Matti Saarinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin, olenko ymmärtänyt oikein, että tässä yhteydessä on mahdollisuus käsitellä kaikkia näitä kolmea kertomusta, jotka liittyvät siis eduskuntaan, Valtiontalouden tarkastusvirastoon ja Ulkopoliittiseen instituuttiin?

Kysyin sen vuoksi, että joskus näin on voinut menetellä, mutta jos tässä sitten mennään tämän kaavan mukaan, niin puhutaan jokaisesta asiakohdasta erikseen.

Ensinnäkin me tilintarkastajat esitämme lausuntonamme, että tilinpäätös- ja toimintakertomus antavat tiliohjesäännön määräämällä tavalla oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan taloudesta ja sen kehityksestä tilikaudella. Meillä ei ole huomauttamista eduskunnan vuoden 2008 tilinpäätökseen, toimintakertomukseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden. Alla nimet Matti Saarinen puheenjohtaja, Petri Salo, Timo Korhonen, Jarmo Lohi, KHT, JHTT. Eli puhdas kertomus sinänsä. Olemme myös jättäneet pienen muistion hallinnolle eräistä meidän tilintarkastushavainnoistamme, jotka eivät kuitenkaan ole antaneet aihetta tähän viralliseen kertomukseen mitään erityistä kirjata.

Kun tähän tilintarkastuskertomukseen liittyy aina tämä toimintakertomus, niin ehkä jokunen sana myös tämän sisällöstä.

Ensinnäkin tämä on se hetki, jolloinka kansanedustajilla on luonnollinen mahdollisuus keskustella eduskunnan hallinnosta, niin menneestä kuin esittää toiveita tulevasta. Ei mitään ruuhkaa näytä salissa olevan, kun täällä ed. Korhosen kanssa olemme salin tällä puolella ja sitten puhemies on korokkeella. Eli suuria intohimoja nämä asiat eivät herätä, mutta pitkin vuotta kuitenkin erilaisissa yhteyksissä näistä asioista puhutaan varsin paljon. Olisi toivottavaa, että silloin kun meillä on asiakirjat hallussamme ja keskustelulle on varattu aikaa, edustajat myöskin sitä käyttäisivät.

Lainaan ihan pöytäkirjojakin varten pikkasen meidän pääsihteerimme näkemyksiä, miten viime vuosi meni.

Eli: "- - vaalikauden toinen valtiopäivävuosi oli eduskunnan perustehtävien osalta varsin tavanomainen. Kevätistuntokautta sävyttivät kuitenkin toinen toistaan tiuhaan seuranneet kielteissävyiset keskusteluaiheet, joilla sinänsä oli varsin vähän tekemistä eduskunnan toiminnan kanssa." Näin siis pääsihteeri aloittaa katsauksen vuoteen 2008.

Edelleen lainaan pääsihteerin tekstiä toimintakertomuksen etusivulta, missä hän toteaa: "Varsin pian syksyn kunnallisvaalien jälkeen tulivat myös Suomessa ajankohtaisiksi maailmanlaajuiseen finanssikriisiin tarvittavat, eduskunnan päätöksentekoa edellyttävät toimet. Vuosia jatkunut noususuhdanne hidastui ja päättyi vuonna 2008 niin Suomessa kuin muuallakin."

Samoin: "Syysistuntokauden alussa otettiin käyttöön uusi salijärjestelmä, jonka avulla huolehditaan muun muassa täysistuntojen äänestyksistä. - - Valiokuntien kokousmäärä (1 235) oli 2008 valtiopäivillä hiukan pienempi kuin edellisen vaalikauden toisilla, vuoden 2004 valtiopäivillä." Näin siis joitakin otteita pääsihteerin kuvauksesta, mitä eduskunnassa viime vuonna tapahtui.

Sitten hallinnollisista prosesseista. Upj on yksi kirjainyhdistelmä, joka liittyy uuteen palkkausjärjestelmään. Se on ollut pitkään vireillä ja pääsi sitten tämän vuoden puolella ratkaisuunsa. Sitä on pidettävä merkittävänä suorituksena. Ne eivät ole helppoja asioita lainkaan, mutta on kuitenkin nyt päädytty virkaehtosopimukseen, joka on tänä keväänä sitten saatu allekirjoitetuksi.

Halke on toinen kirjainyhdistelmä, liittyy hallinnon kehittämiseen. Kehittämisen varaa tietysti on, vaikka eduskunta ei ole mikään pörssiyhtiö, joka markkinoilla sahan terän profiilia seuraten menisi välillä ylöspäin, välillä alaspäin. Täällä toiminnat ovat jäyhiä ja rakenteet aika jäykkiä. Kuitenkin ajassa pitää elää, ja varmaankin hallinnon uudistamistarpeita on, niin kun Halkessakin on todettu. Esimerkiksi minun mielestäni henkilöstöjärjestöillä on siellä aika hyvät näkökulmat. Se kumpuaa myöskin sieltä jokapäiväisen arjen kokemuksesta ja näkemyksestä.

Meillä on ollut myöskin konsulttivoimaa täällä. Eduskuntaa ei voi suoraan verrata mihinkään muuhun suomalaiseen organisaatioon. Joiltakin osin saattaa joitain yhtymäkohtia olla, mutta oikeampi vertailukohta on jonkun muun maan parlamentti, ja silloin pitää puntaroida tosiaan, miten muissa maissa asioita on järjestelty. Tässä mielessä on tietysti hyvä konsultteja kuunnella, ja he tekevät omaa työtään, mutta kyllä meidän täytyy myös niin paljon arvostaa sitä henkistä pääomaa, joka on tämän talon seinien sisäpuolella, että tavallaan luotetaan myös omaan tekemiseen. Kun tulee vähän ulkopuolisia ajatuksia ja vähän liikutellaan tätä omaa ajattelutapaamme täällä, niin ehkä siitä löytyy se kaikkein toimivin ja onnistuvin ratkaisu. Mutta sekin on prosessi, joka on jo pitempään ollut vireillä, ja se jatkuu, mutta varmasti eduskunnan työn kannalta se on aika merkittävä.

Sitten jokunen sana vielä eduskunnan taloudesta.

Eduskunnan pääluokan menot olivat 93,7 miljoonaa. Menot olivat 2,9 prosenttia suuremmat kuin edellisvuonna, mutta talousarvioon verrattuna menot olivat 11,4 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät, ja talousarvion toteutuma oli 89 prosenttia. Menojen kasvu johtui vuonna 2007 alkaneesta perusparannushankkeesta. Henkilöstön palkkamenot olivat 2,3 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät, koska uuden palkkausjärjestelmän, josta äsken jo puhuin, käyttöönotto lykkääntyi vuodelle 2009 ja vain osa avoimeksi tulleista viroista täytettiin. Kun mukaan lasketaan käyttö- ja perusparannusmenot, eduskuntatyö lainsäädäntöelimenä maksoi jokaista suomalaista kohden 16,8 euroa. Pienenä yksityiskohtana voidaan todeta, että meidän Euroopan unionin jäsenmaksumme on 33 euroa jokaista kansalaista kohden.

Eduskunnan kanslian käyttömenot olivat eduskunnan pääluokan suurin menoerä, 51 miljoonaa euroa. Menot olivat 4,2 miljoonaa euroa edellisvuotta pienemmät, eli on saavutettu myöskin säästöjä. Jonkun verran sinne myös vaikuttaa se, että kaikki menot eivät ole vielä ihan täysimääräisesti toteutuneet, jotka liittyvät sitten erinäisiin investointeihin.

Herra puhemies! Tässä eduskunnan osalta pientä kuvausta siitä, mitä täällä on viime vuonna tapahtunut. Niin kuin totesin, niin tämä virallinen tilintarkastuskertomus on puhdas kertomus. Haluan tässä yhteydessä kiittää tilintarkastajia, siis tarkastajakollegoitani, sekä koko talon henkilökuntaa erinomaisen hyvin tehdystä työstä.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tulin puhujapönttöön itse asiassa ainoastaan sen takia, että en ole varma, olisiko 2 minuuttia tähän puheenvuoroon riittänyt, koska käsialani on hiukan heikohko.

Arvoisa puhemies! Allekirjoitan täysin sen viestin ja ne puheet, joita ed. Saarinen eli tilintarkastajien puheenjohtaja tuossa edellä kertoi, mutta jos sen lisäksi aivan muutaman asian myös omalta osaltani ottaisin esille.

Kuten ed. Saarinenkin totesi, näihin nyt tässä istunnossa käsiteltäviin kolmeen tilintarkastuskertomukseen ei sisälly huomautettavaa. Toiminnallisesti voi todeta sen, että Valtiontalouden tarkastusvirasto kuin myös Ulkopoliittinen instituutti ovat toimineet monella tavalla erittäin hyvin ja tuloksellisesti huolimatta siitä, että julkisuudessa jossakin määrin Ulkopoliittinen instituutti on joutunut esiintymään kielteisestikin, mutta siis on todettava, että tuloksellisesti ja toiminnallisesti ne ovat toimineet erittäin hyvin.

Myös eduskunnan osalta voi todeta sen, että yleisesti ottaen asiat täällä on hoidettu erinomaisen hyvin. Meneillään on meidän kaikkien tietämä ja tuntema erittäin mittava hallinnon kehittämishanke, joka näkyy niin monella tavalla tässä talossa. Voidaan varmasti todeta myös niin, että tämä hallinnon kehittämishanke on myös omalta osaltaan plus sitten entisestään tiukentunut talouskuri omalta osaltaan johtanut siihen, että menoissa on päästy budjettia merkittävästikin pienempään kokonaissummaan. Toki tähän vaikuttavat myös, kuten ed. Saarinen totesi, investointien jaksotukset, mutta uskoisin sillä tavalla, että myös tällä hallinnon kehittämishankkeella tähän menokuriin on ollut oma vaikutuksensa.

Tilintarkastajina varsinaisten tilintarkastuskertomusten osalta eduskunnan toimintaan liittyen olemme kirjanneet myös erillisen liitteen, muistion, jonka lopussa todetaan myös näin, että tilintarkastajat tulevat omalta osaltaan seuraamaan niin hallinnon kuin kansanedustajienkin työskentelyolosuhteitten kehittymistä myös tulevaisuudessa, ja tämä siksi, että tilintarkastajina olemme olleet havaitsevinamme, että jossakin määrin näissä eduskunnan kehittämistoimenpiteissä, eritoten talouskysymyksissä, on ollut havaittavissa sellaistakin toimintaa, sellaisiakin tavoitteita, ettei niitten pääpaino ole suinkaan ollut kansanedustajien työskentelyedellytysten parantaminen, ja näistä kysymyksistä tilintarkastajat ovat aika tavallakin eri kokouksissa, virallisissa kokouksissa mutta myös sitten kokousten ulkopuolella, käyneet debattia, ja on selvää, että tilintarkastajina tätä asiaa tulemme myös jatkossa sitten katsomaan ja seuraamaan hyvinkin tarkkaan.