Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet mukaan lukien, ovat jokaisen kunnan ja seutukunnan kehittymisen ensimmäinen ehto. Laajakaistan rakentamisessa, kuten tietoliikenneyhteyksien rakentamisessa muutenkin, näkee sen, että markkinat ja markkinavoimat eivät huolehdi tasa-arvosta, eivät alueellisesta tasa-arvosta eivätkä mistään muustakaan tasa-arvosta. Aikoinaanhan näitten laajakaistojen rakentamisessa, mitä erityisiä julkisen sektorin hankkeita on, on lähdetty liikkeelle 2010, mutta nämä hankkeet ovat tökkineet enemmän tai vähemmän eri puolilla Suomea. Lapissa esimerkiksi nyt on määräaika 1.6. haettavalle tuelle, ja on mielenkiintoista seurata, kuinka tämä uusi haku sitten realisoituu. Kaikkiaanhan näitä hakuja eri alueilla on ollut hieman yli 300, joista puolesta on jätetty tarjoukset. Lapissa tämä asetelma on ollut aika lailla huonompi: jos muistan oikein, Lapissa näitä alueita on ollut noin 120 ja ainoastaan yhdestä kuudesosasta on jätetty tarjous.

Se, että tämän julkisen tuen ehtoja muutetaan ja maksatusaikataulua, on tervetullut muutos siinä mielessä, että jos kerran nykyiset toimijat eivät tunne kiinnostusta niille alueille, joilla ei varmasti mitään isoa tiliä tehdä, niin sitten se, että avataan pienten, mahdollisesti uusienkin, teleyritysten tulo markkinoille, ei ainakaan heikennä tilannetta.

Siinä mielessä itse olen vanhan koulukunnan mies tässäkin asiassa, niin kuin olen postipalveluissa ja monessa muussa asiassa, että julkisella sektorilla pitäisi olla ihan omia vahvoja yrityksiä, jotka voisivat huolehtia tasa-arvon toteutumisesta ja peruspalveluitten järjestämisestä kaikkialle Suomeen. Me tapasimme joku aika sitten TeliaSoneran edustajia, ja näyttää siltä, että TeliaSonera kuitenkin on huomattavan paljon kiinnostuneempi esimerkiksi Lapin alueen rakentamisesta kuin muut operaattorit.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Luotettavien ja riittävän nopeiden laajakaistayhteyksien olemassaolo on nykyään perusedellytys. Palveluita siirtyy verkkoon kovalla vauhdilla, ja varsinkin pitempien etäisyyksien päässä, kuten esimerkiksi Lapissa, nettiyhteys on aivan keskeinen tekijä palveluiden saavutettavuuden kannalta. Siksi myös netin on oltava saavutettavissa. Jotta laajakaistayhteydet olisivat mahdollisimman hyvin kaikkien suomalaisten saatavilla, ovat hallituksen esityksen tavoitteet täysin kannatettavia.

Haluan kuitenkin kiinnittää myös pientä kriittistä huomiota yhteen näiden laajakaistojen toteuttamiseen liittyvään näkökulmaan. Tämän hallituksen esityksen ydin on lakiesityksen 7 §:ssä. Voimassa olevan lain kyseisessä pykälässä vaaditaan tuen hakijalta vakuutus siitä, että tämä ei ole hakenut muuta julkista tukea hankkeelle. Ehdotuksessa tätä kohtaa muutetaan niin, että hakijalta vaaditaan selvitystä siitä, mitä muita julkisia tukia hakija on saanut. Tämä siis mahdollistaa julkisen tuen saamisen laajemmalta kirjolta eri toimijoita.

On selvää, että pitkien etäisyyksien maassa laajakaistayhteyksien toteuttaminen ei onnistu ilman vahvaa yhteistä panosta. Julkinen tuki ei mielestäni saa kuitenkaan muodostua suuryrityksille rahastusautomaatiksi, jolla ensin niistetään kuntien, valtion ja kaikkien muidenkin mahdollisten tahojen rahat pois, ja sen jälkeen vielä liittymien käyttäjät joutuvat maksamaan kovan hinnan laajakaistan saamisesta. On nimittäin olemassa esimerkkejä sekä Suomesta että kansainvälisesti, että laajakaistaverkkoja pystytään tietyntyyppisillä alueilla toteuttamaan selvästi suurten toimijoiden vaatimia hintoja edullisemmin. Olisikin erittäin tärkeää, että samalla kun laajakaistan rakentamista, aivan oikein, viedään voimallisesti eteenpäin, pystyttäisiin samaan aikaan tavalla tai toisella varmistamaan, että julkinen tuki — eli yhteiset rahamme — todella kohdentuu mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Laajakaistaverkon rakentamisessa eniten kustannuksia aiheuttaa kaapeleiden kaivaminen maahan. Sellaiseen työhön kykeneviä pieniä ja keskisuuria paikallisesti toimivia yrittäjiä löytyy joka puolelta maata. Myös tekniikan vaatimiin asennustöihin löytyy tekijöitä joka puolelta. Esimerkkinä tästä toimiikin vaikkapa Oulunsalossa perustettu osuuskunta, joka on hoitanut valokuituyhteydet omalle kylälleen ja on itse asiassa jo laajentamassa toimintaansa muualle, koska kiinnostus on ollut valtavaa. Oulunsalon tapauksessa on tiettävästi myös verkon rakentamisen kustannustaso aivan merkittävällä tavalla matalampi kuin millä suuret alalla toimivat yritykset ovat lupautuneet samaiset verkot toteuttamaan.

Kustannustietoisuutta olisikin tärkeää peräänkuuluttaa, jotta sinänsä erittäin tärkeä julkinen tuki saataisiin kohdennettua verkon rakentamisen osalta sinne, missä sitä todella yhteyksien rakentamiseen tarvitaan. Tämä on siis kuitenkin tehtävä erityisen taiten ja vaarantamatta sitä, että joka puolella Suomea nopeat laajakaistat ovat mahdollisimman pian kaikkien suomalaisten saatavilla kohtuullisin kustannuksin mutta samalla siis kuitenkin myös veronmaksajien näkökulmasta vastuullisella tavalla toteutettuna.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tekniikka ja sähköiset palvelut eivät kulje Suomessa vielä käsi kädessä. Kaikki ihmiset eivät ole valmiita siirtymään sähköisiin palveluihin. Tai toisaalta ei ole mahdollisuutta siihen, koska tietotekniikkayhteydet eivät ole siinä kunnossa jokaisessa paikassa Suomessa, missä niiden pitäisi olla, jotta sähköisiin palveluihin voitaisiin enemmän siirtyä.

Laajakaista on kumminkin yksi sellainen asia, joka alkaa olla peruspalvelu. Tarve siihen voidaan rinnastaa jo peruspalveluihin, varsinkin kun tästä edetään vielä muutama vuosi eteenpäin. Sen saanti kuitenkin monelle kuluttajalle on edelleen vain unelma. Lankaverkkojen, näiden kupariverkkojen, purku on käynnistynyt, ja vaikka näitä puretaan, silti kaikkiin kotitalouksiin ei korvaavasta yhteydestä ole vielä tietoa. Tätä ongelmaa on jopa matkapuhelinten kuuluvuudessa, saatikka sitten näissä tietotekniikkayhteyksissä.

Valtion tukea todellakin tarvitaan siihen, että laajakaistayhteyksiä saadaan parannettua. Suomessa on entistä selkeämmin otettava se tavoite, että nämä laajakaistayhteydet saadaan kuntoon ja joka talouteen. Tarvitaan myös jämeriä otteita ja velvoitteita teleoperaattoreille siitä, että nämä yhteydet kuntoon saadaan. Niin kauan kuin 50 euroa kuussa maksetaan 1 megan yhteydestä, niin ei voida puhua, että Suomi olisi laajakaistayhteyksien luvattu maa. Kaikki keinot, millä pystytään näitä parantamaan, täytyy nyt tehdä, ja tämäkin lakiesitys onneksi näin tekee.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olisi tietenkin ollut hyvä nähdä ministeri täällä esittelemässä tätä asiaa, mutta hyvä nyt kuitenkin, että tämä esitys on täällä.

Useat edelliset hallitukset ovat pyrkineet saamaan laajakaistaa Suomeen lisää haja-asutusalueillekin, mutta ihan vilkkaasti tämä ei näytä tulevan, ja siitä pieni moitteen sana. Suomi on teknologian ja it-alan kärkimaa, mutta on hivenen noloa, että rahoitus on kangerrellut niin, että nämä hankkeet eivät ole menneet eteenpäin toivotulla tavalla.

Jo hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet, saati maamme suunnaton kyky tehdä asioita hajautetusti on nyt otettava käyttöön. Me tarvitsemme erityisesti tässä esityksessä mainittua edistyksellistä laajakaistaverkkoa, eikä sitä, että Pudasjärven mummon täytyy kiivetä katolle saadakseen mokkulalla nettiyhteyden. Tämä tarina on muuten tosi, ja hivenen kyllä vaarallista testattunakin.

Useat kunnat ovat kilpailuttaneet laajakaistahankkeitaan, mutta eivät ole saaneet tarjouksen tarjousta ja ovat ymmällään, mistä kuitua. Jos nyt on helpotusta tulossa rahoitusehtojen muuttuessa, niin se on hyvä.

Edustaja Autto mainitsisi tässä esimerkkinä Oulunsalon osuuskunnan, ja ymmärtääkseni Pudasjärven kaupunki on päätynyt samaan ratkaisuun. Minä nimenomaan haluan painottaa niitä Kehä kolmosen ulkopuolisia mahdollisuuksia ja ylipäätään haasteita palveluiden saatavuuden kannalta: eli laitetekniset ongelmat ja yhteensopimattomuudet eivät saa olla este laajakaistan saamiseksi.

Meidän tulee huolehtia tasa-arvosta, alueellisesta tasa-arvosta, sivistyksellisestä tasa-arvosta, kuntarakenteen kestävyydestä koko maassa. Meillä on merkittäviä elinkeinoja, jonka vuoksi me tarvitsemme vahvaa kuntarakennetta koko maassa. Eli nopea laajakaistayhteys on paikallistalouteen investointia, jolloin se palvelee koko kansantaloutta, ja se paikallistalous ei karkaa Kiinaan. Laajakaista on siis paikallistaloutta tukevaa. Minä näen, että tällä on myös positiivinen maaseutuvaikutus ja kuntavaikutus ja yhdenvertaisuutta edistävä vaikutus.

Ilmoitusmenettely on nyt siis käynnistetty Euroopan unionin komissiossa. Minusta on tietenkin harmi, jos nämä komission asettamat rajoitukset voivat tätä esitystä ja esityksen läpiviemistä hidastaa, ja tämä on taas alueellisen tasa-arvon vuoksi vaikeasti perusteltavissa. Elikkä me, Suomi, olemme kylmä saareke Euroopan unionin reunalla, ja Suomen tietoliikenneyhteydet, hyvät tietoliikenneyhteydet nimenomaan, eivät ole keneltäkään pois eivätkä muuta kilpailuasemia millään muotoa.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen kyllä edustaja Mattilan kanssa samaa mieltä siitä, että kun näinä aikoina hallitukselta tulee erittäin harvoin ylipäänsä mitään esityksiä tähän saliin, olisi todella paikallaan, että asianomainen ministeri olisi vastaamassa oman esityksensä esittelystä. Tämä on se hyvä tapa, jonka me tiedämme täällä olleen käytössä pitkään, ja nyt vielä toistamiseen: kun aika harvoin tällaista tilaisuutta on, todellakin ministerin soisi olla mukana. Ei sen takia, että tämä olisi huono esitys, tämä on ihan oikeansuuntainen ja tyydytyksellä merkille pantava esitys. Tämä korjaa yhdeltä osaltaan aavistuksen verran sitä vaikeutta, joka on kohdattu, kun tätä laajakaistastrategiaa käytännössä on toimeenpantu.

Halusin käyttää tämän puheenvuoron sen takia, että olen yhden liiton, maakunnan liiton, Keski-Suomen liiton, valtuuston puheenjohtaja ja siinä ominaisuudessa sekä silloin, kun tätä laajakaistastrategiaa pantiin liikkeelle edellisen vaalikauden aikaan, olin mukana läheltä seuraamassa sekä ministerinä että sitten sieltä toimeenpanopäästä niitten tavoitteitten asetantaa ja sitä pohdintaa, pystytäänkö sillä strategialla, mikä valittiin, ja siihen liittyvillä säädöksillä turvaamaan nämä palvelut yksityisen asiakkaan kannalta kohtuuhintaisesti eri puolilla Suomea ja onko se taakka, mikä kunnille tulee maksettavaksi tästä palvelusta, kohtuuhintainen. Ja nyt kun tätä toimeenpanoa on toteutettu, niin ensinnäkin tämä on lähtenyt mielestäni kuitenkin aika hyvin liikkeelle. Kun tavoite oli, että 2015 kaikille 100 megaa Suomessa, niin ei tästä tavoitteesta välttämättä olla jäljessä, ja tämä hallituksen esitys ei ainakaan heikennä tämän tavoitteen saavuttamista vaan aavistuksen verran sitä jopa parantaakin.

Kun alun perin siis lähdettiin tälle tielle, silloinhan oli tämmöinen kansliapäällikkö Pursiaisen selvitys tässä taustalla, ja silloin luotettiin, että 95 prosentille väestöpeitosta, sille alueelle, syntyy markkinaehtoisesti nämä palvelut ja 5 prosenttia on väestöpeitolla mitaten se tuen tarpeessa olevan alueen määrä Suomessa. Nyt se ensimmäinen viestini tässä on se, että kokemukset ainakin minun omasta maakunnastani Keski-Suomesta ovat sellaisia, että ei se nyt vain mene niin, että kaupallisin perustein syntyy 95 prosentin kattavuus, ei sinne päinkään. Sen kokoisiin kuntakeskuksiin, joihin kuviteltiin aikaisemmin, että kaupallisin perustein operaattorit palvelut tuovat, eivät ne niitä palveluita tuo, vaan tarvitaan ei vain sille viimeiselle 5 prosentille vaan myöskin sitä laajemmalle alueelle julkisen toimijan tukea, joko kunnan tukea tai mielellään myöskin valtion tukea. Eli vielä joutuu toteamaan, että olisi suotavaa, että hallitus vielä tätä kohtaa arvioisi, mitä tarkoittaa käytännössä lähinnä kuntien rasitteeksi tulevan maksutaakan osalta se, että todellakaan tuo 95 prosenttia ei kaupallisin perustein tule täyttymään.

Mitä tulee niihin hintoihin sitten taas asiakkaalle, minkä hintaisia nämä palvelut ovat, tämähän tietysti vaihtelee vähän eri puolilla Suomea, mutta esimerkiksi Keski-Suomessa laajalla alueella 1 350 euroa on suurin piirtein se liittymiskustannus asiakasta kohti, ja vaikka joissakin yksittäisissä tapauksissa se voi tuntua vähän suurelta, niin sitten kuitenkin tämä aika lailla on niissä puitteissa, mihin alun perinkin tämän arveltiin asettuvan. Tällöinkin kuitenkin monta kertaa kuntien takausvastuulle jää kohtuuttoman suuri siivu. Toisekseen sitten tähän saakka on ollut niin, että vaikka jotkut kunnat haluaisivatkin taata näitten hankkeitten toteuttamiseen liittyvää rahoitusta, se ei ole sallittua, koska Euroopan komissio ei sitä hyväksy eikä Suomessa ole sellaista lainsäädäntöä, missä sallittaisiin yli tietyn rajan, 60 prosentin, oleva julkisen vallan mukaantulo.

No, nyt tällä esityksellä sitten poistetaan tätä pulmaa sillä tavalla, että julkisesti tuettu rahoitus voi nousta tuosta 60 prosentista, reilusti sen ylikin. Käytännössä tässä hallituksen esityksessä ei mainita nimeltä esimerkiksi Finnveraa, mutta käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan unionin EAKR-rahoituksen ja kunnan rahoituksen lisäksi nyt voi tulla myöskin esimerkiksi Finnveran takaus niille operaattoreille tai niille hankkeille, puhutaan nyt hankkeista, joita tällä järjestelmällä rahoitetaan. Finnvera on tähänkin saakka voinut muutamissa hankkeissa olla mukana, mutta silloin, kun se on ollut mukana, se Finnveran takaus ei ole ollut tuettua takausta, koska sitä ei ole hyväksytty, mutta tämä avaa nyt sitten sen mahdollisuuden, että Finnvera voi tulla tuetulla takauksella mukaan näitten hankkeitten toteuttamiseen, ja tässä mielessä tämä on hyvä.

Minä halusin tämän Finnveran tässä nyt sanoa ääneen sen takia, että tuossa esityksessä ei puhuta siitä, että kysymykseen voisi tulla myöskin Finnveran takaus. Minun toiveeni on, että käytännössä tämä tätä merkitsee, ja kun valiokunta käsittelee tätä asiaa, toivon, että valiokunta käy tämän kohdan läpi.

Arvoisa puhemies! Kun olen käyttänyt jo yli 5 minuuttia aikaa, yritän kiteyttää vielä sanottavani: Laajakaistastrategia oli tärkeä ja välttämätön. Siihen liittyvät lait ovat pääsääntöisesti kohdallaan. Kuitenkin on käynyt niin, että ihan siinä laajuudessa markkinaehtoisesti nämä verkot eivät synny kuin ajateltiin. Siinä valtion pitäisi vielä arvioida, voisiko se tulla mukaan, ja sitten tuetulla alueella, mihinkä tämä esitys erityisesti liittyy, nyt tämä mahdollisuus, että julkinen tuki takausten kautta voi olla suurempi kuin se 60 prosenttia, on hyvä järjestely, kunhan vain huolehditaan, että todelliset, oikeat takaajat, myöskin Finnvera, voivat päästä tämän julkisesti tuetun takauksen myöntäjiksi.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Pekkarinenkin tuossa lopussa totesi, niin ensinnäkin tuo laajakaistastrategia on erittäin hyvä ja välttämätön, ja myös tämä lakiesitys on kyllä erinomaisen kannatettava. Kaikki toimenpiteet, joilla edesautetaan myös haja-asutusalueilla nopeiden ja kohtuuhintaisten laajakaistayhteyksien rakentamista, ovat totta kai lämpimästi tervetulleet.

Nopeat, kohtuuhintaiset laajakaistayhteydet maaseudulla ovat välttämättömiä, totta kai, yleisen asumisen, yritystoiminnan, palvelutarjonnan kehittämiseen jne. jne. On selvää, aivan samoin kuin edustaja Pekkarinenkin tuossa totesi, että markkinavoimin maaseudun tietoverkkohankkeet eivät etene. Tarvitaan erilaisia tukiratkaisuja, ja tämän lakiesityksen rahoituksen helpotukset ovat, totta kai, tarpeen. On ehdottoman järkevää mahdollistaa muun muassa 50 prosentin ennakkomaksu tukipäätöksen jälkeen, mutta hankkeen aikaisia osamaksatuksia myös tarvitaan, koska nämä hankkeet saattavat kestää useammassakin tapauksessa jopa vuosia.

Ongelmallista tietysti on se, että rahoitusresurssit kaiken kaikkiaan ovat rajalliset. Rahoitusta on liian vähän, ja kun tiedostetaan, mitä hyötyä muun muassa vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tai yritystoiminnan osalta nopeilla tietoliikenneyhteyksillä voi olla, on kyllä syytä tästä taloustilanteesta huolimatta arvioida käytettävissä olevien tukiresurssien lisäämistä.

En tiedä, mitä tuo edustaja Pekkarinen sanoo, mutta kun itsekin olen yhden maakunnan liiton valtuuston puheenjohtajana aikoinaan ollut pistämässä liikkeelle laajakaistahankkeita, niin arvioisin tässä nyt tätä valtakunnallista tilannetta katsoessa sillä tavalla, että koska nämä laajakaistahankkeet etenevät kovin eri tahtiin eri puolilla Suomea, niin tässä tilanteessa olisi syytä harkita myös sitä, että valtio kohdentaisi tukiresursseja sinne, missä nyt rakennetaan, missä operaattorit ja kunnat rakentamiseen panostavat, eli olisi syytä harkita valtiontuen maakunnallisten kiintiöitten purkamista ja tuen suuntaamista tässä vaiheessakin niille alueille, missä nämä hankkeet ovat hyvässä vauhdissa ja etenemässä. Joka tapauksessa lisää valtiontukea tarvitaan, jos tuossa vuoden 2015 tavoitteessa aiotaan pysyä, ja kuten todettu, myös kuntien resurssit ovat kovin rajalliset.

Lain valmistelun yhteydessä annetuissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota useisiin erilaisiin yksityiskohtiin. Osa onkin näköjään johtanut muutoksiin, osa ei. Harmillista on se, että muun muassa säädöksessä edelleen halutaan säilyttää säännös, jonka mukaan tukikelpoisia eivät ole kustannukset, jotka kohdistuvat tilaajayhteyden osalle, joka ulottuu enintään kahden kilometrin päähän käyttäjän vakinaisesta asuin- tai sijaintipaikasta. Tätä tulisi lain käsittelyn yhteydessä arvioida muun muassa niin, että tekstiä muutettaisiin siten, että tukikelvoton osuus on enintään kahden kilometrin talokaapeli, kiinteistökaapeli, jolla kiinteistön sisäverkko liitetään palveluntarjoajan tietoliikenneverkkoon.

Näyttää myös siltä, että niin sanottuihin liityntäpisteisiin, lain esittelytekstin niin sanottuihin mustiin pisteisiin, liittyy merkittäviäkin paikallisia ongelmia. Toivon, että valiokuntien asiantuntijakuulemisissa nämäkin kysymykset avataan vielä tarkemmin, kuten myös aiemmin tehtyjen hankehakemusten kohtelu suhteessa tähän uudistuvaan lakiin.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Silloin, kun on kiitoksen paikka, on kiitosta annettava. Oppositiosta osataan siis muutakin kuin räksyttää ja haukkua. Se, että lakia laajakaistarakentamisen tuesta muutetaan siten, että säädettyjen valtion ja kunnan maksuosuuksien lisäksi tuen hakijalle sallitaan vastaanottaa muita laajakaistatukiohjelmaan kuulumattomia lisätukia julkisilta tahoilta, on askel kuluttajaystävällisempään suuntaan eli kaikin puolin hyvä ja kannustettava asia.

Tämä hallituksen esitys tukee tavoitetta pitää koko maa, myös syrjäseudut, asuttuna. Olen joskus hallituksen tätä tavoitetta vähän epäillyt, mutta nyt tässä kohdin ainakin joutuu tulemaan toisiin ajatuksiin. Toivottavasti tämä pienempikin oppositiopuolue myöntää tämän tosiasian, että tässä kohdin hallitus on ihan oikeilla linjoilla. Oikeastaan on lähes suoranainen ihme, kun tietää, kuinka tärkeä asia tämäkin on ollut keskustalle, että tätä tämänkaltaista esitystä ei ole kahden edellisen pääministerin aikana saatu aikaiseksi.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat tänä päivänä ehdoton edellytys työnteolle ja monesti myös asumiselle. Sen takia pari vuotta sitten voimaan tullut laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla oli erityisen onnistunut ja tarpeellinen.

Monissa maakunnissa hankkeet ovat edenneet hyvin ja ilman ongelmia, mutta valitettavasti päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy. Omassa maakunnassani 20 kuntaa perusti Savon Kuituverkko Osakeyhtiön. Sen oli tarkoitus toteuttaa Pohjois-Savon haja-asutusalueiden laajakaistahankkeet valokuitutekniikalla. Yhtiön vahva oma pääoma on mahdollistanut rahoitusratkaisun Finnveran ja kuntien takauksin.

Arvoisa puhemies! Tämä Savon Kuituverkko Oy:n rahoitusratkaisu ei ole saanut viranomaisten yksimielistä hyväksyntää, eli nykylain tulkinta on ollut ristiriitaista. Näin ihmisille ja yrityksille tärkeä valokuitu on edelleen rakentamatta, eli ollaan siis lähtökuopissa. Hallituksen esittämä lainmuutos, jossa muukin julkinen tuki tai sellaiseksi tulkittava hyväksytään kokonaisuudessaan 90 prosenttiin saakka, on erinomaisen tervetullut. Toki se edellyttää vielä komission hyväksynnän.

Arvoisa puhemies! Uusi, parannettava laki koskee vain niitä hankkeita, jotka pannaan vireille lain voimaantulon jälkeen. Toivon kuitenkin, että esimerkiksi Savon Kuituverkko Oy:n pattitilanne selvitetään pikaisesti, vaikka sen ongelmat ratkaistaankin nyt vielä voimassa olevan lain mukaisesti. Tukiviranomaisten poikkeavat tulkinnat pitäisi ratkaista aina nopeasti ja mielellään yleisen edun mukaisesti.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena on, että 31. joulukuuta 2015 mennessä kaikkialla Suomessa olisi huippunopea 100 megabitin laajakaistayhteys enintään 2 kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä saavutettavissa yli 99 prosentissa vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista. Hallitus haluaa siis säilyttää 100 megan tavoitteen laajakaistanopeuksissa ja se on tehnyt periaatepäätöksen, jossa linjataan sekä perustasoisten että huippunopeiden internetyhteyksien kehittämisestä. Tästä suuri kiitos hallitukselle.

Nopeiden laajakaistapalveluiden tarjontaan soveltuvan viestintäverkon suunnitteleminen ja rakentaminen hankealueille loppukäyttäjille saakka sekä edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjonta viestintäverkkoon liittyville loppukäyttäjille ei ole kuitenkaan ilmaista. Päinvastoin, se on erittäin kallista. Näitä kustannuksia ei voi sälyttää pelkästään operaattoreiden tai kuntien vastuulle. On myös muistettava, että haja-asutusalueen loppukäyttäjä ei myöskään saa joutua eriarvoiseen asemaan verrattuna kaupunkialueen loppukäyttäjiin yhteyksiä rakennettaessa. Valtion tukea tarvitaankin erityisesti haja-asutusalueille, joilla esimerkiksi valokuitutekniikan rakentaminen on pitkien etäisyyksien vuoksi kallista. Tukea olisi saatava laajakaistayhteyksien rakentamiseksi erityisesti sellaisille alueille, jotka nykyisin jäävät nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoisen tarjonnan ulkopuolelle ja joille tarjonnan ei voida olettaa leviävän markkinaehtoisesti vuoteen 2015 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto kilpailutti keväällä 2011 laajakaistatukilain mukaisen laajakaistan rakentamisen tuen saajat Sysmän ja Hartolan kuntien hankealueille. Kummankin hankealueen toteuttajiksi valittiin DNA Oy. Olen iloinen, että DNA kantaa vastuuta omalta osaltaan laajakaistayhteyksien saattamiseksi asianmukaiselle tasolle.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuudessa hyvät tietoliikenneyhteydet ovat laadukkaan ja pysyvän asutuksen edellytys. Niiden saaminen myös maaseutuväestölle on erityisen tärkeää. Kylien arvostus nousee silloin, kun samat palvelut kuin taajamissa ovat saatavissa sähköisenä varmatoimisella yhteydellä.

Yhteiskunta on suorastaan pakottanut kansalaiset siirtymään internetin käyttöön. Ajatellaanpa vaikka pankkipalveluiden siirtymistä verkkoon fyysisten konttoripisteiden yhä vähentyessä. Etätyöntekomahdollisuus on myös tulevaisuudessa monelle varteenotettava vaihtoehto, joka sekin edellyttää toimivaa ja tasokasta verkkoa. Etätyöhön on mielenkiintoa etenkin maaseudulla, missä säästyy matkakustannuksia. Vaikka langattomilla verkoilla pystytään jo nyt tuottamaan loppukäyttäjille hyvinkin nopeita yhteyksiä, tarvitaan kattava valokuituverkko joka tapauksessa runkoyhteyksien luomiseksi. Varsinkin yrityksillä on paljon tarpeita, jotka vaativat erittäin suurta kapasiteettia ja luotettavuutta, ja siihen päästään parhaiten valokuituyhteyksillä.

Arvoisa puhemies! Valokuituverkoston rakentaminen on satsaus tulevaisuuteen. Entiset kupariverkot ovat useimmissa paikoissa aikansa eläneitä, ja operaattorit pyrkivät niistä luopumaan. Erityisesti ukkosmyrskyjen jälkeen kupariverkostojen korjaus on aikaa vievää ja kallista. Tästä myös kiitos DNA:lle, joka on Päijät-Hämeen alueella kuluista huolimatta huolehtinut verkon kunnossa- ja ylläpidosta. Toivottavasti saamme kuitenkin pikaisesti haja-asutusalueille valtion tukea kupariverkon vaihtamiseksi nykyaikaiseen kuituverkkoon. Tietoliikennehankkeiden rakentaminen vaatii niin valtion, kuntien, operaattoreiden, alueen yrittäjien kuin maakuntaliittojenkin yhteistyötä ja aktiivisuutta, jotta yhteydet voitaisiin rakentaa ja ylläpitää tasapuolisesti koko Suomen alueella.