Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Äsken keskusteltiin rikoslain
23 luvun 3 §:n muuttamisesta ja nyt keskustellaan 5 §:n
muuttamisesta. Nimittäin yhtä tärkeää kuin
tieliikenteessä on alkoholin promillerajan alentaminen
myöskin vesiliikenteessä. Vesiliikenteen turvallisuuden
parantamiseksi nyt tällä lakialoitteellani esitän
nimenomaan vesiliikennejuopumuksen promillerajan alentamista yhdenmukaiseksi
tieliikenteen promillerajan kanssa.
Nykyisen lainsäädännön mukaan
vesiliikennejuopumuksen promilleraja on 1 promille, joka on hyvin
lähellä tieliikenteen törkeän
rattijuopumuksen rajaa. Julkisuudessa käydyn keskustelun valossa
promillerajan laskua kannatetaan voimakkaasti. Pitkäaikaisten
tilastojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin
lähes 200 henkilöä. Tänä vuonna
elokuun loppuun mennessä hukkuneita oli 145 eli peräti
13 enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Useiden vuosien
tarkastelujaksolla voidaan todeta, että noin 45 prosentilla
vesiliikenneonnettomuuksissa menehtyneistä on menneisyydessään
myös rattijuopumustuomio. Tässä viittaan
siihen äskeiseen keskusteluun ja äskeisen lakialoitteen
tekijän ed. Karjulan käyttämään
puheenvuoroon nimenomaan arvoviestistä, ja tässä kertautuu tämä sama
arvoviestiajatus.
Veneilyonnettomuuksissa kuolleista 25—64-vuotiaista
miehistä 80 prosentilla on ollut alkoholia veressään,
siis peräti 80 prosentilla. Nykyisellään
myös nuorehkoilla naisilla alkoholi liittyy hukkumisiin
samalla tavalla kuin miehilläkin. Onkin syytä muistaa,
että tilastot eivät edes kerro koko totuutta alkoholin
osuudesta vesiliikenneonnettomuuksiin. Kirjaukset tilastoihin tehdään
nimittäin vasta vesiliikenteessä voimassa olevan
1 promillen rajan ylittyessä. Sama pätee muuten
myöskin tieliikenteeseen.
Herra puhemies! Valistuksesta ja valvonnasta huolimatta vesiliikenneonnettomuudet
eivät kuitenkaan ole vähentyneet toivotulla tavalla.
1 promillen humalassa tehokkaiden veneiden, vesiskoottereiden ja
muiden kuljettaminen aiheuttaa kiistatta vakavan onnettomuusriskin
sekä kuljettajille että muille veneessä olijoille.
Jo lievä humalatila heikentää arviointikykyä,
reaktionopeutta ja kaikenlaista liikkeiden hallintaa.
Alkoholia nauttineet eivät useinkaan huomaa suorituskykynsä heikentymistä,
ja arviointikyvyn puute aiheuttaa turhien riskien ottamista. Venettä kuljetettaessa
tai veden varaan jouduttaessa vähäinenkin alkoholimäärä on
kiistatta riski.
Herra puhemies! Alkoholin kulutus on kasvanut viime vuosien
aikana. Viime vuonna suomalaiset kuluttivat asukasta kohden noin
10,3 litraa absoluuttista alkoholia. Samaan aikaan, kun alkoholin
kulutus on kasvanut, vesiliikenne on rajusti vilkastunut. Viimeisten
kymmenen vuoden aikana esimerkiksi moottoriveneiden määrä on lisääntynyt
100 000:lla. Veneilyonnettomuuksien ja hukkumiskuolemien
ennalta ehkäisemiseksi on ensiarvoisen tärkeätä saada
alennettua vesiliikennejuopumuksen promillerajaa yhdenmukaiseksi
tieliikenteen 0,5 promillen rajan kanssa. Ei ole mitään
perusteita sille, että promilleraja on vesillä erilainen
kuin tieliikenteessä. Promillerajan laskeminen on tehtävä ennen
ensi kevättä, ennen uuden veneilykauden alkua.
Lainsäädännön valvonnan
kannalta vesiliikenteen promillerajan alentaminen on joissain piireissä nähty
ongelmallisena. Suuri osahan lainsäädännöstämme
kuitenkin on sellaista, että sitä ei voida aukottomasti
valvoa, eikä näin aina taida itse asiassa olla
tarkoituskaan. Pelkällä olemassaolollaan kuitenkin
lait täyttävät ennalta estävää tarkoitustaan.
Suuri osa kansalaisista jättää tekemättä sellaisen
teon, jonka tietävät olevan lainsäädännössä rangaistava,
vaikka poliisi ei olisikaan läsnä valvomassa tämän
lain noudattamista. Promillerajan alentamisella voitaisiin pelastaa
aivan varmasti vuosittain jopa kymmeniä ihmishenkiä.
Samalla myös selkeästi osoitettaisiin ruorijuopumuksen
olevan rikos, täysin rattijuopumukseen verrattavissa oleva
teko.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Veneilyjärjestöt eivät
suoralta kädeltä kannata tätä ed.
Hemmilän ehdotusta. Tämän vuoksi olisi
hyvä, että nyt veneilyasiain neuvottelukunta,
joka lopultakin on saatu pystyyn, käsittelisi tätä asiaa,
jolloinka todella sen hyödyllisyys voitaisiin varmistaa.
Suurin osa hukkuneistahan hukkuu nimenomaan uidessa ja pienellä soutuveneellä,
ja siihenhän tämä asia ei ulotu.
Lisäksi tässä ed. Hemmilän
esityksessä on tämmöistä pientä epätarkkuutta,
kun tässä sanotaan, että "esimerkiksi
venettä kuljetettaessa tai uidessa vähäinenkin
alkoholimäärä on riski". Aikooko ed.
Hemmilä nyt kriminalisoida myös uimisen kännissä?
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Itse asiassa kysymys on siitä, että 80
prosentilla hukkuneista on todettu veressä alkoholia. (Ed.
Asko-Seljavaara: Mutta ne eivät ole veneessä!)
Viittaus siihen, että uiminen jollain lailla kriminalisoitaisiin,
ei anna aihetta edes vastaamiseen.
Keskustelu päättyi.