Arvoisa puhemies! 11-vuotias Maija joutui vakavaan onnettomuuteen ja vammautui. Vanhemmat eivät menettäneet toivoa vaan jättivät viranomaiselle anomuksen lapsen kuntouttamisesta. Kuntoutuspäätöksen saaminen kesti useita vuosia. Kun myönteinen päätös vihdoin tuli, oli kuntoutuksen aloittaminen myöhäistä.

Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan tällaiset kertomukset osoittavat, miten suuria puutteita meillä on kansalaisen oikeusturvassa. Korkeimman oikeuden presidentti on toistuvasti todennut, että kansalaisten perusoikeuksia ei kyetä käytännössä turvaamaan nykyisillä viranomaisresursseilla. Ihmisoikeudet eivät tule todeksi juhlallisilla julistuksilla. Niiden toteuttamiseen tarvitaan riittävä määrä henkilöitä hoitamaan viranomaistehtäviä niin tuomioistuimissa kuin muuallakin yhteiskunnassa.

Vaikka tilanne jo nyt on mahdoton, hallitus jatkaa henkilöstövähennyksiä tuottavuusohjelman nimissä. Valtiontalouden menokehyksistä näyttää tulleen perustuslain yläpuolella oleva säännös. Budjettikehykset ja tuottavuusohjelma sitovat hallitusta vahvemmin kuin perustuslaki. Näin ei saa olla. Kysyn:

Aikooko hallitus luopua niistä tuottavuusohjelman henkilöstövähennyksistä, jotka vaarantavat perustuslain 22 §:ssä mainitun kansalaisten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Sikäli kuin kysymyksessä on oikeuslaitoksen osalta tuottavuusohjelma, niin — niin kuin täällä on aikaisemmin puhuttu — tämä hallitus on oikeuslaitoksen osalta verrattuna edellisen hallituksen tuottavuusohjelmaan niitä henkilöstövähennysmääriä jonkin verran alentanut. Tämän hallituksen tuottavuusohjelma, tämä uusi, ei koske lainkaan tuomioistuimia ja syyttäjiä.

Mutta kysymyksen vakavampaan osaan liittyen, siihen, joka on toivottavasti tarkoitettu juuri sitä pohtimaan, onko siitä huolimatta meillä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien näkökulmasta ongelmia silloin, kun oikeudenkäynnit kestävät liian pitkään, totean, että kyllä, tämä ongelma on ollut meillä jo hyvin pitkään ja nämä tuomiot, jotka viime aikoina ovat tulleet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta, kertovat juuri siitä, että tämä ongelma on ollut hyvin pitkään, koska nämä nyt tulleet tuomiot ovat syntyneet jutuista, jotka ovat huomattavan pitkään kestäneet, ennen esimerkiksi tätä hallitusta syntyneet ja jopa päättyneet. Mutta siitä huolimatta tämä hallitus hakee ratkaisuja, joissa nimenomaan näistä liian pitkistä, usein talousrikoksiin liittyvistä, jutuista päästään pois. Rikosjuttujen keskimääräinen käsittelyaika käräjäoikeuksissa on kolme kuukautta. (Puhemies: Minuutti!)

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta vastikään vieraili oikeusministeriössä, ja odotamme mielenkiinnolla myös tarkastusvaliokunnan näkemystä siitä, mihin kaikkiin toimiin oikeusministeriö on tässä asiassa ryhtynyt.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tuohon periaatteellisempaan kysymykseen. Perustuslain mukaan kansanedustajan tulee työssään noudattaa oikeutta ja totuutta eikä häntä sido muu kuin perustuslaki. Kuitenkin näyttää siltä, että näissä perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa tämän perustuslain säädöksen ohi menevät nämä budjettikehykset, tämä puoli, jossa päätetään resursseista, joiden pohjalta sitten näitä perusoikeuksia joko voidaan toteuttaa tai ei voida toteuttaa. Kysymys on siitä, mikä on näiden budjettikehysten ja budjettipäätösten suhde perustuslakiin.

Arvoisa ministeri, voitaisiinko harkita sellaisen kehittämistä, mitä ajattelette siitä, että perustuslakivaliokunnalla olisi suurempi rooli siinä vaiheessa, kun budjettikehyksiä koskevia päätöksiä tehdään tai budjettipäätöksiä valmistellaan eduskunnassa, jotta perustuslakivaliokunta voisi arvioida, mitä seurauksia näillä päätöksillä ja suunnitelmilla on perusoikeuksien toteutumisen kannalta?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Olen tällä viikolla tätä samaa asiaa pohtinut omasta pyynnöstäni myös eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin kanssa teemana "vankeinhoito ja sen kestävä rahoitus" ja nimenomaan laillisuusvalvonnan näkökulmasta, resurssien suhdetta siihen, millä tavalla kaikki oikeudet toteutuvat. Kysymys on todella aito ja hyvä myös muualla yhteiskunnan peruspalveluissa ja varsinkin perusoikeuksia lähellä olevissa palveluissa ja etenkin tuomioistuimen, syyttäjälaitoksen mutta miksei yhtä lailla meidän perusturvallisuutemme näkökulmasta myös poliisin ydintoimintojen osalta jne. Näitä on aika paljon, ja ehkä se eduskunnan oikeusasiamies Paunionkin esille tuoma ajatus siitä, että jatkossa ihmisoikeusselonteon lisäksi jokainen hallitus tekisi ihmisoikeusstrategian, jolla se eduskunnalle selvemmin (Puhemies: Minuutti!) osoittaisi toimintojen ja rahoituksen suhteen perusoikeuksien näkökulmasta, olisi toimivampi malli kuin tämä sinänsä ihan mielenkiintoinen ajatus, mitä te esititte.

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokuntahan otti jo muistaakseni viime syksynä kantaa tuottavuusohjelmaan ja totesi, että kyseessä on väenvähentämisohjelma, ei mikään tuottavuuden parantamisohjelma. Kuulin eilen mielenkiintoisen uutisen Valtiontalouden tarkastusvirastosta. Ensimmäisen kerran valtionhallinnossa kiinteä määräraha oli ylitetty. Tiedättekö miksi? Siksi, että kassanhoitaja oli jäänyt eläkkeelle ja hänelle ei ollut palkattu tuottavuusohjelman nimissä seuraajaa. Kukaan ei tarkkaillut määrärahojen käyttöä.

Millä tavalla hallitus aikoo huolehtia siitä, että nämä tuottavuusohjelman synnyttämät virkamiesten, työntekijöitten leikkaukset eivät johda siihen, että niitten palvelujen laatu, joita näitten virkamiesten ja työntekijöitten pitäisi tuottaa, heikkenee merkittävästi? Tarkastusvaliokunta kysyi tätä, mutta en ole havainnut, että hallitus olisi erityisesti tähän kysymykseen tuntenut (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kiinnostusta vastata.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Hallituksen työnjaossa tuottavuusohjelma kuuluu ministeri Kataiselle. Hän ei ole nyt paikalla, mutta vastaan sen osalta, että kyseessä ei ole irtisanomisohjelma. Itse asiassa tuottavuusohjelma on tähän mennessä johtanut vain harvoihin irtisanomisiin. Kaikissa tapauksissa on pystytty löytämään ratkaisu muilla tavoin, nimenomaan eläköitymistä hyödyntäen ja myös sitä hyödyntäen, että ihmisiä on siirtynyt muihin tehtäviin.

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä jo äsken on käynyt useamman kerran esille, tarkastusvaliokunta on käsitellyt näitä asioita nyt useampaan kertaan informaatio-ohjauksen näkökulmasta ja tuottavuusohjelman näkökulmasta ja nyt sitten myös perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Olisin kuntaministerille esittänyt syvällisen periaatteellisen kysymyksen:

Jos nyt sitten toistamiseen käy ilmi, että peruspalvelut tai perusoikeudet eivät toteudu, ja kun olot vähän ankeentuvat tässä — sen kai kaikki ovat havainneet — oletteko kuntaministerinä valmis pitämään huolen siitä, että syksyn budjettiriihessä nämä asiat otetaan sillä tavalla esille, että tämänlaatuinen, ilmiselvästi laiton, tilanne ei voi valtakunnassa jatkua?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Nämä, mihin ed. Pulliainen viittaa, pitää erottaa nyt tietenkin — tuottavuusohjelman vaikutukset — taas siitä, miten muilla tavoin ei ole onnistuttu siinä, että peruspalvelut tasapuolisesti kaikille suomalaisille pystytään järjestämään. Mutta jokainen ministeri budjettineuvotteluissa, kehysneuvotteluissa tekee töitä juuri tästä näkökulmasta, että ne rahat, jotka kohdennetaan eri sektoreille, riittävät kaikkeen siihen, mihinkä ihmiset peruspalveluiden näkökulmasta ovat oikeutettuja.

Arvoisa herra puhemies! Kansalaisten oikeusturvaan liittyvät myös sellaiset kohteet kuin potilasvahinkolautakunnat, tapaturmalautakunnat ja vakuutusoikeudet. Näissä jonoissa istuu suomalaisia ihmisiä kohtuuttoman paljon. En kysyisi tuottavuusohjelman vaikutuksesta näihin tapahtumiin ja toimitusketjuihin vaan kysyisin: Millä tavalla voitaisiin ennalta ehkäistä se, että ihmiset joutuvat jonottamaan näihin toimistoihin tai näihin oikeuksiin?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Vakuutusoikeus kuuluu oikeusministeriölle; nämä muut mainitut ovat sosiaali- ja terveysministeriön alaisia toimia.

Vakuutusoikeus on merkittävästi lyhentänyt käsittelyaikojaan viimeisen kahden vuoden aikana, puolittanut ne. Siinä on takana juuri se, että oikeusministeriö on pystynyt ruuhkan purkamiseen — kiitos myös eduskunnan — osoittamaan lisätuomarinvirkoja. Nyt sitten nähdään, pystytäänkö, kun tämä on tehokasta työtä, jolla käsittelyaikoja on saatu merkittävästi lyhenemään, pitämään jatkossakin tämä resurssi siellä vai onko niin, että meidän täytyy tiukassa taloudellisessa tilanteessa sen ruuhkanpurkuresursseja vähentää.

Tällä hetkellä vakuutusoikeuteen ei tule paljon juttuja sen takia, että sitä edeltävässä lautakuntavaiheessa on suma, ja tämä on kyllä hyvin vakava asia, josta eduskunnan oikeusasiamies viimeksi tällä viikolla puhui hyvin vakavia sanoja. Mutta todella se osuus tästä ketjusta ei kuulu oikeusministeriölle.

Arvoisa puhemies! Erityisesti työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut kärsivät nyt radikaaleista henkilöstön vähentämistoimista, ja onkin aika ristiriitaista, että kun valtion tuottavuusohjelmaa sovelletaan sinne te-keskuksiin, samaan aikaan siellä tuntuu myöskin rahojen tulo ehtyneen valtion puolelta.

Te-keskukset ovat huhtikuun lopussa ilmoittaneet lisämäärärahatarpeeksi noin 60 miljoonaa euroa tälle vuodelle. Nythän täällä on siirrelty momentilta toiselle rahaa ja lisätty 19 miljoonalla eurolla sitten näitä te-keskuksille määrättyjä varoja. Kuitenkin kolmen te-keskuksen alueella tilanne on erityisen vaikea. He ovat todenneet, että tästä raha-asiainvaliokunnan päätöksestä huolimatta, joka tehtiin 13.5., he eivät pysty enää tekemään uusia päätöksiä kesäkuun lopun jälkeen. Tämä siis aiheuttaa sen, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että nämä te-keskukset eivät pysty työllistämään enempää. Mitä hallitus aikoo tehdä?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tässä täytyy erottaa te-toimistojen määrärahat, jotka määräävät henkilöstön määrän, ja sitten nämä 60 miljoonaa. Ne liittyvät itse asiassa työllistämismäärärahoihin, toisin sanoen rahaan, jota tarvitaan työvoimakoulutukseen ja tukityöllistämiseen. Tässä 60 miljoonaa on se määräraha, jonka te-keskukset arvioivat momentille 51 tarvittavan lisää tänä vuonna. Olemme nyt siirtäneet sinne 19 miljoonaa, tarvitaan vielä vähän päälle 40 miljoonaa. Tällä hetkellä käymme keskusteluja siitä, mistä nämä rahat löytyvät, ja hallitus on sitoutunut siihen, että yksikään te-keskus ei joudu siihen, että tulee tilanne, ettei voida tehdä uusia päätöksiä sen takia, että rahoitusta ei ole saatavilla.