Valto  Koski  /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä lakialoitteen otsikossakin sanotaan, kysymys on tupakkaverosta annetun lain liitteenä olevan verotaulukon muuttamisesta. Muistan, kun vuosi sitten vastaavassa tilanteessa, kun sosialidemokraatit olivat hallitusvastuussa ja kokoomus oli oppositiossa, kokoomus teki vastaavanlaisen aloitteen. Sosialidemokraatit eivät sitä voineet hyväksyä, ja nyt tilanne on kääntynyt päinvastoin. Nyt toivon, että kun näin paljon tätä asiaa on keskinäisesti pohdiskeltu, löytyisi yhteisymmärrys siitä, että voitaisiin tällainen verotaulukon muuttaminen saada aikaan.

Tähän liittyy muun muassa se keskustelu kulttuuriministeriön toimialasta, jossa käytiin keskustelua siitä, miten voitaisiin veikkausvoittovarojen jakolakia koskevaa ratkaisua eduskunnan toimesta pohdiskella niin, että löydettäisiin tätä varten käyttövaroja. Niin kuin tähän esitykseen on merkitty, tästä olisi valtiolle 50 miljoonan euron tuotto, joka mainiosti kattaisi sen tarpeen, mistä puhuttiin silloin, kun veikkausvoittovarojen jakolakia käytiin täällä läpi. Huomautan vielä, että vuosi sitten tämä summa olisi ollut 60 miljoonaa, mutta kun katsoo valtion tulo- ja menoarvion perusteita, tupakkatuotteiden myynti näyttää jonkun verran vähentyneen, ja sen takia arvioin, että 50 miljoonaa olisi reaalinen tuotto.

Tässä on sitten tietysti takana merkittävät terveysvaikutukset. Jos katsotaan, mitä tänne lakiesitykseen on kirjoitettu, niin todetaan, että tupakointi lisää erityisesti sydän- ja verisuonitauteja sekä syöpää ja hengityselimiä rappeuttavia sairauksia. On jopa arvioitu, että joka kolmas kaikista syöpätapauksista sekä sydän- ja verisuonitautitapauksista johtuu tupakoinnista. Usein tupakoinnin aiheuttamien sairauksien seurauksena on ennenaikainen kuolema. Suurin osa tupakoinnista johtuvista kuolemista on seurausta sydän- tai aivoinfarktista.

Sitten on merkittävää, että Maailman terveysjärjestö Who on arvioinut tupakoinnin seurauksiin kuolevien lukumäärän vuoteen 2030 mennessä nousevan maailmanlaajuisesti 10 miljoonaan. Se olisi tuolloin yleisin yksittäinen kuolinsyy maailmassa ja merkittävämpi kuin esimerkiksi hiv, huumeet, liikenneonnettomuudet, malaria ja tuberkuloosi yhteensä. Tällainen taustatieto kun on olemassa, niin vakavuusaste huomioon ottaen tietysti toivoisi, että eduskunta omalta osaltaan voisi tätä asiaa sillä tavoin hoitaa, että suhtautuisi tuon valiokuntakäsittelyn yhteydessä tähän myönteisesti ja sillä tavoin estäisi omalta osaltaan tällaisen tilanteen päätymisen Suomeen.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 päivittäin tupakoivien osuus Suomen väestöstä oli runsas viidennes eli 23 prosenttia. Suomalaisista aikuisista miehistä 27 ja naisista 20 prosenttia tupakoi päivittäin. Noin 7 prosenttia aikuisista tupakoi satunnaisesti. Päivittäin 15—24-vuotiaista miehistä vuonna 2004 poltti 21 prosenttia ja satunnaisesti 8 prosenttia. Samanikäisistä naisista vastaavat osuudet olivat 24 ja 11 prosenttia. Tupakointi on näin ollen nuorten keskuudessa jopa yleisempää kuin koko aikuisväestön keskuudessa. Erityisen huolestuttavaa on nuorten tupakoinnin lisääntymisen ohella aloitusiän laskeminen. Joka neljäs nuori, joka aloittaa tupakoinnin kouluiässä, kärsii tulevaisuudessa tupakasta aiheutuvista sairauksista niin paljon, että se lyhentää hänen elinikäänsä.

Siis tämän tupakkaveron yksi tärkeimmistä tarkoituksista lienee tupakan kulutuksen vähentäminen. On huomattava, että Suomi on ainoa EU-maa, jossa tupakkaverolakeja ei ole uudistettu kymmenen viime vuoden aikana. Markkinoilla tapahtuva kehitys osoittaa, että savukkeiden keskihinta laskee ja keskimääräinen pakkauskoko pienenee. Nämä ilmiöt lisäävät Who:n arvion mukaan kulutusta erityisesti nuorison keskuudessa.

Jos tarkastellaan sitten tätä nuorisotupakoinnin kasvun katkaisemista ja kokonaiskulutuksen kehityksen hallitsemista, niin tupakkatuotteiden minimiveron tason nostaminen 90 prosentista 100 prosenttiin ja kääretupakan kiinteän veron nostaminen 3,62 eurosta 20 euroon voisi hillitä tätä nuorisotupakoinnin kasvua. Tupakkatuotteiden minimiveron nostolla vaikutetaan erityisesti kaikkein halvimpien savukkeiden hinnanmuodostukseen. On huomattava, että myös Euroopan komissio on suosittanut nimenomaan halvempihintaisten savukkeiden valmisteveron kohottamista, jotta tupakoinnin vähentämistä koskevat tavoitteet saavutettaisiin.

Hyväksyessään tämän lakialoitteen eduskunnan tulee samalla velvoittaa hallitus tuomaan pikaisesti eduskunnan käsittelyyn tarvittavat lakimuutokset savukkeiden minimipakkauskoon rajaamisesta 20 savukkeeseen. Euroopan neuvosto antoi jo vuonna 2003 suosituksen siitä, että jäsenvaltioissa kiellettäisiin pienten savukepakkausten myynti. Myös Who:n tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen mukaan savukkeiden myynti pienissä pakkauksissa tulisi kieltää, sillä nuorilla on paremmat mahdollisuudet tällaisten pakkausten ostamiseen. Puitesopimuksen mukaan pienet pakkaukset houkuttelevatkin tupakan kokeilemiseen. Hallitus ei edelleenkään ole toteuttanut alle 20 savukkeen rasioiden myyntikieltoa, vaikka kyseinen Who:n puitesopimus on Suomea sitova. Näin on siitä huolimatta, että valtioneuvoston periaatepäätöksessä Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta asetetaan tavoitteeksi nuorten tupakoinnin puolittaminen.

Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla ja tästä lakialoitteesta selviävästä tekstistä johtuen toivon, että eduskunta ja valiokunta asiaa käsitellessään tiedostaisivat tämän lainmuutoksen tarpeen vakavuuden ja suhtautuisivat siihen mahdollisimman myönteisesti.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Valto Koski on tehnyt niin hyvän lakialoitteen, että täytyy tulla kehumaan sitä täältä puhujakorokkeelta. Kaikki toimenpiteet erityisesti nuorten tupakoinnin vähentämiseksi ovat kannatettavia. Mielestäni tähän ed. Kosken lakialoitteeseen sisältyvät keskeisimmät toimenpide-ehdotukset nuorten tupakoinnin vähentämiseksi.

Suomalaisesta kirjallisuudesta löytyvät ensimmäiset huolestuneet puheenvuorot lasten ja nuorten tupakoinnista jo 1880-luvulta. Kun 1970-luvulla valmisteltiin ensimmäistä tupakkalakia, keskeisenä teemana oli lasten ja nuorten tupakoinnin vähentäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön tupakkapoliittinen työryhmä esitti vuonna 1980 varsin optimistisia arvioita mahdollisuuksista vähentää tupakointia. Jos tämän työryhmän ennakoinnit olisivat osaksikin toteutuneet, tupakoivien osuudet 12—16-vuotiaista olisivat nyt ainakin puolet pienempiä kuin 20 vuotta sitten.

Tupakoivien nuorten määrä on Suomessa viime vuosina vakiintunut, neljännes suomalaisista nuorista tupakoi säännöllisesti. Pojat ovat vähentäneet tupakointiaan ja tytöt vastaavasti lisänneet sitä. Nykytoimenpitein on voitukin turvata tilanteen vakiintuminen, mutta ei ole pystytty vähentämään nuorten tupakointia, minkä pitää olla tavoitteenamme.

Nuorena aloitettu tupakointi altistaa tupakoitsijan suureen terveysvaaraan, koska nuorten kehittyvä elimistö on erityisen altis tupakan aiheuttamille vaurioille. Nuorten tupakointi näyttäisi altistavan myös huumeiden kokeiluun ja käyttöön. Huumeiden käyttäjät ovat yleensä olleet ensin tupakoitsijoita. Nuoret liittävät usein tupakoinnin aikuisuuteen, ja heillä on virheellinen näkemys siitä, että tupakointi on helppo lopettaa. Nikotiiniriippuvuutta aiheuttava vaikutus on kuitenkin lähes heroiinin luokkaa.

Tupakkaveron korotuksella on fiskaalisesti myönteinen vaikutus. Nämä lisärahat voitaisiin todellakin käyttää niihin tarkoituksiin, joihin hallitus on nyt suuntaamassa veikkausvoittovaroja, eli Senaatti-kiinteistöille maksettaviin vuokriin ja Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin. Pidänkin tyrmistyttävänä, että hallitus vähät välittää arpajais- ja jakosuhdelain hengestä ja on reaalisesti alentamassa esimerkiksi liikunnan rahoitusta. Mielestäni tämän suunnan pitäisi olla aivan toinen, päinvastainen, sillä liikunnasta on tullut yhä tärkeämpää sekä ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle että koko suomalaisen yhteiskunnan menestykselle.

Arvoisa puhemies! Kannattaisikin tarttua lakialoitteen tarjoamiin niin fiskaalisiin kuin kansanterveydellisiinkin mahdollisuuksiin.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä. Niin kuin tuossa puheessani totesin, sekä EU:n piirissä että Who:n piirissä on paineita, että Suomen pitäisi tähän tupakkaverolainsäädäntöön puuttua. Unohdin sanoa, että sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut olevansa tällaisen veromuutoksen kannalla. Jos yhtään painavat ne tosiasiat, joita esimerkiksi ed. Kallio omassa puheenvuorossaan oman puheenvuoroni lisäksi esitti, niin silloin pitäisi miettiä, panna vaakakuppiin se, onko Verohallitus, joka vastustaa tätä lakia, tässä asiassa oikeassa vai sosiaali- ja terveysministeriö, joka lähtee terveyspoliittisista näkökohdista, nuorisokasvatuksesta jne. liikkeelle. Toivon, että Verohallituksen ja valtiovarainministeriön kanta tässä asiassa jäisi toiseksi ja nostettaisiin nämä arvot, jotka tähän liittyvät sosiaali- ja terveyssektorin puolella, siihen kunniaan, mihin ne kuuluvat.