Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laeiksi sairausvakuutuslain ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnissä olleessa Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa on tehty ehdotuksia niistä lainsäädännöllisistä muutoksista, joilla helpotetaan osatyökykyisten työssäjaksamista tai työllistymistä. Niihin lukeutuu päätoimisen opiskelijan mahdollisuus päivärahaa menettämättä vähäiseen opiskeluun sairauspäivärahakauden aikana. Mielenterveysongelmat ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat tyypillisesti sellaisia sairauksia, jotka eivät välttämättä estä opiskelua täysin. Osa opiskelijoista pystyisi opiskelemaan hieman, ja sillä saattaisi olla jopa myönteinen vaikutus toipumiseen. Pitkäaikainen poissaolo opinnoista myös nostaa kynnystä palata opiskelemaan ja lisää keskeyttämisriskiä.

Tässä hallituksen esityksessä opiskelijoille esitetään oikeutta vähäiseen opiskeluun sairauslomalla eli silloin, kun heille maksetaan opintotuen sijaan sairauspäivärahaa. Vähäiseksi opiskeluksi katsottaisiin enintään 40 prosenttia ohjeellisesta lukukauden tai lukuvuoden tavoitteesta. Tällä hetkellä sairauspäivärahan ehdot estävät opintojen suorittamisen. Esityksen tavoitteena on helpottaa opiskelijan paluuta normaaliin opiskeluun sekä parantaa hänen mahdollisuuksiaan saada suoritettua opinnot loppuun. Esitys edistää siten tavoitetta työurien pidentämisestä.

Tässä hallituksen esityksessä on paljon paljon muitakin sellaisia yksittäisiä asioita, elikkä nämä sairausvakuutuslakiin tehtävät uudistukset ovat eräänlainen koonti monista monista muutoksista, jotka on vuosien varrella havaittu korjauksen tarpeessa oleviksi. Tämä äsken esittelemäni oli yksi niistä. Sitten tässä jatkuu.

Esityksen mukaan vaikeasti sairaan lapsen vanhemmille voitaisiin jatkossa maksaa erityishoitorahaa myös siltä ajalta, kun toipumassa oleva lapsi on palaamassa kouluun tai päivähoitoon. Tällä hetkellä vanhemmalle maksetaan erityishoitorahaa vain lapsen kotihoidon ajalta. Sitä ei voida myöntää niiltä päiviltä, jolloin lapsi on kodin ulkopuolella suorittamassa oppivelvollisuutta tai päivähoidossa eikä vanhempi siten varsinaisesti hoida lasta. Esimerkiksi leukemian ja pahanlaatuisten kasvainten hoitokäytännöt ovat kehittyneet. Lapsi pyritään palauttamaan normaaliin elämään mahdollisimman pian. Intensiivisessä lääkehoidossa oleva lapsi ei kuitenkaan heti jaksa täysipäiväisesti osallistua ikäistensä toimintoihin, vaikka hänen kuntonsa hoidon kestäessä paranisikin riittävästi ja mahdollistaisi kouluun tai päivähoitoon palaamisen kokeilun.

Tästä johtuen lapsen vanhemmalle tulisi mahdollistaa varallaolo kokeilujakson aikana. Toimeentulon turvaamiseksi tältä ajalta maksettaisiin siis erityishoitorahaa. Kokeilujakso olisi erityishoitorahan tarkoitus huomioon ottaen lyhytaikainen ja tilapäinen. Varallaololla tarkoitettaisiin kouluun tai päivähoitoon palaamisen aikaista vanhemman työstä poissaoloa, jonka aikana vanhemman tulee olla valmis reagoimaan nopeasti lapsen tilassa mahdollisesti tapahtuviin äkillisiin muutoksiin sekä osallistumaan lapsen hoitoon ja tilanteen seurantaan olematta kuitenkaan koulussa tai päiväkodissa läsnä. Erityishoitorahalla voitaisiin turvata vain sellaista varallaoloa, joka hoidon ja lapsen sairauden tila huomioon ottaen on välttämätöntä. Arvio varallaolon tarpeesta sekä tarpeen seuranta tapahtuisi lasta hoitavassa erikoissairaanhoidon toimintayksikössä.

Esitys helpottaa vaikeasti sairaan lapsen hoidon ja hoitoon osallistuvan vanhemman työn yhteensovittamista sekä edesauttaa lapsen toipumista ja kouluun tai päivähoitoon palaamista vaikean sairauden jälkeen. Mielestäni erinomaisen tärkeä esitys.

Sitten, arvoisa herra puhemies, oikeus vanhempainrahaan määräytyy isille ja äideille eri perustein. Mikäli äiti on vanhempainrahaa saadessaan työssä tai opiskelee päätoimisesti saaden opintorahaa, vanhempainrahaa voidaan maksaa äidille vähimmäismääräisenä. Sen sijaan isille ei pääsääntöisesti voida vanhempainrahaa työskentely- tai opiskeluajalta maksaa. Vain silloin, kun isä vastaa yksin lapsen huollosta tai molemmat vanhemmat työskentelevät, voidaan vanhem-painrahaa maksaa työskentely- tai opiskeluajalta isille vähimmäismääräisenä. Tilannetta on pidetty epätyydyttävänä ja sitä on esitetty korjattavaksi. Hallituksen esityksen mukaan isillä olisi, vastaavasti kuin äideillä on, oikeus vähimmäismääräiseen vanhempainrahaan, jos he ovat samaan aikaan ansiotyössä tai opiskelevat päätoimisesti ja saavat opintorahaa.

Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaetuuden perusteena olevina työtuloina otetaan huomioon vain Suomessa vakuutettuna olon ajalta ansaitut tulot. Jos ei tällaisia tuloja ole, vanhempainpäivärahaa on vakiintuneen käytännön mukaisesti maksettu vähimmäismäärän suuruisena. Vakuutusoikeus on kuitenkin Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuun tukeutuen katsonut, ettei Kansaneläkelaitoksen tule sellaisessa tilanteessa myöntää päivärahaa vähimmäismäärän suuruisena, vaan sen tulee unionin asetuksessa 1408/71 vahvistetun yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen täyttämiseksi ottaa huomioon sellaisen henkilön tulot Suomessa, joka työskentelee vastaavissa tehtävissä kuin hakija ja jolla on häneen verrattavissa oleva kokemus ja pätevyys.

Tähän liittyen esitykseen sisältyy myös ehdotus, jonka mukaan sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu henkilö voi eräin edellytyksin esittää päivärahan perusteena käytettäväksi työtulon, joka on ansaittu toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai valtiossa, jossa sovelletaan Euroopan unionin lainsäädäntöä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitykseen sisältyvät muut ehdotukset ovat lähtökohtaisesti teknisluontoisia tarkistuksia. Sairausvakuutuslakia ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia sovellettaessa on havaittu tarvetta sen eräiltä osin tulkinnanvaraisten tai puutteellisten säännösten tarkistamiseen. Tulkinnanvaraisuudella tarkoitetaan sitä, että Kansaneläkelaitos on eräissä tapauksissa perustellusti tulkinnut säännöstä sen sanamuotoa laajemmin. Esityksessä ehdotetaan lain sanamuotoja muutettavaksi sen mukaiseksi kuin niitä on lakia sovellettaessa tulkittu. Puutteellisuudella tarkoitetaan sitä, että etuuksia yhteensovitettaessa ei lain sanamuoto tue sitä, että sairauspäiväraha tai kuntoutusraha sovitettaisiin yhteen eräiden sellaisten etuuksien kanssa, jotka tyypillisesti ovat sen kanssa yhteensovitettavia, eikä perusteita muunlaiselle menettelylle ole.

Lisäksi, arvoisa herra puhemies, sairausvakuutuslakiin ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin sisältyy joukko vanhentuneita viittaussäännöksiä, muuttuneita viranomaisten nimiä, jotka ehdotetaan nyt tässä korjattavaksi.

Eli tässä lakiesityksessä on paljon paljon erilaisia, eri mittaisia asiakokonaisuuksia, joilla pyritään selkeyttämään tätä lainsäädäntöä mutta myöskin mielestäni viemään sitä eteenpäin, esimerkkinä nyt tämä opiskelijoiden mahdollisuus opiskella sairauspäivärahalla. — Kiitos.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ansaitsee erityisen kiitoksen hallituksen esityksestä, joka pitää sisällään odotetun lakimuutoksen, joka mahdollistaa opiskelijoille vähäisen opiskelun sairauslomalla ilman sairauspäivärahan menettämistä. Nykyisin sairauspäivärahan ehdot estävät kaiken opintojen suorittamisen ja vähäinenkin opintojen suorittaminen johtaa sairauspäivärahan menettämiseen. On tärkeää, että jatkossa opinnot eivät keskeydy kokonaan niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla terveydentila sallii osa-aikaisen opiskelun. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet eivät välttämättä estä opiskelua kokonaan. Esitys tukee kuntoutumista, opintoaikojen lyhentämistä ja työurien pidentämistä sekä mahdollistaa joustavan siirtymisen sairauslomalta kokopäiväiseen opiskeluun. Kyseessä on erittäin kannatettava ja tuhansia opiskelijoita koskeva uudistus.

Viime vuonna sairauspäivärahaa sai yhteensä 2 760 päätoimista opiskelijaa. Luvussa ovat mukana vain ne opiskelijat, joilla opintotuki oli pääasiallinen tulo ennen sairastumista. Suuri osa näistä opiskelijoista kärsi mielenterveysongelmista. On tärkeää, että kaikki opiskelijat voivat jatkossa osallistua opiskeluun oman jaksamisensa mukaan. Tämä auttaa myös kuntoutumista. Mielenterveysongelmista kärsiville opiskelijoille opintojen suorittaminen sairausloman aikana ja asteittainen paluu opintojen piiriin edistää siis kuntoutumista ja madaltaa kynnystä palata täysipäiväisen opiskelun pariin sairausloman jälkeen. Pitkä tauko opinnoissa lisää aina keskeyttämisriskiä.

Uudistus korjaa nykyisen joustamattoman tilanteen, jossa opiskelija voi joko suorittaa opintoja vain täysipäiväisesti tai olla sairauslomalla suorittamatta niitä lainkaan. Tämä on tärkeää myös työurien pidentämisen kannalta.

Arvoisa puhemies! Esitys on osa laajempaa yhteiskunnallisen ajattelun muutosta työelämän jäykkien rakenteiden purkamiseksi ja eri elämäntilanteissa tarvittavan jouston lisäämiseksi. Hallitus ansaitsee kiitoksen siitä, että se on tietoisesti pyrkinyt purkamaan suomalaisen työelämän ajattelua, jossa ollaan joko työelämässä tai kokonaan sen ulkopuolella. Ministeri Risikko on tehnyt uraauurtavaa työtä kannustavan sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamiseksi. Suunta on oikea, ja osa-aikaisenkin opiskelun tai työnteon esteitä on edelleen purettava.

Erityisesti sairauden vuoksi opiskelun tai työelämän ulkopuolella olevia on tuettava, kannustettava ja kynnystä palata joustavasti sorvin ääreen on madallettava. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Jokaisella suomalaisella on oltava oi-keus ja mahdollisuus osallistua tulevaisuuden rakentamiseen oman elämäntilanteen, terveyden tai voimavarojen mukaan, samalla kun pidämme aina hyvää huolta niistä, jotka eivät siihen itse syystä tai toisesta pysty.

Lopuksi vielä totean, että lisäksi tämän hallituksen esityksen sisältämät uudistukset, jotka koskevat erityishoitorahaa ja vanhempainrahaa, ovat erittäin kannatettavia.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kyseessä olevassa laissa kootaan monia yksittäisiä korjauskohteita, joita sairausvakuutuslaissa ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksissa on huomattu tähän mennessä. Tämän vuoksi nostan esille yhden pikaista korjausta edellyttävän epäkohdan.

Lakialoitteeni 49/2012 yli sadan allekirjoittajan mielestä sairausvakuutuslakia olisi muutettava sen 9 luvun 4 §:n osalta. Vuodelta 2004 voimassa olevan sairausvakuutuslain mukaan eri-tyisäitiysrahaa maksetaan ajalta, jonka vakuutettu on työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvän vaaratekijän vuoksi estynyt tekemästä työtään. Tällä hetkellä laki oikeuttaa erityisäitiysrahan myöntämisen tapauksissa, joissa työhön liittyy kemiallinen aine, säteily, tarttuva tauti taikka muu vastaava seikka, joka vaarantaa odottavan tai sikiön terveyden edellä mainituissa tilanteissa.

Päivittäin Suomessa työskentelee erityisesti naisvaltaisilla aloilla ihmisiä, jotka joutuvat työssään satunnaisen tai jopa jatkuvan väkivallan kohteeksi heistä itsestään riippumattomista syistä. Esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten hoitokeskuksissa hoivatyön ammattilaisiin kohdistuu tavanomaista korkeampi fyysisen väkivallan uhka. Kyseisissä laitoksissa päivittäin tulee yllättäviäkin tilanteita, joissa asiakas pitää rauhoittaa kiinni pitämällä. Jotta tilanne saataisiin pidettyä mahdollisimman turvallisena kaikille, voi rauhoittamistilanteisiin tarvita kerrallaan jopa 3—5 ihmistä, ja silti kiinnipitäjään saattaa kohdistua potilaan toimesta lyöntejä tai potkuja. Kiinnipitotilanteiden lisäksi asiakkaat saattavat kohdistaa yllättävää aggressiivista käytöstä potkujen ja lyöntien muodossa myös yksittäiseen hoitajaan.

Vastaavia esimerkkejä löytyy myös muun muassa mielenterveysyksiköiden puolelta. Väkivaltaan johtavat tilanteet ovat usein niin yllättäviä, että mahdollisuutta tilanteesta vetäytymiseen ajoissa ei ole. Usein yksiköt ovat myös niin pieniä, että työnantajalla ei ole mahdollisuutta ohjata raskaana olevaa tehtäviin, joissa tätä uhkaa ei olisi. Voimassa olevan lääketieteellisen tiedon mukaan erityisesti raskausviikon 24 jälkeen kova suoraan kohtuun kohdistuva isku voi aiheuttaa vakavia pysyviä vaurioita niin istukkaan kuin sikiöönkin. Tästä syystä hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, jotta tavanomaista korkeamman väkivallan uhan alla työskentelevillä naisilla on mahdollisuus sikiön ja oman terveytensä suojelemiseksi saada erityisäitiysrahaa silloin, kun työnantajalla ei ole osoittaa vastaavia muita tehtäviä, joissa väkivallan uhka on suljettu pois.

Arvoisa herra puhemies! Toivon hartaasti, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa näiden muutosten yhteydessä myös tämän muutoksen tosissaan käsittelyyn, kuten perustuslaki ja eduskunnan työjärjestys edellyttävät.

Arvoisa ministeri, ihmettelen, miksi tämä korjaustoimenpide ei sisältynyt jo esitykseen. Toivon, että asiantila korjataan ja tässä laissa jatkossa on määritelty oikeus erityisäitiyspäivärahaan myös silloin, kun raskaana olevalla on selkeästi osoitettu väkivallan uhka työssään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä heti aluksi kiittää ministeri Risikkoa hyvästä lakiesityksestä. Tämä on monelle perheelle ja opiskelijalle tärkeä uudistus. Keskityn omassa puheenvuorossani kuitenkin lähinnä opiskelijoiden tilanteeseen ja niihin epäkohtiin, joihin olen törmännyt tässä vuosien varrella.

Arvoisa puhemies! Kun opiskelija sairastuu, hänen elämäänsä nivoutuu monta asiaa. Sairastuminen jo yksistään saattaa aiheuttaa huolta ter-veydestä ja tulevasta. Varsinkin jos kyse on tilanteesta, jolloin opiskelija siirtyy sairauspäivärahalle, tilanne voi olla vakava, sillä opiskelijan ei kannata kovinkaan helposti siirtyä opintotuelta sairauspäivärahalle, koska toimeentulo heikkenee huomattavasti.

Kuten tiedämme, opiskelijan toimeentulo koostuu opintotuesta eli opintorahasta, asumislisästä sekä opintolainasta. Työtulot on kytketty opintorahaan niin, että opiskelija saa tienata noin 660 euroa kuukaudessa, jonka jälkeen työtulo vähentää opintorahaa.

Suurena ongelmana ja mahdollisena esteenä opiskelijan sairauspäivärahalle siirtymisessä on päivärahan merkittävästi huonompi taso suhteessa opiskelijan aikaisempaan toimeentuloon. Tämän lisäksi sairauspäiväraha alkaa vasta, kun sairaus on kestänyt yhtäjaksoisesti 55 arkipäivää. Muilla päivärahan saajilla omavastuuaika on 9 päivää.

Ei voi olettaa, että opiskelija elää sairastuessaan tulotta kaksi kuukautta, sillä opiskelijan elinkustannukset pysyvät kuitenkin koko ajan, myös sairastuessakin, samana. Joissakin tilanteissa sairaus tuo jopa lisäkustannuksia lääkäri-, hoito- ja lääkekustannusten myötä. Tältä osin kynnys siirtyä sairauspäivärahalle on joillekin erittäin suuri.

Sairauspäivärahan perusteena on joko opintoraha tai työtulot. Jos sairauspäivärahan perusteena on opintoraha, on todennäköistä, että opiskelija joutuu sairastuessaan hakemaan myös toimeentulotukea. Tämän seurauksena harva opiskelija haluaa siirtyä sairauspäivärahan varaan, vaan nostaa opintotukea ilman, että opintopisteet karttuvat. Tästä taas aiheutuu ongelmia myöhemmin muun muassa mahdollisena opintotuen takaisinperintänä tai opintotukikuukausien loppumisena kesken. Tästä syystä opiskelijan sai- rauspäiväraha tulisi laskea todellisten tulojen, siis opintorahan ja työtulojen, perusteella.

Opiskelijan sairauspäiväraha on tällä hetkellä 292 euroa kuukaudessa. Mielestäni tason tulisi olla vähintään vähimmäissairauspäivärahan tasoinen eli 598 euroa. Opiskelijat ovat olleet sairastuessaan eriarvoisessa asemassa muihin kansalaisiin nähden. Mielestäni opiskelijoiden sai-rauspäivärahan nykyisiin laskentaperusteisiin ei ole ollut mitään perusteita, minkä takia ne on uudistettava yhdenvertaisiksi muitten kansalaisten kanssa.

Sairauspäivärahalla ollessaan opiskelija joutuu katkaisemaan opiskelijan asumislisän ja hakemaan yleistä asumistukea. Sairastunut opiskelija joutuu siten turvautumaan sairauden ohella myös toimeentulotukeen saadakseen minimitoimeentulon elämiseen ja asumiseen. Tämä ei millään tavoin tue opiskelijan tervehtymistä eikä myöskään hänen kokonaistilannettaan, pikemminkin päinvastoin.

Arvoisa puhemies! Kela on arvioinut, että sairauspäivärahalle siirtyy opintotuen piiristä noin 2 700 opiskelijaa vuosittain. Edellä mainituin perustein olettaisin, että näiden opiskelijoiden osalta tilanne on ollut välttämätön. Hallituksen esitys siitä, että opiskelija voi opiskella ja suorittaa rajallisesti opintojaan sairauspäivärahakauden aikana, on erittäin tervetullut parannus. Nykyinen lainsäädäntö ei ole mahdollistanut opiskelua ja opintopisteiden kerryttämistä sairauspäivärahan aikana. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että opinnot on keskeytettävä kokonaan ja opinnot viivästyvät. Suurena riskinä on ollut, että tämän seurauksena opiskelija eristäytyy ja syrjäytyy muusta opiskelijaelämästä tai hän lopettaa opinnot kokonaan kesken. Tämän jälkeen uuden opiskelun aloittamisen kynnys on entistä korkeammalla.

Jos opiskelija sairastuu esimerkiksi mielenterveysongelmiin — kuten valitettavasti suurin osa heistä sairastuu — masennukseen tai erilaisiin muihin vakaviin sairauksiin, kuten syöpään, sairausloma on ainoa mahdollisuus. Sairaus voi tuolloin kestää pitkään, mutta opiskelija voi ajoittain olla osittain työkuntoinen ja siten osallistua opintojen suorittamiseen, vaikuttaa opintojen etenemiseen ja olla osallisena opiskelijayhteisössä. Tämä on erittäin tärkeä tuki. Pienimuotoinenkin opiskelu pitää hänet kiinni tulevassa ja antaa kannustetta palata takaisin opintojen pariin. Tämä tukee myös hänen kuntoutumistaan sekä tervehtymistään. Oleellista on, että hän voi opiskella kuntonsa mukaisesti yhteistyössä hoitavan tahon ja oppilaitoksen kanssa. Rajattu opiskelu voi siten olla myös osa kuntoutusta ja ter-veydenhoitoa.

Taustalla on myös opiskelijahyvinvoinnin parantaminen oppilaitoksissa, YTHS:n yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon yhtenäistäminen ja kehittäminen sekä sairauspäivärahajärjestelmän parantaminen. Kyse on siis kokonaisuudesta, joka parhaimmillaan parantaa opiskelijoiden hyvinvointia, nopeuttaa opintoaikojen suorittamista ja työelämään siirtymistä. Kuten alussa puheenvuorossani totesin, esitys opiskelijoiden osalta on erittäin hyvä ja odotettu.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tukee myös vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutumista takaisin päivähoitoon tai kouluun. Vaikeasti sairaan lapsen vanhemmille voidaan maksaa erityishoitorahaa myös silloin, kun lapsi on toipumassa ja palaa päivähoitoon tai kouluun. Tämäkin on erittäin tärkeä ja hyvä parannus, sillä kun lapsi on vielä heikommassa kunnossa eikä pysty olemaan päivähoidossa tai koulussa kuin lyhyitä jaksoja, vanhemmilla on paremmat mahdollisuudet myös taloudellisesti olla kotona hoitamassa lastaan. Tällä tuetaan ennen kaikkea lapsen kuntoutumista, kun hän voi terveydentilansa sekä voimiensa mukaisesti palata asteittain takaisin normaaliin arkeen päivähoidossa tai koulussa. Isällä olisi, vastaavasti kuin äidillä nykyisin, oikeus vanhempainrahaan, jos hän on samaan aikaan ansiotyössä tai opiskelee päätoimisesti ja saa opintorahaa. Työskentely- ja opiskeluajalta vanhempainraha maksettaisiin vähimmäismääräisenä.

Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos, ministeri Risikko.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Todellakin tällä hetkellä on perheitä, monia monia perheitä, jotka tulevat hyötymään näistä uudistuksista, joita ministeri Risikon johdolla on meille eteen nyt päätettäväksi ja käsiteltäväksi tuotu. Se on äärimmäisen hyvä asia.

Eilen, suurin piirtein samaan aikaan kuin nyt, käsiteltiin tarkastusvaliokunnan nuorten syrjäytymisen mietintöä, ja voi todeta sen muistin virkistykseksi, että suuri osa nuorten syrjäytymisen syistä liittyy mielenterveysongelmiin, ja tämä opiskelijoille esitetty oikeus vähäiseen opiskeluun sairauslomalla tuo hyvän välineen siihen, että nuori ei joudu syrjäytyneeksi myöskään opiskeluidensa aikana.

Näiden osatyökykyisten työllistämiseen liittyvien esteiden poisto, joita näissä lakiesityksissä on montakin, on äärimmäisen kannatettava asia, ja olisinkin kysynyt ministeri Risikolta, mitä muita teillä vielä on työkalupakissa tälle vuodelle meille tänne eduskuntaan toivottavasti käsiteltäväksi tulevaa, sillä työ, mitä nyt olette jo tehnyt, on erinomaista, mutta voisi sanoa, että janoamme lisää näitä esteiden poistoja.

Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kovasti näistä kommenteista tähän lakiesitykseen. Vaikka tässä lakiesityksessä on paljon erilaisia, voisiko sanoa, pieniä ja suuria asioita, niin minusta siellä on monien arkielämää helpottavia asioita. Juuri siinä, mihin tekin viittasitte opiskelijoitten suhteen ja sitten näitten sairaitten lasten vanhempien suhteen, kyllä isoja parannuksia näillä saadaan. Jos tämä nyt jollakin lailla vähän helpottaa heidän elämäänsä, niin hyvä niin. Koko taakkaa ei tietysti pystytä kantamaan, mutta jos otetaan reunasta kiinni, ja näillä sitä otetaan.

Edustaja kysyi siitä, onko meillä tulossa vielä erilaisia lakiesityksiä. Kyllä siellä on. Siellä on esimerkiksi työsuojeluun liittyviä. Sitten meillä on yleensäkin näiden osatyökykyisten puolelle tulossa. Kyllähän tietysti aika pitkällä jo ollaan. Nämä ovat minun mielestäni hyviä koonteja, mitä tässä nyt on, että saadaan vielä tätä sälää purettua. Tietenkin ollaan koko ajan herkällä korvalla, että jos tarvitaan vielä lisää, niin kyllä täältä pesee.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun ministeri on paikalla ja tiedän, että hän on paneutunut opiskelijoitten asioihin ja opiskelijoitten sosiaaliturvaan, niin kysyisin häneltä nyt tästä huolestani, jonka omassa puheenvuorossanikin kannoin, elikkä siitä, että opiskelijoitten sairauspäivärahakausi alkaa sen 55 arkipäivän jälkeen ja tässä vaiheessa tämä sairauspäiväraha kuitenkin on vajaat 12 euroa elikkä samansuuruinen kuin opintoraha. Milloinka opiskelijoitten, voisiko sanoa, muiden kansalaisten kanssa yhdenvertainen sairauspäivärahamahdollisuus tulee, ja ollaanko tätä mahdollisesti kehittämässä samaan suuntaan kuin muillakin kansalaisilla? Tähän liittyy myös tämä asumislisä-, asumistukiproblematiikka. Me tiedämme, että jos on vakavasti masentunut opiskelija, niin hänen toimintakykynsä voi olla lamaantunut eikä hän pysty toimimaan siten kuin meidän sosiaaliturvajärjestelmämme edellyttää. Tässä yhteydessä nämä opiskelijat voivat syrjäytyä kokonaan. Siltä osin tämä tarvitsee kokonaisarviointia ja uudistusta, ja nyt on päästy hyvään alkuun. Mitä mieltä olette, ministeri Risikko, tuletteko puuttumaan tähän asiaan vielä tämän hallituskauden aikana?

Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljusen kysymys on erittäin varteenotettava. Me totta kai katsomme tätäkin kokonaisuutta vielä. Kuinka paljon pystytään: otetaan tietysti taloudelliset asiat huomioon, mutta aivan niin kuin totesitte, tällä on valtavan suuri vaikutus sitten pitkällä juoksulla. Kyllä minä itse haluan olla tekemässä sellaisia tekoja tässä hallituksessa, jotka vievät nimenomaan sitä ihmisten arkielämää eteenpäin ja helpottavat sitä elämää. Tässä yhteydessä erityisesti nyt kannan huolta näistä mielenterveysongelmista kärsivistä ja pitkäaikaissairaista nuorista, jotka sen sairautensa vuoksi saattavat jäädä, syrjäytyä sinne kotiin.

Tämä yksi teko, mikä tässä nyt on teillä täällä eduskunnassa käsiteltävänä, se, että voisi opiskella jonkin verran, on yksi keino, mutta aivan niin kuin edustaja Kiljunen totesi, kyllä pitää vielä jatkaa, ja tämä on meillä siellä työn alla, tämä kokonaisuuden katsominen, myöskin opiskelijoiden näkökulmasta, tästä näkökulmasta, mistä te toivoitte.