Täysistunnon pöytäkirja 56/2009 vp

PTK 56/2009 vp

56. TIISTAINA 26. TOUKOKUUTA 2009 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

9) Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2008

 

Matti Saarinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tekisi mieli kysyä, ovatko säännöt samat kuin edellisen puhemiehen aikana vai voiko puhua kahdesta tarkastuskertomuksesta?

Puhemies:

Vaikka kaikista.

Puhuja:

Niin, tätä minä vähän epäilin, että säännöt saattoivat muuttua tässä puhemiehen vaihtuessa. Jos sopii, niin käsittelen sekä Valtiontalouden tarkastusviraston että Ulkopoliittisen instituutin tilintarkastuskertomusta ja siihen liittyviä ...

Puhemies:

Joo, ja käsitellään ne muodollisesti sitten erikseen, mutta puhua sopii.

Puhuja:

Niin, lähdetään liikkeelle nyt kaikkein tärkeimmästä, että kertomukset ovat puhtaita. Esitämme siis lausuntonamme, että tilinpäätös antaa virastoa koskevien säännösten määräämällä tavalla oikeat ja riittävät tiedot viraston taloudesta ja sen kehityksestä tilikaudella. Meillä ei ole huomauttamista viraston vuoden 2008 kirjanpitoon, tilinpäätökseen eikä hallintoon nähden. Tämähän on tilintarkastuksen kannalta kaikkein tärkein asia.

Mutta kun ottaa huomioon, että kuitenkin Valtiontalouden tarkastusvirastossakin tehdään 147 henkilötyövuotta ja rahaa käytetään 12,7 miljoonaa euroa, niin ehkä kerran vuodessa muutama sana tältäkin paikalta on paikallaan.

Valtiontalouden tarkastusvirasto toimii valtiontalouden omanatuntona. Tarkastusviraston vuosi pääjohtaja Tuomas Pöystin mukaan oli toiminnan kehittämisen vuosi. Kertomusvuonna kehitettiin voimakkaasti tarkastustoimintaa ja tarkastustuotteita, laadunhallintaa, suunnittelujärjestelmää, osaamisen, johtamisen, hallinnan ja kehittämisen järjestelmiä, henkilöstön työskentelyedellytyksiä sekä tarkastuksen tukipalvelujen tuotantoa. Hän toteaa myös, että tarkastusviraston tuloksellisuus rakentuu henkilöstön osaamiselle. Henkilöstön osaaminen on korkealla tasolla, mikä tunnustettiin myös sidosryhmien mainetutkimuksessa antamissa arvioinneissa. Toimintaympäristö vaikeutuu ja sidosryhmien odotukset kasvavat. Katse on pidettävä tulevaisuudessa ja tulevaisuuden osaamistarpeissa. Samalla on hyödynnettävä yksilöiden erikoistumista parhaaseen osaamiseensa ja työn hallittavuuteen sekä näistä johtuvaan työn iloon. Tarkastusvirasto rakentaa parhaillaan osaamisen johtamista ja ammatillisen kehittymisen järjestelmää. Pääjohtaja päättää tämän katsauksensa toteamalla, että tarkastusviraston tuloksellisuus on vuonna 2008 ollut oikein hyvä, ja hän kiittää koko henkilöstöään. Näihin kiitoksiin myös me tilintarkastajat yhdymme. Tässä oli tämä oleellisin osa Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnasta.

Jos tähän sopii sitten muutama sana vielä Ulkopoliittisesta instituutista. Sen tarkastuskertomus on samoin täysin puhdas. Tämä on uusi organisaatio, suhteellisen nuori organisaatio tämän eduskunnan kurkihirren alla sateenvarjomme suojassa. Eli siinä mielessä on ehkä syytä todeta, että eduskunta perusti yleisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlaistunnossaan kesäkuussa 2006 kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksen, joka käyttää edeltäjänsä tavoin nimeä Ulkopoliittinen instituutti.

Se aloitti eduskunnan yhteydessä toimivana valtion virastona 1. tammikuuta 2007. Kertomusvuosi 2008 on uuden instituutin ensimmäinen ohjelmatoiminnan vuosi. Mennyt vuosi ei ole tietenkään ollut ongelmaton. Kun jälkikäteen arvioidaan, mitä oikeasti on merkinnyt voimavarojen kaksinkertaistuminen sekä siirtyminen osaksi valtionhallintoa uusine organisaatiorakenteineen ja tavoitteineen, niin on helppo todeta, että siirtyminen uuteen toimintatapaan olisi vaatinut perusteellisemman muutosprosessin hallinnan ja syvällisemmän keskustelun uusista tavoitteista. Näin toteaa johdon katsauksessa pääjohtaja Raimo Väyrynen.

Sitten täältä talouspuolelta jokunen luku vielä. Talousarvion mukaiset bruttomenot olivat 3 030 miljoonaa euroa ja talousarvio riitti kattamaan vuoden menot sillä tavalla, että käyttämättä jäi 353 000 euroa, niin että talousarvion raameissa myöskin Ulkopoliittinen instituutti pysyi.

Ehkä yksi yksityiskohta, jolla voi olla vähän yleisempääkin merkitystä ja jolla on ainakin jonkinlainen signaaliarvo, on tullut nimenomaan Ulkopoliittisen instituutin kohdalla esiin, kun he ovat ulkoistaneet palkanmaksunsa, ja nyt he joutuvat tekemään tuplatyön, kun he eivät saa sellaista laatua markkinoilta, että voisivat luottaa tähän ulkoistettuun palkanmaksujärjestelmään, vaan he joutuvat kuitenkin omalla järjestelmällään kaiken aikaa niitä palkkoja laskemaan.

Tämä oli sikäli synkkää kuultavaa, kun tämä on kestänyt pitkään, ja vaikka he ovat moneen kertaan istuneet ulkopuolisen tahon, tämän palveluntuottajan, kanssa samaan pöytään, niin nämä ongelmat eivät ole korjaantuneet. Näissä asioissa sietää olla aika tarkkana silloin, kun toimintoja ulkoistetaan, erityisesti silloin, kun on kysymyksessä eduskuntainstituutio. Eduskunta on niin herkkä organisaatio. Täällä pitää kaiken toimia, ja kun täällä on totuttu siihen, että kaikki toimii, ja jos näin olisi tapahtunut eduskunnan puolella, niin tästä olisi varmaan noussut aika iso juttu. Mutta nyt kun tämä on tällä Ulkopoliittisen instituutin suunnalla, se on ollut julkisuudelta piilossa, ja sitten kuitenkin pääjohtajakin sanoo, että se on oleellisesti vaivannut ja häirinnyt heidän toimintaansa, kun palkanmaksu on ollut epäluotettava, ja siellä on niin paljon virheitä, että he eivät voi siihen luottaa. Kun on kysymys tilintarkastuksesta, hallinnon tarkastuksesta, niin tällaisesta tulee vähän sellainen epäilevän tuomaan signaali, että näissä hallinnon pitää olla todella tarkkana, ettei tule karhu vastaan, kun lähdetään sitä sutta pakoon.

Mutta kaiken kaikkiaan kyllä nämä kaikki, niin eduskunta, Ulkopoliittinen instituutti kuin Valtiontalouden tarkastusvirastokin, kestävät läpivalaisua ja vertailua ja ihmiset yrittävät työpaikoilla parhaansa, ja kannustamme sitten talon johtoa myöskin siihen, että huolehtikaa henkilöstöstä ja toimikaa mahdollisimman hyvinä johtajina, koska se resurssi, mikä täällä on, niin se on ihmisissä, ei niinkään koneissa ja laitteissa. Tämä on hyvin ihmisvaltainen työpaikka, ja tässä mielessä se ihmisten johtaminen ja tietysti tässä ajassa myöskin tarkan markan politiikka on paikallaan.

Mutta ei näissä mitään sellaista ole, että pitäisi suurin kirjaimin moittia. Aina on parantamisen varaa. Aina on kehittämisen varaa. Tilintarkastajat haluavat tietysti toimia yhteistyössä talon johdon kanssa ja antaa oman mahdollisimman positiivisen panoksensa eduskuntatyön kehittämiseen.

Keskustelu päättyi.