivät ole hyötyneet esimerkiksi viime vuosina tapahtuneesta ansiotulojen myönteisestä kehityksestä. Sitten todetaan, että maksujen korotukset voivat lisätä tarvetta harkita jopa maksuvapautusten myöntämistä tai maksujen alentamista. Hyvä perustelu, mutta tietenkään se ei ole tässä hallituksen esityksessä näkyvissä ja jää kuntien päätöksenteon varaan. Tietysti toivoisi, että siinä sitten tapahtuisi näin.

Myöskin täällä hallituksen perusteluissa todetaan, että maksujen korotus voi myös vähävaraisimpien asiakkaiden kohdalla lisätä jonkin verran tarvetta turvautua toimeentulotukeen. Tämän näen erittäin kielteisenä ja ongelmallisena kohtana, koska nimenomaan hallitusohjelmassakin todetaan, että toimeentulotukien maksua ei tulisi lisätä ja ettei nimenomaan sitä kautta tulisi lisätä myöskään terveyseroja, niiden kasvua. Siihen on erityisesti valiokunnan mietinnössä hyvin kiinnitetty huomiota, että tämä saattaa lisätä terveyseroja tai ei ainakaan tämä hallituksen esitys niitä vähennä.

Näitä huomioita on täällä nostettu paitsi hallituksen esityksen perusteluissa myös valiokunnan kannanotoissa, joissa on erittäin hyviä asioita nostettu, mutta sitten jää tämä hallituksen esitys erityisesti näiden terveydenhuollon maksujen osalta asiakasta ajatellen asiakkaan tilannetta huonontavaksi. On todella ikävä todeta niitten ihmisten tilanteita ja kertomuksia, jotka, niin kuin täällä aikaisemmin ed. Tallqvist kertoi, puolittavat jopa lääkkeensä, jotta se riittäisi pidempään. Tämä näkökulma olisi tullut tässä hyvin vahvasti ottaa, että asiakkaitten tilannetta, erityisesti asiakkaitten terveyteen liittyvää tilannetta, ei huononnettaisi.

Täällä aikaisemmin ed. Rehula, valiokunnan puheenjohtaja, sanoi, että opposition edustajien on vaikea sanoa positiivisia asioita. Mielestäni meidän ryhmämme vastalauseessa, joka on vastalause 2, on hyvin todettu myönteisiä asioita, joita tässä esityksessä on, eli että päivähoitomaksujen rakenteellinen uudistus on kannatettava ja myös todellisen perhekoon huomioiminen lisää maksujärjestelmän hyväksyttävyyttä ja on nykyistä oikeudenmukaisempi monilapsisille perheille. Olemme halunneet nähdä ja haluan itsekin nähdä nämä myönteiset asiat, mitkä tässä hallituksen esityksessä on, mutta erityisesti nämä terveydenhuollon maksukorotukset eivät ole niitä myönteisiä asioita.

Sieltä ehkä erikseen voisi ottaa hammashuollon ja erikoissairaanhoidon sairaalamaksut ja poliklinikkamaksut. Täällä aikaisemmin käytiin keskustelua terveyskeskusmaksujen osalta. Mielestäni terveyskeskusmaksut eivät ole ongelma, vaan nimenomaan nämä erikoissairaanhoitoon ja hammashuoltoon liittyvät maksut, koska niissä muutos prosenteissa on todella suuri. Sitä ei tulisi nyt tässä tehdä.

Arvoisa puhemies! Kannatan myös sitä, mitä ed. Räsänen toi, että pohjaesitykseksi otettaisiin vastalause 2.

Sieltä vielä haluan nostattaa yhden tärkeän kohdan, joka on omaishoito. On mielestäni erittäin ikävä, että ei huomioida sitä kaikkea keskustelua ja reaalitodellisuutta, mitä me olemme omaishoitajien tilanteesta täälläkin puhuneet. Tiedämme aivan varmasti sen todellisuuden, että he tarvitsisivat kaiken mahdollisen tuen. Erityisesti se, millä me voisimme vahvistaa omaishoitajien hyvinvointia, selviytymistä ja toimintakykyisyyttä, ovat nämä vapaapäivät ja se, että he voisivat viedä hoidettavan hoitoon maksuttomasti. Ei tulisi siis korottaa nyt näitä maksuja, niin kuin tässä tapahtuu, vaan tavoitteena tulisi olla, että vapaapäivästä ei tulisi maksua. Näin tuettaisiin omaishoitajia, että he käyttäisivät näitä vapaapäiviä, koska nythän on ongelma, että monetkaan eivät näitä vapaapäiviä ole edes käyttäneet. Tietysti siinä on ongelmana myös se, onko oikeanlaisia paikkoja olemassa, minne voisi omaishoidettavan viedä. Omaishoitajan vapaan ajalta järjestettävien palveluiden hintaa nyt siis korotetaan, ja tämä maksu mielestäni, niin kuin tässä vastalauseessa 2 on esitetty, tulisi poistaa.

Aivan lopuksi haluan vielä nostaa tämän, mikä on kuntien reaalipolitiikkaa: on todella huono asia se, että kunnat eivät hyödy tästä maksukorotuksesta, vaan päinvastoin, koska tämä on rakennettu sillä tavalla, että näistä korotuksista palautuu suurin osa, siis todella suurin osa, pois kunnilta eli valtiolle. Tätä ei todella tulisi tehdä. Koska sosiaali- ja terveysvaliokunta tässä mietinnössä ja jo aikaisemmin on kiinnittänyt huomiota valtiontalouden kehyksistä antamassaan lausunnossa siihen ja esittänyt sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksista saatavia lisätuloja ei tulisi vähentää kuntien valtionosuuksista, näin ei olisi tullut tehdä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta suhtautuu hallituksen esitykseen kriittisesti. Tämä henkii selkeästi valiokunnan mietinnöstä. Maksuja ehdotetaan sidottavaksi elinkustannusindeksin sijaan kansaneläkeindeksiin, joka on tavallaan maltillisempi. Kuitenkin mielestäni maksuja ei tulisi sitoa ollenkaan indeksiin, sillä eri tulonsiirrot ja sosiaaliturvaetuudetkaan eivät ole kattavasti indekseihin sidottuja.

Huolestuttavaa on, että viime aikoina julkisuudessa olleiden tutkimusten mukaan terveyserot ovat Suomessa kasvussa ja meillä on Euroopan heikoimpiin kuuluva sosiaaliturva. Tätä taustaa vasten maksujen korotuksia on vaikea käsittää. Asiaa olisi pitänyt käsitellä kokonaisuutena ja varsinkin maksukattojen yhdistämistä olisi pitänyt tarkastella tässä yhteydessä.

Suomessa on käytössä useita eri maksukattoja: kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto, Kansaneläkelaitoksen lääkekorvauskatto, sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen maksukatto. Väliinputoajia ovat ne, joiden mikään maksukatto ei täyty kokonaan. Maksukattojen yhteenlaskettu summa voi nousta lähes 1 400 euroon vuodessa. Maksukattoon ei edes lasketa mukaan kaikkia maksuja. Sitä laskettaessa ei huomioida esimerkiksi hammashoidosta, sairaankuljetuksesta tai lääkärintodistuksesta perittäviä maksuja jne. Systeemi on sekava ja olisi ehdottomasti kaivannut uudistamista. SDP katsoo vastalauseessaan, että maksukattojen yhdistämistyö olisi tullut saattaa loppuun ennen asiakasmaksulainsäädännön muuttamista.

Kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat yhteiskunnan pienituloiset. Inflaation myötä heidän maksukykynsä heikkenee ja on heikentynyt ja nyt moni joutuu tinkimään myös lääkärillä käynneistä. Suomessa esimerkiksi sairaalapäivämaksu 26 euroa on poikkeuksellisen korkea, ja tätä maksua hallitus on vielä korottamassa hiukan yli 30 euroon.

Täällä aiemmin ed. Yrttiaho totesi omassa puheenvuorossaan, että hänen kunnassaan näitä korotuksia, jotka nyt, kuten tiedämme, eduskunta tulee hallituspuolueitten enemmistöllä hyväksymään, ei toteuteta. Suurimmassa osassa kunnista valitettavasti nämä korotukset on tehtävä. Me tiedämme, että kuntatalous on erittäin voimakkaasti eriytynyt ja muun muassa toimintamenojen rahoitusosuudet kuntien osalta tulevat seuraavina vuosina nousemaan. Toki näillä maksujen korotuksilla tietysti on heijastuksensa myös kuntien toimeentulomenoihin.

Arvoisa puhemies! Päivähoitomaksujen korotusta markkinoidaan tavallaan sillä, että hallituksen esitys suosii pienituloisia, yksinhuoltajia ja monilapsisia perheitä. Perustellusti voi kysyä, missä on oikeudenmukaisuus. Otan tässä esimerkiksi oman tyttäreni, joka on keskituloinen yksinhuoltaja. Hänen tulonsa ovat hiukan yli 2 700 euroa, ja siihen tulee sitten elatustuki. Hän maksaa jatkossakin käsittääkseni saman verran päivähoitomaksua kuin pariskunta, jonka tulot ovat yhteensä vaikkapa noin 6 000 euroa, joka sinänsä tietysti ei ole kovin suuri summa. Kuitenkin yksinhuoltajalle tämä noin 200 euroa, 230 euroa, on kuukaudessa näillä tuloilla merkittävä summa varsinkin, kun asuu Pääkaupunkiseudulla. Myös pienituloisten pariskuntien kohdalla tilanne on epäoikeudenmukainen. Jos vanhemmilla on yhteensä nuo vajaan 4 000 euron tulot, maksavat he korkeinta maksua. Tämä tarkoittaa vanhempaa kohden alle 2 000 euron tuloja. Se ei ole paljon.

Arvoisa puhemies! Sinänsä nämä mietinnön lausumat ovat hyviä. Kuitenkin puutun mietinnön lausumaan n:o 3, jossa edellytetään, että päivähoitomaksujen rakenteelliset ongelmat kartoitetaan esimerkiksi tulorajojen porrastusta lisäämällä. Minusta tämä on osin hurskastelua. Miksi jo tässä vaiheessa ei tehty useampaa maksuluokkaa? Miksi uudistusta ei tehty nyt samalla, kun maksuja korotetaan? Tulorajojen uudistuksella ei nähtävästi sitten ollut kiire, sen sijaan maksujen korottamisella oli kiire. Sitten olen hyvin monessa yhteydessä tuonut esille, että aivan hyvin sinne voitaisiin lisätä uusi maksuluokka.

Lisäksi, toisin kuin hallitus, olisi SDP ollut valmis parantamaan päivähoidon maksujärjestelmää, joka siellä vastalauseessa on esitelty. Mutta tähän puutun siltä osin, mikä koskee lapsen sairastumista. Eli vastalauseessa esitetään, että lapsen sairastuessa jo lapsen 4 sairauspäivän jälkeen, kun vähintään 5 näitä sairauspäiviä on, jätettäisiin perimättä tämä maksu. Nykyisinhän se on 11 päivää. Itse en kyllä ole ollenkaan varma, onko syytä mennä näin pieneen poissaolopäivämäärään kuukaudessa, nimittäin kynnys saattaa houkutella myös sitä mahdollisuutta käyttämään väärin. Ei voi yleisesti leimata, mutta jos ajatellaan tilannetta, että lapsi on esimerkiksi 3 päivää sairaana kuukaudessa, niin sitten kiusaus ainakin joillakin voi olla, että nämä 2 päivää ollaan ihan jossakin muualla ja sitten saadaan tämä maksuvapaus. Mutta niin kuin sanottu, en tässä tietenkään voi tätä lähteä yleistämään, ja varmasti tahtotilanne on parempaan. Mutta kyllä tämänkin suuntaista viestiä on tullut alan ammattilaisilta. Mutta käytäntöhän sen sitten vasta näyttäisi, onko tämä totta.

Lapsilisien indeksiin sitomisesta sen verran, että kokoomushan tämän lupasi jo ennen vaaleja, että se on hallitukseen menemisen ehto, kynnyskysymys, niin kuin me hyvin tiedämme. Nyt sitten näitä maksuja korotetaan. Mutta tosiaan, ministeri Risikko on kyllä valoa näyttänyt tälle asialle ja viitannut siihen, että sitten sosiaaliturvakomitean kautta tämä asia hoidetaan. Toivoisin tietysti, että kuitenkin se jo tällä vaalikaudella tapahtuisi.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen korotustahan on perusteltu sillä, että kunnat voivat paremmin vastata tähän lisääntyvään palvelutarpeeseen. Kuitenkin näiltä perusteluilta pohja putoaa, koska varmaan tänään hyvin monissa puheenvuoroissa täällä on todettu — minulla ei ollut mahdollisuutta olla läsnä alkuillasta — ja aiemminkin todettu, että nyt kuitenkin vastoin valtionosuusjärjestelmän perusteita hallitus vastaavasti on vähentämässä kuntien valtionosuutta tällä määrällä, ja tietenkään tämä ei ole oikein.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista on kevään aikana puhuttu paljon ja syystä. Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhoidon asiakasmaksujen korotuksesta tekee Suomesta Euroopan johtavan asiakasmaksujen perijämaan. Lisäksi maksuihin rakennetaan hallituksen esityksen mukaan korotusautomaatti, sillä maksut aiotaan sitoa sosiaali- ja terveydenhuollon indeksiin kahden vuoden tarkistusvälein. Palveluja käyttävien kukkarosta leikataan vuositasolla noin 65 miljoonaa euroa valtion kassaan. Tästä lähes 4 miljoonaa kerätään päivähoidon maksukorotuksista, loput yli 60 miljoonaa taas julkisia terveyspalveluita tarvitsevilta. Maksajiksi joutuvat etenkin lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät ja pienituloiset ihmiset.

Eniten palveluita käyttävien turvaksi on säädetty maksukatot, joiden täytyttyä palvelu on maksuton. Maksukattoja on kuitenkin useita, ja järjestelmä on hankala. Erilaiset maksukatot pitää ehdottomasti yhdistää ja tulevaisuudessa myös hammashoidon maksut pitää saada maksukaton piiriin. Uudistustyössä pitää kehittää myös yksinkertaisempi seurantajärjestelmä asiakkaan oikeuksien turvaamiseksi.

Hammashoidossa asiakasmaksujen korotus on selkeä kannanotto yksityisen hoidon hyväksi. Hallitus on jopa kirjannut tavoitteeksi julkisen ja yksityisen palvelun hintaeron kaventamisen. Hammashoidon osalta asiakasmaksujen korotus on lähes 20 prosenttia. Maksu-uudistuksella hallitus sanoo haluavansa ohjata hammashuollon asiakkaita ennalta ehkäisevään hoitoon, ja siksi korotukset ovat pienempiä perustarkastuksissa ja pienissä hoitotöissä. Tämä tarkoittaa sitä, että suurimmat korotukset tulevat niille, jotka hammashoitoa kipeimmin tarvitsevat. Tutkimusten mukaan suun ja hampaiden kunnolla on iso merkitys ihmisen kokonaisvaltaiselle terveydelle, eli kyse on terveyspoliittisesti todella tärkeästä asiasta.

Korkeat maksut vähentävät pienituloisten hoitoon hakeutumista. Nyt tehtävät maksukorotukset lisäävät yhteiskuntaryhmien välisiä terveyseroja, jotka jo ennestään ovat korkeita. Korotusten myötä pienituloiset voivat edelleen joutua vähentämään lääkärissä ja kuntoutuksissa käyntejään, jolloin tutkimukset ja hoito viivästyvät. Tämä heikentää ihmisten elämänlaatua. Yhteiskunnan kannalta kokonaiskustannukset taas nousevat, kun sairaudet lisääntyvät ja ihmisten työ- ja toimintakyky alenee. Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ja sosiaalityön palveluiden saanti on erittäin tärkeää. Palveluiden oikea-aikainen saanti on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää. Tiedämme, kuinka suuret tarpeet ovat kouluterveydenhoidossa ja tukipalveluissa ja monilla muilla terveys- ja sosiaalipuolen osa-alueilla.

Arvoisa puhemies! Päivähoitomaksujen kohdalla hallituksen esitys parantaa hieman yksinhuoltajien, pienituloisten ja monilapsisten perheiden asemaa. Nollamaksuluokan poistosta luopumiseen hallitus joutui opposition ja lapsiperheiden etujärjestöjen painostuksesta taipumaan jo aikaisemmin. Hallituksen esitys merkitsee tuntuvia korotuksia tavalliselle kaksilapsiselle palkansaajaperheelle. Korkeimpaan maksuluokkaan joutuvat jo alle keskituloiset perheet. Perheelle, jossa on kaksi lasta ja kaksi huoltajaa ja yhteensä noin 4 500 euron tulot, korotus on noin 700 euroa vuodessa. Sosialidemokraatit ovat esittäneet oikeudenmukaisempaa mallia, jossa maksuporrastus on lievennetty ja maksu peritään vain todellisesta hoitoajasta. Sosialidemokraatit olisivat suoneet lapsilisien korotuksen kaikille perheille. Hallituksen esitys nostaa lapsilisää vasta kolmannesta lapsesta alkaen 10 eurolla kuukaudessa.

Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit olemme reilun vuosisadan aikana osallistuneet vahvasti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Nyt olemme jälleen uusien haasteiden edessä. Hallitus uhkaa romuttaa sosialidemokraattien johdolla tehdyn pitkäjänteisen työn tasa-arvon ja hyvinvointivaltion rakentamiseksi. Hallitus vakuuttaa tekevänsä sosiaalisempaa politiikkaa kuin edeltäjänsä. Se on nostanut näyttävästi esille joidenkin yksittäisten etuuksien korotukset. Valitettavasti nämä korotukset eivät kohenna yksinhuoltajien, lapsiperheiden, eläkeläisten ja muiden pienituloisten asemaa, sillä elinkustannusten kallistuminen söi korotukset saman tien. Peruselintarvikkeiden hinnankorotus on ajanut entistä useamman pienituloisen ihmisen leipäjonoon.

Perusturvauudistus on valmisteilla, ja osan päätöksistä hallitus valmistelee tämän hallituskauden aikana. Loppu jää seuraavalle hallitukselle. On todella väärin, että hallitus ei tee esityksiä perusturvan parantamisesta vaan päätöksillään ainoastaan heikentää yhteiskunnan vähäosaisten asemaa.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Ihan muutama sana käsiteltävänä olevasta lakiehdotuksesta ja siihen liittyvästä mietinnöstä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.

Kyllä tämä lakiehdotus tulee nyt pahaan aikaan. Olisi voinut ajatella niin, että hallitus, jos näin täytyy menetellä, että asiakasmaksuja on tarvetta korottaa, olisi sitä myöhentänyt johtuen siitä, että nyt hinnat ovat erittäin voimakkaasti kohonneet ja asumiskustannustaso noussut. Elinkustannukset ovat erittäin voimakkaasti olleet nousujohteisia, ruoka, asuminen, energia, liikkuminen, polttoaineet. Se on tuonut erityisen suuren taloudellisen taakan erityisesti vähempiosaiselle, vähempivaraiselle ihmiselle. Tämä kohdistuu erittäin voimakkaasti köyhimpiin ihmisiin, jotka joutuvat käyttämään esimerkiksi terveyskeskuspalveluja varsin paljon, kuten eläkkeensaajiin, vanhuksiin ja lapsiperheisiin, pitkäaikaissairaisiin ihmisiin, ja tiedetään, että nämä maksukatot meillä ovat hyvin korkeita.

Ei ole meille eduksi se, että näitten asiakasmaksujen korotusten kautta Suomi on maksujen perimisessä kärkimaita. Näin ei voi olla. Samanaikaisesti sitten meidän sosiaaliturvamme on vertailutietojen mukaan aika tavalla alhainen. Elikkä tästä johtuen olisi ollut perusteltua, jos kerta hallitus toteuttaa sosiaalisempaa politiikkaa kuin aikoihin muut hallitukset, että tätä olisi siirretty; totta kai olisi parempi niin, että tätä lakia ei olisi annettu ollenkaan. Kun tähän liittyy sitten se, että nämä sidotaan indeksiin, niin se on sitten automaatti, joka korottaa näitä maksuja.

Me kansanedustajathan kierrämme hyvin paljon, myöskin ihan varmasti hallituspuolueiden kansanedustajat, erilaisissa tilaisuuksissa. Tällä viikolla olen ollut muun muassa kahdessa eläkkeensaajien tilaisuudessa, Lohikosken eläkkeensaajien ja Laukaan eläkkeensaajien tilaisuuksissa, ja päällimmäisenä asiana esille ovat nousseet nämä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamiset. Kyllä se viesti on ollut sieltä sen kaltainen, että he vetoavat voimakkaasti hallitukseen, että voitaisiin vielä peräytyä tämän asian osalta, mutta ilmeisesti näin ei nyt voida tehdä.

No, tässä on tietysti, niin kuin tässä keskustelussa varmasti esille on tullut — itse en ole päässyt sitä seuraamaan — noussut se kysymys, että valtio sitten ei kuitenkaan jätä kunnille näitä korotettujen maksujen tuottoja, vaan valtionosuusjärjestelmän kautta imuroi ne takaisin. Miksi näin, voi ministeri Risikolta kysyä. Te olette varmaan tähän kysymykseen joutunut tänään ja muulloinkin vastaamaan vaikka kuinka monta kertaa, mutta esitän tämän kysymyksen edelleen. Miksi hallitus näin menettelee, kun esimerkiksi Kuntaliitto on selkeästi ilmoittanut sen, että hallitus toimii tässä asiassa vastoin antamaansa lupausta siitä, että kuntien saamat asiakasmaksut käytetään palvelujen rahoittamiseen? Se rahoitustarve kunnissa on kova.

Jos kerta näin nyt hallitus aikoo menetellä eikä peräänny tästä linjauksestaan, niin kyllä tässä on pakko sosialidemokraattien toimia niissä kunnissa, missä meillä sananvaltaa on ja ollaan valtuutettuina asioista päättämässä, tehdä esityksiä siitä, että asiakasmaksuja eivät kunnat nosta, koska kunnat eivät myöskään hyödy sitten niistä korotetuista asiakasmaksuista. Näin me olemme pakotettuja kunnissa toimimaan. Kuntien ei tule näitä korotuksia tehdä.

Monet asiat ovat menneet tuohon Sata-komitean työryhmään, ja on tietysti ihan hyvä, että meidän perusturvaamme ja sosiaaliturvaamme nyt tarkastellaan ja yritetään niitä aukkoja siellä ja yhteensovittamisen ongelmiin liittyviä probleemeja poistaa. Mutta on se ikävää, että näin suurta uudistusta valmistellaan poliittisella taholla vain hallituspuolueiden toimesta. Jos sosialidemokraatit olisivat hallituksessa, niin aivan selvää on se, että tämän kaltainen uudistus toteutettaisiin niin, että kaikki eduskunnassa olevat puolueet olisivat edustettuina siinä toimikunnassa parlamentarismia kunnioittaen, koska kysymyksessä on varsin merkittävä uudistus ja se ulottuu yli vaalikausien, eduskuntakausien ja koska rahoitusta pitää sitten myöskin tulevien hallitusten ja eduskunnan niitten ehdotusten pohjalta, mitä sitten tuleekaan, järjestää.

Tässä suhteessa kyllä hallitus toimii äärettömän typerästi, äärettömän typerästi, ja vielä kerran joutuu vetoamaan hallitukseen, että uudelleen arvioitaisiin tätä valmistelua ja otettaisiin mukaan myöskin oppositiopuolueet tähän työhön.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit kyllä nyt väärinkäsittävät Sata-komitean luonteen. Siinähän on kaiken kaikkiaan 46 asiantuntijaa, ja kun eräänä päivänä laskimme, kuinka monta julkidemaria siinä on, niin totesimme, että siinä on eniten nimenomaan sosialidemokraatteja. Siinä on myös vasemmistolaisia ainakin seitsemän kappaletta, ja oikeistopuoleen edustajia oli erittäin vaikea löytää siitä komiteasta, koska siinä on aika paljon myös puolueettomia. Eli kyllä siinä siis sosialidemokraatteja on erittäin runsaasti mukana, mutta ei aktiivipoliitikkoja. Mutta eihän siinä ole muistakaan puolueista aktiivipoliitikkoja.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihan lyhyesti. Onhan se ihan selvää, että hallituspuolueet ovat nimenneet omia asiantuntijoitaan siihen toimikuntaan, ja se on hyvin ymmärrettävää, ja näinhän sen pitää olla. Totta kai käytetään ja tulee käyttää myöskin tuossa komiteatyössä laajasti sitä asiantuntemusta, mitä yhteiskunnassa eri järjestöjen kautta on olemassa. Mutta oppositiopuolueille ei ole annettu sitä mahdollisuutta, mikä parlamentarismiin normaalisti kuuluu, että eduskuntapuolueet, eduskuntaryhmät voisivat nimetä omat ehdokkaansa, ovat he sitten poliitikkoja tai virkamiehiä, tähän työhön. Ja tästähän on kysymys, parlamentarismin toimivuudesta.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Minulle sanottiin tässä talossa, että niin merkittävää köyhyyttä ei Suomesta löydy, että nämä korotukset vaikuttaisivat todella jonkun elämään.

Sain pari päivää sitten kirjeen, jonka haluan nyt lukea teille, arvoisat armaat, rakkaat kaksi kollegaa, jotka täällä iltahämärässä vielä paikalla olette. (Min. Risikko: Kolme!) — Anteeksi, ministeri Risikko, teitä on kolme rakasta, ihanaa kollegaa ja tietysti meidän arvoisat herrat ja rouva siellä ylhäällä.

"Arvoisa ed. Kyllönen, oletteko te lainkaan tietoinen, että Suomessa asuu vielä todella köyhiä ihmisiä, siis oikeasti köyhiä, eivätkä kaikki ole suinkaan köyhiä omasta syystään. Olen kehitysvammaisen lapsen yksinhuoltaja. Kappas vain, kehitysvammainen pääsi syntymään lapsivesipunktiosta huolimatta. Tämän hallituksen aikana minut ja perheeni on laitettu ahtaammalle kuin koskaan elämässäni.

Jouduin irtisanoutumaan vakituisesta työstäni, koska Helsingin kaupungilla ei ollut tarjota ilta- ja viikonloppuhoitoa päiväkodeissa kehitysvammaiselle lapselle. Siis elän omaishoidon turvin, 560 euroa kuukaudessa netto. Vuokrani on sitä vastoin yli 900 euroa, ja vaikka saan asumistukea 465 euroa kuukaudessa, emme me selviä millään. Jäämme joka kuukausi satoja euroja miinukselle.

Olen todellisessa loukussa. Jos teen pätkätöitä, Kela rokottaa välittömästi asumistuesta ja työnteko on yhtä tyhjän kanssa. Vakituista päivätyötä on todella hankala löytää, kun kehitysvammainen lapsi on aina kotona. Hän tarvitsee erityistukea, on aina paljon poliklinikkakäyntejä ja muita tapaamisia hoitotiimin kanssa. Lapseni tarvitsee kasvuhormonia, ja omavastuu lääkkeelle on 620 vuodessa.

Nyt on sellainen tilanne, että minulla ei ole varaa hankkia lapselleni hänen tarvitsemaansa lääkettä, koska kuukausiannos maksaa 300 euroa, mikä on aivan mahdottoman suuri raha. Sosiaaliavustusta on kohdallani ollut turha ruikuttaa, sieltä en ole ikinä saanut mitään enkä edes pääse sinne lähelle. Odotin 85 päivää hammaslääkäriä vammaiselle lapselleni. Kuka teistä odottaa kipeän hampaan kanssa? Vammainen lapsi odottaa hyvinvointi-Suomessa, odottaa hammaslääkäriä, joka haluaa hänet hoitaa.

Ruoan hinta on noussut todella pilviin, vuokraan tuli 80 euron korotus, ja tänä vuonna on varmasti tulossa vielä lisää. Nyt kun terveyskeskus- ja poliklinikkamaksut nousevat ja sähkölaskutkin ovat hirveän isoja, niin en enää tiedä, mitä tekisin. Olen todella paniikissa. Haluaisin lähteä pakolaiseksi johonkin muuhun maahan, jos olisi rahaa. Alanko minäkin kerjäämään kartsalla?

Arvoisa kansanedustaja! Jotain on ihan pakko tehdä ja pian, tai sitten meidät, oikeasti köyhät, täytyy lopettaa inhimillisesti nukutuspiikillä. Tällainen kiduttaminen on enemmän kuin sairasta. Köyhyyttä, heitä, joilla todellakaan ei näihin korotuksiin ole varaa, maastamme löytyy kyllä."

Ja tämän rouvan tarina ei ole yksi ja ainoa.

Peruspalveluministeri Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä ihan ensiksi kiittää valiokuntaa hyvästä mietinnöstä ja sellaisesta hyvin, voisiko sanoa, rehellisestä ja avoimesta mietinnöstä. Myöskin kiitos tästä keskustelusta ja puheenvuoroista, joita täällä on ollut tämän illan aikana. Se on nyt jatkunut tuosta viidestä asti, ja olisi tietysti ollut hyvä, että täällä olisi ollut enemmän väkeä, koska tämä on tärkeä asia ja täällä on hyvin monenlaisia keskusteluja käyty. Niistä on todella oppinut, ja hyvin mielenkiintoisiakin puheenvuoroja on käytetty, täytyy kyllä myöntää ja toivottavasti ottaa itse opiksi, ettei sorru tuon tyyppiseen keskusteluun.

Mutta sitten muutamiin kysymyksiin vastauksia. Täällä on tullut yksittäisiä kysymyksiä muutamissa puheenvuoroissa. Täällä kysyttiin muun muassa sitä, voisiko näitä päivähoitomaksuja porrastaa hoitoaikojen mukaan. Siihen ei todellakaan tässä vaiheessa nyt ole menty. Tämähän tulee katsoa siinä, kun tätä päivähoitolakia nyt sitten katsotaan auki, ja minä olen itse esittämässä, että me emme tekisi ainoastaan päivähoitolakia ja sitä tilkkutäkkimäisesti parantelisi vaan me tekisimme lain varhaiskasvatuksesta, jossa kuvataan tämä lapsen toiminnan ja palvelujen jatkuvuus siitä, kun hän päivähoitoa tarvitsee, sinne, kun hän sitten etenee kohti koulua, elikkä mielestäni se olisi sitä tulevaisuutta, että me puhumme laista varhaiskasvatuksesta eikä päivähoitolain tilkkutäkkimäisestä paikkaamisesta, ja näin tullaan etenemään. Siinä yhteydessä varmasti sitten, kun otetaan tämä päivähoito-osuus tästä lapsen kokonaispalvelusta, varmasti tullaan katsomaan myös tätä puolta.

Sitten täällä peräänkuulutettiin näitä aikarajoja, kun tehdään tämä päivähoitoasetus. Siitä täytyy nyt sanoa, että asetusluonnos ei ole tullut vielä pöydälleni, niin että en pysty tarkkaan siitä vielä sanomaan, mutta kyllä varmasti siitä sitten kuuluu.

Sitten näistä lausumista. On pyydetty eri puheenvuoroissa ottamaan näihin kantaa, ja tuo ykköslausuma kuuluu siis näin: "Eduskunta edellyttää, että valtioneuvoston muuttaessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetusta terveydenhuollon tasamaksut sidotaan hallituksen esityksen perusteluissa mainitun sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksin sijasta kansaneläkeindeksiin." On täysin mahdollista, että tämä tehdään näin, ja se viedäänkin näin, niin kuin valiokunta esittää.

Toinen lausuma on: "Eduskunta edellyttää, että - - maksukattouudistus valmistellaan pikaisesti." Se on siis se selvitys nyt tällä hetkellä tuolla Stakesissa, ja Stakesin työryhmällä on määrätty aika siihen. Voiko sitä nyt sitten nopeuttaa? Ehkä ei, koska se ei ole mikään helppo juttu tehdä sitä mallia, miten nämä eri maksukatot yhdistetään ja miten ne eräällä lailla oikeudenmukaistetaan. Olen itse kyllä samaa mieltä, että on epäoikeudenmukaista, että jollain henkilöllä kolme maksukattoa kertyy toisistaan riippumatta. Olen itse käynnistänyt ja antanut Stakesin tehtäväksi sen, että tämä hyvin suhteellisen kommervenkkinenkin asia pitää selvittää.

Sitten tuo kolmas lausuma koskikin päivähoitomaksuja, miten tämä hoitoaika voitaisiin ottaa huomioon, ja sitten tuossa neljännessä lausumassa pyydetään, että arvioitaisiin tätä. Tärkeää on arvioida kaikkea, mitä tässä talossa päätetään. Sitä, mitä hallitus esittää ja mitä tässä talossa päätetään, pitäisi seurata tarkemmin, mikä on sen lainsäädäntötoimen vaikuttavuus. Vaikka me saamme hyvää palautetta yleensäkin Suomen eduskunnan toiminnasta, että täältä tulee hyvää lainsäädäntöä, niin meidän pitää aina muistaa, että siihen pitää aina liittää se vaikuttavuusarviointi ja tarpeen tullen sitten muuttaa, jos tarve niin on.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, ihan lyhyesti niin sanottu yleinen osa. Kun on kuunnellut täällä näitä puheita, niin olen samaa mieltä kuin te, hyvät kansanedustajakollegani, että ei kukaan kannata maksujen nostoa. Mutta tämä päätös, jota hallitus nyt on esittänyt, liittyy kuitenkin suurempaan kokonaisuuteen, ja jonkun on kannettava vastuu sen edellyttämistä myös hankalista päätöksistä. Mielestäni tässä on nyt tärkeää myös pohtia tätä siltä näkökantilta, että olennaista on, että näille maksuille tulee vastinetta, ja me teemme tietysti valtavasti töitä sen eteen, että terveyskeskuksissa saisi sille rahalle vastinetta, jonka nyt maksaa ja jonka joutuu sitten maksamaan, kun nämä nousevat.

Meillä on tosi isoja hankkeita siellä, että me saisimme ylösnostettua meidän terveyskeskuksemme. Meillä on paljon hyviä terveyskeskuksia Suomessa, mutta on myös semmoisia, joissa palvelu ei toimi. Voin hyvin ymmärtää, että kun maksut nousevat, niin asiakkaat sanovat, että vielä tämäkin, että kun ei saa tälläkään hetkellä hyvää palvelua. Elikkä totean vain sen, että olennaista on se, että näille maksuille saa vastinetta.

Vielä kerran: kiitos näistä puheenvuoroista!