Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä laeiksi aravalainojen lainaehtojen määräaikaisesta muuttamisesta.

Muutosten tarkoituksena on ratkaista ongelmia tai ainakin auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia aravalainoitettuja vuokrataloyhteisöjä. Ongelmia on syntynyt erityisesti väestöltään taantuvilla alueilla. Vuokrataloja on vajaakäytössä, ja vuokratulot ovat jääneet normaalia pienemmiksi. Kysymys on siis siitä, miten valtio voi joustaa vaikeuksiin joutuneiden vuokrataloyhtiöiden aravalainojen järjestelyissä.

Lakimuutos lisää Valtiokonttorin mahdollisuuksia järjestellä vaikeuksiin joutuneiden vuokrataloyhtiöiden lainojen takaisinmaksua. Muutos estää vuokratason kohtuutonta nousua, joten asukkaat hyötyvät toimenpiteistä. Lisäksi valtion saamiset ovat paremmin turvattuja luottotappioriskiltä.

Hallituksen esitys on siis kannatettava. Myös ympäristövaliokunta, jonka jäsen olen, esittää, että esitykset hyväksytään muuttamattomina.

Sen sijaan laajempi kysymys on, miksi osa maasta tyhjenee väestöstä, ja edelleen, onko koko maan pitäminen asuttuna edes järkevä tavoite. Jos hieman kärjistän, niin aluepolitiikka on oiva keino elintason laskemiseen. Jokainen saa toki asua missä haluaa, mutta kattavien palvelujen ja sileän asfaltin vaatiminen periferiaan voi olla myös itsekkyyttä. Kanadan yli 30 miljoonan asukkaan väestöstä vain noin 80 000 asuu samoilla leveysasteilla kuin Suomessa.