Arvoisa puhemies! Suomi on saanut erilaisissa korruptiotutkimuksissa erittäin hyvän arvosanan. Maatamme pidetään kaikkein vähiten korruptoituneena yhteiskuntana, ja tämä on ollut kautta linjan niin bisneksen välisissä suhteissa kuin myös sitten muussa kanssakäymisessä vallitseva yleisarvio. Nyt kuitenkin vaalirahoituksen osalta on käynyt ilmi, että meidän voimassa olevaa vaalirahoituksen lakia tulkitaan eri tavoin ja jopa niin, että ei tarvitsisi ilmoitusvelvollisuutta täyttää. Näyttää siis siltä, että olisi ehdottomasti tarve korjata lainsäädäntöä niin, että se antaa yksiselitteisen velvoitteen ja myös yksiselitteisen ohjeen, miten tämä ilmoitus pitää tehdä. Tiedustelen pääministerin sijaiselta, ministeri Kataiselta:

Onko hallituksen tarkoituksena antaa nopeasti eduskunnalle vaalirahoituslakia koskeva muutos niin, että nykyistä käytäntöä selvästi tiukennetaan ja tehdään yksiselitteisesti selväksi oikeat menettelytavat?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Brax valitettavasti ei ole nyt paikalla, mutta näin on tarkoitus, eli on tarkoitus selvittää nykyiset ongelmakohdat ja sitten tehdä siitä ratkaisut. Olennaista on se, että avoimuus lisääntyy, ja toisaalta se, että ei ole epäilyksen häivää, että demokraattisessa päätöksenteossa esimerkiksi rahoituksen saaminen ohjaisi päätöksiä. Mikään demokratia ei kestä sen kaltaista epäilyä, vaikka siihen ei olisikaan perusteita. Mutta joka tapauksessa rahoitusjärjestelmän selkeyden ja avoimuuden lisääminen on varmasti kaikkien etu. Tätä työtä ministeri Braxin johdolla nyt sitten lähdetään tekemään. Aikataulusta valitettavasti en osaa nyt aivan sanoa, miten ministeri Brax on sen suunnitellut.

Arvoisa puhemies! Oli hyvä kuulla, että hallitus on valmis nopeasti etenemään tässä asiassa. Seuraavaksi tietysti kysymys on, että mitä tehdään ja minkä tyyppisiä ratkaisuja tämä uusittu ehdotus tulee pitämään sisällään.

Pitääkö hallitus mahdollisena, että esimerkiksi näille yksittäisille avustajille laitettaisiin katto, niin että tiettyä enimmäissummaa enempää ei olisi mahdollista luovuttaa, jolloin poistuisi kokonaan tämä epäilys siitä, onko suuremmilla summilla vaikutusta päätöksentekoon? Voisi ajatella siis muutaman tuhannen euron suuruista kattoa, joka toisi selkeyttä tähän asiaan. Toinen sisältökysymys:

Onko mahdollista ajatella, että mennään myös selviin sanktioihin jatkossa, joilla varmistetaan, että nämä ilmoitukset ovat tältä osin yhdenmukaisia?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoman mainitsemat vaihtoehdot ovat varmasti niitä, joita nyt täytyy pohtia. Tätä työtä valmistelemaan on tarkoitus koota hyvin laaja-alainen työryhmä, jossa on sitten mukana varmaan lainopillista osaamista ja varmasti myös puolueitten osaamista. Noita kysymyksiä täytyy pohtia. Samoiten voi yhtenä vaihtoehtona olla se, että jokainen euro ikään kuin on täysin avointa.

Hallituksessa tästä ei ole keskusteltu vielä sen tarkemmin, enkä itsekään halua vielä tässä vaiheessa sitoutua mihinkään malliin. Olennaista nyt on se, että saadaan nykyistä paremmin toimiva ja avoimempi järjestelmä aikaiseksi.

Arvoisa puhemies! Vaaleissahan on kysymys kansanvallasta, ja kansanvallan turvaaminen on tärkeä asia. Kaikki ehdokkaat ovat hiukan eri asemassa, toisilla on tunnettavuutta enemmän ja toisilla vähemmän, ja se edellyttää jokaiselta ehdokkaalta rahaa. Kaikilla ei ole omaa rahaa ja pitää turvautua siihen, että joutuu hankkimaan sitä rahaa. Kysynkin ministeri Kataiselta:

Kun tätä uudistusta ollaan tekemässä, otetaanko tässä kuitenkin huomioon tämä kansanvallan toteutuminen ja ihmisten ja ehdokkaiden välinen tasa-arvo?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Puhemies! Se, että vaalirahoitusta antaa ja sitä ottaa vastaan, ei ole mitenkään väärin eikä tuomittavaa. Kuten edustaja totesi, niin mikäli vaalit pitäisi käydä vain omalla rahalla, se kyllä varmasti vaikuttaisi aika merkittävällä tavalla siihen, ketä tänne tulisi valikoiduksi. Olennaista on se, että vaalirahoitus on niin avointa, ettei kenenkään tarvitse epäillä sitä, että päätöksiä voi ostaa, oli sitten ostajana ay-liike, yritys tai mikä tahansa yhteiskunnallinen organisaatio. Eli olennaista on se, että avoimuus lisääntyy, mutta ei vaalirahoituksen antaminen ole millään tavalla negatiivinen asia. Olennaista on avoimuuden lisääminen.

Herra puhemies! Ihmettelen tätä hallituksen viivyttelyä tässä asiassa. Hallitushan on istunut vuoden, ja ei ole mikään uutinen, että tämä aikanaan tehty vaalilaki rahoituksen avoimuudesta oli puutteellinen jo silloin, kun se tehtiin. Se oli aivan yleisesti tiedossa, ja siitä keskusteltiin paljon. Nimenomaan se, että avoimesti ja demokraattisesti ja läpinäkyvästi ilmoitetaan ne rahoittajat, on se homman juju, siitä on kai kysymys, ja ihmettelen todella.

Valitettavasti ministeri Brax ei ole paikalla, mutta olettaisin, että näin tärkeässä demokratiakysymyksessä koko hallitus on kiinnostunut siitä, miksi ei esimerkiksi millään virallisella instanssilla, ei edes oikeusministerillä tai -ministeriöllä, ole mitään mahdollisuutta valvoa sitä, että nämä tehdyt ilmoitukset pitävät paikkansa. Nythän laki on kirjoitettu niin, että kuka tahansa kansanedustaja tai kansanedustajaehdokas voi ilmoittaa, mitä haluaa, ja sen oikeellisuutta ei kukaan voi tarkistaa.

Miksi ei tätä muutosta edes ole tehty? (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Ja toisaalta on aika outoa, että ei tule rangaistusta vääristä ilmoituksista.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Minä uskon, että jatkossakin meillä on sellainen vaalirahoituslaki, jota ei kyllä kovin helposti voi tarkistaa. Sehän tarkoittaisi sitä, että oikeusministeriön viranomaiset kävisivät jokaisen ehdokkaan vaalikampanjan läpi ja etsisivät sieltä sitten, pitääkö kaikki paikkansa. Minä en usko, että tämmöiseen on syytä edes mennä. Toisaalta on erittäin vaikea arvioida jonkun työpanoksen hintaa. Kaikki vaalitukihan ei ole pelkästään rahassa mitattavana, vaan voi olla merkittävää rahaksi laskettavaa vaalityötä. Mitenkä tämä arvotetaan? Elikkä tämä on erittäin monimutkainen kysymys. Minä toivoisin, että kun tätä keskustelua käydään, ei sorruttaisi silmänpalvontaan eikä helppoon populismiin. Vaalirahoitusta tarvitaan, jotta demokratia toimii. Meillä ei vielä olla sen kaltaisessa tilanteessa, että vaalit voisi ulkoistaa puolueilta tai ehdokkailta jonnekin muualle, eikä ole tarvekaan mennä. (Hälinää) Vaalien käyminen ja demokratia vaativat rahaa.

Herra puhemies! Nämä ministeri Kataisen vastaukset on nyt jo kuultu aikaisemmin, koska nämä olivat juuri ne perustelut silloin, kun tätä lakia säädettiin.

Miksi siihen ei laitettu sitä, että voidaan tarkistaa, pitävätkö ilmoitukset paikkansa? Nämä samat perustelut olivat syynä siihen, että kiemurreltiin ja väänneltiin ja yritettiin sanoa, että ei muka tiedetä, mikä on rahoitusta ja mikä liittyy vaaleihin, ja että sitä ei voi laittaa rangaistavaksi. Eli jos teidän valmistelunne on tätä tasoa, niin olen kyllä todella pettynyt. Toivon, että tähän ei pysähdytä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kun ministeri Brax ei ole paikalla, niin minä en osaa nyt ihan tarkkaan sanoa, mitä hän on ajatellut. Hallituksessa ei ole käyty tällä tarkkuustasolla tätä keskustelua vielä. Mutta voin minä nyt kuvitella ihan omista kokemuksistani, että kyllä varmasti oikeusministeriön viranomaiselle on hyvin vaikea määritellä vaikkapa nyt työpanoksen arvoa. Kenenkä työpanos lasketaan vaalitueksi, sellaiseksi vaalitueksi, joka voidaan rinnastaa johonkin rahasummaan? Onko se vaaliyhdistyksen työtuki sellaista talkootyötä, jota ei lasketa, ja missä vaiheessa tämä poikkeaa jonkin muun yhdistyksen antamasta vaalituesta? Tämä ei ole ihan helppo asia. Mutta olennaista nyt on se, että tätä ruvetaan selvittämään ja sen jälkeen tarvittaessa muutetaan lakia.

Herra puhemies! Meidän vaalijärjestelmämme on aika persoonakohtainen ja henkilökohtainen, ja se tietysti vaikuttaa vaalibudjetointiin ja siihen tapaan, miten vaaleja käydään ja paljonko rahaa käytetään.

Onko hallituksen kammarissa sellaista ajatusta, että meidän vaalijärjestelmää muutettaisiin esimerkiksi pitkien listojen suuntaan? (Hälinää) Silloin myöskin eräällä tavalla tällaiset henkilökohtaiset intressit tästä vähän häipyvät.

Kysyn myös, mitä hallitus aikoo tehdä sen hyväksi, että sellaisiakin lakeja noudatetaan, joiden noudattamatta jättämisestä ei olisikaan säädetty rangaistuksia. Tämä noin yleisellä tasolla. Onko teillä jotain ajatuksia sen suhteen, että yleinen lainkuuliaisuus Suomessa voisi vähän parantua?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Ei ole ollut keskustelua pitkistä listoista. Sehän käytännössä tarkoittaisi sitä, että puolueelle annettaisiin suurempi valta päättää, ketkä tulevat valituksi, asettamalla ehdokkaat järjestykseen. Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että en kannata tämän kaltaiseen järjestelmään siirtymistä.

Se, tuleeko sanktiointi, on varmasti yksi tämän uudistustyön tehtävä. Voi olla perusteltua, että kun on laki, niin sen noudattamatta jättämisestä on aina seuraamukset. Tämä on tietysti kysymys, joka on välttämätöntä katsoa läpi.

Arvoisa herra puhemies! Näiden ilmoitusten tarkastettavuus paranee sillä, että tähän lakiin vaalirahoituksen ilmoittamisesta liitetään sanktio. Silloinhan on välttämätöntä, että nämä tiedot ovat tarkistettavissa. Paitsi että on tärkeää, että tätä läpinäkyvyyttä ja avoimuutta lisätään, pidän kyllä ongelmana myös sitä, että ehdokkaiden vaaleihin käyttämät tukisummat ovat jatkuvasti nousseet ja ovat jo paikoin kohtuuttomalla tasolla. Varakkaat ja runsaasti tukia saavat ehdokkaat ovat eri asemassa kuin muut ehdokkaat, ja sen takia pitäisin tärkeänä, että tähän myös liitettäisiin jonkinlainen katto. Mutta kysyn teiltä, varapääministeri:

Olisiko mahdollista, että nyt pikavauhtia, kun tällaista suurta yksituumaisuutta näyttää olevan, tämä laki annettaisiin niin, että jo kunnallisvaaleissa olisi mahdollista, että toimisimme uuden lain mukaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Luulen, että tämä aikataulu taitaa olla liian haastava ihan sen takia, että tämä vaatii hyvin perusteellisen selvityksen, jossa on puolueitten ulkopuolisia asiantuntijoita mutta sitten myös eri puolueitten edustajia. Voisin kuvitella, että kun prosessi lähtee nyt käyntiin, niin ei ennen juhannusta kovin paljoa keretä tekemään, ja sitten ehkä kesällä on vähän hankala toimia, elikkä syksyllä aloitettaisiin. Minä en usko, että ihan tässä aikataulussa ennätetään, mutta seuraavat vaalit ovat sitten eurovaalit, ja toivon mukaan jo silloin on uusi laki käytössä.

Arvoisa herra puhemies! Seteliselkärankaisuus ei pitkälle kanna, se on nyt näkyvissä, ja Suomen kansa on tyrmistynyt ja hämmästynyt ja syystä. Mutta arvoisalta ministeriltä kysyisin:

Huomioiko hallitus nyt sen, että otetaan huomioon koko yhteiskunnan rakenne, siis myös puoluerakenne? Tässähän nyt vaan kuurnitaan yksittäistä ehdokasta, se on hyvin tärkeätä. Entäpäs, kun monet puolueet, etenkin vanhat puolueet, ovat velkaantuneita korviaan myöten, tutkitaanko tässä yhteydessä ja myös tehdään selvät pykälät sen perusteella, että jos yritykset lahjoittavat suuria summia puolueille, niin siitäkin syntyy riippuvaissuhdetta? Tuleeko tämä osaksi tätä uudistusta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Ihan perusteltu kysymys. Jos yritykset tai muut yhteisöt antavat velkaantuneelle puolueelle merkittävää tukea, niin ihan perustellusti voi herätä epäilys, onko tässä jotakin vastikkeellisuutta. Sen mukaan, mitä olen ministeri Braxin ulostuloja seurannut, niin hän on kaavaillut, että aika laaja selvitys tehtäisiin ei pelkästään ehdokkaiden vaalirahoituksesta vaan laajemminkin poliittisesta rahoituksesta. Mutta valitettavasti nyt en osaa hänen puolestaan tämän enempää sanoa.

Arvoisa puhemies! Varapääministeri Katainen sanoi aivan oikein, että vaalirahoituksen antaminen ja ottaminen ei ole väärin, mutta jos siihen liittyy sitten päätösten ostaminen, niin silloin se on kyseenalaista. Rohkenenkin kysyä varapääministerin mielipidettä, kun täällä eilen keskusteltiin kiivaasti tästä Ideaparkista ja pääministeri kommentoi Brasilian matkaltaan tätä Ideaparkia ja samanaikaisesti kävi ilmi, että myös pääministeri oli saanut vaalirahoitusta tältä taholta. Näkeekö varapääministeri tässä jotain eettisiä ongelmia?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Minä pidän parhaimpana, että pääministeri itse kertoo omat ajatuksensa ensin tähän asiaan liittyen. En halua missään nimessä hänen toimintaansa tässä kommentoida. Olennaista on se, että me tiedämme vaalirahoituksen riittävän selkeästi ja sitten päätöksen perusteiden pitää kestää kritiikin, tämän avoimuustarkastelun tietenkin, mutta muutkin tekijät. Niinhän ei tietenkään voi olla, että jos joku yhteisö on antanut vaalirahoitusta, niin sen jälkeen kansanedustaja tai ministeri on velvoitettu olemaan kaikissa asioissa toista mieltä kuin tämä yhteisö on. (Naurua) Näinhän ei voi olla. (Ed. Tuomioja: On olemassa myös esteellisyys!) Tässä nyt päätöksen perusteiden pitää olla niin selkeät, että se kestää kaiken kritiikin.

Arvoisa puhemies! Tässä julki tulleessa tapauksessa on käynyt ilmi eräänlaisia painotettuja vaaliavustuksia. On avainhenkilöille ja avaintahoille suhteellisen suuria summia osoitettu vaalirahoitusta. Samaan aikaan on käyty keskustelua siitä, että hallituksen muodostamisen yhteydessä oli poikkeuksellisen näkyvää ja voimakasta lobbausta erinäisiltä järjestötahoilta. Kun täällä on useita hallituksen muodostamisneuvotteluissa mukana olleita, niin tuntuiko tämä kiusalliselta tai onko teille jälkikäteen tullut mieleen oikaistavaa niissä menettelyissä, joita hallituksen muodostamisen yhteydessä harjoitettiin, jotta minkäänlaista epäilystäkään vääränlaisista vaikutteista ei syntyisi?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Minä en kokenut kiusallisena. Tässä oli poikkeuksellista se, että oli poikkeuksellisen paljon asiantuntijoita eri yhteiskuntatahoilta. (Ed. Gustafsson: Jotkut ovat jopa rehvastelleet saavutuksillaan!) Ehkä poikkeuksellista oli se, että asiantuntijakunta ei ollut niin kahtia jakautunut kuin joskus aikaisemmin, muun muassa sinipunahallituksia ehkä muodostettaessa. Nyt se asiantuntijaverkosto oli laajapohjaisempi. Minusta tämä oli ihan hyvä pohja eli siinä pystyttiin testaamaan ajatuksia hyvin nopealla aikajänteellä eri tahoilta. Se ei ollut tämä porukka ja tämä porukka, jotka taustalla keskustelevat, vaan pohja oli hyvin laaja.