Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme siis hallituksen esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaiksi. Ensimmäisessä käsittelyssähän todellakin täällä äänestettiin lain sisällöstä ja harmittelin sitä, että ne hyvät esitykset, joita vastalauseisiin, erityisesti tähän mietintöön liitettyyn vastalauseeseen 2, liittyi, eivät tulleet hyväksytyiksi.

Tässä lakiesityksessä merkittävin asia on se, että terveydenhuollon asiakasmaksut samoin kuin päivähoitomaksut sidotaan indeksiin, ja sitten samalla tämän esityksen perusteluihin liittyy tieto siitä, että hallitus aikoo asetuksen tasolla korottaa rajusti näitä terveydenhuollon asiakasmaksuja elokuun alusta lähtien, lähes 17 prosentilla. Aivan erityisen korkeat korotukset tulevat kunnallisiin hammashuoltomaksuihin, joihin on luvassa lähes 30 prosentin korotukset, ja nämä suun terveydenhuollon maksujen korotukset ovat sen vuoksi erityisen tuntuvia, että ne eivät edes sisälly maksukattoon. Korostan siis, että kaikkein merkittävin kysymys tässä esityksessä on todellakin nämä terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, niiden sitominen indeksiin, mikä on erittäin ristiriitaista ja mielestäni väärin, koska Suomessa jo tällä hetkellä terveydenhuollon asiakasmaksut samoin kuin lääkkeiden omavastuuosuudet ovat ihan maailman huippuluokkaa. Ihmettelen edelleenkin sitä, miksi hallitus haluaa tätä epäkohtaa, joka väistämättä johtaa terveydenhuollon oikeudenmukaisuuden ongelmiin, edelleen kärjistää.

Tuossa vastalauseessani tuodaan selkeästi esiin se, että tähän esitykseen liittyy toki myös kannatettavia uudistuksia, ennen muuta tuo päivähoitomaksujen rakenteellinen uudistus, jota kannatan. Mutta koska tähän esitykseen liittyy niin merkittäviä ongelmia, ennen muuta se, että nämä terveydenhuollon maksut ja päivähoidon maksut sidotaan indeksiin, vaikka meillä vastaavia etuuksiakaan ei olla sitomassa indeksiin, arvoisa puhemies, niin esitän, että eduskunta hylkäisi tämän hallituksen esityksen, joka siis ensimmäisessä käsittelyssä on valiokunnan esittämällä tavalla hyväksytty.

Mutta, arvoisa puhemies, siltä varalta, että tämä hylkäysesitykseni ei mene läpi äänestyksessä, ehdotan, että eduskunta hyväksyisi vastalauseeseen 2 sisältyvät neljä lausumaehdotusta, jotka nyt lyhyesti perustelen.

Tässä ensimmäisessä lausumaehdotuksessa todetaan: "Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa ei toteuteta nyt käsiteltävän esityksen perusteluissa ilmoitettuja terveydenhuollon asiakasmaksukorotuksia. Asetuksessa tulee korjata lyhytaikaisen laitoshoidon maksuperustetta niin, että vuorokausimaksu vastaa nykyistä paremmin todellista hoitoaikaa." Todellakin nämä varsinaiset asiakasmaksujen korotukset annetaan asetustasolla, ja sen vuoksi on oleellista se, millä tavalla eduskunta ohjeistaa maksujen määrittymisen.

Erityisesti haluan kiinnittää huomion siihen, että meillä sairaalapäivämaksu tulee nousemaan eurooppalaisesti vertaillen tavattoman korkeaksi, yli 30 euron, kun esimerkiksi Ruotsissa sairaalapäivämaksu on vain reilu 8 euroa. Ongelmana on vielä se, että täysi vuorokausimaksu peritään kaikilta niiltä kalenteripäiviltä, joiden aikana potilas on ollut hoidettavana laitoksessa, riippumatta hoidon kestosta. Tämä epäkohta mielestäni tulisi korjata niin, että todellakin tuo maksu noudattaisi sitä todellista hoitoaikaa, ja sen vuoksi se on myös tuossa ponsiesityksessä mainittu.

Sitten toinen lausumaehdotus kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viipymättä esityksen terveydenhuollon yhtenäisestä maksukatosta, johon sisällytetään lääkkeiden, matkojen ja asiakasmaksujen kustannukset mukaan lukien suun terveydenhuollon maksut sekä lyhytaikaisen laitoshoidon maksut kokonaisuudessaan."

Pidän todellakin vääränä sitä, että näitä maksukorotuksia ja maksujen sitomista indeksiin ollaan tuomassa eduskunnan hyväksyttäväksi ennen kuin esitystä yhtenäisestä maksukatosta. Meillähän on tällä hetkellä käytössä kolme erillistä maksukattoa, joiden yhteenlaskettu summa nousee yli 1 300 euron, ja eduskunta on ponnellaan edellyttänyt, että esitys tästä yhtenäisestä maksukatosta eduskunnalle tuotaisiin, mutta sitä on nyt valitettavasti lykätty. Lisäksi huomautan, että nämä sairaalapäivämaksut eli lyhytaikaisen laitoshoidon maksut eivät sisälly kokonaisuudessaan maksukattoon vaan 14 euron verran vuorokautta kohti joutuu maksamaan maksukaton saavuttamisen jälkeenkin tämän hallituksen asetusesityksen mukaan.

Sitten kolmas lausumaehdotus kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen lapsilisien sitomisesta indeksiin, niin että se tulee voimaan ennen päivähoitomaksujen indeksitarkastuksen voimaan tulemista." Eli jos nyt hallitus todellakin vie tämän indeksitarkastuslain lain hyväksymisen myötä läpi, niin mielestäni vähintä olisi se, että kiireisesti säädettäisiin esitys siitä, että lapsilisät sidotaan indeksiin. Tätähän monet puolueet myös omassa vaalikampanjassaan toivat esiin, ja kokoomukselle se oli suorastaan kynnyskysymys hallitukseen menolle, ja senkin vuoksi edellytän ja toivon sitä, että kokoomus ei olisi ajamassa näiden maksujen sitomista indeksiin, ennen kuin tuon kynnyskysymyksensä toteuttaa.

Sitten vielä neljäs lausumaehdotus kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että päivähoitoasetuksessa turvataan ammattitaitoisen hoito- ja kasvatushenkilöstön riittävyys. Poikkeamismahdollisuuksia henkilöstön ja lasten väliseen suhdelukuun ei tule nykyisestä laajentaa." Tämä on myös kysymys, joka todellakin säädetään siellä asetustasolla, ja sen vuoksi, että tämä huoli tuntuu olevan hyvin laaja ja yhteinen, toivon, että tämä ponsi saa runsaan kannatuksen, jotta voimme turvata laadukkaan päivähoidon eivätkä nuo ryhmät paisu nykyisistä suuremmiksi.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kannatan ed. Räsäsen tekemää hylkäysesitystä ja lisäksi kannatan ed. Räsäsen tekemiä neljää lausumaehdotusta. Perustelut kuulimme kyllä jo varsin hyvin tästä ed. Räsäsen puheenvuorosta, mutta totean vielä, että tuntuu aika käsittämättömältä, että tämä keskustajohtoinen hallitus panee sairaat ihmiset maksamaan näinkin raskaasti lisää maksuja, hammashoidon osalta jopa lähes 30 prosentin korotuksia — meillä on kuitenkin sosiaali- ja terveysministerinä hammaslääkäri, joka menneinä vuosina on voimakkaasti puhunut suun terveydenhuollon puolesta ja pitänyt sitä ensiarvoisen tärkeänä, ja nyt hallitukselta tuli tällainen esitys. Eli sairaat pannaan maksamaan, ja kunnat pannaan tekemään tämä likainen työ eli laskuttamaan nämä korotetut maksut sairailta ihmisiltä.

Edelleen, se mikä on vielä käsittämättömämpää, on se, että valtio vie nämä rahat kunnilta, jotka näin peritään sairailta ihmisiltä. Eli köyhät ihmiset maksavat köyhille kunnille, ja rikas valtio vie rahat. Aika erikoista! Tämä ei ole edes väliaikaista, tämä valtiolle rahojen ottaminen, vaikka näin väitetään, koska hallituksella on valmisteilla kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistus ja on selvää, että siinä yhteydessä lähtökohtana on se, että nämä korotukset jäävät edelleen, tulevinakin vuosina, valtion hyödyksi. Eli 65 miljoonaa euroa peritään ihmisiltä, pääosin sairailta ihmisiltä, ja siitä 60 miljoonaa euroa otetaan valtion kassaan. Aivan käsittämätöntä tässä tilanteessa, kun tiedämme valtiontalouden tilan ja tiedämme toisaalta kuntatalouden ahdingon. Ja nimenomaan kunnissa nämä sairaanhoidon, terveydenhuollon palvelut ovat kaikkein polttavimmassa tilanteessa, kun väestö vanhenee ja nämä kustannukset ovat jatkuvassa nousussa.

Tämä on niin epäsosiaalinen ja kuntatalouden kannalta epäoikeudenmukainen esityskokonaisuus, että on helppo olla sitä mieltä, että tämä tulee hylätä huolimatta siitä, niin kuin ed. Räsänen totesi, että päivähoidon osalta tässä on kannatettavia osia, uudistuksia. Me edellytämmekin, samalla kun esitämme ja kannatamme tämän hallituksen esityksen hylkäystä, että hallitus välittömästi tuo erillisenä esityksenä eduskunnan käsittelyyn päivähoidon osalta nämä uudistukset. Mutta emme voi missään tapauksessa hyväksyä sitä, että sairaat ihmiset, ne, jotka ovat näiden julkisten peruspalvelujen suurimmat käyttäjät, joutuvat maksamaan lisää ja erityisesti siksi, että nämä maksut ollaan sitomassa hallituksen toimesta indeksiin, mutta vastaavia etuuksia, niiden kehitystä, ei varmisteta indeksiin sitomalla. Tässä esityksessä on siis niin vakavia valuvikoja, että tätä ei voi hyväksyä.

Herra puhemies! Pyydän, että kansanedustajat etsivät aika tuoreen Kuntalehden, numeron 8/2008, ja lukevat sieltä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikön, hallintotieteitten tohtori Pekka Parkkisen haastattelun. Parkkinen asiantuntijana tarkastelee tässä Kuntalehden haastattelussa kuntatalouden näkymiä. Lehti päättää tämän jutun seuraavalla tavalla: "Köyhät ja kipeät kuntien palveluluukulle, kun taas hyvätuloiset yksityisiin palveluihin, joita yhteiskunta tukee verovaroin ja palvelusetelein, Parkkinen kiteyttää kehityssuunnan, joka näyttää voimistuvan." (Ed. Asko-Seljavaara: Mitäs pahaa siinä on?)

Herra puhemies! Eihän tässä sinänsä pahaa ole, että meillä on valinnanvaraa palveluissa, mutta köyhillä ihmisillä ei ole sitä valinnanvaraa, ja tällä toimenpiteellä, jota hallitus nyt vie eteenpäin, heidät, nämä vähävaraiset, ajetaan entistä hankalampaan tilanteeseen. Pyydän, että ed. Asko-Seljavaarakin kaivaa tämän Kuntalehden ja lukee tämän haastattelun. Tämä kertoo hyvin karua kieltä siitä, minkälaisessa tilanteessa kunnissa ollaan. Ja erityisesti tietysti heikoimmat kunnat ovat ajautumassa todella syvään ahdinkoon, jossa palvelut heikkenevät ja talous menee entistä huonompaan jamaan. Sen tähden nämä maksutulot edes pitäisi jättää kuntien kassaan eikä ottaa valtiolle.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kävimme syvällisen keskustelun asian osalta sekä lähetekeskustelussa että ensimmäisessä käsittelyssä, minkä takia ihan muutama sana vielä tästä tärkeästä asiakasmaksuasiasta.

Ensinnäkin me, sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto, olemme jättäneet yhteisen vastalauseen asiakasmaksujen korottamisesta, emmekä voi hyväksyä tehtyä esitystä näiden asiakasmaksujen korottamisen osalta, emmekä myöskään hyväksy niiden sitomista indeksiin.

Meillä on useita tutkimustietoja siitä, että terveydenhuollon eriarvoisuus on kasvanut Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksi tärkeä tehtävä on nimenomaan tasata tätä eriarvoisuutta sillä tavalla, että ihmiset saisivat tasavertaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja ja sitä kautta heidän tasa-arvoisuutensa myös terveydenhuollossa olisi mahdollisimman hyvä. Nyt tämä hallituksen esitys ja nämä maksukorotukset lisäävät terveyden eriarvoisuutta, mikä on vastoin sosiaali- ja terveydenhuollon normaalia politiikkaa. Ne lisäävät myös pienituloisten sairastavuutta ja heidän kuolleisuuttaan hyvätuloisiin nähden, elikkä pienituloisten ihmisten mahdollisuus huolehtia omasta terveydestään ja sairaudestaan heikkenee entisestään. Tästä kärsivät nimenomaan pienituloiset, köyhät, työttömät, vanhukset ja paljon sairastavat ihmiset elikkä juuri ne ihmiset, joihinka meidän pitäisi panostaa nykyistäkin enemmän.

Emme myöskään hyväksy sitä, että ihmiset ohjataan hoitamaan terveyttään toimeentulotuen piiriin, emmekä hyväksy myöskään sitä, että jotta ihminen saisi sairaanhoitoa, hänen ainoa mahdollisuutensa on se, että hänet kytketään toimeentulotukimaksujärjestelmään tai hakemaan mahdollisesti maksualennuksia.

Maksukattojärjestelmä olisi pitänyt yksinkertaistaa, ja maksukattoakin olisi pitänyt alentaa. Ed. Räsänen toi tuossa esimerkin siitä, että asiakasmaksukatto on tällä hetkellä vajaa 1 400 euroa, ja se on kohtuuton summa pienituloisille ihmisille. Kun maksukatto ei myöskään sisällä kaikkia sairauteen ja terveyteen liittyviä kuluja, niin näkisimme, että tämä asiakasmaksukattojärjestelmä olisi pitänyt tuoda eduskunnan käsittelyyn ennen kuin asiakasmaksuja yleisesti käsitellään täällä. Tämän lisäksi asiakasmaksujärjestelmän tulisi myös itse huolehtia maksukertymästä, sitä ei tulisi jättää potilaiden eikä asiakkaiden vastuulle.

Päivähoidon osalta asiakasmaksuesitys on kohtuullisen hyvä. Syynä tähän ovat nimenomaan perhe-käsitteen muutos — se huomioi entistä paremmin perheen kokoonpanon — sekä myös tulojen tarkistaminen. Nämä molemmat ovat vaikuttaneet siihen, että hallituksen esitys parantaa pienituloisten ja yksinhuoltajien asemaa. Mutta ongelma on siinä, että se ei paranna, sanoisiko näin, alle keskituloisten lapsiperheitten asemaa. Jos perheessä on kaksi aikuista ja kaksi lasta, jo 4 060 euroa ansaitsevan perheen asiakasmaksut myös päivähoidossa korottuvat, mikä ei ole meidän mielestämme kohtuullista.

Olisimme toivoneet, että hallitus olisi tukenut sosialidemokraattien päivähoitoasiakasmaksualoitetta, joka olisi tukenut nimenomaan myös pienituloisia, yksinhuoltajia ja alle keskituloisia sekä keskituloisia lapsiperheitä. Se on asiakasmaksuporrastukseltaan lievempi, se on myös joustavampi. Perheet maksaisivat ainoastaan siitä palvelusta, mitä he käyttävät. Esityksemme olisi lisännyt myös joustavuutta päivähoitoon, tukenut työllisyyttä ja tukenut työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä käsittelemme lakiesitystä ainoastaan siten, että se joko hyväksytään tai hylätään. Emme voi hyväksyä tätä kokonaisuutta, ja tulemme sitä kautta sosialidemokraatteina esittämään sekä vasemmistoliitto omana esityksenään, että hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten osalta tämä tullaan hylkäämään.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kannatan ed. Anneli Kiljusen esittämää lain hylkäämistä.

Hallitus siis esitti meille asiakasmaksujen nostamista ja sitomista indeksiin, ja tarkoituksena on todellakin tehdä indeksitarkistuksista automaatti, joka toimii joka toinen vuosi vuodesta 2010 alkaen. Me vasemmistoliitossa näemme, että tällä toiminnalla, tällä esityksellä, hallitus on entisestään kasvattamassa terveys- ja elintasoeroja sekä lisäämässä köyhyyttä ja syrjäytymisvaaraa. Hallituksen linja ei ole hyväksyttävä, eikä se miltään osin toteuta sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan pyhiä tavoitteita.

Mielestämme maksupolitiikkaa olisi tarkasteltava kokonaisuutena selvittäen asiakkaiden maksukykyyn vaikuttavia tekijöitä ja maksurasituksen kohdentumista. Miksi piti aloittaa kiipeämällä takapuoli edellä puuhun? Miksi ei ensin sidottu vastaavia etuuksia indeksiin, kuten ed. Räsänen täällä jo aiemmin tiedusteli ja esitti? Miksei tarkasteltu kansan tuloja ensin ohi kaikkien korotusten, koska tänä päivänä hinnat ovat nousseet pilviin — polttoaineiden, energian, ruuan — ja siihen päälle tuli vielä asiakasmaksujen korotus? Ei ole mikään ihme, että tänä päivänä kansa näkee meidät päättäjät myös kaiken mediakohun lisäksi tällaisissa esityksissä tunteettomina henkilöinä, joilla ei ole minkäänlaista otetta tavallisen kansan arkeen ja toimeentuloon.

Terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena on ymmärtääkseni ollut turvata kansalaisille yhtäläinen terveyspalvelujen saatavuus ja laatu. Perusterveydenhuollon tulisi maassamme olla täysin maksutonta, mutta hallituksen esitys asiakasmaksujen korotuksista vie kehitystä tämän tavoitteen kannalta aivan väärään suuntaan.

Jo tällä hetkellä kansalaiset rahoittavat asiakasmaksuin sosiaali- ja terveyspalveluja Suomessa enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Samalla myös sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat muodostuneet todelliseksi ongelmaksi. Siitä kertoi myös uusin sosiaalibarometri. Etenkään palveluiden tasa-arvo ei toteudu, ei alueellinen eikä myöskään hinnallinen tasa-arvo, taloudellinen tasa-arvo. Oecd:n vertaillessa 21 maan terveyden tasa-arvoa lääkärikäyntien osalta Suomi sijoittui Portugalin ja Yhdysvaltain kanssa viimeisille sijoille — ei kovin kunniakas paikka. Suomessa on todellakin vähävaraisia ja köyhiä, joiden tulot ovat enintään 60 prosenttia keskituloista. Jotkut heistä joutuvat jättämään taloudellisista syistä lääkkeitään ostamatta ja vähentämään tarpeellisia ja elintärkeitä lääkärissä ja kuntoutuksessa käyntejään.

Hallituksen esityksessä korostetaan kuntien yksilöllistä harkintaa maksuvapautusten ja -alennusten suhteen. Maksuvapautuksista ja maksunalennuksista ei ole kuitenkaan selkeää säännöstä, mikä voi saattaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan.

Toimeentulotukiriippuvuuden lisääminen on täysin vastoin sosiaali- ja terveyspolitiikan yleisiä tavoitteita: terveys- ja toimeentuloerojen kaventamista. Lisäksi pienituloiset ihmiset, jotka eivät pääse toimeentulotuen piiriin vaan jäävät roikkumaan juuri rajojen ulkopuolelle, ajetaan maksukorotuksilla vaikeaan elämäntilanteeseen ja mahdollisesti kokonaan pois palvelujen piiristä.

Vasemmistoliiton mielestä olisi ollut tärkeää yhdistää maksukatot ennen maksujen korotuksia, jos todellakin maksukorotukset tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa koettiin välttämättömiksi.

Jo tällä hetkellä lukuisalla joukolla kansalaisia hampaat mätänevät suuhun, mutta siitä huolimatta myös hammashuollon maksuihin ehdotetaan sekä rakenteellisia että indeksitarkistuksia. Tämä muutos on vaikuttanut siten, että maksut tulevat nousemaan jopa muita asiakasmaksuja enemmän. Hammashuollon asiakasmaksukertymän arvioidaan hallituksen esityksessä kasvavan rakenteellisen muutoksen ja indeksikorotuksen jälkeen 28,2 prosenttia nykytasosta.

Työelämä on muuttunut erityisen ratkaisevasti päivähoitolain säätämisen ajoista 1970-luvulta. Kahdeksasta neljään toiminut työelämä on muuttunut 24/7-maailmaksi, jossa epätyypillisten työsuhteiden määrä on koko ajan kasvanut. Nykyinen maksujärjestelmä ei enää vastaa perheiden päivähoitotarpeita. Järjestelmä on jäykkä, ja se voi johtaa epätarkoituksenmukaisiin hoitovalintoihin. Ed. Anneli Kiljunen nosti esille erinomaisen lakialoitteen, ja meidänkin mielestämme se olisi ollut oikeudenmukaisempi malli, jossa maksuporrastusta olisi lievennetty ja maksua peritty vain todellisesta ja tarpeellisesta hoitoajasta.

Kansanedustajille on tullut — todennäköisesti muillekin kuin allekirjoittaneelle — runsaasti viestejä siitä, kuinka esimerkiksi kehitysvammaiset ovat nyky-yhteiskunnassa hyvin eriarvoisessa asemassa. Esimerkiksi vanhempi, jolla oli kaksi kehitysvammaista lasta, otti yhteyttä, että hän oli menettänyt kokoaikaisen työn sen takia, ettei hänelle ollut kyetty tarjoamaan kaksivuorotyöläisenä asianmukaista hoitopaikkaa, tai itse asiassa kukaan ei ollut halunnut hoitaa kahdessa vuorossa kehitysvammaista lasta.

Korjaamista meidän yhteiskunnassamme varmasti on ja järjestelmän paikkaamista riittää, mutta järjestelmän korjaamisessa ei tulisi lähteä siitä, että sitä järjestelmää edelleen eriarvoistetaan. En moiti hallitusta siitä, että he parantavat pienituloisten asemaa päivähoitomaksujen osalta, mutta moitin hallitusta siitä, että se eriarvoistaa tällä hetkellä perheitä ja eriarvoistaa myös lapsia.

Tulojen sitominen indeksiin samalla tavalla kuin kulutkin sidotaan indeksiin olisi ollut sitten sitä tasa-arvoista ja huomioivaa, sosiaalista politiikkaa, mutta ilmeisesti meillä on hallituksessa ja oppositiossa täysin erilainen käsitys siitä, mikä on sosiaalista ja mikä ei.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Voisi oikeastaan kuitata oman puheenvuoronsa sanoen, että ed. Kyllösen, ed. Räsäsen, ed. Kiljusen, ed. Kankaanniemen käyttämät puheenvuorot vastaavat myöskin niitä näkemyksiä, mitä itselläni tämän käsiteltävän asian osalta on. Ne olivat erittäin perusteltuja ja hyvin asiantuntevia, ja hallituksen on varsin vaikea varmasti löytää niihin kestäviä vasta-argumentteja.

Todettakoon tässä kuitenkin, että eräiden selvitysten mukaan pienituloiset käyttävät suurituloisia yleisemmin maksullisia terveyskeskuspalveluja, kun taas suurituloiset käyttävät yleisemmin työterveyshuollon maksuttomia ja yksityissektorin palveluja.

"Terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, työttömiin ja eläkeläisiin." Tämä on suora lainaus valiokunnan mietinnöstä ja siitä tekstistä, mitä valiokunta on muotoillut. Edelleen todetaan: "Valiokunta pitää terveydenhuollon maksujen korotuksia perusterveydenhuollon vahvistamisen ja ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kannalta lähtökohtaisesti ongelmallisina. Maksupolitiikkaa ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta tulisi valiokunnan käsityksen mukaan arvioida kokonaisuutena." No, mikä on sitten johtopäätös? Johtopäätös on se, että asiakasmaksuja nostetaan. Täällä kyllä todetaan myöskin se, että on mahdollisuus saada maksuvapautus ja -huojennus. Mutta kuten ed. Kyllönen totesi, kun se on kuntien päätettävissä oleva asia, niin kyllä se lisää ehkä epätasa-arvoisuutta maksuvapautuksen -alennuksen osalta.

Tässä yhteydessä on pakko nyt kyllä muistuttaa, mitä Kuntaliitto tämän asian osalta on todennut. Kuntaliitto toteaa muun muassa seuraavaa: "Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen jälkeenjääneisyyttä huomioiva uudistus tulee voimaan 1.8.2008. Kuntien maksutulot lisääntyvät uudistuksen johdosta vuodesta 2009 alkaen 65 miljoonalla eurolla." Sitaatti jatkuu: "Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksia vähennetään vastaavasti 60 milj. eurolla vuodessa." Kuntaliitto toteaa, että se ei hyväksy valtionosuusjärjestelmän perusteiden vastaista menettelyä, jossa kunnat pakotetaan maksujen korotukseen mutta maksutulot viedään valtiolle. Maksutulot tulee voida käyttää palveluiden kehittämiseen. Valtionosuusjärjestelmän periaatteisiin kuuluu: "Kunnan perimillä maksuilla ei ole vaikutusta verotuloihin tai valtionosuuksiin." Tässä on nyt sitten valtio rikkomassa kyllä valtion ja kuntien välistä periaatetta ja tehtyjä sopimuksia.

On valitettavaa, että hallitus tekee tämmöisen esityksen tilanteessa, jossa erityisesti pienituloisten kustannusrasitus on lisääntynyt asumisen ja energian hintojen muodossa, ruuan ja liikkumisen hinnankorotusten kautta. Tämä maksujen korotus kohtaa erittäin voimakkaasti tämän maan köyhempää väestönosaa, pienituloisia eläkkeensaajia, lapsiperheitä, jotka kaikkein eniten joutuvat näitä julkisia palveluja käyttämään, ja kun nämä maksut nyt sidotaan vielä indeksiin, niin kyllä se on kylmää politiikkaa ja vie pohjan siltä väittämältä, mitä hallituksen suunnasta muun muassa pääministerin ja valtiovarainministerin suulla on sanottu, että tämä hallitus harjoittaa sosiaalisempaa politiikkaa kuin edellinen hallitus ja ilmeisesti edeltävät hallitukset. Monissa asioissa on nähty se, että näin ei asianlaita todellakaan ole, ja väitän niin tässä ja nyt, että kyllä kansalaiset tulevat sen huomaamaan, mikä on porvarihallituksen perimmäinen tavoite, myöskin ideologinen tavoite: eriarvoistaa yhteiskuntaa yhä enemmän ja jakaa niille, joilla jo paljon on, elikkä paremmin toimeentuleville ja rikkaille ihmisille.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt huomaa, että ed. Laitinen ei ollenkaan ole perehtynyt tähän asiakasmaksu-uudistukseen. Me olemme koko päivän puhuneet täällä lapsiköyhyydestä. Jos tätä asiakasmaksu-uudistusta nyt lasten päivähoidon osalta ei toteuteta, niin lapsiköyhyyshän pahenee tässä maassa, ja te sanotte, että se on kylmää politiikkaa. Eikö juuri nyt ole se aika, että köyhät lapsiperheet maksavat vähemmän ja ne, joilla on mahdollisuus maksaa, maksavat enemmän? Tämän uuden lain mukaan 48 prosenttia lapsiperheistä tulee maksamaan pienempää päivähoitomaksua kuin nykyisen lain mukaisesti. (Ed. Claes Andersson: Te halusitte poistaa nollaluokan!) Tämän teidän hyväksymänne lain — ja mekin olimme siinä mukana — mukaisesti 1 000 euroa kuukaudessa ansaitseva yksinhuoltajaäiti on ainoa, joka pääsee nollamaksuluokkaan. En usko, että monen niin pienituloisen äidin lapsi on kokopäivähoidossa ollenkaan. Tämän uuden lain mukaisesti taas äiti, jolla on yksi lapsi, saa ansaita 2 700 euroa kuukaudessa, ja silti hänen lapsensa päivähoitomaksu on pienempi kuin nyt voimassa olevan lain mukaan. Jos äidillä on kaksi pientä lasta hoidossa, hän saa ansaita 3 300 euroa kuukaudessa, ja hän edelleen maksaa vähemmän kuin nykyisen lain mukaan. Eikö tämä ole sosiaalista politiikkaa?

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jälleen vanhaa kikkaa ed. Asko-Seljavaara on käyttämässä tässä, kääntämässä sitä keskustelua päivähoitomaksuihin. Me olemme todenneet monessa yhteydessä sen, että päivähoitomaksulakiehdotuksessa on tiettyjä hyviä piirteitä. Mutta täytyy muistaa tässä myöskin se, että te olitte ajamassa aikaisemmin nollamaksuluokan poistamista, mutta opposition vastustuksesta johtuen veditte sen takaisin. Teillä ei riittänyt poliittinen rohkeus, vaikka ideologisesti näin olisitte tekemässä.

Suurempi asia on, ed. Asko-Seljavaara, se miten käy terveydenhuollon asiakasmaksuille. Ette te niistä puhunut yhtään mitään. Minä puhuin omassa puheenvuorossani erityisesti tästä kysymyksestä.

Päivähoitomaksujen osalta vielä on todettava se, että kyllähän siellä nousee jo alle keskituloisten perheiden maksurasitus. Ette te sitä voi kiistää. Mutta niin kuin sanottu, kyllä siinä on myöskin positiivisia asioita. Mutta te siirrätte tätä keskustelua koko ajan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) pois raiteilta.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Aivan oikein, kyse on ennen kaikkea terveysmaksuista ja niiden lisäämisestä. Kuten täällä on jo moneen kertaan todettu, suomalaiset jo maksavat itse enemmän kuin eurooppalaiset, ihan suoraan itse, terveyspalveluistansa ja sosiaalipalveluistansa. Miksi siis lisätä tätä taakkaa, suoraa maksutaakkaa?

Meille tässä on ihan oikeasti kyse siitä, mikä on meidän ihmiskäsityksemme. Onko meidän ihmiskäsityksemme se, että vain vahvat voittavat, vai se, että heikoillekin annetaan mahdollisuus? Se pieni ero ilmeisesti ed. Asko-Seljavaaran ja meidän edustamamme ideologian välillä on se, että me haluamme antaa sille heikollekin mahdollisuuden. Nimittäin terveyskeskusmaksuja lisäämällä ei kurota umpeen terveyseroja vaan päinvastoin lisätään niitä, koska ne pienituloisemmat jättävät menemättä mahdollisimman pitkään sinne lääkäriin, ja useimmiten sitten siinä vaiheessa, kun on pakko mennä lääkäriin, ne toimenpiteet ovat yhteiskunnalle paljon, paljon kalliimmat kuin se pieni, pieni tuki, mitä muuten terveysmaksujen korottamatta jättäminen toisi tullessaan.

Lisäksi mielestäni on huolestuttavaa, että puolue, joka puhuu perhepolitiikasta, unohtaa, että lasten, kotiäitien, eläkeläisten, työttömien ja pitkäaikaissairaiden työterveys on kunnallinen perusterveydenhuolto. Eli heitä jokaista näistä ryhmistä koskevat nämä suunnitellut korotukset.

Ihan lopuksi, arvoisa puhemies, toteaisin myös sen, että kyse ei ole valinnanmahdollisuuksista. Ed. Asko-Seljavaara on täällä sanonut, että hyvä, että rikkaat pääsevät valitsemaan ne yksityiset palvelut ja köyhät ja rupusakki jääkööt sinne terveyskeskuksiin. (Ed. Asko-Seljavaara: Siellä on hyvä palvelu!) Mutta Suomessa on isojakin kuntia, joissa yksinkertaisesti ei ole vaihtoehtona yksityistä terveydenhuoltoa. Siellä on ainut vaihtoehto se perusterveydenhuolto, kunnallinen perusterveydenhuolto. Sinne ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa perustaa yksityistä lääkärifirmaa, saatikka yksityisen lääkärin praktiikkaa. Näitten ihmisten taakkaa, sitä vaihtoehdottomuutta, siis ed. Asko-Seljavaara haluaa lisätä sillä, että terveyskeskusmaksuja korotetaan. Tämä ei voi olla oikeudenmukaista terveyspolitiikkaa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen koko elämäni ollut julkisen terveydenhuollon palveluksessa ja voin sanoa, että se on erittäin korkeatasoista. Se on aivan yhtä korkeatasoista, jos ei parempaa, kuin yksityinen terveydenhuolto. Ei kannata puhua niin, että joku rupusakki on siellä, päinvastoin. Hammashoidossa vaikeat tapaukset, vanhukset, lapset ovat juuri terveysasemien hoidossa. Ja se, että meillä on korkeat omavastuut terveydenhuollossa, johtuu siitä, että siihen lasketaan mukaan lääkekorvaukset ja yksityinen hoito, jossa niin moni käy. Sen takia se on korkeampi kuin monessa muussa maassa, missä yksityishoitoa ei sillä tavalla ole tarjolla.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin, kun me puhumme lapsiperheistä, meidän täytyy muistaa myös se, että suuri joukko nuoria naisia on tällä hetkellä Suomessa pätkätyössä. Se on jo sinällään suuri ongelma sen takia, että työnantajat eivät halua palkata näitä nuoria äitejä nimenomaan siitä syystä, että he pelkäävät, mitä lisärasitetta muun muassa lapset tuovat työelämään. Heillä ei ole myöskään sitä kautta työterveydenhuoltoa, vaan he ovat terveyskeskuksissa asioivia asiakkaita. Heihin myös kohdistuvat asiakasmaksukorotukset, jos he itse sairastuvat, niin lääkekulut kuin muutkin sairauskulut. Siinä mielessä tämä ei ole pelkästään päivähoitokysymys, kun me puhumme lapsiperheitten asemasta, vaan tämä koskettaa lapsiperheitä terveydenhuollonkin kautta, nimenomaan naisia, jotka ovat pätkätyössä.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan oikein, ed. Asko-Seljavaara, julkinen terveydenhuolto on hyvä. Mutta lainasinkin teitä vapaasti tämän lain ensimmäisen käsittelyn aikana, jossa tulitte sanoneeksi — noin vapaamuotoisesti — että on hyvä, että terveyskeskusmaksut lisääntyvät, koska rikkaat lähtevät silloin sinne yksityisten palveluiden puoleen ja rupusakki jää eli ne köyhät jäävät sitten kuluttamaan näitä. (Ed. Asko-Seljavaara: En ole puhunut rupusakista missään vaiheessa!) Ongelma vaan on se, että sillä köyhällä ei kohta ole varaa tähän julkiseen terveydenhuoltoon. Mielestäni se on sellainen epäoikeudenmukaisuus, jota terveydenhuollon ammattilaisen ei pitäisi olla edistämässä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Jos me kaikki — meitä ei kovin montaa ole — olisimme huolissamme pienituloisten ihmisten mahdollisuudesta saada julkisia palveluja, tässä tapauksessa terveydenhoitoa, niin me vastustaisimme tätä terveydenhoidon maksujen nostamista.

Tämä taso, mille ne nostetaan, on vaikuttava: se vaikuttaa hoitoon hakeutumiseen. Päivystysmaksu poliklinikoilla nousee, poliklinikkamaksun taso 25,60 euroa on ihan merkittävä summa. Sairaalan vuodepäivämaksu on yli 30 euroa, ja päiväkirurgian maksukin on jo sitä luokkaa, 83,90 euroa, että se jo tuntuu ihmisen taloudessa. Samalla päiväkirurgian osuutta halutaan nostaa ehkä 60—70 prosenttiin kaikista kirurgisista toimenpiteistä, eli sillä on merkittävyyttä lukuisten muiden maksujen lisäksi. (Ed. Asko-Seljavaara: On se nytkin korkea!) Kun ne joka tapauksessa nyt sidotaan indeksiin — kiitoksia valiokunnan, sosiaalisemmin kansaneläkeindeksiin — niin indeksiin sitomalla taataan tämä hoitomaksujen automaattinen nosto ilman turhia puheita. Näin ollen tämä on myös epäoikeudenmukainen tilanne.

Valiokunta on kyllä toivonut maksukaton tarkistamista ja pikaisestikin, mutta tästä huolimatta emme tiedä, milloin terveydenhuollon maksukattouudistus toteutuu.

Hyvät toiveet ovat tietysti paikallaan, vaikka teot ovat aina toki tärkeämpiä. Nyt tekonahan tapahtuu se, että potilasmaksuja nostetaan. Se luo todella jälleen entistä suuremman kynnyksen, johonka köyhempi ihminen kompastuu hakeutuessaan hoitoon tai harkitessaan hoitoon hakeutumista. Usein tämä kynnys on henkinen: se vaikuttaa jo ennen kuin henkilö on varsinaisesti päätöksensä tehnyt, hidastaen päätöksentekoa, hoitoon hakeutumista, diagnoosiin pääsyä. Sillä on myös sitten ennusteeseen kielteinen vaikutus. Tätä asiaa on todella tutkittu Kuopion yliopiston toimesta, se on väitöskirjatasoisella tutkimuksella verifioitu, ja tästä emme todella pääse mihinkään.

Tämä esitys on siis terveydenhuollon maksuesitys ennen muuta: vaikka nuo päivähoitomaksutkin nousevat lopulta 3,8 miljoonalla eurolla, tämä 65 miljoonaa euroa koostuu siis pääosin näistä terveyden- ja sairaanhoidon maksuista. Nyt tämä valtiovalta on tehnyt tähän tällaisen epäreilun tilanteen, jolloinka se siis siirtää omaa budjettiosuuttaan sairaille maksettavaksi, kun se palauttaa nämä nostetut sairaala- ja potilasmaksut omaan budjettiinsa. Siis hyvinvoivan valtion budjettia sitten tukevat sairaat ja hoitoa tarvitsevat ihmiset. Todella epäreilua tilanteessa, jossa hallituksen rahasäkki on täynnä ja — niin kuin valtiovarainministeri tapaa sanoa — rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Sitten pitäisi vielä ottaa sairailtakin tilkkeeksi.

Samalla tämä vie tätä julkisen sektorin ja yksityisen sektorin tilannetta sellaiseksi, että yksityisen sektorin kilpailukykyä parannetaan tällä uudistuksella. Samalla sitten myöskin voi syntyä tilanne, mikä täällä keskustelussa pilkahti esiin, että julkiset palvelut, siis nimenomaan terveyskeskuspalvelut, jäävät pienituloisimmille ihmisille, vaikka heillä onkin vaikeuksia entistä enemmän näiden palvelujen saannissa. Kuitenkin ne ikään kuin profiloituvat sitten vähävaraisemman väen palveluiksi. Yksityinen sektori, niin kuin tiedämme, lihoo ja voi hyvin. Sitten Kela vielä on tukemassa tätä yksityistä sektoria.

Mutta kaikkein epäreiluinta on sitten se, että kunnat joutuvat, valtuustot, tämän tilanteen eteen, nostavatko päivähoitomaksuja, nostavatko tämän tarjouksen mukaan terveydenhoidon ja sairaanhoidon maksuja. Moni kunta — näin valitettavasti on pakko ennakoida — tulee nostamaan niitä, koska ne perustelevat sen itselleen ja kuntalaisille: valtio vie meiltä joka tapauksessa tämän noston verran euroja, ja sen vuoksi meidän on tämä tehtävä, muuten kuntatalouden paine nousee entisestään.

Tässä tilanteessa todella voi vain toivoa, että kunnat eivät näin tekisi vaan muulla tavalla — kun ilmeisesti hallitus jälleen voittaa tämän äänestyksen — sitten tasapainottaisivat budjettia tämän osalta, mitä sosiaali- ja terveydenhoidon valtionapu vähenee. Muuten meidän pitää nostaa entistä enemmän esille vaatimusta, että valtiovalta peruu tämän tekosensa ja tulee tilkitsemään tämän 60 miljoonaa euroa muilla tuloilla omassa budjetissaan ja palaa normaaliin tilanteeseen, jolloinka asiakasmaksujen nousu ei voi olla syynä eikä perusteena valtionavun vähentämiseen. Siihen tilanteeseen on päästävä takaisin. Muutama kunta on jo tehnyt päätöksen, kuten Inarin kunta, että ne eivät nosta potilasmaksuja. Monessa kunnassa on tehty esityksiä, että kuntien ei tule niitä nostaa, kuten Raision kunnassa, Kotkan kaupungissa, ja näissä paikoissa toki sitten käydään tämän kädenvääntö, ainakin täällä Etelä-Suomessa vielä, Inarissa lienee jo kunnan kanta selvillä.

Arvoisa puhemies! On tietysti hienoa, että täällä hallituspuolueista kaksi kolme kansanedustajaa on paikalla puolustamassa hallituksen tekoa, mutta miksikään terveyspoliittiseksi eteenpäinmenoksi tai positiiviseksi askeleeksi tätä ei millään saa käännettyä, nimenomaan terveyden- ja sairaanhoidon maksujen osalta. Mikäli ed. Asko-Seljavaara todella näin ajattelee — tai en usko, että niin ajattelette, mutta jos niin väitätte — niin olisi kyllä hyvä sitten se perustella hyvin selkeästi. Jotkut nyt poissa olevat, kuten esimerkiksi vihreiden eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron esittäjä tässä lähetekeskustelussa, sanoivat, että tämä on oikeudenmukainen esitys, että nostetaan terveydenhoidon maksuja, että ne sidotaan indeksiin. Hän ei ole nyt täällä puhumassa tästä kannastaan, mutta sitä oikeudenmukaisuutta en kyllä ymmärrä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vaan huomauttaa ed. Sirnölle, että en ole koskaan käyttänyt mistään potilaastani sitä halventavaa sanaa, mitä te äsken käytitte.

Edelleenkin sanon, että hammashoidon maksujen nosto on eduksi sillä tavalla, että silloin kunnalliseen hammashoitoon jää enemmän tilaa niille potilaille, jotka tarvitsevat vaikeampia ja erikoisempia hoitoja, ja me, jotka olemme työterveyshuollon parissa ja saamme sen jo ilmaiseksi mutta emme saa hammashoitoa, hakeudumme yksityisille hammaslääkäreille ja maksamme siitä. Eikö se ole erittäin sosiaalista?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole mitään halventavaa sanaa käyttänyt potilaista ... (Ed. Asko-Seljavaara: Ed. Sirnö! — Ed. Sirnö: En minäkään!) — Ai jaa, joo, no se tuli selville. Luulin, että edustaja tarkoitti allekirjoittanutta.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On kohta vuoden ajan keskusteltu sosiaali- ja terveystoimen maksuista, niiden tasosta. Keskustelua on käyty hyvissä ajoin, ennen kuin hallituksen esityksestä oli mitään tietoa, mutta nyt kun olemme lähes maalissa, kalkkiviivoilla jo melko pitkällä, on — niin kuin tässäkin keskustelussa — uhkakuvia maalaamalla, mustan värittämisellä valkoiseksi ja valkoisen värittämisellä mustaksi, keskustelu oppositiopuolueitten edustajien taholta kulkenut. Siitä tämä lähti, että päivähoitomaksuista oli oppositiolla varma tieto, mitä niille aletaan tehdä. No, tämän toisen käsittelyn yleiskeskustelun aikana on tullut sekin selväksi, että se olikin oppositio, joka ratkaisi sen, miten nämä päivähoitomaksut menevät. En valitettavasti tästä asiasta voi teitä onnitella. Jonkunlainen käsitys ja tieto minulla on siitä, miten tämä esitys on tänne saliin tullut.

Toisekseen, tämän noin vuoden jatkuneen prosessin ja myös eduskuntakäsittelyn jälkeen odotin mielenkiinnolla tämän asian toista käsittelyä, odotin mielenkiinnolla, mitä oppositio todella tekee. Nyt me olemme kuulleet, että te olette esittämässä tätä lakia hylättäväksi. Siinä on sitten hieman eroa sävyssä, minkälaista hylkyä vasemmistoliitto, sosialidemokraatit ja kristilliset ovat tekemässä, siinä on vähintäänkin sävyero.

Mutta sanon teille, jotka olette laittaneet tämän esityksen järjestykseen, lainausmerkeissä järjestykseen, että kun pystyn päättelemään, että tiedotteet ovat valmiina ja kolumnipohjat on kirjoitettu, niin minä todella toivon, että te kirjoitatte niihin kolumneihinne sen, että me — siis tässä tapauksessa te, arvon sosialidemokraatit — sosialidemokraatit vastustimme sitä, että perhe-käsitettä muutetaan, minkä seurauksena päivähoitomaksut laskevat. Toivon, että kirjoitatte niihin kolumneihinne näkyviin myös sen, että olemme sitä mieltä, että päivähoidon maksujen ja tulorajojen tulee edelleenkin olla vuoden 2002 tasolla tavalla, josta on seurannut kaikkein pienituloisimpien, yksinhuoltajien, monilapsisten perheitten, kohdalla päivähoitomaksujen kiristyminen. Minä todella toivon, että teidän kolumneissanne nämäkin tekstit näkyvät, ja sen uskallan ja voin luvata, että jos eivät ala näkyä, niin me muistamme kyllä hallituspuolueitten taholta tästä asiasta muistuttaa, semminkin kun taustalla on se vuoden keskustelu päivähoitomaksuista.

Tänä iltana on kerrottu, että me puhumme vääristä asioista — minä menen terveydenhuollon puolelle aivan kohta. Mutta tämän lakiesityksen sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen oleellinen osa ovat nämä päivähoitomaksut, joissa tapahtuu asioita, joissa aivan kiistatta kaikkein pienituloisimpien tilanne paranee, yksinhuoltajien, monilapsisten perheiden. Niissä köyhyystutkimuksissa, jotka minulla on käytössäni, jotka perustuvat Stakesin ja muitten virallisten tahojen tutkimuksiin, juuri nämä ovat ne väestöryhmät, yksinhuoltajat, monilapsiset perheet, joitten taloudellinen tilanne on kaikkein vaikein. Todella toivon, että näissä kolumneissanne, missä pistätte asioita järjestykseen, muistatte sanoa tämänkin puolen: me vastustimme sitä, että teidän päivähoitomaksunne laskevat. 48 prosentilla lapsista, 53 prosentilla perheistä päivähoitomaksut laskevat.

Ed. Laitinen puheenvuorossaan kiitti siihen mennessä käytettyjen puheenvuorojen pitäjiä perustelluista puheenvuoroista ja väitti, että on vaikea vasta-argumentoida näitä käytettyjä puheenvuoroja. Edellä olen osaltani ainakin muutamaan kohtaan vasta-argumentit, kohtuullisen painavat sellaiset, esittänyt.

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on käynyt selville, mistä jo puhuin, että vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien hylyllä on yksi ero. Tässä keskustelussa se ero on selville käynyt. Vasemmistoliitto kirkkain otsin kertoo siitä, että julkisen terveydenhuollon maksut pitää poistaa kokonaan. Tätä minä tivasin täällä ensimmäisen käsittelyn yhteydessä: pitää kertoa ääneen, ollaanko todella valmiit toimimaan tällä tavalla. Sosialidemokraattien suusta, ainakaan keskeisten vaikuttajien suusta, en ole tällaisia puheita kuullut.

Ihan vaan muistin virkistämiseksi totean, että terveydenhuollon maksujen osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on 7,8 prosenttia tämän esityksen mukaisesti. Rautakaupassa on niitä prosentteja, joilla ihmisille tavaraa myydään, mutta tässä kohtaa, kun muuttaa prosentit euroiksi, puhutaan 1 miljardista eurosta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta puhutaan 1 miljardista eurosta. Arvoisat oikeudenmukaisuuden perääjät vasemmistoliitossa, oletteko te todella sitä mieltä, että tämä miljoona euroa pitäisi tästä ykskaks leikata ja sitten jossakin on joku toinen rahasäkki, jolla tämä miljardi euroa rahoitetaan?

Minusta on erittäin tärkeää tässä yhteydessä keskustella myös siitä, millaisen viestin me haluamme antaa julkisista palveluista ja siitä, missä kunnossa ne ovat ja minkälaiseen tulevaisuuteen valmistautumassa ollaan. Käsittääkseni kaikkien yhteinen huoli tässä salissa on se, miten takaamme sen, että meillä jatkossakin on toimivat julkiset palvelut.

Täällä on viitattu kintaalla valiokunnan mietinnölle ja vähän moittienkin osoitettu sitä, kun siellä on kerrottu se ääneen ja auki, että työttömät, lapsiperheet, eläkeläiset ovat se pääjoukko, joka julkisia terveyspalveluja käyttää. Miksi on näin? Me olemme säätäneet lainsäädäntöä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tavalla, jolla meillä, jotka olemme työssä, homma toimii ja ne, jotka eivät ole aktiivisessa työelämässä mukana, ovat julkisten palvelujen ja osittain myös yksityisten palvelujen piirissä. Tämänhän me olemme tehneet.

Yksi periaatteellinen ja ylätason keskustelunaihe Suomi-nimisessä hyvinvointiyhteiskunnassa minusta on ja sen tulee olla se, mikä on tämän meidän järjestelmämme yleinen hyväksyttävyys. Siitä johdatan oman ajatteluni, jota ei ole tarpeen muuttaa, siihen, että on hyvä, että on joku omavastuu ja pääosa rahoitetaan verotulojen kautta ja valtionosuuksien kautta. Mutta yleiseen hyväksyttävyyteen liittyy se, että yhä useammat ihmiset kysyvät, mitä minä yhteiskunnalta saan, kun maksan korkeita veroja, miksi maksan niitä veroja, ja toteavat, että maksan siksi, että nämä meidän palvelumme pysyvät edes nykyisellä tasolla.

Kyllä tälläkin keskustelulla tänään — jos tästä joku on niin kiinnostunut, että lukee käydyn keskustelun eduskunnan pöytäkirjoista ja internetin kautta — on pyritty luomaan kuvaa, että viimeistään tämä esitys romuttaa ne julkiset terveyspalvelut. Minä olen sitä mieltä, että ei muuten tämä esitys niitä romuta; jos ne romutetaan, niin se tapahtuu kyllä sitten ihan muuta kautta. Mutta minusta tämä keskustelu pitäisi käydä ja on hyvä, että puolueet tuovat kantojaan esiin keskustalle.

Tietty omavastuu julkisissakin palveluissa on kannatettava asia, on ollut ja tulee jatkossakin olemaan. Sitten meillä on järjestelmät niitä ihmisiä varten, jotka eivät pysty itse oman toimeentulonsa, oman vähävaraisuutensa vuoksi palvelumaksuista selviytymään, heitä varten meillä on järjestelmät olemassa.

Arvoisa herra puhemies! Aivan lopuksi: Minulle viime viikon keskustelussa kirkastui yksi asia, joka on myös ylätason asia, joka näkyy tässä asiakasmaksukeskustelussakin, tänäänkin. Eri puolueilla on eri väestöryhmät, kun puhutaan vähäosaisista. Keskustalle, vasemmistoliitolle ja kristillisdemokraateille on tärkeää se, että meillä on universaali sosiaaliturva. Me puhumme kansaneläkkeistä, me puhumme pienimmistä päivärahoista. Mutta kun on seurannut julkisuudessa ollutta keskustelua siitä, miten vähäosaisuuteen pitäisi puuttua, niin on yksi iso oppositiopuolue, joka puhuu asumistuesta ja puhuu eläkkeensaajan hoitotuesta. Nämä ovat toki tärkeitä. Esimerkiksi eläkkeensaajan hoitotuella on suuri merkitys niille, jotka sen saavat, mutta kun käytännössä ollaan tilanteessa, missä eläkkeensaajan hoitotuesta on tullut kansaneläkkeen jatke, niin tässä on periaatteellinen ero. Mutta se on hyvä, että nämä periaatteelliset erot tulevat esiin.

Aivan lopuksi voin todeta, että värillä on väliä ja toivottavasti ihmiset seuraavat vappupuheitten jälkeenkin, mitä käytännössä tehdään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Rehulan puheenvuoron jälkeen on syytä todeta, että, ed. Rehula, te ja hallitus nostatte 100 prosentille pienituloisia eläkkeensaajia, 100 prosentille pienituloisia työttömiä, 100 prosentille pieni- ja keskituloisia ihmisiä ja yleensäkin 100 prosentille suomalaisia terveyden- ja sairaanhoidon asiakasmaksuja tällä esityksellä. Näin ollen tämä on varsin selkeä esitys. Se koskettaa kaikkia ihmisiä, jotka hakeutuvat julkiseen terveydenhoitoon. Viittaan tässä tuohon prosenttilukuun, mitä käytitte päivähoitomaksuissa.

Sitten se kysymys, onko se 7,8 prosenttia vai 20 prosenttia. Kyllä tilanne on niin, että sairastavalle ihmiselle, Suomen kansalaiselle, on sama asia, ovatko kyseessä asiakasmaksut vai lääkekorvaukset, niiden mataluus, vai omavastuuosuuden korkeus. Yhtä kaikki kysymys on terveyden- ja sairaanhoidon kulujen maksamisesta, silloin kun itse kukin sairastuu, ja silloin se on 20 prosenttia, mikä on suomalaisille sitten tämä omavastuu kokonaissairaanhoitokuluista. Todellakin tehohoidon ja muun erikoissairaanhoidon osalta maksetaan vain pieni, pieni osa todellisista kuluista, mutta sitten jälleen monien yleisten, jokapäiväisten sairauksien ja myöskin pitkäaikaissairauksien hoidossa tämä omavastuu on suhteessa paljon suurempi.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pahoittelen ed. Asko-Seljavaaralle, jos laitoin hänen suuhunsa hänelle vieraan sanan, mutta se sisältö kuitenkin käsittääkseni oli edelleenkin se, että vain köyhien paikka on perusterveydenhuollossa, ja siitä huolimatta köyhien mahdollisuutta siihen perusterveydenhuoltoon on vaikeutettava asiakasmaksuja korottamalla.

Ed. Rehula, tämä oli varmaan teidän tähtihetkenne, koska tiedän, että viime torstai meni aivan muissa merkeissä kuin asiakasmaksujen puntaroinnissa täällä eduskunnassa. Mielestäni äskeinen puheenvuoronne entisestään nostaa arvoanne sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana silmissäni: olette kohtuullisen tasapuolinen sekä kritiikissänne, haukuissanne että kehuissanne. Mutta muutamaan kohtaan silti uskaltaisin puuttua.

Ensinnäkin se, että mielestäni asiakasmaksut ovat asia, joka koskee kuntien autonomiaa, kuntapäättäjien omaa autonomiaa. Tässä kyseisessä tilanteessa esimerkiksi me tiedämme, että kunnilla todellisuudessa ei ole valinnanvaraa muuta kuin tehdä miinusta, koska joka tapauksessa hallituksenne tulee leikkaamaan nämä kyseiset rahat pois kuntien valtionosuuksista, eli siis kyse ei ole kuntien autonomian mukaisesta päätöksenteosta. Eli nekin kunnat, joista ed. Tiusanen täällä muutaman esimerkin jo sanoi, siis tekevät tämän asiakasmaksujen korottamispäätöksen vastoin talouttansa, koska heiltä joka tapauksessa valtio tulee perimään pois niitten asiakasmaksujen suuruisen summan.

Toinen asia on se, että ainut pettymys ed. Rehulan puheenvuorossa oli se, että heräsi kysymys, edustaako hän sitä kantaa, että toimeentulotukiriippuvuutta pitäisi Suomessa lisätä, koska sitähän hän tarkoitti sillä, että on olemassa systeemejä, millä sitten pelastetaan näitä köyhiä niin, että heidän on mahdollista käydä terveydenhuollossa. Toivon, että ed. Rehula ei tarkoita sitä. Mielestäni se ei ole sitä universaalia vastuuta, mitä myös minä tunnistan tiettyjen perusturvapuolueiden kautta aikojen kannattaneen.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama kommentti myös omalta osaltani ed. Rehulalle.

Nyt kun käsittelemme tässä toista käsittelyä, niin tilanne on monessa mielessä erilainen kuin ensimmäisessä käsittelyssä sekä lähetekeskustelussa. Tänään meidän käsittelyssämme on hallituksen esitys, joka voidaan tässä yhteydessä ainoastaan hyväksyä tai hylätä. Meidän sosialidemokraattien painopiste on ehdottomasti ollut terveydenhuollossa ja terveydenhuoltoon liittyvissä asiakasmaksukorotuksissa ja niihin liittyvissä indeksikorotuksissa. Päivähoidon osalta olemme todenneet monta kertaa täällä, että päivähoidon osalta lakiesityksessä on monia hyviä asioita, joita olemme tukeneet ja kannattaneet. Mutta tämä on kokonaisuus, ja meidän täytyy joko hyväksyä tai hylätä tämä kokonaisuus, ja kun terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten vaikutus on niin suuri yhteiskunnassamme niiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla, emme voi tätä kokonaisuutta hyväksyä. Tämän rinnalle olemme tehneet oman lakialoitteemme, joka vahvistaa ja tukee päivähoitoa entisestään, ja tämän eteen työskentelemme myös tulevaisuudessa. Tästä syystä toivon, ettei täältä myöskään lähde sellaista viestiä, että me emme olisi hyväksymässä päivähoidon uusia esityksiä tai meidän painopisteemme olisi ennen kaikkea päivähoidossa, sillä se on ehdottomasti terveydenhuollossa.

Sitten toinen asia. Kommentoitte sosiaaliturvaa ja sitä, että sosialidemokraatit pohtivat vain asumistukea tai hoitotukea. Meille sosiaaliturva on kokonaisuus, joka kohdistuu yksilöllisesti jokaiseen riippuen siitä, mitä kukin kulloinkin tarvitsee, on kyse sitten lapsilisästä, kansaneläkkeestä, asumistuesta tai hoitotuesta. Näitä ei voi erottaa toisistaan. Ihmisen tarve ratkaisee, mitä hän kulloinkin tarvitsee, ja tämä on sosialidemokraattien kanta.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olemme vuoden olleet vähintään 155-tykin tulen alla — 155-tykki on suurin tykki, jolla kenttätykistö Suomessa ampuu — liittyen päivähoitomaksuihin, liittyen päivähoitomaksuihin tehtäviin muutoksiin lähtien nollamaksuluokasta, (Ed. Saarinen: Älkää ampuko!) me olemme olleet sen tulen alla. Me olemme suoriutuneet siitä ulos sillä tavalla, että me olemme yrittäneet vastoin teidän mustamaalaustanne ja uhkakuvien maalaamistanne kertoa niin kuin asiat ovat, saatikka sitten ja varsinkin, kun tämä tykeillä ampuminen lähti tilanteessa, jossa esityksestä ei ollut vielä riviäkään kirjoitettu. Ed. Anneli Kiljunen, te toivoitte, että täältä ei lähtisi sellaista viestiä. Minä voin taata teille tämän tykkitulen alla olleena, että se viesti tavalla tai toisella pyritään välittämään myös tämän talon ulkopuolelle, mitä te olette tekemässä huomisessa äänestyksessä, kun te olette hylkäämässä tämän asiakasmaksuesityksen. Se on aivan selvä asia, se on aivan selvä asia.

Toisekseen, meille keskustalaisillekin ihminen on kokonaisuus. Hän on kokonaisuus, jonka omista tarpeistaan lähtien pitäisi pystyä vaikuttamaan omaan elämäntilanteeseensa. Mutta se, mihin tämä meidän sosiaaliturvamme pohjaa, onko se universaali vai onko se sirpaleista rakennettu, on minusta yksi kysymys, josta meidän on hyvä keskustella.

Meillä tulee jatkossakin olla syyperusteinen sosiaaliturva, se on ihan selvä. En näe tilannetta, missä päästäisiin aivan yhteen etuuden tasoon tai yhdellä etuuden nimellä kulkevaan tasoon, mutta kyllä sillä, mitkä ovat ne painopisteet, ne kärjet, joita halutaan ja tahdotaan, on merkitystä.

Ed. Sirnölle aivan lopuksi: Viime torstaina menin tunnelmasta toiseen. Olin muun muassa eskarilaiseni kanssa viettämässä ensimmäistä koulupäivää.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ed. Rehulalle sen verran, että eihän opposition asemista kovin paljon maan asioihin pysty vaikuttamaan, mutta jos jossakin oppositio kokee vaikuttaneensa, niin se oli kuitenkin se painetila, joka saatiin synnytettyä tämän nollamaksuluokan ympärille. Siinä hallitusrintama selvästi perääntyi niistä ajatuksista, joita se oli jo julki tuonut. Se oli viisas päätös, siitä on onnitteleminen. Tehkää sosiaalisempaa politiikkaa, tehkää hyviä esityksiä!

Mehän olemme pääasiassa äänestäneet hallituksen esitysten mukana, emme me kaikkea ole ampuneet, mikä liikkuu. Me olemme täällä useita hyviä hallituksen esityksiä puoltaneet ja äänestäneet niitten puolesta, ja monet niistä menevät ihan äänestämättä sellaisenaan yksimielisestikin läpi.

Mutta tämä keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista mielestäni kulminoituu kahteen seikkaan: Eri maiden välisissä vertailuissa Suomi on etuuksien tasoissa ihan pahnanpohjimmaisia, me olemme siis jonon hännillä. Mutta sitten kun tullaan sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin, niin sitten me olemmekin jonon keulilla, kun meitä verrataan esimerkiksi Euroopan muihin maihin. Tämän vuoksi me sosialidemokraatit vastustamme sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja korotetaan. Tavoitteeksi tulisi pikemminkin asettaa se, että näitä maksuja pitää voida alentaa, ainakin kun katsotaan, että lapset käyvät koulua maksutta, terveydenhuoltokin on suhteellisen halpaa — näin voidaan sanoa, jos lapsi joutuu sairaalaan — mutta päivähoitopuolella ollaan hyvin korkeissa maksuissa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan vielä lopuksi omalta osaltani: Sosialidemokraatit kannattavat vahvasti universaalia sosiaaliturvaa, siitä ei ole varmaan ollut kenelläkään epäilystä. Se on tullut esille myös lapsilisä- ja monissa muissa asioissa. Ymmärrän myös sen, että kun me tulemme huomenna äänestämään asiakasmaksujen hylkäämisen puolesta, niin siitä menee viesti, että emme hyväksy asiakasmaksujen korottamista terveydenhuollossa. Mutta kun viittasitte, että kun kirjoitatte kolumneja, niin muistakaa kirjoittaa tämä ja tämä ja tämä, ja ne liittyivät nimenomaan päivähoitomaksuihin, niin halusin tarkentaa sitä, että meidän painopisteemme on ollut ehdottomasti terveydenhuollon asiakasmaksuissa ja niitten korotuksissa. Päivähoidon osalta me tulemme kolumneissa kertomaan meidän oman vaihtoehtomallimme päivähoitomaksuista, laajemman esityksen kuin mitä hallitus on omalta osaltaan tehnyt.