Arvoisa herra puhemies! Tämän viikon maanantaina te, pääministeri, sekä presidentti tapasitte Unkarin oikeistopääministerin, myös teidän puolueryhmittymäänne kuuluvan henkilön. Olisi todella tärkeätä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti, komissio, useat jäsenmaat ovat esittäneet vakavan huolensa ja suoranaisia vaatimuksia Unkarin tilanteen paranemisesta, sananvapaudesta, vähemmistöjen asemasta, perustuslaillisista oikeuksista, demokratian toimivuudesta, kuulla, mitä vaatimuksia ja minkälaisia reaktioita teidän taholta Unkarin pääministerin vastaukseen saitte.

Pääministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Kiitoksia, tämä on tärkeä asia.

Meillä oli tosi hyvä keskustelu kokonaisuudessaan, ja siitä keskusteluajasta valtaosa meni tämän asian käsittelyyn. Käytiin myös Euroopan tulevaisuutta koskevaa keskustelua, mutta koska tämä asia on niin kuuma ja merkittävä koko Euroopan perusarvojen kannalta, me kävimme sitä keskustelua pitkään. Minä totesin hänelle sen, että me tuemme komission näkökantoja, me tunnistamme ja vahvasti tuemme Euroopan neuvoston näkökantoja asiassa ja että pidän tärkeänä, että Unkari olisi yhteistyöhaluinen ja -kykyinen näiden kahden instituution kautta. Unkarihan on sanonut jossakin vaiheessa, että he voivat työskennellä näiden instituutioiden kanssa mutta eivät ota ohjeita toisilta valtioilta. No, se on ihan ymmärrettävä näkökulma, mutta Euroopan neuvosto ja komissio erityisesti ovat niitä, joitten suosituksia kannattaisi kuunnella. Sitten toinen ajatus, jota hänelle toin esiin, on se, että he tukisivat (Puhemies koputtaa) Eurooppa-neuvos- tossa tätä meidän aloitettamme uuden rule of law -mekanismin synnyttämisestä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen ulkopolitiikkaa tunnetusti johdetaan yhteistoiminnassa, ja ulkoministeri Tuomioja on käyttänyt minun mielestäni hyvin perusteltuja, aika vaativia, kärkkäitä ja jossain määrin sävyltään ehkä vielä kovempia puheenvuoroja tästä Unkari-asiasta. Olisin kysynyt, miten hallituksen sisällä presidentin, pääministerin ja ulkoministerin kesken tämä tapaaminen ja siellä käytetyt puheenvuorot sovittiin. Käsiteltiinkö asiaa EU-minvassa, Utvassa tai jossain muussa epämuodollisessa palaverissa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Meillä ei erikseen kaikkia tapaamisia käsitellä ministerivaliokunnissa tai Utvassa, mutta kun meillä esimerkiksi nyt tästä Unkari-asiasta on omat yhteiset linjaukset, niin niitten mukaan sitten aina toimitaan.

Tässä asiassa esimerkiksi oli hyvä mahdollisuus tämän Unkarin sisäisen tilanteen ohella tuoda esille tämä oikeusvaltioperiaateinstrumentti, josta ulkoministeri lähetti kirjeen yhdessä muutaman kollegansa kanssa komissiolle, että perustettaisiin tämmöinen pysyvä toimielinmekanismi arvioimaan itse kunkin jäsenmaan oikeusvaltioperiaatteita. Tämä on vähän eri asia kuin Unkarin sisäinen tilanne, mutta molemmista käytiin hyvin vakava keskustelu.

Arvoisa puhemies! Oli todellakin vähän hämmentävää kuulla ainakin tiedotusvälineistä Unkarin pääministerin kommentteja siitä, että vain joidenkin poliitikkojen toimesta olisi kritisoitu Unkarin tilannetta. Tämähän ei pidä paikkaansa. Me — esimerkiksi Euroopan neuvoston työssä täällä mukana olevat, eduskunnassa olevat parlamentaarikot — tiedämme hyvin, että Euroopan neuvosto ei ole mikään yksittäisten kansanedustajien julkitulopaikka, vaan siellä tehdään yhteisiä päätöksiä, ja Euroopan neuvosto parhaillaankin pohtii Unkarin ottamista erityiseen monitorointiin.

Nyt kysyisin, pääministeri, teiltä: millä tavalla koette, että kun neljä ulkoministeriä on lähestynyt komissiota, jotta EU:n sisälle saataisiin vastaavia monitorointimekanismeja, millä tavalla yhteen sovitetaan nyt Euroopan neuvoston ja EU:n mahdolliset tulevat, uudet mekanismit?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Me kävimme tästä keskustelua myös Euroopan neuvoston pääsihteerin Jaglandin kanssa. Minusta työnjako on siltä osin selvää, että me kannatamme ja tuemme mahdollisimman laajaa ihmisoikeus- ja valvontajärjestelmää Euroopan neuvostossa ja toivomme, että vihdoinkin Suomen aloite Euroopan unionin liittymisestä ihmisoikeussopimukseen toteutuisi.

Mutta tässä neljän ulkoministerin kirjeessä, jota sittemmin on käsitelty yleisten asiain neuvostossa, on kyse ei mistään maakohtaisesta vaan siitä, että unionin puolella tarvitaan oikeusvaltiokehitystä seuraamaan, arvioimaan ja tarvittaessa puutteisiin puuttumista varten jokin sellainen mekanismi, jota ei vielä ole käytössä. Toivomme komissiolta tästä esityksiä, ja tämä ei ole millään lailla suinkaan ristiriidassa Euroopan neuvoston toiminnan kanssa, vaan nämä tukevat toinen toisiaan.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Puhuin tästä samasta mekanismista myös komission puheenjohtajan kanssa muutama päivä sitten — itse en ulkoministerille tainnut siitä muistaa sanoakaan — ihan siitä syystä, että komissiossa on ollut vähän kysymyksiä, että onko tämä mekanismi tarkoitettu jotakin yksittäistä maata kohtaan, ja kävin hänelle tätä meidän perusfilosofiaa läpi.

Tämä lähtee meillä, niin kuin muutamalla muullakin maalla, siitä perusajatuksesta, että EU on muutakin kuin vapaakauppaliitto, eli että se on arvojen unioni, ja siinä on kaksi tärkeää osa-aluetta: ensimmäinen on sääntöperustaisuus noin ylipäänsä taloudessa, kaikessa, mutta sitten tämä oikeusvaltioperiaate on toinen. Ja jos EU:n sisällä oikeusvaltioperiaatetta horjutetaan, niin kyllähän se kertoo hyvin paljon koko unionin kuvaavuudesta, ja sen takia me tarvitsemme tämmöisen uuden mekanismin. Minä uskon, että tämä saattaa kyllä tässä nyt edetä. Ajankohta on ihan hyvä ja otollinen. Sitä ei kannata yksinomaan sotkea tuohon Unkariin vaan ajaa koko EU:n vahvistamisen nimissä tätä. (Tuija Brax: Tämä on hyvä!)

Arvoisa puhemies! EU:llahan on Perusoikeusvirasto, joka on Wienissä, mutta tässä asiassa se ei ole aktivoitunut. Tietysti meillä ei saisi olla kauhean paljon päällekkäisiä toimintoja. Venetsian komissio on se, joka arvioi perusoikeuksien toteutumista, eurooppalaisten ihmisoikeuksien toteutumista perustuslaeissa. Oikeastaan kaiken pitäisi lähteä Venetsian komissiosta, sieltä tulla Euroopan neuvostoon, ja meillä pitäisi olla yhteistyö Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin välillä. Olen keskustellut Barrosonkin kanssa ja Jaglandin kanssa ja tiedän, että hekin ovat keskustelleet keskenään, että tämä yhteistyö on syntymässä. Mutta kai Suomen hallitus pitää siitä, että ei ole näitä yksittäisiä päätöksiä vaan että Euroopan neuvosto ja Euroopan unioni yhdessä arvioisivat ja tekisivät yhteisen arvion tuosta perusoikeuksien toteutumisesta ja sillä tavalla pitäisivät huolta siitä, ettei synny erilaisia arvioita erilaisissa eurooppalaisissa elimissä?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Juuri tämä yhteistyönäkökulma on ehdottomasti se keskeinen, ja käsitykseni mukaan tilanne on tänä päivänä oleellisesti parempi. Yhteisymmärrys vallitsee Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin välillä, kun se oli vielä joitain vuosia sitten, jolloin luotiin täysin keinotekoista kilpailuasetelmaa, suorastaan vastakkainasettelua. Nyt tästä ei enää ole kysymys.

Vielä täsmentäisin, että tämän ulkoministereiden lähettämän kirjeen perusajatus on se, että kun meillä on hyvinkin tiukat seuranta- ja valvontamekanismit niille maille, jotka pyrkivät unionin jäseniksi — on tehty jo sopimuksetkin liittymisestä, mutta ne eivät ole vielä astuneet voimaan — niin sellainen tilanne, että kaikki tällainen valvonta ja puuttuminen sen jälkeen kokonaan raukeaisi, on osoittautunut ongelmaksi, ja tätä halutaan tällä aloitteella korjata.