Esa Lahtela /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Sen verran edelliseen asiaan voisi
todeta, jotta ilmeisesti ympäristöministeriön
virkamiehet ovat katsoneet liikaa Salaisia kansioita. Kun tuossa
ed. Hoskosen puheenvuoroa kuuntelin, niin siellä on otettu
esimerkkiä siitä, jotta semmoisiakin kansioita
pidetään siellä.
Itse asiassa kyse on tässä kohdassa lakialoitteesta
45, jonka ensimmäinen allekirjoittaja ja tekijä itse
olen. Tässä esitän otettavan soviteltuun päivärahaan
150 euron suojaosuutta, siis kuukausittaista suojaosuutta, joka
ei leikkaisi työttömyysturvaa ollenkaan. Kyse
on siitä, jotta meillä aikaisemmin vielä,
oliko se vuonna 96, oli suojaosuus, se oli 750 markkaa, ja sehän
tarkoitti sitä, että silloin työtön
ihminen voi pieniä pätkiä ottaa töitä,
jotka kannustivat ihmistä ottamaan työn vastaan
tai tekemään käsitöitä tai
pikkukeikkoja. Mutta sen jälkeen, kun tämä laki
muutettiin siten, jotta jokainen euro leikkautuu 50 sentillä eli 50-prosenttisesti
leikkautuu saatu ansio työttömyysturvan puolella,
se teki välittömästi passivoivan vaikutuksen.
Toisaalta tämä työttömyysturvapykälä on myös
semmoinen, että se ja koko se filosofia on siinä mielessä väärä,
jotta jos ihminen on eläkkeellä, normaalieläkkeellä tai
työttömyyseläkkeellä, hän
voi tienata jonkin verran eläkkeellä ollessaan
ilman, että eläke leikkautuu, tai toimeentulotuella
voi tienata, tehtiin hiljattain, muutama vuosi sitten, toimeentulotukilakiin
pykälä, että voi tienata maksimissaan
100 euroa, onko se 20 prosenttia tai 100 euroa, se ei vielä leikkaa
hänen toimeentulotukeaan. Sillä pyrittiin kannustamaan
tämmöisiä ihmisiä, jotka ovat
toimeentulotuen varassa, yleensä he ovat pitkäaikaistyöttömiä tai
jostakin muusta syystä siellä viimesijaisella
toimeentulotuella, lähtemään työhön,
ettei heti tule tämä loukku siihen, jotta leikkautuu
saman verran pois kuin tienaa. Työttömyysturva
ei ollut siinä logiikassa mukana, ja tämä rankaisee
heti työnteosta, jos voidaan sanoa rankaisee noin lainausmerkeissä,
mutta kuitenkin ihmiset kokee sen rankaisuna.
Hyviä esimerkkejä tästä on
monta, viime joulunalus oli erittäin hyvä. Lukemattomat
ihmiset ottivat meikäläiseen yhteyttä,
työttömät ihmiset, jotka aikoivat mennä joulumyyjäisiin
myymään kutomiaan sukkia tai patalappuja tai kravatteja, joita
olivat maalanneet, tai lyhteitä, havuja. Kaikki ne työttömyysturvalain
mukaan kuuluu ilmoittaa, jotta on myynyt joulumyyjäisissä tai
mahdollisesti kirpputorilla tämmöisiä tuotteita.
Monet ihmiset jättivät muuten viime joulun alla
tekemättä tämän, eli nyt varastoissa
on näitä sukkia myymättä, koska
työvoimaviranomaiset olivat kutsuneet silloin syksyllä monia
Pohjois-Karjalassa selvittämään, monetko
sukat olet myynyt tässä. Sehän tarkoittaa,
että jokaisesta sukkaparista, jos siitä 10 euroa
on saanut, 5 euroa leikkautuisi. Tietysti lankojen kustannus voidaan
vähentää ensin päältä pois
eli todellinen tulo siitä, mutta puolet kuitenkin olisi
työttömyysturvasta leikattu pois.
Sen takia tämä on siinä mielessä vahingollista toimintaa
ollut ja ristiriitaista, että kun puhutaan aktivoinnista,
pyritään saamaan työttömät
ihmiset kestämään kunnossa, niin tämä järjestelmä passivoi
ihmiset sillä tavalla, että he nyt eivät
uskaltaneet lähteä myymään ja
tekemään uusia tuotteita, hyvin vähäisiä,
niillä ei nimittäin rikastu. Sitten kun he ovat
tarpeeksi pitkään työttöminä,
niin työvoimahallinto pyytää semmoiseen selvitykseen
ja käydään keksimään
heille kuntouttavaa työtoimintaa, kun ihmiset ovat tarpeeksi
pitkään passiivisina. Se maksaa aika paljon. Tehdään
semmoinen paketti, jossa on kuntoutusta ja kurssitusta, että taas
alkavat sormet toimia ja jotta ihmiset lähtisivät
tekemään jotain. Sen takia minusta tuntuu, että tämä passivoiva
elementti saadaan poistumaan nyt sillä, kun tähän
soviteltuun työttömyysturvaan tehdään
suojaosuus. Tässä esitän 150:tä euroa
kuukaudessa. Se on oikeastaan indeksillä korotettu siitä,
mikä se aikanaan silloin 90-luvun puolivälin jälkeen
vielä oli.
Toivon, että valiokunnassa otetaan tämä aloite
vakavasti. Siinä on nimiä, mutta ei 100:aa nimeä,
mutta se on kuitenkin osoitus siitä, että eduskunnassa
on tämmöistäkin tahtoa olemassa, ja siinä on
useammasta puolueesta näköjään
nimiä, että tämä nauttii laajaa
eduskunnan kannatusta.
Näillä eväillä toivon, että otetaan
myönteinen kanta tähän.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Työministeri Liisa Jaakonsaari vajaa
10 kymmenen vuotta sitten, kun tuli ministeriksi, ensi töikseen
esitti, että tämä poistetaan tämä suojaosuus. Se
oli häpeällinen toimenpide sosialidemokraattiselta
ministeriltä. Vuosien mittaan, erityisesti viime kaudella,
tiedustelin työministeri Filatovilta, onko hän
valmis palauttamaan tämän Jaakonsaaren leikkaaman
etuuden taikka kohtuuden, palauttamaan sen lakiin, ja hän
lupasi tai vetosi siihen, että asia on valmistelussa, ja
sitten kun tämä lakiesitys tuli, se ei sitä sisältänyt.
Silloin sitten häneltä kysyin, miksi, mutta hän
ei oikein siihen osannut vastata. Ja niin sitten, kun 2002 tätä lakia
muutettiin, niin tätä ei kuitenkaan korjattu,
vaan tilanne on tämä. Tämä on
mielestäni täysin järjetön tämä nykyinen
tilanne. Se on kohtuuton. Se passivoi. Se on todella väärään
kohtaan iskettyä kateutta, että muka työttömät
hankkivat liikaa, kun saavat pienen palkkion siitä, jos tekevät
jotakin työttömyysaikanaan.
On tietysti positiivista, että ed. Esa Lahtela sosialidemokraattina
on nyt tehnyt tämän lakialoitteen, jonka itsekin
olen allekirjoittanut, ja laskin, että täällä on
28 sosialidemokraattista kansanedustajaa. Silloin teitä on
ilmeisesti ryhmän enemmistö. Toivoisin, kun ed.
Oinonen keskustan vahvana vaikuttajana ja muutama muukin täällä on
mukana tässä tukemassa, että tämä asia saadaan
eduskunnan toimesta korjattua, kun hallitus on ollut täysin
kyvytön hoitamaan tätä asiaa ja haluton
ennen kaikkea, niin Lipposen molemmat hallitukset kuin nyt Vanhasen
hallituskin, jonka pitäisi tämä ehdottomasti
korjata.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Aikanaan, kun tätä lakia
käsiteltiin eduskunnassa silloin vuonna 96, niin muistan,
kun oman työhuoneeni kristallipallosta katselin, mitä tulee
tapahtumaan. Se näytti juuri tämän, mikä tässä tapahtuu.
Siksi äänestin aikanaan tätä vastaan. Tämä valitettavasti
meni vaan sillä tavalla, että silloin jostain
ihmeen syystä nähtiin tämän
tyyppinen virkamieskunnassa järkeväksi ja vielä enemmistössä hallituspuolueissakin.
Näillä tahtoo olla se taipumus, jotta kun johonkin
suuntaan on menty, niin virkamiehetkään eivät
voi tunnustaa virhettään. Tosin nyt itse olen
työelämävaliokunnassa riittävän
paljon tästä joka vuosi puhunut ja kysynyt aina
asiaomaisilta virkamiehiltä, jotka ovat valmistelemassa
nytkin. He ovat osin tunnustaneet, että tässä mentiin
väärään suuntaan, mutta paluu
ei kuulemma ole se, että suojaosuus palautettaisiin. Tämä tuntuu
aika kovalta. Sen takia minusta tässä pitäisi
poliittisen tahdon määrätä,
että tämä tehdään näinpäin,
koska silloin siltä osin on asiantuntijan, virkamiesten
johdatusta, että näin mentiin. Nimittäin
tämä järjestelmä maksoi enemmän.
Muistan hyvästi aikanaan, kun tämä suojaosuus
poistettiin, niin se maksoi valtiontaloudessa 150 miljoonaa, jokin tämmöinen
summa, joka tuntui ihan hurjalta, kun mentiin väärään
suuntaan ja vielä maksettiin enemmän.
Keskustelu päättyy.