8) Laki palkkaturvalain 9 §:n ja merimiesten palkkaturvalain
8 §:n muuttamisesta
Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Tässä lakialoitteessa esitetään
palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamista siltä osin,
että palkkaturvan enimmäismäärää korotettaisiin
15 200 eurosta 18 000 euroon yhtä työntekijää kohden
samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella. Tämä 15 200
euroa on ollut pitkään sama summa näissä tapauksissa,
kun palkkaturvaa on jouduttu maksamaan. Näitä tapauksia
on ollut koko maassa vuonna 2003 noin 7 500. Tämä maksetaan
työntekijälle siinä tapauksessa, että työnantaja
on maksukyvytön.
Tämä 15 200 euron kattoraja, joka
on laissa säädetty, on ylittynyt 51 kertaa vuonna
2003. Tämä ylittymismäärä ei
siis ole mikään valtavan suuri, ja toisaalta voidaan
todeta, tarve päätösten perusteella ylittää tuo
katto ei ole ollut kovin suuri euromäärältään.
Mutta periaatteessa on niin, että työntekijä on syytön
siihen, että hänen työnantajansa on joutunut
maksukyvyttömään tilanteeseen, ja näin
ollen tässä on vähän sama kuin
rikoksen uhrin kohdalla meidän lainsäädännössämme,
että tulee tällainen lainsäädännöllä määrätty
katto vastaan työntekijän ja rikoksen uhrin kohdalla,
jotka joutuvat kärsimään tästä katosta.
Se ei ole kohtuullista. Kun näin tilanne on eikä tätä taso-
ja inflaatiotarkistusta ole vuosikausiin tehty, niin todellakin
tässä lakialoitteessa ehdotetaan, että tuota enimmäismäärää nostettaisiin
18 000 euroon yhtä työntekijää kohden
samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella.
Näin tuo jälkeenjääneisyys pääosin
korjaantuisi.
Tätä asiaa on jonkin verran pohdittu työntekijöiden
keskusjärjestöjen puolella. Ne ovat esittäneetkin
työministeriölle, että korotus pitäisi
tehdä. Erityisesti tämä on tullut esille
siinä yhteydessä, kun suunnitellaan työaikapankkia.
Kun työaikapankkiasian eteneminen näyttää olevan kuitenkin
hidasta — sillä on omat vastustajansa, niin kuin
aina näissä kolmikantakysymyksissä — niin
on mielestäni hieman kohtuutonta, että tämä palkkaturvan
enimmäismäärä jätettäisiin
edelleen odottamaan sellaista aikaa, jolloin se voitaisiin korjata.
Näin ollen tässä lakiehdotuksessa
esitetään tuota korjausta välittömästi
18 000 euroon. Korotus 2 800 euroa ei ole valtavan
suuri summa, mutta se on kuitenkin tarpeen työntekijälle,
joka joutuu siihen tilanteeseen, että hänellä on
saatavia ehkä jo jonkinmoiselta ajalta työnantajan maksukyvyttömyyden
vuoksi. Usein myös tähän summaan sisältyvät
tuomioistuimen määräämät vahingonkorvaukset
ja esimerkiksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä annetut
vahingonkorvausvelvoitteet. Työntekijä on tässä suhteessa
heikoilla. On kohtuutonta, että hän joutuu kärsimään
tällaisesta tilanteesta. Eli niissä tapauksissa,
joissa tuomioistuin on tuominnut vahingonkorvauksen, hyvityksen
tai odotusajan palkan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä,
kun työnantaja on maksukyvytön, olisi kohtuullista,
että työntekijän asema kuitenkin nykyistä paremmin
turvattaisiin. Tämä jossain määrin
parantaisi tilannetta, jos tämä lakialoite hyväksyttäisiin.
Tarkistin, että tämän vuoden valtion
talousarvioon on tätä tarkoitusta varten varattu
26 miljoonan euron määräraha. Uskon,
että jos tämä korotus tehtäisiin,
ehkä miljoonan euron luokkaa vuodessa tällä muutoksella
kuluisi näitä varoja. Saattaa olla, että konkurssipesistä esimerkiksi valtio
saisi osan kuitenkin takaisin. Eli valtiontalouden kannalta tällä ei
ole valtavan suurta merkitystä, mutta näiden työntekijöiden
osalta, jotka työpaikkansa menettävät,
joutuvat epävarmaan tilanteeseen ja kärsivät
menetyksiä työnantajan vaikeuksien takia, tällä olisi
jo jonkinlainen ja ehkä aika merkittäväkin
merkitys.
Edustajat Erkki Pulliainen, Katri Komi,
Lauri Kähkönen ja Pekka Vilkuna merkitään
läsnä oleviksi.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tässä ed. Kankaanniemi
esittää ikään kuin indeksitarkistusta
tähän palkkaturvan enimmäismäärään.
Minusta tämä olisi ehdottomasti tehtävä.
Minulla on itselläni ollut monta tapausta kansanedustajakausien
aikana, joissa henkilöt ovat ottaneet yhteyttä ja
kysyvät, minkä takia tässä on tämmöinen
raja olemassa.
Lisäksi tähän liittyy vielä yksi
semmoinen epäkohta, joka pitäisi saada korjattua.
Tässähän sitä ei esitetä korjattavaksi,
mutta se pitäisi saada hoidettua. Se epäkohta
on sen tyyppinen, jotta vaikka työehtosopimuksissahan määräytyy
irtisanomisaika sen mukaan, miten pitkään ihminen on
työssä — pääsääntöisesti
pisin on puoli vuotta — näissä palkkaturvatapauksissa
irtisanomisajan palkkaa maksetaan kovin lyhyt aika. Tämä on
sillä tavalla epäkohta, että se on kuitenkin
sille ihmiselle saavutettua etuutta, jos hänen työsuhteensa
olisi jatkunut.
Palkkaturvajärjestelmä ei ole ottanut huomioon
sitä, jotta ihmisellä on oikeus saada irtisanomisajalta
palkkaa. Jos tulee konkurssi tai työnantaja on maksukyvytön
ja työsuhde päättyy, siinä tilanteessa
muistaakseni maksetaan enintään onkohan se kuukausi
vai kaksi viikkoa, ja sitten se tappio jää ihmisen
omalle kontolle. Monessa tapauksessahan palkkaturva maksetaan, vaikka
firma saattaa pyöriä. Kaikki eivät ole
semmoisia tapauksia, että työsuhde välttämättä päättyy
kokonaan, vaan työnantaja on maksukyvytön ja siitä huolimatta
tehdään vielä tuotantoa. Välttämättä se
firma ei ole mennyt konkurssiinkaan. Useimmissa tapauksissa tapahtuu
vararikko ja ihmisen ainoa turva on tietysti tämä.
Kaikissa tapauksissa se on kuitenkin tärkeää,
jotta nämä ihmiset saavat työstään
palkan.
Toisaalta on myös tapauksia tullut esille, jotta tietoisesti
työnantajat, mikä on aika härskiä toimintaa,
ovat sillä varjolla teettäneet tuotantoa, kun
tietävät, että palkkaturva maksaa jopa
hyvinkin pitkiä aikoja. Tosin palkkaturvasäännöksissä on
onneksi säännöksiä, jotta jos
tämä tulee esiin, siinä käydään
vähän pidempi tie, jos työntekijät itsekin
ovat tienneet tämän tilanteen.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Ed. Esa Lahtela kiinnitti kyllä tärkeään
asiaan huomiota tässä irtisanomisajan osalta,
mutta kai lienee niin, että jos työantaja menee
konkurssiin, silloin työntekijä pääsee
kyllä työttömyysturvan piiriin aika nopeasti
ja ansiosidonnaisen piiriin, jolloin tämä ongelma
ei ehkä ole välttämättä niin iso.
Mutta jos hän on ollut töissä ja on jäänyt
palkat maksamatta työssäoloajalta ja sitten on
ollut laiton irtisanominen esimerkiksi ja vahingonkorvauksia jäänyt
tulematta, niin se on kohtuutonta, että niistä ei
saa korvausta.
Mietin tätä lakialoitetta laatiessani, onko
tuo katto ollenkaan tarpeen, mutta ehkä on kuitenkin niin,
että tällaisten, ehkä voi sanoa, väärinkäytösten
ehkäisemiseksi joku katto on syytä olla. Olin hieman
varovainen tämän määrän
korottamisessakin 15 200:sta 18 000:een. Mutta
tietysti, jos tämä asia menee eteenpäin,
niin valiokunnassa esimerkiksi voidaan harkita, onko se 18 000
oikea. Mielestäni se on kuitenkin tämmöisenä inflaatio-
ja pienenä tasokorotuksena kohtuullinen eikä valtiontalouden
kannalta ole vielä maata kaatava.
Keskustelu päättyy.