Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Ydinvoima ja sen käytöstä ja varastoinnista aiheutuvat saasteet ovat valtava turvallisuus- ja terveysuhka, eivät vain kolmanteen tai neljänteen sukupolveen vaan tuhansiin sukupolviin asti. Ei ydinvoiman rakentaja, rakennuttaja tai vakuutusyhtiö vastaa suurista tuhoista, vaan me kaikki tavalliset kansalaiset. Olisi aivan oikein, että kaikkien ydinvoimasta päättävien kansanedustajien nimet kirjoitettaisiin ydinsaastesäiliöiden kylkiin ja näin tulevien sukupolvien tietoon. (Eduskunnasta: Pannaan Pekkarisen kuva sinne!)

Jo energiasäästötoimien, uusiutuvien energiainnovaatioiden ja perusteollisuuden tehtaiden lopettamisen takia energiantarve pikemminkin vähenee kuin kasvaa. Energiapoliittisten ratkaisujen tulee olla turvallisia, ympäristöystävällisiä, hajautettuja eri puolille Suomea jo riskienkin minimoimiseksi sekä työllistäviä.

Ydinvoima ei tue työllisyyttä. Se on erittäin kallis ratkaisu, se on erittäin riskialtis ratkaisu. Sen sijaan, että keskittyisimme kehittämään uutta teknologiaa, ostamme itse vanhaa teknologiaa tai kyseenalaista uutta teknologiaa, kun ostamme ydinvoimaa.

Suomen tulevaisuuden vision tulee pohjautua uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen, energiaa säästävien ympäristöratkaisujen kehittämiseen ja niihin pohjautuvien teknologiainnovaatioiden myymiseen maailmanmarkkinoille. Uusiutuvien kotimaisten energialähteiden hyötykäyttö loisi kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja eri puolilla Suomea. Meillä on vesivoimaa, aaltovoimaa, maavoimaa, tuulivoimaa, aurinkovoimaa, hyvin erityyppisiä voimanlähteitä. Ylistettyjen ydinvoimalaitosten työllisyysvaikutukset ovat tosi vähäisiä. Tällä hetkellä Olkiluodon ydinvoimalaa rakennetaan jo vuosien yliajalla kuin kesken jäänyttä ja sortuvaa Baabelin tornia. Työmaalla kaikuu eri kielien sekamelska. Vain murto-osa työläisistä on suomalaisia.

Nyt olisi panostettava todella voimakkaasti uusiutuvien energialähteiden ja ympäristön ja teknologian kehittämiseen. Tämä kehitystyö, ympäristö ja teknologia, voisi olla Suomelle uusi huippuosaamisen alue, tuleva Nokia. Joissain maissa, Saksassa ja Britanniassa, tämä on jo ymmärretty. Näissä maissa uusien ympäristöteknologiainnovaatioiden kehitystyö on luonut jo puolisen miljoonaa työpaikkaa. Asiantuntijoiden mukaan Suomessa voitaisiin luoda tällä sektorilla jopa 50 000 työpaikkaa.

Hyvänä esimerkkinä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisestä toimii Kemira Oyj:n ja Vtt:n perustama vesitutkimuksen huippuosaamiskeskus. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on kehittää uutta ympäristöteknologiaa, jonka avulla voidaan tehostaa veden saatavuutta, käyttöä ja kierrätystä sekä luoda ympäristön kannalta kestävämpiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja. Vesiteknologiasta voi tulla sellaista suomalaista osaamista, jonka avulla pystytään ratkaisemaan merkittäviä maailmanlaajuisia haasteita. Vesiteknologia on tällä hetkellä nopeimmin kasvava ala maailmalla, ja sen markkinakoko on jo 25 miljardia euroa.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n koordinoiman Suomen cleantech-klusterin tavoitteena on synnyttää Suomeen uusia kasvuyrityksiä ympäristö-, energia- ja puhtaat teknologiat -aloille sekä auttaa yrityksiä kansainvälistymään. Lisäksi klusteri houkuttelee ulkomaisia pääomasijoittajia investoimaan suomalaisiin yrityksiin.

Tällaista kehitystyötä me tarvitsemme, ja tähän kehitystyöhön pitää investoida niin voimakkaasti, että Suomesta tulee maailman johtava ympäristöteknologian kehityskeskus ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen edelläkävijä.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys energiaratkaisuksi on historiallisen suuri. Ratkaisuun sisältyy Suomen historian suurin uusiutuvien energioiden paketti ja kahden uuden ydinvoimalan rakentaminen Suomeen.

Valtioneuvoston eduskunnalle alkuvuodesta 2008 antamassa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu energiapolitiikan suuntaa. Strategian lähtökohtana on ollut täyttää EU:n asettamat velvoitteet päästövähennyksille ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiselle. Tavoitteena on lisätä energiaomavaraisuus tasolle, jolla Suomen tuotantokapasiteetti pystyy kattamaan kulutuksen huiput ja mahdolliset tuotantohäiriöt. Tavoitteena on myös nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta sekä laskea kivihiilen ja öljyn osuutta energiataseessamme.

Strategian mukaan tavoitteena on myös parantaa energiajärjestelmämme monipuolisuutta entisestään, jolloin se riski vähenisi, että ulkopuoliset energiakriisit vaarantaisivat energiahuoltoamme. Jotta pystymme tulevaisuudessa tuottamaan tarvitsemamme energian itse, on nyt esillä oleva energiapaketti mielestäni hyväksyttävä. Jo pelkästään huoltovarmuuden kannalta meidän on kannettava vastuumme tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen energiaratkaisussa on huomioitava erityisesti kolme asiaa: uusiutuvan energian velvoite, maamme energiaomavaraisuus sekä esityksen työllisyysvaikutukset.

EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet velvoittavat meitä nostamaan uusiutuvan osuuden 38 prosenttiin kokonaisenergiasta. Hallituksen esitys on uusiutuvan energian osalta monipuolinen ja erinomainen. Metsähakkeen käytön lisääminen nykyisestä 5 miljoonasta 13,5 miljoonaan mottiin on todella kunnianhimoinen tavoite ja sinällään kannatettava.

Hallituksen esitys sisältää monia tukitoimia puuenergialle, kuten pienpuun energiatuki, muuttuva sähköntuotannon tuki sekä pien-chp:n takuuhintajärjestelmä uusille laitoksille. Puuenergian lisäämisellä tarkoitus on korvata kivihiiltä, jota nykyään käytetään sähkön- ja lämmöntuotannossa noin 15 terawattituntia. Selkeänä tavoitteena pitää olla, että esimerkiksi Helsinki vähentää vähitellen kivihiilen käyttöä ja siirtyy sitä mukaa uusiutuviin energioihin.

Hallituksen esityksessä on huomioitu liikenteen muuttuva toimintaympäristö ja on asetettu tavoitteeksi biopolttoaineiden käyttö 7 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuva energia on erityisesti maakuntien kannalta todella iso mahdollisuus, joten kannatan voimakkaasti hajautetun uusiutuvan energian tuotantoa.

Vuosittain Suomi ostaa energiaa ulkomailta noin 7 miljardilla eurolla. Mitä enemmän pystymme tuottamaan energiaa kotimaisilla raaka-aineilla ja Suomessa, tuo se samalla työtä ja toimeentuloa koko maahan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen energiaesitys parantaa Suomen omavaraisuutta energiantuotannossa. Tällä hetkellä tuotamme vain noin 30 prosenttia tarvitsemastamme energiasta itse. Loput 70 prosenttia katetaan tuontienergialla, josta tärkeimpiä ovat öljy, ydinvoima ja kivihiili. Esimerkiksi Venäjältä on sopimuspohjalta sähköntuontia 11—12 terawattituntia vuodessa. Viime talvi opetti meille konkreettisesti, miten tärkeää on olla sähköntuotannossa omavarainen.

Hallituksen energiaesityksen työllisyys- ja investointivaikutukset ovat todella merkittäviä. Esimerkiksi metsähakkeen kolminkertaistaminen lähes 15 miljoonaan mottiin vuodessa edellyttää 700 miljoonan euron laiteinvestointeja korjuu- ja kuljetuskalustoon, jonka valmistus työllistää konepajateollisuutta merkittävästi. On myös arvioitu, että pelkästään metsähakkeen käytön lisäämisen työllisyysvaikutukset olisivat noin 7 000 henkilötyövuotta vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi 750 miljoonan euron energiatuloilla saadaan aikaan moninkertaiset investoinnit, yhteissummaltaan lähes 4 miljardia euroa.

Edellä mainittujen investointien ja laitehankintojen suora työllisyysvaikutus on noin 4 500 henkilötyövuotta. Hallituksen esitys investointien ja työllisyyden kannalta on erittäin merkittävä ja erityisesti maakuntien osalta luo mahdollisuuksia uuteen työhön.

Hallituksen esityksessä on huomioitu myös energiatehokkuus. Linjaus on hyvä, sillä energiatehokkuuden ja energiansäästön lisääminen on keskeinen keino saavuttaa Suomelle asetetut tavoitteet niin päästöjen vähentämisen kuin uusiutuvan energian käytön lisäämisen kannalta. Hallituksen energiaesitys on kokonaisuus, jossa puuenergia, tuulivoima ja muu uusiutuva energia ovat tärkeässä roolissa ydinvoima mukaan lukien.

Lopuksi, arvoisa puhemies, toivon myös, että kun rakennamme tuulivoimaa, niin kannamme myös siitä vastuumme, että rakennamme tuulivoimalle välttämättömän säätövoiman, jossa vesivoimalla on erinomaisen tärkeä asema. Ja on tärkeää, että jo valjastetuissa vesistöissä pystymme hyödyntämään käytössä olevan mahdollisuuden ja samoin otamme huomioon, että turpeella tuotamme kotimaista energiaa ja samalla tuotamme myös sähköä ja tällä keinoin otamme myös vastuun energiaomavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä ydinvoimakeskustelussa on kiinnitetty hyvin paljon huomiota sähkönkulutuksen kokonaisarvioihin ja on myös esitetty epäilyjä, että noita arvioita olisi aika ajoin rukattu niin, että ne sopisivat tähän valtioneuvoston periaatepäätökseen, joka sisältää kahden uuden ydinvoimalan rakentamisen. En varmasti ole ainoa tässä salissa, jolle oli hienoinen yllätys, että hallituksessa päädyttiin todellakin kahteen voimalaan tässä tilanteessa.

Sellaista energiamuotoa, joka olisi kokonaan saasteetonta tai päästötöntä tai josta ei olisi ympäristöhaittoja, ei oikeastaan ole olemassa. Jotkut uusiutuvan energian muodot sellaisia ovat, mutta kaikissa on omat rasitteensa. Tässä keskustelussa ne, jotka ovat puolustaneet lisäydinvoiman rakentamista, ovat puolustaneet ydinvoimaa päästöttömänä energialähteenä, mutta on hyvä muistaa, että päästöttömyys ei tarkoita samaa kuin että se olisi saasteetonta tai jätteetöntä. Kun katsoo ydinenergian koko materiaalikiertoa, on kiinnitettävä huomiota myös uraanikaivostoimintaan ja siitä johtuviin ympäristö- ja terveysvaikutuksiin, polttoaineen rikastamiseen liittyviin kysymyksiin ja tietysti siihen asiaan, että monessa maassa rikastamiseen liittyvä tuotanto on myöskin kytköksissä ydinasetuotantoon. Ja lopuksi on kysymys ydinjätteen väliaikaisvarastoinnista ja loppuvarastoinnista.

Ainakin minua huolestuttaa nyt se otettu linja, että Fennovoiman lupaa ollaan antamassa tilanteessa, jossa lopullinen ratkaisu siitä, minne yritys jätteensä hautaa, puuttuu. Tämä tuntuu melko vastuuttomalta. Meidän on myöskin hyvin vaikea tietää, mitä omassa peruskalliossamme tapahtuu kymmenientuhansien vuosien aikavälillä, joten tästä päätöksestä, jota täällä ollaan tekemässä, joutuvat tulevat sukupolvet hyvin monella eri tavalla vastuuseen. Nyt tehdään varmasti tämän eduskunnan kauaskantoisinta päätöstä.

Ei ole ollut kovin muodikasta myöskään puhua sellaisista mahdollisuuksista, että ydinvoimaloissa voisi tapahtua käyttöhäiriöitä tai että niistä voisi olla ongelmia erilaisissa turvallisuuskriiseissä tai kriisiolosuhteissa. Tšernobylin onnettomuus ja muut onnettomuudet ovat tavallaan jääneet historiaan tästä keskustelusta. Olen silti samaa mieltä kuin täällä esimerkiksi edellisellä puheenvuorokierroksella puheenvuoron käyttänyt ed. Tennilä, kun hän huomautti, että ydinvoimaloita ei pitäisi rakentaa kovin lähelle asutuskeskuksia muun muassa viitaten niihin seurausvaikutuksiin, joita Tšernobylin kaltaisella onnettomuudella sen lähiympäristöön ja kauemmaksikin oli.

Arvoisa puhemies! Laki edellyttää, että ydinvoiman lupakysymyksessä eduskunta käyttää kokonaisharkintaa, harkitsee, onko tämä todellakin yhteiskunnan edun mukaista. Omassa harkinnassani näistä syistä, jotka liittyvät koko ydinmateriaalin kiertoon, jätteiden säilytykseen ja ydinvoiman turvallisuuteen erilaisissa kriisiolosuhteissa, olen päätynyt siihen, että hallituksen esitys ei ole hyvä ja aion äänestää sitä vastaan.

Mats  Nylund /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Finland ska om tio år ha ökat andelen förnyelsebar inhemsk energi till 38 procent. Samtidigt ska vi ha minskat våra växthusutsläpp med 20 procent. De här EU-målsättningarna är juridiskt bindande för Finland och för att uppnå nivån måste produktionen av förnyelsebar energi öka med över 35 terawattimmar.

Vi ska komma ihåg att Finland också förbundit sig till en 20 procentig effektivering av energianvändningen fram till 2020. Detta mål måste och kan kombineras med energipaketet och till de mål som gäller den förnyelsebara energin. I dag är 28 procent av den energi vi förbrukar el men prognoser visar att 2050 kommer nästa hälften, 46 procent, av vår energiförbrukning att bestå av elkonsumtion. Det paket som regeringen enats om, och som riksdagen bör enas om, är en vägkarta som visar hur vi ska nå målet.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden energialähteet ovat uusiutuvia, ja niihin kuuluvat bioenergia, tuulivoima, maalämpö, lämpöpumput, biokaasu ja aurinkoenergia. Metsän odotetaan kattavan puolet suunnitellusta lisäyksestä ja tuontihiilen korvaavasta energiasta. Tukien korottaminen nuoren metsän harvennukseen ja uusi energiatukimuoto puun haketukseen ovat hallituksen ehdottamia tärkeitä porkkanoita. Nyt hallituksen on myös pidettävä huolta Kemera-tuen turvaamisesta tulevissa talousarvioissa.

Tuulivoimaloiden osalta otetaan käyttöön syöttötariffijärjestelmä, niin sanottu takuuhintajärjestelmä, joka on tuki uusiutuvan energian tuottajille. Syöttötariffien avulla valtiovalta kannustaa tuulivoimaloiden rakentamiseen, ja mielestäni on oikeudenmukaista, että myös paikallisyhteisö pääsee osalliseksi tästä panostuksesta. Siksi myös tuulivoimaloihin, joiden nimellisteho on yli 2 megavolttiampeeria, tulee soveltaa samaa kiinteistöveroprosenttia kuin muihin voimalaitoksiin eli 2,85 prosenttia. Koska kiinteistövero tulee kunnille, näitä verovaroja olisi mahdollista käyttää paikallisesti peruspalvelujen parantamiseen.

Ydinvoimakysymyksen osalta kaksi hakemusta kolmesta on nyt eduskunnassa. Mielestäni tärkeimmät uutta ydinvoimaa puolustavat argumentit ovat Suomen kilpailukyvyn varmentaminen ja energian omavaraisuuden saavuttaminen, ja kilpailukyky voidaan varmistaa vain turvaamalla kotimaisen teollisuuden toimintaedellytykset. Esimerkiksi metsäteollisuus tuottaa nykyään 70 prosenttia uusiutuvasta energiastamme. Ilman metsäteollisuuden myötävaikutusta olisimme nyt paljon nykyistä suuremman haasteen edessä. Onneksi meillä on nyt hallitus, joka näkee kokonaisuuden, ilman toista ei ole toista ja päinvastoin.

Värderade talman! I kärnkraftsfrågan har vi två ansökningar av tre i riksdagen. Jag anser att de viktigaste argumenten för ny kärnkraft är att den finländska konkurrenskraften säkras och att vi blir självförsörjande på energi. Konkurrenskraften säkras endast om den finländska industrins verksamhetsmöjligheter tryggas. Ser vi till exempel på skogsindustrin står den i dag för 70 procent av vår produktion av förnyelsebar energi. Utan skogsindustrins medverkan skulle vi stå inför en oerhört mycket större utmaning än vad vi står inför i dag. Lyckligtvis har vi nu en regering som ser helheten, utan det ena kan det inte bli det andra och vice versa.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tärkeän budjettivallan näkökulmasta ei voi olla uusiutuvasta energiasta mainitsematta myös tässä kohdassa jotakin.

Uusiutuvan energian tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden hyödyntämistä ja lisätä energiaomavaraisuutta Suomessa. Tavoite on erittäin kannatettava ja hyvä. Suomen tulee pyrkiä EU-sitoumuksiinsa uusiutuvien osalta kuitenkin kansallisesti edeten niin, että kyky pärjätä sekä energiatalouden että toisaalta elinkeinoelämän osalta ei kohtuuttomasti kärsi ainakaan siitä hypoteettisesta tilasta, että Suomi yksin tai merkittävän pienenä osana kokonaisuutta pitää kiinni tavoitteista.

Uusiutuvan energian paketin ongelmallisin kohta on se, että investointitukiohjelman lisäksi kansalaisten maksettavaksi jää pysyvä tukirakenne syöttötariffin muodossa. Sinänsä olen valmis tukemaan puhdasta energiantuotantoa, mutta tuulivoiman kylkeen rakentuva tuki, hallituksen arvion mukaan 200 miljoonaa per vuosi 6 terawattitunnin tuotannolla vuoteen 2020, on siis pysyvä meno veronmaksajille. Tässä yhteiskuntatalouden kireässä tilanteessa on tärkeä tiedostaa tämä kyseinen sitoumus. On myös huomattava, että tukisumman tarkkaa hintaa on vaikea arvioida, ja tähän syntyykin erikoinen maksupiiska, joka voi vaikuttaa uusiutuvien kehittymiseen. Mitä enemmän uusiutuvaa tuotetaan, sitä enemmän veronmaksaja tukee. Onko meillä piikki täysin auki?

Tuulivoiman osalta huomautan vielä, että ongelmallisuutta siitä huolimatta, että tuen tuulivoimaa sinänsä, syventää hallituksen eduskunnalle tuoman ilmastostrategian tavoite markkinaehtoisuudesta. Täyttyykö markkinaehtoisuus? Tämä kysymys jää ilmaan.

Kaavoitusongelmista tuulivoiman osalta tullee vielä merkittävä haaste meille päättäjille sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Tästä on merkkejä jo ilmassa.

Eräs toinen uusiutuvaan liittyvä kysymys, joka on mielessäni, liittyy yrittäjien investointeihin. Annammeko nyt metsäpaketilla riittävän pitkäjänteisen viestin nimenomaan korjaus- ja kuljetuskalustoa ylläpitäville yrittäjille? Kysymys on kuitenkin merkittävistä investoinneista. Ja tähän samaan liittyy myös ongelmakenttä: tarvitsemme uutta, uudenlaista koulutusta, joka vastaa nykypäivän tarpeisiin.

Sitten jokunen näkökulma ydinvoiman puo-lelta.

Ydinvoimaesitykseen on mielestäni kyllä kätkettynä kolmannen ydinvoiman mahdollisuus, vaikka kahta lupaa nyt käsittelemme. Nyt TVO:n kautta mukana oleva Fortum jää ikään kuin jonoon Loviisan tarpeiden osalta, ja tässä jää vähän niin kuin takaovi raolleen sille, että kyllähän valtionyhtiön on jatkossa saatava. Tästä automaattimekanismista minä en kyllä pidä. Minusta kansallinen ydinvoimapäätösvalta täytyy olla ajassa parlamentilla, eduskunnalla, tässä ja nyt.

Myös pari periaatteellista ongelmaa ovat sellaisia ylitsepääsemättömiä rämeitä itselleni. Toinen liittyy tähän Venäjän-tuontiin, sen tyrehdyttämiseen, tai toisaalta vientisähköön. Erityisesti tänään ovat hämmentäneet työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Arto Lepistön kannat siitä, että 2020 meillä voisi olla vientisähköä jopa kolme neljäsosaa toisen uuden voimalan vuosituotannosta. Kyllä tämä on sellaista rätinkiä, suoraa puhetta, jota minä en ainakaan voi niellä. Sehän kertoo siitä, että halutaan niin paljon kapasiteettia, ydinsähköä, että voidaan oikeasti myydä sitä ulos. Venäjän-tuontiin liittyy vielä sitten se ongelma, että kun eletään markkinoissa, niin miten voidaan pitää siitä kiinni, että jos venäläinen sähkö on halvempaa, niin sitä ei tänne tuoda. Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei viime tiistaina vastausta tullut.

Jos, arvoisa puhemies, sallitte, viimeisenä kohtana nostan esiin erityisesti Fennovoiman hakemuksen kohdalla kummittelevan jäteongelman. Arvoisa puhemies! Minulle se tulee olemaan ylitsepääsemätön, jos siihen ei tule vastauksia, mitä tekee Posiva, mitä tapahtuu Fennovoiman jätteille. On aika huono signaali antaa 6 vuoden aika mahdollisille järjestelyille. Tästä minä en pidä.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Päätösesitys ydinvoimaluvista on paljon enemmän kuin esitys Suomen tulevaksi energiapolitiikaksi. Se on esitys, jolla Suomi sidottaisiin vanhaan energiateknologiaan, perinteiseen teollisuusrakenteeseen ja eurooppalaisen talousalueen riskienergiahuoltajaksi. Se on esitys, jolla orastavalta biotaloudelta vietäisiin kotipesän markkinasuoja ja jolla olennaisesti heikennettäisiin sen mahdollisuuksia kehittyä taloutemme uudeksi tukijalaksi. Kysymys on menneisyydestä ja tulevaisuudesta, säilyttämisestä ja luomisesta, näköalattomuudesta ja rohkeudesta.

Finanssikriisin jälkeinen maailma ei enää ole sama kuin sitä ennen. Rakenteet ja painopisteet muuttuvat. Kokonaiset toimialat vaihtavat maata ja osoitetta. Vanhoilla teollisilla menestysaloillamme vallitsee schumpeteriläinen luova tuho, tila, jossa rakenteet muuttuvat, vanhaa kuolee ja uutta syntyy tilalle. Metsäteollisuuden osuus viennistämme on laskenut kymmenessä vuodessa 20:sta 10:een prosenttiin, sen osuus arvonlisäyksestä 6:sta 3:een prosenttiin ja työllistettyjen määrä 65 000:sta alle 50 000:een.

Itse asiassa teollisuudessamme näyttää olevan kyse enemmän tuhosta kuin luovuudesta. Suomessa on pitkään elinkeinopolitiikan mallina ollut kehittää sektoreita, jotka voivat saavuttaa kustannuskilpailuedun. Tätä tavoitetta on palvellut ydinsähkö, yhteiskunnan takaama ja vakuuttama, verovapaa, kilpailijoita huokeampi kustannustekijä. Jatkossa tämä tavoite ei Suomelle ole korkean kustannustason maana keskeinen peruste. Meidän pitäisi pyrkiä luomaan uutta liiketoimintaa, joka perustuu ylivoimaiseen lisäarvoon. Tulevaisuudessa kysymys on tuotantotoiminnan evoluutiosta, variaatioista, valinnasta ja uudesta kasvusta. Suomessa tarvitaan panostusta uuden etsimiseen ja kokeiluihin. Voittajat tekevät uusia asioita ensimmäisenä.

Vaikka hallituksen energiaratkaisun biopaketti on erittäin vahva ja monipuolinen sekä kooltaan ennätyssuuri, uhkaa takertuminen ydinenergian lisäämiseen viedä perustan tiikerinloikalta vihreiden elinkeinojen eturiviin. Ratkaisulla ydinsähkön osuus nousee jo 60 prosenttiin kulutuksesta. Tämän laskelman perustana oli teollisuuden arvioima paperin ja kartongin tuotannon elpyminen liki 14 miljoonan tonnin vuositasolle. Riippumaton Metsäntutkimuslaitos puolestaan laskee tuotannon tasoksi vain 9 miljoonaa tonnia ja perustaa tämän paperin kulutusennusteeseen.

Itse asiassa on aika vaikea kyllä tehdä luotettavaa arviota metsäteollisuuden tuotannosta ainakaan vuotta 2018 pidemmälle. Näyttäisi, että tuo Metsäntutkimuslaitoksen trendi ainakin on enemmän kuin toteutumassa. Myöskin näiden päätösten jälkeen on tullut uutisia siitä, miten painopaperin kilpailukyky muun muassa edelleen on laskenut ja tällä alalla on suuria vaikeuksia. Lisäksi tuntuu, että näistä tuotantoennusteista puuttuu kokonaan arvio siitä, että nämä hiilivoimalat voidaan korvata puusähköllä ja että sieltä tulee myöskin uutta sähköä, ei pelkästään täältä ydinvoimakapasiteetista.

Todellisuudessa, vastoin aiemmin tehtyjä periaatepäätöksiämme, teollisuus tähtää uraanisähkön merkittäväksi viejäksi. Sähkönmarkkinat ovat jo nyt integroituneet pohjoismaiseksi järjestelmäksi, joka laajenee uuden 1 000 megan siirtoyhteyden kautta Baltian maihin. Lopulta tähtäimessä on koko Euroopan laajuinen sähköverkko, johon Venäjän tuotanto ja yhteydet luovat oman lisänsä. On selvää, että tässä markkinassa vahva ydinvoimaan perustuva peruskuorma tarjoaa sähkön tuottajalle pelintekijän roolin. Kauniit puheet omavaraisuudesta ovat kekkoslaista kuorrutusta monopolisähkön kakun päällä.

Nykyinen tuotantomme perustuu vesivoimaan, ydinvoimaan, prosessivoimaan, kaukolämmön chp-voimaan ja hiililauhteeseen sekä tuontiin Venäjältä ja Pohjoismaista. Sähkömarkkina elää koko ajan, eikä ole olemassa yhtä alituista tuotannon tarvetta. Itse asiassa kapasiteettimme riittää oikein hyvin talven kireimpiä pakkaspäiviä lukuun ottamatta. Tämä olisikin älykkäällä sähkönohjausjärjestelmällä, kuten kaksisuuntaisella kuluttajasähkön mittauksella ja myynnillä, helposti hoidettavissa. Lisäksi Olkiluoto 3 ehkä joskus valmistuttuaan poistaa meiltä laskennallisen sähköntuotannon aliomavaraisuuden.

Ei voi välttyä ajatukselta, että Suomi on jättäytymässä uuden eurooppalaisen energiapolitiikan Molotov–Ribbentrop-linjauksen väärälle puolelle. Kun Euroopan unionin 20—20-strategia panostaa vihreään kasvuun, tähtää Suomi itäeurooppalaisen savupiipputeollisuuden sähkön huoltajaksi ja jäteriskin kantajaksi. Nytkin on kyse valinnasta, ei ajelehtimisesta. Ydinvoima on väliaikainen ratkaisu matkalla kohti kestävämpää energiataloutta. Nyt kun olemme aidosti uuden ajan kynnyksellä matkalla kohti monipuolista ja teknisesti täysin toimivaa ja välttämätöntä biotaloutta, en voi henkilökohtaisesti muuta kuin hämmästellä rohkeuden ja uskon puutetta. En voi nielaista sellaista poliittista katumuspilleriä, joka oikeuttaisi minut läpimurron hetkellä muuttamaan näkymääni Suomen edelläkävijän osasta maailman uusiutuvan energiantuotannon tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Tässä ollaan avaamassa kyllä ovea ydinsähkön viennille. Melkoinen periaateratkaisu. On pakko mukailla tässä vähän Pentti Saarikoskea: en anna teille anteeksi, sillä te tiedätte hyvin, mitä olette tekemässä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen kilpailukyvystä on huolehdittava tulevaisuudessakin, ja nykyinen hallitus on valmis tähän toimenpiteillä, joista osoituksena on tämä loistava energiapaketti. Päästöt vähenevät, omavaraisuutemme kasvaa, ja hyvinvointia luovat työpaikat lisääntyvät. Meillä on edessä vaativa tavoite, kun uusiutuvan energian osuus tulee nostaa 38 prosenttiin kaikesta energiatuotannosta tällä vuosikymmenellä. Päästötön Suomi ei saa olla vain haavekuva, vaan konkreettinen tavoite. Lisäämällä uusiutuvaa energiaa ja panostamalla myös päästöttömään, kotimaiseen ydinvoimaan voimme nämä tavoitteet toteuttaa.

Meillä on mahdollisuus ja meidän tulee olla etujoukoissa kehittämässä uusia energiaratkaisuja. Alalla kasvumahdollisuudet ovat valtavat, ja Suomen on tartuttava tähän mahdollisuuteen. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen panostavat yritykset ovat avainasemassa. Nyt on aika uusien innovaatioiden. Koko maassa tarvitsemme uuden kansallisen energia- ja ilmastoinnovaatioiden strategian. Suomen sähköntuotannosta tuulivoiman osuus pyritään muun muassa syöttötariffeilla nostamaan jopa kymmenkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Myös bioenergian käyttö käytännössä kolminkertaistuu ja maa- ja ilmalämpöpumppujen määrä nelinkertaistuu. Niin ikään energiatehokkuuden osalta toimiin on myös ryhdytty. Ilmastoajatteluun on siirrytty niin kaavoituksessa kuin yhdyskuntarakenteessa, ja ihmisten arkeen pyritään tuomaan yhä enemmän energiaa säästäviä ratkaisuja.

Mitä sitten ydinvoimaan tulee, niin vaikuttaa siltä, että moni poliitikko haluaa ennemminkin rajoittaa kuin mahdollistaa tulevaisuutta. Menneisyyteen on niin helppo takertua. Jos Suomen kilpailukyvystä kuitenkin halutaan pitää huolta tulevaisuudessakin, kotimaista, päästötöntä ja kohtuuhintaista ydinenergiaa tarvitaan lisää. Tämä lisärakentaminen on syytä aloittaa Eurajoen Olkiluodosta. Lupa rakentamiseen pitäisi antaa hallituksen esittämällä tavalla sekä TVO:lle että Fennovoimalle.

Minä en usko poliitikkojen kaikkivoipaisuuteen. Säteilyturvakeskus on oikea taho määrittelemään turvallisuuskysymykset, ja markkinat määrittelevät taloudelliset realiteetit. Siksi lupa olisi voitu antaa kolmellekin hakijalle. Luparatkaisua tehtäessä lähtökohdan on oltava turvallisuus. Suomessa Säteilyturvakeskus on osoittanut, että turvallisuudesta ei tingitä edes aikataulupaineiden alla. Turvallisuuteen liittyvät myös yhteiskunnan tarjoamat palo- ja pelastuspalvelut Puolustusvoimia ja terveydenhuoltoa unohtamatta. Jo toimivilla ydinvoima-alueilla asioita on hiottu jo vuosikymmeniä, ja ne ovat osoittaneet toimivuutensa.

Käytetyn polttoaineen välivarastointi ja loppusijoitus on osa turvallisuuskysymystä sekin. Loppusijoituksesta moni poliitikko on esittänyt TVO:n ja Fortumin yhteisyrityksen Posivan kannasta poikkeavia näkemyksiä. On sanottu, että kyllä sinne Eurajoen kallioon mahtuvat muidenkin jätteet. Minulla ei ole rohkeutta kertoa asiantuntijoille, mitä Olkiluodon onkaloihin voidaan sijoittaa ja kuinka paljon. Ennen kuin lopullinen rakentamislupa voidaan myöntää muille kuin Posivan omistajille, loppusijoituskysymys on ratkaistava luotettaviin tutkimustuloksiin nojautuen. Päästöjen vähentämisen kannalta keskeisintä on aikataulu. Mitä nopeammin uusia voimaloita päästään rakentamaan, sitä nopeammin päästöt vähenevät. On luonnollista, että siellä, missä rakenteet ovat kunnossa, rakentamisen alkuun päästään nopeimmin.

Suomalainen osaaminen on pidettävä suomalaisissa käsissä. Voimalaomistuksen kotimaisuudella on tässä merkitystä. Omistajalla on kuitenkin päätöksenteon avaimet. Energian hintaan vaikuttavat aivan keskeisesti valmis infra, rakenteet, varavoima, turvallisuuspalvelut ja muut arvokkaat välttämättömyydet. Mitä valmiimpi paketti, sitä edullisempaa energiaa ja sitä pienempi on myös sähkölasku työmailla ja kotitalouksissa. Veronmaksajat ovat ydinvoimarakentamisessa saamapuolella. Hankkeet ovat yritysten rahoittamia. Veronmaksajille ei aiheudu kustannuksia siellä, missä nämä ovat jo valmiina.

Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuuden kannalta ydinvoimarakentamisessa on kyse merkittävämmästä ratkaisusta kuin yleisesti on ymmärretty. Tarkasteltiinpa lupakriteerejä ja valmiuksia millä tahansa perusteella, faktat osoittavat ainakin Olkiluodon suuntaan. Poliittisen järjestelmän uskottavuus edellyttää, että ratkaisut tehdään faktoihin nojautuen.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimalla on joka puolella sekä kannattajia että vastustajia, niin myös meillä Lapissa. Energiakysymys on paitsi kansallinen myös vahvasti kansainvälinen kysymys. Meidän on täytettävä EU:n meille määrittämät sitoumukset ja samalla meidän on ratkaistava, kuinka omavaraisia aiomme tarvitsemassamme energiantuotannossa olla.

Vuonna 2009 kuluttamastamme sähköstä 14 prosenttia tuotettiin Venäjällä. Sähkön omavaraisuuden lisääminen kuuluu Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin. Energiakysymys on erittäin keskeinen pohjoisen Suomen menestyksen ja kukoistuksen kannalta. Lapissa meillä on isoja teollisuuslaitoksia, kuten muun muassa Outokumpu, Metsä-Botnia ja Stora Enso, joiden energiansaanti on tulevaisuudessakin turvattava. Teollisuuden osuus Lapin yritysten liikevaihdosta oli 58 prosenttia ja työpaikoista 23 prosenttia vuonna 2007. Lapille elintärkeät metsä-, metalli- ja paperiteollisuus ovat hyvin energiaintensiivisiä aloja. Lisäksi kasvava energiantarve tulee olemaan kaivannaisteollisuudella ja matkailulla.

Ennen kaikkea kuitenkin meidän tulee panostaa uusiutuvaan energiaan. Voisi mainita esimerkiksi hakkeen käytön, aurinko-, vesi- ja tuulivoiman. Meillä Lapissa on vireillä monia merkittäviä hankkeita, kuten Rovaniemen Energian lauhdevoimalaitos, jolla tuotettaisiin sähköä paikallisista puupolttoaineista ja turpeesta, Kemi—Tornion alueelle suunnitteilla oleva biopolttonesteiden tuotantolaitos sekä lisäksi merkittävät tuulivoimahankkeet sekä merellä että sisämaassa. Lisäksi bioenergiayrittäjyyttä on lisättävä koko maakunnassa vesivoimaa unohtamatta.

Tänään olemme koolla keskustelemassa ydinvoiman lisärakentamisesta Suomeen. En itse ole ydinvoiman innokkaimpia kannattajia, mutta olen pyrkinyt arvioimaan asiaa mahdollisimman tasapuolisesti osana koko energiaratkaisuamme ja energiantarvettamme. Toisaalta vaakakupissa painavat ydinvoiman haittapuolet, kuten kysymys jätteiden loppusijoituspaikasta tai uraanin etsinnästä, joka soveltuu huonosti yhteen lappilaisen matkailuimagon kanssa. Jos Fennovoima saa eduskunnalta periaatepäätöksen, valitsee yhtiö voimalansa sijoituspaikan viimeistään vuoden 2011 alkupuolella. Vaihtoehtoina ovat Pyhäjoki ja Simo. Ensimmäiset rakennustyöt valitulla paikkakunnalla on tarkoitus aloittaa vuonna 2012. Ydinvoimalan kaltainen suurhanke olisi työpaikkoineen, verotuloineen ja välillisine vaikutuksineen piristysruiske koko Pohjois-Suomelle. Rakennusvaihe kestää 6—8 vuotta ja työllistää vilkkaimpien vuosien aikana tuhansia ihmisiä. Monet työntekijät asuvat seutukunnassa useita vuosia. Hankkeen mukana tuleva erilaisten palvelujen tarve on erinomainen mahdollisuus alueen tunteville paikallisille yrityksille.

Ydinvoimalan rakentamisessa tarvitaan monen eri alan osaajia. Alkuvaiheessa täytyy rakentaa teitä, satamaa, laitureita, asuntoja, tehdä louhintatyötä ym. sellaista. Kyse ei ole ydinteknistä osaamista vaativista töistä vaan tavallisesta rakentamisesta, johon tarvittavaa osaamista on alueella runsaasti tarjolla. Näistä urakoista soisi mahdollisimman monen lankeavan suomalaisille ja paikallisille urakoitsijoille. On selvää, että ydinvoimalaa ei rakenneta yksin kotimaisen voimin, mutta yritysten valmentamisella ja aktiivisella tiedottamisella kotimaisen työvoiman osuus saadaan mahdollisimman suureksi. On myös selvää, että työt tulee tehdä Suomen lakien ja työehtosopimusten mukaisesti.

Rakennusalan ammattilaisten lisäksi kysyntää suuressa hankkeessa on muun muassa kiinteistö-, ravintola-, majoitus- ja kuljetuspalveluiden, vartioinnin sekä hallinnon henkilöstölle. Arvioitavanamme olevissa suunnitelmissa varsinainen ydinvoimalarakentaminen pohjoisessa alkaisi vuonna 2014, jolloin edellisten lisäksi tarvitaan monenlaista erityisosaamista. Kun voimala olisi käytössä vuodesta 2020 eteenpäin, tarjoaisi se välittömästi 400—500 työpaikkaa.

Koen, että tarvitsemme ydinvoimaa yhdessä uusiutuvien energianlähteiden kanssa. Suomi on nykyään liian riippuvainen sähköntuonnista, ja tästä meidän tulee päästä eroon. Emme myöskään saavuta ilmastotavoitteitamme ilman hiilidioksidipäästötöntä ydinvoimaa. Näitä pohtiessani olen päätynyt puoltamaan yhtä lupaa uudelle ydinvoimalalle, ja Fennovoiman hanketta perustelen kotimaisella energiantarpeella.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kiitän tilaisuudesta saada vastata, kommentoida käytettyjä puheenvuoroja.

Paraikaa Venäjällä on Rostovissa aika iso suomalainen vienninedistämisdelegaatio, ja minun piti olla vetämässä sitä delegaatiota. Katsoin, että tämä tilaisuus täällä on niin tärkeä, että olen paitsi kuuntelemassa, niin sen mukaan kuin puhemiehet sallivat, aika ajoin myös kommentoimassa esitettyjä kysymyksiä, ja päätin jäädä tänne. (Eduskunnasta: Hyvä!) Tämä on vaan perustelu sille, että arvaan, että varmaan kysytään myös sitä, miksen ole siellä jossakin vähän kauempana.

Toinen tämmöinen ikään kuin työjärjestyksenomainen kommentti tähän alkuun on se, että kun on kysymys ydinvoiman lisärakentamisesta, nyt kysymys on samalla ehdottomasti sellaisesta vakaumuksellisesta kysymyksestä, vähän omantunnon kysymyksestäkin — jos sen saman ilmiön hivenen toisin käsittein ilmaisee, voi puhua tämmöisestä omantunnon kysymyksestäkin — minä myönnän: ilman muuta näin. Tämän sanon sen takia, että jos joudun joltain kohtaa kritisoimaan täällä käytettyjä puheenvuoroja, ydinvoimaan liittyviä, minä en niitä kritisoi sen takia, että joku on äsken sanotuista syistä, vakaumuksellisista tai omantunnon syistä, toista mieltä. En sen takia kritisoi, vaan minä kritisoin, jos kritisoitavaa on, nimenomaan sen takia, että ne tiedot tai ne arviot tai se kuvaus siitä, miten asiat ovat puhujan mielestä, minun mielestäni välttämättä eivät sillä tavalla olekaan.

Ensimmäisenä lähden liikkeelle siitä, mitä ed. Jääskeläinen ja myös ed. Kaunisto täällä omissa puheenvuoroissaan toivat esiin. Siinä taustalla oli pohdinta siitä, että kunhan vaan nyt tuota uusiutuvaa energiaa rakennettaisiin entistä enemmän, niin kyllä kaikki se tarve, mikä meillä on, tyydyttyisi sillä. Minä oikeastaan heitän kysymyksen sinnepäin äsken sanotuille puhujille ja monille muillekin, jotka pohtivat näinpäin tätä asiaa: Kertokaa minulle, miltä kohtaa uusiutuvaa energiaa voitaisiin lisätä olennaisesti enemmän kuin on se paketti, mikä täällä teille on esitelty. Kyllä jos puuta kovin paljon enemmän tavoitellaan 2020-luvulle, jo logistiset syyt tulevat vastaan, pullonkaulat tulevat vastaan. Kyllä tämä on nyt viritetty niin mittavaksi puun energiakäytöksi kuin ikäpäivänä vaan voi kuvitella toimivalla tavalla olevan mahdollista.

Niistä muista vaihtoehdoista, käymättä niitä jokaista vaihtoehtoa erikseen läpite, teoriassa voidaan tuulta rakentaa vielä enemmän, mutta tuhat noin 3 megan myllyä ylös Suomessa tilanteessa, jossa kaavallinen tilanne ja valmius ei ole kovin hyvä, se on kuulkaa kova tavoite. Tullaan näkemään paljon itkuja ja tullaan näkemään paljon valituksia. Nyt jo tiedän tapauksia, että ne samat tahot, jotka ovat puhuneet, että on niin tärkeää rakentaa uusiutuvaa tuulivoimaa, sitten kun sattuu vähän lähemmäksi se tuulivoimalaitoshanke, ovat saman ympäristön nimissä vastustamassa sitä. (Ed. Zyskowicz: Näitä tulee!) — Näitä tulee! Ed. Zyskowicz, te olitte aivan oikeassa. — Tästäkin syystä sen, että kovin paljon enemmän kuin 2 500 megawattia tehoja saadaan kymmenessä vuodessa aikaan, uskokoon, ken tahtoo. Tämä paketti on nyt yritetty rakentaa niin realistiseksi kuin olla ja mahtaa.

Ed. Jääskeläinen täällä puhui sinänsä ihan kauniisti aurinkoenergiasta ja aaltoenergiasta ja mitä muita niitä vielä olikaan. No, onhan niitä mahdollisuuksia. Mutta uskokaa nyt sekin, hyvät ystävät kaikki, että kyllä se maksaa. Kun me rakennamme sen äsken sanotun määrän sähköä, niin me maksamme veronmaksajien rahoista 200 miljoonaa euroa vuodessa nyt laskennallisesti. Jos me otamme sitä aurinkoa enemmän käyttöön ja sitä aaltoenergiaa enemmän käyttöön, näillä näkymin ainakin se hinta on vielä moninkertainen.

Meillä, Suomella, ei ole maailman talouksien välisessä kilpailussa kovin monia sellaisia suhteellisia kilpailuetuja, jotka tekisivät täällä tapahtuvan tuotannon muita selvästi edullisemmaksi. Energia on sellainen ollut, kutakuinkin, ja jatkossakin mielestäni kyllä meidän pitää huolehtia siitä, että energia jatkossakin on meidän kilpailutekijämme, suhteellisen kilpailuedun antava sille teolliselle rakenteelle ja talouden rakenteelle, mikä meillä on. Noissa rakenteissa on kuitenkin joitakin vahvuuksia, kuten esimerkiksi uusiutuvat raaka-aineet: metsä ja jotkut muut.

Näistä syistä vielä kertaalleen: teillä on se ihana toive lisätä uusiutuvaa vielä enemmän, mutta ihanatkin toiveet joskus joutuu sitten asettamaan aina sen realismin rajoihin, mikä on realismina tarjolla, ja kovin paljon enempään en nyt kerta kaikkiaan usko kuin tässä on sanottu.

Sitten edelleen ed. Jääskeläinen täällä sanoi, että kunhan nyt käytettäisiin rahaa enemmän tutkimukseen ja kehittämistyöhön, nimenomaan uusiutuvan ja ympäristöteknologian kehittämiseen, ikään kuin nyt näillä ratkaisuilla, mitä ydinvoimaan liittyen tässä ollaan tekemässä, ei meneteltäisi noin. Vielä kerran, ed. Jääskeläinen ja kaikki muutkin: Me olemme tehneet niin radikaalin lisäyksen ilmasto-, energia-, ympäristöteknologian rahoittamiseen julkisista varoista, että ette te taatusti osannut kuvitella kolme neljä vuotta sitten, että me kolminkertaistamme näiden varojen käytön muutamassa vuodessa. Näin me olemme tehneet kuitenkin.

Arvoisa puhemies! Huomaan, että kello käy. Näihin määriin ehkä minä palaan sitten seuraavalla kertaa. Tänä aamuna on täällä julkisessa keskustelussa lähinnä teollisuusneuvos Lepistön puheenvuoroja siteeraten väitetty sitä ja tätä. Kun nyt yritän olla kuuliainen puhemiehelle siinä ihanassa toivossa, että saisin toistekin vastata ...

Anteeksi?

No, mutta minä tulkitsen, että puhemies sitten niitä valvoo ja vartioi.

Palaan siihen kysymykseen hetken päästä, koska pidän sitä erittäin tärkeänä, että saan sen jälleen kerran käydä läpite. Yleisradion muuan toimittaja tätä myllyä jauhaa, ja myös minun pitää siihen voida joskus vastata.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkariselta jäi edellä kuvaamatta, minkä takia sähkön tarve katsotaan nyt niin suureksi. Ministeri on lisännyt ennakoitua sähkönkulutusta 7 terawattitunnin verran vuodelle 2020, ja samaan aikaan, samassa ajassa, ministeriössä tehty arvio silloin käytettävissä olevasta sähköntuotantokapasiteetista on pienentynyt 5 terawattituntia. Yhteensä on syntynyt yhden ydinvoimalan vuotuisen tuotannon suuruinen aukko, jota nyt sitten kahdella ydinvoimalalla aiotaan paikata.

Ministeri kysyi, mikä on se vaihtoehto, voidaanko uusiutuvia lisätä enemmän. Vihreiden esittämässä mallissa otetaan lähtökohdaksi ministerin esittämä lähes 98 terawattitunnin vuotuinen kulutus ja sitten lähdetään katsomaan, millä vaihtoehtoisilla keinoilla sähkön tarve voidaan kuroa umpeen. Ne keinot ovat energiatehokkuus, ne keinot ovat kysyntäjouston parantaminen ja ne keinot ovat myös pieni uusiutuvan energian lisäys siihen päälle, mistä hallitus on jo päättänyt. Näillä keinoilla on mahdollista tyydyttää Suomen sähkön tarve tulevaisuudessakin ilman lisäydinvoimaa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Oikeastaan viime viikolla kerran sen kävin läpi, mutta kaiken sen jälkeen, mitä viime päivinä on tapahtunut, on paikallaan muutama sana vielä.

Palautan mieleen ensin strategian, joka täällä hyväksyttiin taannoin. Sen strategian mukaan sähkön kulutus, ellei mitään energiatehokkuustoimia tehdä, on 104 terawattituntia vuonna 2020. Jos tehdään tehokkaita toimia, voidaan päästä 98 terawattituntiin. Niin me yhteisesti täällä totesimme. No sitten tuli lama, tuli ongelmia. Arvio siitä, minkä verran nämä ongelmat, nämä lamat, vaikuttavat kaikkeen siihen, mikä sähkön tarve on tulevaisuudessa, vaihtelivat. Syvin, synkin, arvio oli viime syksynä, että se tarve vuonna 2020 olisi vain noin 91 terawattituntia. Se oli puhdas virkamiesarvio, sitä koskaan poliittisesti ei hyväksytty.

Tuon arvion jälkeen teollisuus ja virkamiehet, nämä arvioitsijat, jatkoivat yhteistä arviota siitä, kävivät tarkemmin läpi niitä perusteita, mille numerot perustuvat, ja päätyivät siihen, että tarve olisi vuonna 2020 noin 95 terawattituntia, itse asiassa kirjattiin 96:ksi. Tämä oli virkamiestyön pohjalta syntynyt esitys sen jälkeen, kun virkamiehet ja teollisuus olivat käyneet oman keskustelukierroksensa läpi.

Tämän jälkeen niitten viimeisten viikkojen aikaan, kun tätä strategiaa valmisteltiin, tuli vielä seikkaperäinen keskustelu erityisesti teollisuuden ja erityisesti siellä vielä metsäteollisuuden kanssa. Ja näissä keskusteluissa tuon ministeriryhmän läsnä ollessa, jossa olivat ministerit paikalla ja viimeisissä kahdessa keskustelussa paikalla oli myöskin pääministeri, koko tämän ministeriryhmän läsnä ollessa esitettiin teollisuuden edustajien vahvat vakuuttelut siitä, että se puun käyttö — paperin, kartongin tuotannon taso, mikä voisi olla totta joko nykytuotteilla tai niistä kehitetyillä uusilla arvokkaammilla tuotteilla — voisi olla vuonna 2020 sittenkin, niin kuin ed. Kaunisto täällä ihan oikein sanoi, lähes se sama 14 miljoonaa tonnia kuin se oli parhaina vuosina.

Arvio oli siis teollisuudella, että noin 1 prosentin suuruiset uusinvestoinnit olisivat mahdollisia joka vuosi tästä eteenpäin tulevien vuosien aikana. Tämä vakuutus itse asiassa on se, minkä verran — ja se pitää selvästi sanoa niin kuin on kaikissa käänteissä sanottu — minkä verran ihan sen teollisuuden viime vaiheen kuulemisen seurauksena näitä arvioita nostettiin. No, onko se paljon, jos arviota nostettiin 95:stä tai 96 terawattitunnista sinne 98:aan? Sekin on vain se mitoitusperuste. Minun mielestäni se ei kyllä kovin paljon ole. Ja se, että se nostetaan 96:sta 98:aan, ei totisesti ratkaissut yhdenkään ydinvoimalan rakentamista. Aina yksi tuottaa kuitenkin 12 terawattituntia. Jokainen ymmärtää, ettei tulkinnalla siitä, onko luku 2 tai 3 terawattituntia suurempi tai pienempi, ei voinut olla mitään ratkaisevaa merkitystä siinä, minkälaiseen lopputulokseen tässä päädytään.

Täällä sitten hallitusneuvos Lepistön puheenvuoroon viitaten ja Yleisradion tv-toimituksen erään toimittajan toimesta, jonka nimeä nyt en muista, on päivästä toiseen pyöritetty sitä väitettä, että nyt tässä syntyy tilanne, jossa sähköä syntyy Suomessa niin paljon, että sitä viedään. No totta kai! Siis kannattaa muistaa, että ei sähköä kuulkaa voi varastoida, kun sitä kuitenkin tuotetaan läpi vuoden likipitäen sama määrä. Ihan oikein, meillä päädytään näiden kahden ydinvoimalaitosluvan jälkeen tilanteeseen, jossa, niin kuin monesti on täällä sanottu, useamman kuukauden ajan meillä tuotetaan enemmän sähköä kuin meillä tarvitaan, ja totta kai silloin meiltä sähköä viedään ulos. Mutta näiden kahden luvankin jälkeen, ystävät hyvät, edustajat hyvät, syntyy tilanne, että siinäkin tilanteessa ne tehot, mitkä meillä on, sähkötehot, kotimaiset tehot, eivät riitä kaikkina vuoden viikkoina tyydyttämään Suomessa olevaa sähkön kulutusta vuonna 2020, puhumattakaan mikä on tilanne vuonna 2025. (Ed. Tennilä: Kuinka kauan tämä agitaatio jatkuu?)

Tämä on se kuva, mikä niin kuin väistämättä aukeaa. Ja kannattaa muistaa todellakin, että tehot on eri asia ja se sähkön määrä on eri asia. Sitten jos käykin niin, että enimmillään viedään lähes kolmeneljäsosa-ydinvoimalaitoksen verran, niin kysymys kuuluu: Olisiko sitten pitänyt rakentaa niin kuin kaksikolmasosasuuruinen ydinvoimalaitos, että se olisi mennyt ihan just tasan tarkkaan yhteen? Taikka olisiko pitänyt luopua siitä ajatuksesta, minkä eduskunta tavoitteena tähän asiaan kirjasi, kun sanoi, että pitää mitoittaa niin, että me kykenemme tuottamaan sen, mitä täällä tarvitsemme?

Muihin kysymyksiin palaan sitten tuonnempana.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Finland har förbundit sig att följa EU:s klimatpolitik, och för att uppnå dessa mål måste vi styra energipolitiken så att kravet på 38 procent förnybar energi kan uppnås. De geografiska förutsättningarna för vindkraft är mycket gynnsamma på Åland och en stor tillgång för Finland. Åland skulle kunna producera vindkraft som genom kabel till riket skulle komma in i det finska nätet och vara till nationell nytta.

Näringsverksamhet och energi hör till Ålands behörighet, och det finns personer som hävdat att byggande av vindkraft på Åland helt måste finansieras ur landskapets budget. EU känner inga självstyrande områden och som medlem har Åland en gemensam klimatstrategi med Finland och det ligger i bådas intresse att vi kommer fram till en för båda parter bra lösning. Ärendet har varit hos Ålandsdelegationen, alltså den institution, det organ, som instiftades av Nationernas förbund 1921 för att lösa just sådana här konflikter.

Det finns inga juridiska hinder för att stödja vindkraft på samma sätt som i riket, och jag vill därför fråga minister Pekkarinen: Finns det politisk vilja att lösa den här frågan så att Finland kan få den vindkraft som Åland kan bidra med?

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aika turhanaikaista käydä keskustelua siitä, onko sähkön tarve 95 vai 98 terawattituntia vuonna 2020. Jos katsotaan taaksepäin, niin joka kerta, kun tässä salissa on puhuttu ydinvoiman rakentamisesta, vastustajat ovat sanoneet, että sähkön kulutuksen kasvu päättyy tähän. 1990-luvun alussa oltiin tässä tilanteessa, silloin kun Loviisa 3:sta päätettiin, tämä sama ennuste oli silloin. Tämä toimii vain sillä tavalla, että jos meillä on hinnaltaan ja tarjonnan vakauden kannalta ennustettavaa sähköntuotantoa, niin se tarkoittaa sitä, että Suomeen syntyy tuotantoa, teollisuutta, joka käyttää sähköä. Jos ei tätä edellytystä ole, niin silloin sähkön kulutuskin kyllä loppuu, kun ei ole tuotantoa.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä oli hyvä, että ministeri Pekkarinen totesi, että tämä uusiutuva energiantuotanto on nyt viritetty äärimmilleen. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, näin on todella asianlaita. Niiden, jotka sanovat, ettei pidä rakentaa lisää ydinvoimaa, tulisi kyllä pystyä osoittamaan, mistä tämä sama määrä pystyttäisiin tuottamaan.

Vaikka olen kovin aktiivinen ympäristö- ja luontokysymyksissä, olen päätynyt kyllä siihen alun perin, että ydinvoima on välttämätön Suomelle, jos me aiomme säästää ylipäätään mitään suomalaisesta luonnosta. Mistä me kuokkisimme ne suot ja mistä me ottaisimme sen puun, jotta me pystyisimme tuottamaan? Samoin emme voi hyväksyä sitä, että meidän viimeiset koskemme rakennetaan. Eli toisin sanoen, jotta pystytään jotain säästämään, pitää rakentaa nämä ydinvoimalat. Yksi tarvitaan Venäjältä tuotavan energian korvaamiseen ja toinen tarvitaan näitten hiilivoimaloitten ja vastaavien vanhojen laitosten poistumiseen. Jos siinä nyt jää marginaalisesti vähän yli, niin silloin sitä voidaan tietysti kaupata, mutta lähtökohtahan tässä ei ole se, että Suomesta tulisi pysyvästi energiaa vievä. Eli kyllä tämä on aika tasapainoinen paketti, kun pidetään huolta tästä uusiutuvasta, ja sekin on tosiasia, että uusiutuva ei ole välttämättä sama asia kuin vähäpäästöinen. (Puhemies: Vastauspuheenvuoron aika on päättynyt!) Vähäpäästöinen on eri asia kuin uusiutuva. Tässä on kohtalaisen tasapainoisesti nämä asiat kyllä esillä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuunteli ministeri Pekkarisen pyörittelyä siitä, olemmeko viemässä ydinsähköä vai emme, niin tuli mieleen teidän itse käyttämänne sana, se puheenvuoro oli lähinnä tsoukki. Ei siinä vakavasti nyt puututtu tähän isoon kysymykseen siitä, että muun muassa Teollisuuden Voima on selkeästi ilmoittanut, että ydinsähköä tullaan viemään. Se tarkoittaa sitä, että Suomesta tehdään ydinvoimareservaatti, jossa onnettomuusriskin ja jätteen kantavat suomalaiset ja sähkö viedään vientiin. Minkä vuoksi sitten vientiin halutaan ydinsähköä? Se johtuu siitä, että voimassa oleva ydinvastuulaki vääristää kilpailua energiamarkkinoilla ydinvoiman hyväksi. Ydinvastuulaissa on rajoitettu ydinlaitoksen ja ydinmateriaalin käsittelevän toimijan vahinkovastuu 700 miljoonaan euroon. Edes vakuutusyhtiöt eivät suostu ydinvoimaa vakuuttamaan, mutta Suomen kansa halutaan laittaa tällä lainsäädännöllä vakuuttamaan ydinvoima. Vain kun tästä pysyvästä valtion tuesta luovuttaisiin, saataisiin ydinenergian todellinen hinta. Kansainvälisissä arvioissa se on neljän- viisinkertainen verrattuna siihen, mitä on tämän kansan ydinvastuulain kautta tukema ydinvoima. Sen vuoksi te haluatte, ministeri Pekkarinen, ydinvoimaa vientiin.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy ed. Salolaiselle sanoa, että olette te kummallinen kapitalisti, kun te haluatte rauhoittaa vain koko Suomen.

Mutta pakko sanoa ministeri Pekkariselle siitä, mistä löytyy uusiutuvaa energiaa. Olin juuri Itävallassa, jossa tehtiin ydinenergialaitos 1970-luvun lopulla ja se päätettiin kansanäänestyksellä sulkea. Se on nykyään museona siellä. Siitä alkoi vaihtoehtoinen polku, jolla kehitettiin uusiutuvaa energiaa, ja Itävalta on maailman johtava uusiutuvan energian valtio.

Bioenergiapaketista: Siitä puuttuu pellettipolku, pellettipolkua ei ole avattu. Siitä puuttuu biokaasupolku. Saksassa on yli 4 000 biokaasureaktoria ja koko ajan tulee lisää. Meillä on 57 kappaletta, jotka ovat lähinnä kaatopaikkoja hyödyntäviä biokaasulaitoksia. Ja puuenergia: Meillä metsien kasvu on 100 miljoonaa kuutiota vuodessa ja siitä hyödynnetään korkeintaan puolet, jatkossa ehkä jopa vähemmän, valitettavasti, ja kasvu kiihtyy. Meillä on kyllä resursseja ja raaka-aineita, meillä on osaamista, meillä on teknologiaa. Kyllä me tästä saamme hyvän paketin aikaiseksi. Meidän bioenergiamme on perustunut suurteollisuuteen, mutta meidän hajautettu uusiutuva energiamme on lähinnä säälittävää.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimaa voidaan mielestäni vastustaa monilla, ihan järkevillä näkökohdilla. Mutta se vastustus, jonka ed. Haavistokin toi esiin, joka perustuu siihen, että kymmeniätuhansia vuosia tai satatuhatta vuotta itse asiassa meillä on tuommoista säteilevää jätettä, jolle ihminen ei tule tietämään, mitä tehdä, tämä vastustava argumentti on mielestäni kyllä aika lailla perusteeton. Olisi mielestäni järjetöntä olettaa, että seuraavien satojen vuosien, tuhansien vuosien, kymmenientuhansien vuosien aikana ihminen jämähtäisi niin paikalleen, että hän ei pysty keksimään mitään sellaista uutta, joka tarkoittaisi tämän säteilevän jätteen tarkoituksenmukaista hyödyntämistä. Kun mietitte, mitä viime vuosina, vuosisatoina on keksitty, kaikki nanoteknologia, ydinteknologia, geeniteknologia, kaikki vempaimet, mitä tänä päivänä on, niin luuletteko, että ihmisen kekseliäisyys tähän päättyy?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, olitte jokin aika sitten Shanghaissa maailmannäyttelyn Suomen osastoa avaamassa. Teillä oli siellä kaverina ehkä teitäkin vielä tunnetumpi, ainakin kansainvälisesti, joulupukki, joka edusti siellä myös meidän Lappiamme. (Min. Pekkarinen: Voiko joku olla?) — Se on vaikeata, mutta näin se ehkä joulupukin osalta on. — Nyt te olette sinne joulupukin maille kutsumassa ydinjätti E.ONin tekemään ydinvoimalan ja jatkoksi vielä uraanikaivoksia Lappiin, joulupukin maalle. Tehän riskeeraatte kokonaan Lapin matkailumaineen, sillä ydinvoima on ristiriitoja herättävä asia. Matkailijat ovat myöskin yhä enemmän tietoisia tällaisista asioista ja tekevät valintoja itse. Paljon parempi Lapille, niin kuin muullekin maalle, on se, että metsähakkeen käytön läpimurtoon keskitytään. Meillä on hyviä hankkeita Lapissakin: Rovaniemen bioenergialaitos, 160 miljoonaa, Kemissä Metsä-Botnian biodiesellaitos. Edistäkää niitä älkääkä sinne Lappiin saksalaista yhtiötä nyt olko kutsumassa!

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä oppositiossa nämä sympatiat kyllä kerääntyvät nyt ministeri Pekkariselle. Kyllä minä ihmettelen, mistä ihmeestä me saamme kerättyä edes ne taloudelliset resurssit uusiutuvaa energiaa tuottavan teknologian kehittämiseen, jos meillä ei ole tätä energiaintensiivistä teollisuuttamme eikä se ole kilpailukykyistä eikä sillä ole niitä globaaleita markkinoita. Täällä harva se päivä jaetaan sitä kansantalouden kakkua kaiken hyvän takaamiseksi, mutta tänään me jaamme sitä kakkua, että millä tavalla me voimme myös kasvattaa sitä kakkua jaettavaksi.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusiutuvien pakettihan on toteuttava joka tapauksessa, jos aiomme noudattaa niitä EU-sitoumuksia, joita olemme luvanneet, elikkä päästä sinne 38 prosentin tavoitteeseen. Energiansäästöä ja energiatehokkuuden parantamista kaivataan kuluttajista teollisuuteen asti. Energiatehokkuuden parantamisella tavoitellaan Suomessakin ilmiannettujen tavoitteitten mukaisesti 37 terawattitunnin säästöä vuoteen 2020 mennessä. Se vastaisi noin 9:ää miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjen vähennyksessä. Kansainvälinen energiajärjestö on arvioinut, että energiatehokkuus on kuitenkin noin kaksi kolmasosaa niistä toimista, joilla ilmastonmuutosta voidaan rajoittaa 2 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan kuudennen ja seitsemännen ydinvoimalan rakentaminen vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä vain muutamalla prosentilla. Voisiko ministeri kommentoida tätä arviota?

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskon, että ministeri Pekkarinenkin tiedostaa olevansa aika heikoilla jäillä, kun hän perustelee sähkönkulutusennusteita. Ensinnäkin niitä on tosiaan korotettu, että saadaan ne lisäydinvoimat mahtumaan sinne ilman merkittävää pysyvää vientiä. Sitten hän perustelee perussähköntuotantoa ja ydinvoimaa sillä, että se vastaa muutamien päivien kulutushuippuihin. Ei perussähköntuotanto ole tarkoitettu kulutushuippuihin vastaamiseen. Ylipäätään on typerää suunnittelua ja taloudellista tehottomuutta, ettei meillä ole hintamekanismeilla ja kysyntäjoustoilla pyritty vähentämään ei-olennaista sähkönkulutusta kulutushuippujen aikaan. Se pitää joka tapauksessa tehdä, koska on järkevintä välttää ei-tarpeellista kulutusta niinä hetkinä ja ohjata sitä erinäköisillä sähköjärjestelmän kehittämisillä ja hintamekanismeilla toisiin ajankohtiin.

Arvoisa puhemies! Toisin myös esille sen, että kyllä on selvästi se vaara, että jopa 15 miljardin euron massiiviset investoinnit ydinvoimaan, se miten se sitoo pääomia vuosikymmeniksi, vie rahaa pois uusiutuvista energioista. Tämän on todennut myös Taisto Turunen, teidän ministeriönne ylijohtaja, että esimerkiksi biomassalla tuotettavaa yhteistuotantoa se voi uhata — näin hän totesi syksyllä 2009 — ja myös energiatehokkuutta, jota lisäämällä on saatavissa ne halvimmat, tehokkaimmat tuotot siten, että saamme Ruotsin esimerkkiä seuraten energian kokonaiskulutuksen, sähkönkulutuksen taittumaan. Ja se voi uhata myös suomalaisia työpaikkoja, koska se on se ala, joka kasvaa voimakkaimmin, missä on taloudellisimmin saatavissa päästöjen vähentämistä aikaan.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kokonaispaketti, joka nyt on käsittelyssä, on erittäin hyvä. Otamme vahvan ensi askeleen kohti vähähiilistä ja hiilineutraalia Suomea. Olen tätä pakettia erittäin tyytyväisenä lukenut.

Tässä keskustelussa ministeri, niin kuin useammat kollegatkin, nosti esille myös tuulivoiman ja sen rakentamisen. Siitä tulee, arvoisa ministeri, erittäin merkittäviä maisemahaittoja, siitä tulee erittäin merkittäviä ympäristöhaittoja. Minun mielestäni ei yhtään saa väheksyä sitä, että ne ihmiset, joiden rannoille, joiden omakotitalojen pihoille ja kesämökkien pihoille näitä tuulimyllyjä nyt suunnitellaan, ovat siitä näreissään. Haluaisin nyt kysyä ministeriltä, miten te tulette suhtautumaan tähän ymmärrettävään huoleen, vai tullaanko jyräämään tuulimyllyt joka luodolle niin sanotun yleisen edun nimissä.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ydinenergian osalta kansallinen neitseellisyys on kadotettu. Ydinvoima on osa kokonaisuutta, mutta nyt tässäkin keskustelussa edelleen penään ministeriltä sitä — kun äsken leikittelitte sanoilla, että olisiko pitänyt rakentaa yksi kolmasosavoimala, jos kaksi kolmasosaa viedään ulos — tarkoittaako tämä nyt kyllä—kyllä- vai ei—ei-vastauksena, että te olette valmiit vientisähköön. Toisaalta minä edelleen kysyn sitä, jota kysyin jo pöntöstä, mitä tälle Venäjän tuontisähkölle tapahtuu, miten markkinat siltä osin suitsitaan, miten pannaan sähköhana kiinni niin, että pitäydytään pois siitä kaksinaismoralismista, jossa tuodaan Venäjältä ydinsähköä mutta kotimaassa ei olisi valmiutta tehdä ydinsähköä. Näihin asioihin pitää saada, ennen kuin tästä voi äänestää, oikeasti vastaukset selvällä suomella.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuleva ydinjätepäätös on historiallinen sen valtavan laajojen ja pitkäkestoisten vaikutusten vuoksi. Onnettomuusriskit ovat niin suuret, etteivät edes vakuutusyhtiöt myönnä vakuutuksia näiden riskien varalta. Suomesta löytyy tällä hetkellä lukuisia ongelmajätteen kaatopaikkoja, joita ongelmajätteitä tuottaneet yritykset ovat jälkeensä jättäneet, eli ne ovat pesseet kätensä tästä likaisesta aineesta. Veronmaksajat maksavat nyt näiden tavanomaisten ongelmajätteiden kaatopaikkojen kustannuksia valtavilla panostuksilla. Näin käy varmasti myös ydinjätteen kanssa tulevaisuudessa, mikä ei voi olla oikein eikä hyväksyttävää.

Kysyn ministeri Pekkariselta, onko Suomeen hänen mielestään tosiasiallisesti tulossa yksi vai kaksi hautapaikkaa ydinjätteelle, sillä Fennovoiman ydinjäteasia on edelleen täysin avoin kysymys, ja mitkä riskit liittyvät ministerin mielestä ydinjätteen hautapaikkoihin vai ovatko ne hänestä täysin riskittömiä.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt nyt esityksen kahdesta ydinvoimalasta ja uusiutuvasta energiasta. Lähtökohdaksi se on ottanut energiankulutuksen kasvun. Suomessa eri teollisuusalat, yritykset ja eri yliopistot, muun muassa Lappeenrannan yliopisto, ovat sitoutuneet tekemään työtä energiatehokkuuden ja säästöjen aikaansaamiseksi. Nyt nämä yliopistot kehittävät erilaisia hankkeita energiatehokkuuden lisäämiseksi mutta eivät pysty niitä toteuttamaan yhteistyössä eri yritysten ja elinkeinoelämän kanssa, koska Tekesillä ei ole tähän turvata rahoitusta. Kyse ei ole huonoista hankkeista, kyse on ennen kaikkea siitä, että Tekesillä ei ole tähän rahaa. Miksi hallitusta ei kiinnosta vahvempi panostaminen energiatehokkuuteen?

Arvoisa puhemies! Kysyisin teiltä, ministeri Pekkarinen: Miksi energiaesityksessänne on unohtunut se kaikkein tärkein elikkä huomattavasti voimakkaampi panostaminen energiatehokkuuteen? Miksi hallitus ei ole halunnut panostaa muun muassa Tekesin riittävään rahoitukseen?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kaksi kommenttia vihreille ensinnäkin.

Kun täällä verrataan nyt Ruotsiin tilannetta meillä, Ruotsi on, edustajat hyvät, lisännyt ydinvoimakapasiteettia viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikaan määrällä, joka on suurempi kuin nyt täällä meidän käsittelyssämme olevat lupahakemukset. Tämä on totuus, ed. Ville Niinistö. Näin on Ruotsissa käynyt, ja nyt he ovat vielä päättäneet, että kaikkien kymmenen ydinvoimalaitoksen, mitä siellä on, tehoja voidaan nostaa entisestään sen jälkeenkin, vaikka ne ovat jo nostaneet enemmän kuin mitä meillä nyt lupahakemuksissa on tällä hetkellä pöydällä.

Toinen: Sen verran ihan tämmöistä reilua meininkiä toivoisin, kun teidän puoluesihteeri Laturi oli tuolla Etelä-Savossa tässä viime viikonvaihteessa, hän kertoi kuinka paljon hyvää nyt sitten tämä uusiutuvan energian paketti tuo Etelä-Savolle, ja sen jälkeen hän kertoi, kuinka valitettavaa on, kun Pekkarinen on kääntänyt selkänsä uusiutuvaa energiaa kohtaan. No, retoriikassa voi melkein mitä tahansa harrastaa, mutta olisiko nyt pikkasen mennyt pieleen näiltä osin? Ikään kuin se uusiutuva olisi ollut vihreitten rakentama ja tämä kaikki muu on meidän kaikkien muiden. Minä valitettavasti joudun sanomaan, että vihreät ulkoistivat itsensä pois tosiasiassa sekä tämän uusiutuvan että tämän ydinvoiman, myös uusiutuvan energian, rakentamistyöstä näitten viimeisten viikkojen aikaan.

Mitä tulee, ed. Kaunisto, tähän pellettiin ja biokaasuun, nyt me olemme tekemässä täällä ratkaisua, jolla esimerkiksi biokaasusta silloin, kun siitä otetaan paitsi sähkö myöskin se lämpö vähintään 50-prosenttisesti, maksetaan tällä hetkellä 133,50 euron megawattituntihinta. Markkinasähkö on tällä hetkellä 50 euroa megawattitunnilta. Minusta se on veronmaksajilta aika hyvä suoritus, jos veronmaksajat maksavat pussistaan tämän 133,50 euron ja 50 euron välisen eron. Kyllä tässä, ed. Kaunisto, nyt aika vahvasti otetaan tämä biokaasu huomioon.

Mitä joulupukkiin tulee, ed. Tennilä, tuolla Ranskassa on aika monta ydinvoimalaitosta ja itse asiassa kaksikin niistä on ei niin hirveän kaukana niin ikään lasten ja meidän vähän vanhempienkin suosimasta Disneylandista. Siellä Disneylandissakin käyvät lapset ja käyvät kaikki ne, jotka uskovat pukkiin, ihan samalla tavalla kuin meillä täällä Lapissa.

Mitä vielä viimeisenä kommenttina nyt sitten tulee siihen, (Ed. Arhinmäki: Miten tämä ydinvastuulaki?) miten nyt oikein on tämä määrä, mikä se nyt se oikea määrä on, kuinka vaarallista se on, jos meiltä sähköä viedään — vielä kerran: sähköä ei voida varastoida. Kun meille tulee tilanne, jossa tiettyinä kuukausina vuodesta meille tuotetaan enemmän sähköä kuin meillä kulutetaan, niin kyllä se silloin on aika fiksua viedä. Mutta vielä kertaalleen sanottuna: Tämäkään teho, mikä nyt rakentuu näillä ratkaisuilla, ei kuitenkaan riitä kaikkien viikkojen aikaan tyydyttämään täällä olevaa kysyntää, ja mitä pitemmälle 2020-luvulla mennään, sitä ongelmallisemmaksi tämä tilanne käy.

Vielä: Täällä joku edustajista sanoi, ed. Anneli Kiljunen, että nythän pitäisi tavoitella energiankäytön vähentämistä. Juuri niin, sitä hallitus tavoittelee, ja tavoite on, että vuoteen 2050 mennessä energian kokonaiskulutus laskee 200 terawattituntiin nykyisestä yli 300:sta. Tavoite on, että jo 2020 kokonaisenergiankulutus kääntyy laskuun. Mutta, ed. Kiljunen, se vaan nyt sattuu olemaan niin, että sen kokonaisenergiankulutuksen sisällä muista energiamuodosta kulutus siirtyy monien seikkojen summana yhä enemmän ja enemmän kohti sähköä. Halusimme tai emme, mutta näin se käytännössä käy.

Vielä päästöihin, jos puhemies sallii: Yksi ydinvoimalaitos, joka on 12 terawattituntia, jos se kykenee korvaamaan nimenomaan hiiltä laskennallisesti, se tarkoittaa noin 10 miljoonan CO₂-tonnin säästöä. Arvioidulla keskimääräisellä hinnalla seuraavalla päästökauppakaudella arvio on, että se on noin 20 euroa tonnilta. 20 euroa tonnilta kertaa 10 miljoonaa: Laskennallisesti kysymys on todella mittavista säästöistä, mitä päästökauppamaksuun meiltä ulos saadaan säästöjä, jos hiili voidaan korvata päästöttömällä, uusiutuvalla tai ydinpäästöttömällä, sähköllä.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota ministeri Pekkarisen puheessa tähän, että hän aika rajusti sanoi vihreiden osalta, että vihreät ovat ulkoistaneet itsensä sekä uusiutuvapaketista että ydinvoimapaketista. Näinhän nyt asiat eivät ole. Me toki ydinvoimaratkaisuja vastustamme, mutta uusiutuvapaketissa olemme pääosin olleet mukana ja pidämme näitä linjauksia siltä osin hyvinä. Meidän huolemme on vain se, että kun kansakunnan pääomista sitoutuu näin huomattava määrä näihin ydinvoimahankkeisiin, jos nämä päätökset toteutuvat, niin miten niitä pääomia sitten jää edistämään tätä uusiutuvapakettia, jonka pääomatarve myös on aika huomattava.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimapäätökset ovat mittaluokaltaan aivan omassa sarjassaan eduskunnan päätösten joukossa. Nehän vaikuttavat Suomen kehitykseen ja asemaan seuraavien sadan vuoden aikana, ja vaikutukset ulottuvat jätteen muodossa kymmenientuhansien vuosien päähän, paljon pitemmälle kuin mikään ihmiskunnan muu päätös tekee ja on tehnyt.

Ministeri Pekkarinen kuulutti äsken tuossa puheenvuorossaan reilua meininkiä, ja nyt reilun meiningin mukaisesti minä esitän tässä tämmöisen avoimen kirjeen, jonka vihreät ovat tänään ministeri Pekkariselle osoittaneet. Tässä kirjeessä on kymmenen avointa kysymystä, joihin odotetaan ministerin vastaavan soveltuvin osin tässä tilaisuudessa tai sitten myöhemmin kirjallisesti. Täytyy toki todeta, että osa näistä kysymyksistä on niin kiperiä, että todennäköisesti kunnon vastauksia ei pitkälläkään aikavälillä tule löytymään. (Ed. Zyskowicz: Kestääkö satatuhatta vuotta?) Nämä kysymykset ovat sellaisia, jotka vihreiden lisäksi askarruttavat kyllä laajoja kansalaispiirejä, ja näiden parissa on siltäkin pohjalta työskennelty. Mutta aloitetaan:

Ensimmäisenä: Millä edellytyksillä ja perusteilla arvioidaan lisäydinvoiman tuottavan 10 miljoonan tonnin vuotuiset päästövähennykset Suomessa, ja miksi arvioitu vähennys on viisi kertaa niin suuri kuin Vtt:n selvityksen oletuslaskelmissa?

Toinen: Miksi työ- ja elinkeinoministeriössä ei ole valmisteltu ja arvioitu myös sellaista vaihtoehtoa, jossa yhteiskunnan sähköntarve katetaan ilman lisäydinvoimaa, siten kuin vuoden 2001 periaatepäätöstä tehtäessä toimittiin?

Kuinka monta terawattituntia Suomesta enimmillään vietäisiin sähköä vuodessa ulkomaille uusien ydinvoimaloiden valmistuttua?

Voidaanko taata, että investoinnit uusiutuvaan energiaan tulevat toteutumaan yhtä suurina kuin tilanteessa, jossa kahta uutta ydinlaitosyksikköä ei rakennettaisi?

Millä edellytyksillä molemmat uudet ydinvoimalat voitaisiin rakentaa merkittävästi nopeammin ja halvemmalla kuin mihin Olkiluoto 3 -projektissa on pystytty?

Miksi ministeri esittää ydinvoimaluvan myöntämistä Fennovoiman hankkeelle, vaikka yhtiö ei ole vielä pystynyt osoittamaan ydinjätteelleen loppusijoituspaikkaa? Tätä kuitenkin edellytetään selväsanaisesti ydinenergialaissa.

Miksi arvio kotimaisesta sähköntuotantokapasiteetista on periaatepäätöksessä vähentynyt 5 terawattitunnilla verrattuna vuonna 2008 laadittuun strategiaan?

Onko ministeri tutustunut vihreiden esittämään vihreän kasvun malliin, ja voitteko arvioida, onko se mielestänne toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, ja jos ei, niin miksi ei olisi?

Miksi hallitus nosti vuoden 2020 sähkönkulutusarviota ensin 5:llä ja vielä juuri ennen ydinvoimapäätöstä 2 terawattitunnilla? Tähän kyllä täällä jo jonkin verran vastauksia kuultiinkin.

Ja viimeinen kysymys tästä listasta: Mikäli Venäjältä on myös tulevaisuudessa saatavilla edullista sähköä, millä tavalla ydinvoiman lisärakentaminen estää tämän sähkön tuonnin?

Arvoisa puhemies! Sitten lopuksi haluan vielä kiinnittää huomiota siihen, että tämä ydinvoimapäätös ratkaisee hyvin paljon Suomen tulevaisuudesta. On sanottu, että tämä ratkaisee sen, säilyykö Suomi hyvinvointivaltiona, mutta näin ei ole. Suomi on mahdollista säilyttää hyvinvointivaltiona ydinvoiman lisärakentamisella tai ilman sitä. Ilman lisärakentamista päinvastoin työllisyyskehitys ja teknologiakehitys ovat paljon lupaavampia kuin ydinvoimavaihtoehdon sisällä.

Lopuksi vielä haluaisin, arvoisa puhemies, huomauttaa ed. Zyskowiczille, kun hän täällä hehkutti kovasti tätä kekseliäisyyden merkitystä ydinjätteen käsittelyssä seuraavien kymmenientuhansien vuosien aikana. Tässä olisi sille kekseliäisyydelle paljon lyhyemmälläkin aikavälillä paljon käyttöä, ja minä suosittelisin, että se suomalainen insinöörikekseliäisyys ja muu kekseliäisyys, ne paukut, pannaan nyt siihen, että saadaan nämä uusiutuvat energiat hyvään nousukiitoon ja työllisyys ja hyvinvointi sitä myöten edistymään.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag har länge varit en medveten och aktiv motståndare mot kärnenergi och röstade emot det femte kärnkraftverket här i riksdagen 2002. Men ibland finns det orsak att ompröva sin inställning och man kan fråga sig varför jag har gjort det i den här stora frågan.

Olen siis muuttanut kantani tässä suuressa kysymyksessä, ja sopii kysyä, miksi. Kyse on ilmastonmuutoksesta ja toisenlaisen energia- ja ilmastopolitiikan vaatimuksista nykyisen sijaan. Toiseksi kyse on hyvinvoinnin ylläpitämisestä työllisyyden ja kasvun avulla.

Som bekant så måste vi minska växthusgasutsläppen radikalt och överhuvudtaget krävs det en miljövänligare energipolitik. Samtidigt vet vi att energibehovet kommer att vara stort i vårt land. Till det här bidrar näringslivets struktur — vi har ett sådant näringsliv — klimatet och de geografiska avstånden. Elkonsumtionen kommer att öka avsevärt.

Lähtökohtana on, että maamme energian tarve tulee olemaan suuri. Siihen vaikuttavat elinkeinoelämän rakenne, ilmasto ja maantieteelliset etäisyydet. Sähkön kulutus tulee kasvamaan huomattavasti. Näin tapahtuu siitäkin huolimatta, että panostamme energiatehokkaaseen, energianiukkaan tuotantoon ja kannustamme todella energian säästäväiseen käyttöön kaikissa mahdollisissa yhteyksissä.

Erfarenheten visar att välfärden är beroende av en hög sysselsättning och ekonomisk tillväxt. Som bäst upplever vi vad det betyder när sysselsättningsgraden sjunker, vad det betyder för hushållen, staten och kommunerna. Ett bra liv för alla i vårt land förutsätter nog en betydande offentlig sektor med betydande resurser.

Eli kokemukset osoittavat, että hyvinvointi on korkean työllisyyden ja kasvun varassa, pitkälti näin. Parhaillaan näemme, tunnemme, mitä alhainen, huono, liian alhainen työllisyysaste merkitsee kotitalouksille, valtiolle ja kunnille. Jotta kaikilla kansalaisilla voisi olla hyvä elämä maassamme, tämä edellyttää huomattavia julkisia voimavaroja ja syntyy vain työnteolla.

Av de här orsakerna stöder jag regeringens förslag om ett stort och mångsidigt energipaket och två nya kärnkraftverk. Jag stöder Fennovoimas och Teollisuuden Voimas kärnkraftsverksplaner även om jag är medveten om att slutförvaringen fortfarande innebär en viss otrygghet med tanke på framtiden.

Näistä syistä kannatan hallituksen esitystä suuresta ja monipuolisesta energiapaketista ja kahta uutta ydinvoimalaa. Hallituksen esityksen toteuttaminen tulee luomaan monia työpaikkoja — onneksi näin — ja myötävaikuttamaan vielä useampien syntyyn. Kotikaupungissani Vaasassa, jossa toimii Pohjolan suurin energiaklusteri, näemme varsin suuren potentiaalin energiapolitiikassa ja energiateknologiassa tulevaisuudessa ja odotamme suuria panostuksia tuulivoimaan omassa maakunnassamme, ympäri maata ja maailmalla.

Vi förväntar oss att det sker stora satsningar på energiteknologi och energipolitik under kommande år och då har min hemstad Vasa, där Nordens största energikluster är verksam, en verkligt stor potential med tanke på framtiden och utvecklingen i regionen. Vi ser fram emot verkligt stora satsningar på vindkraften både i den egna regionen, i vårt land och ute i världen.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Juurikkala, teille lyhyt kommentti äskeisen puheenvuoronne johdosta. Te esititte kymmenen kysymystä vastattavaksi oman hallituksenne ministerille. Teille kyllä kelpaa tämä päätöskokonaisuuden toinen puoli mutta ei toinen. Siksi vastakysymyksenä totean myöskin sen, että kun te mielellään kannatte myöskin globaalia vastuuta, miten eettisesti on sitten kestävää tuoda Venäjän ydinvoimalaitoksista sähköä Suomeen, minkä te näytätte hyväksyvän. Eikö sekin ole oikein, että me tällä kokonaisuudella vähennämme meidän päästöoikeusmaksujamme globaalisti ja sen kautta parannamme myöskin vihreän teknologian ja teollisuuden kilpailukykyä ja sen kehittämisen mahdollisuuksia? Minusta tämä on myös varmasti teillä tällainen poliittisen harkinnan paikka. En ole mikään hallituspuolueen edustajana antamaan teille neuvoja, mutta tämän vaan ääneen totean.

Arvoisa puhemies! Kysehän on ilmasto- ja energiapoliittisesta kokonaisratkaisusta mutta myöskin teollisuuspolitiikasta, ja aivan keskeinen kysymys on ollutkin, millä tavalla täällä on syntynyt tämä sähkön käyttö- ja kulutusennuste, johon tänään nyt saatiin lisävalaistusta ministeri Pekkariselta. Hyvin tärkeätä on myöskin nähdä se, että teollisuus on valmis sitten sitoutumaan toimintaan Suomessa, kehittämään myöskin sellaista teollisuutta, työpaikkoja, joka tulee käyttämään jatkossa myöskin energiaa. Tämä on aivan keskeinen kysymys, ja sitä taustaa vasten heti tämän ydinvoimaratkaisun jälkeisenä aamuna, kun Stora Enso ilmoittaa tehtaiden sulkemisesta ja ulosmyynnistä, se vaan osoittaa sen, voiko teollisuuden sanaan tässä asiassa luottaa, voidaanko lähteä siitä, että teollisuus todellakin sitoutuu sellaiseen teollisuuden kehittämiseen, että nämä sähkönkäyttöennusteet, joihin teollisuus itse on ollut vaikuttamassa, tulevat toteutumaan.

Mutta toisaalta en ole niin pessimisti kuin ed. Kaunisto täällä, joka katsoo, että me tavallaan hylkäämme uuden teknologian ja vihreän teknologian kehittämismahdollisuudet. Ei näin, vaan niitä tulee kehittää siinä rinnalla, ja sitä vartenhan tämä meidän toinen osiomme kotimaisen uusiutuvan energian kehittämiseksi on tässä sitten myöskin olemassa.

Puhemies! Minusta on aivan selvää, että tämä puu on tässä se olennainen, olkoonkin, että tuulienergia tulee sitten taas valtion taloudesta viemään merkittävimmät tukieurot. Mutta täällä on esitetty paljon epäilyjä siitä, onko puupolttoaineen käytön lisääminen päästöjen ympäristöterveyshaittojen kannalta mielekästä vaiko ei. On selvää, että puunpoltosta aiheutuu sieltä piipun päästä mitattuna hiilidioksidipäästöjä, mutta eihän sitä lasketa mukaan arvioitaessa hiilidioksidipäästöjen vähentämisvelvoitetta. Olennaista on se, että puu on päästöjen suhteen hiilineutraali, toisin sanoen se vapauttaa palaessaan vain saman määrän hiilidioksidia, jonka se on kasvaessaan sitonut ilmakehästä, ja sekin on tapahtunut aika lyhyellä ajalla tästä taaksepäin. Eli kun metsää käytetään vähemmän kuin se uusiutuu, ollaan hiilidioksidipäästöjen suhteen hyvin neutraalissa tilanteessa.

Sitten, puhemies, muutama sana tästä ydinvoimaratkaisusta. Tämä on todellakin hyvin tärkeä viesti teollisuudelle siitä, että yritysten toimintaympäristö kotimaassa halutaan säilyttää suotuisana uusia investointeja varten. Nyt on teollisuuden vuoro sitten toimia omilla investoinneillaan. Nämä laitoksethan lisäävät kohtuuhintaisen sähkön tarjontaa, joka vakauttaa tietysti sähkön markkinahintaa, mutta on hyvä kuitenkin nähdä, että nyt luvat myönnetään kahdelle niin sanotulla Mankala-periaatteella toimivalle laitokselle, joissa omistajat saavat omakustannushintaan sähköä, ja Fortum, joka ei saanut tässä yhteydessä lupaa, olisi tuottanut sähköä koko markkinaan markkinaehtoisella hinnalla. Siksi olisi ollut hyvin loogista, että eduskunta olisi saanut ratkaistavakseen kaikki kolme hakemusta yhtä aikaa, varsinkin kun yksi laitos saa luvan ilman selkeää ratkaisua loppusijoituspaikasta, kun esimerkiksi Fortumilla ratkaisu taas oli jo olemassa Posivan kanssa ja toisaalta taas TVO, jolla oli samanlainen ratkaisu Posivan kanssa, sai sen luvan. Tässä kokonaisuudessa mielestäni oli tietynlaista epäjohdonmukaisuutta.

Puhemies! Tämä uusiutuvien energialähteiden edistäminen lisää Suomen energia- ja ympäristöteknologian tuotteiden, tähän teknologiaan perustuvien järjestelmien, palvelujen kysyntää, ja kun kotimainen kysyntä kasvaa, se lisää mahdollisuuksia myös energia- ja ympäristöteknologian viennin lisäämiseen. Tämän viennin arvo on nyt jo 5 miljardia euroa vuodessa, ja kysyntä maailmanmarkkinoilla on erittäin vahvassa kasvussa. Tässä on Suomelle suuri mahdollisuus, ja tämän ydinvoiman lisärakentaminen ei tule tätä mahdollisuutta vähentämään.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen taas kustannustehokkaalla tavalla edellyttää kaikkien käytettävissä olevien teknologioiden yhtäaikaista hyödyntämistä. Energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, ydinvoima työskentelevät kaikki samaan suuntaan eli kohti hiilineutraalia Suomea.

Puhemies! Hallituksen tulevaisuusselonteon tähtäin hiilineutraalille Suomelle oli vuodessa 2050. Nyt päätettävät ydinvoimalaitoksethan ovat tuolloin vasta käyttöikänsä keskivaiheilla. Tämä hyvin kuvastaakin sitä tavattoman pitkää aikajännettä, jolla meidän täytyy täällä nyt energiaratkaisuja vastuullisella tavalla pohtia ja olla valmiit sitten päättämään.

Merikukka Forsius /kok:

Arvoisa puhemies! Useiden tutkimusten mukaan enemmistö Suomen kansasta vastustaa ydinvoimaa. Ydinvoima ei pysty vastaamaan energiapolitiikan haasteisiin eikä ole ratkaisu ilmastonmuutokseen. Ydinvoiman osuus koko maailman kaupallisesta energiasta on vain 6 prosenttia, ja sillä ei ilmastonmuutosta pysäytetä.

Euroopassa investoinnit uusiutuvan energian lähteisiin ovat jo vuosia olleet täysin toisella tasolla kuin investoinnit ydinvoimaan. Samoin suurvalloista muun muassa Kiina ja USA ovat jo tajunneet puhtaan teknologian merkityksen. Sillä luodaan työtä ja ollaan tulevaisuuden voittajia. Maailmalla uusiutuvan energian voittokulku on siis jo käynnistynyt, mutta Suomi on jäänyt siitä pahasti jälkeen, ja nyt olisikin viimeinen hetki lähteä mukaan kehitykseen. Jos nyt satsaamme vain ydinvoimaan emmekä investoi uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, riskinä on, että Suomesta tulee uusiutuvan energian ja uusien teknologioiden ostaja eikä myyjä.

Uusiutuva energia olisi ratkaisu sekä ilmastopäästöjen vähentämiseen että tuontiriippuvuuteen. Lisäksi sen avulla luotaisiin kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Useat teknologiat ja ratkaisut ovat jo olemassa, mutta alkuvaiheessa tarvitaan valtion tukea ja ohjauskeinoja. Meillä on osaamista, raaka-aineita, teollista perinnettä, ja jos ajatellaan kasvavia maailmanmarkkinoita, uusiutuvat ovat ehdottomasti yksi niistä aloista, joilla meillä voi olla kasvavia vientituloja ja vetureita, jos kotimarkkinat saadaan vetämään.

Puheet ydinvoiman rakentamisen työllistävästä vaikutuksesta ovat täyttä harhaa. Ydinvoima perustuu ulkomaiseen osaamiseen ja teknologiaan ja työllistää rakennusvaiheessakin pääosin muualta tullutta vierastyövoimaa, joka ei edes maksa veroja Suomeen.

Mikäli lisäydinvoimaa rakennetaan, suuri osa sen tuottamasta sähköstä menee vientiin. Tuotamme siis ydinsähköä, jota emme itse tarvitse, myymme sähkön ulkomaille, kannamme riskit ja varastoimme jätteet muiden puolesta. Se on myös vastoin ilmasto- ja energiapoliittisen strategian linjausta, jossa lähdetään siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmällä pitäen.

Lisäydinvoiman tarpeen perusteleminen sillä, että Venäjän tuontisähkön osuutta voidaan vähentää, on myös harhaanjohtavaa. Jo pelkästään uusiutuvan energian paketin toteuttaminen ja rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n avaaminen riittävät korvaamaan tuonnin. Kun tähän otetaan mukaan vielä energiatehokkuuden lisääminen, 37 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä, niin lauhdesähköstäkin ainakin osa olisi korvattavissa. Vai onko kuitenkin niin, että uusiutuvien paketti jää nytkin toteuttamatta, kun paketin kolmen ydinvoimalan verran tuottamaa sähköä ei ole otettu huomioon missään laskelmissa?

Arvoisa puhemies! Ydinvoimasta ei ole vastuullisen energiapolitiikan välineeksi. Vastuu on avainsana, kun puhutaan energiantuotannosta. Meidän täytyy omalta osaltamme kantaa vastuuta niin ympäristön kuin tulevien sukupolvienkin hyvinvoinnista. Ydinvoiman rakentamisella on seurauksia, jotka ulottuvat kymmenien, satojen, jopa tuhansien sukupolvien päähän.

Ydinvoiman koko elinkaari uraanin louhinnasta jätteen loppusijoittamiseen sisältää turvallisuusriskejä ja aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja. Ei ole olemassa esimerkkiä maailmalta, jossa uraanin louhinta ja malmin rikastus olisi onnistuttu pitämään vuotamatta ympäristöön. Uraanin louhinta on myös moraalisesti epäilyttävää, kun tiedämme, millaisissa oloissa ihmiset elävät ja tekevät työtä louhinta-alueella. Louhinnan on todettu olevan myös yhteydessä radonkaasun leviämiseen, joka muun muassa lisää syöpäriskiä.

Ehkä pahin ongelma on ydinjäte. Se säilyy radioaktiivisena satojatuhansia vuosia. On tärkeä muistaa, ettei ydinjätteen loppusijoittamiseen ole olemassa täysin turvallista ratkaisua. On vain huonoja vaihtoehtoja, joista täytyy koettaa valita vähiten huono. Tätä ratkaisematonta ongelmaa ei pidä entisestään paisuttaa rakentamalla lisää ydinvoimaa. Vastuukysymys on ydinjätteessä täysin auki. Kuka vastaa jätteestä kapselien sulkemisen jälkeen?

Huolimatta kaikista turvatoimista ydinvoimaan liittyy aina myös onnettomuusriski. Nämä vahingot eivät ole rahalla korjattavissa. Mitkään ydinvoimarahastot eivät voi parantaa sairastuneita ihmisiä tai pelastaa tuhoutunutta luontoa.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus ei antanut koko prosessin aikana tiedoksi, millä kriteereillä se teki ratkaisunsa kolmen lupahakijan kesken. Ydinvoiman käyttöön liittyy haasteita, ja sen vaikutukset ulottuvat kauaksi. Jätteiden loppusijoituksen on oltava keskeinen kriteeri. Missään muualla tätä kysymystä jätteiden loppusijoituksesta ei ole ratkaistu yhtä kattavasti kuin Suomessa Posivan toimesta. Sen ratkaisun vihreätkin hyväksyivät, kun päätettiin Olkiluoto 3:n luvasta. Jätteen kuljettaminen pitkin poikin Suomea on riskialtista. On tärkeätä, että loppusijoitus on lähellä ydinvoimalaa. Ympäristön kannalta on tärkeätä, että voimala sijaitsee alueella, jolla on jo ydinvoimalatoimintaa ja tarvittava infrastruktuuri, sen sijaan että koskematon alue muokataan voimala-alueeksi. Nykyisille paikoille sijoittaminen on myös turvallisempaa, koska niillä on jo huippuunsa kehitetty turvallisuuskulttuuri. Jos hakijalla on jo vahvaa osaamista ja tutkimusverkosto valmiina, on se enemmän kuin että polkaistaan koko ammattiosaajien joukko kokoon ja sitoutetaan yhteistyöhön.

Ydinvoimaratkaisu on Suomelle suuri päätös. Suomen talous on kriisissä. Julkisen talouden kestävyysvaje on nyt 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta; valtionvelka on kohta yli 100 miljardia. Yhden prosenttiyksikön nousu luottoriskilisissä merkitsisi jo nyt 300 miljoonan euron lisäkorkomenoja. Suomen bkt:n 8 prosentin romahdusta on vaikeata kuroa umpeen ilman erityistoimia. Teollisuutemme on entistä vaikeammassa tilanteessa globaalissa kilpailussa. Jos menetämme energiaintensiivisen teollisuutemme, meiltä romahtaa hyvinvointipalveluiden rahoitus. Tarvitsemme talouskasvua, jolla parannetaan työllisyyttä, rahoitetaan sosiaalimenot ja lisätään hyvinvointia.

Kasvua tarvitaan myös ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Ilman sitä ei kehitetä uutta teknologiaa. Tällä hetkellä ei ole olemassa mitään vastaavan mittaluokan tuotantoa, joka voisi paikata teollisuuden synnyttämää aukkoa. Uudet korkeamman teknologian tuotteet ja palvelut voivat kehittyä vain, jos meillä on teollinen ydin. Teollisuus ei voi kilpailla halvalla työvoimalla. Etäisyys markkinoista lisää kustannuksia. Jos energianhinta nousee, tuotanto Suomessa käy lähes mahdottomaksi. Suomi on sitoutunut leikkaamaan päästöjä ja luopumaan kivihiilestä. Suomi on myös päättänyt luopua sähköntuonnista. Tavoitteena on omavaraisuus. Vanhat ydinvoimalat joudutaan korvaamaan uusilla, sillä vanhat voimalat tulevat lopulta käyttöikänsä loppuun. Sähkönkulutus on kasvanut koko ajan pitkän aikakauden ennusteita nopeammin. Haluammeko lähteä siitä, että jatkossakin teollisuutemme supistuu, työttömyys nousee, hyvinvointiyhteiskuntaa ryhdytään ajamaan alas? Minä en halua.

On tärkeätä tehostaa energiankulutusta, säästää energiaa, rakentaa uusiutuvaa, mutta nämä eivät ratkaise energiantarvetta. Tällaisen harkinnan jälkeen olen päätynyt kannattamaan ydinvoiman lisärakentamista. Se on väliaikainen ratkaisu kohti parempaa.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on päätynyt esittämään ydinvoimalaluvat kahdelle monopolistiselle pääomakeskittymälle. Toisen eli TVO:n taakse on ryhmittynyt metsäteollisuuden suurpääoma, ja toisen, Fennovoiman, taakse teknologiateollisuuden suuret yritykset vahvistettuna ylikansallisen E.ON:in tulolla Suomen energiatuotantoon.

Päätös oli oikeistohallitukselta sangen odotettu. Molemmissa pääomakeskittymissä metsä- ja teknologiateollisuuden kehittäminen ja laajentaminen kotimaassa on jäänyt viime vuosina tuotantolaitosten lakkautusten, alasajojen ja maastalähtöjen varjoon. Nyt pääomakeskittymissä on nähty uusi kasvun jalka, loputtomalta näyttävä sähkön hinnan nousu ja ydinsähkön vienti. Suomessa on nyt hallitus, joka lyö vihreän ympäristöleiman energiahankkeille, jotka sementoivat Suomen vuosikymmeniksi ydinsähköntuottajaksi ja -viejäksi ja ydinjätteen varastoijaksi.

Puhemies! Olkiluoto 3:n kustannusarvio on karkaamassa 7 miljardiin. Mikäli Suomeen rakennetaan tulevaisuudessa nyt esitetyt ydinvoimayksiköt, sidotaan kymmenet miljardit ulkomaiseen ydinteknologiaan ja ulkomaiseen työvoimaan. Ne ja lukuisat, suuret, merkittävät yritykset ovat poissa vaihtoehtoisen energiatuotannon kehittämisestä ja työllistämisestä kotimaassa.

TVO arvioi tuoreessa periaatepäätöshakemuksessaan saavansa 1 800 megawatin ydinreaktorin 4 miljardilla eurolla. Kustannusarvio on Olkiluoto 3:n kokemusten perusteella harhauttavan alhainen. Todellisuudessa kansainvälisen kustannuskehityksen mukaan ydinvoimaloiden rakentamiskustannukset ovat lähes 2,5-kertaistuneet vuodesta 2000 vuoteen 2008 mennessä. Pelkästään vuoden 2005 jälkeen hinnat ovat nousseet 70 prosenttia. Lisäksi on hyvä muistaa, että kiinteähintaisia sopimuksia ydinvoimaloista ei ole enää tarjolla, joten uusissa reaktorihankkeissa kustannusarvioiden ylitykset jäisivät merkittäviltä osin suomalaisten maksettavaksi.

Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuuden työpaikat eivät synny ydinsähkön ympärille. Yhtiövallan ydinvoimastrategiaan nojaava hallitus unohtaa aiemmin tehtyjen ydinvoimapäätösten käytännön vaikutukset lähimenneisyydessä. Olkiluoto 3:n päätöksen jälkeen kiinnostus kestävän energiatuotannon edistämistä kohtaan hiipui vuosiksi. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tarjoaisivat kuitenkin töitä nimenomaan niillä aloilla, jotka ovat kärsineet pahimmin taantumasta ja jo sitä ennen alkaneesta metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. Työpaikkoja syntyisi metsäteollisuuteen, konepajateollisuuteen, rakennusalalle sekä tuotannon hajauttamisen ja bioraaka-aineen hankinnan muodossa myös Suomen maaseudulle ja Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Herra puhemies! Olkiluoto 3 on ydinvoimarakentamisen mielenkiintoinen laboratorio, ei vain ydinturvallisuutta koskevien määräysten rikkomusten osalta, vaan myös rakennusajan työvoimapolitiikan osalta. Olkiluoto 3:sta muodostui jo rakennusprojektin alkuvaiheessa ulkomaisen työvoiman riiston kummallinen vapauden valtakunta. Siitä tuli ulkomaisen halpatyövoimavuokrauksen sillanpääasema, josta epäterveet ja rikolliset käytännöt levisivät laajasti rakennuksille ja telakkateollisuuteen. Piittaamattomuus suomalaisista työehdoista, systemaattinen veronkierto ja kymmenientuhansien vuokratyöläisten kierrätys ovat olleet suomalaisten viranomaisten erityisessä suojeluksessa. Samaan aikaan suomalaiset rakennustyöläiset ja metalliasentajat kävelevät lomautettuina ja työttöminä. Yritysten otteiden kovuutta kuvaa hyvin se, että voimalan hitsauksesta vastaava ranskalaisyritys maksoi ulos työmaan pääluottamusmiehen.

Puhemies! Nyt on syytä eri valiokunnissa perusteellisesti eritellä TVO:lle Olkiluoto 3:n osalta asetettujen lupaehtojen rikkomukset. Räikeimmin on rikottu lupaukset kotimaisista työllisyysvaikutuksista.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreiden energiavaihtoehto "Vihreän kasvun malli" torjuu lisäydinvoiman tarpeettomana. Siinä on osoitettu, kuinka ennakoitu sähkön vaje voidaan kattaa tehostamalla energian käyttöä, lisäämällä sähkön kysyntäjoustoja ja lisäämällä uusiutuvaa energiaa.

Sähkön käyttöä voidaan tehostaa muun muassa energiatehokkaan tekniikan investointituilla sekä laajentamalla ja tehostamalla energiatehokkuussopimuksia. Sähkön kysyntäjoustolla tarkoitetaan kulutuksen ohjaamista kulutushuippujen ulkopuolelle. Arkinen esimerkki on yösähkön käyttö.

Lisäydinvoima vesittää panostuksen uusiutuvaan energiaan ja hidastaa uuden teknologian kehitystä ja käyttöönottoa. Ydinvoimaan liittyy myös ekologisesti ja eettisesti kestämättömiä kysymyksiä lähtien uraanikaivosten ympäristövaikutuksista jäljelle jäävään radioaktiiviseen ydinjätteeseen. Ydinonnettomuuden riski on aina myös olemassa. On syytä muistaa myös se, että energian kulutus vähenee vääjäämättä, koska nykyinen tuhlaava elämäntapa ei voi jatkua. Maapallon kantokyky ei sitä kestä. Tällä hetkellä 10 prosenttia väestöstä käyttää 90 prosenttia maapallon resursseista. Ihmisten onnellisuutta kulutus ei edes lisää.

Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Suomen energiahuolto voidaan järjestää kestävämmin ilman uusia ydinvoimalayksiköitä. Lisäydinvoiman halvan sähkön linja hyödyttää hetkellisesti energiaintensiivistä ja energiatehotonta teollisuutta. Meillä on mahdollisuus kattaa teollisuuden sähkön tarve ja samalla kannustaa teollisuutta uudistumaan ja kannustaa energiatehokkuuteen. Arvokkaan sähkön linja kehittää luovuutta, antaa kotimarkkinat ja kasvattaa tuotteiden vientiä sekä työllistää.

Tulevaisuuden tie on ekotehokas yhteiskunta, joka tukeutuu hajautettuun uusiutuvaan energiaan, älyenergiaan ja älykkäisiin sähköverkkoihin. Älykäs sähköverkko mahdollistaa käyttövarmuudeltaan korkeatasoisen sähkönjakelun. Se sovittaa yhteen sähkön kysynnän ja tarjonnan. Siihen kuuluvat sähköä varaavat järjestelmät ja kulutuksen säätely kuluttajien reaaliaikaisilla sähkönkulutusmittareilla. Laitteiden sähkönkulutusta voidaan myös säätää automaatioteknologialla.

Keskeinen uudistus, joka myös tarvitaan, on sähkön kaksisuuntainen nettomittarointi. Kotivoimalatuottajan on saatava korvaus verkkoon syöttämästään sähköstä.

Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa on moni painottanut ydinvoiman päästöttömyyttä. Ydinvoima ei ole päästötöntä, vaan jäljelle jää satojatuhansia vuosia vaarallisesti säteilevä ydinjäte. Myös kasvihuonekaasupäästöjä syntyy koko tuotannon elinkaaren aikana. Ydinfyysikko Philip Smith ja Jan Willem Storm van Leeuwen julkaisivat tästä raportin vuonna 1995. Raportti on erittäin laaja, ja sitä täydennetään jatkuvasti. Se ottaa huomioon ydinvoiman koko elinkaaren aikana syntyviä hiilidioksidipäästöjä: uraanin louhinta ja rikastus, polttoaine-elementtien valmistus, polttoaineen kuljetus, ydinvoimaloiden rakentaminen, käyttö ja purkaminen, ydinjätteen varastointi ja hoito. Raportin tulos on, että ydinvoiman kasvihuonekaasupäästöjen suuruus riippuu kriittisesti käytetyn malmin uraanipitoisuudesta. Jos malmin uraanioksidipitoisuus laskee alle 0,02 massaprosenttia, koko ydinvoimahanke syö enemmän energiaa kuin se tuottaa. Tunnetusti maailman uraanivarat ovat vähenemässä ja jos yhä alhaisemman pitoisuuden malmeja hyödynnetään, tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvavat. Storm van Leeuwenin raportti sisältää laajan analyysin tunnetuista löydöistä ja päätyy toteamukseen, että kannattavia uraanivaroja on hyvin rajoitetusti eivätkä ne tule riittämään, jos ydinvoiman käyttöä lisätään huomattavasti.

Hallituksen esityksessä on kyseenalaista myös se, ettei Fennovoiman osalta ole ratkaistu ydinjätteen loppusijoitusta, vaikka Suomessa laki vaatii kiinnittämään huomiota siihen. Ydinjätteen loppusijoitus on globaalisti ratkaisematon ongelma. USA on yrittänyt kahdeksan kertaa rakentaa maanalaista jälkisijoituspaikkaa korkeasti radioaktiiviselle ydinjätteelle ja epäonnistunut joka kerta, vaikka siihen on kulutettu miljardeja dollareita.

Suomi on poikkeuksellinen maa siksi, että täällä on tarkoitus haudata ydinjätteet kallioperään. Suomessa tähdätään loppusijoitukseen ensimmäisenä maailmassa. Suomessa on syytä olla huolissaan ydinjätteestä, koska on olemassa riski, että Suomesta tulee Euroopan ydinjätteen loppusijoituspaikka. Saksassa keskustellaan avoimesti ydinjätteen lähettämisestä Suomeen. Ennusteet Olkiluotoon suunnitteilla olevan ydinjäteluolan turvallisuudesta pitkällä aikavälillä ovat osin spekulaatioita. Esimerkiksi jääkausien aikana ikiroudan mahdollinen tunkeutuminen jäteluolaan kyseenalaistaa Posivan loppusijoituskonseptin. Ja lopuksi, kuka takaa sen, että jälkeläisemme, utelias ihmisrotu, varmasti pysyy poissa jätekätköistä?

Thomas Blomqvist /r:

Värderade herr talman! Det är viktigt att komma ihåg att energibeslutet inte bara handlar om kärnkraft. Det ambitiösa paket för förnybar energi som regeringen presenterat gör det möjligt för Finland att utvecklas till en föregångare inom den förnybara energisektorn. Tack vare satsningar på den gröna energin kommer tusentals arbetsplatser och investeringsmöjligheter att skapas. Det här är en utveckling som jag och vi inom svenska riksdagsgruppen stöder starkt.

Stödpaketet är inte billigt, men det är rätt och riktigt att regeringen går in för ett så omfattande paket som man nu gör. Utan ekonomiska styrmedel utvecklas inte den förnybara energisektorn tillräckligt snabbt för att vi ska kunna uppfylla våra klimatpolitiska målsättningar. Genom att stöda förnybar energi nu skapar vi förutsättningarna för att den kan bli konkurrenskraftig i framtiden.

Herra puhemies! Kolme viikkoa sitten keskustelimme maaseudun tulevaisuudesta täällä täysistunnossa, ja on ilahduttavaa voida todeta, että nyt ehdotetut panostukset vihreään energiaan ovat myös investointeja maaseudun hyvinvointiin. Uusiutuvan energian käytön lisääminen tulee nimittäin luomaan uusia työpaikkoja ja tuottamaan lisätuloja erityisesti maaseudulle. Tässä mielessä metsäteollisuus on erityisen tärkeä, mutta myös muut uusiutuvan energian muodot luovat investointimahdollisuuksia maaseudulle.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että emme ole vielä päässeet niin pitkälle, että on realistista olettaa, että uusiutuva energia, vaikka hallituksen paketti on hyvä ja erittäin laaja, riittää meidän energiatarpeisiimme. Jotta saavuttaisimme ilmastovaikutuksen vähentämiselle asetetut tavoitteet, myös ydinvoimaa tarvitaan. Ydinvoimaa tarvitaan niin ikään turvaamaan riittävä energiantuotanto ja erityisesti sähköenergian tuotanto.

Jos pystymme takaamaan riittävästi energiaa kilpailukykyiseen hintaan, se luo tulevaisuudenuskoa ja rohkaisee teollisuuttamme investointien tekemiseen ja näin ollen myös työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomiseen yhteiskuntaamme. Minusta on parempi, että tuotamme oman energiamme itse, myös ydinenergian. Energian omavaraisuus on hyvä tavoite.

Minusta kotimainen ydinvoima ei ainakaan ole vähemmän turvallinen kuin muualla tuotettu. Sen takia en ymmärrä, miksi joidenkin mielestä ydinenergia näköjään ei ole mikään ongelma, jos se tuodaan Venäjältä, mutta taas Suomessa tuotettu on erittäin iso ongelma. Yhdessä uusiutuvan energian kanssa ydinvoima nostaa omavaraisuusastettamme, mikä on erittäin hyvä asia.

Herr talman! Det finns inga lätta lösningar i energidebatten. Kärnkraften är inte oproblematisk. Bland annat därför anser jag att det skulle ha varit naturligt att bygga till på de befintliga orterna och jag beklagar därför att Lovisa nu inte föreslås få ett nytt kärnkraftverk. I dagsläget anser jag ändå att kärnkraften är en viktig och väsentlig del av helhetslösningen. Kärnkraften och den förnybara energin ska inte ställas mot varandra. Tillsammans utgör de en lösning som bidrar till ett miljövänligt, konkurrenskraftigt och välmående Finland.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä on Teollisuuden Voiman hakemus ydinvoimayksikön rakentamisesta Suomeen, ja tämä hakemus on yksi osa hallituksen energiapakettia, joka on historian suurin yhdellä kertaa tehty energiaratkaisu. Tässä energiaratkaisussa kiinnitetään huomio ilmastokysymyksiin ja luodaan edellytyksiä puhtaamman ilmaston luomiselle jälkipolvillemme. Tavoitteena on vähentää merkittävästi päästöjä, lisätä energiatehokkuutta ja lisätä kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoa sekä turvata omavarainen energiatuotanto. Luvat kahden ydinreaktorin rakentamiselle ovat omalta osaltaan myös merkittävä linjaus. Teollisuuden Voiman lisäksi hallitus esittää Fennovoimalle luvan myöntämistä. Itse en olisi valmis molempia lupia hyväksymään, ellei uusiutuvaan energiaan olisi tulossa niin merkittävää satsausta.

EU:n uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävä direktiivi velvoittaa Suomea nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin kokonaisenergiatuotannosta vuoteen 2020 mennessä. Tämän lisäksi jokaisessa jäsenmaassa liikenteen uusiutuvan energian osuuden on oltava samana vuonna vähintään 10 prosenttia. Suomi on sen osalta asettanut tavoitteen 20 prosenttiin. Uusiutuvia energianlähteitä, kuten muun muassa tuulivoimaa, metsähaketta, turvetta, liikenteen biopolttoaineita, biokaasua ja muuta uusiutuvaa energiatuotantoa, mukaan lukien auringon lämmön käyttöönotto, on autettava valtion tukitoimin. Ne ovat kaikki varteen otettavia vaihtoehtoja, joille kannattaa antaa budjettirahoitusta.

Maaseudun kannalta on merkittävintä puuenergian käytön huomattava lisääminen. Myös turpeen käytön kasvattaminen erityisesti seospolttoaineena, tuulivoiman lisäys ja bioenergiatuotanto ovat merkittäviä maaseudun elinkeinojen kannalta. Varsinaisen energiantuotannon työpaikkojen lisäksi työpaikkoja tulee lisää kone- ja laitevalmistusteollisuuteen sekä lämmitysjärjestelmäteollisuuteen. Kaikki edellä mainitut antavat hyvät perusteet olla aktiivisia ja tarttua uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksiin. Energiapaketti kasvattaa biopolttoaineiden hyödyntämistä. Sekä biodiesel että biokaasu ovat molemmat sellaisia biopohjaisia polttoaineita, joiden hyödyntäminen on Suomessa vasta alkutekijöissä. Nyt niiden kasvattamiselle on hyvä pohja ja tukea investoinneille on luvassa.

Myös jätteistä ja viljasta etanolia valmistavia laitoksia on suunniteltu. Tehdyn selvityksen mukaan Suomessa olisi tilaa kahdelle tai kolmelle viljasta etanolia tekevälle laitokselle. Viljaetanolilaitoksen etuna on se, että siitä saadaan sivutuotteena rehua, joka voi merkittävästi korvata tuontivalkuaista. Rehun osalta on tärkeää, että alueella on vahvaa kotieläintuotantoa, joka voi hyödyntää rehun jo tuoreena. Etelä-Pohjanmaata on arvioitu yhdeksi hyväksi etanolitehtaan sijaintipaikaksi. Siellä olisi monia vahvuuksia tuotannon kannalta. Valitettavasti Altia Osakeyhtiön Koskenkorvan-tehdas ei ole ollut viime aikoina kovin innostunut tehtaan perustamisesta. Selvitystyö on kuitenkin kesken, ja sitä on kaikin eri tavoin syytä tukea.

Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä vaihe siirtyä sanoista tekoihin. On oltava aktiivinen uusiutuvan energiatuotannon käynnistämisessä. Kuntien ja seutukuntien olisikin nyt hyvä ryhtyä laatimaan omia toimintasuunnitelmiaan kestävän energiahuollon osalta ja lähteä mukaan yhteisiin energiatalkoisiin. Tällainen kestävän energiahuollon suunnitelma on toteutettu jo esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla. Kauhajoki yhdessä naapurikuntiensa kanssa osallistui Aspire-nimiseen EU-hankkeeseen, jossa tehtiin edellä mainittu suunnitelma. Se suunnitelma sisälsi uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen, energiasäästön edistämisen, seudun energiaomavaraisuuden nostamisen sekä energiatehokkuuden parantamisen koko seutukunnan alueella.

Tämä hallituksen energiapaketti antaakin nyt meille hyvää tukea hankkeiden eteenpäinviennille. Nyt tarvitaan investoijia, jotka lähtevät toteuttamaan eri puolille Suomea erilaisia uusiutuvien energiamuotojen hankkeita, ja tämä nyt käsittelyssä oleva TVO:n hanke on yksi sellainen, johon on investoijat jo tiedossa.

Sari Sarkomaa /kok:

Kunnioitettu rouva puhemies! Sinivihreän hallituksen energiapaketti on ilmastotalkoissa rohkea ja tervetullut harppaus kohti päästötöntä Suomea. Samassa paketissa on kolme tärkeää asiaa: energiatehokkuuden lisääminen, mittava lisäys uusiutuvaan energiaan sekä tuontiydinvoiman ja saastuttavien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uudella kotimaisella, vähäpäästöisellä ydinvoimalla.

Esitys on erinomainen ilmaston lämpenemisen täsmätorjunta. Samalla sinivihreän hallituksen energiapakettiin sisältyvät toimet parantavat merkittävästi energiaomavaraisuuttamme sekä tukevat kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja uusien teknologioiden kehittämistä. Hallituksen esitys on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen kannalta aivan olennainen.

Pidän tärkeänä, että esitykset ydinvoimayksikköjen rakentamisesta käsitellään eduskunnassa erityisellä huolella, ja näin on tarkoitus tehdäkin. On alleviivattava — ja viittaan täällä käytyyn keskusteluun — että energiapaketti perustuu energiatehokkuuden lisäämiseen. Energiapihiydessä on todellakin toimittava joka saralla. Energiafiksuutta on lisättävä, mutta tässä työssä kannustan hallitusta ja erityisesti ministeri Pekkarista, ja on hyvä, että tulevassa debatissa vielä nostetaan esille se, mitä tässä asiassa on tehty ja tullaan tekemään. Mutta väärää tietoa tuolta SDP:n riveistä tuli, aivan kuin tämä asia ei olisi osa tätä pakettia.

On todettava, että suomalaiset tehtaat ja tuotantolaitokset sijoittuvat maailman kärkeen, kun puhutaan energiatehokkuudesta, ja kun ympäristövaikutuksia on mitattu, niin me olemme erittäin vertailukelpoisia ja olemme kärjessä, ja siksi teollisuuden kehittyminen ja säilyminen Suomessa on ympäristön näkökulmasta positiivinen asia. Ne puheet, joita täällä on pidetty ikään kuin energia ja sähkö tulisi töpselistä, kyllä ajavat sitä teollisuutta toisaalle, ja se on ympäristön kannalta ikävä asia, mutta ennen kaikkea suomalaisten ihmisten, niiden ihmisten kannalta, jotka tarvitsevat työtä ja hyvinvointia.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite, 38 prosentin uusiutuvan tavoite, on hyvin haastava. Se on hyvin haastava ja kunnioitettava. Kannatan sitä, mutta täytyy sanoa ääneen — jos ääntä riittää — että hintalapusta tulee mittava ja siksi kustannustehokkuuden tavoittelussa uusiutuvan osalta on aivan erityisesti ponnisteltava, kuten hallitus on luvannutkin tehdä. Tässä on löydettävä kustannustehokkaimmat, tulevaisuuden kannalta parhaimmat keinot.

Samalla kun me haluamme leikata päästöt minimiin, haluamme kehittää todellakin uusia teknologisia ratkaisuja koko maailman tarpeeseen. Satsaukset uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen edistävät globaalien ilmasto-ongelmien ratkaisua sekä tuovat Suomeen uutta työtä ja vientituloja, ja niitä me tarvitsemme myös, kun tarvitsemme sitten panostuksia tulevaisuuden ratkaisuihin.

Kuten ministeri Pekkarinen täällä sanoi, uusiutuvien osalta tämä paketti on viritetty aika lailla äärimmilleen, ja toki on hyvä, jos ohi tästä tavoitteesta mennään, mutta äärimmillään ollaan, kun tästä päivästä katsotaan, ja on todellakin tärkeää todeta tässä, että uusiutuvien lisäys ei varsinaisesti tuo uutta sähköntuotantoa muuta kuin tuulivoiman osalta. Muilta osin uusiutuvilla vain korvataan muita polttoaineita, ja tätä on hyvä tässä keskustelussa alleviivata. (Ed. Laukkanen: Se on hyvä!) — Se on erinomainen asia, mutta jos katsomme meidän energiankulutuksemme rakennetta ja sitä, että me tarvitsemme myöskin sähköä tulevaisuudessa enemmän, niin se on hyvä muistaa.

Suomen teollisuuden menestysalat, kuten metsä- ja metalliteollisuus, valmistavat todellakin vientituotteita, joiden valmistus kuluttaa energiaa, vaikka kuinka me siinä kisailisimme energiapihiydessä, ja siksi sähkön tasainen saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat tärkeitä asioita Suomen kilpailukyvylle, meidän työpaikoillemme. Siksi todellakin sinivihreä järki-ilmasto- ja energiapolitiikka perustuu sekä uusiutuvaan energiaan että suomalaiseen ydinvoimaan. Haluan todeta, että molempia tarvitaan yhtä lailla, kun me siirrymme saastuttavista fossiilisista energianlähteistä ja tuontiydinvoimariippuvuudesta kohti päästöttömiä energianlähteitä. Tuetun uusiutuvan energian rinnalla todellakin tarvitsemme ydinvoimaa, jonka etuja ovat todellakin vähäpäästöisyys sekä markkinaehtoisuus.

Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi korostaa vielä, että energian kokonaiskulutus ja päästöt on saatava laskuun, ja se on tämän paketin lähtökohta. Mutta samanaikaisesti sähkön osuus energiapaletista kasvaa, koska esimerkiksi lämpöpumputkin tarvitsevat sähköä. Kun näitä asioita miettii, näihin paneutuu, niin näistä lähtökohdista haluan todellakin todeta, että hallituksen esitys on perusteltu kokonaisuudessaan ja kannatan sitä ja pidän erittäin hyvänä sitä tavoitetta, että Suomi tavoittelee sataprosenttista sähköomavaraisuutta ja päästöttömyyttä. Sinivihreä hallitus on osoittanut toimintakykynsä, kun tätä pakettia katsoo.

Kiitokset vielä läsnä olevalle ministeri Pekkarisellekin hyvästä työstä. Hallituksen, keskustan ja kokoomuslaisten, ääni on mennyt, kun vihreät tästä asiasta itsensä ulkoistivat, mutta onneksi meidän äänemme kesti.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Sarkomaalle haluan vastata, että yksinkertaisesti vihreys ei ole kaupan. Sitä ei voi värittää ydinvoimalla, vaikka kuinka haluaisi.

Haluan omassa puheenvuorossani muutenkin hieman muistuttaa sitä, että musta on edelleen mustaa ja valkoinen valkoista, vaikka tässä salissa ei aina sitä oikein uskoisi. Yksi väitös, joka on kuultu, on, että ydinvoima on päästötöntä. On väitetty, että ydinvoimayksikkö vähentäisi päästöjä 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Vtt:n arviossa on päädytty kuitenkin vain kymmenesosaan tästä.

Pitää myös muistaa, että 0,5 kiloa uraania tuottaa tonnin jätettä, jonka säteilevä pinta on vielä murskattuna malmina moninkertainen alkuperäiseen verrattuna. Jo nyt toiminnassa olevat uraanikaivokset pilaavat ympäristöä ja aiheuttavat terveydellistä haittaa kymmenilletuhansille ihmisille. Ei auta se, että nämä kaivokset sijaitsevat Kazakstanissa, Nigeriassa ja Kanadassa. Meidän pitää tuntea vastuumme myös siitä. Jokaista toiminnassa olevaa ydinvoimalaa kohti syntyy vuodessa Eduskuntatalon tilavuuden verran erittäin pitkäaikaista radioaktiivista louhintajätettä ja eduskunnan lisärakennuksen tilavuuden verran myrkyllistä liejua. Tämä kaikki puhumattakaan ydinjätteestä, joka saattaa kestää satojatuhansia vuosia. Siis ydinvoimako vielä päästötöntä?

Toinen väite: ydinvoima työllistää suomalaisia. Olkiluoto 3:n työmaalla työntekijöitä on ollut yli 4 000. Pääosin he ovat olleet ulkomaisten vuokratyöfirmojen välittämiä. Pelkästään puolalaisia on ollut 1 200. Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas on kommentoinut: "Olkiluoto on ollut meille täydellinen pettymys. Siellä on ollut alle sata suomalaista rakentajaa." Myös ydinvoimatekniikka on suunniteltu ja suunnitellaan ulkomailla. Se ei ole työllistänyt suomalaisia insinöörejä ja suunnittelijoita. Hallituksen uusiutuvien paketissa rakennusaikana työllistävä vaikutus olisi, vertailun vuoksi sanottuna, noin 12 500 henkilötyövuotta ja käyttöaikanakin noin 6 000 henkilötyövuotta. Eli vastaus on: ydinvoima ei todellakaan työllistä suomalaisia.

Kolmas väite: ydinvoima on onnistunut ratkaisu. Silti Olkiluoto 3:ssa on mennyt pieleen lähes kaikki mahdollinen. Työt aloitettiin ilman tarpeeksi yksityiskohtaisia piirustuksia, hitsaustyössä on ollut ongelmia, rakennusaikataulu on pettänyt pahasti, ja loppuhinta on miljardeja euroja alkuperäistä suunnitelmaa kalliimpi. Reaktorin piti maksaa alunperin 3,2 miljardia. Kustannukset tulevat nousemaan yli 5 miljardiin. Rakentamisen piti kestää 4,5 vuotta, nyt se tulee kestämään vähintään 7 vuotta. Sähkön käyttäjille tästä myöhästymisestä koituu vielä 3 miljardin lasku.

Olkiluodon kolmatta yksikköä rakennettaessa on havaittu yli 1 500 laatuongelmaa, joiden taso vaihtelee mitättömästä kriittiseen. Säteilyturvakeskus myöntää, että ongelmien määrä on niin suuri, että kaikkia ei välttämättä havaita ajoissa.

Täällä on myös väitetty, että ydinvoima ja uusiutuvan energian paketti eivät ole toisilleen vastakkaisia. Kuitenkin jos tutustutte periaatepäätöksiin, jotka koskevat Teollisuuden Voiman hakemusta, siellä sanotaan sanatarkasti: "Sikäli kuin lisäydinvoima alentaa sähkön markkinahintaa, alentaa se vielä tukea vaativan uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön kilpailukykyä ja siten lisää tukitarvetta. Lisäksi on uhkana, että ydinvoiman lisärakentaminen heikentää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (chp) kannattavuutta ja sitä kautta saattaa vähentää chp-tuotannossa polttoaineena käytettävän uusiutuvan energian määrää. Energiansäästölle ja energiatehokkuuden lisäämiselle kuluttajahinnan alenemisella on myös heikentävä vaikutus." Siis selvää puhetta.

Seuraava väite: Ydinvoimalla päästään eroon Venäjän-tuonnista ja saadaan vielä halpaa sähköä. No, halpaa sähköä saadaan, se on selvä, mutta Suomessa on jo nyt poikkeuksellisen halpaa sähköä. Vuonna 2008 Eurostatin tilaston mukaan Suomessa sähkön hinta oli samaa tasoa kuin Puolassa, Tšekissä ja Romaniassa. Saksassa hinta oli lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Euroopassa tuulivoiman keskihinta on ensimmäisen kerran alittanut ydinvoiman keskihinnan, ja totuus on se, että sähköä tullaan viemään Venäjältä Suomen kautta Eurooppaan niin kauan kuin se on halvempaa kuin Euroopan sähkömarkkinoilla.

Mutta ihan lopuksi: Keskustelusta on puuttunut täysin globaali, kansainvälinen, maailmanlaajuinen, ulottuvuus. Meidän paitsi pitää ratkaista oma energiaomavaraisuutemme myös näyttää mallia ja esimerkkiä nouseville talouksille siitä, miten mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja riskittömästi ne voisivat kehittää omaa energiatalouttaan. Tässä työssä ydinvoimaan turvautuminen on kivikautinen uhka ja esimerkkinä siis täysin väärä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen suorastaan ylpeä ministeri Pekkarisen uusiutuvan energian paketista, sillä se on varmasti kovan paineen alla ja kovan vastalobbauksen alla luotu, ja siitä huolimatta tähän lopputulokseen on päästy. Sen sijaan annan risuja tälle kahden ydinvoimalaluvan esitykselle, minkä hallitus meille tuo. En ole mielestäni saanut asiallisia vastauksia vielä seuraaviin kysymyksiin:

Miten jotkut kehtaavat puhua päästöttömästä energiamuodosta, kun tiedetään ongelmat louhinnassa, rikastamisessa, itse asiassa jopa prosessin aikana? Tritiumpäästöthän ovat aivan vapaasti ilmakehään päästettäviä, ja niilläkin on haittoja osoitettu olevan, ja tiedämme ydinjätteen ongelman seuraaviksi kymmeniksituhansiksi vuosiksi tai sadoiksituhansiksi vuosiksi.

Myös halpuus, kuten edellisessä puheenvuorossa hyvin kerrottiin, on hyvin kyseenalaista. Jos ei Mankala-periaatetta olisi, joka suo halvan sähkön ilman verottajan välikäsiä sähkön tuotannon omistajalle, jos ei sitä periaatetta olisi eikä meidän ydinvastuulakiamme, joka antaa itse asiassa erittäin kannattavat eväät ydinvoimaloille suhteessa mihinkään muuhun energian tuotantoon, kun vastuuta riskeistä ei tarvitse loppuun asti kantaa, vaan yhteisesti ne riskit kannamme, jos ei näitä olisi, mielestäni ei voisi halvasta energiasta puhua.

On perusteltu, että kaksi ydinvoimalalupaa korvaa tuontisähkön. Mutta jos Venäjältä saa halvempaa sähköä, on aivan sama, kuinka paljon meillä tuotetaan ydinenergiaa Suomessa. Se halvempi sähkö aina tulee korvaamaan suomalaisen sähkön, ellemme tuki rajoja, ja se ei taida tässä Wto-maailmassa olla edes mahdollista.

Mutta kaikista oleellisin kysymys on se, onko meillä tarvetta näihin kahteen uuteen ydinvoimalaan. (Eduskunnasta: Bisnes!) — Bisnesmiehet sanovat, että on tarve, ja näin metsäteollisuuskin vannoo. — Toivoisin todella, että jos ne ydinvoimalat nyt rakennetaan, niin kaivostoiminta viriää, metsäteollisuus tekee uudet investointinsa toivottavasti toisen sukupolven biodieselin tuotantoon, joka sinänsä sitoo sähköenergiaa. Toivon, että metallipuolella investoidaan Suomeen.

Mutta tämähän on ymmärrettävää, että totta kai teollisuus puhuu sähkön tarpeestaan, sillä sille on takuuvarma bisnes myydä halvalla tuotettua ydinsähköä sen jälkeen Keski-Eurooppaan, kun teemme yhteiset sähkömarkkinat. Yhteiskunnan rahoituksella teemme verkon tuosta Itämeren yli. Kaikki arviot sähkön hinnan kehityksestä sen jälkeen, kun yhteinen verkko on rakennettu, lähtevät siitä, että hinnannousu meillä tulee olemaan vähintään 10 mutta todennäköisemmin 20 prosenttia. Tällä hetkellä meillä kilowattitunnin hinta on 11 ja 12:n välillä, kun se Saksassa on 19:n pintaan ja keskihintakin EU:ssa yli 15:n. Eli on aivan selvä, että tässä on tulevaisuuden bisnes, joka koetetaan saada mahdollisimman vähille tuottajille ja estäen valtavan lobbauksen avulla pientuottajien sähkömarkkinoille pääsyn, että paremmin voitaisiin hallita tätä sähkömarkkinaa.

Meillä on hyvä esimerkki vaikkapa Yaran toiminnasta. Kun oli kannattavampaa myydä lannoitetuotanto ulos, niin tietenkään tällainen pörssiyhtiö, kun se sai paremman hinnan, ei välittänyt, riittikö suomalaisille maanviljelijöille lannoitteita. Se myi parempaan hintaan lannoitetuotannon ulkomaille. Aivan samoin voivat toimia sähkömarkkinayhtiöt silloin, kun ulkomailta saa paremman hinnan. Vaikka sitä sähköä kotimaassa tuottaisimme, se ei edes takaa meille omavaraisuutta.

Eli kaipaisin perusteltuja vastauksia päästöttömyyteen, halpuuteen, tarpeeseen ja siihen, korvaako tämä todella tuontisähkön. Mielenkiintoista katsella näitä asioita tulevaisuudessa, ovatko nämä vastaukset olleet tosia.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitykset ydinvoimaloiden rakentamiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat erittäin kannatettavia. Ydinvoimaratkaisut ovat osa ilmastopolitiikkaamme, ja siltä osin niitä voi myös ympäristöpolitiikaksi kutsua. Kuitenkin meidän on tunnettava ydinenergian käyttämisestä vastuumme, joka liittyy niihin vaikutuksiin tai mahdollisiin riskeihin, joita ydinvoimalla kiistatta on.

Mielestäni tämän vastuun yksi ilmentymä on se, että meidän pitäisi satsata myös enemmän ydinvoimaosaamiseen. Tämä merkitsee enemmän ydinvoimatutkimusta, kansainvälisempää tutkimusta ja ydinvoimakoulutusta. Eli mielestäni seuraavassa vaiheessa tulisi huomattavasti enemmän paneutua ydinvoiman tutkimiseen. Esimerkiksi ydinvoimajätteen puolella on sitä tutkittavaa.

Keskusteltavana oleva energiapaketti sisältää paljon tukia ja ohjausmekanismeja uusiutuvan energian tuottamiseen, mutta tätä tuhtia energiapakettia voitaisiin täydentää myös ydinvoimaan liittyvillä veroilla. Olen aikaisemminkin pitänyt näitä ydinvoimaan liittyviä ympäristöveroja esillä, mutta nyt olen tuonut ideana esiin ihan uudenkin tyyppisen veron.

Eli ydinvoimaloita voitaisiin verottaa ympäristövaikutusten perusteella siten, että aktiivisista ydinjätteistä — niitähän on matala-aktiivisia ja korkea-aktiivisia — valtio voisi kyllä vähän veroakin periä. Näin ollen siitä syntyisi hieman enemmän vielä kannustinta siihen, että radioaktiivisista jätettä syntyisi vähemmän. Kyllä tähän suuntaan totta kai pitää ohjata. Ydinjätteen loppusijoituksen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että radioaktiivista jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Näin ollen korkeakaan vero ei olisi perusteeton. Paremman materiaalitehokkuuden avulla myös jätteen loppusijoituskustannukset saataisiin alhaisemmalle tasolle. Kyllä siinä mahdollisimman pieneen jätemäärään pitäisi päästä.

Tällainen mittava ydinvoimaloiden lisärakentaminen tuo myös huomattavan määrän lämpöenergiaa vesistöihin. Pari vuotta sitten jättämäni aloite vesistöihin johdettavan lämpöenergian verottamisesta olisi ihan yhtä hyvin sellainen, jota kannattaisi nyt kyllä valtiovarainministeriössä tutkia. Valmistelin jonkin aikaa sitten aiheesta lakialoitteen, ja se otettiin ihan mielenkiinnolla vastaan. Olen saanut ihan kansainvälisistäkin piireistä mielenkiintoisia kontakteja tähän liittyen. Toivoisin, että huomattaisiin, että tässä sitä verotettavaa olisi ympäristöhaitan perusteella. Ne lämpömäärät ovat todella merkittäviä, ja niillä on todella myös vaikutusta siellä vesistöissä. Tänään oli Helsingin Sanomissa juuri iso kirjoitus siitä, kuinka ydinvoimaloiden hukkalämpö vaikuttaa ekosysteemeihin lähivesistöissä. Kun nämä lämpömäärät lisääntyvät nyt huomattavasti, niin kyllä veroporkkana tässäkin toisi kiinnostavammaksi lämmön hyötykäytön.

Toivon, että nämä aloitteet nyt saavat osakseen myös mielenkiintoa ja saadaan lisää rahaa myös valtion kassaan.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Minua kiinnostaisi alkuun se, ja toivoisin, että ministeri vastaisi: Onko meillä nyt semmoinen teknologia tiedossa, joka varman päälle toimii niin, ettei suunnitella sitä mukaa, kun tehdään, ja ettei vastavirheitten kautta opita jotakin, jos opitaan? Elikä meillähän on nyt rakenteilla tämä Olkiluoto 3, joka on nyt kolme vuotta myöhässä. Onko siinä uudessa varmuus, että se lähtee sitten liikkeelle niin kuin pitää? Tämä tämmöisenä epäilevänä kysymyksenä, koska joidenkin asiantuntijoitten mukaan semmoista toimivaa ei oikein taida olla vielä olemassa.

Nyt keskustellaan lisäydinvoimaluvista. Haluan ilmaista niin sanotun kentän näkemyksen asiasta. Muistan, kun annettiin vuonna 2002 lupa viidennelle ydinvoimalalle. Nyt se on osoittautunut Suomen historian epäonnistuneimmaksi ja kalleimmaksi rakennusprojektiksi, siis ainakin kolme vuotta myöhässä.

Silloiset päättäjät esittivät, että ydinvoima on teollisuuden Suomessa pysymisen ja kasvamisen elinehto. Kuitenkin Suomen teollisuuden nettoinvestoinnit nykypäivänä ovat pysyneet 1990-luvun tasolla elikä kasvu on hyvin lähellä nollaa.

Esitettiin myös, miten paljon se työllistää suomalaisia. Nyt siitä ei oikein puhu, ainakaan ministeritasolla, kukaan. Ollaan kovin vaiteliaita. Etelän maiden työvoima piipahtaa Suomeen tekemään keikkaa mitä ihmeellisimmillä työehtosopimuskuvioilla.

Luvattiin lisätä energiapanostuksia. Miten on käynyt? Luvattiin, miten puhdas ja riskitön ydinvoima tuotantotapana olisi. Jos näin olisi, miksei meidän vuonna 2005 hyväksymämme ydinvastuulaki ole vieläkään astunut voimaan? Sitä voi kysyä, mikä estää sen. No, tiedetään tietysti se, että alan ammattilaiset eli vakuutusyhtiöt ovat arvioineet riskit liian suuriksi, joten ainoa mahdollisuus onkin valtion takaus. Miksi riskit kaatuvat taas veronmaksajien niskaan, jos ydinvoima on niin turvallista? Eihän kaiketi ollut lainsäätäjän tarkoitus, että tehdään laki, joka jätetään sitten ikään kuin lepäämään, vaikka markkinataloudessa olemmekin. Tiedetään varsin hyvin, mitä tämä tarkoittaa. Ydinvoimalla tuotettu energia ei olekaan riskitöntä, puhdasta eikä kotimaista, kuten väitetään. Se ei myöskään työllistä siinä määrin kuin uusiutuvilla polttoaineilla tuotettu energia.

Tuntuukin siltä, että meitä taas huijataan. Perustelut nojaavat yksinomaan ministereiden ja teollisuuden ym. merkittävien instanssien auktoriteettiin. Eikä uskota yleispäteviin todistuksiin, vai ovatko muut Euroopan unionin maat Ranskaa lukuun ottamatta väärässä, sillä muualla on rakennettu esimerkiksi tuulivoimaa 1990-luvulta lähtien moninkertaisesti enemmän kuin ydinvoimaa? On myös todettu, että tuulivoima on jo nyt kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin ydinvoima. Tuulivoiman hinta on myöskin edelleen laskussa, samalla kun ydinvoimalla tuotettu energia kallistuu, vaikkei huomioida lainkaan ydinjäteongelmaa, joka on pääosin ratkaisematta.

Olemme maailmankin mittapuun mukaan erikoisessa seurassa. Euroopassa olemme Venäjän ja Ranskan kanssa ainoat ydinvoiman rakentajat. Haluammeko muodostaa Suomeen ydinvoiman jäteparatiisin, jonne muut tulevat tekemään bisnestä ydinenergialla? Jätteet jäävät tuhansiksi vuosiksi meille. Onko meillä varaa tähän ja valmiuksia hoitaa nämä ongelmat? Uskooko joku tosissaan, että tämä lisää vaihtoehtoisten energiamuotojen panostuksia? Ei varmastikaan, sillä teollisuus ostaa energiansa jatkossakin sieltä, mistä se on edullisimmin saatavissa. Näin se on tulevaisuudessakin, ehkä puolustusministeriä lainatakseni: "Venäjä, Venäjä, Venäjä", sieltä ydinvoimaa saadaan.

Nyt esitetty risupakettihan sisältää vain Euroopan unionin vaatimukset, mitä meillä jo aikaisemmin oli tämän muunlaisen toiminnan saamisessa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä oikein kirjoitin puheenvuoron tähän keskusteluun, mutta en pidä sitä vaan käytän mahdollisuuden moneen vastauspuheenvuoroon.

Ensinnäkin, kun arvoisa ministeri sanoi, suorastaan huusi vihreille, että pitää esittää jotain tähän uusiutuvien puoleen, niin minä vastaan teille erittäin lyhyesti, erittäin lyhyesti: biokaasu, biokaasu ja biokaasu. 2,2 miljoonaa hehtaaria tuotantopinta-alaa Suomessa. Siinä se on. Ja se koskee kaikkia mahdollisia käyttövaihtoehtoja, eikä yhtään mitään muuta. Koska ei minkään muun takia, vaan ravinteiden kierrättämisen takia, se on välttämättömyys tulevaisuudessa. Se pitää ympäristöasiat kurissa ja hoidossa, ja sillä siisti.

Sitten palauttelen mieleen, mitä näissä muutamassa edellisessä keskustelussa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa on tuotu esille. Ensinnäkin se, mikä koskee ydinjätteitten loppusijoitusta, niin kuin se termi kuuluu, tämä asiahan keskusteltiin Euroopan yhteisön sisämarkkina-asiana, ensimmäisen kerran jo silloin, kun oltiin pyrkimässä EU:hun tai EY:hyn jäseneksi. Silloinhan juuri tästä asiasta käytiin perusteellinen keskustelu. Ja silloin ne, jotka vastustivat Euroopan yhteisöön liittymistä, ottivat tämän argumentikseen. Ja siihen vastasi Saksa, siis E.ON, että ei, kyllähän ydinjätteet pitää saada tuoda sisämarkkinajärjestelmässä Suomeen ilman muuta.

No sitten keksittiin siihen, että saksalaisella firmalla ei tämmöistä, sanotaanko subjektiivista oikeutta ole, arvoisa ministeri. Sehän on nyt, kun tämä siunataan, mitä te ajatte. Kysymys on E.ON-konsernista, ja E.ON-konserni Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla hoitelee hommia niin kuin parhaaksi näkee, eikä siinä ole mitään muuta. Firma hoitaa sisäisesti, niinhän se kaikki muukin bisnetti menee, ja transaktiot menee sitten hui hai. Elikkä nyt pitää vaan muistaa siis, mitenkä on. Ja kun sanotaan, että Fennovoima ei ole tarjonnut tänne ydinjätevarastoa, nyt tähän suunnitelmaan, ei missään nimessä olisi pitänytkään, hyvänen aika. Herranen aika, jos siihen kaikki Saksassa olevat tilapäissijoitetut ydinjätteet pitää laittaa ja se olisi ollut tässä paketissa mukana, niin minä luulen, että hartaitten, hyväksyvien ystävien määrä olisi aika vähäinen. Kyllä siellä olisi säpinää tällä hetkellä Simossa ja Pyhäjoella enemmän kuin tällä hetkellä on. On sitä tarpeeksi nytkin jo. Eli siis toisin sanoin tänne ollaan tuomassa ... jo nyt on Kuhmossa käyty kyselemässä, olisiko se Kuhmo sittenkin parempi paikka, kun nämä potentiaaliset paikkakunnat tämän ydinmyllyn sijoittamiselle. Elikkä pitää muistella vähän, mitä on.

Sitten edellisillä kerroilla puhuttiin tästä vakuuttamisesta ja ydinvastuuasioista. Ensiksi muistutettiin mieleen, että yksikään yhtiö ei suostu vakuuttamaan, siis yksityinen yritys ottamaan kokonaisvastuuta, vaikka maksaisi maltaita. Sitten keksittiin, että tehdään vakuutusrengas, ja malli tehtiin Yhdysvalloissa. Sitten huomattiin, ettei sekään oikein — jos murtuu sieltä nyt vähän, on vähän hontelo olo. Ja sitten keksittiin loistava idea: sehän on veronmaksaja. Se sama heppu, joka maksaa Kreikan bileet ja Portugalin bileet ja Hispanian bileet ja kaiken maailman bileet. Se on tottunut viime viikkoina maksamaan, niin se maksaa nyt tämänkin homman.

Sitten ydinvastuulakia, niin kuin jo aikaisemmin keskustelun aikana totesin, ei ole tuotu tänne tai ei siis ole saatettu voimaan. Onhan se tuotu ja on eduskunta päättänytkin vuonna 2005, mutta ei ole saatettu voimaan. Se on suuri moka.

Ja sitten lopuksi, Mankala-periaatteella kaikkia myllyjä pyöritetään, elikkä veronmaksaja jää siinäkin toiseksi.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jos lähden arvostamani ed. Erkki Pulliaisen puheenvuorosta, tietysti arvostan kaikkiakin edustajia, mutta erityisesti tuota vierustoveria tuossa. Ed. Pulliainen, jos nyt oikein ymmärrän teidän väitteenne, se oli sen verran radikaali väite, että on syytä nyt selventää, että tarkoititteko sitä niin kuin minä ymmärsin. Siis viesti jotenkin oli niin, että kun E.ON on osakkaana Fennovoimassa, se saisi tuoda tänne Suomeen joitakin muita jätteitä kuin mitä sen Suomessa omistamassa tuotannossa jätteitä syntyy. Tämä ei ole mitenkään mahdollista. (Ed. Pulliainen: Kyllä se vaan on!) — Tämä ei ole mitenkään mahdollista. Älkää antako sellaista tulkintaa, älkää heiluttako tämmöistä lippua kenellekään muualle Euroopan unionissa.

Minä olen ollut tässä tehtävässä seitsemän vuotta ja vähän ylikin, kahdeksatta vuotta, ja on totta, että aika ajoin jollakin tavalla pilkistää sellainen kysymys Euroopan unionin sisällä, voisivatko sisämarkkinat kattaa myöskin tämän tyyppisen "hyödykkeen" kuin ydinjäte. Ja kyllä sittenkin siitä on niin kuin erittäin laaja yhteinen ymmärrys Euroopan unionin alueella, että ei se nyt tätä kata, että jokaisen on kerta kaikkiaan maailmassa hoidettava omat jätteensä itse. Tämä kyllä koskee kaikkia niitä toimijoita, ovat ne ihan mistä tahansa, jotka omistavat suomalaista ydinvoimateollisuutta. Samalla perusteellahan amerikkalaistenkin ydinjätteet pitäisi voida sijoittaa tänne Suomeen, koska ne ovat omistamassa yrityksiä, jotka omistavat tätä Fennovoimaa jnp., aivan samalla perusteella. Tämähän on loputon tilanne. Eihän tämä voi mitenkään pitää, ed. Pulliainen, paikkaansa. Minä kiistän siis jyrkästi tällaisen väitteen, mitä ed. Pulliainen tässä sanoo.

Toinen väite liittyy siihen, että ed. Pulliainen sanoi, että miksei ydinvastuulakia ole saatettu voimaan. No, se käsiteltiin täällä 2005, ja silloin eduskunta näiltä osin ymmärtääkseni hyväksyi sen ajatuksen, että kysymys on kansainvälisestä sopimuksesta siinä taustalla, jossa edellytettiin, että tuo sopimus ratifioitaisiin kauttaaltaan koko sen jäsenistön, Pariisin sopimuksen jäsenmaitten, jotka ovat lähinnä Oecd-maita, ja että Suomi omalta osaltaan saattaisi tuon sopimuksen voimaan heti, kun se on ratifioitu. Nyt on käynyt niin, että ei tätä ratifikaatiota ole saatu aikaiseksi. Mutta minä olen kyllä henkilökohtaisesti kertonut moneen kertaan julkisuuteen sen, että jos nyt sitten kun Belgia on luvannut tehdä voitavansa, vielä kerran hyvän yrityksen, jos ei se onnistu, niin Suomen minun mielestäni, ja se ei ole vielä hallituksen kanta, pitäisi yksipuolisesti ottaa tämä rajoittamaton vastuu käyttöön siitä eteenpäin. Se että rajoittamaton vastuu jotenkin niin kuin ratkaisisi, että rahaa löytyisi tuolta noin vaan, sehän ei ole näin, ja siinä ymmärsin kyllä ed. Pulliaisen ymmärtävän sen, että sillä rajoittamattomalla vastuulla — jos on se omistaja, jolta se häipyy taivaan tuuliin, teoriassa näin jos ajatellaan, se on täysin teoriaa, mutta jos ajatellaan — niin ei sillä hirveän suurta merkitystä ole. Mutta käytännössä jo ihan moraliteettisyistä minusta se on perusteltua ottaa sitten yksipuolisesti käyttöön.

Mitä vielä tulee sitten erityisesti Fennovoimaan ja sen jätteen loppusijoitukseen, niin täällä on kauhisteltu sitä, että voi voi, kun sillä ei ole valmiina näitä onkaloita, mihin sijoittaa. Mietitääs nyt pieni hetki vielä. Voimmeko me niin kuin ihan vakavasti ajatella sitä, että maailmassa missään olisi käytössä sellainen menettely, jossa hakijan, joka pääsee hakemaan ydinvoimalaitoslupaa, pitää ensiksi rakentaa miljardilla eurolla se onkalo, mihin joskus 50 vuoden päästä loppusijoitetaan se ydinjäte, jota sitten syntyy 40—50 vuoden aikana? Eihän se nyt näin voi olla, eikä koskaan ennen ole ollutkaan näin. Kun Suomeen myönnettiin neljä ensimmäistä ydinvoimalaitosta, ei ollut mitään tällaista ratkaisua olemassa. Vasta 1983 ensimmäisen kerran poliittisella tasolla sovittiin, että Suomi alkaa vähitellen sijoittaa nämä nyt sitten Suomeen. Ja sitten Olkiluoto 3:n kohdalla samana päivänä, kun Olkiluoto 3:n keskeiset ratkaisut tehtiin, niin Posiva-ratkaisu sai päivänvalonsa ja lähti liikkeelle tällä tavalla.

Nyt se, mitä Fennovoiman suhteen tässä velvoitetaan ja edellytetään, on itse asiassa enemmän kuin yleisesti ottaen silloin, kun maailmalla uusia ydinvoimalaitoslupia myönnetään, edellytetään. Nyt edellytetään, että tuon mainitun yhtiön on toimitettava tietyn määräajan kuluessa konkreettinen suunnitelma. Paljon pitemmälle siis mennään kuin muualla siinä, miten se loppusijoitus ennen pitkää tapahtuu. Jos ei se onnistu Posivan kautta, niin millä tavalla sitten? Siihen on erilaisia vaihtoehtoja. Ja vielä kertaan senkin, mitä Stukin pääjohtaja Laaksonen sanoi monta kertaa meille, että ei se Posivan tila tuolla Olkiluodossa ole ainoa vaihtoehto, että voi olla sekä kustannussyistä että muistakin syistä ihan tarkoituksenmukaista hakea joku muukin ratkaisu kuin tuo Olkiluoto. Yritys tekee, yhtiö tekee mitä tekee näiltä osin, mutta valtio valvoo erittäin tarkasti.

Sitten täällä on käyty mielenkiintoista keskustelua jo aikaisemminkin siitä, mites tuo Olkiluoto 3, kun se nyt on kestänyt ja kestänyt jnp. Eikö olisi sitten, jos ongelmia on tullut, saanut kestää? Minusta on äärimmäisen tärkeä ja tarpeellinen asia, että Suomessa viranomaisnormeilla me varmistamme rakentamisen, turvallisuuden ja ennalta ehkäisten poistamme kaikki mahdolliset teoreettisetkin ongelmat etukäteen velvoittamalla rakentajat ja rakennuttajat viimeisen päälle tarkkoihin normeihin. Minusta se on erittäin hyvä periaate, ja pidetään siitä kiinni. Emmekä me sitä maksa. Kyllä se on niitten, jotka ovat tilanneet, ja niitten, jotka niitä toimittavat, välinen asia. Siihen minusta valtion ei pidä sotkeutua. (Puhemies: Aika!) Minusta on aika erikoista, että ne samat tahot, jotka vastustavat ankarasti ydinvoimaa, ovat sitten kuitenkin sitä mieltä, että voi voi, kun ei saada ydinvoimaa nyt hirveän nopeasti käyttöön.

Mitä Venäjän tuontiin vielä tulee, niin, arvoisa puhemies, vastaan siihen mieluusti sitten tässä kohta syntyvässä debatissa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin niissä aikaisemmissa keskusteluissa, kun oli kysymys ydinjätteen loppusijoituksesta, silloin se loppukonkluusio tietysti oli se, niin kuin arvoisa ministeri hyvin muistaa, että senhän ratkaisee silloinen Euroopan yhteisön, nykyinen Euroopan unionin tuomioistuin. Minä ymmärrän täysin, että eihän ministerillä ole pienintäkään kanttia myöntää, että se näin on, herranen aika, fiksu mies kuin mikäkin, niin eihän se nyt tällaista sammakkoa suustansa päästä. Mutta minun tehtäväni täysin edesvastuuttomana kansanedustajana tuolta Oulun puolesta on kertoa ja minulla on varaa kertoa, niin kuin ne asiat ovat, ja sillä siisti.

Sitten mitä koskee aikamäärää, niin ei kannattaisi olla niin varma tästä ydinvoimasta sen takia, että tämä buumi on 30—40 vuodessa totaalisesti ohi, ja nyt se arsenaali on tässä keskustelussa, mitenkä sitten eletään, (Puhemies: Aika!) ja se määrittää myöskin kulutuksen tason.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en oikein jaksa ymmärtää tätä ydinvoimakeskustelua ylipäätänsä, sitä kauheaa kiistaa ja riitaa ydinvoimasta. Se on energiamuoto siinä kuin mikä tahansa muu energiamuoto.

Toinen asia: Kuvitteletteko te, jotka vastustatte sitä, että täällä maapallolla 100 000 vuoden päästä on ylipäätänsä olemassa elämää? Kuvitteletteko te? 120 000 vuotta sitten homo sapiens tallusteli, eikä se taatusti ymmärtänyt olla huolissaan siitä, että joku panee Olkiluodon onkaloon ydinjätteitä tai että ministeri siellä istuu ja me hiostamme häntä. Ei taatusti tiennyt. Minä en ymmärrä, miksi ydinvoimasta on tehty uskonasia. Miksi siitä on tehty omantunnonasia? Minulle omantunnonasioita ovat jotkut aivan täysin muut asiat paitsi energia, joka on taloudellinen asia.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esittämä energiapaketti on todellisuudes erittäin hyvä. Son vaativa. Jos ajatellahan sellasta seikkaa, että otetahan vain rusinat pullasta, ei koskaan tuu mitään kompromissiratkaisuja, ja tähänhän täs taloos pyritähän. Ydinvoima: Me annetahan kaks lupaa, todennäköösesti annetahan. Se on hyvä ratkaasu. Sähkö menöö ja tuloo, pitää muistaa se, että Suomes on tällä hetkellä Länsi-Euroopan halvin sähkö, meillä tuloo joka tapaukses se kallistumahan. Mutta enemmän oon huolestunu siitä — täälläki on moni ollu — pystytähänkö toteuttamahan se uusiutuvan osuus, se 38 prosenttia, ja haluaasinkin ministeriltä kysyä. Suomi on sitoutunu siihen, että 38 prosenttia pistetähän täytäntöhön ja siitä piretähän kiinni.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään jo aikaisemmin ed. Komi sanoi sen, että tämä uusiutuvan energian paketti on ihan erillinen paketti ja ydinvoima on erillinen. Aika moni täällä haluaa niputtaa ne poliittiseksi paketiksi, ja tämä huolestuttaa minua. Ne ovat kaksi ihan eri asiaa. Ei tarvitse ottaa ydinvoimapakettia, vaikka ottaisi uusiutuvan paketin. Tämmöistä poliittista paketointia minä en kyllä ollenkaan pidä hyvänä.

Ministeri Pekkarinen sanoi, että hänen mielestään pitäisi yksipuolisesti ottaa käyttöön rajaton vastuu, mutta samalla hän sanoi, että jos poksahtaa, niin ei sitten kannakaan vastuuta. Eikö ole selvää, että silloin pitää myös maksaa vakuutusmaksut? Pitää löytyä joku vakuutusfirma, joka oikeasti vakuuttaa niitä; vaikka poksahtaisi eikä firmaa enää ole, niin oikeasti joku muu maksaa. Ei voi olla niin, että jos se firma häviää taivaan tuuliin, niin kukaan ei maksa.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Uusiutuvan energian paketti tässä energiaratkaisussa on kyllä historiallisen suuri mahdollisuus, mutta siihen sisältyy pari asiaa, joista on syytä ministeriltä kysyä. Nimittäin vesivoiman lisärakentamisen osalta tilanne näyttää oikeastaan vain tehonnostojen ja mahdollisen sadannan lisäyksen verran lisäystä. Kuitenkin tuulivoimalle kaavaillaan tuommoista 6 terawattitunnin energialisäystä ja 2 500 megawatin tehonlisäystä. Tämä vaatii merkittävän määrän säätöenergiaa, noin 500 megawatin verran. Tämä säätövoiman merkitys ja taloudellinen arvo on moninkertainen sähkötehoon ja energiamäärään nähden.

Millä tavalla ministeri on ajatellut, että tämä säätöenergian lisäys voidaan toteuttaa? Vaihtoehtoja nimittäin mielestäni ovat tuontisähkö pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta, joka näyttää hyvin vaikealta, kaasuturbiinit tai dieselvoimalat, jotka ovat tähtitieteellisen kalliita, tai sitten hiilivoima, josta pyritään eroon. Eli millä tavalla tämä iso 500 megawatin energialisäys säätöenergiaksi saadaan aikaan?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ed. Ukkola täällä oli sitä mieltä, että mahdollisesti ei ole elämää noin 100 000 vuoden kuluttua tällä planeetalla. Mielestäni ed. Ukkola on ihan oikeassa. Nämä viimeaikaiset ihmisen teot tähtäävät nimenomaan tuohon, biodiversiteetti köyhtyy, ja Meksikonlahden öljyonnettomuus, tämä tapahtuma siellä, on vahva esimerkki siitä, siis ei tämä johdu vain ydinvoimasta.

Mutta, ministeri Pekkarinen, kyllä se vain niin on, että paineet ydinjätteen tuomisesta Suomeen kasvavat, jos E.ON tämän Fennovoiman kaavussa rakentaa tänne ydinvoimaa ja vielä oman ydinjätteen sijoituspaikan. Se on aivan selvää. Ministeri Pekkarinen kyllä tietää, että tsoukit ovat tsoukkeja. Kyllä me, jotka olemme vastustaneet Olkiluoto 3:a, emme suinkaan odota kieli pitkällä, että se alkaisi tuottaa sitä sähköä. Olkiluoto 3:n hidastuminen ja myöhästyminen johtuu niistä ongelmista, mitkä liittyvät tähän ydinvoiman rakentamiseen.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Yksi asia, joka tässä keskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle, on se, että nyt kun me siirrymme yhä enemmän energian tuotannossa ja käytössä sähköön, merkitsee se sitä, että siirtokapasiteettia me joudumme rakentamaan merkittävästi lisää ja tehostamaan entisiä. Nyt sitten tällä hetkellä on Fingridin taholta aika monia kiistoja olemassa lunastushinnoista, ja ei voi olla niin, että tällaisesta pomminvarmasta bisneksestä, mitä Fingrid pitää yllä sähkönsiirron osalta, joutuvat yksittäiset maanomistajat, jotka myös harjoittavat liiketoimintaa niillä maillaan, kärsimään ja saavat niistä olemattomia korvauksia.

Miten, ministeri Pekkarinen, te näette asian ja oletteko ohjeistamassa Fingridiä tältä osin, että ei synny näitä kiistoja, vaan pystytään sopimaan sähkönsiirrosta, joka on täysin välttämätön sekä laadun että määrän osalta, että se toimii moitteetta niin, että se on myöskin reilun pelin kauppaa?

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uraanista ei saa uusiutuvaa energiaa edes pekkaroimalla. Mielestäni on suoranaista vedättämistä puhua väliaikaisesta tai tilapäisestä ratkaisusta, kun puhumme ydinvoimasta. Ydinvoima on keskuudessamme tästä 100 000 vuotta. Toivon, että siellä on niitä eläviä ihmisiä vielä siinä vaiheessa, mutta pelkään, että niin ei ole.

Mutta uusiutuva energia koki myös ison takaiskun, erityisesti se teknologia, jota Suomessa oltiin kehittämässä uusiutuvan energian saralla, koska tämä erittäin massiivinen lisäydinvoimalapäätös käytännössä tarkoitti sitä, että kohtuullisen rajallisilla energiamarkkinoilla juuri uusiutuvan energian markkinat käytännössä nolliintuivat.

Mitenkä, ministeri Pekkarinen, aiotte taata, että uusiutuvalla energialla ja uusilla teknologiaratkaisuilla puhumattakaan hajautetuista yksiköistä on aidosti elinmahdollisuudet tulevaisuudessa, ja miten aiotte taata myös sen, että kotimaiselle teollisuudelle on myös kotimaisia referenssejä? Valitettavasti nimittäin tällä hetkellä tilanne on se, että meidän uusiutuvaa energiaa (Puhemies: Aika!) käyttävä teknologiamme kärsii erittäin hirvittävästi siitä, että suomalainen valtio, suomalainen hallitus, suomalainen politiikka ei luota itse asiassa uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksiin.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minua on hiukan häirinnyt tämä keskustelu ydinjätteen loppusijoituksesta ja nimenomaan Fennovoimaa koskien. 2000, vai oliko se 2001, kun olimme silloinen talousvaliokunta Olkiluodossa tutustumassa tähän tulevaan ratkaisuun, jonka Posiva teki, meille esiteltiin kansallista ratkaisua. Puhuttiin, että ollaan tekemässä kansallista ratkaisua, jota ei rajattu minkään yhtiön piiriin. Siihen nähden olen hiukan ihmetellyt niitä hyvin jyrkkiä kantoja siitä, että esimerkiksi Fennovoiman ydinjätettä ei voisi loppusijoittaa tällä hetkellä Olkiluodossa olevaan loppusijoituskohteeseen, ja siihen nähden oli erittäin hyvä kuulla ministeri Pekkarisen näkemys tästä asiasta, että Fennovoimalla on olemassa useita vaihtoehtoja loppusijoituksen suhteen, ja näissä yhtenä tulee sisällä olla edelleen tämän Posivan ja Olkiluodon kautta tapahtuvan loppusijoituksen, ei sillä tavalla, että se suljettaisiin heti alta pois, koska näen, että se olisi taloudellisesti erittäin hyvä kaikille osapuolille. Se, että ruvettaisiin lisäksi investoimaan, olisi varmasti tekijä, joka olisi sitten taloudellisesti (Puhemies: Aika!) huono ratkaisu kaikille osapuolille.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Vaikka kyseessä on nyt ilmasto- ja energiapaketti, niin on aivan selvää, että teollisuuspoliittiset tavoitteet tavallaan ovat olleet ensisijaisia, kun on esimerkiksi sähkönkulutusennusteita määritelty.

Mikä on nyt, arvoisa ministeri, se kauhuskenaario, että ne eivät tulekaan toteutumaan? Tarkoittaako se sitä, että teollisuus ei sitoudukaan investointeihin Suomeen, edelleenkin lakkauttaa laitoksia, niin kuin Stora Enso on tehnyt, ja tavallaan ne uudet työpaikat syntyvätkin johonkin muuhun kuin energiaintensiiviseen teollisuuteen? Olisi myös hyvä kuulla teidän kommenttinne siitä, ovatko nämä vastakkaisia, vievätkö nämä nyt pois sitten mahdollisuuksia investoida vihreään teknologiaan ja uuteen uusiutuvaan teknologiaan perustuvaan energiankäyttöön. Ovatko nämä vastakkaisia?

Lopuksi vielä: Mitä takeita meillä nyt on, kun me päätämme ensin ydinvoimasta, että tämä hallitus tuo ajallaan tällä vaalikaudella koko tämän kansallisen uusiutuvan energian paketin kokonaisuuden vielä eduskunnan päätettäväksi? Sehän tulee pitämään sisällään monia eri tukimuotoja, joista tärkein on ilman muuta tämä (Puhemies: Aika!) metsähakkeen hankintaan kohdistuva tuki.

Lopuksi vielä, ministeri: On väitetty, että uusiutuvilla kotimaisilla ei voida korvata Helsingin kivihiilen polttoa. Voidaanko?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On valitettavaa, että Olkiluoto on venynyt, mutta en ymmärrä, miten se on perusteena tälle koko ydinvoiman vastustamiselle, koska jos teemme ratkaisua 60 vuodeksi, niin sillä, valmistuuko se vuoden ennemmin tai jälkeen, ei ehkä ole merkitystä.

Mutta kun tässä on tämä toinen paketti uusiutuvista ja nythän meillä ei ole yhtään lakiesitystä vielä tähän uusiutuvien pakettiin olemassa käsittelyssä ja sitten meillä oli kuitenkin alun perin kai ministerin puolelta tieto, että tämän kevään aikana jo tulisivat muun muassa syöttötariffeista ensimmäiset lakiesitykset, niin ovatko nämä nyt minkälaisessa aikataulussa?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri selväsanaisesti torppasi puheet ydinjätteen tuomisesta, ja se on oikein. Vihreät tukee ministeriä tässä asiassa. Kuitenkin, jos Suomeen rakennetaan kaavaillulla tavalla kaksi uutta ydinvoimalaa, niin, kuten olemme hyvin kuulleet, tämä johtaa siihen, että ainakin toisesta näistä ydinvoimaloista merkittävä osa sähköstä päätyy vientiin, toisin sanoen meidän ydinsähköämme käytetään jossain muualla. Meille jäävät näille muille tuotetusta sähköstä syntyneet ydinjätteet. Tämän lopputulos on samanlainen kuin se, että meille tuotaisiin ydinjätettä.

Ministeri Pekkarinen myös totesi, että olisi kohtuutonta vaatia Fennovoimalta valmiita ydinjätteen loppusijoituspaikkoja ja onkaloita. Näin on. Olisi kohtuutonta vaatia sellaista tässä vaiheessa. Mutta ei ole kohtuutonta vaatia, että Fennovoima esittää periaatepäätöstä tehtäessä uskottavan suunnitelman, miten loppusijoitus hoidetaan. Nyt Fennovoiman hakemuksessa esitetään ainoastaan, että jätteet sijoitetaan Eurajoelle, ja Posiva on yksiselitteisesti torjunut, että tämä ei onnistu. Missä on se uskottava suunnitelma?

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olkiluodon kolmannen reaktorin kustannusarvio on noussut lähes kaksinkertaiseksi, rakentamisaikataulu on venynyt, ja työmaalla on havaittu yli 1 500 laatuongelmaa.

Ministeri Pekkarinen, pidätte tätä aikataulun venymistä inhimillisenä ja päinvastoin ikään kuin suositeltavana asiana. Haluaisin kysyä teiltä reilun pelin hengessä: Minkä muun energiamuodon kohdalla voi tapahtua tällaista niin, että kukaan tässä salissa edes ilkeäisi enää ehdottaa samaa energiamuotoa lisää? Haluaisin tietää tämän.

Puhuitte myös ydinvastuulaista ja siitä, että olisitte henkilökohtaisesti valmis ottamaan Suomessa yksipuolisesti ydinvastuulain käyttöön, vaikka kaikkia Oecd-maita ei saataisikaan hankkeeseen mukaan. Eikö reilun pelin hengessä olisi tämä laki saatava aikaiseksi, ennen kuin lupia uusille ydinvoimalareaktoreille myönnetään?

Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri mainitsi tuossa aikaisemman debatin yhteydessä, että Suomen teollisuuden selkein suhteellinen kilpailuetu on edullinen energia. Tämä minua kovasti kyllä kummastutti, koska itse näen, että Suomen merkittävin kilpailuetu globaalissa kontekstissa on meidän korkeasti koulutettu väestömme ja korkea osaamistasomme.

Olisinkin halunnut elinkeinoministeriltä nyt vähän selvyyttä tähän teidän elinkeinopoliittiseen linjaanne. Nimittäin tämä teidän esityksenne nyt näistä uusista ydinvoimaloista vetää selvästi siihen suuntaan, että Suomi on jatkossa entistä enemmän energiaintensiivisen, raskaan teollisuuden maa, jossa suositaan korkean osaamisen asemesta bulkkiteollisuutta. Tästä syntyy Suomelle tällainen maabrändi, että Suomi on ydinvoiman ja ydinjätteen luvattu maa. Onko tämä teidän elinkeinopoliittinen linjanne?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama aihealue ministerille, pyydän vastauksia.

Ensimmäinen koskee tätä sähkön vientiä kontra tuontia. Eikö yhteispohjoismaisen sähkömarkkinan koko idea ole siinä, että siinä välillä viedään, välillä voidaan tuoda? Eikö ole pyrkimys laajempaan eurooppalaiseen markkinaan, jossa jonkun täytyy olla sähkön viejä, jotta joku voi sähköä ottaa vastaan? Miksi tästä tehdään näin vaikea kysymys? Ja tähän liittyen: onko mahdollista, että me voisimme viedä tätä uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, siis norppasähköä? Voiko sitä myydä ministerin mielestä?

Toinen kysymys sitten liittyy tähän Fingridiin, joka mainittiin täällä. Siellähän on käynnissä omistusjärjestely. Kantaverkon hyvä, häiriötön hoito on meille erittäin tärkeä asia. Se on tärkeä sähkönsaannin kannalta koko maassa, huoltovarmuuden kannalta. Mitä kuuluu neuvotteluille Fingrigin omistuspohjasta? Mitä valtio aikoo tässä tehdä omalta osaltaan? Se tieto on tärkeä ajatellen tulevaa sähkönhuoltoa.

Ja kolmas lyhyesti: Metsäteollisuus on luvannut, että se on valmis investoimaan tänne edellyttäen, että on kohtuuhintaista sähköä saatavilla. Onko ministeri puuttunut Varkauden tapaukseen, jossa metsäteollisuus ei ole toiminut sen lupauksen mukaisesti, jonka se on suuriäänisesti antanut?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! On tavattoman monta kysymystä, yritän vastata oikein nopeasti. Fingridin osalta ensinnäkin: alkuvuoden 2011 aikana viimeistään pitää ratkaisut saada aikaan. Toivon, että vielä tämän vuoden aikana, mutta silloin sitten aikaikkuna sulkeutuu, ja siihen mennessä meidän on pakko EU:n velvoitteen mukaan hoitaa tämä asia. Näin tullaan varmaan tekemään.

Ed. Heinäluoma on täysin oikeassa. Pohjoismaisilla markkinoilla välillä viedään, välillä tuodaan. Minustakin tämä keskustelu on ollut aika erikoista, mikä tässä nyt on julkisuudessa ollut, mutta tällä keskustelulla on tietyt kävijät. On ollut tavattoman vaikea selittää, että on kaksi eri asiaa: ne tehot, jotka ratkaisevat, pystytäänkö eri aikoina, eri hetkinä, itse tuottamaan se sähkö, minkä me täällä kulutamme, ja toinen asia on se energian määrä. On sellaisia kulutusaikoja, jolloin me tuotamme paljon enemmän kuin me kulutamme sillä hetkellä, mutta kun me emme voi varastoida sitä säästöä meidän myöhempiin tarpeisiimme, niin on se viisaampaa silloin viedä ulos kuin jättää ties minne.

Mitä tulee tähän sitten, mikä nyt on se suhteellinen kilpailuetu. En minä sanonut niin, että tämä on ainoa suhteellinen kilpailu. En tietysti: totta kai osaaminen, mutta ei vain osaaminen, vaan minä puhun laajemmin teknologiasta, innovaatioista. Siinä on se meidän kilpailuetumme, suhteellinen kilpailuetu. Ja vähän yrittäjyydestäkin löytyy niitä kilpailuja, mutta kyllä energia on merkittävä.

Älkääkä viitsikö puhua siitä, että tämä on joku tällainen raskaan teollisuuden bulkkijuttu, mitä täällä Suomessa tehdään. Käykää katsomassa, mitä ovat uusimmat paperiteollisuuden, metsäteollisuuden tuotteet, varsinkin ne mitä nyt ollaan kehittämässä, mitä ollaan ottamassa tuotantoon. Ne ovat huipputeknologian huipputuotteita. Viisaat, älykkäät, uudet tuotteet, mitä kehitetään, ne ovat niitä. Myös biodiesel on sitä paljossa, vaikka se onkin niistä residuaaleista rakennettava. Käykää katsomassa, menkää Haminaan, katsokaa mitä Google tekee siellä. Se tarvitsee erittäin paljon energiaa se Google siellä. Eikä se mitään bulkkia ole, no joku voi sanoa tietysti, että sekin on bulkkitoimintaa.

Entä sitten siitä, että jos nyt myöhästyy Olkiluoto 3? En minä ainakaan itke sitä. Ja minä ihmettelen, miksi te itkette sen perään, että Olkiluoto myöhästyy. On tavattoman tärkeä asia, että homma hoidetaan niin, että kaikki maailman kovimmat turvallisuusnormit kaikissa rakentamisvaiheissa hoidetaan kuntoon ja että näin myöskin käytännössä tehdään.

Fennovoiman suunnitelma on uskottava suunnitelma. Se on Posiva. Jos Posiva ei ole se vaihtoehto, silloin Fennovoima tuo toisen ratkaisun. Ja sen toisenkin ratkaisun osalta me edellytämme nyt paljon konkreettisempaa vaihtoehtoa sen kuuden vuoden aikaikkunan puitteissa sitten, kuin missään muualla maailmassa edellytetään. Voi olla, että jostakin löytyy maa, joka velvoittaisi pitemmälle, mutta luulen, että ei löydy sellaista maata, joka nyt vaatii ja velvoittaa yhtään pidemmälle kuin tällä hetkellä meillä menetellään.

Mitä tulee näihin uusiutuvan energian edistämislakeihin: Syöttötariffilaki on valmis. Nyt kuitenkin ratkaisu oli ja on se, että siihen samaan syöttötariffilakiin tulee mukaan myös tämä puupohjaisen, pienen chp:n syöttötariffi. Siihen tulee tämä vaihtuvahintainen, siis muuttuva puusähkön tuotantotuki. Eli siihen samaan lainsäädäntöön tulevat kaikki nämä lait, joilla se syöttötariffilaki sitten lakisääteisesti normitetaan ja myöskin rahoitus lakisääteiselle pohjalle rakennetaan. Minä yritin ja pidin mahdollisena, että ne olisivat erillisiä lakeja, mutta monen tässä erittelemättömän syyn summana päädyttiin tähän, ja itsekin pidän myöskin sitä ihan kelpoisena ratkaisuna.

Mitä vielä tulee siihen, onko sellaisia teollisia ratkaisuja, jotka nyt vaativat ja tarvitsevat näitä ratkaisuja, joita ed. Laukkanen kysyy: Minä en voi kovin paljon enempää ääneen spekuloida tällaisia asioita, mutta kuten kaikki nyt tietävät, kyllähän meillä on sellaisia hankkeita vireillä, vaikkapa tuolla pohjoisessa osassa Suomea, jossa yksi ainoa teollinen investointi merkitsee lähes yhden terawattitunnin suuruista sähkönkulutuksen kasvua. Ja tämäntapaisille hankkeille se seikka, onko meillä varmuudella tarjolla ja saatavissa sähköä kilpailukykyiseen hintaan, on tavattoman tärkeä asia.

Ed. Lepälle: minä olen abs., ehdottomasti, sitä mieltä, että nykyinen lunastuslaki ei toimi, niin kuin sen pitäisi tämän erittäin suuren urakan, tämän verkkokysymyksen, ratkaisemisen kannalta toimia. On vähän paradoksi, että silloin, kun lunastetaan Puolustusvoimien tarkoitukseen, käytetään korkeampia lunastushintoja kuin jos lunastetaan Fingridin tarpeisiin. Ja kyllä olen sitä mieltä, että laki kerta kaikkiaan pitää voida uusia. Neutraliteetin varmistaminen maan eri osissa, ellei lakia muuteta, näyttää olevan tavattoman vaikeaa.

Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä kysymyksenä: ed. Sirnö sanoo, että pitäisi aidosti ryhtyä meillä nyt sitten uusiutuvia lisäämään ja toteuttamaan jnp.

Ed. Sirnö, tämän verran haluan nyt pikkaisen väitellä, että ei teidän aikananne, kun te olitte hallituksessa, näistä asioista edes puhuttu. (Ed. Sirnö: Minä en ole ollut koskaan hallituksessa!) Tämä on ihan eri maailma, missä me nyt elämme. Tämä hallitus tekee todellisia ratkaisuja, jotka ovat ihan eri maailmasta kuin ne hallitukset, joissa te olette olleet mukana ja jotka ovat konsanaan näitä tehneet.

Ja sitten, kun te sanotte, että kun meillä ei tehdä näin ja näin vaan muualla tehdään paremmin: Muistakaa nyt kuitenkin, että Suomi on uusiutuvan energian osalta Euroopan unionin kakkonen. Mikä on meidän edellämme? Ruotsi. Millä Ruotsi on meidän edellämme? Vedellä ja vain vedellä ja vain veden vuoksi. Jos katsotaan tämä muu uusiutuva, niin, ed. Sirnö, mehän olemme nyt jo Euroopan unionin tapissa ja tällä ohjelmalla menemme aivan ylivoimaisesti kaikkien muiden edelle, tällä ohjelmalla, joka lakisääteisesti velvoitetaan myös tulevien hallitusten osalta hoidettavaksi.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen ei vastannut siihen äsken, että jos me yksipuolisesti otamme käyttöön rajattoman vastuun, niin kai se tarkoittaa sitä, että ne itse maksavat ne vakuutusmaksut, eikä sitä, että valtio menee takuumieheksi. Puheenvuoroni tulee olemaan tästä aiheesta.

Men först, ärade talman, om man tänker på vad vi vill ha i framtiden i Finland — nya arbetsplatser, möjligheter för industrin till export — så är kärnkraften en sådan energiform där vi köper sakkunnighet utifrån och vi hämtar också arbetskarlar utifrån, medan förnyelsebar energi är någonting där vi kan sälja ut vår kunskap, vår know-how. Alltså satsar vi på egen kunskap, egna arbetsplatser eller köper vi andra människors kunskap utifrån?

Arvoisa puhemies! Silloin, kun täällä viimeksi vuonna 2002 taisteltiin lisäydinvoimalasta, keskeisiä argumentteja oli ydinvastuulain uudistaminen. Ydinvastuulakia uudistettiinkin silloin vähän ja merkittävästi vuonna 2005, jolloin eduskunta hyväksyi kokonaan uuden Pariisin ydinvastuuyleissopimukseen perustuvan ydinvastuulain. Laki nostaa merkittävästi ydinvoimayhtiöiden vastuuta mahdollisessa onnettomuustapauksessa. Lakia ei kuitenkaan vieläkään, viiden vuoden jälkeen, ole saatu voimaan, koska vakuutusyhtiöt eivät suostu vakuuttamaan ydinvoimaloita lain edellyttämällä laajuudella.

Pariisin sopimuksen pöytäkirjan seurauksena laitoksen haltijan vakuutettavan vastuumäärän vähimmäismäärää korotetaan 700 miljoonaan euroon ja sopimusvaltioiden muodostaman korvausyhteisön vastuun määrä nousee 1 500 miljoonaan euroon. Uutta ja keskeistä on, että suomalaisen laitoksen haltijan vastuu säädettiin rajoittamattomaksi 1 500 miljoonaa ylittävältä osalta. Samalla korvattavien vahinkojen alaa laajennettiin. Ja tämän pitäisi nyt olla jo voimassa.

Silloin, viisi vuotta sitten, laki uskottiin saatavan nopeasti voimaan. Silloinkin sanottiin, että tämä aivan kohta tulee, aivan kohta, älkää olko huolissanne. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tein vuonna 2008 kirjallisen kysymyksen siitä, miksi lakia ei ole saatu voimaan. Vastauksessaan elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kertoi, että prosessi on käytännössä pysähtynyt sen vuoksi, että kansainvälinen vakuutusliike ei ole voinut luvata laitoksen haltijan vastuumäärälle täyttä vakuutuskatetta, jota edellä mainittu pöytäkirja edellyttää.

Ministeri Pekkarinen kirjoitti silloin vastauksessaan seuraavasti: "Ilmeistä on, että ainoa mahdollisuus täyttää em. aukot vakuutuksessa ja siten tyydyttää uuden pöytäkirjan ja uuden ydinvastuulain määräykset on hankkia valtiontakaus." Tätä äsken yritin kysyä, että sitäkö hän tarkoittaa, että teemme sitten valtiontakauksen tälle uudelle laille. Silloinhan se menettää täysin merkityksensä.

Ydinvastuulain tarkoitus oli siirtää aiempaa suurempi vastuu ydinvoimayhtiöille, mutta nyt valtion pitäisikin tulla takaajaksi. Valtiontakaus on myös lähtökohtaisesti piilotukea ydinvoimayhtiöille. Ei ydinvoimayhtiö toimi markkinaehtoisesti silloin, jos se ei pysty itse hoitamaan edes vakuutuksiaan. Jos on uskominen markkinaehtoisuuteen ja reiluun kilpailuun markkinoilla, tämä on kai ihan perusedellytys, että huolehtii omista vakuutuksistaan.

Arvoisa puhemies! Maailman suurin ydinvoimalaitos, Olkiluoto 3, on sittemmin osoittautunut Suomen historian epäonnistuneimmaksi rakennusprojektiksi. Valmistuminen viivästyy vuosia, ja rakennusaikana Säteilyturvakeskus on joutunut puuttumaan moniin turvallisuuspuutteisiin. Vakuutusyhtiöt ovat riskiarvioinnin ammattilaisia. Jos ne arvioivat riskit liian suuriksi, niin meidän pitäisi tehdä samoin. Minä en todellakaan halua vakuuttaa ydinvoimalaa varsinkaan katsottuani ongelmia jo rakenteilla olevassa ydinvoimalassa, joka on siis maailman suurin ja prototyyppi. Mikä on meidän seuraava rohkea ratkaisumme Suomessa?

Yksi mahdollisuus olisi myös Yhdysvaltain malli, jossa ydinvoimalayhtiöt vastaisivat yhteisvastuullisesti ja tätä varten maksaisivat etukäteen rahastoon rahaa, jolla pienennettäisiin mahdollisen onnettomuuden kustannuksia. Ylen uutisten mukaan Pekkarinen ei ajatuksesta innostu, mutta kuulisin mielelläni Pekkarisen kannan suoraan häneltä itseltään, mitä mieltä hän on siitä. Tämän lain jälkeenhän USA:ssa ei ole rakennettu uusia ydinvoimalaitoksia minun tietääkseni, mutta nyt siellä pohditaan sen lain helpottamista, jotta tulisi taas uusia laitoksia. Elikkä jos meillä on täysin markkinaehtoinen vakuutussysteemi, niin ei kannata rakentaa uusia ydinvoimalaitoksia.

Myös talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas vaati pari vuotta sitten Turun Sanomissa, että uusi ydinvastuulaki pitää saada voimaan ennen kuin eduskunta päättää seuraavan ydinvoimalan hakemuksesta. Ed. Rantakangas perusteli asiaa seuraavasti: "Vastuurajan nosto oli osa kokonaisuutta, kun edellistä ydinvoimapäätöstä markkinoitiin. Kun seuraava (Puhemies: Aika!) ydinvoimalahakemus tulee eduskuntaan, silloin varmasti kysytään, miten tämän ydinvastuulaki on edennyt."

Elikkä nyt on se hetki, niin kuin ed. Heli Järvinen sanoi, jos emme nyt saa tätä lakia voimaan, ennen kuin äänestämme seuraavista kahdesta luvasta, niin on se kummallista, jos kolme lupaa menee sillä, että kyllä se joskus onnistuu.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Sinivihreä hallitus yksinkertaisesti petti lupauksensa uusiutuvan energian tuottajille ja teknologiayrityksille. Ydinvoimapaketti ja uusiutuvan energian paketti liittyvät selkeästi toisiinsa. On hurskastelua väittää jotakin muuta. On nimittäin vaikea kuvitella, että samaan aikaan energiamarkkinoillamme riittäisi tilaa sekä lukuisille hajautetuille, uusiutuvaa energiaa hyväksi käyttäville laitoksille että massiivisille määrille lisäydinvoimaa, etenkin kun näitten ydinvoimalojen tuotannon hyväksikäyttöön ovat sitoutuneet omistajat eli teollisuus lähes yksipuolisesti.

Uusiutuvan energian piti olla seuraava Nokiamme, mutta kivijalasta tuli sinivihreän hallituksemme ydinvoimapäätöksen myötä savijalka, kun uusiutuvan energian kotimaisilta investoinneilta ja teknologiateollisuuden kotimaisilta referensseiltä vietiin pohja lisäydinvoimaratkaisun myötä.

Uusiutuvan energian paketin uskottavuus on myös kärsinyt siitä, että emme vieläkään tiedä, mitä tuo paketti konkreettisesti sisältää ja mitä se eduskunnalta edellyttää. Samoin uusiutuvan energian paketin uskottavuutta kaivertaa se tosiasia, että edelliseen ydinvoimapäätökseen liitetty risupaketti jäi käytännössä toteutumatta — asia, jonka jopa pääministeri myöntää heittävän varjon tälle uudelle ratkaisulle.

Sinivihreä hallitus sitoi tässä uudessa risupäätöksessään lahjanarulla vain jo aiemmin meitä sitoviksi luvatut päätökset uusiutuvasta energiasta ja energiasäästöstä. Itse asiassa mittavia uusia panoksia emme todennäköisesti tule näkemään yksinkertaisesti siksi, että julkisen vallan voimavarat eivät siihen riitä.

Pidän moraalittomana mainostaa lisäydinvoimaa väliaikaisena ratkaisuna. Ydinvoimassa ei ole kyse väliaikaisesta ratkaisusta. On nimittäin mahdotonta puhua ylimenokauden ratkaisusta, jos sen vaikutukset säteilevät seuraavan sadantuhannen vuoden ajan. Jos sinivihreä hallitus kuitenkin tarjoaa lisäydinvoimaa vain siirtymäkauden ratkaisuna, missä viipyy hallituksen esitys ja aikataulutus Suomen luopumiselle kokonaan ydinvoiman käytöstä?

Arvoisa puhemies! En ole koskaan hyväksynyt ydinvoimaa. Omat kokemukseni ovat yksinkertaisesti vahvistaneet käsitystäni siitä, että ydinvoimaan liittyy liian isoja riskejä, joita en haluaisi jättää seuraavien sukupolvien kärsittäväksi. Olen elänyt tämän maailman Harrisburgin ja Tšernobylin. Vierailin Kievissä muutamia vuosia onnettomuuden jälkeen. En nähnyt siellä silloin kaksipäisiä lapsia, mutta näin pitkät jonot syöpähoitoihin. Nämä jonot ovat edelleenkin arkea Ukrainassa.

Olen tavannut Kanadan intiaaneja, joiden reservaatissa 11-vuotiaita tyttöjä pakkosteriloitiin, koska avouraanikaivos reservaatin vieressä aiheutti geenimutaatioita. Olen keskustellut rauhanaktivistien ja rauhantutkijoiden kanssa siitä, että jokainen uusi ydinvoimala tarkoittaa kasvavaa määrää potentiaalisia ydinaseita.

Olen kuunnellut huolestuneena huippugeologien luentoja siitä, kuinka epävakaa on se maaperä, johon Suomenkin hallitus on päättänyt haudata ydinjätteemme sadoiksituhansiksi vuosiksi. Ja olen häveten ottanut vastaan thaimaalaisen ympäristöaktivistin ripitystä siitä, kuinka vaarallisen esimerkin Suomi lisäydinvoimapäätöksillään antaa kehittyville maille: kuinka Suomen malli on pahimmillaan kuolinisku vaikkapa Mekongin alueen uusiutuvan energian isojen yksiköiden kehitykselle.

Arvoisa puhemies! Joku voisi sanoa, että kokemani ja oppimani asiat kielivät ydinvoiman lastentaudeista. Mutta yksikään ydinvoiman puolustaja ei ole pystynyt antamaan minulle sadan prosentin takuita siitä, ettei koskaan uraanin kaivamisen tai käytön vuoksi tai ydinjätteen säteillessä hautautuneena tuhansien vuosien aikana yhdenkään ihmisen elämä vaarannu eivätkä yhdenkään ihmisen elämän mahdollisuudet heikenny. Ja vaikka tuo riski olisi vain 0,0001 promillen luokkaa, sekin minusta olisi liikaa. Siksi en tule hyväksymään yhdenkään lisäydinvoimalan rakentamista enkä myöskään hyväksy ajatusta, että periaatteensa voi myydä, vaikkei niitä myisikään kolmella metrillä vaan yhdellä metrillä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä on tänään julkistanut kymmenen kohdan listan kansalaispalautteesta koottuja kysymyksiä elinkeinoministeri Pekkariselle, ja toivomme, että ministeri ehtisi niihin vastata.

Elinkeinoministeri Pekkarisen 21. huhtikuuta esittelemissä kalvoissa kahden uuden ydinvoimalan on arvioitu vähentävän Suomen ilmastopäästöjä 10 miljoonalla tonnilla vuodessa. Sen sijaan Vtt:n raportissa "Ydinvoimahankkeiden periaatepäätökseen liittyvät energia- ja kansantaloudelliset selvitykset" ratkaisun on arvioitu vähentävän päästöjä Suomessa noin 2 miljoonalla tonnilla. Lisäksi muun muassa energiateollisuuden ja metsäteollisuuden rahoittamassa yhteispohjoismaisessa energiatutkimushankkeessa on arvioitu, että lisäydinvoima vähentää päästöjä vain vähän koko Pohjoismaiden alueella. Haluammekin kysyä ministeri Pekkariselta, millä edellytyksillä arvionne lisäydinvoiman rakentamisen tuottamasta 10 miljoonan tonnin vuotuisesta päästövähennyksestä Suomessa voisi toteutua ja miksi arvioitte vähennyksen olevan viisi kertaa niin suuri kuin työ- ja elinkeinoministeriön Vtt:ltä tilaaman selvityksen oletuslaskelmassa.

Hallituksen enemmistö kieltäytyi valmistelemasta vertailua varten vaihtoehtoa, jossa hallituksen tavoitteet sähköomavaraisuudesta ja päästöjen vähentämisestä olisi saavutettu muilla keinoin kuin lisäydinvoimaa rakentamalla. Vuonna 2001 periaatepäätös sisälsi vertailun niin sanottujen KIO1- ja KIO2-skenaarioiden välillä. Haluammekin kysyä ministeriltä, miksi työ- ja elinkeinoministeriössä ei ole valmisteltu ja periaatepäätöksissä arvioitu myös sellaista vaihtoehtoa, jossa yhteiskunnan sähköntarve katetaan ilman lisäydinvoimaa.

Hallitus on tehnyt Teollisuuden Voiman laitoksista periaatepäätöksen, jonka mukaan kaiken ydinvoimalla korvattavan sähkönhankinnan määrä kasvaisi vuoteen 2020 mennessä noin 17 terawattituntiin. Kahden uuden ydinvoimayksikön vuosittainen tuotanto olisi noin 26 terawattituntia. Vientiin suuntautuisi siis vuosittain ainakin kolme neljäsosaa yhden yksikön tuotannosta. Hallitus on kuitenkin linjannut vuonna 2008, että ydinvoimaa ei rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen. Haluammekin kysyä Pekkariselta, kuinka monta terawattituntia Suomesta enimmillään vietäisiin sähköä vuodessa ulkomaille uusien ydinvoimaloiden valmistuttua.

Kun työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Taisto Turunen esitteli syksyllä 2009 arviota sähkönkulutuksesta, hän samalla ennakoi, että merkittävä ydinvoiman lisäys markkinoilla voisi syrjäyttää esimerkiksi biomassalla tuotettavaa yhteistuotantoa. Kysynkin ministeri Pekkariselta, voitteko taata, että investoinnit uusiutuvaan energiaan tulevat toteutumaan yhtä suurina kuin tilanteessa, jossa kahta uutta ydinlaitosyksikköä ei rakennettaisi.

Arevan osavuosikatsauksesta vuodelta 2009 voi päätellä, että Olkiluoto 3 -voimalan rakentamiskustannus on yli 5 miljardia euroa, kun periaatepäätöksessä hinnaksi arvioitiin 1,7—2,5 miljardia euroa. Rakennusajaksi ennakoidaan nyt 7—8 vuotta, kun periaatepäätöksessä aikaa oletettiin kuluvan nelisen vuotta. Kysymys, hyvä ministeri Pekkarinen, on seuraava: Millä edellytyksillä molemmat uudet ydinvoimalat voitaisiin rakentaa merkittävästi nopeammin ja halvemmin kuin mihin Olkiluoto 3 -projektissa on pystytty?

Hallitus on asettanut Fennovoiman luvan ehdoksi, että yhtiö antaa selvityksen täsmennetyistä suunnitelmistaan ydinjätehuollon järjestämiseksi 6 vuoden kuluessa periaatepäätöksen vahvistamisesta eduskunnassa. Olkiluodon 3:tta ja 4:ttä voimalaa koskevien periaatepäätösten yhteydessä hallitus teki periaatepäätökset myös voimaloissa syntyvän ydinjätteen loppusijoituksesta. Kysynkin, miksi ministeri esittää ydinvoimaluvan myöntämistä Fennovoiman hankkeelle, vaikka yhtiö ei ole vielä pystynyt osoittamaan ydinjätteelleen minkäänlaista loppusijoituspaikkaa.

Vuonna 2008 strategiassa arvioitiin, että vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla sekä yhteistuotannolla voitaisiin tuottaa 85 terawattituntia sähköä. Tuonnin ja lauhdevoiman tai niitä korvaavan tuotannon tarpeeksi arvioitiin 98 terawattitunnin kulutuksella 14 terawattitunnin tuotanto. Periaatepäätöksen mukaan lauhdevoimaa ja tuontia vastaavan sähkönhankinnan määrä olisi 19 terawattituntia vuonna 2020 tai 17, jos kulutus olisi 98. Kysynkin, miksi arvio kotimaisesta sähköntuotantokapasiteetista vuonna 2020 on periaatepäätöksessä vähentynyt 5 terawattitunnilla verrattuna vuonna 2008 laadittuun strategiaan.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen energiapaketti on todella historiallinen ainakin kahdessa mielessä. Sen avulla pystytään saamaan Suomesta sähkössä omavarainen maa. Me emme ole enää riippuvaisia jatkossa, kun tämä paketti toteutuu, Venäjältä tuodun sähkön käytöstä. Mehän tuomme tällä hetkellä suurin piirtein 20 prosenttia sähköstä, josta suurin osa tulee Venäjältä. Viime vuonnakin suurin piirtein kaiken muun energian tuonti laski, mutta sähkön tuonti Venäjältä lisääntyi 8 prosentilla.

Toinen, mikä on erinomainen asia, on se, että Suomi lopultakin nostaa tämän paketin avulla oman uusiutuvan energiansa osuuden 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta, kun se tällä hetkellä on noin 28 prosenttia.

Kolmas asia, mikä minun mielestäni on kaikkein tärkein, on se, että me tulemme sähkön osalta omavaraisiksi. Tämä on suomalaisten turvallisuuden ja teollisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä asia.

Se, minkä vuoksi kannatan nimenomaan ydinvoimaa — olisin toivonut, että hallitus olisi päätynyt kolmen ydinvoimalan rakentamiseen, olisi luvannut kolmelle ydinvoimalalle rakentamisluvan — on se, että ydinvoiman tuottamaan energiaan ei tarvita veronmaksajien tukirahoja. Tämän ydinvoiman avulla sähköä käyttävä raskas teollisuus, joka ei pelkästään ole raskasta teollisuutta, vaan energiaystävällistä ja tehokasta teollisuutta, saa sen sähkön omakustannushintaan. Se ei joudu ostamaan sitä enää energiamarkkinoilta kalliiseen hintaan.

Se, mikä on tietenkin kyseenalaista, on se, miten paljon me joudumme veronmaksajina tällaisissa taloudellisissa oloissa satsaamaan uusiutuvan energian pakettiin, joka on todella mittava. Sen tukimäärä on kymmenessä vuodessa yli 2 miljardia euroa, yli 2 miljardia euroa suomalaisten veronmaksajien rahoja. Elikkä se on lähestulkoon kymmenesosa siitä, mitä käytettiin 1997—2007 uusiutuvan energian tukemiseen. Mutta, jos se tuottaa tulosta, niin mikäpä siinä, ei minulla mitään sitä vastaan ole.

Mutta kysyn kuitenkin, voiko esimerkiksi tuulivoimaa tuottaa niin paljon kuin tässä paketissa on laskettu. Se on todella mittava panostus. Suunnitellut tuulivoimapuistot ovat saamassa ankaraa vastustusta esimerkiksi Oulun seudulla, Perämeren pohjukassa, Hailuodon ja Oulun välillä sen takia, että paitsi että tuskin siellä tuulee, se on myös muuttolinnuille hyvin vaarallista lennellä Limingan lakeuksille tuulivoimapuistojen yli. Mutta sekin voidaan tietenkin estää ja sijoitella ne sillä tavalla, että ne kestävät myös lintujen muuton.

Mutta se, mikä tästä paketista puuttuu ja joka nimenomaan toisi tuulivoiman kannattavaksi, on se, että siihen ei sisälly säätövoimaa. Siihen ei sisälly Vuotoksen allasta, eikä siihen sisälly Kollajan allasta. Ilman tätä säätövoimaa tuulivoimasta ei ikinä saada kannattavaa. Minä kysyn vaan, eikö seuraava hallitus voisi olla sellainen, että se on ilman vihreitä, että sinne eivät vihreät tule, jotka estävät vesirakentamisen, koska muuten meidän energiataloudellinen kantokykymme ei kyllä yllä siihen, mihin sen pitäisi yltää. Vihreät estävät järkevän vesirakentamisen ja vihreät estävät järkevän energiapolitiikan. Täällä on sanottu monta kertaa tässä keskustelussa, että sähköä ei voida varastoida. Ei voidakaan varastoida, mutta vettä voidaan. Vettä voidaan altaisiin varastoida ja sitä kautta säädellä sitä sähkön tarvetta ja sähkön kulutusta. Silloin meidän ei tarvitse ostaa kalliilla sieltä pohjoismaisista sähköpörsseistä, jos meillä olisi vesivoimaa. (Puhemies: Aika!) Tämä on tulevien hallitusneuvottelujen yksi tärkeimpiä energiapoliittisia ratkaisuja: Kollaja ja Vuotos.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Suomen kannalta nyt on yksi suurimmista päätöksistä meillä käsillä. Tarvitsemme todella vahvoja päätöksiä päästäksemme siihen 80 prosentin kasvihuonepäästöjen vähentämiseen tai samalla siihen 38 prosentin uusiutuvien lisäämiseen tai siihen 5 terawattitunnin säästö- ja tehostamistavoitteeseen, jonka olemme itse täällä asettaneet. Paljon on toivomisen varaa myöskin tässä tehostamisen osalla, kun muistaa vaikka 1970-lukua. Asennekasvatuksella itse kullekin olisi varmaan tehtävää. Kaikki meistä muistavat ne öljykriisin aikaiset mainokset ja ilmoitukset, joissa kehotettiin kansalaisia säästämään sähköä ja energiaa.

Olemme energia- ja ilmastostrategiassa linjanneet, että haluamme luopua tuontiriippuvuudesta ja haluamme luopua fossiilisista elikkä kivihiiltä ja öljyä polttavien laitosten toiminnasta suurimmassa määrin. Temmi on nyt linjannut sähkönkulutusennusteeseen noin 100 terawattituntia, jossa sisällä on vähennystä kotitalouksien osalta, mutta palveluissa, liikenteessä ja muussa on sähkön osalle kasvua, sillä sähköautot ovat vasta tulevaisuutta. Jotta kansantalous voisi kiivetä tästä lamasta ylöspäin, se ei selviä siitä ilman turvattua ja tasahintaista sähköä ja sitä investointia, mitä teollisuudelta voi tähän tulla.

Hyvä esimerkki meidän teollisuutemme rakenteista on se, että kun paperitehdas Summassa lopettaa, sinne tulee palveluja tuottava Google, joka käyttää enemmän sähköä kuin se silloinen paperitehdas, jotenka tämä muutos rakenteessa ei pelkästään vähennä sähkönkulutusta. Väite, että teollisuus olisi painostanut Temmiä korottamaan tätä sähkönkulutuksen ennustetta, ei ehkä pidä niin paikkansa, koska teollisuus olisi halunnut, että tämä ennuste on jopa 120 terawattituntia eikä 100, niin kuin nyt Temmin ennustuksessa on tällä hetkellä kirjattuna.

Ennen kuin uusiutuvien tuotanto saadaan siihen mittaluokkaan, että voidaan tuottaa nämä mittavat määrät elikkä noin 100 terawattituntia pelkästään uusiutuvilla, siihen tarvitaan aikaa vielä kymmeniä vuosia, joksi ajaksi meillä on kyllä rakennettava tätä ydinvoimaa. Jos meillä tällä hetkellä tuontia on yhden ydinvoimalan verran, meidän on se korvattava yhdellä. Meillä toisen ydinvoimalan verran tehdään tällä hetkellä fossiilisilla, ja jos tästä haluamme luopua, on se sen toisen ydinvoimalan verran. Tässä ei ole ollenkaan vielä arvioitu sitä kulutuksen lisäystä, mitä sähkölle on tulossa, tai toisaalta tässä ei ole arvioitu niitä kahta Fortumin laitosta, jotka jäävät pois käytöstä 2020-luvun lopulla. Näiden kulutuksen hävikki on sitten mietittävä, ja toivottavasti se voidaan toteuttaa uusiutuvilla.

Uusiutuvien osalta on hallitukselta paketti, jossa tuotetaan noin 30 terawattituntia energiaa, mutta ei sähköä vaan pääosin lämpöä tai bionesteitä liikenteeseen ja muuhun käyttöön. Tämä ei ole mitenkään ongelmatonta, sillä meillä tällä hetkellä ei ole, kuten äsken tarkistin, yhtään esitystä tästä asiasta, ei ole olemassa niitä lakipykäliä. Ja meillä on hieman hämmennystä myöskin tämän tukijärjestelmän osalta siinä, mitenkä turvaamme, että samaa tuotantomuotoa ei tueta monin eri tavoin, niin että vääristettäisiin kilpailua. Onkin siis löydettävä tarpeeksi tehokkaat markkinaehtoiset tukimuodot, niin että kaikki tulevaisuudessa pärjäisivät uusiutuvien tuottamisessa niin sanotusti omillaan.

Sosialidemokraatit ovat tästä syystä esittäneet syöttötariffien sijaan vihreitä sertifikaatteja, jolloinka teollisuus olisi velvoitettu tuottamaan myöskin uusiutuvaa energiaa ilman jatkuvaa tukea vuosittain ja olisi voitu satsata näin enemmän vaikkapa investointitukien puolelle elikkä juuri siihen alkuun ja siihen lähtöön.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys energian kokonaispaketiksi on keinovalikoimaltaan laaja, ja varsinkin sen uusiutuvan osio ansaitsee kiitosta. Tuhansia työpaikkoja, energiaomavaraisuutta ja luonnon kestävää käyttöä edistävä energiaohjelma on todella kannatettava myös sen ilmastonmuutosta torjuvan otteen vuoksi.

Ydinvoiman ja uusiutuvan energian vastakkainasettelu on helppoa ja herkullista mutta ei kovin rakentavaa. Kahden uuden ydinvoimalan lisärakentamisesitys ei poissulje uusiutuvan energian kehittämisen tarvetta. Päinvastoin päämääränä 38 prosentin uusiutuvan energian osuus on todella kova, jopa niin kova, että on kysyttävä, milloin saavutamme edellytykset vastata tuohon 38 prosentin haasteeseen. Vielä on monien asioiden toteuduttava, jotta saamme luonnosta irti tuon energiamäärän mahdollisimman edullisesti. Sen eteen on tehtävä lujasti teknologian kehitystyötä ja kehiteltävä uusia innovaatioita, jotta voisimme itse johtaa tuota uusiutuvan hankekokonaisuutta, nimenomaan itse johtaa ja kehittää koko ketjua alusta loppuun, jottemme päätyisi vain ostamaan muilta muiden osaamista teknologian ja menetelmien osalta.

Yksi esimerkki uusiutuvan energian toteutumisen edellytyksistä on tiestömme, joka varsinkin tuleva käyttö huomioon ottaen on ala-arvoisessa kunnossa. Alemman tieverkoston tilan tuntien on vaaditun panoksen oltava todella mittava. Edelleen, jos haluamme, että nyt vielä taantuman tainnuttamat yritykset muun muassa metallialalta pystyvät hyödyntämään energiapaketin mukanaan tuomat haasteet ja kaikki ne mahdollisuudet, on niillä oltava halua, taitoa ja tahtoa kehittää toimintaansa ja tuotteitaan. Vain siten niillä on valmiutta tarjota osaamistaan uusiutuvan energian tuottamiseen.

Edelleen, jotta kovat työllisyyden odotukset toteutuisivat, on suomalaisen tutkimus- ja kehitystyön yhdessä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa otettava haltuun koko uusiutuvan energian tuottamisen ketju. Siihen on vielä pitkä matka, ja se vaatii kaikilta osapuolilta sekä henkistä että taloudellista pääomaa.

Iloitsen kuitenkin erityisesti siitä, että uusiutuvalla energialla luomme työtä ja mahdollisuuksia nimenomaan maaseudulle maaseudun omista vahvuuksista ja lähtökohdista käsin. Se antaa muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomelle huikeita tulevaisuudennäkymiä luoden uusia työpaikkoja ja tukien yrittäjyyttä. Nämä ovat juuri niitä elinvoimaisen maaseudun peruspilareita, joita muun muassa maaseutupoliittisessa ohjelmassa tässäkin salissa yksimielisesti on peräänkuulutettu.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimapäätöstä tehdessä olemme niin kutsutun omantunnon asian äärellä. Ydinvoimaan suhtaudutaankin usein tunteenomaisesti, vaikka faktaakin on runsain mitoin tarjolla. Usein kuulee muun muassa väitettävän, että kun Suomi hoitaa ydinjätteen loppusijoituksen, olisi vaarana, että muualta maailmasta tuodaan ydinjätettä tänne. Ydinenergialaki kuitenkin kieltää sen, kuten myös ydinjätteen kuljetusdirektiivi estää ydinjätteen kauttakuljettamisen muista EU-maista ilman Suomen suostumusta. Ei siis pitäisi olla mitään sellaista vaaraa tai tilannetta, että Suomeen alettaisiin vastaanottaa ydinjätettä tai että Posiva alkaisi tehdä loppusijoittamisella bisnestä.

Olisi kuitenkin tärkeää, että loppusijoitusturvallisuuteen liittyvät avoimet kysymykset saisivat vastauksia, muun muassa vastuukysymykset jätteen turvallisuudesta sukupolviksi eteenpäin sekä pienemmät muun muassa merkintäepäselvyyskysymykset. Selkeä tieto hälventää sinänsä perusteltuja huolenaiheita.

En ole mikään ydinvoiman harras kannattaja ja toivonkin, että näkymä ydinvoiman väliaikaisuudesta olisi totta ja että uusiutuvan energian osuus voisi kehittyä ja korvata lopulta ydinenergian. Kahden uuden ydinvoimalarakentamisen luvitusta voidaan kuitenkin perustella tällä hetkellä muun muassa sähköomavaraisuudella ja hiilettömyydellä, joten myös ydinvoimaosio koko tästä mittavasta energiapaketista saa tukeni.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt olemme tekemässä merkittäviä energiapoliittisia ratkaisuja. Kuten jo aikaisemmissa puheenvuoroissa on sanottu, tämä on yksi tämän eduskunnan merkittävimpiä ratkaisuja tällä kaudella.

Tärkeä se on ennen kaikkea omavaraisuusnäkökulmasta. On tosiasia, että nyt energiasta tuotetaan omavaraisesti vain noin 30 prosenttia ja sähköstäkin arviolta 85 prosenttia eli kummassakin tapauksessa on vajausta. Siihen liittyy tietysti myöskin se, että yhtenä keinona tässä uudessa energiapolitiikassa todellakin korvataan tuonti.

Tärkeä elementti on myöskin se, että uusiutuvan energian osuuden tavoite on todella massiivinen, 38 prosenttia, ja siinä se tavoite on ihan erillään suhteessa ydinvoimaan, eli emme voi verrata sitä ratkaisua, paljonko saadaan ydinvoimaa, jotenkin tähän tavoitteeseen, vaan se on edelleenkin se 38 prosenttia.

Tärkeä elementti on myöskin se poistuva hiilikapasiteetti, jolla me pystymme parantamaan meidän ilmastopoliittisia toimenpiteitämme. Tosiasiahan on, että hiilivoimalla tuotetaan tällä hetkellä jopa yli 30 terawattituntia suomalaista energiaa.

Tärkeä elementti on myöskin energiatehokkuuden näkökulma, ja siinä meillä on todella huomattavia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Mietitään vaikka nyt tuoreita asioita. Helsingissä puuhataan vaikkapa hiilineutraaleja asuinalueita. Tulee tiukkenevat säännökset uudisrakentamiselle, myöskin vaatimuksia korjausrakentamiselle, kaavoitukselle uusia näkymiä, ja myöskin tällaisista pienistä energiatuotantomuodoista, vaikka aurinkoenergian osalta, voisimme tehdä taloista aika lailla energianeutraaleja.

Uusiutuvilla on todella mittava tavoite. Niin kuin sanottiin, uusiutuvia yritetään tuottaa jopa 38 terawattituntia enempi kuin nykyisin tuotetaan. Se on aika mahtava tavoite, ja se on myöskin siinä suhteessa upea, että tämä panostus antaa meille myöskin mahdollisuudet uusiin kasvualoihin. Nythän on jo noin 10 miljardin euron vientimarkkinat näillä uusiutuvan energiapuolen innovaatioilla ja tuotteilla. Siinä on tietysti se haaste, että me pystymme tekemään sellainen syöttötariffimalli, että se ei todellakaan kestä liian kauan, se ei kadota markkinaehtoisuutta eikä siitä tule pysyvää tukielementtiä.

Sitten tästä ydinvoimasta. On kuitenkin monia seikkoja, jotka tukevat sitä, että tässä paketissa on myöskin ydinvoima mukana näiden kahden ydinvoimalan verran.

Se ensinnäkin edistää investointeja Suomeen. Otetaan nyt esimerkkinä vaikka tämä Kreikan tilanne. Mikäli Suomella ei olisi toimivaa vientiteollisuutta, joka toivottavasti on entistä vahvempi tulevaisuudessa, me olisimme helposti siinä tilanteessa, että me emme pystyisi pitämään meidän julkista talouttamme ja hyvinvointiyhteiskuntaamme kunnossa. On näet annettava selkeät signaalit siitä, että tänne kannattaa investoida. Turvataan nimenomaan elinkeinoelämän energiansaanti tätä kautta, tasainen energiantuotanto, kilpailukykyinen hinta ja myöskin viestitetään, että tänne Suomeen kannattaa investoida ja täällä kannattaa lisätä työvoiman määrää.

Ratkaisu ehkäisee sähkön hinnannousua myöskin kuluttajille.

Yksi tärkeä elementti tässä taloudellisessa tilanteessa on, että ydinvoimapuoli on markkinaehtoinen. Se ei kysy valtion budjetista rahoitusta. Ja todella tärkeä elementti on myöskin se, että se nopeiten leikkaa myöskin hiilivoiman käyttöä Suomessa ja edistää sähkömarkkinoitten vakautta ja toimivuutta.

Lisäksi se, kuten sanoin, myöskin toimii siten, että me saamme vähennettyä ulkomailta Suomeen tuotua ydinsähköä ja toivottavasti poistettua sen kokonaisuudessaan.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on sitoutunut vuoteen 2020 mennessä lisäämään uusiutuvan energian määrää nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin, jotta globaali ilmastonmuutos voidaan estää. Eduskunta on omassa linjauksessaan päättänyt pyrkiä omavaraisuuteen energiantuotannossa.

Koko energiapaketilla, johon uusiutuvien energioiden hyödyntämisen lisäksi kuuluu kahden uuden ydinvoimalan rakentamisluvan myöntäminen, pystytään vähentämään fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia ilmastohaittoja, korvaamaan Venäjän ydinvoimaloista nyt tulevaa sähköenergiaa ja turvaamaan Suomen teollisuudelle sekä kotitalouksille sähkön tarve pitkälle tulevaisuuteen. Hallituksen esitys uudeksi energiapaketiksi on hyvin valmisteltu ja kokonaisuutena kannattava. Uusiutuvan energian velvoitepaketti, joka perustuu keskeiseltä osaltaan energian tuotannon lisäämiseen, kotimaisen puun laajaan hyödyntämiseen, tuulivoimaan, vesivoimaan, aurinkoenergiaan ja muun muassa lämpöpumppuihin, on historiallisesti merkittävä ja suuri ja toteuttamisessaan hyvin haastava. Velvoitepaketti lähes kolminkertaistaa puun hyödyntämisen.

Uusien innovaatioiden ja investointien kautta kotimaisesta uusiutuvasta energiasta tulee merkittävä työn ja hyvinvoinnin tuoja kaikkiin Suomen maakuntiin. Kotimaisten uusiutuvien energioiden tuki on välttämätöntä, koska markkinaehtoisesti uusiutuvien energioiden käyttöönotto ei ole tavoitteisiin nähden mahdollista. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että jo tässä yhteydessä eduskunnalle valmistellaan kaikki sellaiset lakiesitykset, joilla varmistetaan valtion rahoitusosuus ja toimet uusiutuvien energioiden tuotannon lisäämiselle. Samalla on huomioitava, että energiapuun kerääminen ja kuljetus edellyttävät matalampiasteisten teiden ylläpitoa ja kunnostusta. Esimerkiksi omassa maakunnassamme Pohjois-Satakunnassa Siikaisten ja Honkajoen kuntien välinen tieosuus, jota käytetään jo nyt puun kuljetukseen, on osittain hyvin heikossa kunnossa eikä varmasti tule kestämään velvoitepaketin lisäämisen tuomaa puutavaraliikenteen lisäämistä.

Arvoisa puhemies! Tähän energiapakettiin liittyy myös TVO:lle ja Fennovoimalle myönnettävä uusien ydinvoimaloiden rakentamislupa. On huomattava, että jo silloin, kun Suomi aikoinaan päätti turvautua sähköenergiatuotannossa omaan ydinvoimaan, on tehty valinta, joka tuottaa myös omaa käytettyä ydinjätettä. En näe loogisena ja perusteltuna sitä näkökulmaa, että ydinvoiman lisärakentaminen ja ydinjätteen loppusijoittaminen olisi nyt jotenkin vaarallisempaa kuin jo nyt toiminnassa olevien ja käynnistyvien ydinvoimaloiden toiminta ja loppusijoittaminen tai ydinjätteen sijoittaminen Venäjälle.

Ydinjäteongelma ei ole vielä ratkaistu. Tämän vuoksi pidän erittäin tärkeänä, että loppusijoitusmenettelyssä toimitaan nykyisen lain mukaan, jossa nimenomaan sijoituspaikkakunnan kunnilla ja asukkailla on mahdollisuus tehdä päätös siitä, suostuvatko he loppusijoituspaikan sijoittamiseen omaan kuntaan. Missään tapauksessa tätä ei tule tehdä lakia muuttamalla ja pakottamalla. Posiva Oy on ydinjätteen loppusijoituksen osalta maailmanlaajuisestikin erityisosaaja. Lähtökohtaisesti Eurajoelle tulee sijoittaa vain Eurajoen voimaloiden ja Posivan omistajien ydinvoimajätteet. Paras ratkaisu olisi, jos Fennovoima itse hakisi paikan ja sijoittaisi. Se on joka tapauksessa ehdoton edellytys luvan myöntämiselle. Toisaalta, jos Posivan omistajat, Eurajoen kunta ja Fennovoima yhdessä päättävät tämän sijoituspaikan sopivan myös Eurajoelle, se olisi mahdollista.

Arvoisa puhemies! Olkiluotoon valmistuvan uuden ydinvoimalan rakentamisessa on ilmennyt erilaisia epäkohtia, joihin Säteilyturvakeskus on puuttunut. Siitä on kuitenkin levitetty täysin väärää tietoa esittäen väitteitä, että Olkiluoto 3 -ydinvoimala on huonosti rakennettu ja vaarallinen. Näinhän asia ei varmuudella ole. On hienoa, että Suomessa on tiukka viranomaiskontrolli myös rakentamisessa, ja Stuk on tehnyt tässä erinomaista työtä. Eihän Suomeen saa omakotitaloakaan rakentaa ilman rakennusohjeita ja rakennusvalvontaa. Keskeytyyhän omakotitalonkin rakentamistyömaa, jos näitä ohjeita ja määräyksiä rikotaan. Tämä energiapaketti tuo valtavat investoinnit Suomeen ja lisää työllisyyttä ja yrittäjyyttä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että kannatan hallituksen esitystä uusiutuvan energiankäytön lisäämisestä velvoitepaketin mukaisena sekä tavoitetta päästä sähköntuotannon omavaraisuuteen myöntämällä TVO:lle ja Fennovoimalle ydinvoiman rakennusluvat.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on pienentänyt energiansäästötavoitettaan. Hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2020 maamme energiankulutus olisi 11 prosenttia alempi kuin ilman energiankäytön tehostamistoimia. 11 prosenttia tarkoittaa kolmea uutta ydinvoimalaa eli 37:ää terawattituntia.

Euroopan unionin komissiolla on kovin toisenlainen näkemys Suomen energiansäästötavoitteista kuin hallituksella. Euroopan unionin yhteinen tavoite on energiankäytön alentaminen 20 prosenttia, ja siihen nähden Suomen tavoite on vaatimaton. Euroopan unioni odottaa Suomen säästävän 64 terawattituntia eli periaatteessa noin viiden ydinvoimalan verran. Komissio olisi kannustanut Suomea nostamaan reippaasti energiansäästötavoitetta vuodelle 2020. Sen sijaan hallitus on päättänyt toimia toisin, kuten hyvin tiedämme. Energiansäästötavoitteita on laskettu ja sähkönkulutusennustetta on nostettu ylöspäin etujärjestöjen toiveiden mukaisesti.

Asiantuntijayhtiö Gaian arvion mukaan Euroopan unionin 20 prosentin säästötavoite ei ole lainkaan mahdoton. Laskelmien mukaan 10—12 prosenttia energiankäytön tehostamisesta onnistuu varsin helposti 2020 mennessä, ja se, miten paljon enemmän voisimme säästää, riippuu kotimaisesta tahtotilasta. Ja kuten hyvin tiedämme, tuo tahtotila on ainakin hallituksen piirissä valitettavan heikko.

Euroopan unionissa ei ole asetettu jäsenmaakohtaisia sitovia energiansäästötavoitteita, mutta on pidetty todennäköisenä, että jatkossa päädytään juridisesti sitoviin säästötavoitteisiin uusiutuvan energian tapaan. Hallitus on kuitenkin leikannut säästötavoitetta ja nostanut sähkönkulutusennustetta, jotta saadaan ikään kuin välttämätön tilaus ydinvoimalle. Nyt ollaan sitomassa suuret pääomat ydinvoimaan, ja ne pääomat ovat poissa energiatehokkuuden ja uuden energiateknologian kehittämisestä. Tämä on mielestäni lähtökohtaisesti jo aivan väärin. Hallituksen olisi pitänyt lisätä energiansäästötavoitetta ja panostaa nykyistä huomattavasti enemmän energiatehokkuuteen ja teknologian kehittämiseen. Tästä voisi syntyä maahamme uusi nokia, valitettavasti nyt ei tällä esityksellä sitä synny.

Arvoisa rouva puhemies! Ydinvoima on uusiutumaton energianlähde. Maailmassa, jossa kilpailu kaikesta ja etenkin uusiutumattomista raaka-aineista käy yhä kovempana, on ydinvoimaan sijoittaminen jo lähtökohdiltaan vanhanaikainen ja lyhytnäköinen ratkaisu.

Ydinvoimaan liittyy myös riskejä, joita ei voi sivuuttaa. Ydinvoimalaonnettomuuteen liittyvät riskit ja toisaalta ydinvoimarahastojen minimaalisen pienet korvausvastuut on yksi iso kysymys. Raaka-aineena käytettävän uraanin saatavuus ja louhinnan mittavat ympäristöhaitat on toinen suuren luokan kysymys.

Kolmas ongelma on ydinjäte, jota ei ole vielä loppusijoitettu missään maailmassa, eikä meillä ole tällä hetkelläkään tietoa siitä, miten tullaan Suomessa tämän osalta tekemään. Käytetyn ydinpolttoaineen varastointiin liittyy ainakin periaatteessa suuri riski, josta me päätöksentekijöinä otamme vastuun. Jos toteutamme hallituksen esityksen, se tarkoittaa ydinjätteen riskien sälyttämistä tuleville sukupolville jopa vuosituhansien päähän. Tässä lyhyesti muutama syy, miksi suhtaudun erittäin varauksellisesti ydinvoimaan.

Voisin olla tekemässä ydinvoiman puolesta myönteistäkin päätöstä, jos kokonaisuus olisi lähtökohdiltaan ja sisällöltään erilainen. Esitys on myös puutteellinen uusiutuvan energian osalta, kuten täällä on tänään myös todettu ministeri Pekkarisen suulla. Edellyttäisin, että ydinvoimaratkaisu perustuu vahvaan visioon tulevaisuuden päästöttömän ja uusiutuvan teknologian kehittämisestä ja siihen satsaamisesta sekä sitoutumisesta kunnianhimoisiin energiansäästötavoitteisiin. Nyt näin ei kuitenkaan tapahdu. Jos meillä olisi käsittelyssä tällainen energiaratkaisu, voisin ajatella ydinvoiman rakentamisen olevan esimerkiksi käytöstä poistettavien reaktorien korvaamista, kuten päätös, jonka joudumme mahdollisesti pian tekemään Loviisan voimalan osalta.

Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi: Ydinvoimalobbaus on ollut voimakasta. Mielestäni vaihtoehtoista tietoa on ollut vähän saatavilla. Jälleen kerran annetaan kuva, että tälle päätökselle ei ole vaihtoehtoja, että nollavaihtoehto on pelkkä vitsi ja että ydinvoiman vastustaminen olisi epäisänmaallista. Samaan aikaan, kun ydinvoimalobbaus esittäytyy vahvassa asiantuntijaroolissa, se kuitenkaan pelaa voimakkailla mielikuvilla. Olen saanut kuulla, miten petän suomalaisen metsäteollisuuden ja koko Etelä-Karjalan tulevaisuuden vastustamalla ydinvoiman rakentamista. Tällainen liioittelu on minusta erittäin vastenmielistä ja asiantuntematonta.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen energiapaketti sisältää kolme kärkeä: energiansäästötavoitteet, uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen sekä lisäydinvoiman rakentaminen. Miten tähän esitykseen on päädytty? Eduskunnassa on hyväksytty jo viime vuoden puolella Suomen energiapoliittiset suuntaviivat. Me olemme hyväksyneet Euroopan unionin asettamat tavoitteet, ja maan hallituksen piirissä on päästy jonkinasteiseen kokonaisnäkemykseen energiapaketin sisällöstä, jossa kantavin teema on arviointi maan, siis Suomen, tarvitsemasta kokonaisenergiamäärästä.

Olemme suomalaisina Euroopan unionin suurimpia sähkönkuluttajia. Meillä on kylmin maa, meillä on tehokkain sähkön tuotanto ja siirto, olemme suurin bioenergian hyödyntäjä, ja kaiken kukkuraksi meillä on unionin kaikkein halvin sähkö ja kaukolämpö kaikesta kritiikistä huolimatta. Energiansäästötavoitteista huolimatta lähitulevaisuudessa ennustetaan sähkön osuuden lisääntyvän kokonaisenergiankulutuksessa 30 prosentista lähes 50 prosenttiin.

Osana energiaratkaisua on myös uusien ydinvoimaloiden rakentaminen. Keskeisimmät perusteet uusille ydinvoimaloille ovat sähkön saatavuuden turvaaminen, energian hinnan pitäminen kohtuullisena, riittävä omavaraisuus sekä sähköntuotannon ympäristövaikutusten pitäminen hyväksyttävänä. Yhdyn niihin arviointeihin ja ajatuksiin, että ydinjätteiden loppusijoitus- ja riskianalyysien tulee olla kunnossa ennen ydinvoimalan lupapäätöksiä. Näidenkin kaikkien kritiikkien valossa pidän itseäni ydinvoiman vastahakoisena hyväksyjänä. Uusilla ydinvoimaluvilla korvataan tuontia Venäjältä, josta olemme nyt liiaksikin riippuvaisia. Pohjoisen sijaintimme ja pitkien etäisyyksien takia tarvitsemme paljon energiaa tulevaisuudessakin. Myös teollisuuden kilpailukyvystä ja omavaraisuudesta pitää pystyä huolehtimaan. Uusiutuviin energialähteisiin panostaminen on ensisijaisen tärkeää, mutta osana tätä kokonaisratkaisua voin hyväksyä myös uusien ydinvoimaloiden rakentamisen.

Arvoisa puhemies! Pohjois-Pohjanmaan edustajana pidän tärkeänä, että hallitus on tehnyt ydinvoimalupien päätöksissä myös aluepolitiikkaa. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen tuo kaivattuja työpaikkoja suoraan ja välillisesti maakuntaamme. Fennovoiman ydinvoimalan sijoittuminen pohjoiseen edesauttaa puolestaan teollisuuden tarpeita ja hyödyttää paikallisia sähköyhtiöitä, kylläkin koko maassa. Odotan näistä ydinvoimalaitosluvista vilkasta keskustelua, kansalaispalautekin on edelleen tervetullutta ja valiokuntakäsittelyyn voimia asian edistämiseksi.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Hallitus on ottanut vahvasti ja vakavasti ilmastonmuutoksen meille tuomat haasteet vastaan. Historiallinen energiapaketti, joka nyt on eduskunnan käsittelyssä, koostuu sekä uusiutuvasta energiasta että ydinvoimasta. Tämä on valtava harppaus kohti päästötöntä tulevaisuutta. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja myös huoltovarmuuden näkökulmasta on energiapäätöksiä vastaan kohdistettua kritiikkiä vaikea hyväksyä, sillä on aivan selvää, ettei Euroopan komission Suomelle asettamia päästöjen vähentämistavoitteita sekä uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ole mahdollista saavuttaa ilman nyt tehtäviä ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Ilman uusia toimenpiteitä Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat vuonna 2020 jo 20 prosenttia vuoden 1990 päästötasoa korkeammalla. Kasvu aiheutuisi pitkälti energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. EU:n tavoitteena on vähentää edellä mainittujen toimialojen päästöjä 21 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2020. EU:n päästökauppadirektiivin avulla nämä lisäykset pääasiassa toteutetaan, mutta myös lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ydinvoimapäätökset vahvistavat Suomen teollisuuden kilpailukykyä ja siten tukevat taloudellista kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. On käytettävä kaikki keinot erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa, joilla Suomeen voidaan saada investointeja ja työpaikkoja. On hienoa, että tehtyjen ydinvoimapäätösten myötä pääsemme vihdoin eroon Venäjältä tuodusta ydinsähköstä sekä voimme korvata käytöstä poistuvia fossiilisia polttoaineita käyttäviä laitoksia. Päätökset tukevat Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa, jossa tavoitteena on lisätä sähköntuotantokapasiteettia siten, että sähkön tarve pystytään tuottamaan kaikissa tilanteissa omilla voimalaitoksilla. Vanha viisaus "parempi hiukan yli kuin vajaa" on nyt mitä parhaimmillaan tässä asiassa. Ydinvoiman lisärakentamiselle on Suomessa todella hyvät edellytykset, koska maassamme on kolmen vuosikymmenen ajalta hyvät kokemukset ydinvoimalaitosten käytöstä. Suomessa on korkeatasoista ydinenergia-alan osaamista ja laitosten rakentamisessa ja käytössä noudatetaan tarkkaa turvallisuuskulttuuria. Ydinenergia-alan lainsäädäntö, viranomaisvalvonta ja infrastruktuuri ovat kansainvälistä huippua ydinjätteiden loppusijoitus mukaan lukien.

Herra puhemies! Yhdessä ydinvoiman lisärakentamisen kanssa on aivan keskeistä lisätä myös uusiutuvien energialähteiden käyttöä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Maa- ja metsätalouden avulla voidaan tuottaa laajasti raaka-aineita, joilla voidaan korvata ilmaston kannalta haitallisempia uusiutumattomia luonnonvaroja. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön ja ravinteiden kierrätykseen perustuvien elinkeinojen toiminta-alue on nimenomaan maaseudulla.

Herra puhemies! Tässä valtioneuvoston periaatepäätöksessä on tämä tosiasia huomioitu. Periaatepäätöksessä uusiutuvan energian lisäyksestä 55 prosenttia eli valtaosa saadaan puusta, 16 prosenttia tulisi biopolttonesteestä ja 15 prosenttia tuulivoimasta. Myös lämpöpumppujen yleistyminen tulee olemaan merkittävää, ja nimenomaan lämpöpumppujen yleistyessä myöskin perusvoimaa, sähköä ja ydinvoimasähköä, tarvitaan.

Kaikki uusiutuvan energian edistämistoimet luovat uutta työtä ja investointeja joka puolelle Suomea. Sovittujen toimien avulla on mahdollista toteuttaa lähes 10 miljardin euron investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva energiapaketti yhdessä energiansäästön tehostamistoimien kanssa antaa maallemme mahdollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen riittävään vähentämiseen. Helppoa ja halpaa tämä ei kuitenkaan tule olemaan. Hallituksen esittämällä ratkaisulla me kykenemme turvaamaan sähköntuotantomme omavaraisuuden. Näin tuontisähkön kassavirta ohjautuu jatkossa Suomeen. Ratkaisu takaa myös lähes päästöttömän sähköntuotannon ja on omiaan hillitsemään sähkön hinnan nousupaineita. Energiaratkaisulla kyetään lisäämään tuntuvasti uusiutuvan energian hankinta- ja teknologiatyöpaikkoja sekä turvataan teollisuutemme investoinnit ja työpaikat.

Arvoisa puhemies! On väitetty, että kahden uuden ydinvoimalan rakentaminen kaventaa uusiutuviin perustuvien sähköntuotantomuotojen kehittämistä. Mielestäni näin ei ole. Jos me aiomme tosissaan vähentää päästöjä ja turvata omavaraisuuden, me tarvitsemme molempia. Lähimenneisyys myös osoittaa, että ristiriitaa ei ole. Vuosituhannen alun ydinvoimapäätöksestä huolimatta viimeisten kymmenen vuoden aikana bioenergiaa on maassamme rakennettu yli 1 600 megawattia ja metsähakkeen käyttäjien määrä on noussut voimakkaasti. Tämä on ollut useiden miljardien panostus uusiutuvaan energiaan.

Julkisessa keskustelussa minua on myös häirinnyt eräiden tahojen nuiva suhtautuminen metsäteollisuuteemme. On mukamas suuri ongelma, jos metsäteollisuus lisää sähkönkulutustaan. Eikö päinvastoin ole hyvä asia, jos metsäteollisuutemme investoi ja kehittyy? Itse uskon, että metsäteollisuudella on jatkossakin maassamme hyvät menestymismahdollisuudet. Tämä toki edellyttää uudistumista ja uusia tuotteita. Joka tapauksessa puu on keskeinen raaka-aineemme.

Metsäteollisuuden ohella muu prosessiteollisuus, kuten kemianteollisuus, metallien jalostus ja kaivostoiminta, on tärkeässä asemassa. Nämä ovat energiaintensiivisiä aloja, ja näidenkin tulevaisuudesta meidän on tarpeen kantaa huolta.

On tietenkin selvää, että teollisuuden suhteellinen osuus tulee jatkossa vähenemään mutta volyymi kuitenkin lisääntyy. Ja vaikka tekniikan kehitys sekä energiansäästötoimet parantavat energiatehokkuutta, niin sähkön tarve kasvaa, toki hitaammin kuin tuotanto. Ja on hyvä muistaa, että laajeneva palvelusektori käyttää myös runsaasti energiaa. Sama koskee kotitalouksia: asumisväljyys lisääntyy ja kodinkoneiden määrä kasvaa.

Meillä on kannettu murhetta siitä, että jos hallituksen esittämä energiapaketti toteutuu, niin vuonna 2020 meillä on niin paljon sähköntuotantoa, että siitä riittää vientiinkin. Jos tilanne on tuolloin tämä, niin eipä se ole kovin pitkäaikainen murhe. Mikäli taloutemme kasvaa, vaikka vaatimatontakin vauhtia, kasvaa myös sähkön tarve. Ja jos talous ei taas kasva, niin meillä on paljon muitakin murheita. Asiaa pitääkin pystyä tarkastelemaan vähän pidemmällä aikavälillä ja kantaa murhetta siitä, mikä tilanne meillä on 20—30 vuoden kuluttua.

Arvoisa puhemies! Kun itse arvioin energiaratkaisua, niin minulle tärkein kysymys on se, miten me pystymme vähentämään päästöjä niin paljon, että ilmastonmuutos on pysäytettävissä. Maapallomme on valitettavan sairas, ja sairaustila koko ajan vain pahenee. Me tarvitsemme nopeita ja vaikuttavia toimia. Meillä ei ole varaa odotella visionääristen energialähteiden käyttöönottoa. Tässä tilanteessa ydinvoiman lisääminen on tehokas lääke maapallomme sairauteen. Tämän tosiasian ovat tunnustaneet monet muutkin maat. Mielestäni on toiveajattelua kuvitella, että päästöjä voidaan vähentää riittävästi pelkästään uusiutuvilla energiamuodoilla.

Vaikka käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus herättää perustellusti kysymyksiä, on todettava, että meillä ratkaisut ja päätökset tämän osalta on tehty ja niitä toteutetaan koko ajan. Mielestäni tämä loppusijoitus kuitenkin on haittana marginaalinen verrattuna siihen, millaiseen tuhoon ilmastonmuutoksen eteneminen on maapalloamme viemässä.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys energiaratkaisuksi on toimiva kokonaisuus. Se on osoitus sekä—että -politiikasta, jolla pyritään tehokkaasti päästöjen vähentämiseen, luonnonvarojen säästämiseen, energiaomavaraisuuteen sekä työllisyyden ja ennen kaikkea talouskasvun edistämiseen.

Suomi on sitoutunut velvoitteeseen, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus on 38 prosenttia kaikesta energiankäytöstä vuonna 2020. Tämä toteutetaan niin, että uusiutuvan energian lisäyksestä noin puolet tulee puusta ja loput jakaantuvat biopolttoaineiden, tuulivoiman ja lämpöpumppujen kesken. Tavoite vaatii noin 400 miljoonan euron panostusta vuosittain vuoteen 2020 asti, kun muun muassa hakkeenkäyttö kolminkertaistetaan ja lisätuulivoimaa rakennetaan noin 900 voimalan verran. Aivan kuten ministeri Pekkarinen jossakin aiemmassa puheenvuorossaan otti esiin, kaavoituksellinen valmius ei kuitenkaan ole kovin hyvä, ja nimby eli not in my backyard -ilmiö vain vahvistuu Suomessakin.

Uusiutuvan energian lisäystavoitteista puupolttoaineet ovat aivan keskeisessä roolissa. Metsiämme aiotaan hyödyntää entistä laajamittaisemmin ja intensiivisemmin. Korjuutuen oikealla kohdistuksella energiakäyttöön soveltuvan puuaineksen määrää saadaan kasvatettua merkittävästi ja nuorten metsien pienpuun ja kantojen käyttö energiatuotannossa voidaan jopa seitsenkertaistaa nykyisestä. Metsäenergian näin merkittävä lisääminen tulee kuitenkin toteuttaa hallitusti, jotta vältytään ongelmilta. Lisääntyvät harvennukset eivät saa pilata nuoria metsiämme, ja korjuut on tehtävä asianmukaisesti oikealla kalustolla ja ammattimaisilla kuljettajilla.

Tuorein Metsälehti uutisoi lisääntyvän energiapuun kysynnän tuoneen esille valitettavan ongelman, että monia töitä tehdään soveltumattomalla kalustolla ja jälki maastossa on karmeaa. Energiapuuksi ei myöskään pidä ahnehtia laatupuuta, joka olisi puuteollisuuden jalostettavissa. Kun metsää hoidetaan ja se on hyvässä kunnossa, on myös ainespuun saanti taattu. Riittävin Kemera-tuin ja pienpuun energiatuin varmistetaan kestävä metsänhoito, toimiva korjuuketju ja puunsaanti niin jalostukseen kuin energiantuotantoon.

Arvoisa puhemies! Biopolttoaineiden käyttöön ja kehitykseen on Suomessa hyvät lähtökohdat. Raumalla toimiva Forchem jalostaa sellunkeiton jätteestä mäntyöljyä, jota voidaan käyttää muun muassa biodieselin raaka-aineena. Toinen hyvä osoitus edistysaskeleista tällä saralla on bioetanolitehdas, jota kaavaillaan Uuteenkaupunkiin. Tarkoituksena on tislata ylijäämäviljasta polttoainetta noin 66 000 tonnia vuodessa. Sivutuotteena syntyisi vielä rehurakeita siipikarja- ja sikatiloille. Myös Vehmaalla toimiva Biovakan biokaasulaitos hyödyntää tuotannossaan maatilojen lantaa sekä vähittäiskaupan ja yhdyskuntien biojätettä, jota muuten hyödynnetään vielä valitettavan vähän. Nämä kaikki ovat kestävän kehityksen, uusiokäytön ja energiatehokkuuden malliesimerkkejä. Ne ovat myös hienoja osoituksia siitä, että halua ja osaamista uusiutuvan energian tuotantoon löytyy.

Arvoisa puhemies! Energiaratkaisulla on aivan keskeinen rooli uuden talouden kasvun ja pitkän aikavälin hyvinvoinnin vahvistamisessa. Kun niin sanotut vanhat teollisuudenalat eivät enää työllistä samalla tavalla kuin vielä vuosikymmen sitten, on paketin myötä tähtäimessä synnyttää uutta yrittäjyyttä, innovaatioita ja tuotteita nopeasti kasvaville uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden maailmanlaajuisille markkinoille.

Tästä syystä on cleantech-klusterin tutkimus- ja kehitystyöhön panostettava voimakkaasti. Hallitus onkin panostanut viimeiset kolme vuotta erittäin paljon t&k-työhön, mutta työtä on jatkettava ja panostuksia edelleen lisättävä. Näin syntyneellä osaamisella ja kehitystoimintaan panostamalla voidaan vahvistaa Suomen kilpailukykyä, löytää uusia viennin kasvun ja kansainvälistymisen aloja ja samalla luoda tuhansia uusia työpaikkoja. Markkinat cleantechille ovat olemassa ja kysyntä suurta, sillä vuonna 2009 ilmastoteknologian myynti kasvoi maailmassa jopa 75 prosenttia.

Korkean teknologian ja huippuosaamisen maana Suomella on kaikki edellytykset nousta maailman ykköseksi tällä niin sanotulla viherkaulussektorilla ja samalla auttaa kasvavia, kehittyviä markkinoita omissa ilmastotavoitteissaan.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Minulla on enemmän kysymyksiä kuin kannanottoja tai muita, mutta on selvää, että yhteiskunnan kuluttama energiamäärä kasvaa vääjäämättä hyvinvoinnin lisääntyessä. Energiantuotannon lähtökohtana pitää olla omavaraisuus. Näistä asioista ovat lähes kaikki samaa mieltä. Mutta kasvaako sähkön kulutus lähivuosikymmeninä niin paljon, että tarvitsemme kaksi uutta ydinvoimalaa?

Lähtökohtana pitää olla se, että ydinenergiatuotantoa ei saa rakentaa yli maan omien tarpeiden ja luoda siten ydinsähköstä vientituotetta. Ydinenergiapäätökset ovat pitkävaikutteisia, ja sekin pitää ottaa päätöksiä tehdessä huomioon, että vaihtoehtoisten, uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseen panostetaan merkittävästi. Tämä voi tarkoittaa tulevaisuudessa nyt vielä tuntemattomia mahdollisuuksia sähköenergian tuottamisessa. Energiatehokkuuden parantamisen, uusiutuvan bioenergian ja tuulivoiman käytön lisäämisen tuleekin olla päätavoite tulevaisuuden energiapolitiikassa. Vaikka uusiutuva bioenergiapaketti tuleekin veronmaksajille kalliiksi, positiivista siinä on sen työllisyysvaikutus.

Arvoisa puhemies! Suomen ydinenergialain mukaan ydinvoimalaitoksen on oltava turvallinen eikä siitä saa aiheutua vaaraa ihmisille, ympäristölle eikä omaisuudelle. Historia on opettanut yhteiskunnalle sen, ettei ydinenergia ole riskitöntä vaan ydinenergian tuottamiseen liittyy pitkävaikutteisia ympäristö- ja terveysriskejä. Itse ydinsähkön tuotanto on oma prosessi, jonka turvallisuussuunnittelulla on pyritty varmistamaan, että etenkin laitoksen polttoaineen sisältämien radioaktiivisten aiheiden leviäminen pystytään estämään kaikissa tilanteissa luotettavasti. Ydinenergian tuottamisessa syntyvä jäte on nykyisen sukupolven tuottama perintö lapsillemme. Tältä kannalta tarkasteltuna on lyhytnäköistä lähteä tuottamaan ylimääräistä ydinjätettä tulevien sukupolvien perinnöksi.

Arvoisa puhemies! Voimalaitoksella käytettävän jäähdytysveden johtaminen mereen nostaa veden lämpötilaa. Jäähdytysveden vaikutusalueella vesikasvillisuuden ja kasvisplanktonin tuotanto kasvaa. Viime vuosina esiintyneiden sinileväkukintojen lisääntyminen on ollut seurausta ilmastonmuutoksesta. Nämä faktat huomioon ottaen on arvioitavissa, että ydinvoimaloiden merialueilla lisääntyvät sinileväkukinnot. Seuraako kukintojen lisääntymisestä haittaa ranta-asutukselle, se jää tulevaisuudessa nähtäväksi. Ranskalaisen energiayhtiön Edf:n ydinvoimalat Rhône-joen varrella joudutaan kesäaikaan ajamaan alas, koska joen veden lämpötila nousee liikaa. Vuorilta virtaava vesi lämpeni lauhdutuksen vaikutuksesta. Kysymys kuuluu, kuinka käy meren matalan lahden, jossa virtaama on liki olematonta, jos Fennovoima saa rakennusluvan Pyhäjoelle.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimahankkeiden ympäristöselvityksissä on arvioitu, että ydinvoimalassa polttoaineena käytetyn väkevöitetyn uraanin hankintaketju ei kohdistu Suomen alueelle. Toistaiseksi on näin, mutta ovatko ydinvoimaloiden asiantuntijat tässä kohdin tietämättömiä vai ainoastaan lyhytnäköisiä? Onhan tiedossa jo se, että Talvivaaran kaivos pyrkii uraanin tuottajaksi. Toivottavasti sama lyhytnäköisyys ei ole ollut vallalla myös ydinvoimalan muussa suunnittelussa.

Arvoisa puhemies! Suhtaudun yhden ydinvoimalan rakentamiseen myönteisesti, mutta kysyn, miksi valtioyhtiö Fortum ei saanut lupaa, jos ajatus on myydä sähköä tulevaisuudessa. Jos Fortum saisi rakennusluvan, sähkön myynnin kautta saataisiin valtiolle tuottoja. Vastaavasti jos esitys toteutuu esitetyssä muodossa, sähkön myyntituotot menevät teollisuuden hyväksi. Mikä olisi myytävän sähkön määrä, sekin askarruttaa. Miten käy Venäjältä tuotavan sähkön ostosopimuksen? Fennovoimalla ei ole vielä loppusijoituspaikkaa käytetylle polttoaineelle. Nämä kysymykset on päätettävä ja ratkaistava ennen lupien myöntämistä, mikäli tähän lopputulokseen päädytään. Mielestäni olisi viisasta edetä ydinvoimahanke kerrallaan huomioiden ympärillä muuttuva maailma mahdollisuuksineen ja tarpeineen.

Arvoisa puhemies! Energiapaketti on tärkeä tekijä rannikolle rakennettavien tuulivoimahankkeiden käynnistämisen ja niiden toteutumisen kannalta. Energiapaketti mahdollistaa myös omalta osaltaan suomalaisen tuulivoimaosaamisen ja tuulivoimaan liittyvän teknologian edelleenkehittämisen. Tietyillä teknologisilla alueilla meillä täytyy olla tavoitteena saavuttaa johtava asema maailmassa. Energiapaketin mahdollistama tuulivoimaprojektien käynnistäminen lisää merkittävästi myös alan työllisyyttä Suomessa. Viranomaisten on varmistettava, että energiantuottajat voivat olla varmoja syöttötariffien toimivuudesta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys isosta energiapaketista on hyvä. Yhdessä kokonaisuudessa pääsemme tarkastelemaan ja lopuksi ajallisesti samanaikaisesti tekemään energiaratkaisut. Silloin voimme nähdä suuria kokonaisuuksia eri puolilta tarkasteltuina. Hallituksen energiapaketista löytyy ydinenergiaa sekä uusiutuvaa energiaa.

Uskon, että tulevaisuudessa sähkön tarve kasvaa. Ratkaisu sähkön kulutuksen nousuun on ydinvoima. Se on päästötöntä sekä vähentää hiilivoiman käyttöä ja, mikä tärkeintä, tuo Suomeen sähköomavaraisuuden. Tämä jos mikä on tärkeää. Sähköomavaraisuus on realistinen tavoite, ja siihen meidän tulee kaikin keinoin pyrkiä. Oma apu on paras apu. Emme ole siis tuontiriippuvaisia tämän suhteen. Energiaomavaraisuus on asia erikseen. Siihen emme pysty näillä näkymin koskaan. Siitä huolimatta energiaomavaraisuutta tulee lisätä. Syitä siihen, ettemme saavuta sitä, on monia, kuten myrskyt, tulvat ja muut luonnonilmiöt, jotka aiheuttavat energiahuollon katkoksia valtavirroissa.

Olisin ollut valmis myöntämään luvan kolmelle ydinvoimalaitokselle, mutta päätös kahdestakin on lukujen perusteella hyvä. Hankalaksi yhden luvan jättämisen ulkopuolelle tekee se, että päätöksen siitä tekee toinen eduskunta. Sama demokraattinen päätöksenteko käydään jälleen kerran läpi uusin voimin. Tässä on tosin myös puolensa.

Suomessa on pystytty myös ratkaisemaan ydinjätteen loppusijoitus ja rakenteilla on parhaillaan maailman suurin ydinvoimalaitos, Olkiluoto 3. Haluan korostaa, että jokainen maa hoitaa ydinjäteongelmansa itse. Suomi ei ole muiden maiden ydinjätteiden loppusijoitusmaa. Loppusijoitusta ei ole toteutettu missään.

Haluan, että elinkeinoelämälle, siis teollisuudelle, löytyy riittävästi energiaa kohtuuhinnalla. Se on tärkeää työllisyyden ja teollisuuden vuoksi mutta myös Suomen kilpailukyvyn vuoksi.

Uusiutuva energia on hyvä työllistäjä. Eipä silti, kyllä ydinenergiakin työllistää. Uusiutuvan energian paketti on myös hallituksen osoitus siitä, että hallitus tukee erilaisia vaihtoehtoja energian tuotannossa. Mielestäni tämä on tärkeä signaali nyky-yhteiskunnassa. Täytyy muistaa, että uusiutuvan energian tuotanto tarvitsee mittavan taloudellisen tuen yhteiskunnalta.

On muistettava, että uusiutuva energia ei tarkoita samaa kuin päästötön energia. Ajatellaanpa esimerkiksi puun polttamista. Puun polttamisen yhteydessä syntyy muun muassa pienhiukkasia. Pienhiukkaset aiheuttavat satojentuhansien ihmisten kuoleman Euroopassa vuosittain. Ydinvoiman tuotanto ei tuota pienhiukkasia.

Ed. Kaunisto otti esiin biokaasulaitokset. Muutkin edustajat puhuivat niistä. Toivon, että Suomessa biokaasu saa huomiota osakseen, jotta voimme hajauttaa energiantuotantoa turvataksemme energian saannin monimuotoisuuden ja jo huoltovarmuussyistä. Varmasti meillä löytyy siinä osaamista ja teknologiaa. Pienet biokaasulaitokset ovat kannattamattomia, siis ne tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukea. Näen, että biokaasulaitokset ovat hyvä ratkaisu väkirikkaissa maissa. Suomessa on tässä teknologian osaamisen viennin mahdollisuus. Tässä yhteydessä haluan vielä todeta, että ydinvoima ei tarvitse yhteiskunnan rahallista tukea.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, kyse on yhdestä vaalikauden tärkeimmistä päätöksestä, mitä nyt olemme tekemässä. Lisäksi on täyttymässä yksi keskeinen tavoite, se, että saamme aikaiseksi Suomessa sähköomavaraisuuden.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomen energiapolitiikassa tulee tunnustaa ensisijaisesti energian säästämisen tärkeys ja toiseksi uusiutuvien energialähteiden käytön kehittämisen välttämättömyys. Lyhyemmällä aikajänteellä Suomen energiantarpeeseen voidaan vastata käytännössä vain kotimaisella ydinvoimalla. Voidaanko sitten ydinvoiman turvallisuuteen luottaa? Ydinjätteen kohdalla varastointi on tehtävä käsittämättömän pitkäksi ajaksi, niin että tämän päivän päätökset koskettavat sukupolvia toistensa jälkeen hamaan tulevaisuuteen. Hyöty tästä tulee vain ja ainoastaan nykysukupolvien ihmisille.

Ydinjätteen varastointiin onkin kiinnitetty paljon huomiota, ja sen moninkertaiset varmistusmekanismit vaikuttavat melko vakuuttavilta, mutta ihmisen synnyttämässä teknologiassa on aina oma "muttansa". Ydinvoima-asioissa jokainen "mutta" on otettava vakavasti, koska mahdolliset seuraukset ongelmista olisivat käsittämättömän mittavat. Energiapolitiikan perustotuus on kuitenkin se, ettei mikään tuotantotapa ole ongelmaton tilanteessa, jossa energiaa tarvitaan suuria määriä ja jossa energiankulutus kasvaa entisestään. Samalla meidän tulee vastata ilmastotavoitteisiin nopeasti vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Myös Suomen riippumattomuutta tuontienergiasta tulee ehdottomasti edistää.

Arvoisa herra puhemies! Pitkän pohdinnan jälkeen olen sitä mieltä, että ydinvoima on vähiten paha tuotantomuoto nykyistä parempien energiamuotojen kehittämistä odotellessa. Silti kolme uutta voimalaa on ehdottomasti ylimitoitettu mittakaava. Asiantuntija-arvioiden mukaan kahdenkin uuden voimalan tuottama lisäkapasiteetti tekee Suomesta energian viejämaan vuonna 2020.

Jos kaikkiin anottuihin lupiin vastataan myöntävästi, on asia tavallaan ratkaistu pitkäksi aikaa eteenpäin. Samalla energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen voivat harvinaisen helposti unohtua. Tämä on erittäin epätoivottava kehityssuunta.

Koen, että tarvitsemme ydinvoimaa yhdessä uusiutuvien energialähteiden kanssa. Suomi on nykyään liian riippuvainen sähkön tuonnista, ja tästä meidän tulee päästä ehdottomasti eroon. Emme myöskään saavuta ilmastotavoitteitamme ilman hiilidioksidipäästötöntä ydinvoimaa. Näitä pohtiessani olen päätynyt puoltamaan yhtä lupaa uudelle ydinvoimalalle.

Ydinvoimalan rakentamisessa tarvitaan monen eri alan osaajia. On selvää, että ydinvoimalaa ei rakenneta yksin kotimaisin voimin, mutta yritysten valmentamisella ja aktiivisella tiedottamisella kotimaisen työvoiman osuus saadaan mahdollisimman suureksi. On myös täysin selvää, että työt tulee tehdä Suomen lakien ja työehtosopimusten mukaan. Se ei tällä hetkellä täysin toteudu. Tämä ei onnistu ilman valvontaa ja yritysten yhteiskuntavastuuta.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt meillä on käsillä historiallinen energiapaketti, joka koostuu sekä uusiutuvasta että ydinvoimasta. Tämä on suomalaiselle yhteiskunnalle valtava harppaus kohti päästötöntä tulevaisuutta. Ilmastopolitiikassamme tärkeimmän tavoitteemme tulee olla päästöjen vähentäminen. Päästöttömyys käy uusiutuvuuden edellä, ja päästöjä tulee vähentää kustannustehokkaasti. Totta kai aina tulee muistaa, että säästetty energia on kaikkein halvinta energiaa. Myös energiatehokkuuden osalta meillä on vielä paljon tehtävää. Tämä hallituksen energiapaketti vähentää päästöjä, parantaa energiaomavaraisuutta ja tuo työtä.

Suomi on EU:n osalta sitoutunut taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan ja vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Uusiutuvan energian tavoite, 38 prosenttia loppuenergiasta vuoteen 2020, on Suomelle melkoinen haaste, ja se tulee maksamaan suomalaisille kuluttajille, yrityksille ja teollisuudelle. Nyt monesta suunnasta tällä hetkellä kysytäänkin, nouseeko energian hinta paljon vai nouseeko se kamalasti. Kun näitä päätöksiä nyt tehdään, on takaraivossamme oltava koko ajan realiteetit. Elämme kylmässä Pohjolassa, meillä maksaa lämmitys, meillä on erittäin energiaintensiivistä teollisuutta. Mielessämme on oltava aito huoli Suomen pärjäämisestä, taloudestamme ja suomalaisista työpaikoista. Esimerkiksi tuulivoiman osalta kustannukset voivat kohota todella korkeiksi. On edettävä maltillisesti eikä ole syytä nostaa tuulivoiman tavoitetta tällä hetkellä. Tavoitteena on oltava tuulivoimahankkeiden kilpailu, jolla vain kannattavimmat hankkeet tulevat tulevaisuudessa toteutumaan.

Arvoisa puhemies! Olemme tällä hetkellä riippuvaisia tuontienergiasta 70-prosenttisesti. 15—20 prosenttia sähköstämme tuodaan ulkomailta, lähinnä venäläisistä ydinvoimaloista. Tulevaisuudessa sähkön merkitys tulee entisestään korostumaan, muun muassa sähköautojen yleistyttyä. Sähköllä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Meidän on pitkässä aikajuoksussa lisäksi pyrittävä energiaomavaraisuuteen. Merkillepantavaa on se, että tuulivoiman mukana saadaan puolikkaan ydinvoimayksikön verran uutta sähköntuotantoa. Kaikilta muilta osin uusiutuva energia vain korvaa muuta energiakäyttöä, eli fossiilista polttoainetta ja turvetta. Tarvitaan eittämättä myös päätöksiä uudesta sähköntuotantokapasiteetista.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että uusi kapasiteetti on sekä kilpailukykyistä että päästötöntä. Ydinvoima on tässä suhteessa ylivoimaista. Ydinvoima luo edellytyksiä teollisille investoinneille, sähkön kilpailukykyiselle hinnalle, hyvinvoinnille ja talouskasvulle. Ydinvoimainvestoinnit itsessäänkin ovat suuria investointeja, jotka tuottavat työtä ja tuottavat toimeliaisuutta. Vaikka julkisuudessa muistetaan aina mainita, että näitä rakenteilla olevia laitoksia ovat rakentamassa ulkomaalaiset, tärkeää on kuitenkin muistaa myös epäsuorat vaikutukset työllisyyteen, ja ne ovat mittavat. Lisäksi tulee muistaa, että ydinvoimakapasiteetti ei kaipaa budjettirahoitusta.

Olisi tärkeää, että sähköntuotannossa kilpailtaisiin uusista investoinneista. Siksi olisi ollut mielestäni erittäin hyvä, että olisi annettu kaikille hakijoille — siis kaikille näille kolmelle hakijalle — lupa ja siten edellytykset rakentaa kapasiteettia siinä aikataulussa, mikä kilpailutilanteesta syntyy. Nämä nyt tehtävät päätökset niin ydinvoiman kuin uusiutuvan osalta viitoittavat Suomea kohti kilpailukykyistä päästötöntä sähköä. Se on keskeinen osa myös parasta aikaa eduskunnan käsittelyssä olevassa tulevaisuusselonteossa.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimapäätöksen osalta kaikkein arveluttavin ja vaikein kysymys on jäteongelma, ja tätä tietenkään emme voi kiistää. Loppusijoituksen suhteen on mahdotonta antaa sataprosenttista varmuutta, ettei riskiä materiaalin leviämisestä ympäristöön ole. Samalla on syytä kuitenkin muistaa, että peruskallio on 1,8 miljardia vuotta vanhaa eikä Olkiluodon kallioperässä ole nähtävissä vaikutuksia edellisten jääkausien jäljiltä. Uudet teknologiat ja innovaatiot tuovat myös tässä aivan uusia mahdollisuuksia.

Kuten sanottu, tämän kahden ydinvoimalapäätöksen osalta olen valmis ne hyväksymään, mutta itse olisin ehdottomasti kannattanut sitä, että kaikille kolmelle hakijalle olisi myönnetty lupa.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva energiapaketti on hyvä kokonaisuus. Siinä on otettu huomioon niin päästöttömyys, omavaraisuus kuin uusiutuvien energialähteiden lisävelvoitteetkin. Noin puolet Suomen kokonaisenergiatarpeesta täytetään edelleen tänä päivänä fossiilisilla tuontipolttoaineilla. Fossiilisten polttoaineiden varannot ovat rajalliset ja erittäin saastuttavia. Tulevaisuudessa niiden niukkuus ja päästökauppa tulevat nostamaan hintoja. Tämän energiapaketin avulla pyritään saavuttamaan sekä päästöttömämpää energiaa että lisäämään omavaraisuutta. Uusiutuvan energian lisääminen on järkevää, koska sitä voidaan tuottaa kotimaassa kotimaisilla energialähteillä.

Uusiutuvan energian tuotanto tarjoaa työ- ja kasvumahdollisuuksia eri puolilla maata. Odotettavissa onkin, että Suomeen syntyy uusia yrityksiä, innovaatiota ja tuotteita nopeasti kasvaville uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden maailmanlaajuisille markkinoille. Meitä velvoittavat lisäksi EU:n asettamat vaatimukset tuottaa 38 prosenttia energiasta uusiutuvilla energialähteillä. Sen vuoksi se on olennainen osa nyt käsiteltävänä olevassa energiapaketissa.

Uusiutuvien osio koko energiapaketista painottuu voimakkaasti tuuli- ja puuenergian lisäämiselle. Metsäenergian käyttö on järkevää maassa, jossa noin 70 prosenttia on metsän peitossa. Tärkeää on kuitenkin ottaa energiakäyttöön vain sellainen materiaali, jota ei voida käyttää pidemmälle jalostetussa muodossa.

Tuulivoiman tuntuva lisääminen tulee kalliiksi, ja voisi sanoa, että se tulee liian kalliiksi. Loppukädessä kuluttaja on se, joka on maksajan asemassa. Tuulivoiman tuotantoa on tarkoitus edistää syöttötariffilla, jonka kustannus on arviolta 200 miljoonaa euroa vuodessa vuonna 2020. Arvioidut kustannukset tulevat olemaan niin korkeita, että voisi olla syytä odottaa ja kehittää tuulivoimateknologiaa edullisemmaksi ja keskittyä muihin uusiutuviin energialähteisiin tällä hetkellä. Toisaalta tuulivoima myös tarvitsee säätösähköä silloin, kun ei tuule. Tähän tarkoitukseen olisi parasta lisätä vesivoiman rakentamista. Kuitenkin tämän edullisimman ja ympäristöllisesti järkevimmän voiman tuotannon lisääminen on vihreiden toimesta estetty. Jo rakennettujen vesistöjen loppuun rakentamisen pitäisi olla mahdollista. Muutoinkin on käsittämätöntä, miten nämä kaikkien asioiden vastustajat luulevat hyvinvointiyhteiskunnan pysyvän pystyssä, jos vastustetaan päästötöntä ydinvoimaa ja ympäristöystävällistä vesivoimaa. Laskelmien mukaan energian tarve tulee vain lisääntymään tulevaisuudessa eikä sitä voida kattaa pelkillä uusiutuvilla energialähteillä, energiatehokkuudella eikä energiansäästöllä.

Arvoisa puhemies! Energiapaketin toisen ydinosan muodostavat ydinvoimaluvat. Valtioneuvosto on tehnyt myönteiset periaatepäätökset kahdesta uudesta ydinvoimalayksiköstä. Maailmanlaajuisesti ydinvoiman lisärakentaminen on aktiivista. Noin 50 uuden ydinvoimalahankkeen rakentaminen on alkanut tai alkamassa. Lisäksi suunniteltuja tai ehdotettuja hankkeita on noin 120 kappaletta. Suomalaisten kannalta on parempi, että ydinvoimaa tuotetaan omissa laitoksissa kuin että sitä tuotaisiin naapurista. Turvallisuudesta ei saa tinkiä, ja ainakin itse uskon enemmän suomalaiseen osaamiseen ja kontrolliin. Lisäksi vuonna 2009 hyväksytyssä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa valtioneuvosto ja eduskunta katsoivat, että sähkön hankinta tulee ensisijaisesti perustaa omaan kapasiteettiin.

Suomessa on tällä hetkellä neljä toimivaa voimalaa ja lisäydinvoiman rakentaminen auttaa pitämään sähkön hintaa kohtuullisena. Nyt käsittelyssä olevat luvat myönnettäisiin TVO:lle ja Fennovoimalle. Tarkoituksena on tuottaa sähköä omakustannushintaan elinkeinoelämän tarpeisiin, mikä taas vahvistaisi teollisuuden ja palvelualojen toimintaedellytyksiä Suomessa. Viime vuosina Suomessa on nähty valtavia rakenteellisia muutoksia etenkin metsäteollisuuden piirissä. Näin ollen on erityisen tärkeää, että elinkeinoelämän mahdollisuuksia toimia Suomessa parannetaan kaikin mahdollisin keinoin.

Itse ydinvoimainvestointien kansantaloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Rakennusaikaisten työpaikkojen lisäksi voimaloiden käyttö tuo pysyvää työtä ja verotuloja voimalapaikkakunnille. Aluepoliittisesti järkevin sijoituspaikkakunta toiselle voimalalle olisi Simo. Sen naapurissa sijaitsee myös Suomen suurin yksittäinen energiankäyttäjä Outokumpu. Lisäkapasiteettia tarvitaan siis tuontiriippuvuuden poistamiseksi, poistuvien voimalaitosten korvaamiseksi ja kulutuksen kasvun kattamiseksi. Vaikka kaikki eivät näe ydinvoimaa suotavana energiantuotantomuotona, on sen lisärakentaminen perusteltua, jotta Suomen kilpailukyky säilytetään ja hyvinvointi voidaan taata joka puolella maata.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä asiasta on jo varsin paljon sanottu, mutta muutaman omasta mielestäni tärkeän kohdan haluan vielä nostaa esille.

Ensinnäkin, jos ajatellaan globaalisti, niin ei ole realistista olettaa, että tällä yhteiskunnalla on varaa ja teknistä osaamista siirtyä välittömästi pelkästään uusiutuvaan energiaan. Tässä välivaiheessa tarvitaan päästötöntä ydinvoimaa, ja jos ydinvoimaa rakennetaan, niin eikö sitä pidä rakentaa sellaisiin maihin kuin Suomi, jotka ovat teknologisesti edistyneitä, poliittisesti vakaita ja joissa ei ole myöskään maanjäristyksiä eikä muita uhkaamassa? Eli tavallaan se on siinä suhteessa ihan oikea valinta, että me olemme viemässä tätä asiaa eteenpäin.

Toinen kysymys on se, että meidän oman taloutemme ja työllisyyden kannalta on aivan välttämätöntä se, että kohtuuhintainen energian ja sähkön saatavuus turvataan. Viimeisten 30 vuoden aikana sähkönkulutuksen kasvu on ollut nelinkertainen, kun talouskasvu on ollut kolminkertainen. Jos oletetaan, että seuraavien 30 vuoden aikana talouskasvu matalallakin kasvuprosentilla tuplaisi nykyisen bkt:n, niin aivan varmasti sähkönkulutuksen kasvu tulee olemaan vähintään 50 prosenttia, vaikka energiansäästökin olisi huomattava. Meidän kotimainen teollisuutemme on hyvin energiaintensiivistä johtuen siitä, että meillä on merkittävästi kaivosteollisuutta, metsäteollisuutta ja myöskin metallijalostusta, ja näiden varaan pitkälti elinkeinomme ja hyvinvointimme rakentuu. Sen vuoksi myöskin sekä Elinkeinoelämän keskusliitto että laajalti suomalainen palkansaajaliike ovat tukemassa ydinvoimaratkaisua ja olivat tukemassa itse asiassa kolmea ydinvoimalupaa. Itsekin olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että tässä asiassa päätöksentekoon olisi riittänyt se, että jokaista lupaa olisi voitu tarkastella erikseen, mutta tämäkin ratkaisu, mikä nyt on, on sinällään tyydyttävä.

En siis pidä suomalaisen kansantalouden kilpailukyvyn kannalta mahdollisena sitä, että ydinvoimaa ei rakennettaisi. Se veisi meiltä hyvin tärkeän kilpailukykyasian pois. Jos me ajattelemme esimerkiksi teräksen tuotantoa — täällä edellinen puhuja mainitsi Outokummun terästehtaan — teräksen tuotannossa energia on kulueränä kaksinkertainen verrattuna työstä aiheutuviin kuluihin, ja me tiedämme, kuinka vaikeaa on työn hinnassa kilpailla esimerkiksi Aasian valtioiden kanssa. Sen sijaan energian hinnassa me voimme kilpailla, ja se mahdollisuus meidän on käytettävä, jotta me emme lähde takamatkalta näihin kilpailuihin.

Arvoisa puhemies! Aika paljon on väitetty, että jos tehdään ydinvoimaa, niin se on pois uusiutuvasta energiasta tai se on pois uusiutuvan energian teknologian kehittämisestä. Näin ei suinkaan ole. On erittäin tärkeää, että Suomi menestyy myöskin uusiutuvan energian teknologiassa, on siinä yksi edelläkävijöistä, mutta siinäkin on muistettava, että esimerkiksi tuulivoiman tuotannossa, jotta meillä syntyy sitä liiketoiminta-aluetta, meidän täytyy olla aidosti kilpailukykyinen, ja jos vähän kärjistää, niin tuulivoimageneraattoreita kun tuottaa, niin pitää itse saada se energia hyvin edullisesti. Sekin on jostain muualta saatava kuin tuulivoiman tuotannosta, jotta siinä voi pärjätä.

Sellainen väite, että kotimarkkinoiden merkitys sille, että suomalaiset uusiutuvan energian alan toimijat pärjäävät vain ja ainoastaan silloin, jos niillä on kotimaassa erittäin suuret markkina-alueet, ei pidä alkuunkaan paikkaansa, koska esimerkiksi tuulivoimabisnes on niin globaalia, että se, mitä Suomeen rakennetaan, on hyvin marginaalinen osa koko siitä liiketoiminta-alueesta. Totta kai ne paljon isommat satsaukset tullaan tekemään muualla, ja se riippuu siitä, kuinka kilpailukykyisiä me olemme.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan vielä sanoa tästä työllisyyden näkökulmasta sen, että kun on paljon tullut sellaista sähköpostia, jossa on väitetty, että muilla keinoilla kuin rakentamalla uusia ydinvoimaloita voitaisiin näitä korvaavia työpaikkoja tehdä sama määrä, niin kyllä minä luotan ainakin niiden arvioon, jotka itse työllistävät, ja niiden arvioon, jotka edustavat niitä työntekijöitä, jotka saavat elantonsa energiaan perustuvasta teollisuudesta.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä paketissa esitetään, että kulutusarvio tarkoittaisi sähkönkulutuksessa 17 terawattituntia lisää 10 vuodessa eli 98 terawattituntia vuonna 2020. Vuonna 2001 monet vaikuttajat arvioivat, että vuonna 2012 tarve olisi 94 terawattituntia ja se pystyttäisiin turvamaan ilman Olkiluoto 3:sta. Nyt 2010 ollaan sähkönkulutuksessa jossain 81 terawattitunnin paikkeilla eli nousuvara jo ilman Olkiluoto 3:sta olisi 13 terawattituntia, ja tähän on tietenkin lisättävä lisäykset niin uusiutuvan energian käytössä, energiatehokkuuden parantamisessa ja sähkön säästössä nykytiedon mukaisesti.

Sen vuoksi ymmärrän oikein hyvin niitä puheenvuoroja, joita tänään täällä on käytetty, pyydetty ministeri Pekkariselta lisäselvitystä tähän esitettyyn kulutusarvioon, kun kerta edellisen ydinvoimapäätöksen yhteydessä esitetyt arviot ovat menneet yli 10 terawattitunnilla pieleen. Eli se ajatus siitä, olemmekohan ottaneet hiukan liikaa etunojaa, on minusta ihan aiheellinen kysymys. Teollisuus jossain vaiheessa tässä kommentoi, että päästäkseen taantumaa edeltävälle tasolle kulutuksessa se vie lähes tuon 10 vuotta.

Arvoisa puhemies! Täällä on joitakin kokoomuslaisia paikalla. Olisin viime viikolla ministeri Kataiselta halunnut kysellä, mutta varmaan muutkin osaavat kommentoida, miksi kokoomuslaiset edustajat ovat tämän valtioneuvoston ydinvoiman lisärakentamisesityksen jälkeen, kaksi ydinvoimalaa lisää, kertoneet julkisestikin, että kokoomuksen tarkoitus onkin ensi kaudella sitten saada Fortumin Loviisan-laitoksia korvaava lupahakemus eduskuntaan, kunhan nämä kaksi lupaa ensin saadaan. Kysyn sitä suuremmalla syyllä, kun kuulemma, kokoomuslaiset, olitte voimakkaasti jättämässä Fortumia, valtionyhtiötä, ulos tästä ratkaisusta, mitä peliä te oikein pelaatte.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomalainen yhteiskunta, niin me kuluttajat kuin meidän teollisuutemme, on riippuvainen sähköstä. Vaikka miten haluaisimme toisin väittää, niin näin vain on. Sen, miten sähköä saamme tuotetuksi, on perustuttava siihen todellisuuteen, missä me elämme tänä päivänä, ei niinkään siihen, mitä voisi olla tavoiteltavissa.

Viime vuosina olemme yhä enemmän tulleet tietoisiksi siitä, kuinka tärkeää on turvata teollisuutemme toimintaedellytykset. Erityisesti metsäteollisuus on joutunut kustannusten nousun takia siirtämään toimintoja ulkomaille ja jopa lomauttamaan ja irtisanomaan väkeä. SDP onkin esittänyt vaihtoehtobudjetissaan teollisuuden sähköverosta luopumista. Yhtä tärkeä tuki metsäteollisuudelle on luonnollisesti riittävän energian turvaaminen kotimaisessa tuotannossa. Tässä nyt käsittelyssä olevat kaksi ydinvoimalupahakemusta ovat hyvin merkityksellisiä. Jos nyt hyväksymme rakentamisluvat Teollisuuden Voimalle ja Fennovoimalle, turvaamme pitkälle teollisuutemme toiminnan mahdollisuudet.

Ydinvoiman hyväksyminen ei tarkoita vastuuttomuutta ympäristöä kohtaan. Käytettävissä olevan tutkimustiedon mukaan meillä on olemassa teknologiaratkaisut niin ydinvoiman rakentamiselle, käsittelylle kuin ydinjätteen loppusijoittamiselle. Luotan täydellisesti Suomen valintoihin tähänastisessa ydinvoimarakentamisessa, vaikka Arevan Olkiluodon yksikön viivästyminen on aiheuttanutkin hyvin paljon kritiikkiä. On varmasti kuitenkin parempi, että kaiken kaikkiaan rakennamme huolella ja turvallisesti kuin hutiloiden ja hätäillen. Ydinjätteen loppusijoittamisessa tulee löytää turvallisimmat ratkaisut. Niin sanottu suora loppusijoitus on mielestäni paras tapa varmistaa mahdollisimman turvallinen käsittely, ja se on varmaan meidän kaikkien tavoite. Toivon myös, että Fennovoiman osalta loppusijoittamisen ratkaisut voidaan löytää ennen päätöksentekoa.

Arvoisa puhemies! Energian tuottaminen ei tietenkään saa jäädä pelkästään ydinvoiman varaan, vaan tarkoituksenmukaista on jatkaa muun muassa uusiutuvien energialähteiden kehittämistä todellisuuden tarpeita palveleviksi. Energiapaketti, joka meille esiteltiin, oli siinä mielessä oikean suuntainen ja paljon hyvää sisältävä. Uusiutuvan energian teknologian kehittämisessä on vielä kuitenkin paljon tekemistä näillä näkymin. Muun muassa täällä on jo todettukin, että tuulivoiman rakentaminen on tällä hetkellä vielä kovin kallista.

Yhä enemmän meidän tulee kuitenkin löytää keinoja myös energiatehokkuuden ratkaisuista. Mielestäni energiatehokkuuden tiellä emme ole edistyneet vielä alkua pitemmälle. Muun muassa julkisen talouden hankinnoissa energiatehokkuus ei vielä ole kriteeristössä niin laajasti kuin kuuluisi olla. Meillä kunnissa esimerkiksi voitaisiin tehdä mittavia energiasäästöjä, jos energiatehokkuus otettaisiin hankinnoissa ja toiminnassa tavoitteeksi. Toivokaamme, että hallituksen esitykset valvonnan ja ohjauksen tiukentamisesta tulevat koskettamaan myös julkisen puolen toimikenttää.

Eli kaiken kaikkiaan olen valmis äänestämään kahden luvan puolesta, ja optio kolmanteen on hyvä pitää takataskussa, mutta samalla myös sähkön kuluttajia on pystyttävä ohjeistamaan energiatehokkuuden puolella.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Muistelen pikkuisen vuotta 1986. Olin juuri Bulgariassa Sofiassa edistämäs heidän ajatusta päästä olumpialaasihin taikka he saisivat olumpialaaset järjestettäväksi. Kuinka ollakaan, Suomes oli silloin lennonjohto lakossa. Lennettiin sieltä sitten Sofiasta Leningratiin, ja sattumalta näin, ku Tšernobili roihus täyrellä voimalla. Se oli perjantaipäivä, ja siitä ku mentihin seuraavaan maanantaihi, silloon vasta Suomes ilmootettiin, jotta sellaanen on tapahtunu. En viä silloon ajatellu, tienny, mitä kaikkea se meinaa, mutta nyt sitä täällä pöntös joutuu toteamahan, että hallitus esittää kahta uutta ydinvoimalaa Suomeen. Toisin sanoen tämä hallituksen energiapaketti on sinänsä hyvä. Täm on kokonaisuus. Jos mietitähän sitä seikkaa, että otetahan vain aina ne rusinat pullasta, sehän ei onnistu.

Itte oisin kyllä mielelläni nähäny näiren kaharen ydinvoimaluvan tulevan saajan tilalla toisena kyllä valtioenemmistösen Forttumin, mutta tähän on nyt ilmeisesti täs vaihees tyytyminen, että Forttumi ainaki täs vaihees jää nuolemahan tavallaan näppejään. Forttumillahan olis ollu jo ydinjätteen sijootuspaikkaki valmiina, joskin Fennovoima todennäköisesti tuloo samoihin luolihin pääsemähän, mutta lunnaita pitää varmahan maksaa 100 miljoonaa vähintään. (Ed. Laukkanen: Fortumin suhteen puhuja on oikeassa!) — Kiitoksia, ed. Laukkanen!

Toivottavasti nämä ydinvoimalaitokset ku tuonne Pohjanmaan rannikkoalueelle tuloo, länsirannikolle, niin antavat myös sen paikkakunnan teollisuurelle, yrittäjillekki töitä jo siinä vaihees, ku näitä laitoksia teherään ja ennen kaikkia näillä laitoksilla on sitte suomalaasta työvoimaa aiva toisella lailla käytössä kuin tällä hetkellä on Olkiluodossa.

Toisaalta pitää muistaa myös se seikka, ku puhutaan sitä, että jos meillä tuloo vähä sitä ylimäärästä sähköä, onhan se näin, jotta sähkö kulukoo kahtehen eri suuntahan. Sitä samoolla linjoolla menöö ja tuloo, niin ku entisellä pojjalla sillon, ku sillä meni vähän huonosti. Eikä meirän tartte peljätä sitä, että jos tällä tehrähän jossain vaihees pientä bisnestäki.

Niin kun ministeri Pekkarinen sanoo, niin meillä kuitenkin kaikesta huolimatta joudutahan tuomahan vielä todennäköösesti Venäjän puolelta talavikuukausina myös tuontisähköä, jotenka jos suomalaista teollisuutta ja hyvinvointia ajatellahan, tulevaisuutta ajatellahan, niin Suomella pitää olla omasta takaa riittävästi energiaa, ja niin kun ed. Satonen tuos kertoi äsken, myös suomalaanen työväestö hyötyy siitä, että me energialla pystytähän tuottamaan sellaasta tuotetta, jota me pystytähän myös maailmalle välittämään.

Tämä uusiutuva energia on myös täs hyvin oleellinen ja tärkeä seikka. Suomen pitää uusiutuvan energian osuutta lisätä 38:aan, jopa 40 prosenttiin. Se on kova tavoite. Tämä, jos mikä, antaa tuonne uusiutuville — yrittäjille, metsänomistajille, tuotteen kehittäjille, laitevalamistajille ja samoin niille, jokka näitä teköö, ja yleensä tästä tehtyä energiaa — hirvittävästi töitä. Eli tästä tuloo, puhutahan jopa tuhansista, mä uskoisin, että paristakymmenestätuhannesta työvoimaa lisää.

Samoin maalämpö on erinomainen energiamuoto. Ittelläni sellaanen on ollu viime talven, ja voin toreta, että ei menny rahat hukkahan pitkällä juoksulla.

Tuulivoima on tietysti yks sellaanen oleellinen kysymys. Kaikki tykkää, että sitä pitää tehrä, ku ei vain ne tuulimyllyt tuu meirän omille nurkille.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Omalta osaltani annan kyllä erinomaisen suuren kiitoksen hallitukselle ja erityisesti ministeri Pekkariselle tästä todella megaluokan energiakokonaisuudesta.

Ensinnäkin tämän uusiutuvan energian osalta ja uusiutuvan energian paketin osalta on aivan selvä asia, että sillä luodaan kasvun mahdollisuudet ympäri maata tekemällä enemmän puhdasta kotimaista energiaa. Se, ovatko nyt esitetyt keinot sitten riittäviä siihen, että kotimaisen uusiutuvan energian tuotantotavoitteet saavutetaan, on erittäin iso kysymys. Itseäni erityisesti arveluttaa, kykenemmekö näillä esitetyillä keinoilla lisäämään muun muassa puun energiakäyttöä lähes 15 miljoonaan kiintoon. Luulen kaiken kaikkiaan, että niin tämän kuin ehken muiltakin osin meillä on oltava herkkyyttä seurata tilannetta ja on oltava valmius sitten tehdä tehostavia toimenpiteitä, jotta uusiutuvan energian huikeat käyttötavoitteet pystytään toteuttamaan.

Eteneminen tässä energiakokonaisuudessa edellyttää hyvin pitkäjänteistä toimintaa, ja hyvin suuri kysymys onkin, kuinka varmistamme sen, että myös tulevilla vaalikausilla halutaan kehittää kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä muun muassa tukipolitiikan keinoin. Tämähän on välttämätöntä, koska pitkässä juoksussa ydinvoima, ymmärrän näin, siis todella pitkässä juoksussa, on vain väliaikainen ratkaisu. Tulevaisuus on uusiutuvissa energiamuodoissa, mutta niissä pitää päästä eteenpäin. Eli kuinka voimme tänään luottaa siihen, että myös jatkossa uusiutuvaan energiantuotantoon halutaan panostaa?

Tämä on aiheellinen kysymys, koska tarvitsemme, kuten tuossa totesin, muun muassa puuta mittavat määrät energiaksi. Se edellyttää sitä, että metsämme hoidetaan, mutta nythän muun muassa välttämättömät Kemera-varat ovat tältä vuodelta lähes loppuneet aiempien vuosien rästien vuoksi, ja olen ymmärtänyt niin, että muun muassa valtiovarainministeriö ei haluta lisätä muun muassa tämän vuoden kolmanteen lisätalousarvioon varoja kestävän metsätalouden kehittämiseen Kemeran kautta.

Itselleni näitten megaratkaisujen sisällä pienehkö asia, elikkä Kemera-rahoituksen kautta esille nouseva tilanne, näyttäytyy nyt niin, että muun muassa valtiovarainministeriöltä puuttuu todellinen tahto edistää uusiutuvaa energiaa, ja sen vuoksi joudun tarkoin arvioimaan kyllä kantani kahteen uuteen ydinvoimalupaan eduskuntakäsittelyn aikana, koska en oikein nyt luota siihen, että poliittisesti löytyy todella laajaa halua uusiutuvan energian kehittämiseen. Tästähän saattaa jatkossa syntyä tilanne, että uusiutuvan energian tuottamiseen ei pistetäkään riittävästi taloudellisia panoksia ja ydinvoima tulee korvaamaan jatkossa sen uusiutuvan energian, jota tänä päivänä me haluamme.

Arvoisa puhemies! On pakko tunnustaa, että itse alun perin arvioin, että nyt rakenteilla oleva Olkiluoto 3 yhdessä kotimaisen uusiutuvan energiakokonaisuuden kanssa olisi riittänyt korvaamaan sähkön tuonnin Venäjältä ja sähkön kulutuksen lisääntymisen. Arvioin, että lisäksi muun muassa hiilen käytön voimakkaaseen vähentämiseen olisi tarvittu yksi uusi ydinvoimalupa. Lisäksi omassa arvioinnissa huomioin mittavan energiansäästökokonaisuuden ja -tarpeen. Hallituksen esityksen pohjalla ovat kuitenkin merkittävästi korkeammat tulevaisuuden sähkönkäyttöarviot kuin esimerkiksi itse aiemmin oletin, ja uusiutuvasta energiapaketista kertyy uutta nettosähköä ainoastaan noin 7 terawattituntia. Eli nyt esitetään kahta uutta ydinvoimalupaa Fennovoimalle ja Teollisuuden Voimalle, ja TVO:n kautta kolmas luvanhakija eli Fortum saa neljänneksen uuden ydinvoimalan tuotannosta.

Totean sen, etten erityisesti pidä ydinvoimasta ja pidänkin sitä pitkällä aikavälillä välivaiheena energiaratkaisuissa. Mutta ymmärrän täysin niin, että Suomi tarvitsee kuitenkin kilpailukyvyn ja ilmastonmuutoksen takia tulevina vuosikymmeninä uutta ydinvoimaa.

Jos näitä ydinvoimalupahakemuksia arvioi, on todettava, että esitys Fennovoimalle on tietynlainen vastaus myös Pohjois-Suomen lisääntyvään energiantarpeeseen. Pohjois-Suomi tulee olemaan tulevaisuudessa monella tavalla Suomen vahvoja talouden vetureita, (Puhemies: 5 minuuttia!) kaivannaisteollisuuden, metalli- ja metsäteollisuuden, matkailun, Barentsin läheisyyden jne., jne. ansiosta. Siksi onkin erityisen myönteistä, että hallitus nosti Fennovoiman luvansaajaksi tuottamaan energiaa lähellä. Ja kun näitä päätöksiä tarkastellaan myös yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta, on pakko todeta, että miksi vain vanhat yhtiöt pääsevät markkinoille.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimaluvat ovat nyt eduskunnan käsittelyssä. Hallitus on tehnyt linjauksensa, ja jos nämä luvat nyt sitten toteutuvat, on syytä odottaa myös suomalaiselta elinkeinoelämältä nopeita ja mittavia näkemyksiä investointipäätöksistä ja investointipäätöksiä Suomeen. Samalla meillä on syytä ja lupa odottaa äärimmäisen suurta pidättyvyyttä tuotannon lopetuksista tai siirroista ulkomaille. Teollisuus on vaatinut uutta ydinvoimaa. Nyt sitä on tarjolla, joten teollisuuden on syytä vastata huutoonsa, ja toki Outokumpu jo ehättikin rytmittämään Tornion ferrokromitehtaansa laajennuksen ydinvoima-aikatauluun. Mutta on tietysti selvä, ettei ydinvoima voi olla vain elinkeinoelämän tahtoasia. Siihen liittyy myös muun muassa turvallisuuteen ja ydinjätteeseen liittyviä kysymyksiä.

Eli summa summarum: Odotan suurella mielenkiinnolla valiokuntakäsittelyä, mutta samalla odotan myös sitä, millä tavalla hallitus ja erityisesti valtiovarainministeri omalta osaltaan haluaa varmistaa uusiutuvan energian kokonaispaketin etenemisen myös seuraavilla vaalikausilla ja millä tavalla muun muassa puun tuotantoa halutaan kehittää jo tällä vaalikaudella. Samalla tietysti on hyvä nähdä, millä tavalla Fingrid vastaa tarvittavan kantaverkon kehittämiseen mukaan lukien maapohjien lunastuskysymykset verkkojen alla.

Ulla-Maj Wideroos /r:

Herr talman! Riksdagen står den här våren inför ett av denna periods viktigaste och mest långtgående beslut. Vad vi väljer att göra påverkar inte bara oss själva utan många generationer efter oss. Energipolitiken är inte bara viktig, den är naturligtvis helt livsnödvändig för att trygga vår konkurrenskraft och vårt samhälle i stort. Och så långt är alla överens, sedan börjar åsikterna skilja sig åt.

I grund och botten handlar energipolitiken om så mycket mer än valet mellan kol, olja, kärnkraft eller förnyelsebar energi. Det handlar om vilket samhälle vi vill leva i, vilket samhälle vi vill att våra barn ska leva i och vilket samhälle vi vill ge över till kommande generationer. Vad vi gör nu är inget som bara påverkar i några år, som kanske gör att en del får det bättre, att andra får det sämre, att industrin rullar vidare. Det handlar om betydligt mer långsiktiga beslut vars följder vi i dag inte kan överblicka.

Energiapolitiikassa on kyse myös paljon muusta kuin sähkön tuotannosta. Kyse on myös yhteiskunnallisesta näkemyksestä. Haluammeko ydinvoimaan perustuvan yhteiskunnan? Haluammeko ydinvoimaa siitä huolimatta, että sillä on todistettavasti monia ongelmia: turvallisuutta ei voida koskaan täysin taata, jätekysymystä ei ole lopullisesti ratkaistu, ja monia kysymyksiä liittyy ydinvoiman todelliseen taloudelliseen kannattavuuteen. Haluammeko luoda tällaisen yhteiskunnan, vai haluammeko luoda kestäviin ekologisiin arvoihin perustuvan yhteiskunnan, yhteiskunnan, jota emme tietoisesti tuhoa tai tärvele, tai yhteiskunnan, joka perustuu uusiutuviin energialähteisiin?

Uskon meidän kaikkien olevan yhtä mieltä siitä, että haluamme yhteiskunnan, joka on energian osalta omavarainen, ja että emme halua tuoda ulkomaista ydinvoimaa. Tähän uskon, tähän uskovat ydinvoiman innokkaimmat kannattajat, ja tähän uskovat ydinvoimaa voimakkaimmin vastustavat. Kuitenkin reitit maaliin ovat hyvin erilaisia. Uskon energiantuotantoon, jossa voimme tukeutua moneen jalkaan, energiantuotantoon, joka perustuu moniin eri vaihtoehtoihin niin yksittäisen ihmisen kuin teollisuudenkin kannalta. Uskon myös linjaukseen, jossa uusiutuvat energiamuodot valloittavat maaperää, ja niiden tulee valloittaa maaperää, valtion tuella!

Tämä hallitus tulee jäämään historiaan energiapäätöstensä vuoksi riippumatta siitä, miten ydinvoiman kanssa käy, sillä nyt, viimeinkin, tehdään megaluokan panostus vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Tämä on historiallista ja hyvin tervetullutta. Lisäksi ennen kaikkea kyseessä on vakavasti laadittu paketti, joka osoittaa uusiutuvan energian mahdollisuudet, jos vain ollaan valmiita panostamaan. Nyt on viimeinkin aika, kun muut kuin ydinvoiman vastustajat puhuvat uusiutuvasta energiasta ja sen myötä tulevista mahdollisuuksista. Nyt viimein myös muut uskovat vaihtoehtoisten energiaratkaisujen olemassaoloon.

Hallitus ansaitsee suuret kiitokset tästä paketista, joka on ylivoimaisesti suurin panostus uusiutuvaan energiaan Suomen historiassa. Paketti vastaa arvoltaan kolmea ydinvoimalaa, olkoonkin, että teho ei ole aivan niin suuri, koska paketti myös edellyttää hiilivoiman käytön vähentämistä.

Arvoisa puhemies! Suomen tulee profiloitua uusiutuvan energian alueella. Monet asiantuntijat väittävät seuraavan Nokian syntyvän vihreän energian piirissä, ja meidän tulisi tämän tiimoilta panostaa innovaatioihin. Muutoin on vaarana jääminen pahasti jälkijunaan, sillä esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina panostavat jo miljardeja tämän tekniikan kehittämiseen. Toivon Suomen olevan mukana tässä kilpajuoksussa.

Samanaikaisesti tämän uusiutuvan energian paketin kanssa hallitus haluaa panostaa kahteen uuteen ydinvoimalaan. Tämä ei ole ajan hengen mukaista. Tuleminen ydinvoiman mahdolliseksi nettoviejäksi ja siis näin ydinvoimaparatiisiksi ei vaikuta lainkaan kuvalta, jonka haluan välittää Suomesta. Lisäksi hiukan ideologisemmalta pohjalta minua huolestuttaa, että jätekysymystä ei pystytä ratkaisemaan.

Jag ställde mig för mer än 30 år sedan kritisk till kärnkraften. Avfallet var då liksom nu mitt största problem. På dessa 30 år har utvecklingen knappast gått framåt alls. Vi har förvisso övergått från att dumpa vårt avfall i ett grannland till att förvara det i Finland. Men ändå, under dessa 30 år, har ingen kunnat hitta en permanent lösning på avfallsfrågan. Det är ett stort etiskt dilemma. Just nu förvarar vi avfallet i Posivas anläggning i urberget i Olkiluoto. Hur länge vi kan förvara det där vet ingen. Vad som händer med avfallet där nere i berggrunden är det inte heller någon som vet. Vad som ska hända med det sedan är det än färre som vet eller kanske vill veta. Och många tycks inte ens på allvar bry sig om de här frågorna.

Bygger vi två nya kärnkraftverk har vi ännu mera avfall som vi de facto inte kan hantera på ett bestående sätt. Vi dumpar våra problem i famnen på nästa generation finländare, en generation som de facto är helt oskyldig och som inte borde tvingas hantera våra problem. Det är inte den väg jag vill gå. I stället vill jag lämna över ett Finland som försörjer sig själv på ett ekologiskt hållbart sätt, ett Finland där vi tar hand om vår vackra natur och där vi tänker grönt, ett Finland som är bra att leva i också i framtiden. Det är vad jag skulle vilja och jag hoppas att fler av er vill detsamma och röstar mot kärnkraft.

Till sist, herr talman, några ord om tidtabellen. Ekonomiutskottet har cirka 20 arbetsdagar på sig att göra sitt betänkande i denna fråga. Under de cirka två timmars möten vi har per dag ska vi höra en mängd sakkunniga samt göra vårt betänkande. Jämför detta med förra gången riksdagen behandlade kärnkraften då man höll på i cirka fyra månader. Årets tidtabell är fullständigt orimlig och ger oss ingen reell möjlighet att grundligt behandla frågan i utskottet.

Men utskottets majoritet och tydligen också riksdagens majoritet har ett uppenbart behov att skynda på frågan. Varför, kan man fråga sig. En seriös och saklig behandling även under den kommande hösten skulle inte göra saken sämre, snarare tvärtom.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ydinvastuulaista vähän tarkemmin. Sitä ennen kuitenkin pari kolme kommenttia. Mitä tulee tähän aikatauluun ensinnäkin, niin sikäli kun se minusta on kiinni, niin ei voi olla mitään hätää eduskunnalla. Eduskunta itse päättää aikataulustaan, ja jos se haluaa jostain syystä kiirehtiä, minulla ei ole siihen mitään sanottavaa. Minun toiveeni kuitenkin olisi se, että eduskunta käsittelisi mahdollisimman perusteellisesti, kaikki valiokunnat, jotka ovat lausunnonantajavaliokuntia, voisivat käydä asiat läpi mahdollisimman seikkaperäisesti, ja sitten talousvaliokunta hyvän, perusteellisen pohdinnan jälkeen vasta tekisi omat esityksensä. Jos saan jotain toivoa, niin tämän toivon. Tässä ei ole mitään sellaista aikataulullista syytä ainakaan asiasta vastaavan ministeriön päässä, jonka vuoksi pitäisi jotenkin puskea hirveän nopeasti nämä ratkaisut läpi. Tämä on minun viestini eduskunnalle.

Toinen asia täällä oli keskustelussa aikaisemmin. Muun muassa ed. Salolainen ja muutamat muut edustajat, jotka sinänsä kannattivat tätä kokonaisuutta, mikä tässä uusiutuvan ja ydinvoiman osalta on hallituksen esitys, kuitenkin vähän esittivät pohdintaa siitä, miten se tuon Helsingin kanssa oikein on, ja epäilyjä sen suhteen, josko se puu sittenkään voi olla vaihtoehto Helsingissä. Ensinnäkin täällä poltetaan kivihiiltä, ja paljon poltetaan. Helsingin osuus koko maan päästöistä on kumminkin niin kuin prosenttiluokkaa jo, ja se on aika paljon yhden ainoan ison energialaitoksen osalta. Koko Helsingin imagon kannalta, kun tässä paljon puhutaan Suomen imagosta ja Suomen kuvasta, niin kyllä minusta on erittäin iso asia se, että Helsingissä kivihiilen tupruttelu saadaan mahdollisimman nopeasti kauas taakse ja että ratkaisut, millä täällä ennen kaikkea lämpö tuotetaan, voisivat olla uusiutuvia. Ne puupohjaiset ratkaisut, ei tänne puukuormia varmaankaan kärrätä keskelle Helsinkiä, vaan se on kaasutusmetodit taikka puuhiilen käyttö. Ja puuhiili voidaan ihan samalla tavalla ajaa jonnekin tuonne satamaan kuin hiilikin sillä erolla, että puuhiili on monella tavalla paljon suotuisampi ja parempi vaihtoehto myös siellä kasassa kuin konsanaan kivihiili.

Sitten mitä tulee vielä, ed. Komi, näihin kulutusarvioihin. En jatka enempää kulutusarvioista. Sanon vain aivan lyhyesti vielä kertaalleen sen, että runsas vuosi sitten tässä salissa eduskunta hyväksyi yksimielisesti strategian, jossa se sähkön arvion kulutusarvioksi vuodelle 2020, sen tavoitteellisen arvion mitoitti 98 terawattituntiin. Se on täsmälleen se sama, joka on nyt tämä mitoitus tässä. No, me voimme sanoa, että mutta kun tässä välissä oli se lama, mutta minä sanoisin, että kyllä Suomen talouden on päästävä lamasta ylös. Ajatus siitä, että me hyödyntäisimme sen 100 miljoonaa kuutiota vuodessa kasvavia metsiä, vain esimerkiksi joku 40 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, se olisi katastrofi Suomen talouden kannalta. Meidän on päästävä parempaan ja meidän on päästävä sellaiseen puunkäyttömäärään, joka on ihan jotain muuta kuin 40 tai 45 miljoonaa. Parhaimmillaan teolliset hakkuut olivat reippaasti yli 50 miljoonaa kuutiota, lähes 60 miljoonaa kuutiota. Meille tuotiin vielä Venäjältä 15—16 miljoonaa kiintoa vuodessa. Nyt kun ei tuoda, meidän pitää kyetä täältä Suomesta saamaan puuta paljon enemmän ulos kuin tähän saakka on ajateltu. Tämän halusin vielä kommenttina tähän kulutusarvioon.

Nyt säätövoimasta puheen ollen vielä, että kun on 6 terawattituntia loppukulutuksesta eli 2 500 megan tehot, niin siitä oli asiantuntijoilla erilaisia käsityksiä. Minä pyysin tieteen, elikkä yliopistotahojen, ja sitten Vtt:n edustajia tekemään yhteisen selvityksen. He eivät löytäneet yhteistä käsitystä, mutta he kertoivat haarukan, jonka alaraja on 240 megaa tai yläraja jotain 400 megaa. Siihen haarukkaan he arviossaan päätyivät siitä, kuinka paljon säätövoimaa tarvitaan sen 6 tuuliterawattitunnin säätövoimatarpeisiin. Se oli näiden asiantuntijoiden, tiedemiesten, arvio. Mikä on parasta säätövoimaa? Ylivoimaisesti parasta on vesi. Me tiedämme, mitä tässä hallituksessa veden suhteen on sanottu. Sikäli kuin minä voin vaikuttaa seuraaviin ratkaisuihin, teen voitavani, jotta vesivoimaa ei jatkossa rakennettaisi. Näköjään tämän hallituksen aikaan se ei ole mahdollista, mutta jatkossa toivon, että niin voisi olla.

Viimeinen kysymys liittyy vielä kertaalleen tähän ydinvastuulakiin. Eduskunta sääti ydinvastuulain täällä 2008, ja siinä lähtökohta on se, että 1 500 miljoonaan euroon asti luvanhaltija ja valtio yhdessä vastaavat niistä vahingoista, joita voi syntyä, teoreettisesti voi syntyä ja käytännössäkin voi syntyä. Sen ylimenevältä osalta tulisi tämä rajoittamaton vastuu kuitenkin niin, että sitten tämä koko lakipaketti tullakseen voimaan meillä edellytti sen ratifiointia näissä jäsenmaissa. Jäsenmaat eivät ole sitä ratifioineet. Nyt me odotamme, että niin kävisi. Belgia tekee voitavansa. Se on luvannut tehdä voitavansa, jos se saa riittävän ratifikaation, ja sen jälkeen tämä tulee voimaan myös meillä ja nämä äsken sanotut säädökset tulevat voimaan myös meillä. Jos ei Belgia tässä onnistu, niin se on oma kantani, että meidän pitää ottaa tämä rajoittamaton vastuu yksipuolisesti käyttöön.

Mitä tulee sitten siihen, että se otetaan käyttöön, miten käy, niin se on rehellisyyden nimissä sanottava, että ei ole olemassa tiedossa tällä hetkellä sellaisia vakuutusinstituutioita, jotka ovat valmiita takaamaan tai vakuuttamaan sen rajoittamattoman vastuun. Siinä on monta eri syytä. Siihen minun aikani eivätkä tietonikaan riitä kaikilta osin, mutta aika nopeasti voidaan mielikuvissa käydä läpi niitä syitä, minkä takia näin on käytännössä. Siitä huolimatta, että näin on, niin siitä huolimatta jo moraalisesti mielestäni on parempi, että tämmöinen rajoittamaton vastuu otetaan käyttöön, vaikka siihen niitä vakuuttajia ei täysimääräisiin määriin asti ainakaan löytyisi. Siitäkin huolimatta mielestäni on perusteltua, että se otettaisiin käyttöön.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen otti ihan oikian näkökuluman. Ku Helsinki tupruttaa täällä kivihiilellä, niin moni on peljänny sitä, että rekkaliikenne pakottaa tuolla survomahan teitä. Tämähän voiraan tämä puu tuora laivalla aivan niin kuin hiilikin tänne eri muodoissa.

Mutta haluaisin kysyä, ku tääl on paljo tullu kysymystä siitä, että ku kuitenkin nyt kahrelle ydinvoimalalle annetahan lupa, jotta sitoudutahanko myös täs uusiutuvas, jotta se säilyy 38 prosenttina. Moni on epäälly sitä — me piretähän tiukasti siitä kiinni. Onko ministeri samaa mieltä?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä, että arvoisa ministeri tuli keskustelemaan vielä tästä ydinvastuulaista. Ymmärrän, että olemme tästä asiasta suurin piirtein samaa mieltä ja lopullisestikin siitä, että tämä vuonna 2005, ei 2008, säädetty laki saadaan. (Min. Pekkarinen: Se oli lapsus!) — Joo, ymmärsin niin, että se oli lapsus linguae. — Ja mikä on se erityinen perustelu? On syytä taas palauttaa, arvoisa ministeri, kummankin mieleen se, että se erityinen perusteluhan on se, että tässä on lähdetty jo kansalliselle tielle. Kun Saksa ja Sveitsi ovat lähteneet kansalliselle tielle, niin miksi ei Suomi voisi olla kolmantena saattamassa tämän täällä säädetyn lain voimaan?

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aikataulusta tiedän, että ministeri Pekkarinen on tätä mieltä, ja hän on sen myöskin sanonut talousvaliokunnassa, ja siitä olen kiitollinen. Halusin vaan sen mainita sen takia, että enemmistö talousvaliokunnassa kuitenkin äänesti nopeutetun aikataulun puolesta, ja se minua huolestuttaa. Sekin huolestuttaa, annetaanko nyt kaikille niille valiokunnille, jotka haluavat antaa lausuntoja, tässä talossa mahdollisuus antaa lausuntoja. Se tietenkin nähdään.

Mutta minä haluaisin myöskin aivan samalla tavalla kuin ministeri saada aikaiseksi kunnon käsittelyn ja hyvän mietinnön. Se on sekä vastustajien että kannattajien hyväksi.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen on tunnettu pohjoisessa järkevästä kannastaan vesivoiman lisärakentamiseen, ja tämä tuli vahvistettua. Tämä TEMin laatima arvio vesivoiman lisärakentamisesta ei sisällä sitä kunnianhimoa, jota toivotaan nimenomaan kytkettynä tuulivoiman lisärakentamiseen. Säätövoima on paljon megawatteja ja terawatteja arvokkaampaa ja kalliimpaa säätövoiman muodossa, ja siksi on hyvä, että tähän liittyy myös tulevaisuudessa arviointeja, joita voimme sitten tulevien eduskuntien ja hallitusten toimesta vielä pohtia.

Olisin kysynyt ministeriltä: Turve, öljy, kaasu ja kivihiili liittyvät siihen seuraan, jossa mahdollisesti hiilen talteenotto ja varastointi, ccs-teknologia, tulevaisuudessa voi olla se mahdollisuus, jolla on mahdollista edetä. Millä tavalla Suomi tulevaisuudessa suhtautuu tämän teknologian edistämiseen, ja millä tavalla me tulemme olemaan mukana mahdollisesti ratkaisemassa tätä kysymystä, (Puhemies: Minuutti!) jolla muun muassa turpeen rooli Suomessa voitaisiin tulevaisuudessa turvata?

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä aikataulusta, miten tätä eduskunnassa ja valiokunnassa käsitellään. Talousvaliokunnassa olin päättämässä aikataulusta. Minun mielestäni se pitää hyvin perusteellisesti käsitellä. Pidetään juhannustulet tuossa ja tullaan sitten heinäkuussa tänne käsittelemään sitä, eihän siinä sen kummempaa hommaa ole. Mutta kun onkin tarkoitus, että se jätetäänkin syksyyn ja loppuvuoteen ja lähelle vaaleja, niin jarrutushan tässä on käynnissä ihan selvästi.

Ministeri aivan oikein puolusti metsäteollisuutta ja metalliteollisuutta; ne tarvitsevat sähköä. Meillä pitää olla sähköä jopa yli oman tarpeen sitä varten, että tämmöisiä googleja, jotka katselevat, minne sijoittuvat maailmassa, voi tulla tänne ja perustaa tuotantolaitoksen, joka käyttää enemmän sähköä kuin Summan tehtaat, mikä siinä aikaisemmin oli. Porkkanoita pitää olla, että tänne saadaan täältä lähteneen teollisuuden tilalle muita ja näin. (Puhemies: Minuutti!) No, puhun varsinaisessa puheenvuorossani sitten lisää.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli erittäin hyvä, että ministeri teki selväksi, että kivihiili Helsingissä voidaan korvata puulla. Täällähän luodaan kauhukuvia, että tänne tuodaan rekkaralleittain halkoja Senaatintorille suurin piirtein. Eihän siitä ole kysymys. Se voidaan tuoda pellettinä, se voidaan tuoda brikettinä, se voidaan tuoda todellakin laivauksilla tai erilaisilla muodoilla ja voidaan Kehä kolmosen tuolle puolelle rakentaa myöskin kaukolämpötuotantoa jne. On hyvin olennainen kysymys tavallaan nyt, että tämä velvoitepaketti — jota ei voi pitää todellakaan risupakettina, se on halventava ja harhaanjohtava nimitys — tämä on massiivinen, eurooppalaisestikin ajatellen äärimmäisen merkittävä velvoitepaketti, jolla saavutetaan uusiutuvan energiankäytön osalta paljon sekä tuulivoiman, puuenergian, biopolttonesteen ja lämpöpumpun, biokaasun, kierrätyspolttoaineiden käytön lisäämisessä.

Mutta, arvoisa ministeri, samalla kun vihreät poikkeuksellisen räikeällä ja rajullakin tavalla arvostelevat oman hallituksensa energiaministeriä, niin kokoomuksen suunnalta kuuluu hyvin paljon epäileviä puheenvuoroja siitä, (Puhemies: Minuutti!) onko tämä kotimainen järkevää. Arvoisa ministeri, voitteko vakuuttaa nyt tässä keskustelussa, että tämä hallitus tuo kaikki ne lait, joita velvoitepaketin toteutuminen edellyttää, tällä vaalikaudella eduskuntaan?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että Suomen talouden on päästävä lamasta ylös. Olen samaa mieltä. Ministeri jatkoi myös, että tämä merkitsee sähkönkulutuksen kasvua. Olen tästäkin samaa mieltä. Mutta se työ- ja elinkeinoministeriön syksyinen arvio sähkön tarpeesta perustuu juuri talouskasvuun ja Suomen nousuun lamasta. Siinä sähkönkulutus kasvoi 10 terawattituntia viimevuotisesta tasosta vuoteen 2020 mennessä. Se, mitä valmistelun aikana siihen poliittisesti lisättiin, oli 7 terawattituntia metsäteollisuuden kulutusta. Ja miten sitä voisi havainnollistaa tätä määrää? Se vastaisi 7:ää Summaa tai 14:ää Varkauden sanomalehtipaperilinjaa kymmenessä vuodessa. Kuinka realistinen tällainen kasvuodotus on, siitä voidaan keskustella. Tämä siis kulutuspuolella. Samaan aikaan tarkistettiin arvioita sähköntuotantokapasiteetista. Niitä hilattiin 5 terawattituntia alaspäin. 7 plus 5 terawattituntia on 12 terawattituntia. Miksi tämä luku kuulostaa tutulta? Siksi, että se vastaa yhden ydinvoimalan vuotuista tuotantoa. Näin tehtiin lukuja muokkaamalla yhden ydinvoimalan tarve.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hienoa, että ed. Tynkkynen, joka on ilmastopoliittinen neuvonantaja hallitukselle, ottaa näitä kantoja. Mutta mielestäni on vain ongelma, että vihreät—de gröna-puolue tukee hallitusta kokonaisuudessaan, ja se on kokonaisvaltaisesti nähden ongelma.

Puhemies! Tässä ed. Palm aikaisemmin käytti puheenvuoron ja totesi, että 200 miljoonaa euroa vuodessa kuluu tuulivoiman syöttötariffiin. On kuitenkin esitetty, että tässä olisi väärinkäsitys. Oli laskettu alun pitäen ilman inflaatiovaikutusta tämä tuki eli tämä syöttötariffituki olisi ehkä noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Onko, arvoisa ministeri, teillä käsitys tähän, mikä on oikein, 100 miljoonaa vai 200 miljoonaa euroa vuodessa?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin, nyt kun Varkaudessa on tehty päätös sanomalehtipaperipainon alas ajamisesta, niin siinä tuo sähköntarve on ollut noin 0,5 terawattituntia ja se nyt sitten häviää. Se päätös tehtiin valitettavasti heti sen jälkeen, kun tämä paketti tuli tietoon. Toivotaan, että ensi vuonna on riittävästi tuosta koetoiminnasta tietoa, että voidaan siellä kenties tehdä positiivinen ratkaisu biodiesellaitoksesta. Mutta nämä biodiesellaitokset ovat mukana tässä kulutusarviossa, joka tässä on mainittu. Vaatii sähköä eri arvioitten mukaan 1,5—3 terawattituntia, ja 3—5 kappaleesta on puhuttu.

Mutta kysymys ministerille: Periaatepäätöksen perusteluissa todetaan, että useamman kuin yhden ydinvoimayksikön liittäminen sähköverkkoon edellyttää huomattavia lisäinvestointitarpeita kantaverkkoon ja ulkomaanyhteyksiin nykyisiin kantaverkkoinvestointisuunnitelmiin verrattuna. Voisitteko kommentoida jotakin siitä, minkälaiset nämä kustannukset ovat, ja kun tälläkin hetkellä jo käydään näistä lunastuskorvauksista (Puhemies: Minuutti!) kovaa vääntöä, ovatko ne oikeudenmukaisia? Kommenttinne tähän?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on väitetty, että kokoomus pelaisi Fortumille lupaa ensi hallituskaudella. Ei sellaista kukaan voi pelata, ei sellaista kukaan voi luvata, eikä sellaista kukaan voi suunnitella. Tällaiset väitteet ovat kansanvallan väheksymistä. Välissä on eduskuntavaalit, ja sen jälkeen uusi hallitus ja uusi eduskunta pohtivat näitä kysymyksiä. Tällaiset väitteet nyt voidaan siirtää varmasti sivuun.

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Pekkariselta: Ette vastannut siihen, arvoisa ministeri, tuletteko jyräämään nämä tuulimyllyt jokaiselle luodolle paikallisten asukkaiden vastustuksesta välittämättä. Eli mikä on teidän linjanne tähän? Kysyisin myös sitä, että kun teidän ministerinne Lehtomäki ei saa hevosenlannan polttoa Suomessa hoidettua kuntoon, niin kuin se on hoidettu Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa, niin voisitteko te, energiaministeri, ottaa käteen myös vähän pienemmän siveltimen ja hoitaa myös tällaisen pienen yksityiskohdan kuntoon. Tällä hetkellä kaadamme (Puhemies: Minuutti!) 210 000:ta litraa polttoöljyä vastaavan jätemäärän joka päivä kaivosta alas.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kokonaisratkaisussa pohjana on energian kokonaistarve 98 terawattituntia, mitä ministerikin tuossa puheessaan käsitteli ja mitä on useammassa puheenvuorossa arvioitu, kysytty sen perusteita. Tämä on yksi poliittinen valinta, että on päädytty tähän kokonaistarpeeseen, mutta minusta liian vähälle huomiolle on jäänyt se kansainvälinen arviointi selluteollisuuden tulevasta kehityspotentiaalista. Tässä mielessä on äärimmäisen tärkeää, että tämä puun energiakäyttö nostetaan nyt sille kuuluvaan arvoon. On hyvin todennäköistä, että sellupaperiteollisuuden puun käyttö ei tule nousemaan kovin paljon yli 50 miljoonan kiintokuution, ja tässä suhteessa, että tämä puu tekee läpimurron nimenomaan energiapuolella, on erittäin keskeistä, että tämä Helsingin kysymys hoidetaan kuntoon.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olkiluoto 3 sai rakennusluvan kahdeksan vuotta sitten, ja vastaavassa ajassa maailman tuulivoimakapasiteetti on kahdeksankertaistunut. Muu maailma valitsi silloin toisenlaiset polut, ja Suomi valitsi ydinvoiman tien, mutta vaarana on, että ydinvoima vie pääomia uusiutuvilta ja uudelta teknologialta. Arvoisa ministeri Pekkarinen, sanoitte täällä aikaisemmin päivällä, että uusiutuvan energian periaatepäätös tuulivoimasta on haastava, koska on odotettavissa vastustusta, itkuja ja valituksia. Mutta Tanskassa on nähty sellainen kehitys, että kun annettiin tuulivoiman syöttötariffituki myös ihan pienelle tuulivoimatuotannolle, niin tuulivoiman pientuotanto kasvoi rajusti ja sitä kautta myös yleinen hyväksyttävyys isoille tuulivoimalaitoksille, ja Tanskahan on yksi tuulivoiman edelläkävijämaa. Kysyisin teiltä, mitä hallitus tekee helpottaakseen tuulivoiman kaavoitusta.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kyllä totta, että täällä Helsingissä, vihreidenkin vahvasti hallinnoimassa energiankäytön takapajulassa, vähitellen päästään eroon kivihiilen käytöstä. Mutta vielä kysymyksenä kiinnitin, arvoisa ministeri, tuossa omassa puheenvuorossani huomiota siihen huoleen, millä tavalla nyt voidaan poliittisesti ikään kuin varmistaa se, että myös tulevilla vaalikausilla todella halutaan vahvasti panostaa tähän kotimaisen uusiutuvan energian käyttöön muun muassa tukipolitiikan keinoin. On pakko todeta, että aika huolestuneena tässä salissa muutamia puheenvuoroja olen kuunnellut ja kieltämättä nuo valtiovarainministeriön muutamat linjaukset muun muassa tämän vuoden kolmanteen lisätalousarvioon aiheuttavat aika suuren huolen tältä osin.

Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänä iltana ministeri Pekkarinen on kiistänyt, että tämä ydinvoimaratkaisu suosisi energiaintensiivistä bulkkiteollisuutta ja olisi tässä mielessä teollisuuspoliittinen linjaus, mutta ei tämä asia venkoilemalla mihinkään muutu. Kun tarjotaan runsaasti edulliseksi väitettyä sähköä, niin se kannustaa vahvistamaan sellaista teollisuutta, joka käyttää paljon sähköä. Toisenlainen energia- ja teollisuuspolitiikka satsaisi hajautettujen järjestelmien kehittämiseen, voimakkaasti energian säästöön, energiatehokkuuden vahvistamiseen, kysyntäjoustoihin, älykkäisiin sähköverkkoihin. Tätä valintaa ei tässä nyt tehdä.

Ministeri on myös väittänyt, että tässä olisi panostettu säästöön ja energiatehokkuuteen. Luvut todistavat kuitenkin toista, tämä paljon puhuttu 91 ja sen muuttuminen 98:ksi, samoin energian loppukulutusluvun paisuminen 310:stä 327:ään tämän prosessin aikana. Ministerin säästöponnistelut näyttävätkin merkitsevän rajua energian käytön kasvua, ja tämä herättää suuria kysymyksiä, miksi näin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, edustajat Timo Korhonen, Mieto, Laukkanen ja muutamat muutkin, miten nämä uusiutuvan paketin osat pitävät: nimenomaan sillä tavalla, että lait tuodaan kaikki tänne eduskuntaan. Ne ovat syksyllä täällä ja tämän vuoden kuluessa hyvissä ajoin valmiina, ja niitä noin vaan budjettipäätöksin ei tämän jälkeen ja tämän seurauksena sitten voida muuttaa.

Vielä kertaalleen näihin energian, nimenomaan sähkön, kysyntäarvioihin: Ed. Tynkkynen, teidän pitää tietää, kun istutte mukana tuossa ministeriryhmässä, että se arvio 99 terawattitunnista 95:een, 96:een syntyi virkamiesten ja teollisuuden keskinäisissä neuvotteluissa. Sitä ei mikään poliittinen porukka asettanut sille tasolle. Se syntyi heidän välisissään neuvotteluissa. Niin kuin monta kertaa täällä on sanottu, siitä 96:sta 98:aan se oli poliittinen päätös, ja minusta se oli erittäin, erittäin hyvä päätös.

Vielä kerran, se alkuperäinen virkamiesten esitys, joka päätyi vähän yli 90 terawattituntiin kysyntäarvioissaan, perustui siis vähän yli 40 miljoonan kiintokuutiometrin käyttöön puuta vuodessa, ja vielä kerran, se olisi katastrofi Suomen kannalta, jos niin kävisi. No, minä arvaan, että näyttää, että teille, edustaja, vaikka se olisi kuinka vähän, se kelpaa ihan hyvin ja tällä tavalla. Sitten te vielä väitätte, että energiatehokkuuteen ja säästöön ei satsata taikka että viisaat verkot pitäisi ottaa käyttöön. Ettekö te tiedä, että me olemme tehneet päätöksen, että vuonna 2013 pitää olla lakisääteisesti käytössä niiden järjestelmien? Nyt te täällä esitätte ikään kuin uutena asiana, että ne pitäisi nyt ottaa käyttöön kohtamiten jnp. Kannattaa perehtyä asioihin ennen kuin kovin vahvalla paatoksella niitä sitten esittelee.

Mitä tulee vielä nyt sitten esimerkiksi turpeen rooliin, vielä kerran, tässä ccs-teknologiassa ilman muuta, totta kai, turve on siinä niin kuin muutkin fossiiliset silloin mukana, jos ccs-teknologia menee maailmalla läpi. Kannattaa muistaa, että Iea arvioi, että vuonna 2030 ehkä 20 prosenttia kaikesta CO₂-pitoisesta päästöstä voitaisiin varastoida, niin että se ei ole pitkään, pitkään aikaan mikään suuri ratkaisu kuitenkaan, se pitää pitää kaiken aikaa mielessä.

Verkkoinvestoinnit Fingridin suunnitelmissa on jo joka tapauksessa tämän yhdenkin osalta plus ne muut tarpeet, mitä on. Ne maksavat 1 600 miljoonaa. 150 miljoonaa tulee lisää, jos tulee toinen, niin kuin nyt esitys on, näihin kustannuksiin ja sitten erikseen tämä uusi lisäkaapeli Ruotsiin jostain Inkoon eteläpuolelta, joka maksaa sitten aika paljon, ja sen kustannus varmaan on osin Ruotsin, osin Suomen, miten se sitten jaetaankin näiden maiden välillä.

Viimeinen kysymys liittyi tähän kaavoitukseen: En minä voi ratkaista eikä se ole minun vallassani ollenkaan, pannaanko joka talon pihalle tämmöinen tuulivoimalaitos. Minä luulen kuitenkin, että ei se nyt sitä ihan muutenkaan tule olemaan. Kyllä kaavoittajat kaavoittavat tällaisia puistoja useamman yksikön alueilla, ja niihin se tuuli rakennetaan meillä. Näinhän se muuallakin on tosiasiassa tehty. Merkittävä osa siitä volyymistä syntyy tällaisina puistoina, mutta siitä huolimatta, että niitä rakennetaan puistoiksi, kyllä niistä valituksia näyttää löytyvän.

Nyt budjetissa on varattu 1,5 miljoonaa euroa useiden vuosien ajan kehyksissä nimenomaan näitten kaavoitusprosessien vauhdittamiseksi. Kun maakuntakaavojen tekeminen on vireillä, minä ainakin suositan, että oma erillinen osakaava, maakuntakaava, voitaisiin rakentaa vauhdittamaan näitä tuulirakentamisinvestointeja. Muuten tämä vie todella paljon aikaa.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toisen hallituksen historiallisen mittava linjaus tulevien vuosien energiaratkaisuista koostuu kolmesta osasta: energian säästöstä, uusiutuvasta energiasta ja ydinvoimasta.

Energian säästöä ja energiatehokkuuden lisäämistä pidetään arkikeskustelussa usein näpertelynä. Maailman energiajärjestö Iea:n laskelmien mukaan tavoiteltujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä kuitenkin jopa yli puolet voidaan saavuttaa energiatehokkuutta lisäämällä. Meillä Suomessa on päätetty 2010-luvun energiatehokkuustoimenpiteistä, joilla tavoitellaan peräti 37 terawattitunnin säästöä kokonaisenergiasta. Tästä 5—6 terawattituntia on sähköä.

Uusiutuvan energian osalta Suomi nostaa EU-sitoumuksen mukaisesti uusiutuvan energian osuuden tällä vuosikymmenellä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Tämä luo markkinoita puhtaalle kotimaiselle energialle, joka onnistuessaan synnyttää jopa satoja uusia yrityksiä, kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja sekä avaa mahdollisuuksia vientiin satojen miljardien maailmanmarkkinoille.

Ydinvoimaa koskeva päätös on hallituksen energiapaketin kolmas osio, johon erityisesti tässä puheenvuorossa keskityn.

Ydinenergialla tuotettiin Suomen vuoden 2009 energian noin 400 terawattitunnin kokonaiskulutuksesta 17 prosenttia. Vuonna 2020 ydinenergian osuus on hallituksen arvioiden mukaan samalla 17 prosentin tasolla 327 terawattitunnin energian kokonaiskulutuksesta.

Energiaratkaisut ovat yksi harvoista tavoista vaikuttaa omilla päätöksillä tuotantopanosten hintaan. Kärsimme niukahkoista pääomista moniin kilpailijamaihin verrattuna ja tuotantokustannuksemme ovat suhteellisen suuret. Harvaan asuttuna ja kaukana pohjoisessa olevana maana logistiikka asettaa meille pysyviä haasteita. Sähkönsaannin kilpailukykyinen hinta on elinehto Suomessa toimivalle teollisuudelle. Onnistuneella energiaratkaisulla tuemme suomalaista teollisuutta ja suomalaisia työpaikkoja.

Suomen energian kokonaiskulutuksesta tuotettiin vuonna 2008 fossiilisilla polttoaineilla 46 prosenttia. Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon linjausten mukaan Suomen ilmastopäästöjä pitää karsia vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää käytännössä lähes päästötöntä energiataloutta ja tieliikennettä.

Lisäydinvoiman avulla pystymme vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vähentämään merkittävästi hiilidioksidipäästöjämme. Esimerkiksi suuri 1 600 megawatin kivihiililauhdevoimala aiheuttaa jopa 12 miljoonan tonnin vuotuiset hiilidioksidipäästöt. Vanhaa hiililauhdetuotantoa alkaa poistua käytöstä vuoden 2015 jälkeen. Ydinvoima korvaa osaltaan tätä poistuvaa lauhdevoimatuotantoa.

Lisäydinvoiman rakentamista puoltaa myös tavoite energiaomavaraisuudesta sekä irtautumisesta Venäjältä tuodusta energiasta. Suomeen tuodaan sähköä selvästi enemmän kuin sitä viedään muihin maihin. Sähkön nettotuonti on kattanut viime vuosina 12—20 prosenttia sähkönkulutuksestamme. Euroopassa ei juuri missään sähkön tuontiosuus nouse 20 prosenttiin. Venäjältä sähköä tuodaan nykyisin yli 11 terawattituntia vuodessa eli lähes yhden uuden ydinvoimayksikön verran. Myös kansainvälisen energiajärjestön Iean maaraportti vuodelta 2007 varoitti Suomea liiasta Venäjä-riippuvuudesta. Merkittävänä keinona vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja parantaa energian toimitusvarmuutta Iean maaraportti mainitsee vuonna 2011 lopulta valmistuvan Olkiluodon kolmannen ydinvoimayksikön. Ydinvoiman lisärakentamisella on tarkoitus päästä sähköntuotannossa omavaraisuuteen ja eroon mainitusta tuontiriippuvuudesta.

Ydinvoimalla on etujen ohella kuitenkin omat haittansa. Näitä on käsitelty tässä salissa hyvin seikkaperäisesti, ydinjäte ja onnettomuusriski yhtenä erikseen mainiten. Ydinjätteestä on kuitenkin lain mukaan huolehdittava loppusijoitusta myöten Suomessa. Tähän liittyvät ratkaisut ovatkin tekeillä jo olemassa olevien ydinvoimayhtiöiden TVO:n ja Fortumin omistaman Posiva Oy:n toimesta, velvoitteena huolehtia asiasta myös uuden ydinvoimayhtiön, Fennovoiman, osalta.

Arvoisa puhemies! Monessa asiassa vannotaan teknologisen kehityksen nimiin, ja näin on varmasti myös energiateollisuuden ja etenkin ydinvoiman kohdalla. Monen muun kansanedustajan ohella minäkin toivon sellaisen uskottavan teknologisen perusvoimaratkaisun löytymistä, jolla voimme siirtää tulevaisuudessa ydinvoiman historiaan. Tällaista ei ole kuitenkaan ainakaan vielä ollut näköpiirissä. Siksi kallistun tässä vaiheessa tukemaan hallituksen esitystä ydinvoiman lisärakentamisesta.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Energiaratkaisu tässä aikaikkunassa merkitsee sitä, että hallitus on päätynyt esittämään kahta uutta ydinreaktoria ja hyvin merkittävää kokonaisuutta uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ottamiseksi. Energian kokonaistarvearvio on 98 terawattituntia.

Minusta merkillepantavaa tälle energiamarkkinalle on se, että me tarkastelemme vuosikymmeniä eteenpäin energian kokonaiskäyttöä, me puhumme ainoastaan terawattitunneista. Siinä, minkälainen pääomamassa, euromääräinen kokonaisuus, on Suomen energiamarkkina tällä hetkellä, puhutaan noin 20 miljardin euron kokonaismarkkinasta, joka avaa ehkä markkinanäkökulmasta tätä hyvin tuotantokeskeistä toimialaa. Minusta olennainen asia tässä havainnossa on se, että me minusta tarpeettoman paljon keskustelemme siitä, mitä merkitsee, jos Suomesta energia loppuu. Minusta tämän globaalin avoimen markkinan toiminnan olemus on kyllä se, että kun on kysymys myös energiasta, ei ole pelättävissä sitä, että ei löytyisi investoijia, ei löytyisi uusien energiaratkaisujen kehittäjiä, jos annetaan riittävä mahdollisuus. Näin on ollut muuallakin maailmassa.

Ehkä Eurooppa tässä suhteessa on hämmästyttävän passiivisesti toiminut energia-alan kehittämisessä. Koko Euroopan unionin alueen alhaiseen energiaomavaraisuuteen on periaatteessa havahduttu vasta ihan viime vuosina, ja tämä havahtuminenkin on tapahtunut tämän yhteisen ilmasto- ja energiapolitiikan tarkastelun kautta elikkä periaatteessa ilmastokylki edellä. Tosiasia Euroopan kilpailukykyisyyden näkökulmasta, samoin Suomen kilpailukykyisyyden näkökulmasta, on kuitenkin se, millä tavalla me tuotamme riittävästi kohtuuhintaista energiaa.

Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, olen omakohtaisesti tukemassa tätä hallituksen ratkaisua, mutta haluan vielä muutaman kriittisen havainnon esittää sen vuoksi, kuinka kauaskantoinen päätös tämä tulee olemaan. Puhutaan jopa 70—80 vuodesta, ja jos me katsomme peruutuspeiliin 70—80 vuotta taaksepäin, minusta on syytä havahtua tarkastelemaan sitä, mitenkä valtava kehitys on tapahtunut myös energia-alalla. Sen vuoksi oma kantani on tietyllä tapaa vahvan kriittinen sitä kohtaan, että me aidosti tarvitsemme kahta ydinvoimaratkaisua. Se pahimmillaan betonoi nimenomaan näitten uusien energiainnovaatioiden, energiateknologian todellisten läpimurtojen, aikaansaamisen, jolla alueella meidän suomalaisten pitäisi olla myös kansainvälisesti etulinjassa.

Tätä tavallaan valtapoliittista keskustelua kuvaa se, että ydinvoima, joka kuitenkin, jos olemme rehellisiä, on jo enemmän menneisyyden energiaratkaisu, ei mikään merkittävä tulevaisuuden energiaratkaisu, on saanut käsitteenä hyväksynnän: ydinvoima. Nyt kun rinnalle tähän hallituksen ratkaisuun on rakennettu hyvin merkittävä uusien energiateknologisten vaihtoehtojen ylösnostaminen, tämä edelleen elää käsitteenä risupaketti. Voi sanoa, että tämä on mitä kuvaavin valtapoliittinen asetelma siinä, miten toista energiamuotoa nostetaan ja toista vaihtoehtoa vähätellään. Minä toivoisin, että me kuitenkin olisimme tässä suhteessa realisteja ja näkisimme näiden uusien energiavaihtoehtojen välttämättömyyden Suomen kannalta.

Siksi, arvoisa puhemies, ehkä tämä viimeinen kriittinen havainto liittyy juuri siihen, millä tavalla varmistetaan se, että myös nämä uudet käyttömuodot pääsevät etenemään. Tässä suhteessa olisi äärimmäisen tärkeää, että myös riittävän pienille yksiköille annetaan tilaa, mahdollisuus tulla mukaan (Puhemies: 5 minuuttia!) näitten erilaisten hajautettujen energiamuotojen hyödyntämisessä, jossa puun käyttö muodostuu joka tapauksessa hyvin keskeiseksi. Tuulivoima luonnollisesti on se, mitä tullaan myös merkittävästi lisäämään.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vajaa vuosi sitten eduskunta hyväksyi hallituksen esittämän ilmasto- ja energiastrategian, ja siinä ilmasto- ja energiapolitiikan tärkeimmiksi asioiksi nousi kolme juttua: kokonaisenergiankulutuksen kääntäminen laskuun; päästöjen vähentäminen kaikkialla yhteiskunnassa, niin teollisuudessa, energian tuotannossa kun arkielämässä; sekä uusiutuvan energian voimakas edistäminen. Ilmasto- ja energiastrategiaa hyväksyessään eduskunta totesi, että lisäydinvoimaa ei pidä rakentaa sähkön pysyvää vientiä varten. Nyt tällä hallituksen esityksellä, jos eduskunta hyväksyy kaksi uutta ydinvoimalupaa, eduskunta joutuu syömään vajaan vuoden vanhan linjauksensa, että ydinvoimaa ei rakenneta pysyvää vientiä varten.

Arvoisa puhemies! Venäjän-tuonti on korvattava. Suomessa on pystyttävä tuottamaan itse se energia, mikä täällä kuluu, juuri näin, ja senpä takia todella hartaasti toivon, että Olkiluoto 3 valmistuu. Sen valmistuminen on venynyt muutamia vuosia ja taitaa venyä vielä pari vuotta eteenkinpäin, mutta uskon edelleen, että se valmistuu ja valmistuttuaan se tulee tuottamaan noin 12 terawattituntia sähköä vuositasolla. Se vastaa Venäjän-tuontia, eli rakenteilla oleva ydinvoimala tulee korvaamaan meille tuotavan sähkön.

Arvoisa puhemies! Teollisuus tarvitsee edullista perusvoimaa, kyllä. Sitä se nimenomaan tarvitsee, ja kuinka paljon sitä tarvitsee ja mistä se sitä saa? Tällä hetkellä ydinvoimaa tuotetaan 22—24 terawattituntia, vesivoimaa 14, teollisuuden prosesseissa, yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, syntyy teollisuustuotannon ohella noin 10 terawattituntia perusvoimaksi laskettavaa voimaa, koska se tulee ja kuluu sen teollisuusprosessin myötä. Kun tähän lisätään edelleen se Olkiluoto 3, joka varmasti ennen vuotta 2020 on valmis, tällaista edullista perusvoimaa, siis ydin-, vesi- plus prosessivoimaa, tuotetaan yhteensä 60 terawattituntia Suomessa. Teollisuus itse arvioi oman sähkön kulutuksensa olevan 2020 haarukassa 45—50 terawattituntia. Siis jo rakenteilla oleva ydinvoimakapasiteetti tulee tarkoittamaan sitä, että meillä tuotetaan edullista perusvoimaa noin 1,3 kertaa se, mitä teollisuus itse arvioi kuluttavansa. Näin ollen puheet siitä, että Suomesta suljetaan tuotantolaitoksia, jos tänne ei synny uutta ydinvoimakapasiteettia, ovat mielestäni perusteettomia.

Arvoisa puhemies! Hiili, se täytyy korvata, siitä täytyy päästä eroon. Hiililauhdetta tuotetaan ehkä suuruusluokkaa 6—10 terawattituntia vuodessa. Päätöksillä, joilla hallitus ja eduskunta ovat sitoutuneet tuulienergian edistämiseen, meillä on vuoteen 2020 mennessä tuulta suunnilleen hiililauhteen verran. Hiilen ja kaasun käytöstä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa niin kaukolämmössä kun teollisuudessa on siitäkin päästävä eroon, ja sitä juuri tällä hallituksen uusiutuvan energian paketilla tullaan tekemään. Puulla korvataan hiiltä ja osin myös kaasua chp-tuotannossa niin kaukolämmön osalta kuin teollisuuden puolella.

Näin ollen kaikki nämä argumentit, joilla lisäydinvoimaa on tämänkin päivän keskusteluissa perusteltu, ovat sinänsä hyviä argumentteja, mutta ne toteutuvat jo ilman lisäydinvoimaloita. Jos nyt sitten lähdetään kiistelemään niistä numeroista ja terawattitunneista oikein viimeisen päälle, voin hyvin ymmärtää sen, että joku tämmöisissä saman kaltaisissa laskelmissa päätyy vielä siihen, että okei, ikään kuin varmuuden vuoksi yksi uusi lupa, jotta sitten varmasti teollisuuden tarpeisiin riittää virtaa. Mutta yhtä hyvin perustein voi päätyä samoilla argumenteilla lukemaan nolla. Siinä se haarukka ja arvioinnin vaikeus on, nollasta yhteen, kukaan ei osaa sitä tarkasti etukäteen sanoa. Omasta mielestäni uusien ydinvoimalupien myöntäminen ei ole välttämätöntä, ilmankin pärjätään. Sen sijaan hallituksen esittämät kaksi, vaikka se tapahtuu tämmöisen mittavan uusiutuvan energian paketin kylkiäisenä, ei ole hyväksyttävissä. Se lähentelee tsoukkia.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi on kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassaan lupautunut vähentämään kasvihuonepäästöjään, lisäämään uusiutuvan energian käyttöä sekä parantamaan energiatehokkuutta. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, tarvitaan lisää sekä uusiutuvaa energiaa että ydinvoimaa. EU:n energiatavoitteiden mukaisesti Suomi tulee lisäämään uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Se on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin tällä hetkellä.

Uusiutuvan energian lisäysvelvoitteiden saavuttamiseksi, hallitus on antanut historiallisen bioenergia- ja tuulivoimapaketin, joka on poikkeuksellisen laaja myös EU-tasolla mitattuna. Paketin mukainen uusiutuvan lisäämisvelvoite on 38 terawattituntia. Energiapaketin hahmottamista auttaa tieto, jonka mukaan uusiutuvan energian velvoitepaketti vastaa suuruudeltaan noin kolmen ydinvoimalan tuotantoa. Energian tuotannon tulevaisuus tulee olemaan uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä, mutta uusiutuvilla energialähteillä pystytään taloudellisesti kattamaan lähinnä lämpöä ja liikennettä, mutta ei niinkään sähkön tarvetta. Sähkön tuotannon turvaamiseksi tarvitaan perustellusti ydinenergiaa.

Hallitus esittää kahden uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista. Tämä on vahva viesti yli puolet kaikesta sähköstä kuluttavalle teollisuudelle: Suomeen kannattaa investoida. Ydinenergian avulla pystymme vähentämään riippuvuuttamme tuontisähköstä. On parempi tuottaa täällä Suomessa ydinenergiaa kuin tuoda sitä itärajan takaa Venäjältä. Kotimainen ydinvoimatuotanto on tärkeää myös huoltovarmuutemme kannalta. Ilmasto- ja energiastrategiassa linjataan, että Suomi pyrkii sähkön tuotannossa omavaraiseksi. Tällä hetkellä sähkön tuotannon omavaraisuusaste on noin 85 prosenttia. Tavoitteen mukaan se on vuonna 2020 hyvinkin 100 prosenttia eli pystymme tuolloin itse tuottamaan kaiken käyttämämme sähkön.

Ydinvoimalla tullaan korvaamaan lauhdevoimatuotantoa eli kivihiilellä tapahtuvaa, paljon päästöjä aiheuttavaa energian tuotantomuotoa. Lisäydinvoiman rakentaminen on tarpeellista, jotta pystymme saavuttamaan kansalliset päästötavoitteemme.

Bioenergia- ja tuulivoimapaketissa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi. Tällä hetkellä uusiutuvien loppukulutus on 87 terawattituntia, ja tavoitteiden mukaan vuonna 2020 uusiutuvan osuuden tulee olla 124 terawattituntia, joka vastaisi 38:aa prosenttia koko energian kulutuksesta. On siis turha puhua väheksyvästi risupaketista, kun päämääränä on nousta koko Euroopan unionin mallioppilaaksi uusiutuvan energian käytössä vuoteen 2020 mennessä.

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian lisäyksestä yli puolet eli 55 prosenttia aiotaan kattaa puulla. Metsähakkeen käyttö aiotaan nostaa nykyisestä 5 miljoonasta kuutiometristä 13,5 miljoonaan kuutiometriin. Pelkästään tällä puuhakkeen käytön lisäyksellä saadaan luoduksi laskelmien mukaan 6 900 uutta työpaikkaa. Puuenergian lisäystavoitteiden on väitetty vaarantavan metsäteollisuuden kehittämisen Suomessa, koska se ohjaa metsäteollisuuden raaka-ainetta polttoon. Väite on kuitenkin väärä, sillä metsähakkeena energiaksi poltetaan teollisuuden tarpeisiin kelpaamatonta puuta eli puun latvoja, oksia ja kantojen puuainesta. Energiapuuta saadaan siis pääosin avohakkuiden latvuksista ja kannoista ja nuorten metsien harvennuksista. Puuhakkeen käytön lisäys edistää myös nuorten metsien hoitoa ja turvaa näin tulevaisuudessa tukin saantia. Suomen metsistä riittää näin ollen puuainesta niin metsäteollisuuden tarpeisiin kuin myös energian tuotantoon.

Metsähakkeen ohella myös peräti kalliin tuulivoiman osuutta tullaan kasvattamaan huomattavasti. Tuulivoimatuotanto nostetaan vuoteen 2020 mennessä 6 terawattituntiin. Tämä merkitsee vajaata kuudennesta uusiutuvan energian lisäyksestä, mutta kuluttaa lähes kaksi kolmasosaa uusiutuvan energian tukipotista. Tuulivoimaloiden rakentamista vauhditetaan syöttötariffin avulla. Syöttötariffilla avitetaan myös biokaasun käytön lisäämistä.

Liikenteessä uusiutuvan energian osuus on tarkoitus kasvattaa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Jotta biopolttoaineiden kysyntään voidaan vastata, tarvitaan biopolttoainetehtaita. Tavoitteena onkin rakentaa Suomeen kolme biodieseltehdasta, jotka käyttävät raaka-aineenaan puuta. Myös viljapohjainen etanolituotanto voi olla mahdollista tulevaisuudessa, toivottavasti onkin.

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian velvoitepaketti on suuri harppaus kohti vähäpäästöistä Suomea. Sen avulla Suomi pystyy osoittamaan EU:lle, että maamme on sitoutunut uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Energiapaketti tuo mukanaan myös tuhansia uusia työpaikkoja. Uusiutuva energia on kokonaan suomalaista. Energian tuotantoketjussa syntyvät tulot jäävät Suomeen ja kasvattavat bruttokansantuotettamme.

Suotavaa ja todennäköistä on myös, että meillä tehtävät investoinnit bio- ja tuulienergiaan perustuvat valtaosin suomalaiseen työhön ja teknologiaan. Suomen bioenergiaosaaminen on kansainvälisessä vertailussa maailman kärkitasoa. Kehittämällä bioenergiateknologioita edelleenkin voi hyvinkin olla mahdollista, että bioenergiateollisuudesta kasvaa Suomeen todella merkittävä uusi teollisuudenala.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on erittäin energiariippuvainen maa. Meillä on pitkä, kylmä talvi, pitkät etäisyydet sekä runsaasti energiaa vaativaa teollisuutta. Hallituksen energiapaketti onkin kokonaisuudessaan erinomainen, sillä toteutuessaan se merkitsee, että sähkön osalta saavutetaan omavaraisuus ja koko energian kulutuksenkin osalta omavaraisuus kohenee oleellisesti. Ministeri Pekkarinen ansaitsee kiitokset hyvästä esityksen valmistelusta ja asiantuntevasta osallistumisesta myös lähetekeskusteluun.

Energiantuotantoon tulee tuhansia uusia työpaikkoja, sekä samalla varmistetaan paljon energiaa tarvitsevan teollisuuden toimintaedellytyksiä sekä työllisyyttä Suomessa. Tuontia korvaavalla tuotannolla parannetaan myös vaihtotasetta. Uusiutuvan energian tuotantoa kehittämällä voidaan myös avata mahdollisuuksia uusille vientituotteille.

Energiapaketin avulla Suomi kykenee täyttämään velvoitteensa ja kantamaan vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hiilidioksidipäästöt leikkautuvat tällä ohjelmalla 75 miljoonasta tonnista 48 miljoonaan tonniin. Aikanaan, vuoteen 2050 mennessä, voitaneen myös saavuttaa haasteellinen 80 prosentin päästövähennystavoite.

Energiapaketti pitää sisällään maksimaalisen bioenergian käyttöönoton. Lähes puolet tarvittavasta uusiutuvasta energiasta saadaan metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Metsähakkeella tuotetaan vuonna 2020 arviolta 25 terawattituntia. Tuulivoiman osalta asetettu tavoite on 6 terawattituntia vuonna 2020.

Tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä merkittävästi myös liikenteessä. Biodieselin kotimainen tuotanto on tärkeä osa pakettia siirryttäessä liikenteenkin osalta merkittävästi uusiutuvan energian käyttöön. Tavoitteena vuonna 2020 on 20 prosenttia myös liikenteen polttoaineen käytön osalta. Pidän tärkeänä, että myös kotimaisen bioetanolin tuotanto saataisiin käynnistettyä. Samalla voitaisiin korvata heikkolaatuista, salmonellariskiä sisältävää ulkomaista tuontivalkuaista ja helpottaa viljan vaikeata markkinatilannetta täällä kotimaassa.

Biokaasun tuotannon vauhdittaminen puolestaan on järkevää ympäristön ja ravinteiden kierrätyksenkin kannalta. Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee hallituksen esittämän paketin myötä nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Sähkön osuus energiankulutuksesta kasvaa, vaikka hallituksen esitys pitää sisällään mittavan 37 terawattitunnin energiansäästöohjelman.

Energiapaketti pitää sisällään esityksen kahdesta uudesta ydinvoimalasta. Pidän esitystä perusteltuna, koska näin voidaan korvata Venäjältä tuotava ydinsähkö, varmistaa sähkön omavaraisuus ja korvata kivihiilen sekä öljyn käyttöä. Ilmastotavoitteiden kannalta ydinvoiman lisärakentaminen on tarpeen. Pidän välttämättömänä sähkömarkkinoiden toimivuuden parantamisen kannalta, että toinen ydinvoimalaluvista tulee Fennovoimalle. Näin parannetaan myös kotimaisten, paikallisten sähkönjakeluyhtiöiden kilpailukykyä.

Fennovoimalle esitettyä lupaa on useissa puheenvuoroissa arvosteltu siksi, ettei sen ydinjätteen loppusijoitukseen ole vielä esitetty lopullista ratkaisumallia. Pidän tärkeänä, että Fennovoiman ydinjätteen loppusijoitukselle osoitetaan järkevä ratkaisu. Posivan jyrkkää suhtautumista yhteistyöhön Fennovoiman kanssa ihmettelen.

Arvoisa puhemies! Metsähakkeen käytön merkittävä lisääminen edellyttää alemman tieverkon kunnosta huolehtimista sekä ammattitaitoista yrittäjäkuntaa maaseudulla. Uusiutuvan energian lisääminen edellyttää toimivia ohjauskeinoja ja sitä, että Kemera-tukeen ja puun käyttöä edellyttävään tuotantotukeen varmistetaan rahoitus. Tällä hetkellä esimerkiksi Kemera-tuen riittävään rahoitukseen liittyy epävarmuutta, sillä tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossakaan ei ole tähän rahaa esitetty.

Pidän energiapakettia kokonaisuutena. Lupa kahdelle ydinvoimalle edellyttää, että myös uusiutuvan energian osalta koko paketti ja ohjauskeinojen rahoitus pitää ja rahoitus turvataan ja siihen tarvittavat lakiesitykset tuodaan eduskunnan käsittelyyn, niin kuin ministeri Pekkarinen on täällä luvannut. Täällä käytyä keskustelua kuunnellessa on syntynyt mielikuva, että kyseessä olisi tarjotin, josta voisi poimia vain itse kullekin parhaiten sopivia hedelmiä. Edellytän kuitenkin, että koko paketti pidetään koossa.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Maamme on sitoutunut kansainvälisessä sopimuksessa nostamaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvilla luonnonvaroilla tapahtuvan energiantuotannon nykyisestä lähes 10 prosentilla 38 prosenttiin. Vuoden 2050 tavoite 60 prosenttia on äärimmäisen kova. Toteutumiseen tarvitaan nopeita, konkreettisia toimia. Maaseudun kannalta tavoite on suuri mahdollisuus ja tuo paljon kaivattuja työpaikkoja. Asiantuntijat puhuvat 10 000—20 000 työpaikan tarpeesta.

Tuon tavoitteen saavuttamiseksi meillä on käsittelyssä energiapaketti, joka nojaa hallituksen, eduskunnan vajaa vuosi sitten hyväksymän ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon linjauksiin. Esitykseen sisältyvillä energiansäästötavoitteilla, uusiutuvien energioiden käytön edistämisellä ja ydinvoiman lisärakentamisella on yhteinen tavoite: vähentää ilmastolle haitallisia päästöjä.

Paitsi että olemme tekemässä tämän vaalikauden merkittävintä ja kauaskantoisinta päätöstä, samalla se on tämän vuosisadan ilmaston- ja ympäristönsuojelun ehkä merkittävin kansainvälinen haaste. Hallituksen esitys vastaa kasvihuonepäästöjen vähentämiselle asetettuihin vaatimuksiin turvaten samalla sähköenergian kohtuuhintaisen saatavuuden sekä työllisyyden ja aluetalouksien vahvistamisen.

Energiapaketin toteuttaminen nojaa vahvasti kotimaisten, puhtaampien energialähteiden käytön lisäämiseen, kestävään ympäristöteknologiaan ja energiaomavaraisuuden kasvuun. On hienoa, että Suomessa saadaan monista maista poiketen omista luonnonvaroista energiaa. Uusiutuvilla energialähteillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita.

Eduskunnan käsittelyssä on nyt muun muassa tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffi arviolta 98 terawattitunnin kokonaisenergian käytöstä. Näillä päästäneen vuoteen 2020 mennessä 5 prosentin ja vuoteen 2030 mennessä 8 prosentin tasoon. Karjan lantaa ja biojätettä käyttävän laitoksen käytössä tarvittaisiin esityksessä kymmenien navetoiden karja. Rinnalle on saatava investointituki pienemmille sähköntuotantolaitoksille. Tuulimyllyjä ilmestyy maisemaamme noin 1 000 kappaletta tässä lähivuosina.

Erityisen ilahtunut olen energiapuun ja sahojen saamasta syöttötariffista. Energiapuun käyttö kasvaa näillä päätöksillä 5 miljoonasta kuutiosta 13,5 miljoonaan kuutioon.

Vesivoima on uusiutuva energiamuoto, ja sillä tuotetaan energiasta vajaat 20 prosenttia. Lisäystä vesienergian osalta tapahtuu käytännössä vain nykyisiä laitoksia tehostamalla. Lisärakentaminen ei etene yksittäisinä hankkeina, ja muutenkin sinänsä puhdas energiamuoto saa keskustelussa suuren yleisön vastustuksen osakseen.

Arvoisa puhemies! Tuontisähkön määrä on ollut viime vuosina noin 14 prosenttia, ja sähkö tuodaan lähinnä Venäjän ja Baltian ydinvoimaloista. Kaikkiin suunnitelmiin on kirjattu halu päästä tästä riskialttiista tuontisähköstä turvalliseen kotimaiseen sähköön. Tuonti vastaa noin yhden ydinvoimalan tuotantoa.

Vaikka uusiutuvaa energiaa käytetään maassamme maksimaalisesti, tarvitaan täydentävää energiaa ja erityisesti sähköä vielä yli puolet energiantarpeesta, yhteensä tuontisähkön kanssa noin 48 terawattituntia vuodessa. Lisäksi tavoitteet päästöttömään energiantuotantoon ovat suuret. Tätä suurta erää tuotetaan nyt neljällä ydinvoimalalla ja tuonnilla. Rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n lisäksi arvioidaan vuoteen 2020 mennessä tarvittavan vielä yksi ydinvoimala. Kaikki tämä sähkö tuotettaisiin omaan tarpeeseen, ei vientiin. Useampi uusi atomivoimala voisi tulla jarruksi uusiutuvan energian lisäämiselle. Edelleenkin olen tuota samaa mieltä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kun näitä puheita kuuntelee, niin luulisi, että täällä käsitellään useamman maan energiatulevaisuutta, kun nämä luvut vaihtelevat ja perustelut ovat aivan toisia siitä näkökulmasta, onko ydinvoimalobbyn henkilö vai vastustaako ydinvoiman lisärakentamista.

Puhemies! Tässä voi lähteä liikkeelle siitä, että ydinvoima ei ole kotimainen. Se ei ole myöskään tehokas. Sen hyötysuhde on 37 prosenttia. Se ei ole innovatiivista, vaan lähtökohtaisesti vanhaa teknologiaa, niin kuin muun muassa ed. Karjula totesi. Se ei kannusta energiatehokkuuteen eikä uusiin ideoihin. Se ei työllistä. Se ei ole sellainen avaus, joka vastaisi siihen haasteeseen, että meidän pitäisi lähteä energiavallankumouksen tielle. Siis jälleen ovat kysymyksessä suuret yksiköt, vanha teknologia, ulkomainen pääoma, ulkomainen osaaminen, ei työllistävä.

Toinen näkökulma, puhemies, on se, että Suomen läntinen naapuri Ruotsi ei ole lisännyt sähköenergian käyttöään vuoden 1989 jälkeen, 1980-luvun loppupuolen jälkeen sähkönkulutus ei ole Ruotsissa lisääntynyt. Vastaus tähän kysymykseen, miksi näin — ja Suomessa puhutaan aivan toisenlaisista kasvuluvuista — on se, että Suomessa ei energiatehokkuuteen ole panostettu.

Tässä on hyvin tärkeästä kysymyksestä kyse. Nimenomaan energiatehokkuuden kehittäminen on teknologian kehittämistä, innovatiivisuutta, vientimahdollisuuksia, ja kun maailmanlaajuisesti — se on todettu joka puolelta tätä salia — uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään, energiaintensiivisyyttä korvataan energiatehokkuutta kehittämällä.

Ydinvastuulaista on hyvin puhuttu ja todettu, että meillä on sellainen kansan vakuutus olemassa eli jälleen kerran veronmaksajat vastaavat mahdollisista vahingoista. Se ei ole kilpailun näkökulmasta oikein siinä mielessä, että Suomessa ydinvoimalla on paratiisimaiset olosuhteet, ja Suomesta ollaankin tekemässä ydinvoiman luvattua maata, kuten olemme todenneet.

Suomea ollaan siis tekemässä bulkkituotannon maaksi, halpaan kilohintaan tuotettua metsäteollisuutta. Tuo 13—14 miljoonaa tonnia, jonka metsäteollisuus on ilmoittanut 2020 tavoitteekseen, ei kuitenkaan avaa sitä tilannetta, että sieltä tulisi todella kilohinnaltaan arvokkaampia tuotteita.

Kaivosteollisuutta avataan, joka laaksoon oma kaivos ja kukkulat tasaisiksi. Ydinvoimaloita siis yksi on tulossa, valmistumassa, kahta täällä käsitellään ja kolmas on luvassa, ja sitten vielä halutaan peittää Suomi vesialtaiden alle. Täällä on Vuotosta lämmitelty kovasti ja Kollajan rakentamista, todella päinvastoin kuin hollantilaiset EU-veljemme, jotka pyrkivät voittamaan maata mereltä. Täällä isänmaa jätetään veden alle peittoon.

Metsäenergiaa, peltoenergiaa, tuulivoimaa, biokaasua, pellettienergiaa, maalämpöä, energiansäästöä. Kuka tarvitsee ydinvoimaa, kysyvät mielenosoittajat eduskuntatalon edessä. Ydinvoimateollisuus tarvitsee sitä. Suomalainen puunjalostusteollisuus haluaa olla energiateollisuutta ja viedä maastamme ydinsähköä.

Kun nämä paketit on nyt sidottu toisiinsa, niin on tässä kohdassa huomioitava myös tämä bioenergia, metsäenergia ja se, että biodiversiteetistä huolen pitäminen on erittäin tärkeä kysymys.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Monissa tämän päivän puheenvuoroissa on käyty eräänlaista varjonyrkkeilyä. On tähdennetty, että ydinvoiman rakentaminen Suomeen on parempi kuin olla Venäjän ydinsähkön varassa. On korostettu, että teollisuuden sähkönsaanti pitää turvata, ja muistutettu siitä, että meidän pitää ajaa alas fossiilisilla polttoaineilla tuotettua saastuttavaa sähköntuotantoa. Minun kysymykseni kuuluu vain: Kuka tässä salissa on kannattanut Venäjän-sähkön tuontia? Kuka on puolustanut sitä, että tulevaisuudessakin käytettäisiin hiililauhdetta? Onko tästä salista löytynyt paljonkin sen kannattajia, että teollisuudelta evättäisiin mahdollisuus saada sen tarvitsema sähkö tulevaisuudessa? Kun itse olen kuunnellut koko lailla tämän koko keskustelun sekä tänään että silloin aiemmalla kierroksella, en ole kuullut sellaisia puheenvuoroja, joissa näistä tavoitteista olisi oltu eri mieltä. Meillä on yhteiset tavoitteet, erimielisyyttä on ainoastaan siitä, mikä on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta paras tapa saavuttaa nämä tavoitteet, onko se ydinvoiman lisärakentaminen vai sille esitetyt vaihtoehdot.

Kommentoisin muutamia tämän päivän aikana käytettyjä puheenvuoroja.

Ed. Hoskonen perusteli lisäydinvoiman rakentamista Suomen huoltovarmuuden parantamisella. Pidän tätä näkökulmaa hieman erikoisena sen takia, että jos nyt esitetyt kaksi ydinvoimalaa toteutetaan, meillä keskittyy koko maan sähköntuotannosta 40 prosenttia yhdelle ainoalle voimalaitospaikkakunnalle. Jos tämän voimalaitospaikkakunnan tuotanto tai sieltä siirrettävä sähkö, sen saanti, häiriintyy syystä tai toisesta, meidän koko maamme sähköhuolto on siinä tilanteessa hyvin vakavan tilanteen edessä. Pikemminkin näkisin, että tällainen sähköntuotannon vahva keskittäminen yhdelle ainoalle paikkakunnalle on omiaan vaarantamaan meidän huoltovarmuuttamme, ei parantamaan sitä.

Ed. Ojala-Niemelä puolusteli ydinvoiman lisärakentamista sillä, että näin saadaan Suomeen työpaikkoja. Eräässä lehtiartikkelissa arvioitiin, että Olkiluoto 3:n kotimaisuusaste on ollut 20—25 prosenttia. Tätä voi verrata moniin tuulivoimahankkeisiin, joissa parhaimmillaan päästään 80 prosentin kotimaisuusasteeseen. Työpaikkoja siis selvästi syntyy, mutta minne? Ei kovinkaan paljon tänne Suomeen. Jos katsotaan Olkiluoto 3:n työmaata, siellä on monina aikoina ollut enemmän puolalaisia työntekijöitä kuin suomalaisia. Puolalaiset työntekijätkin varmasti ovat työpaikkansa ansainneet, mutta jos meidän Suomen kansanedustajien tavoitteena on nimenomaan löytää lisää työpaikkoja suomalaisille työntekijöille, ydinvoiman lisärakentaminen ei todennäköisesti ole paras ratkaisu.

Ed. Ukkola esitti, että ydinvoima on energiamuoto siinä missä muutkin. Se on totta siinä mielessä, että ydinvoimalla, niin kuin kaikilla muillakin energiamuodoilla, on omat hyvät ja huonot puolensa. Mutta millään muulla energiamuodolla ei voi aiheuttaa suuronnettomuutta, ei ainakaan siinä mittakaavassa, mitä pahimmillaan ydinvoimalla voidaan saada aikaan. Tuulipuistolla sitä ei saa aikaiseksi, ei saa pellettikattilalla, eikä sitä saa aikaan lämpöpumpulla eikä edes kivihiilivoimalalla. Ydinvoimala on ainoa energiantuotantotapa tai -laitos, joka pystyy saamaan aikaan katastrofaaliset mittakaavat saavuttavan onnettomuuden. Ydinvoima poikkeaa muista energiamuodoista myös siinä, että se on ainoa energiamuoto, joka tuottaa niin vaarallisia jätteitä, että ne on eristettävä ihmisistä ja ympäristöstä kymmeniksituhansiksi vuosiksi eteenpäin. Tähän ei pysty tuulivoima, ei pysty hiilivoima, ei maakaasun käyttö eivätkä mitkään muutkaan energiamuodot. Ydinvoima on siis aivan ainutlaatuinen ja monessa suhteessa aivan ainutlaatuisen riskialtis ja haitallinen energiamuoto, ja siksi sitä tulee käsitellä myös hieman eri tavalla.

Ed. Paatero esitti kysymyksen, miksi Olkiluoto 3:n rakentamisen venyminen olisi jotenkin argumentti ydinvoiman lisärakentamista vastaan. Ajattelen niin, että ydinvoiman lisärakentamista perusteellaan aivan keskeisesti sillä, että näin voidaan tuottaa kohtuuhintaista sähköä. Jos kuitenkin käy niin, että todellisuudessa ydinvoimalan rakentaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin meille on arvioissa uskoteltu, jos käykin niin, että ydinvoimalan rakentamisaika on selvästi pitempi kuin meille periaatepäätöshakemuksissa esitetään, silloinhan ydinvoima ei olekaan niin edullinen energiantuotantotapa kuin nyt laskelmissa väitetään. Silloinhan vaihtoehdot olisivatkin taloudellisesti houkuttelevampia kuin nyt on esitetty. Sen takia Olkiluoto 3 on varottava esimerkki siitä, mitä ydinvoima voi todellisuudessa olla verrattuna siitä käytettyihin myyntipuheisiin.

Arvoisa puhemies! Olin siinä uskossa, että nyt tässä vaiheessa voi tarvittaessa pitää yli 5:nkin minuutin puheenvuoron, mutta voin pyytää erikseen toisen puheenvuoron.

Kiitos. — Ed. Nurmi perusteli ydinvoimaa sillä, että ydinvoima, toisin kuin monet muut energiamuodot, ei tarvitse yhteiskunnan tukea. No, jos nyt unohdetaan sellaiset pienet yksityiskohdat, joita periaatepäätöksistä käy hyvin ilmi, kuten että esitetään ydinvoiman lisärakentamisen edellyttävän lisäsatsauksia ydinvoima-alan osaamisen vahvistamiseen ja siihen kuuluvaan koulutukseen, mikä maksaa tietysti yhteiskunnalle sitä, että yhteiskunnan on maksettava ydinvoimalaitosten läheisyydessä väyläinvestointeja, jälleen kerran lasku tulee veronmaksajille. Keskitytään vain isompiin ja olennaisempiin kulueriin yhteiskunnalle.

Ydinvoiman lisärakentaminen aiheuttaa ainakin kolmessa suhteessa todennäköisesti merkittäviä lisäkustannuksia veronmaksajille.

Ensinnäkin, niin kuin periaatepäätöksistäkin käy hyvin ilmi, ydinvoiman lisärakentaminen edellyttää merkittäviä lisäinvestointeja meidän sähköverkkoomme. Kuka sen maksaa? Kantaverkon haltija. Kuka sen maksaa? Me kaikki sähkönkäyttäjät kohonneina sähkönsiirtokustannuksina.

Moneen otteeseen on tuotu esiin se, että meidän ydinvastuulainsäädäntömme ei ole ajan tasalla ja ydinvoimaloiden omistajat eivät vastaa kaikista niistä kustannuksista, joita mahdollinen ydinvoimalaonnettomuus voisi aiheuttaa. Kuka tästä maksaa? Suomalaiset veronmaksajat. Jos onnettomuus toteutuu, lasku tulee meille kaikille. Tämä vastuun puuttuminen on epäsuoraa julkista veronmaksajien tukea ydinvoiman tuotannolle.

Suomessa on fiksusti rahastoitu varoja ydinjätteen loppusijoitukseen ja ydinvoimaloiden purkamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tämä on oikea tapa. Mutta jos katsotaan kansainvälisiä kokemuksia ydinvoimaloiden purkamisen kustannuksista, ne tuppaavat olemaan huomattavan korkeita ja usein jopa moninkertaisia verrattuna niistä aiemmin esitettyihin arvioihin. Me emme tiedä, mikä on ydinjätteen loppusijoittamisen todellinen hinta aikanaan. On täysin mahdollista, että nyt ydinvoimayhtiöiltä kerättävät rahastoitavat varat eivät riitä kaikkiin näihin kustannuksiin, ja jos ne eivät riitä, kuka laskun maksaa? Suomalaiset veronmaksajat.

On siis monia erilaisia väyliä, joita pitkin itse asiassa myös ydinvoiman lisärakentaminen voi hyvinkin edellyttää veronmaksajien tukea.

Ed. Mieto harmitteli sitä, että täällä on taipumusta poimia vain rusinat pullasta. Hän viittasi ilmeisesti siihen, että osa edustajista kannattaa uusiutuvan energian pakettia mutta ei ole kovinkaan innostunut ydinvoiman lisärakentamisesta. Muistuttaisin kuitenkin, että uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen on meitä laillisesti sitova velvoite, joka meidän on tehtävä ja täytettävä joka tapauksessa riippumatta siitä, mitä mieltä olemme ydinvoimasta. Se ei ole rusinoiden poimimista pullasta vaan tosiasioiden tunnustamista.

Ed. Taimela väitti, että lyhyellä aikavälillä vain ydinvoima voi olla meidän energiahuollossamme ratkaisu. Ensinnäkin, niin kuin on moneen otteeseen todettu ja itsekin olen tuonut keskustelussa esiin, on esitetty useita erilaisia vaihtoehtoja ydinvoiman lisärakentamiselle, siis sellaisia vaihtoehtoja, joissa Suomen sähköntarve turvataan vähäpäästöisesti ilman Venäjän-sähkön tuontia ja ilman lisäydinvoimaa. Mutta ajatus siitä, että ydinvoimala olisi lyhyen aikavälin ratkaisu, on kahdessakin suhteessa erikoinen. Ensinnäkin aikaisintaankin nämä uudet, nyt harkittavat ydinvoimalat alkaisivat tuottaa sähköä vuonna 2020, siis 10 vuoden päästä. Se on aika pitkä aika lyhyeksi ajaksi. Toiseksi, ydinvoimalat ovat kerran käynnistyttyään käytössä todennäköisesti vähintään 60, ehkä jopa 80 vuotta. Kun puhutaan ydinvoimasta ylimenovaiheen ratkaisuna, tämä ylimenovaihe kestää mahdollisesti vuoteen 2100 asti, ja se on minusta kohtuullisen pitkä ylimenovaihe.

Lopuksi ed. Satonen esitti väitteen, että tuulivoimateollisuus tarvitsee halpaa sähköä ja itse asiassa jopa tuulivoimateollisuuden etu on se, että rakennetaan lisäydinvoimaa. Kannustaisin kovasti tällaisen väitteen kannattajia esittämään yhdenkin uskottavan luvun, jonka mukaan tuulivoimateollisuuden yrityksille sähkön hinta on merkittävä kustannustekijä, sellaisen yhdenkin luvun, joka osoittaa, että sähkön hinta on tuulivoimateollisuuden lopputuotteiden hinnasta merkittävä. Itse väitän, että tuulivoimateollisuuden kannalta on paljon ratkaisevasti tärkeämpiä asioita kuin sähkön hinta.

Ed. Satonen meni myös väittämään niin, että kotimarkkinoilla ei ole juurikaan merkitystä tuulivoiman kaltaisten kestävien ratkaisujen kannalta. No, sivuutetaan se, että kaikki tuntemani teknologia-asiantuntijat Tekesistä, Vtt:ltä ja Sitralta ovat tästä väitteestä eri mieltä, sivuutetaan hetkeksi se. Otetaan vain kaksi konkreettista esimerkkiä. Suomalainen biokaasualan yritys Greenvironment yritti sinnikkäästi vuodesta toiseen myydä erittäin ansiokkaalta vaikuttavia tuotteitaan Suomeen. Täällä ei ollut kannustavaa ympäristöä, joka olisi rohkaissut yrityksiä, maatiloja investoimaan biokaasureaktoreihin. Meillä oli vain muutamia biokaasureaktoreita. Samaan aikaan, silloiseen aikaan, Saksassa näitä oli 3 000 kappaletta. Jos Greenvironmentin edustajilta kysytään, onko kotimarkkinoilla merkitystä, he vastaavat, että on.

Viime viikolla olin Kempeleessä käymässä kiinnostavassa koehankkeessa, jossa asuinalue rakennetaan täysin paikallisen uusiutuvan energiantuotannon varaan. Kaikki sillä asuinalueella tarvittu lämpö ja sähkö tuotetaan paikallisesti uusiutuvista energianlähteistä. Siellä kun kysyin paikallisen hankkeen vetäjältä, voisiko tällainen malli olla monistettavissa ympäri Suomea, hän vastasi, että voisi. Tällaisia voisi olla kymmeniätuhansia ympäri Suomea ja energiaa voitaisiin tuottaa paikallisesti uusiutuvista energianlähteistä. Mikä on esteenä? Se, ettei ole kannustavia ohjauskeinoja, ei ole kannustavaa ympäristöä. Puhutaan koko ajan ydinvoiman lisärakentamisesta, viedään mattoa alta näiltä kestäviltä ratkaisuilta. Ei ole kotimarkkinoita. Kotimarkkinat ovat aivan ratkaisevassa asemassa, jos ja kun haluamme ponnistella nopeasti kasvaville kestävien ratkaisujen maailmanmarkkinoille. Ja jos nämä käsiteltävät ydinvoimaesitykset nyt hyväksytään, ne osaltaan murentaisivat näitten kotimarkkinoiden syntymistä ja vaikeuttaisivat meidän suomalaisten teknologiayritystemme vientiä.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! "Jokainen määrittää itse oman vihreytensä tason, mutta me kannatamme yhtä suuria päästövähennyksiä kuin vihreät. Kannatamme saman verran uusiutuvaa energiaa kuin vihreät, mutta poikkeuksena heihin kannatamme myös vesivoimaa sekä hiilivoiman ja venäläisen ydinvoiman korvaamista kotimaisella." Näin linjasi puheenjohtajamme Jyrki Katainen viime vuoden lokakuussa.

Tänä keväänä maamme ottaa merkittävän askeleen. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä siirrytään Suomessa nyt juhlapuheista tekoihin. Vuonna 2007 sovimme EU:n huippukokouksessa, että tulemme yhdessä vähentämään kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja samaan aikaan tulemme lisäämään uusiutuvan energian käyttöä 20 prosentilla. Annoimme myös sitoumuksen, jonka mukaan olemme EU:ssa valmiita suurempiinkin päästövähennyksiin, jos muut maat lähtevät mukaan merkittäviin päästöjen vähennystalkoisiin. Vuoden 2050 tavoitteet ovat maallemme vielä paljon kovemmat. Ne vaativat meitä vähentämään päästöjämme vähintään 80 prosenttia. Tiekartta on selvä, ja periaateratkaisu on nyt tehty.

Nyt onkin aika siirtyä tekoihin. Käsittelemme nyt maamme energiahistorian ylivoimaisesti suurinta energiaratkaisujen kokonaisuutta. Olemme tarttuneet itse tekoihin, siis ensimmäisten joukossa Euroopassa, tavoitteena saavuttaa 20—20—20-tavoitteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Meitä energian käyttäjiä tämä muutos koskettaa ihan jokaista, ja me jokainen teemme itse ja jokainen yritys tekee itse energian käytön ja säästämisen valinnat.

Tämä energiaratkaisujen kokonaisuus on mittakaavassa siis poikkeuksellisen suuri ja erittäin kunnianhimoinen. Tässä ratkaisussa erityisen mittavaa on uusiutuvan energian lisäpanostukset. Kaikki toimenpiteet viedään seuraavien tulevien kuukausien aikana lain tasolle, ja näin siirrymme siis juhlapuheista ja julkilausumista sitoviin päätöksiin. Otamme siis vahvan vastuun kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.

Tehtyjen ratkaisujen ja toimenpiteiden jälkeen voimme tuottaa kaiken meillä tarvittavan sähkön itse Suomessa. Tämä on meille kokoomuksessa tärkeä periaatteellinen ratkaisu. Nykyisinhän tuomme maahan yhden ydinvoimalan verran sähköä Venäjän ydinvoimaloista ja toisen verran vielä muualta Pohjoismaista. Tämä on siis vahva viesti meille kaikille suomalaisille, mutta myös viesti markkinoille. Haluamme, että Suomi on kilpailukykyinen maa huomennakin. Haluamme, että tänne kannattaa ja uskaltaa investoida huomennakin. Tässä tärkeässä roolissa on merkittävät lisäpanostukset uusiutuvaan energiaan mutta myös ydinvoiman käyttö ja myös energiatehokkuuteen panostaminen.

Ydinvoimapäätös on merkittävä askel pyrittäessä omavaraiseen sähköntuotantoon. Tulevat TVO:n ja Fennovoiman laitokset tulevat tuottamaan sähköä omakustannushintaan muun muassa elinkeinoelämän tarpeisiin, mikä vahvistaa merkittävästi teollisuuden toimintaedellytyksiä maassamme. Maamme tulee nostamaan uusiutuvan energian osuuden kokonaiskulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Merkittävimmät toimenpiteet tässä ovat suuret lisäpanostukset metsähakkeeseen, liikenteen biopolttoaineisiin, lämpöpumppuihin, tuulivoimaan. Näillä toimenpiteillä saamme maahamme myös merkittävästi uusia investointeja ja työtä.

Näillä päätöksillä, tällä suurella kokonaispaketilla, josta tänään vain käsittelemme osaa, otamme vahvan ensi askeleen kohti vähähiilistä ja hiilineutraalia Suomea. Yhdistävä tekijä tässä kokonaisuudessa on siis päästöjen vähentäminen, omavaraisuuden lisääminen, talouskasvun vahvistaminen ja työllisyysedellytysten turvaaminen, niin kuin tuossa puheeni alussa totesin Jyrki Kataisen sanoin viime vuoden lopulta.

Aivan ratkaisevassa roolissa tässä kaikessa on siis myös energiatehokkuuden parantaminen. Tällä tavalla muun muassa lämmönsäästöllä vähennämme tehokkaimmin kasvihuonepäästöjä. Toimenpiteillä tulemme saavuttamaan vuoteen 2020 mennessä ilmasto- ja energiastrategian mukaiset energiankäytön tehostamistarpeet. Suurimmat energiansäästöt tulemme saavuttamaan varmasti teollisuuden ja palvelujen mutta myös liikenteen osa-alueilla.

Myös jokaisessa kodissa on mahdollisuus saavuttaa merkittäviä säästöjä omilla arjen valinnoilla, ympäristöfiksuilla teoilla. Siksi haluammekin nyt panostaa aivan uudella tavalla muun muassa lämpöpumppuihin ja kotien energiaratkaisuihin. Mutta myös ne aivan pienet ratkaisut, esimerkiksi kodin huonelämpötilan laskeminen asteella, ovat sellaisia ratkaisuja, joilla me jokainen voimme olla tulevaisuudessa ympäristöfiksuja. Vihreissä ilmastotalkoissa on jokaisella suomalaisella oma mahdollisuutensa vaikuttaa.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! En aio puhua ydinvoimalaonnettomuuden mahdollisuudesta, en Suomen ydinvoimaloilta puuttuvasta vastuuvakuutuksesta, en sähkönkulutusennusteiden mulkkaamisesta yläkanttiin juuri ennen päätöstä. Niistä ovat puhuneet jo muut aivan riittävästi. En aio puhua myöskään ydinjätteiden loppusijoittamisen haasteista enkä ydinvoiman viennistä. Myös ne on käsitelty jo useassa puheenvuorossa.

Sen sijaan aion tarkastella ydinvoimaa ihan lähitulevaisuuden, vain 50—100 vuoden näkökulmasta, sillä päätös ydinvoimalan rakentamisesta on tulevaisuuspolitiikkaa. Ei riitä, että päätöstä tehdessään pohtii vain rakentamishetken tilannetta, paria vaalikautta tai edes paria vuosikymmentä tulevaisuuteen. Ydinvoimala on käytössä vähintään 50 vuotta. Jos voimalan annetaan jäähtyä kunnolla ennen purkamista, sen koko elinkaari rakentamisesta purkamiseen lähentelee vuosisataa.

Vaikka emme pohtisi ydinjätteiden vuosituhansista tulevaisuutta, meidän on joka tapauksessa ydinvoimalapäätöstä tehdessämme pohdittava Suomen ja maailman tulevaisuutta vuosisadan verran eteenpäin. Nyt mahdollisesti myönnettävillä, toivottavasti ei myönnettävillä, rakennusluvilla rakennettavat voimalat puretaan todennäköisesti joskus 2100-luvun alkupuolella. Meidän lastenlastemme lastenlapset ovat töissä siellä työmaalla. Me itse olemme silloin olleet jo pitkään poissa kantamassa vastuuta tästä päätöksestä. Toivottavasti meillä silloin on toimivat keinot ydinvoimalan purkamiseen. Nykyteknologialla ydinvoimalan turvallinen purkaminen on nimittäin hyvin kallista, paljon kalliimpaa kuin aiemmin ennakoitiin, paljon kalliimpaa kuin suomalaiset voimayhtiöt ovat purkamista varten rahastoineet.

Kun ensimmäisiä voimaloita rakennettiin, oletettiin, että tarvittavat teknologiat kyllä keksitään. Pian niitä alettaisiin ihan oikeasti tarvita. Käytöstä poistetun ydinvoimalan paloitteleminen ei ole sinänsä ylivoimaisen vaikeaa. Tähänastisten kokemusten mukaan puolet purkujätteestä on kuitenkin ainakin jossain määrin radioaktiivista. Käytännössä se tarkoittaa 50 000—100 000 tonnia radioaktiivista romua, joka on käsiteltävä ja sijoitettava turvallisesti johonkin, eristettävä ympäristöstä ja ihmisistä. Esimerkiksi Yhdysvaltain Portlandissa toimineen Maine Yankee -voimalan purkajat ovat löytäneet neutronisäteilyn betonirakenteisiin synnyttämiä radioaktiivisia nuklideja jopa 60 sentin syvyydeltä. Neutronisäteily muuttaa esimerkiksi vakaita nikkeliatomeja ja koboltti-59-isotooppeja radioaktiivisiksi koboltti-60-isotoopeiksi. Scientific American -lehden mukaan monissa vuosikymmeniä toimineiden ydinvoimaloiden rakenteissa on tällaisia neutronisäteilyn aiheuttamia materiaalimuutoksia niin paljon, niissä on niin paljon nimenomaan radioaktiivista kobolttia, että niitä on käsiteltävä korkea-aktiivisena jätteenä. Esimerkiksi työntekijät on suojattava rakenteita purettaessa syntyvältä radioaktiiviselta pölyltä.

Koboltti-60:n puoliintumisaika on onneksi vain runsaat viisi vuotta, minkä vuoksi voimalan kannattaa antaa jäähtyä joitain vuosikymmeniä ennen purkamista, suojeltuna ja vartioituna. 50 vuoden jälkeen purkaminen on jo paljon halvempaa ja turvallisempaa, ja silti suuri osa purkujätteestä on edelleen radioaktiivista ja sitä on käsiteltävä sen mukaan. Jäähdytysaika antaa myös purkuteknologialle aikaa kehittyä ja purkamisen rahoittamiseksi kerätyille rahastoille aikaa karttua edellyttäen tietysti, ettei vuosisadan varrelle satu yhtään niin pahaa talouskriisiä, että rahastojen pääomat katoavat.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimaloiden pitkä elinkaari asettaa ydinvoimaa rakentaville yhteiskunnille suuren haasteen. Ydinvoimalan ylläpito ja huolto edellyttää vakaata yhteiskuntaa liki sadan vuoden ajan, etenkin kun otetaan huomioon ydinvoimalassa käytetyn polttoaineen jäähdyttäminen ennen sen loppusijoitusta. Noiden 50—100 vuoden aikana yhteiskunnan on pysyttävä vakaana: ei sotia, ei vallankumouksia, ei luonnonkatastrofeja, ei yhteiskuntajärjestelmän romahdusta. Muuten voimalan ylläpito, huolto ja vartiointi voivat pettää.

Kun katsotaan ihmiskunnan ja kansakuntien historiaa, yli 50 vuotta vakaana pysyneet yhteiskunnat ovat itse asiassa aikamoisia harvinaisuuksia. Neuvostoliiton romahdus ja siitä seurannut ydinturvallisuuden laajamittainen pettäminen on hyvä esimerkki siitä, miksi ydinvoiman turvallisuus edellyttää vakaata yhteiskuntaa. Noiden tapahtumien jäljiltä on edelleen radioaktiivista materiaalia kateissa ja luonnossa. Pystymmekö me täällä takaamaan, ettei Suomea kohtaa sota, vallankumous tai luonnonkatastrofi seuraavan 50:n tai 100:n vuoden aikana? Emme. Emme pysty myöskään antamaan mitään takeita siitä, ettei näistä reaktoreista tulisi jossain vaiheessa poliittisia tai sotilaallisia pelinappuloita.

Arvoisa puhemies! Tähän asti Suomen ydinvoimaloiden uraani on tuotu Suomeen ulkomailta. Se on siis tuontienergiaa. Se ei siis lisää Suomen energiaomavaraisuutta, kuten jotkut ovat täällä väittäneet. Ydinenergiasta aiheutuu suurimmat välittömät ympäristöongelmat nimenomaan uraania louhittaessa, rikastettaessa ja jalostettaessa, ei ydinvoimalassa eikä loppusijoituksessa. Kurilla, tuurilla ja insinööritaidolla ydinvoimala voi selvitä pitkästä elinkaarestaan ilman ongelmia, ja jätteiden loppukäsittelykin voi onnistua suunnitelmien mukaan vuosituhansiksi, mutta uraanisauvojen tuotannon haitat ovat väistämättömiä ja välittömiä. Tähän astihan uraanisauvat ovat tipahtaneet Suomeen jostain muualta, ilmeisesti joltain toiselta planeetalta, eikä meidän ole tarvinnut täällä Suomessa piitata niistä ympäristöhaitoista, joita uraanikaivokset ympäristöönsä aiheuttavat.

Täälläkään, tässä keskustelussa, pidetyissä puheenvuoroissa ei näistä uraanikaivosten ympäristöhaitoista, saati kaivosten ympäristön asukkaille aiheutuvista terveyshaitoista, ole puhuttu juuri lainkaan. Yhden uraanikilon tuottaminen tuottaa 2 tonnia radioaktiivista jätettä, sivukiveä ja rikastusjätettä. Siitä ei saada rikastusprosessissa suinkaan kaikkia radioaktiivisia aineita talteen, ei edes kaikkea uraania. Siksi nämä säteilevät jäte- ja kuonakentät on eristettävä pohjavesistä ja pintavesistä, eivätkä ne saa myöskään pölytä. Käytännössä tämä ei tietenkään ole aukottomasti mahdollista, tai ainakin se olisi tolkuttoman kallista.

Maailman suurimmat uraanikaivokset sijaitsevat alkuperäiskansojen mailla. Haitat jäävät heille, mutta voitot käärivät kansainväliset kaivosyhtiöt ja sähköä uraanilla tuottavat sähköyhtiöt sekä tietysti me, alihintaista sähköä tuhlaavat kuluttajat. Suomi on nyt tämän esityksen mukaan rakentamassa lopunkin sähköhuoltonsa ydinenergian varaan. Meillä ei ole tämän päätöksen jälkeen enää minkäänlaista moraalista oikeutta vastustaa uraanikaivosten perustamista myös Suomeen. Jos me kerran haluamme hyödyt ydinenergiasta, meidän on hyväksyttävä myös sen haitat. Me emme voi ulkoistaa niitä jonnekin Venäjän tai Kazakstanin takamaille pois silmistä ja mielistä. Sitä mukaa, kun maailman suuret ja rikkaat uraanimalmiot ehtyvät, kiinnostus Suomen pienempiin malmioihin kasvaa. Ennemmin tai myöhemmin eduskunnalta kysytään, saako myös suomalainen uraanikaivos rakennusluvan tai kaksi tai peräti kolme, eikä siinä luvussa, kuulkaa, ole tsoukin häivääkään. Se joka tässä käsittelyssä kannattaa ydinvoiman lisärakentamista mutta siinä käsittelyssä vastustaa uraanikaivoksen rakentamista, on yksinkertaisesti joko moraaliton tai hyvin, hyvin epälooginen ihminen.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Jos nämä rakennusluvat hyväksytään, Suomella on edessään kirjaimellisesti säteilevä tulevaisuus.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä energiapaketti on nyt jo saanut ansaittua ja laajaa huomiota sekä kiitosta osakseen. Ministeri Pekkarisen esittelemä energiapaketti on kunnianhimoinen pyrkimys nostaa kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen osuutta energian loppukäytöstä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen sopimat energiaratkaisut osoittavat, että Suomi ottaa ilmastohaasteen ja Kööpenhaminan ilmastokokouksessa asetetut tavoitteet tosissaan. Hallituksen energialinjausten perustana on päästöjen vähentäminen, kotimaisuuden ja omavaraisuuden lisääminen, missä sekä teknologiset, taloudelliset että työllisyysnäkökohdat on pyritty huomioimaan.

Uusiutuva energia koostuu monista lähteistä, mutta yli puolet nojautuu puuhun. Puun osuuden merkittävä kasvu tarkoittaa metsähakkeen osuuden nostamista nykyisestä 10 terawattitunnista eli noin 5 miljoonasta kuutiometristä 25 terawattituntiin eli noin 13,5 miljoonaan kuutiometriin. Edellä mainitut toimenpiteet merkitsevät tuntuvaa piristysruisketta alueille ja maaseudulle. Julkisuudessa on väitetty sen merkitsevän suoraa tulonsiirtoa metsänomistajille. Näin asia ei pelkästään ole. Metsähakkeen kokonaiskäsittelyketju merkitsee paljon työtä monille yrittäjille, metsäkoneyrityksille ja hankintaorganisaation palveluksessa oleville. Tämä tuo alueille lisää teollisuustyöpaikkoja. Päätöksen kerrannaisvaikutukset tulevat olemaan siis moninkertaiset. Voidaankin sanoa, että tämä on moniin vuosikymmeniin suurin aluepoliittinen päätös.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on, että liikenteen biopolttoaineiden käyttö nostettaisiin 7 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Hallitus arvioi, että Suomeen voitaisiin rakentaa viljapohjaista bioetanolin tuotantoa 120 000—150 000 tonnia. Tällä määrällä voitaisiin tyydyttää noin 15 prosenttia edellä mainitusta 7 terawattitunnin tavoitteesta. Tuotanto tapahtuisi kaupallisin perustein, mutta arviolta noin 120 miljoonan euron investointia voitaisiin rahoittaa normaalien yritystukien kautta. Tuen edellytyksenä on, että viljapohjainen bioetanoli täyttää biopolttoaineiden kestävyyskriteerit.

Ilmajokisille ja eteläpohjalaisille tämä päätös merkitsee toiveita viljapohjaisen bioetanolilaitoksen rakentamisesta. Viime viikon täysistunnossa 11.5. kysyin ministeri Pekkariselta, avaako uusiutuvan energian paketti uuden mahdollisuuden käynnistää Ilmajoen Koskenkorvan-tehtailla bioetanolin tuotanto, ja sain vastaukseksi, että hallitus varautuu siihen, että Suomeen rakennetaan kymmenen vuoden aikana kaksi etanolitehdasta. Koskenkorvalla on pitkät perinteet etanolin valmistuksessa, ja ohran hankintaketju sekä valkuaisen jakeluverkko kotieläintuotantoon ovat jo valmiina. Tässä suhteessa Koskenkorvaa voi pitää ensisijaisena paikkavaihtoehtona bioetanolitehtaalle.

Hallituksen tekemät päätökset merkitsevät sitä, että hiilidioksidipäästöt vähenevät vuoteen 2020 mennessä yhteensä 28 miljoonalla tonnilla. Päätökset käynnistävät miljardien eurojen investoinnit ympäri Suomea, sekä arvioiden mukaan uusiutuvan energian paketti tuo yksistään esimerkiksi puun hankintaan noin 7 000 työpaikkaa maaseudulta kaupunkeihin. Samalla edistetään uuden teknologian vientiä ja luodaan korkean osaamisen työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Uusiutuva energia ja ydinvoima eivät peruslähtökohdiltaan kilpaile keskenään. Uusiutuvilla energioilla tullaan kattamaan erityisesti lämmön tuotantoa ja liikennepolttoaineita, ei niinkään sähköä. Energiaratkaisun kriittinen kohta on päätös kahdesta uudesta ydinvoimalasta, joista toisella ei ole selkeää esitystä jätteiden loppusijoituksesta. Luvan myöntäminen Fennovoimalle on kuitenkin voitto suomalaiselle aluepolitiikalle.

Suomi on vahvasti vientivetoinen maa, ja teollisuus tarvitsee edullista sähköä, jotta voimme säilyttää kilpailukykymme ja voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntamme. Mutta onko meillä tarve kahden uuden ydinvoimalan rakentamiselle, siitä voidaan olla eri mieltä. Meidän täytyy perusteellisesti pohtia sitä, onko ydinvoiman tuottaminen itse omien turvallisuusviranomaisten valvonnassa kuitenkin parempi vaihtoehto kuin tuoda sähkö ulkoa ja ummistaa silmät ydinvoiman riskeiltä niiltä osin. Myös jätteen loppusijoitukseen liittyy omat riskinsä. Me kansanedustajat olemme nyt suuren periaatteellisen päätöksenteon edessä.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Hallituksen esityksellä tulevaisuuden energiaratkaisuksi on erittäin monta perustetta: energiaomavaraisuuden merkittävä lisääminen, ilmastovaikutusten pienentäminen, kun fossiilisten energialähteiden osuutta pienennetään ja päästötöntä energiantuotantoa lisätään. Sillä halutaan myös varmistaa energian riittävyys kaikissa tilanteissa, jotta teollisuuden investointihalukkuus Suomeen lisääntyisi ja säilyisi ja sitä kautta talouskasvua syntyisi. Halutaan lisätä myös uusiutuvaa energiaa erittäin merkittävällä tavalla ja myös energiatehokkuuteen halutaan huomiota kiinnittää. Jotta kaikki nämä hyvät tavoitteet toteutuisivat, paketti on laaja ja se on erittäin vaativa myös lainsäädännön näkökulmasta.

Yksi merkittävimmistä lähtökohdista on se, mikä on moneen kertaan jo tullut esille: uusiutuvien energialähteiden merkittävä lisääminen. Vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttia kaikesta energiasta tuotetaan uusiutuvilla. Jotta tämä tavoite toteutuisi, on sen edistämistyön alettava heti. Siinä ei ole yhtään aikaa tuhlattavana, ja siksi on välttämätöntä, että jo tämän vuoden puolella niin lisätalousarvioissa kuin myöskin lainsäädäntöteitse me tämän työn liikkeelle laitamme. Muuten tämä tavoite ei tule toteutumaan. Se on riittävän haastava jo tälläkin hetkellä.

Siksi on välttämätöntä myöskin pohtia tämän paketin käsittelyjärjestystä, jolla varmistetaan se, että me pystymme nämä tavoitteet toteuttamaan. Siksi mielestäni myös se ajatus, että me käsittelisimme ydinvoimaratkaisun syksyllä, kun meillä on selkeästi tiedossa yksityiskohtaisemmat suuntaviivat uusiutuvien energiantuotantomuotojen edistämisestä, on harkitsemisen arvoinen asia.

Olin pettynyt siihen, että seuraava lisätalousarvio ei pidä sisällään, esimerkkinä mainitakseni, Kemera-varojen lisäämistä. Se on nimenomaan yksi yksittäinen selkeä ja välttämätön toimenpide, jolla me pystymme metsäenergiaa lisäämään. Toki metsäenergia on vain yksi tässä uusiutuvan energian paletissa, mutta se on Suomen kannalta kaikkein välttämättömin. Kaiken kaikkiaan uusiutuvien lisääminen merkitsee sitä, että se luo omavaraisuutta, työllisyyttä ja kaiken lisäksi luontevalla tavalla tekee sitä ympäri maan.

Nyt hallitus on myöskin luvannut, että kaikki uusiutuvien energiatuotantomuotojen kehittäminen tulee lain pohjalle toisin kuin viimeksi, kun ydinvoimaratkaisuja tehtiin. Silloin tavoitteet olivat enemmän ja vähemmän hurskaita toiveita niiden ponsien osalta, joita silloin siihen pakettiin rakennettiin, ja niin kuin nähtiin, ne eivät toteutuneet kuin vasta aivan viimeisinä vuosina, muutamien vuosien aikana, jolloinka näitä on huomattavan hyvin eteenpäin saatu, mutta siinä tuli vuosien, vuosien tyhjäkäynti tähän väliin, ja nyt näin ei saa tapahtua, vaan tämän puolen on lähdettävä välittömästi liikkeelle.

Se merkitsee sitä, että me tarvitsemme verotuksellisia uudistuksia niin, että uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla on edullisemmat verotuksen asteet kuin uusiutumattomilla. Se tarvitsee investointitukia; se tarvitsee syöttötariffeja; se myös tarvitsee uudenlaista ajattelua vaikkapa metsäteollisuuden osalta. Ja olen hyvin iloinen siitä, että biojalostamoajattelutapa on nyt iskenyt julkisuudessa läpi. Vielä se ei ole kovin pitkälle käytännön toimenpiteissä näkynyt, mutta jokainen metsäyhtiö vannoo nyt biojalostamoiden nimiin, ja mikä parasta, noissa jalostamoissa tultaisiin tekemään nykyistä tehokkaammin nimenomaan puusta ja muista uusiutuvista materiaaleista aivan uudenlaisiakin tuotteita, mutta ennen kaikkea tuotteita, jotka nostavat huomattavasti nykyistä enemmän näiden raaka-aineiden jalostusarvoa ja sitä kautta niistä saatavaa taloudellista hyötyä, ja sitä tervehdin erittäin suurella tyydytyksellä.

Puhemies! Vielä lopuksi yksi asia, joka täällä oli debatissa jonkun verran esillä, mutta haluan siihen vielä palata, ja se liittyy siihen, että kun sähköenergiaa yhä enemmän suunnataan muun energian tuotannon nykyisten energiatuotantomuotojen kustannuksella, merkitsee se sitä, että sähkön siirtoon täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota. Meidän täytyy varmistaa sähkön saanti kaikkialla Suomessa, ja jotta sitä varmistetaan, se tarvitsee myös uusia linjoja ja nykyisten olemassa olevien linjojen vahvistusta.

Siksi toivonkin ja en pelkästään toivo, vaan edellytän, että Fingrid ottaa tämän asian huomioon, kun se tekee sopimuksia maanomistajien kanssa, niin että maanomistajat eivät joudu maksumiehiksi sille, että Fingrid pomminvarmalla bisneksenteollaan ei maksa kunnollista hintaa sille maa-alueelle, jonka se linjan alle lunastaa. Tämä maa-alue on myöskin niille maanomistajille liiketoiminnan väline, ja siksi on oikein ja kohtuullista, että siitä maksetaan kunnollinen, tuottoarvoon perustuva hinta lunastustilanteissa. Näin toimitaan jo vaikkapa puolustushallinnon osalta, ja siksi on välttämätöntä, että myös Fingrid tähän asiaan puuttuu ja toimii oikeudenmukaisella tavalla, jotta vältytään kiistoilta, joita tällä hetkellä on ympäri Suomea useampia, ja jotta me voimme kaikilla tavoilla varmistaa myöskin sähkön siirron sekä laadun että määrän osalta.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Koko päivä on keskusteltu tästä asiasta. Olen työhuoneessani kuunnellut tätä keskustelua. Kun kaikkialla maailmalla parlamenteissa on tarkoitus keskustella asiasta, valitettavasti täällä on hyvin vähän keskusteltu. Vain kolmessa kohdassa debatissa on keskusteltu. Muuten pääsääntöisesti edustajat ovat käyneet lukemassa toinen toistaan monotonisemmalla äänellä valmiiksi kirjoitetun puheen.

Uusiutuvista energioista puhutaan tässä asiassa yhtä aikaa, niin kuin täytyy puhuakin. Siinä on muutama semmoinen kohta, mikä pitää ottaa huomioon.

Bioetanolin tuotannon tukeminen viljaperäisenä pitää ilman muuta aloittaa nyt silläkin syyllä, että sieltä saadaan kotimaista valkuaista eläinten rehuksi. Ennemmin tai myöhemmin tulee olemaan meillä elintarviketuotannon rajakysymys, että meillä on riittävästi omaa valkuaista. Tällä hetkellä, jos kannattavuus lasketaan etanolin kautta, se ei ole kannattavaa, mutta se täytyykin ruveta laskemaan nimenomaan sieltä oheistuotteen, valkuaisen, kautta.

Biokaasu on se asia, joka on ollut minun sydäntäni lähellä koko eduskunnassa olon ajan. Sinne pitää tulla riittävän pienille laitoksille syöttötariffi ja samalla pitää huolehtia, että syöttötariffi tulee myös liikennepolttoaineelle.

Arvoisa herra puhemies! Metsäbiomassan tukemisessa — tässä vaiheessa sekin tarvitsee tukea — meidän täytyy olla tarkkana, ettei se tuki luiskahda venäläisille, koska on olemassa vaara, jos ei minkäänlaisia rajoituksia tehdä. Nythän on jo sääntö, että venäläinen koivu vaatii 15 euroa kuutiolta tullimaksua, jos siitä tehdään sellua. Mutta Putin ei vaadikaan sitä 15:tä euroa, jos siitä tehdään haketta. Tämä on aivan väärä homma, jos emme tätä venäläistä koivua pysty rajaamaan säännöillä ulos tästä energian tuotannosta.

Loppusijoitusasiasta en malta olla sanomatta; tämän ydinjätteen loppusijoituksesta on puhuttu. Minusta oli hyvin kyseenalaista, voisinpa sanoa, että melkein akkamaista toimintaa TVO:n ja Fortumin päättäjiltä tämä ulostulo suhteessa Fennovoiman laitoksen ydinjätteen loppusijoitukseen. Koko ajan, niin kauan kuin minä muistan, Olkiluodon tunneleita on tehty kansallisena ratkaisuna, suomalaisena ratkaisuna suomalaisen energian tuotannon ja suomalaisen ydinjätteen sijoituspaikkana. Mutta tässä juuri näemme sen, miten tärkeätä on saada myös Fennovoimalle oikeus tuottaa sähköä, koska heti kun oli sauma, nämä kaksi, jotka olivat tässä tilanteessa määräävässä asemassa, käyttivät sitä häikäilemättömästi hyväkseen ja sanoivatkin, että ei tämä olekaan kansallinen ratkaisu, tämä on meidän ratkaisumme. Minusta se oli akkamaista touhua.

Aivan yhtä lailla ihmetyttää muutamissa puheenvuoroissa tämä, ennen kaikkea vihreiden puheenvuoroissa, että Fennovoimalle ei saa antaa ollenkaan lupaa, koska loppusijoitusta ei ole ratkaistu. Arvoisa herra puhemies! Maailmassa on noin 450 ydinvoimalaa, joidenka jätteen loppusijoitusta ei ole vielä ratkaistu. Miksi se pitäisi Fennovoiman nyt sanoa, mikä on tilanne vuonna 2050? Vasta vuonna 2050 Fennovoimakin sitä loppusijoitusta tarvitsee. Kuka meistä pystyy sanomaan, mikä on oman perheemme, lasten ja lastenlasten, elämäntilanne vuonna 2050? Kuka pystyy sanomaan, missä he ovat sillä hetkellä? Yhtä lailla kaukana on Fennovoiman tarve tietää jämptisti, missä sen ydinjäte sijaitsee, ja minä luulen, että tästä Olkiluodon tunnelista tulee kansallinen ratkaisu edelleen, tietenkin maksua vastaan.

Arvoisa herra puhemies! Tässä 5 minuuttia täyttyy. Minua ei todella se 5 minuuttia sido. Se on tästä lähtien suositus, koska pyysin puheenvuoron vasta ennalta pyydettyjen puheenvuorojen jälkeen, mutta pitäydyn silti tässä 5 minuutissa.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutos koskee koko ihmiskuntaa. Kasvihuonekaasut leviävät koko maapallon ilmatilaan ja aiheuttavat muutoksia kaikkialla. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tarvitaan globaaleja, sitovia sopimuksia. Tähän mennessä YK on ollut sopimusten laatimisen veturina, mutta sopimuksiin eivät kaikki ole sitoutuneet. Sopimuksia ja säädöksiä tehdään myös alueellisesti tai yhtenäisellä tavalla päästövähennyksiin pyrkivien maiden kesken. Jokainen valtio vastaa viime kädessä omasta ilmastopolitiikastaan ja sen tulosten seurannasta.

Tästä syystä energiapolitiikka on valtavien haasteiden ja muutosten edessä. Energiapoliittinen toimintaympäristö kohtaa haasteita, jotka liittyvät niin energian jatkuvasti kasvavaan kysyntään ja energian saatavuuteen kuin ilmastonmuutoksen tuomiin uhkakuviin. Energiapoliittisilla valinnoilla on suuri merkitys pyrittäessä kohti taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten tekijöiden tasapainoa edellyttävää kestävää kehitystä.

Vaikka Euroopan unionin jäsenvaltiot tekevät omat energiavalintansa energiapolitiikan kuuluessa pääosin jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan, energiapolitiikalla on selkeä eurooppalainen ulottuvuus päätösten kansainvälisten vaikutusten vuoksi. Usein Euroopan yhdentymisestä puhuttaessa myös mainitaan, että energia on ollut yhdentymisen ytimessä alusta alkaen, sillä jo vuoden 1951 hiili- ja teräsyhteisösopimus piti sisällään energiaan liittyviä teemoja. Nykyisin unionin yhteisen energiapolitiikan välttämättömyyttä perustellaan tarpeella vastata ilmastonmuutokseen ja energian toimintavarmuuden ja Euroopan kilpailukyvyn energiasektorille tuomiin haasteisiin.

Arvoisa herra puhemies! Energiapolitiikalla onkin näin ollen kolme päätavoitetta: kestävä kehitys, kilpailukyvyn ylläpitäminen ja energiavarmuudesta huolehtiminen. Näihin kolmeen tavoitteeseen pyritään parantamalla energiatehokkuutta, edistämällä uuden teknologian käyttöönottoa sekä hyödyntämällä paremmin uusiutuvia energialähteitä. Maaliskuussa 2007 Euroopan neuvosto määritti yhteiseksi strategiseksi tavoitteeksi vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä siten, että niiden osuus energian loppukäytöstä olisi 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Liikennesektorille on uusiutuvalle energialle asetettu 10 prosentin tavoite. Näiden tavoitteiden lisäksi Euroopan unionin haasteena on sähkö- ja kaasusisämarkkinoiden tehostaminen muun muassa siirtotoimintojen paremmalla eriyttämisellä.

Innovaatiot ja nopea teknologinen kehitys ovat edellytys energiapolitiikan tavoitteen saavuttamiselle. Suurimmat teknologiaan liittyvät haasteet liittyvät tulevina vuosina erityisesti puhtaiden energiateknologioiden kehittämiseen, toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöönottoon kattavat kestävyyskriteerit huomioiden, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kaupalliseen käyttöönottoon, tuuli- ja aurinkovoiman tehokkaampaan hyödyntämiseen, sähköverkoston ja yhteyksien parantamiseen sekä energiatehokkuuden edistämiseen.

Arvoisa herra puhemies! Tavoitteena on siis päästä energiavarmuuden turvaamiseksi kohti kestävämpää, tehokkaampaa ja monipuolisempaa energialähteiden yhdistelmää.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimalapäätökset puhuttavat tätäkin eduskuntaa, niin kuin ovat varmasti puhuttaneet myös aikaisempia eduskuntia, jolloin näitä päätöksiä on tehty. Se on aika normaalia. Kuten ministeri Pekkarinen totesi, ovat hyvin pitkälti myös omantunnon kysymyksiä nämä asiat.

Viime viikolla puhuimme vakauttamisesta ja finanssikriisistä, joka on uhkaamassa Eurooppaa. Silloin nousi keskeisesti esille myös teollisuuden kilpailukyky ja se, miten Suomi pärjää tässä tilanteessa ja miten Eurooppa pärjää. On äärettömän tärkeätä, että muistamme, että hyvä kilpailukyky edellyttää sitä, kun meillä on hyvin vahva teollisuus, että saamme sähköenergiaa edullisesti, perusvoimaa. Se on avainkysymys. Minusta on ollut hämmästyttävää se keskustelu, jota ennen kaikkea vihreät ovat täällä tuoneet esille, että nyt annettaisiin teollisuudelle sen kaltainen viesti, että me emme usko täällä siihen, että teollisuus vastaa niihin lupauksiin, joita se on antanut tämän energiantarpeen osalta. Sen kaltaista viestiä eduskunnan ei tulisi antaa, että teollisuus tavallaan vetäytyisi eikä lähtisi kehittämään toimintaansa. On myös kysymys huoltovarmuudesta, joka on äärettömän tärkeä asia. Näen tärkeäksi, että tämä on kokonaispaketti, jossa niin uusiutuva energia kuin sitten nämä kaksi lisäydinvoimalupaa tulee myöntää.

Aluepoliittisesti uusiutuvan energian paketti on erittäin hyvä. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän seitsemisentuhatta, ja se on mittava määrä uusia työpaikkoja. Jossakin tulee vastaan se raja, jolloin uusiutuvaa energiaa ei kohtuukustannuksin voida lisätä, ja ehkä täällä on hieman oltu yltiöpäisiä sen suhteen, että on sanottu, että sitä varmasti voidaan lisätä. Mietitäänpä metsäenergian osalta: 13,5 miljoonaa kuutiometriä nykyisen 5—6 miljoonan sijaan ei muuten lähde hokkuspokkuskonstilla tuolta metsästä liikkeelle. On aivan turha kuvitella, että kun käsiä napsautetaan, se sieltä vaan tulee. Se vaatii paljon työtä, se vaatii uusia teollisuuslaitoksia, joissa sitä poltetaan, ja tämä vaatii myös rahaa. Ei se ole kovin halpa kokonaisratkaisu.

Nyt on äärettömän tärkeää minusta se, että löydetään niitä ratkaisuja, joilla metsäbioenergia saadaan nopeasti liikkeelle. Se vaatii Kemera-lainsäädännön uutta avaamista. Minusta on tärkeätä myös se, että kun energiapuulle tätä tukea osoitetaan, se osoitetaan myös muualle kuin tähän haketus- ja kuljetustukeen. Siitä pitää jossakin määrin päästä nauttimaan myös sen metsänomistajan, muuten se sieltä ei lähde kyllä liikkeelle, se on aivan varma asia. Kun nyt tulevat jo syöttötariffijärjestelmät mukaan, niin tästä osa varmasti tulee myös metsänomistajan saada. Itse ainakin näen tämän tärkeänä asiana.

On tärkeää, että luovumme kivihiilen käytöstä kokonaisuudessaan. Se on erinomainen tavoite, ja siitä pidetään kiinni.

Itse näen tärkeänä myös sen, että Suomessa on muutamia biokaasulaitoksia rakenteilla ja pikkuhiljaa valmistumassa, niin että kun tämä biokaasulaitosten syöttötariffijärjestelmä on tulossa, niin ei rankaista kovalla kädellä näitä pioneerityötä tehneitä. On nimittäin niin, että jos he eivät pääse tämän syöttötariffin piiriin, se johtaa siihen, että he menevät konkurssiin. Se homma ei yksinkertaisesti toimi. He ovat tehneet mittavia investointeja, ja kun sitten eivät saa periaatteessa kaupaksi kohtuuhintaan tätä tuotetta, niin tilanne on kestämätön.

Täällä on paljon puhuttu siitä, että energiatehokkuus ja energiansäästö ovat avainasioita. Varmaan näin on. Olin eilen Savossa asuntomessuilla. Siellä eräs raati nimesi energiatehokkaimman asuntomessukohteen. Suomessa uusia rakennuksia rakennetaan koko asuntokannasta noin 1 prosentin vuosivauhdilla. Jos ajatellaan sitä, että vaikka kaikki uudet asunnot tehtäisiin passiivitaloiksi, joissa ei periaatteessa energiaa käytetä, niin vie kymmeniä vuosia, ennen kuin kaikki Suomen asunnot on korjattu siihen kuntoon, ja vaatii miljardeja euroja, ennen kuin tämä homma on tehty. Minusta on täysin utopistista ajatella sitä, että energiansäästö noin ykskaks saadaan kaikkiin asuntoihin hetkessä kuntoon. Siinä ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä tässä hommassa.

Toinen minusta tärkeä asia on se, että kukaan ei ole koskaan tuonut esille sitä, minkä verran energiaa käytetään, kun näitä eristepaksuuksia kasvatetaan. Totta kai kaikkien rakennusaineitten valmistaminen vaatii energiaa. Ei se synny hetkessä eikä se ole sillä keinoin, että siihen ei tarvita energiaa lainkaan. Nämä asiat ovat kokonaisuudessaan jääneet selvittämättä. Olisi erittäin tärkeätä, että käytäisiin näitä keskusteluja laajemmin.

Mielestäni on parempi tuottaa perusvoimaa kotimaisissa ydinvoimalaitoksissa kuin esimerkiksi kytkeä piuha vaikkapa Sosnovyi Borin ydinvoimalan seinään.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevat kahden ydinvoimalan periaatepäätökset ovat iso osa nyt käsillä olevaa kokonaisuutta, energiapakettia, jonka elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on ministeriössä valmistellut ja jonka hallitus eduskunnalle on esittänyt. Tähän pakettiin kuuluvat toki nämä kaksi ydinvoimalaa. Siihen kuuluvat erittäin merkittävä, suorastaan historiallinen uusiutuvan energian paketti, energiatehokkuusosio ja myös energiansäästöosio.

Kaikki nämä ovat tärkeitä, eikä näistä oikeastaan mitään pysty toisistaan erottamaan. Tämä on kokonaisuus, joka meidän tulee joko hyväksyä tai sitten hylätä. Uusiutuvat energiat ovat todella merkittävässä roolissa tässä paketissa: puu, biokaasu, maalämpö, tuulivoima, aurinkoenergia, myös pienvesivoima sekä liikennepolttoaineet bioetanoli ja biodiesel.

Ydinvoima, kahden luvan myöntäminen, on suuri asia eduskunnan päätettäväksi, asia, joka varmasti herättää lukuisia puheenvuoroja ja paljon julkista keskustelua. Fennovoiman ja TVO:n luvat ovat nyt käsittelyssä, ja itse sanon sen, että en ole innokkaimpia ydinvoiman kannattajia mutta näen tämän kokonaisuutena. Mieleisin paketti olisi mielestäni ollut yhden ydinvoimalan rakentamisluvan myöntäminen, mutta kun tämä energiataseemme on tällainen kuin on ja pitää pyrkiä aktiivisesti energiaomavaraisuuteen, niin sitä taustaa vasten asia on hyväksyttävissä ja tuen tämän paketin läpiviemistä eduskunnassa.

Tärkeää on päästä irti Venäjän ydinsähkön tuonnista. Sieltä tuli viime talvenakin kovimpien pakkasten aikaan suurin piirtein kahden ydinvoimalan teholla sähköä Suomeen. Tähän sisältyy tietenkin jonkinasteinen riski, mutta se on myös hintatekijä, koska markkinoilta ostamme sähköä ja parhaimmillaan kovimpien pakkasten aikaan hinta oli yli 1 000 euroa megawattitunnilta. Mielestäni on järkevämpää, että jätämme ne rahat Suomeen ja rakennamme tänne omat voimalamme itse.

Hiililauhteen alasajo on myös erittäin tärkeä ympäristöpoliittinen päämäärä. Ei ole järkevää käyttää kivihiiltä. On parempi tuottaa uusiutuvalla energialla Suomessa energiaa niin pitkälle kuin ikinä pystyy. Loviisan ykkös- ja kakkosreaktorin alasajo 2020-luvun lopulla on myös huomionarvoinen seikka. Sekin energiatehon menetys on korvattava jollakin energiamuodolla, ja sitä ollaan tässä parhaillaan suunnittelemassa.

Äärimmäisen tärkeää Suomelle on, että olemme mahdollisimman omavaraisia energiantuotannossa. Suomi on joka tapauksessa energian suurkuluttaja. Ensinnäkin pohjoinen sijaintimme 60. leveyspiirin pohjoispuolella on se tekijä, joka kuluttaa automaattisesti paljon enemmän energiaa esimerkiksi muuhun Eurooppaan verrattuna. Teollisuutemme rakenne on sellainen, että metalliteollisuutta ja metsäteollisuutta tässä maassa on todella paljon ja se on hyvin energiaintensiivistä.

Kovin vähälle huomiolle tässä keskustelussa on mielestäni jäänyt sekin, että olemme elintasovaltio, mikä tarkoittaa suurta energiankulutusta. Mitä korkeampilaatuisia palveluita tai mitä korkealaatuisempia tavaroita haluamme tuottaa, sitä enemmän siihen menee sähköä. Tämä on kylmä tosiasia. Lisäksi pitkät välimatkat aiheuttavat ylimääräistä energiankulutusta, mikä on sekin huomionarvoinen seikka.

Nykyinen omavaraisuusasteemme energiantuotannossa on 30 prosenttia, ja on ehdottomasti pyrittävä siihen, että varsinkin sähköntuotannossa olemme mahdollisimman nopeasti omavaraisia. Tuomme Suomeen energiaa noin 7 miljardilla eurolla vuodessa, ja jos näistä rahoista parikin miljardia saisi jäämään kotimaahan, se olisi erittäin merkittävää työllisyyspolitiikkaa. Maailmalla kilpailutilanne on olennaisesti muuttunut. Päämarkkina-alueemme on edelleen Eurooppa, mutta kilpailua tulee lähinnä Aasiasta, yhä enemmän tuleekin, ja tähänkin on meidän varauduttava tuottamalla itse oma energiamme mahdollisimman hyvin.

Lisäksi uusiutuva energia tarjoaa meille loistavan mahdollisuuden työllistää ihmisiä. Tarvitaan monia satoja metsässä työskenteleviä koneenkuljettajia per vuosi. Arviot vaihtelevat 400:sta 600:aan henkilöä per vuosi ennen vuotta 2020. Kuljetuspuoli tarjoaa paljon työtä. Metsäkoneiden valmistus on erittäin työllistävä teollisuudenala. Meillä on tässä maassa kaksi johtavaa maailmanmerkkiä, jotka valmistavat metsäkoneita. On pienempiä putiikkeja, jotka tuottavat nimenomaan energiapuun tuotantoon tarvittavia välineitä ja laitteita. Polttotekniikan puolella meillä on erittäin paljon osaamista, ja on välttämätöntä, että pidämme tämän tuotannon kunnossa ja nimenomaan markkinoimme sitä muualle maailmaan ja luomme sillä elintasoa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vain kaksi asiaa. Jotta saisimme tämän uusiutuvan energian tavoitteen toteutumaan, on eduskunnan otettava vihdoinkin vakavasti liikenneväylien kunnostus. Tiet ja radat on pantava kuntoon, ja sisävesireitit on otettava käyttöön tässä massa, kuten Eurooppa on jo tehnyt.

Viimeisenä, arvoisa puhemies, sanon vielä sen, että turpeen käytön toivon jatkuvan merkittävänä. Se on merkittävä raaka-aine meille, ja se on osa huoltovarmuuttamme. Vesivoiman rakentamiseen voinemme palata ensi vaalikaudella, koska se on sellainen mahdollisuus, jota tuulivoima nimenomaan tarvitsee säätövoimana.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Joitakin näkökohtia vielä tähän keskusteluun ja ydinvoimapäätöksiin.

Kahden uuden ydinvoimalan rakentamispäätöksiä on pyritty perustelemaan tässä keskustelussa moneen kertaan hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaamisella ja teollisuuden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistamisella. Edelleen kysyn sitä, nähdäänkö täällä laajastikin Suomen teollisuuden tulevaisuuden osalta suurimpana vahvuutena se, että meillä on halpaa energiaa. Eikö sitä osaamisintensiivisyyttä nähdä tulevaisuuden mahdollisuutena?

Monet asiantuntijat ovat arvioineet siten, että teollisuuden näköpiirissä oleva sähköntarve pystytään tyydyttämään ilman lisäydinvoiman rakentamista. Tulevaisuuden menestys perustuu kuitenkin energia-alalla uusiutuvien mahdollisuuksiin, uusiutuvien energialähteiden parempaan hyödyntämiseen ja hajautetun tuotantojärjestelmän kehittämiseen. Myös Suomen olosuhteissa tämä työllistää paremmin kuin ydinvoimaratkaisu. Tämä työllistää eri koulutustasoilla olevia ihmisiä ja eri puolilla maata asuvia ihmisiä aivan toisella lailla kuin ydinvoimaratkaisu.

Hajautettu, uusiutuviin perustuva energiaratkaisu myös hyödyntää monenlaista kotimaista osaamista. Tämä on osaamisintensiivinen kehityssuunta, ja tässä täytyy myös muistaa, että tähän liittyy voimakkaasti energiatehokkuuden ja energiansäästön kehittäminen nykyisestään ja näiden osalta pitäisi tehokkaat toimet käynnistää. Täällä ministeri Pekkarinen antoi ymmärtää, että tätä puolta ei tässä paketissa olisi unohdettu, mutta kyllä siellä nyt semmoinen jämäkkä ote näistä muun muassa älykkäiden sähköverkkojen kehittämisen osalta kyllä puuttuu. Siihen pitäisi satsata enemmän, ja se olisi tämä tulevaisuuden ratkaisu.

Sitten täällä on monessa puheenvuorossa puhuttu siitä, että uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on siirtymäkauden ratkaisu tai ylimenokauden ratkaisu, ja monet edustajat ovat vakuuttaneet, että eivät ole kovin innostuneita ydinvoimasta mutta siirtymäkaudeksi voisivat sitä olla kannattamassa. Korostan sitä, että tämä siirtymäkausihan meillä on jo menossa tässä. Meillä on viisi ydinvoimalaa pyörimässä tässä maassa, eivätkä vihreätkään ole olleet esittämässä täältä pöntöstä nyt tämän keskustelun aikana, että niitä ajettaisiin kesken käyttökauden alas. Siirtymäkausi on menossa, ja sen avulla pystytään siihen, että tämä ydinvoiman käyttö jatkuu monta kymmentä vuotta tässä vielä. Siinä on meillä se aikaikkuna, jonka aikana uusiutuva energiajärjestelmä voidaan sitten saada pystyyn, mutta siihen tavoitteeseen tuo erittäin suuren haitan se, että tätä siirtymäkautta pidennetään ja sitä vahvistetaan rakentamalla runsaasti uutta ydinvoimaa.

Sitten, arvoisa puhemies, täällä myöskin on hyvin monessa puheenvuorossa perusteltu ydinvoiman lisärakentamista sillä, että saadaan hiilenpoltto vähenemään ja hiilipäästöt alenevalle uralle. Tämähän ei ole nyt ihan täysin totta, että tämä ydinvoiman rakentaminen sinänsä vaikuttaisi suoraan hiilipäästöihin. Meillähän energiantuotannon puolella hiiltä poltetaan yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja toisaalta lauhdevoimaloissa. No, yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa, chp-tuotantoa, on vaikea korvata ydinvoimalla, koska sen avullahan meidän asutuskeskuksissamme kaukolämpö toimii ja me emme voi lopettaa kaukolämmityksen tuottamista. Ainoa tapa, jolla chp-tuotannosta eli yhdistetystä sähkön- ja lämmöntuotannosta päästöjä saadaan alas, on se, että niitä fossiilisia polttoaineita korvataan biopolttoaineilla. Näitä ratkaisujahan tämä hallituksen uusiutuva paketti pitää sisällään, ja sitä kautta päästöt tulevat alenemaan riippumatta siitä, rakennetaanko ydinvoimaa vai ei.

Vähän samankaltainen on tilanne lauhdevoimaloiden osalta. Niissä kieltämättä poltetaan hiiltä ja maakaasua, mutta nämä tulevat käyttöön silloin, kun kulutus on suurimmillaan. Ydinvoimalat eivät ole helposti säädettävissä, ja niin muodoin ydinvoimalla ei ole helppoa korvata lauhdetuotantoa. Myös tältä kohdin lauhdevoimaloiden tuotannossa hiilipäästöt saadaan alas sillä, että vaihdetaan polttoaineita uusiutuviin polttoaineisiin, ja tämä on se tie ja tähän tosiaan hallituksen esityksetkin ovat viemässä.

Kolmas, vai onko jo neljäs, usein esitetty peruste täällä on tämä Venäjän-tuonnin lopettaminen. Siitä on jo niin paljon täällä niin monesta suusta todettu, että se ei ydinvoiman rakentamisella lopu. Se on hintakysymys, että minä en siihen nyt enempää puutu.

Mutta kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, nämä keskeiset ydinvoiman lisärakentamista perustelevat argumentit ovat kaikki onttoja.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Suomen energiaratkaisu on enemmän kuin tarpeen. Kyseessä on tärkein talouspoliittinen ratkaisu, joka vaikuttaa Suomen energiatalouteen vielä 2030—2040-luvulla. Tämä muotoisena hallituksen esitys on oikean suuntainen. Siihen sisältyy uusiutuvia energialähteitä ja ydinvoimaa.

Ydinvoima on perusvoimaa, joka tuottaa tasaisesti sähköä ja on teollisuudelle hyväksi. Teollisuus saa näin sähkön omakustannushintaan ja tietää, mitä sähkö tulee sille maksamaan. Näin muutkin investoinnit on Suomessa helpompi tehdä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni ydinvoima on väliaikainen ratkaisu. Se on ratkaisu parempaa odotellessa. Tulevaisuuteen yltävät investoinnit ovat kuitenkin arvokkaita. Reaktorihinta liikkuu noin 5 miljardin euron tasossa, mutta on muistettava, että nämä investoinnit tehdään teollisuuden toimesta ja teollisuus sen maksaa.

Uusiutuvan energian paketti on kuitenkin lähes kokonaan yhteiskunnan tukemaa. Mielestäni ei pitäisi kuitenkaan kovin raskaasti veroilla tukea. Jos liian voimakkaasti tuetaan, niin tehokkuudessa hävitään. Siitäkin on kokemuksia maailmalla.

Arvoisa puhemies! Jaakko Pöyry on arvioinut, että lähes 1 000 miljoonaa euroa joudutaan laittamaan uusiutuvan energian pakettiin, että se menee lävitse ja on kilpailukykyinen. Tässä voi olla hukkainvestointien vaara paljon suurempi kuin ydinvoimassa.

Samalla painostetaan lämpövoimalat käyttämään paljon puuta. Euroopan unionin 38 prosentin uusiutuvan energian tavoite on iso. Tästä yritetään jopa puolet korvata puulla ja puuta polttamalla. Täällä jo edellä ed. Reijonen valotti puun polton vaikeuksia, että se ei tuollain napsauttamalla tule. Muun muassa Joensuun yliopiston professori Kärkkäinen on pitänyt haastavana tätä tavoitetta. On kyse siitä, löytyykö puuta poltettavaksi näin suuria määriä. Ainakin kiireesti pitäisi saada alempiasteinen tieverkko kuntoon; teiden kunto huononee jatkuvasti. Lisäksi on vaara, että metsien humuskerros ja ravinnepitoisuus laskee vaarallisen alas, mikäli kaikki kannot ja risut kerätään metsistä poltettavaksi. Luonnon monimuotoisuus tästä kärsii.

Arvoisa puhemies! Tuulivoima on hyvä ratkaisu, mutta se ei ole välttämättä paras ratkaisu Suomelle. Suomeen aiotaan rakentaa 1 000 tuulivoimalaa, mutta sopivien paikkojen löytäminen merialueilta ja tuntureiden huipuilta voi muodostua haasteelliseksi. Tuulivoiman syöttötariffi muodostunee noin 200 miljoonaksi euroksi vuodessa, ja sen lisäksi pitää muistaa, että siihen pitää myös saada säätövoima ja se maksaa. Siitä ei ole vielä keskusteltu, mikä sen säätövoiman hinta on. Puulla ja turpeella tuotetun energian työllistämisvaikutukset olisivat olleet paljon suurempia.

Suomeen ollaan puuhaamassa myös biopolttoaineita ja bioetanolia valmistavaa tuotantoa. Toimijoina ovat ainakin Vapo, UPM ja Stora Enso. Raaka-aineena ovat puu, turve ja teollisuuden jätteet. Jälleen on käymässä ilmeiseksi, että jos viljalla tuotetaan bioetanolia, niin se ei aina täytä niitä odotuksia edes kasvihuonepäästöjen osalta, mitä siltä odotetaan. Esimerkiksi Ruotsissa on todettu bioetanolin joissakin tapauksissa jopa lisäävän kasvihuonepäästöjä eikä vähentävän niitä. Kasvihuonepäästöjen vähentämisessäkin pätee tarkkuuden vaatimus, ei pidä tehdä hukkainvestointeja. Energiaratkaisuehto on, että Suomessa tuotetaan sähkö mahdollisimman edullisesti. Sähköstä voidaan tehdä porkkana teollisuudelle, ettei se siirry muualle. Myös kotitaloudet hyötyvät edullisesta energiasta.

Myös useat kunnat ovat mukana ydinvoiman rakentamisessa. Nämä kunnat hakevat itselleen etua edullisesta sähköstä. Täytyy lisäksi muistaa, että Suomessa on 600 000 suoralla sähkölämmöllä lämpiävää kiinteistöä.

Uusiutuvan energian tukipaketissa on parasta maa- ja ilmalämpöpumppujen tukeminen. Se on päästötöntä energiaa ja käytännössä ilmaista, itse maan tarjoamaa energiaa. Näiden pumppujen pyörittämisen tarvitaan kuitenkin edelleen sähköä, että pumput pumppaavat. Energiaratkaisussa on mielestäni pyrittävä siihen, että Suomi pääsisi omavaraiseksi energian tuotannossa. Nyt jo 70 prosenttia energian tarpeestamme on tuonnin varassa. Tuontienergia pitää korvata omalla tuotannolla.

Sitten täällä on ollut puhetta Ruotsin ydinvoimasta, että siellä nyt ollaan tuulivoimaloita tekemässä ja näin. Mutta Ruotsikin joutui ottamaan lusikan kauniiseen käteensä, ja hallitushan siellä jo päätti, että 10 ydinvoimalaa saneerataan ja uudistetaan ja niitä ei ajeta alas, vaikka siellä kyseinen parlamentti näin on päättänyt, niin että nämä ovat näiden asioiden realismia.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Puhun nyt uusiutuvasta energiasta, vaihtoehdosta ydinvoimalle. Kotimainen uusiutuva energia, kuten puuhake ja tuulivoima, tuo lisää kotimaisia työpaikkoja, mikä on tärkeää.

Vihreiden laskennallisessa mallissa "Vihreän kasvun malli" tukeudutaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Mallin pohjaksi on otettu metsäteollisuuden esittämät ennusteet sähkönkulutuksesta, 96 terawattituntia vuonna 2020, vaikka ne ovatkin epärealistisen suuret. Työ- ja elinkeinoministeriö päätyi omassa arviossaan siihen, että sähkönkulutus vuonna 2020 olisi 91 terawattituntia.

Suomen energiapolitiikan olisi viisainta tukeutua uuden ajan uusiutuvaan energiaan, jossa myös pienen mittakaavan hajautetut tuotantoyksiköt ovat mukana. Uusiutuva energia vaatii asenne- ja rakennemuutoksen. Paras ratkaisu on hajautettu ja monipuolinen uusiutuvan energian järjestelmä älykkäillä sähköverkoilla.

Lähes kaikissa Euroopan maissa, vaan ei Suomessa, sähkönkuluttajan on mahdollista syöttää itse tuottamaansa sähköä sähköverkkoon saaden siitä kohtuullista korvausta. Kompensaatio paikalliselle sähköntuottajalle kannustaisi sähkönkulutuksen reaaliaikaiseen mittaamiseen ja myös kannustaisi asukkaita uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Kotivoimaloiden ostajat hyötyisivät, jos verkkoon syötetyn ylimääräisen energian voisi netottaa eli vähentää omasta sähkölaskusta. Hyöty ulottuu myös työllisyyteen, konepajoille, ja teknologiateollisuuteen saadaan työtä. Myös laitteiden asentajille saadaan työtä. Muutos on tehtävä sähkömarkkinalakiin.

Suomen uusiutuvan energian lisäystavoite on järkevää kattaa enimmäkseen tuulivoimalla ja metsähakkeella, mitä meillä riittää, ja täydentää energiatehokkuudella, rakennusmääräyksillä ja lämpöpumpuilla sekä muilla uusiutuvan energian lähteillä. Hallituksen periaatepäätöksessä tuulivoiman tuotanto nostetaan 0,3 terawattitunnista 6 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Vihreiden visiossa tuulivoiman osuus on liki 10 terawattituntia. Hallitus esittää, että uusiutuvaa energiaa tuettaisiin tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffilla ja puun pien-chp-syöttötariffilla. Ihan järkeviä lähtökohtia, mutta malleja voi tarkastella lähemmin vasta sitten, kun hallitus antaa lakiesitykset tariffeista.

Valtava määrä lisäydinvoimaa uhkaa vesittää satsauksen uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. On huomattavaa, että toistaiseksi uusiutuvasta energiasta on vain periaatepäätös, ydinvoimasta taas valmis lakipaketti, joten asioita ei tosiasiassa pääse käsittelemään rinnakkain. Ydinvoimapäätösten tavoiteaikataulu on äärimmäisen tiukka, ja ihmettelenkin, miksei voitu samaan aikaan käsitellä lakimuutoksia koskien uusiutuvaa energiaa. Molemmilla päätöksillä on hyvin kauaskantoiset vaikutukset työllisyyteen. Ensimmäiset esitykset esimerkiksi uusiutuvan energian syöttötariffeista on odotettavissa ensi syksyksi.

Tarkasteltaessa tätä uusiutuvan energian periaatepäätöksen tavoiteasetelmaa on siinä tuulivoiman lisäksi metsähakkeella iso osuus. Sen käyttö kolminkertaistetaan noin 5 miljoonasta kuutiometristä noin 13,5 miljoonaan kuutiometriin. Se on ihan kannatettava periaate, mutta samalla on huolehdittava luonnon monimuotoisuudesta. Vastapainoksi on lisättävä reilusti suojelualueita, joilla toimenpiteitä ei tehdä. Suojelusyistä turpeen käytöstä pitäisi myös luopua, ja tätä argumenttia tukevat myös turpeen kivihiiltäkin pahemmat ilmastopäästöt. Myös Oecd esittää, että turvetta verotettaisiin Suomessa. Suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja palauttamisen ojitettuja soita ennallistamalla on oltava myös keskeinen tavoite.

Hallituksen periaatepäätöksessä on lisäystä myös biokaasulle, lämpöpumpuille, pelleteille ja vesivoiman pieni lisäys tehostamalla olemassa olevien laitosten kapasiteettia. Viimeiset vapaat kosket onkin suojeltava, ja päätös on siltä osin kannatettava. Puute hallituksen esityksessä on se, ettei uskota riittävästi uusiin uusiutuvan energian muotoihin. Kierrätyspolttoaineiden ja aurinkoenergian kasvu oletetaan olemattomaksi.

Ei ole kuitenkaan syytä sulkea ovia muilta vaihtoehdoilta, kuten geotermiselta energialta, aalto- ja aurinkoenergialta. Esimerkiksi Malmössä kaupunki haluaa, että uusiutuvan energian tuotanto näkyy katukuvassa, missä rakennuksia koristavat näyttävät aurinkopaneelikatteet.

Geoterminen energia, jota hyödynnetään Tanskassa ja Ruotsissa, on meillä toistaiseksi täysin hyödyntämätön energiapotentiaali. Esimerkiksi Lundin 47 megawatin geoterminen kaukolämmön keskus kattaa kolmasosan koko kaupungin lämmityksestä 800 metrin syvyydestä lämpöpumpuilla pumpattavalla energialla.

Aurinkokeräämöt ovat kehittyneet niin tehokkaiksi, että niillä on Suomessakin potentiaalia suuren osan vuodesta. Tyhjiöputkikeräimet ovat varsin edullisia ja tehokkaita. Tämän vuoden Millennium-palkintoehdokkaana on Grätzel-kenno eli väriherkistetty aurinkokenno. Väriherkistettyjen aurinkokennojen hinnan ja suorituskyvyn suhde on erinomainen. Grätzel-kennolla on todennäköisesti tärkeä ja laaja rooli uusiutuvan energian sovelluksissa. Aurinkokennojen lisäksi samaa toimintaperiaatetta voidaan käyttää akkujen ja vedyn tuotantoon, molemmat tärkeitä osia tulevaisuuden energiajärjestelmissä.

Hallituksen uusiutuvan energian periaatepäätökseen sisältyy kolme toisen sukupolven biodiesel-laitosta, ja tavoitteena on 20 prosentin sekoitusvelvoite liikenteen biopolttoaineelle vuoteen 2020 mennessä. Ei ole syytä unohtaa kuitenkaan sähköautokehitystä, koska biopolttoaineet, varsinkin ulkomailta tuotava palmuöljy, ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle. Sademetsien kaataminen palmuöljyplantaasien tieltä aiheuttaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä. Orankikanta harvenee, kun sen asuttamia sademetsiä hävitetään. On siis todella keskeistä huolehtia biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä. Autoteknologiassa on tuettava kehitystä sähköautoistumiseen, akkujen kehittämiseen ja latauspisteverkoston synnyttämiseen. Jäämme odottamaan hallituksen esityksiä uusiutuvasta energiasta, josta on saatava kiireellisesti päätökset.

Ydinvoiman suhteen ei olisi mikään kiire, sillä uudet voimalat olisivat vasta käytössä 2020-luvulla. Onko niin, että ydinvoiman kannattajat pelkäävät perusteellista käsittelyä, jossa paljastuu yhteiskunnan kokonaisetu? Vuonna 2020 maailma on ihan toisenlainen kuin nyt. On uusia innovaatioita ja sovelluksia. Kenen käytössä ne ovat? Kuka silloin hallitsee kasvavia globaaleja maailmanmarkkinoita? Uusiutuva energia ja energiateknologia voisi olla Suomelle uusi Nokia. Ja mitä nopeammin uusiutuvaa energiaa kiirehditään, sen nopeammin ilmastopäästöt vähenevät.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä sananen energiatehokkuudesta, koska se, jos mikä, on keskeistä kestävän tulevaisuuden kannalta.

Hallituksen periaatepäätöksessä on paljon hyviä ajatuksia, vaikka se ei ole riittävän kunnianhimoinen. Siihen on otettu osa energiatehokkuustoimikunnan esityksistä, joskaan ei kaikkia. Energiatehokkuustoimikunnan esitykset pitäisi kaikki toteuttaa kokonaisuudessaan, sillä ne ovat varsin realistinen esityksiä.

Vihreiden Vihreän kasvun mallissa on energiatehokkuustoimikunnan esitysten lisäksi myös muita toimenpiteitä. Sähkönsäästötavoite on hallituksen periaatepäätöksessä 5 terawattituntia ja kokonaisenergiassa 37 terawattituntia. Hyviä ajatuksia ovat oppiva, kehittyvä yhteiskunta, innovaatiot, läpileikkaavat toimenpiteet, yhdyskuntarakenteen ohjaus, rakennusmääräykset ja energianeuvonta. Nämä periaatepäätökset tarvitsevatkin konkretiaa, ja jäämme odottamaan niitä koskevia hallituksen esityksiä.

EU:sta on tulossa direktiiveinä sähkölaitteille asetettavat tiukat kulutusnormit, ja onkin erittäin tärkeää säätää niistä EU:n laajuisesti. EU on riittävän laaja markkina-alue, jotta paine tuottaa tällaisia laitteita syntyy. Esimerkiksi autojen katalysaattorien maailmanvalloitus lähti liikkeelle Kaliforniasta, kun Kalifornia määräsi ne pakollisiksi autoihin, ja Aasiassakin ruvettiin valmistamaan katalysaattoriautoja.

Energiatehokkuuden rinnalla on aina muistettava materiaalitehokkuus. Kaikissa tuotannon vaiheissa pitäisi optimoida materian käyttö ja raaka-aineiden uusiokäyttö, tehokas kierrätys. Täysi panostaminen materiaali- ja energiatehokkuuteen uhkaa kuitenkin vaarantua, mikäli eduskunta tekee megavirheen ja päättää rakentaa kaksi uutta ydinvoimalaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Näin komeasti ukkosen jylinän saattelemana sain käydä aloittamaan tätä energiapoliittista keskustelua. Usein on pohdittu sitä, kuinka paljon energiaa on ukkosen purkauksissa, salamoissa. Siitäkin on arvioita, että ei välttämättä niin kovin paljon, vaikka energia on silloin hyvinkin tuhoisaa, jos kohti osuu salaman isku.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt mielestäni aivan oikean ja perustellun energiapoliittisen pakettiratkaisun, jolleka annan kaiken tukeni. Tämä ratkaisu osoittaa sen, että Suomessa halutaan osoittaa, että tässä maassa on energiaa, tähän maahan kannattaa investoida ja että tässä maassa on myös työvoimalla työllisyyttä. Suomalaisen työn turvaamisessa halutaan osoittaa metsäteollisuuden, metalliteollisuuden, kaivosteollisuuden osalta esimerkiksi se, että energiaa on tässä maassa.

Mutta, arvoisa puhemies, koen erittäin hyväksi sen, että tähän liittyy metsäenergian vankka osuus. Metsät ovat aidosti omaperäinen, uusiutuva voimavara, joissa tällä hetkellä on erittäin paljon mahdollisuuksia, jotka jäävät hyödyntämättä. Metsäenergia luo työpaikkoja maaseudulle, on parasta aluepolitiikkaa ja samalla edistää myös metsien hoitoa siten, että metsät tuottavat parasta mahdollista tukkipuuta. Pidän hyvin myönteisenä asiana sitä, että kun metsäenergia on näin tuotu esille, niin samalla se merkitsee sitä, että koko maata pidetään asuttuna, elinkeinoilla on mahdollisuus kehittyä kautta koko maan. Täällä useasti on viitattu myöskin konepajoihin. Samalla tieverkosto on saatava sille tasolle, jollaista energiakuljetukset maaseudulta sinne, missä se jalostetaan energiaksi, sähköksi, lämmöksi, sitten tarvitsevat.

Pidän tarpeellisena myös sitä, että Suomen rataverkko niin sanottujen metsäratojen ja vähäliikenteisimpien ratojen osalta tulee myös hyvään kuntoon siten, että radat kestävät junien kuljetukset ja että myös kuljetuskalustoa hankittaisiin riittävästi. Olen usein tuonut esille sitä, että olemassa olevat liikennepaikat, joilla on kuormausalueet, tulisi säilyttää.

Meillähän nyt on ajatus, että pitää saada uusia kuormausterminaaleja, mutta haluaisin, että ne junaliikennepaikat, joilla on menneitten vuosikymmenien aikana ollut kuormausalueet, olisivat nyt nimenomaan puutavara- ja energiapuun kuljetuksiin käytettävissä. Jos autolla joudutaan kuljettamaan kymmeniä kilometrejä energiamassoja, niin samalla ne viedään perille asti. Näkisin hyväksi, että jo korjuukoneilla aivan siitä lähiympäristöstä voitaisiin tuoda junavaunuihin metsäenergiaa. Nämä voisivat olla siellä entisillä kuormauspaikoilla ilman näitä kalliita uusia kuormausterminaaleja, jotka sinänsä ovat hyvä idea, mutta pelkään, että niistä tulee vaan kalliita kustannuksia, ja ne ovat kuitenkin sen verran kaukana, että niitä ei riittävästi käytettäisi.

Edelleen toivon, että meillä junaliikennettä entistä enemmän kehitettäisiin sähkövedolle. Sähköistämättömille radoille voitaisiin suunnitella akkukäyttöisiä kiskobusseja. Samoin toivon, että myös sähköautojen akkuja kehitetään. Iloitsen siitä, että Varkaudessa meillä on eräs maailman innovatiivisimpia suunnitelmia auton akkujen valmistamista varten.

Näen, että sähköä tarvitaan. Sähkö on hyvä energiamuoto, sillä voidaan korvata tuontipolttoaineita, tuontienergiaa. Aivan kuten täällä edellä muistaakseni ed. Karimäki toi esille, tällainen sähkön pientuotanto olisi myös tavoiteltavaa. Itse olen aikoinaan lukiolaisena Multialla tuottanut omaan talouteen koskivoimalla sähkön. Tosin öljylamppukin tuli tutuksi, kun tuo voimalaitoksen kanava jäätyi kovimmilla pakkasilla. Mutta näkisin, että tämmöisiä innovatiivisia ratkaisuja tulisi kehittää pienvesistöihin. Aivan kuten ed. Karimäki toi esille, niitä pitäisi voida syöttää sitten maan verkkoon ihan huoltovarmuudenkin takia.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Muutama huomio tähän aiheeseen. Hallitus on sitoutunut turvaamaan hinnaltaan kilpailukykyisen, määrältään riittävän sekä kotimaisuusasteeltaan nykyistä korkeamman ja toimintavarman energiahuollon. Siksi oli erinomaista, että hallitus päätti lisätä EU-velvoitteen mukaisesti uusiutuvan energian käyttöä 38 prosenttiin Suomen kokonaisenergiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä päätös oli välttämätön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja Suomen kansainvälisten velvollisuuksien täyttämiseksi.

Hallituksen uusiutuvan energian paketin on tarkoitus olla selkeä suunnanmuutos kohti päästötöntä energiantuotantoa. Periaatepäätöksen mukaan uusiutuvan energian lisäyksestä 55 prosenttia eli valtaosa saadaan puusta, 16 prosenttia biopolttonesteistä, 15 prosenttia tuulivoimasta ja 8 prosenttia lämpöpumpuista. Mitään energiavaihtoehtoa ei pidä sulkea pois, ei myöskään lisäydinvoiman rakentamista.

Arvoisa puhemies! On arvioitu, että uusiutuvan energian edistämistoimin hiilidioksidipäästöt vähenisivät Suomessa vuoteen 2020 mennessä vuositasolla yhteensä noin 7 miljoonaa tonnia. Lisäksi kivihiilen käytön vähentäminen laskisi päästöjä vielä noin 2 miljoonaa tonnia. Uusiutuvan energian lisäämisellä olisi myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Pelkästään metsähakkeen käytön kasvattaminen nykyisestä 5 miljoonasta kuutiometristä 13,5 miljoonaan kuutiometriin voisi luoda 6 000—6 500 työpaikkaa. Hallituksen taholla on julkisuudessa esitetty tätäkin optimistisempia lukuja.

Arvoisa puhemies! Tervetulleessa uusiutuvan energian paketissa on mielestäni kuitenkin ainakin yksi iso "mutta". Vielä on epäselvää, millä keinoin ja minkälaisia väyliä pitkin hallitus aikoo taata pienpuun päätymisen metsästä energiantuotantoon, paketin toteuttaminen kun vaatii teollisuudelta suuria investointeja sekä veronmaksajilta erittäin merkittäviä määriä rahaa, hallituksen arvion mukaan ensi vaiheessa kymmeniä miljoonia euroja ja vuonna 2020 jo 300—400 miljoonaa euroa vuodessa, ja nämä kuljetusmuodot vieläpä ympäristöystävällisesti.

Erityistä huolta liittyy metsäteollisuuden logistiikkakysymyksiin. Mikäli ja kun mittava uusiutuvan energian paketti aiotaan nykyisellään toteuttaa, vaatisi tämä pikaisia toimenpiteitä muun muassa valtiolta, metsäteollisuudelta ja VR-Yhtymältä. Tärkeää olisi huojentaa varsinkin rata- ja kuljetusmaksujen tuomia paineita sekä tehostaa ja kehittää puukuljetuksia niin metsäteillä kuin satamissakin. Samaan aikaan on pidettävä huoli siitä, että koulutamme logistiikka-alalle riittävästi osaajia. Kuljetusketjujen on oltava sujuvia, ympäristöystävällisiä ja taloudellisia.

Tämän paketin myötä yksityisille yrittäjille luodaan aivan uusia mahdollisuuksia, mutta myös haastavia vaatimuksia. Esimerkiksi metsähakkeen käytön lähes kolminkertaistaminen vaatisi metsäkoneyrittäjiltä noin 700 miljoonan euron laiteinvestointeja korjuu- ja kuljetuskalustoon. Voikin kysyä, millaisilla takuilla yrittäjät näitä investointeja tekevät. Kun muun muassa tähän kysymykseen löydetään vastaus, ollaan jo paljon lähempänä taloudellisesti kestävän ilmastopolitiikan toteutumista.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskonen totesi täällä, että Suomi toi tänä talvena, joka oli varsin kylmä, kahden ydinvoimalaitoksen verran sähköä. No, näiden ydinvoimapäätösten jälkeen tuonti ei ole enää tarpeen. Olen joutunut tekemisiin sen verran sähkön toimituksien kanssa, että olen saanut siinä hyvää tietoa ja asiantuntijat ovat minua siinä opastaneet. He ovat kertoneet, että Venäjä on ollut varsin luotettava sähkön toimittaja. Joku kertoi, että jopa luotettavampi kuin läntinen naapurimme. Näin minua valistettiin asiantuntijan toimesta. Nyt näillä ydinvoimaratkaisuilla pääsemme sähköomavaraisuuteen, mikä on erittäin tärkeä seikka.

Vaikka tiedän, että täällä toivotaan puhuttavan nyt näistä ydinvoimalaitoksista, niin uhmaan kuitenkin tätä ohjetta sillä, että mainitsen muutaman sanan uusiutuvasta energiasta.

Uusiutuvan energiaratkaisun suhteen toivon, että yhteiskunta panostaa tieverkostojen hyvään kuntoon. Uusiutuvan energian paketissa esitetty ratkaisu perustuu suurimmalta osalta metsästä saatavaan energiaan. Siksi raaka-aine on saatava metsästä hyvin tuotantolaitoksiin, joten tiestön kunnosta on pidettävä hyvä huoli.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ydinvoimasta, voimaluvituksesta, bioenergiasta on täällä puhuttu jo todella paljon, kaksi iltaa, mutta vielä joitakin huomioita.

Tämä sähköomavaraisuus on mielenkiintoinen käsite ja yleensäkin sähkömarkkina, millä tavalla se toimii, ja voidaanko tämmöisestä omavaraisuudesta ylipäänsä puhua tässä tilanteessa, kun meillä on tämmöinen yhteispohjoismainen sähköverkko, joka on vielä laajentumassa Euroopan suuntaan hyvin vahvasti. Ihan vaan kuvatakseni sitä tilaa, joka muuttuu jatkuvasti, kävin Fingridin sivuilla ja printtasin reaaliaikaisesti puolitoista tuntia sitten eli 20.06 olleen tilanteen, josta näkyy, missä tilanteessa meidän voimajärjestelmämme oli silloin. Meillä oli kulutusta 8 700 ja risat megawattia ja tuotantoa 7 330 megawattia. Meillä oli siis alijäämä- ja tuontitilanne, mikä tuntuu aika oudolta, koska meillä kuitenkin eletään tämmöistä loppukevään tilannetta ja meillä laskennallinen kapasiteetti riittää erittäin hyvin. Meillä on käytössä nyt vesivoimaa, lauhdevoimaa, yhteistuotantokaukolämpöä, yhteistuotantoteollisuudenlämpöä ja sitten ydinvoimaa, mutta selitys on ydinvoimassa. Meillä on seisokki käynnissä tuon laskelman mukaan ainakin yhdessä, ellei kahdessa yksikössä, ja tällä hetkellä ydinvoimakapasiteetti käy alle puolella teholla.

Mutta mikä on mielenkiintoista, meille tulee ja on tullut oikeastaan koko talven ajan Venäjältä sähköä 1 300, 1 400, 1 500 megawattia päivässä. Se ei suinkaan ole kaikki ydinsähköä, se on aika tasaista kuormaa. Arvioidaan, että siitä noin puolet on maakaasusähköä ja puolet ydinvoimalla tuotettua sähköä. Meiltä menee toisaalta Ruotsiin vajaa 300 megawattia ja tulee etelän kautta Virosta 300 megawattia. Ilmeisesti tämä energia kierrättää jo sitten Tanskan kautta tulevaa tuulivoimaa, sillä seudulla taitaa tuulla tällä hetkellä runsaasti. Pohjoisen kauttakin tulee vielä vesivoimaa 30 megawattia. Tällä tavalla Suomi on tämmöinen läpikulkumaa tälle energialle.

Itse asiassa aika mielenkiintoista on ajatella, mitä viime talvena tapahtui. Ruotsalaiset ydinvoimayhtiöt tekivät tehon korotuksen omiin ydinvoimalaitoksiinsa kaikkein kovimman pakkasen aikana. Voi kysyä, oliko harkittu teko vaiko ei, mutta kyllä minuakin kiinnostaisi saada sähköstä reilu 1 000 euroa megawattitunti huipputehon aikana. Tämmöisiä tilanteita varmasti voi syntyä jatkossakin, koska rahastahan on kysymys. Viime talvena Norjan vesivoima-altaat, jotka yleensä tässä keväällä ja kesällä toimivat pohjoismaisena sähkövarastona, tyhjennettiin tämän takia, ja tällä hetkellä Norja on ollut pitkään sähkön tuoja. Tällä tavalla tämä sähkömarkkina vaan pyörii ja pelittää, ja tämän omavaraisuuskäsitteen pyörittäminen tässä pohjalla on hiukan harhaanjohtavaa.

Mutta silti kun ajattelemme, mikä on tämän päivän keskustelun ydin ollut tässä vientiajattelussa, niin keskeistä on se, että kyllä kun tehdään sähkömarkkinoiden jakoa, niin Suomelle on jäämässä tämä ydinvoimakortti Euroopassa käteen ja selkeästi ollaan avaamassa ovea sille, että meille voi näitä laitoksia tulla, nyt kaksi kappaletta ja jatkossa kenties vielä lisääkin. Ministeri Pekkarinen mielestäni vastasi siihen tyyliin, että onko sillä sitten niin väliä, millä sitä sähköä tuotetaan ja mitä täältä viedään. Mielestäni se on kyllä ihan olennainen kysymys, koska tähän liittyy muun muassa tämä ydinjätteen säilytysongelma hyvin vahvasti nyt ja tulevaisuudessa ja erityisesti tulevaisuudessa.

On kyllä pakko sanoa, kun täällä on paljon viljelijäkollegoita, että vertaisin kyllä ydinvoimalaitosta eräässä mielessä vaikka suursikalaan. Nyt tuolla Kosken pitäjässä Varsinais-Suomessa ollaan suunnittelemassa sikalaa tai itse asiassa suurta farmia, jossa olisi 600 000 broileripaikkaa, taisi olla 10 000 emakkopaikkaa, ja tarvittava rehupinta-ala ja lannanlevityspinta-ala veisi koko Kosken pitäjän käytettävissä olevan peltoalan. Kyllä ydinvoimalaa voi verrata suursikalaan, ja kaikki muu siinä rinnalla, tämmöinen uusiutuva energia, on sitten vaan säätösikaloita tai säätölaitoksia.

Jos meillä esitettäisiin tällaisia suursikaloita joka pitäjään, niin uskoisin, että vastustus esimerkiksi kollegoiden seurassa tuolla keskustan piirissä olisi vähän toisenlainen kuin tässä ydinvoimakeskustelussa, ja kuitenkin minusta analogia on tässä ihan yhdenmukainen. Ei jää kovin paljon tilaa muille energialähteille, kun syntyy suuri peruskuorma verkkoon, jota ei oikeastaan voida kovin paljon säädellä, vaan ajetaan täysillä alusta loppuun saakka. Tässä minun mielestäni on juuri tämä markkinauhka uusiutuville. On liian iso kilpailija, liian iso peruskuorma sille, että uusiutuvat voisivat oikeasti kehittyä tukitoimista huolimatta.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarisen johdolla rakennettu energiapakettikokonaisuus on epäilemättä tämän vaalikauden suurin ja tärkein asia ja hakee kyllä vertaistaan pitemmälläkin ajalla tarkasteltuna. Minusta se on tasapainoinen ja hyvä kokonaisuus, ja vaikka siihen sisältyvät uusiutuvan energian kokonaisuus ja ydinvoiman lisäämisen osuus ovat kaksi eri asiaa, muodostavat ne joka tapauksessa Suomen energiapolitiikan näkökulmasta kokonaisuuden, Suomen vastauksen ilmastohaasteisiin.

Uusiutuvan energian osuus on erittäin haasteellinen. Se sisältää runsaasti tuulienergian lisäämistä, bioenergian lisäämistä monella eri tavalla ja muita vähäisempiä uusiutuvan energian muotoja ja kehittämiskohteita. Tuulienergia on hyvin suosittua kansalaisten keskuudessa, mutta sen lisääminen ei ole ollenkaan helppo asia. Sen olemme jo havainneet kaikissa niissä tilanteissa, joissa muun muassa kaavoitusratkaisuja, sijoitusratkaisuja on pohdittu. On tärkeää, että pystymme viemään tuulienergian osuutta suunnitellulla tavalla eteenpäin, mutta se ei missään tapauksessa tule olemaan helppoa. On myöskin suoraan todettava se, että tämän päivän hintatasossa tuulienergiaa on pidettävä erittäin kalliina vaihtoehtona, joka tulee vaikuttamaan sähköenergian kokonaishintaan sitä nostavasti riippumatta siitä, millä tavalla syöttötariffijärjestelmä käytäntöön viedään.

Toinen suuri ja meille luontaisempi alue ja halvempi vaihtoehto on bioenergian lisääminen. Täällä meillä on runsaasti puuvaroja. Ainespuun kasvu on 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kiitos niiden ratkaisujen, joita 1960- ja 1970-luvulla on tehty metsien kasvun lisäämiseksi. Sen lisäksi oikeastaan meillä on vielä ehkä 10—20 miljoonaa kuutiometriä kasvua, jota ei lasketa tähän mukaan, joka ei ole siis ainespuun vahvuista kasvua tai mittaluokaltaan sitä kasvua, mutta joka tapauksessa biomassan kasvua meidän metsissämme. Eli runsaasti näitä varoja on olemassa.

Ongelmatonta ei kuitenkaan tässäkään suhteessa ole energiapuun käytön lisääminen. Peruslähtökohtana täytyy olla ensinnäkin se, että pyritään puunkäytössä mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen. Ei saa olla itsetarkoitus puun käyttäminen energiaksi, vaan puu on raaka-aine, jonka eri komponentteja tulee käyttää mahdollisimman viisaasti pyrkien, niin kuin sanoin, mahdollisimman korkeaan hyötysuhteeseen tämän tärkeän uudistuvan raaka-aineen käytössä.

Kun johtamassani kansallisessa metsäneuvostossa käsiteltiin mahdollisuuksia puun energiakäytön lisäämiseksi 2000-luvun puolivälissä, päädyttiin siihen, että jo 10 miljoonan kuutiometrin käyttö energiapuuksi on todella suuri haaste, ja sitä pidettiin 2010-luvun puoliväliin mennessä maksimaalisena mahdollisuutena tuolloin. Nyt kuitenkin tämä tavoite on nostettu puolitoistakertaiseksi tähän nähden, eli kasvua huomattavasti enemmän vuoteen 2020 mennessä, mikä edellyttää kyllä erittäin monenlaisia toimia, joita täällä on muissa puheenvuoroissa käsitelty metsäenergian käytön lisäämisen osalta.

Peltoenergiaa on mahdollista lisätä. Meillä on joka vuosi 400—500 miljoonaa kiloa viljaa, jota viedään erittäin huonolla hinnalla maan rajojen ulkopuolelle. Merkittävä osa tästä pitäisi käyttää bioetanoliksi, joka olisi samalla valkuaisomavaraisuuden parantamista ja sikäli perusteltavissa ei vain energiapoliittisista syistä vaan myöskin valkuaispolitiikan näkökulmasta.

Biokaasusta on täällä puhuttu. Se on tärkeä osa ei vain energiapolitiikkaa, se on ympäristöpolitiikkaa, ravinteiden kierrättämistä jne., siis monipuolinen vaihtoehto sekin, mutta osana myös uudistuvaa energiaa.

Unohdin sanoa puuenergian osalta, että — kun täällä vihreitten puheenvuorossa on monta kertaa todettu, että turpeenkäyttöä pitää vähentää — tosiasia kuitenkin on se, että puun lisäkäyttö edellyttää turpeenkäyttöä kahdesta syystä. Polttoteknologian takia, jossa päästään parempaan hyötysuhteeseen, edelleenkin parempaan hyötysuhteeseen, vaikka tässä suhteessa puun yksittäispolttokin on kyllä kehittynyt. Mutta ennen kaikkea turvetta tarvitaan varmistamaan se, että ellei riittävästi puuta ole käytettävissä, on olemassa varapolttoaine näille laitoksille.

Mutta sitten tähän ydinvoiman osuuteen. Siitä haluan todeta sen, että olen ollut täällä käsittelemässä 1990-luvun alkupuolelta alkaen näitä ydinenergiahankkeita, ja joka kerta ydinenergian lisäämisen vastustajien pääargumentti on ollut se, että sähkönkulutus on arvioitu liian korkeaksi, sähkönkulutus ei kasva. 1990-luvun alkupuolella kun asia oli esillä ja meidän sähkönkulutuksemme oli tasolla 60 terawattituntia vuodessa, ympäristövaliokunnassa ydinenergian lisäämisen vastustajat totesivat, että sähkönkulutus ei nykytasosta, siitä silloisesta tasosta, kasva, vaan arviot on tehtävä ja tuotannon kehittämisen on lähdettävä siitä, että sähkönkulutus ei kasva. Tosiasia on kuitenkin se, että nimenomaan sähkönkulutuksen kasvu on ollut suurin piirtein trendinomaista, lineaarista 1950-luvulta alkaen. Myös 2000-luvun alussa, kun Olkiluoto kolmosta käsiteltiin, niin sama tilanne oli: vastustajat olivat sitä mieltä, että sähkönkulutus ei kasva tai sen ei pidä kasvaa ja siksi tällaista uutta tuotantoa ei tarvita.

Tilanne vaan näyttää nyt olevan sellainen, että jos meillä on hinnaltaan ennustettavaa ja tuotantovarmuudeltaan hyvää sähköntuotantoa, se aikaansaa meille teollisuutta ja tuotantoa, joka tätä sähköä käyttää. Jos sellaista tuotantoa ei ole, jos olemme esimerkiksi vain tämän uudistuvan tuotannon varassa, tiedämme ainakin tämän päivän tilanteesta, että se ei kannusta teollisuutta tekemään pitkäaikaisia energiaintensiivisiä ratkaisuja.

Pitäisikö meillä siis olla energiaintensiivistä tuotantoa? Monet sanovat, että ei, että kehitetään toisenlaista tietointensiivistä taloutta. Hyvä on, kehitetään myös sitä, mutta niin kauan kuin maailmalla käytetään korkeajalosteisia tuotteita, vaikkapa jaloterästä, niin luulen, että se on globaalisti ympäristön kannalta parempi ratkaisu, että sitä tehdään Suomessa kuin että sitä tehtäisiin jossain muualla. Eli minusta on perusteltua ja ympäristön kannalta arvokasta, että juuri meillä, jossa energia käytetään tehokkaasti teollisuudessa, myös tällaista energiaintensiivistä tuotantoa kehitetään. Meillä on pitkä perinne, ja meidän taloudellinen rakenteemme perustuu pitkälti tähän tosiasiaan.

Totta kai me olemme kaikki pohtineet erityisesti ydinjäteongelmaa, ja asiassa on nähty kansainvälisestikin kaksi perusratkaisua. Täällä ed. Zyskowicz puhui siitä, että ydinjäteongelma ratkennee vuosien kuluessa teknologian kehittymisen myötä, niin että jäte voidaan tehdä vaarattomaksi, hyödyntää siinä vielä oleva energia ja tällä tavalla käyttää uudelleen. Tämä saattaa olla mahdollista, mutta tähän emme voi tietenkään tukeutua varmasti, vaan pitää hakea sellaisia ratkaisuja, joita Suomessa on haettu korkea-aktiivisen jätteen turvalliseksi, pysyväksi sijoittamiseksi.

Täällä on puhuttu myös onnettomuusriskistä. Totta kai sekin on olemassa, mutta voi sanoa, että Olkiluoto kolmosen tyyppinen kolmannen sukupolven ydinvoimalaitos, tai miten näitä sukupolvia lasketaan, maailman modernein ydinvoimalaitos, on huomattavasti turvallisempi kuin ne ydinvoimalaitokset, joissa vahinkoja on sattunut, erityisesti Tšernobyl-tyyppiset reaktorit, mutta totta kai tämäkin on yksi tosiasia.

Kuitenkin me näemme, että myöskään öljytuotanto, minkä aiheuttamia vahinkoja näemme nyt Yhdysvalloissa, ei ole sekään ongelmatonta ympäristön kannalta, ja voidaan puhua ympäristökatastrofista, joka on vielä tuntematon, mutta jo tähän mennessä tiedämme, että se on erittäin laaja ja vaikea ongelma, jossa myöskään vakuutukset eivät kata sitä vahinkoa, mikä on syntynyt, vaan viime kädessä sitten veronmaksajat joutuvat kustantamaan, jos sitä ylipäätään rahalla tätäkään vahinkoa voidaan kustantaa.

Meillä epäilemättä ydinvoimalaonnettomuuden suurin riski ei liity Suomessa oleviin voimalaitoksiin vaan meidän lähialueillamme Venäjän puolella oleviin nimenomaan Tšernobyl-tyyppisiin voimalaitoksiin, joihin mikään vakuutus- tai muu järjestelmä ei ylety.

Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että mielestäni tämä kokonaisuus, jossa on mittava uusiutuvan energian lisäyspaketti ja nämä kaksi lupaa uusille ydinvoimaloille, on hyvin perusteltu. Se on ennen kaikkea teollisuuspoliittinen ratkaisu ydinvoiman lisäämisen osalta: kannustaa, aktivoi suomalaista tuotantoa investoimaan meille, meidän tärkeään osaamisalueeseemme, energiaintensiiviseen tuotantoon. Tällä tavalla se on erityisen perusteltua tämän kokonaisuuden osana.

Se, miten sitten nämä ajoittuvat, jos kaksi lupaa ja kun kaksi lupaa nyt annetaan, jää tietysti nähtäväksi. Todennäköistä on, että molemmat hankkeet eivät etene samassa tahdissa vaan niitten valmistuminen ajoittuu eri aikaan, ja sillä tavalla myöskin se kuva, mitä on todettu 2020-luvun alusta nopeaan tuotannon lisäämiseen, ei todennäköisesti silloin toteudu, vaan nämä laitokset valmistuvat eri aikaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että ed. Korkeaoja muistutti mieleemme Meksikonlahdella tapahtumassa olevaa valtaisaa ympäristökatastrofia, jota todellakaan ei rahalla korvata. Siellä menee varmasti biodiversiteetti saman tien ja saattaa muutama laji hävitä lopullisesti myös sukupuuttoon täältä planeetalta tuon öljykatastrofin tuloksena. Kuitenkin oleellista on siinä se, tuossa tapauksessa, että se on ahneuden aikaansaama, mereltä vaikeista olosuhteista pumpataan öljyä. 400 miljoonaa dollaria on BP:n päivittäinen voitto, ja ne vastuut ovat 40 miljoonaa dollaria.

Aivan samalla tavalla suomalainen energiateollisuus tähyää nyt voiton perään, siihen, että se voi ydinsähköä myydä kovaan hintaan Keski-Euroopan, Baltian markkinoille, ja taustalla on myös Saksan politiikka, että sinne ei ydinvoimaa lisää rakenneta. Sen takia saksalainen yritys on täällä rakentamassa ydinvoimaa. Sillä on tietysti maskina sitten näitä pikkuyrityksiä Suomesta, mutta E.ON on ehdottomasti Fennovoiman suurin yksittäinen omistaja pitkällä välillä, marginaalilla, seuraavaksi tulevaan. Se yritti omalla nimellään, ei onnistunut, tuolloin Loviisaan. Nyt se puki Suomen kansallispuvun päälleen, otti nimen Fennovoima, ja eiköhän löytynyt tukea, etenkin keskustan joukoista, kun luvataan paikka joko Simosta tai sitten Pyhäjoelta.

Arvoisa puhemies! Tässä on todettu, että myös kaikilla energiatuotantovälineillä on omat ongelmansa. Tuulivoimalla on, siihen pitää kaavoittaa viisaasti, ei niin, että se tärvelee luontoa, keskeisiä luontoalueita. Ei niin, että se aiheuttaa esimerkiksi lintumuuttoreiteille ongelmia. Mutta esimerkiksi uraanivoimalan sijoittuminen Simoon aiheuttaa selkeitä ongelmia luonnon lohikannoille Simojoessa, Tornionjoessa ja niiden seurauksia ei ole yvassa pystytty muuta kuin aprikoimaan. Eli nimenomaan Fennovoimalla on uutena sijoituspaikka-, ydinvoimahankkeena juuri näitä paikallisia ongelmia. Taas sitten esimerkiksi Pyhäjoella ovat nämä linnuston muuttoon liittyvät ongelmat.

Maapallo on menossa todellakin — ei edes ensimmäisessä luokassa — kohti tuhoa, ja tämä kestävän kehityksen unohtaminen, materiaalitalouden unohtaminen, se että me täällä Pohjoisessa Suomessa elämme, niin kuin meillä olisi kolme planeettaa käytettävissä, nämä kaikki on ongelmia, ja ne kiteytyvät siinä, että haetaan tällaista suurta energiabulkkituotantoa. Oikeastaan täällä on puhuttu jo kolmesta uudesta ydinvoimalasta sen lisäksi, että yhtä nyt sorvataan valmiiksi siellä Olkiluodossa. Eli neljä kaiken kaikkiaan tässä lähitulevaisuudessa on ydinvoimalobbilla silmissä, tämä paratiisi.

Mutta meidän aktiiviministerimme täällä, ministeri Pekkarinen, joka nyt ei ole enää paikalla, mutta ihan kiitettävästi on tätä asiaa täällä ollut vauhdittamassa omasta näkökulmastaan, ei ole vastannut niihin debatin kysymyksiin, onko se todella 200 miljoonaa euroa vuodessa, joka menee tuulivoiman syöttötariffiin, ikään kuin veronmaksajien rahoja. Edustajat Korkeaoja, Palm ja Kangas ovat tähän myös puuttuneet. Mielestäni siinä on laskuvirhe, ainakin näin kansalaisjärjestöt ovat viitanneet, ei ole otettu huomioon inflaatiovaikutusta, eli 100 miljoonaa euroa.

Tehokkuustavoitteen jälkeenjääminen, ei 20 prosenttia vaan noin 10 prosenttia, on toinen asia, samoin kuin tämä paljon puhuttu väärä laskelma siitä, että ydinvoimaratkaisu vähentäisi 10 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Kuitenkin Vtt on pyydettäessä laskenut, että se on miljoona tonnia hiilidioksidia per reaktori.

Turpeesta on puhuttu, mutta on aina syytä muistuttaa, että turve on se monisairas energialähde. Sillä on sekä paikalliset haitat ja ongelmat, rehevöityminen, biodiversiteetin hävittäminen, että globaalit ongelmat hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Se on aina huonompi kuin jopa kivihiili. Ja sitä ei pidä edes verrata tietenkään kivihiileen, vaan siitä pitää yksinkertaisesti luopua. Se ei ole Suomelle mikään tulevaisuuden vahvuus.

Arvoisa puhemies! Tässä Stora Ensosta täytyy sanoa se, että se antoi huomenlahjan hallitukselle, kun se lopetti Varkauden paperikoneen juuri silloin, kun hallitus ilmoitti, että ydinvoimaesityksiä tulee vähintään nyt kaksi kappaletta. Näin ollen meillä ei ole selvää yhteyttä siihen, että jos me nyt lisäämme tätä sähkön tuotantoa, niin tänne sitten tulee, kuin karhut meden perään, raskasenergiaintensiivinen teollisuus. Kyllä meidän pitää edelleenkin muihin arvoihin ja vahvuuksiin luottaa.

Täällä ed. Leppä mielestäni hyvin viittasi myös tähän käsittelyjärjestyskysymykseen, joka on eduskunnan oma asia, siis tähän kiireeseen, ja mielestäni ed. Lepän, joka on maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, arvio siitä, että syksyllä olisi hyvä katsoa tämä biopaketti ja sitten nämä ydinvoimaluvat rinta rinnan, olisi myös eduskunnan työn kannalta selvästi parempi. Se ei merkitse sitä, että meidän tarvitsee täällä kesää viettää, vaan siinä syyskuun alussa, kun istuntokausi alkaa, on hyvää aikaa keskittyä tähän hallituksen esitykseen kahden ydinvoimalan rakentamisesta ja Posiva Oy:n toiminnan laajentamiseen.

Tässä on nimittäin monestakin eri vaihtoehdosta kysymys — nollavaihtoehdosta, yhdestä vaihtoehdosta, kahdesta vaihtoehdosta — eli näitä vaihtoehtoja on useampia.

Arvoisa puhemies! Lopuksi, meillä ei ole mitenkään syytä röyhistää rintaamme siitä, että Suomeen jo rakennetaan maailman moderneinta uraanivoimalaa, ei siitä, että se johtaa ehkä uraanikaivosten avaamisvaatimuksiin myös Suomessa, eikä siitä, että edes tämä moderni uraanivoimala ei todellakaan näytä valmistuvan. Haasteita, ongelmia on, ja ydinvoimatuotannossa niitä on todellakin jatkossa, tulee olemaan kasautuvassa määrin, jos me hankimme vielä kaksi muuta prototyyppimäistä kohdetta Suomeen rakennettavaksi.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Pohdin tässä puheenvuorossa ydinvoimalapäätöksiin liittyvää uraanikaivosongelmaa. Uraanikaivokset ja niiden aiheuttamat ympäristöhaitat ovat vakava ydinvoimateollisuuteen liittyvä globaali ongelma.

Uraanin etsintä on vilkastunut Suomessa. KTM teki päätöksen uraanivaltauksesta Enon ja Kontiolahden rajalle lokakuussa 2006. Arevan valtaus on voimassa viisi vuotta. Yhtiö sai Enossa ja Kontiolahdella valtausoikeudet 18 alueeseen, joiden kokonaispinta-ala on noin 1 500 hehtaaria. Valtausalueilta etsitään uraania ja toriumia.

Talvivaaran nikkelikaivos Kainuussa on myös potentiaalinen uraanikaivos. Talvivaaran malmissa on tiedetty olevan uraania, vaikka kaivoksen ympäristöluvissa siitä tuskin puhutaan. Nyt suunnitellaan Talvivaaran uraanin talteenottoa sivutuotteena, ikään kuin tämä vähentäisi säteilyongelmia.

Myös Soklin erämaakaivoshanke huolettaa monia. Se vaarantaa poronhoidon toimintaedellytykset ja saamelaisten alkuperäiskansojen oikeudet. Suunniteltu junarata pirstoo suojelualueita ja uhkaa jokihelmisimpukkaa Itä-Lapissa. Nuorttijoki sivuhaaroineen uhkaa jäädä kaivosalueen alle. Sen virtaama pienenee, ja jokeen voi joutua kaivoksen jätevesiä, jolloin taimen, harjus ja siika vaarantuvat. Kaivosalueen vaikutuspiirissä on muun muassa UKK:n kansallispuisto.

Suurissa uraanivoimaa käyttävissä maissa, kuten Saksassa ja Ranskassa, ei ole lainkaan omaa uraanin tuotantoa. Syynä ovat hallitsemattomat, pysyvät ympäristöongelmat, joista todistavat Arevan jo suljetut uraanikaivokset. Uraanikaivostuotannossa syntyy radioaktiivista ja kemiallisesti myrkyllistä jätettä, joka saastuttaa vesistöjä ja maa-alueita sekä altistaa ihmisiä säteilylle ja raskasmetalleille. Jokainen uusi kaivos tai ydinvoimala pahentaa ongelmaa.

Tuhannet suomalaiset pelkäävät uraanikaivoshankkeiden takia juomavetensä, viljelysmaidensa ja asuinympäristöjensä puolesta. Tutkimusten mukaan kansan enemmistö vastustaa ydinvoiman lisärakentamista, uraanikaivoksia ja ydinjätteen tuontia.

Ed. Jyrki Kasvi piti hyvän puheenvuoron, jossa hän pohti yhteiskuntien vakautta ja sitä, kuinka pitkälle vuosikymmeniksi ydinvoimapäätökset vaikuttavat. Köyhät, kehittyvät maat kantavat ison taakan uraanin louhinnasta syntyvistä ympäristö- ja terveyshaitoista. Me emme halua uraanikaivoksia tänne, miksi sitten toisaalle? Voiko ongelmat sysätä toisille?

Vaikka ydinvoimalaonnettomuuden riski on hyvin pieni, on se kuitenkin olemassa. Vakavan ydinonnettomuuden vaikutukset ovat niin laajat ja tuhoisat, että vakuutusyhtiöt eivät ota ydinvoimaloita vakuutettavakseen. Historiassa on pelottavia esimerkkejä ydinvoimalaonnettomuuksista ja lukuisia läheltä piti -tilanteita. Tuhoisin oli Tšernobylin onnettomuus vuonna 1986. Muita onnettomuuksia ovat esimerkiksi USA:n Three Mile Island vuonna 1979 ja Ranskan Saint-Laurent vuonna 1980. Ydinvoima ei ole kestävä tulevaisuuden ratkaisu, ja siksi yli puolet suomalaisista vastustaakin lisäydinvoiman rakentamista.

Arvoisa puhemies! Olkiluoto 3:n valmistuttua eli vuoden 2012 jälkeen mahdollisesti rakennettavan ydinvoiman lisäkapasiteetti olisi samaa suuruusluokkaa kuin Suomen kulutusennusteen ylittävä tuotanto, siis tarkoitettu vientiin. Olkiluoto 3 sai rakennusluvan kahdeksan vuotta sitten. Vastaavassa ajassa maailman tuulivoimakapasiteetti on kahdeksankertaistunut. Suomi lähti silloin ydinvoiman tielle, ja muut löysivät uudet polut. Toistaako Suomi taas saman virheen?

Greenwichin yliopiston energiatutkimusprofessorin Stephen Thomasin mielestä Olkiluoto 3 on varoittava esimerkki maailmanlaajuisesti. Hänen mukaansa ydinvoimaloiden hinta-arviot ovat kuusinkertaistuneet viimeisen 10 vuoden aikana. Areva lupasi 3 miljardin euron kiinteän hinnan 4,5 vuoden rakentamisajalla. Kaikki on mennyt kuitenkin pieleen. Laitos on 4 vuotta myöhässä, kustannukset ovat nousseet 75 prosenttia, sopimus on riidanalainen, on oikeusjuttuja. Laitoksen instrumentoinnilla on lisensointiongelmia.

Myös käytöstä poistettujen laitosten purkaminen maksaa. Nyrkkisääntö on, että purku on neljä kertaa rakentamista kalliimpaa. Tätä seikkaa ei ole ollenkaan huomioitu näissä päätöksissä, ja kysynkin: kuka aikanaan maksaa käytöstä poistuvien laitosten sulkemisen ja purun? Olkiluoto 3:sta pitäisi ottaa opiksi.

Uusiutuvaan energiaan satsaaminen tuottaisi heti uusia innovaatioita, kun taas uudet ydinvoimalat tuottaisivat sähköä vanhalla tekniikalla vasta 2020-luvulla. Keitä me kuuntelemme? Tuetaanko menneeseen tarrautujia, jotka huutavat suureen ääneen halpaa sähköä, vai tuetaanko tulevaisuuden menestyjiä muutosvastarinnasta huolimatta?

Arvoisa puhemies! Sähkönkulutukselle on esitetty eri arvioita tahosta riippuen. On Metlan arvio ja työ- ja elinkeinoministeriön aiemmin esittämä arvio, että sähkönkulutus vuonna 2020 olisi 91 terawattituntia. Sitten metsäteollisuus esitti oman arvionsa, 96 terawattituntia, jonka pohjalta ministeriö muutti käsitystään kestämättömällä tavalla. Pitää myös ottaa huomioon, että rakenteilla oleva Olkiluoto 3:n voimala tuottaa valmistuessaan 12 terawattituntia sähköä. Uusiutuvien osuus jää hallituksen periaatepäätöksessä EU:n meille asettamalle minimitasolle, vaikka meillä olisi mahdollisuus parempaan ratkaisuun.

Pääosin ulkomaalaisella työvoimalla rakennetut yksityiset laitokset eivät palvele yhteiskunnan kokonaisetua, vaikka ne onnistuisivat toimimaan voitolla, jos vaihtoehtona ovat uudet tekniikat ja kotimainen työllistäminen. On itsepetosta uskotella, että uusiutuvan energian paketti saisi toteutuakseen tarpeeksi pääomia, jos meillä on ylimääräistä, halpaa sähköä, jota riittää vientiinkin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä ed. Timo Kaunisto esimerkillisesti ja erinomaisesti selvitti meille, mitenkä sähkökauppa toimii. Se on juuri aivan niin kuin hän kertoi. Haluan vain yksinkertaistaa puhuessani sähköomavaraisuudesta sen, että sähköomavaraisuudella tarkoitan, että Suomella on kapasiteettia tuottaa se määrä energiaa, mitä Suomessa keskimääräisesti pääsääntöisesti kaivataan, omin avuin. Totta kai, koska sähköä ei voida varastoida, niin sähkö liikkuu yli rajojen, juuri kuten ed. Kaunisto erittäin hyvin meille valaisi.

Kannatan lämpimästi myös näitä biokaasulaitoksia, joiden suhteen ed. Kaunisto näyttää olevan myös hyvin asiantunteva. Olen ilahtunut, jos meiltä löytyy peltokapasiteettia kasvattaa nurmea ja muuta biomassaa sen verran, että sitä löytyy biokaasulaitosten käyttöön.

Haluan kuitenkin sanoa, että tiedän, että energiayhtiöillä on niin sanottua vihreää sähköä, esimerkiksi tuulivoimalla tuotettua, jota kansalaiset haluavat ostaa ja josta he haluavat maksaa korkeamman hinnan. Arvostan sitä suuresti. Kuitenkin on niin, että emme voi tietää esimerkiksi ladatessamme eduskunnan kännyköitä, käytämmekö juuri siihen sitä sähköyksikköä, joka on tuotettu tuulivoimalla. Emme tiedä, onko se tuotettu tuulivoimalla vai ydinvoimalla. Eli näin se sähkö liikkuu, se on vihreää, ja se on ydinenergiaa. Sähköä ei voi taltioida, vaan se liikkuu verkossa kaiken aikaa.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Korkeaoja aiemmin sanoi, että ydinvoiman vastustajat aina esittävät, että sähkön kulutus ei enää kasva. Itse olen yrittänyt kuunnella valtaosan tämänpäiväisestä noin 8,5 tuntia jatkuneesta keskustelusta, eikä korviini ole varsinaisesti sattunut kenenkään väittäneen, että nyt sähkön kulutuksen kasvu tähän pysähtyy.

Sen sijaan keskustelussa on useaan otteeseen viitattu työ- ja elinkeinoministeriön arvioon, jonka mukaan sähkön kulutuksen kasvu jäisi 10 terawattituntiin seuraavien kymmenen vuoden aikana. Siis sähkönkulutus kasvaisi, mutta se kasvu olisi maltillisempaa kuin nyt hallituksen päätöksen perustana olevissa arvioissa on esitetty.

Vihreät ovat ottaneet vieläkin maltillisemman lähestymistavan, eli useaan otteeseen siteeratussa vihreän kasvun mallissa, jossa sähkön tarve katetaan ilman lisäydinvoimaa, oletetaan, että sähkön kulutus kasvaa vieläkin reippaammin eli yhtä paljon kuin teollisuus on itse esittänyt. Itse en näkisi, että tässä keskustelussa juuri kukaan olisi väittänyt sähkön kulutuksen kasvun pysähtyvän. Nyt keskustellaan vain lähinnä siitä, kuinka paljon se sähkön kulutus kasvaa, ja sitten tietysti ennen kaikkea siitä, miten se sähkön kulutuksen kasvu on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevintä kattaa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuon ed. Tynkkysen hyvän puheenvuoron perään: Vuoden 2030 sähkönkulutusennusteessa on erittäin laaja haarukka. Joidenkin mielestä minimi olisi 17 terawattituntia ja siitä aina 60 terawattituntiin. Ehkä 2030 oikea taso on 20 terawattituntia, josta uusiutuva ja tuuli yhdessä olisi 15 terawattituntia ja Olkiluoto 3. Jos kaksi ydinvoimalaa tulee, niin yhteensä jopa 40 terawattituntia eli yhteensä 55 terawattituntia eli 35 terawattituntia ylimäärää. Tällöin on selvä, että siinä tulee sellainen ylimääräinen sähkön myynti eteen ja Suomesta tulee ydinsähkön viejä ja, pelkään pahoin, ydinpolttoainehauta.

Lopuksi, arvoisa puhemies, Ruotsin sähkön käyttö toisaalta on ollut hyvin maltillista. Siellä sähkön käyttö ei ole oleellisesti lisääntynyt 1990-luvun alusta, eli 1980- ja 1990-luvun vaihteen jälkeen se on pysynyt varsin maltillisena. Siitä huolimatta siellä on hyvin intensiivistä teollisuutta ja kehittynyt yhteiskunta.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Sähkön kulutuksen kasvu on kiinteässä yhteydessä sähköntuotantopäätöksiin. On aivan selvää, että jos me tekisimme päätöksen, että ydinvoimaa ei lisätä ollenkaan ja vaikka meillä teoriassa olisi mahdollisuus uusiutuvia energiavaihtoehtoja vieläkin enemmän teoriassa hyödyntää kuin tämä esitys on — minusta nykyinenkin esitys on viritetty aivan maksimilleen — niin se ei kuitenkaan riitä vakuuttamaan meidän teollisuuttamme siitä, että hinnaltaan ja tarjonnaltaan ennustettavaa sähköä olisi käytettävissä sillä tavalla, että sen varaan voitaisiin rakentaa energiaintensiivistä tuotantoa, eli sitä ei silloin syntyisi ollenkaan. Tietysti sitten joku jälkeenpäin voisi sanoa, että no, mitä minä sanoin, ei tämä kulutus kasva. Nämä ovat sillä tavalla yhteydessä, kun tehdään päätöksiä.

Nimenomaan ydinvoiman etu on se, että sen jälkeen kun kiinteät kustannukset ovat olemassa, niin muuttuvat kustannukset ovat varsin pienet ja hinta on siis ennustettava, tuotanto on hyvin varmaa. Niin kuin olemme nähneet, Suomen ydinvoimaloitten käyttöaste on korkea. Eli energia on sellainen osa kustannusrakennetta, joka monelle teollisuudenalalle on aivan keskeinen, vaikkapa nyt Outokummun tyyppiselle yritykselle, ja tällaisten kulmakivien varaan voidaan tuotantoa rakentaa. Mutta valitettavasti sellaisia tuotantopäätöksiä ei synny pelkästään uusiutuvan energian varaan.