Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen on useaan kertaan pyytänyt keskustelua isommista raha-asioista. Meille talousvaliokuntaan tuleekin nyt käsiteltäväksi rajat ylittävä mahdollinen rahoituskriisi tai lähinnä sen hallinta, jos tämä tulee ajankohtaiseksi. Olen yrittänyt vuoden verran tässä varoitella, että se tulee ajankohtaiseksi.

Ministeri Katainen, tässä lapussa, joka selvityksenä viime kokouksesta 4.4. on meille annettu, lukee muutamia mielenkiintoisia asioita. Teillähän oli eilen kokous, jossa ilmeisesti päätitte — vai päätittekö? — julkistaa 4.4. kokouksen pöytäkirjat. Olisin kysynyt hieman niiden sisältöä. Mitä sieltä jäi käteen?

Toinen konkreettinen kysymys: Näissä epävirallisissa papereissa on ilmoitettu, että rahoituskriisin mahdollisesti iskiessä mahdollisesti käytettävinä kriteereinä asiakirja mainitsee kriisiin ajautuneen pankin varojen talletusten, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) maksuliikenteen ja nettotulojen suhteelliset osuudet kussakin maassa. Oletteko sitä mieltä, että meidän veronmaksajien varoilla pitää pelastaa ulkomaisissa käsissä olevat pankit?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Eilen Ecofinin kokouksessa todella hyväksyimme periaatteet siitä, kuinka taloudellisia kriisejä, esimerkiksi pankkikriisejä, voidaan ennalta ehkäistä ja kuinka toimitaan, jos kriisi siitä huolimatta sitten laukeaa. Tämä on Suomelle erittäin tärkeä kysymys, koska 60 prosenttia talletuksista ja luotonannosta on ulkomaisomisteisten pankkien kautta annettuja tällä hetkellä. Näin ollen me olemme tietysti siinä tilanteessa, että intressissä on päästä valvomaan näitten emopankkien toimintaa. Siis ensimmäinen konkreettinen asia on se, että Suomen Rahoitustarkastus pääsee nyt siis yhteistyössä vaikkapa Ruotsin tai Tanskan kanssa valvomaan emopankkeja siinä tapauksessa, että Suomessa on tytäryhtiöitä tai sivukonttoreita näitten pankkien osalta. Tämä on tärkeää. Nämä päätelmät, jotka hyväksyimme, eivät ole juridisesti sitovia, mutta toivomme tietysti, että ne pannaan toimeen.

Mitä tulee pankkikriisin hoitoon, niin ensisijaisena tavoitteena on se, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että voitaisiin etsiä markkinaehtoisia ratkaisuja eli etsiä ostaja niille osille pankkia, jotka ovat vaarassa kaatua.

Arvoisa puhemies! Teiltä hieman loppui aika kesken, joten voitte varmastikin jatkaa tätä.

Oletteko, valtiovarainministeri Katainen, valmis käyttämään sitä mandaattia, joka teille on suotu, että nämä asiat tuotaisiin tänne suureen saliin keskustelun alle aikaisemmin kuin kävi 90-luvun alussa, ettei tarvitse sitten yön hiljaisina tunteina salaisia sopimuksia väännellä kiireellä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Mikäli tieto etukäteen on, niin miksipäs ei. Minusta hyvä tapa voisi olla se, että pankkivaltuusto toimii. Tiedämmekin, että pankkivaltuusto tapaa aina Rahoitustarkastuksen edustajia, mutta mikäpä estää vaikkapa valtiovarainvaliokuntaa tai muuta eduskunnan valiokuntaa pitämästä säännöllisesti yhteyttä Rahoitustarkastukseen, Suomen Pankkiin, jolla pitäisi olla tieto Suomen pankkien kunnosta. Minulla oleva tieto on se, että suomalaiset pankit ovat tämän nyt käsillä olevan turbulenssin ulkopuolella varsin hyvin.

Tästä taakanjaostahan, mikäli semmoiseen tilanteeseen joudutaan, ei voi etukäteen tehdä mitään päätöksiä ja sopimuksia. Jokainen kriisi on aina erilainen. Olennaista on se, että etsitään mahdollisuutta jakaa taakkaa, ettei Suomi joudu yksinään kantamaan kaikkea, jos on mahdollista saada kavereita. Mutta ensisijainen ratkaisu on aina markkinaehtoinen, elikkä minimoidaan veronmaksajien rahan käyttö tai yritetään sitä, ettei sitä tarvitse käyttää ollenkaan, vaan etsitään vaikkapa ostaja sille pankille tai sille pankin osalle, joka on vaarassa kaatua, ja näin ollen pystytään suojaamaan palkansaajien ja eläkkeensaajien talletukset ensi sijassa ja ylläpitämään pankkien infrastruktuuria.

Arvoisa puhemies! Tämä on vakava asia, ja eduskunnan talousvaliokunta tulee järjestämään julkisen kuulemisen, kun valtiovarainministeriölle, Suomen Pankille, Rahoitustarkastukselle ja Vakuutusvalvontavirastolle sopii, juuri sitä varten, mitä tässä kysyttiin, että ennakolta mahdollisimman hyvin varaudutaan siihen, mitä saattaa olla tulossa. Nämä WinCapitat ja muut tällaiset, jotka osoittavat sen, että suomalaisten taloustieto ei välttämättä ole paras mahdollinen, ja myös sitten se, että pankkien neuvonta sijoitusasioissa ei ole paras mahdollinen, osoittavat sen, että vaarat ovat suuret. Olisin nyt kysynyt:

Millä tavoin Rahoitustarkastuksen kanssa — meillähän, niin kuin ministeri totesi, 60 prosenttia pankeista on ulkomaalaisten käsissä, esimerkiksi Sampo Pankkia ei ole vielä saatu järjestykseen, ja kuulin, että Kuluttajavirastoon ei ole toimitettu niitä luvattuja raportteja — nyt sitten nämä pankit voidaan saada toimimaan ja myös Vakuutusvalvonta, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) jossa on isot työeläkerahastot, ja saadaan tämä valvonta kuntoon?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olisikohan niin, että tarkkaan ottaen taitaa olla ministeri Kiviniemen alaa? Mutta kysymys oli sen verran laaja ja koskettaa tätä Ecofininkin asialistaa:

Minusta Suomessa tämä viranomaisvalvonta on hyvin järjestetty, ja me olemme jo itse asiassa toteuttaneet sen, mitä Ecofinin päätöksessä osittain on tehty, eli meillä on olemassa valvojakollegio. VM, STM, Vakuutusvalvonta, Rata, Suomen Pankki muodostavat jo tämmöisen kollegion, joka vaihtaa tietoja varsin hyvin. Varmasti tämä kollegio mielellään ottaa vastaan ajatuksia siitä, onko ilmassa jotakin semmoista, mitä pitäisi nyt erityisesti ryhtyä katsomaan, onko jollakin tiedossa vaikkapa joitakin uusia rahoitusinstrumentteja, jotka muodostavat kohtuuttoman riskin. Mutta luulenpa, että tämä asiantuntemus siellä on aika hyvin.

Mutta nyt on hyvää se, että tämä kollegio — tai se tieto, mikä siinä kollegiossa on — pystyy keskustelemaan vaikkapa tanskalaisten tai ruotsalaisten tai Baltian maitten kanssa nyt paremmin. Tätä ei ole aiemmin ollut, ja tätä tietoa me tarvitsemme.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! On selvää, että tämä rahoitusmarkkinoiden turbulenssi on lisännyt valmiusastetta myöskin kotimaisten viranomaisten kesken, ja tämä yhteistyö STM:n, valtiovarainministeriön, Rahoitustarkastuksen ja sitten Vakuutusvalvonnan kesken on ollut tiiviimpää nyt viimeisen vuoden aikana kuin aikaisemmin juuri johtuen siitä, että turbulenssia on ollut niin paljon. Osaltaan tilannetta valvonnan osalta tulee parantamaan myös se, että muutaman viikon kuluttua eduskuntaan tulee hallituksen esitys Vakuutusvalvonnan ja Rahoitustarkastuksen yhdistämisestä, joka tätä valvonnan tasoa varmasti myös osaltaan, kun voimat yhdistetään, tulee parantamaan. Mutta äärimmäisen tärkeää on se, että entisestään parannetaan tätä kansainvälistä yhteistyötä ei ainoastaan Euroopan tasolla vaan myöskin sitten maailmanlaajuisesti.

Arvoisa puhemies! Kun te, ministeri Katainen, olette tulossa juuri Ecofinin kokouksesta, olisin kysynyt vähän yleisempää näkymää.

Miltä tilanne näyttää? Tuleeko Yhdysvaltain luottolama? Iskeekö se nähdäksenne Eurooppaan vai pelastavatko Aasian nousevat markkinat meidät? Mikä on tämä yleinen optimismin tai pessimismin aste, miten itse näette tilanteen, ja kuinka varautuneita kansalaisten pitäisi olla siihen, että tullaan ainakin jonkinlaiseen lamaan myöskin tämän Yhdysvaltain tilanteen seurauksena?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kohtuullisen laaja ja mielenkiintoinen kysymys. Ihan tiivistettynä voisi sanoa, että euroryhmäkeskusteluissa yleinen käsitys on, että kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten tässä tulee käymään, eli riskit tiedostetaan, ongelma tiedostetaan. Se tiedetään, että talouskasvu tulee hiipumaan, kuinka vahvasti, emme tiedä.

Minä nopeasti kuvailen pahimman skenaarion Suomen kannalta: Yhdysvaltain talous ei lähde kasvamaan, koska liittovaltion kuluttajat ovat velkaantuneita. Euroopassa vaikkapa Italia, Luxemburg ja Espanja joutuvat osa asuntokuplaan, muut johonkin muuhun erittäin vakavaan taloustilanteeseen, luottamus laskee. Samaan aikaan Britanniassa, Saksassa, Ranskassa kaatuu joku merkittävä pankki, mikä edelleen sekä talouselämän että kuluttajien luottamusta heikentää. Suomi kärsii tästä kaikesta. Jos meille vielä tulevat Venäjän puutullit, ehkä joku muu merkittävä teollisuuden alaskirjaus, niin sitten on soppa kyllä valmis Suomessakin.

En halua paniikkimielialaa. Suomen talous on yksi Euroopan vahvimpia, ellei vahvin. Meillä on mahdollisuus selvitä hyvinkin tilapäisestä sokista. Kysymys on henkisestä mielentilasta, siitä, kuinka suomalaiset luottavat omaan tulevaisuuteensa. Ei ole syytä paniikkiin. Pitää katsoa avoimesti tulevaisuuteen, mutta riskejä ympärillä on.