Paula  Risikko  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa mainittu hammashuoltaja-nimike suuhygienistiksi. Suuhygienisti on ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut suun terveydenhuollon ammattihenkilö, joka toimii julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä edistäen monipuolisesti väestön terveyttä. Suuhygienisti toimii usein itsenäisesti hänelle kuuluvan vastuunsa puitteissa potilaan hoidossa sekä yhteistyössä hammaslääkärin kanssa. Suuhygienisti toteuttaa, kuten tuossa totesin, hammaslääkärin laatiman suun terveydenhuollon suunnitelman mukaisia toimenpiteitä, ohjausta ja seurantaa tässä yhteistyössä toimiessaan. Suuhygienisti toimii moniammatillisessa työryhmässä perus- ja erikoissairaanhoidossa hoidettavan potilaan suun terveydenhoitotyön asiantuntijana. Suuhygienistin työhön kuuluu suu- ja hammassairauksien varhais- ja ylläpitohoidot, suu- ja hammassairauksien ehkäisy, potilaan itsehoitovalmiuksien edistäminen, terveyden edistäminen, opastus, neuvonta ja ohjanta.

Suuhygienistin harjoittamalla suun terveydenhoitotyöllä tarkoitetaan yksilön, ryhmän ja yhteisön tarpeista lähtevää suun terveyden edistämistä, johon sisältyy erilaisten suun infektiosairauksien ehkäisy ja varhaishoito sekä suun terveyttä ylläpitävä ja suuhygienistin vastuualueen mukainen purentaelinten toimintaan liittyvä kuntouttava hoito. Suun terveydenhoidon päämääränä on suun terveyden edistäminen väestössä ja siten edistää yksilöiden ja yhteisön terveyttä ja hyvinvointia. Tämä on hyvin tärkeä ammattiryhmä tällä hetkellä esimerkiksi vanhusten hoito- ja hoivatyössä. Suuhygienistin läheisyhteistyökumppaneina ovat hammaslääkärin lisäksi myös muut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Suuhygienisti voi toimia myös itsenäisenä ammatinharjoittajana ja yrittäjänä, kuten monet tällä hetkellä toimivatkin.

Suuhygienisti hyväksyttiin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden nimikkeeksi jo vuonna 1997. Tämänhetkinen nimikekirjo kuitenkin sekä hankaloittaa tuolla työelämässä ammatissa toimimista että luo turhaa sekaannusta virallisten asioiden hoidossa. On hyvin erilaisia ammattinimikkeitä liittyen hammashuoltoon, hammashoitoon jne. Yhtenäisen nimikkeen saaminen koko ammattikunnalle koetaan vähintäänkin välttämättömäksi, elikkä tämä lakiesitys on erinomaisen hyvä.

Täytyy kuitenkin huomioida, että suuhygienistin lisäksi muita vanhentuneita nimikkeitä ammattihenkilölainsäädännössä ovat bioanalyytikon ja optometristin nimikkeet. Siitä syystä myöskin ne pitäisi saada muutettua. Myöskin ensihoitajan nimike tulisi ottaa lain 5 §:ään vastaavalla tavalla kuin muutkin kaksoistutkinnot.

Elikkä näillä evästyksillä sitten tätä valiokunnassa käsitellään.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys on tosiaan tervetullut. On todella hyvä, että hammashuoltajan nimike muutetaan suuhygienistiksi. Se on hyvä, koska tällöin tämä nimike vastaa tutkintonimikettä. Tämä myöskin selkeyttää selkeästi tämän ammattikunnan asemaa terveydenhuollossa, koska hyvin usein hammashoitaja ja hammashuoltaja ovat menneet sekaisin. Tämä selkeyttää myöskin kansainvälistä vertailtavuutta, koska tämä vanha nimike ei ole ollut riittävän selkeä, kun kansainvälisillä kentillä on tehty yhteistyötä. Mikä tärkeintä, tämä nimike kuvaa paremmin kysymyksessä olevaa tehtäväkokonaisuutta, niin kuin ed. Risikon puheenvuorossa erinomaisesti tuli esille.

Mutta mikä tärkeintä, tämä mielestäni liittyy hyvin vahvasti Kansalliseen terveysprojektiin ja siihen, että me selkeästi muutamme työnjakoa terveydenhuollossa, erityisesti suun terveydenhuollossa, niin että ennaltaehkäisyyn tulee painopiste ennen kaikkea ja että meidän koulutetut terveydenhuollon ammattilaisemme tekevät niitä asioita, mitä heidät on koulutettu tekemään. Tämä muutos on tarkoitettukin osaltaan selkeyttämään ja vahvistamaan suun terveydenhuollon kokonaisuutta ja edistämään ammattihenkilöiden tarkoituksenmukaista työnjakoa.

Toivon, että tämän esityksen jälkeen myöskin eduskuntaan tulee esitys, jossa mahdollistetaan se, että suuhygienistin itsenäisesti tekemästä työstä saadaan sairausvakuutuskorvaus eikä siihen tarvita väliin hammaslääkäriä. Tämä olisi erittäin toivottavaa ja ennen kaikkea tarpeellista, kun ajatellaan, että väestö ikääntyy. Me tarvitsemme ikäihmisten terveydenhuoltoon ja koko sen ikäluokan suun terveydenhuoltoon riittävästi henkilöstöä, ja siinä suuhygienistit ovat aivan avainryhmä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun luin tätä hallituksen esitystä, niin itsekin vähän hämmästelin sitä, ja joskus en ole kyllä pystynyt ymmärtämään hammashuoltajan ja hammashoitajan varsinaista toiminnan erilaisuutta, mutta tilanne selkeytyy varmasti tämän jälkeen, kun nimike muuttuu sille periaatteelle, mikä ammattikorkeakoulututkinnon perusteella, sen opinnäytteen jälkeen, on tullut.

Arvoisa puhemies! En itse niin hyvin tunne näitä säännöksiä terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä nimenomaan lain 5 §:ssä, mutta usein niin sanotuilta laillistetuilta hierojilta on tullut hyvin paljon kirjeitä siitä, että heidän ammattinimikkeensä sotketaan vähän väärällä tavoin liian usein. Toivoisin, että valiokunnassa pohdittaisiin sitä, kun kerran pykälä nyt on avattu.

Paula  Risikko  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun äsken totesin noista vanhentuneista nimikkeistä, niin on ehkä hieman tarkennettava puhettani. Kun ammattihenkilöstöstä annetun lain 5 §:ssä puhutaan laboratoriohoitajista ja optikoista, niin nykyäänhän ne tutkintonimikkeet ovat bioanalyytikko ja optometristi, ja siitä syystä totean, että myöskin nämä vanhentuneet nimikkeet pitäisi saada 5 §:ään muutettua.

Äsken todettiin suun terveydenhuollon merkitys, ja viittaan vaan siihen, miten paljon on tällä hetkellä dementiapotilaita ja vanhuksia, jotka mahdollisesti eivät kykene edes syömään johtuen ainoastaan siitä, että heillä on hammassairauksia. Mielestäni siitä syystä myöskin tätä suun terveydenhuoltoa tulisi edistää.