Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Käsittelyssä on siis sijoitusrahastolain
muuttamista koskeva hallituksen esitys, ja on toinen käsittely.
Totean, että valtioneuvosto, hallitus on esityksellään
painottanut sitä, että tällä on
myönteinen vaikutus suomalaisen sijoitusrahastotoiminnan ja
rahoitusmarkkinoiden kehittymiselle ja kansainvälistymiselle,
eli hallituksella on mielessä nämä rahamarkkinat
ja sijoitustoiminta ja sen kehittyminen ja ennen kaikkea kansainvälistyminen.
Elämme kuitenkin aikamoisessa talouspoliittisessa kriisissä laajastikin,
ja siksi on tarkoin harkittava, miten tämän tyyppisissä asioissa
nyt edetään.
Tähän esitykseen liittyvät monenkin
asiantuntijan lausunnot, jotka ovat varsin kriittisiä.
Totean, että erityisesti valtion ja rehellisten veronmaksajien
etua ajattelevat viranomaiset ja tahot ovat varoittaneet tästä hallituksen
esityksestä, koska tämä mahdollistaa
tietyn määrän verosäännösten
kiertämistä. Rahan pesusta varoittaa keskusrikospoliisi,
ja harmaan talouden torjunnan näkökulmasta, avoimuuden
puuttumisen näkökulmasta, tämä on
esitys, joka vie kehitystä muutamien asiantuntijoiden mukaan
väärään suuntaan. Samaten myös
muun muassa EU:ssa kehitys on toiseen suuntaan menossa kuin mitä tämä esitys
merkitsee. Tästä puuttuu myös seurausjärjestelmä,
joka on vielä valmistelun alla.
Herra puhemies! Kun käytin ensimmäisessä käsittelyssä perusteellisen
puheenvuoron tästä, niin nyt tällä pohjalla,
mitä totesin, ehdotan, että tämä hallituksen
esitys hylätään.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Kiitoksia vaan tästä tarjouksesta,
mutta kun en halunnut esitellä tätä esitystä,
vaan oli tarkoitus tämä nimenomaan esittää hylättäväksi
ja kannatan ed. Kankaanniemen esitystä, niin en halunnut
viedä hänen nopeampaa varaustaan asian osalta
itselleni, koska se ei perustunut nyt asian esittelyyn.
Perusongelma esityksessä on se, että lakimuutoksessa
toteutetaan lähtökohtaisesti markkinoiden toivomia
muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön.
Tämä jatkaa sitä linjaa, että rahasijoituksia
ulkomaille voidaan tehdä, ja kun on sitten vielä hallintarekisteri,
niin jopa sillä tavoin, että ei oikein tiedetä,
mistä on kysymys. Sitten jos ilmoitusvelvollisuus laiminlyödään,
niin siellä asiantuntijoitten mukaan saattoi tulla jopa 2 000
euron sakko tällaisesta toiminnasta.
Valvontaviranomaisten kannalta olisi ollut järkevää,
että valmistelussa olisi tehty kokonaisratkaisu, jossa
myös sanktiointiin ja valvontaan liittyvät asiat
olisi huomioitu samanaikaisesti. Nämä liittyvät
keskeisesti lain toimivuuteen. Valvontaviranomaisten uskottavan
valvonnan ylläpitämiseen tarvitsemia lainmuutoksia
ei tässä yhteydessä kuitenkaan ole valmisteltu,
vaan ne on siirretty myöhemmin ratkaistaviksi kysymyksiksi.
Tämä on erittäin keskeinen nyt, kun Euroopan
unioni koettaa löytää hätäisesti
näitä erilaisia ratkaisuja, kuinka tätä tilannetta
voitaisiin jotenkin pelastaa.
Suomen osalta näitä suuruuksia: Kun täällä monta
kertaa on keskusteltu siitä ja muistan, kuinka täysistunnossakin
huudeltiin, että on pilkku väärässä paikassa,
niin talousvaliokunta nimenomaan kysyi valtiovarainministeriöltä,
joka tähän esitykseen ei ollut sisällyttänyt
minkäänlaisia lukuja, kuinka paljon arvopaperisijoitukset ulkomaille
sektoreittain ovat esimerkiksi viime vuoden lopussa. Tästä kävi
ilmi se, että ne ovat 140 miljardia euroa, siis 140 miljardia
euroa ovat sijoitukset ulkomaille, ja suurimpana ryhmänä tässä ovat
työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot
37 prosenttia, sitten sijoitusrahastot 17 prosenttia, vakuutusyhtiöt
15, valtio on 6, pankit 8 ja kotitaloudet ovat myös tässä mukana, mutta
niitten osuus on pelkästään 3 prosenttia, joten
kyllä Suomessa sitä rahaa on, ja jos puhutaan
siitä, että olisi tällainen markkinavero
tai varainsiirtovero, niin 140 miljardistakin kertyisi jonkin verran
rahaa, koska tavaroitten siirtäminen maksaa aina arvonlisäveron
verran, joka on 22 prosenttia. Miksi rahan siirroista ei makseta, koska
siinä kuitenkin tapahtuu työn tekoa tai sitten
mitä tapahtuukaan? Pankissahan kyllä lainanottajalta
otetaan kaikenlaisia maksuja, mutta tässä tapauksessa
tämä sektori on jätetty tällaiseksi jonkun
hyväosaisen kansanosan ja sijoitustoiminnan ulkopuolelle
ilman, että se joutuu osallistumaan näihin kustannuksiin,
ja jäljet näkyvät.
Tästä sijoitusrahastolakiesityksestä uhkaa
tulla veroparatiisilainsäädäntöä,
jos ei varmisteta sitä, että valvontaviranomaiset
myös tosiasiallisesti saavat tarvitsemansa tiedot rahasto-osuuksien oikeasta
omistajasta ja voivat varmistaa saatujen tietojen oikeellisuuden.
Näin ollen sijoitusrahalakiesitykseen olisi tullut välttämättä ottaa
mukaan myös riittävän tehokkaat hallinnolliset sanktioseuraamukset
ja lain rikkominen olisi pitänyt kriminalisoida. Mutta
näin ei haluttu tehdä. Tämä hallituksen
esitys on ollut ennen tätä syvemmäksi
osoittautunutta kriisiä, mutta meillähän
on muun muassa tilintarkastuksen osalta pienet yhtiöt vapautettu,
ja nyt näkyy käytännössä juuri
se, että monet isot yhtiöt käyttävät
näitä pieniä yhtiöitä,
joissa ei ole tilintarkastusta, rahojen käsittelyn ja juuri
tämän tapaisten arvo-osuuksien käsittelyn
osalta paikkana, jossa sitten voi tehdä kaikenlaista.
Kansainvälinen suuntaus tietojen avoimuuteen on globaalin
finanssikriisin takia päinvastoin kuin on nyt tässä esityksessä tehty,
ja sijoitustoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys
ja sen lisääminen edellyttäisivät,
että tämä hallituksen esitys olisi tehty
vakavasti ihan toisella tavoin. Mutta käytännössä tullaan
toivottavasti näkemään hyvin nopeastikin
se, mitä niin poliisiviranomaiset kuin verottajakin ovat
varoittaneet, mihin tässä ollaan menossa.
Arvoisa puhemies! Tosiaankin kannatan tätä hylkäysehdotusta,
koska tämä lakiehdotus on minusta täysin
perusteeton tähän aikaan soveltumattomana.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ei liene yllätys se, että ilmoitan,
että olen hylkäämisen kannalla niin ikään.
En voi missään nimessä olla mukana näin
avoimessa harppauksessa Suomesta veroparatiisiksi, en missään
nimessä. Kuvaavaa tälle historialle on se, että minähän
onnistuin nyt vuoden siirrättämään
tätä hallituksen esitystä, joka sitten
sinä aikana ihan pikkusen, mutta ei riittävästi,
muuttunut. Ja Sampo-pankista minulle soitettiin ja kerrottiin, että he
ajavat tätä hallituksen esitystä ja että kysymys
on siitä, että nyt on saatavissa muutama 100 miljoonaa
euroa rahanpesurahaa. Siis me toisaalta kiellämme rahanpesun — muistan
hyvin, kun olin hallintovaliokunnassa silloin, kun rahanpesulaki
ensimmäisen kerran säädettiin — ja
sitten toisaalta me olemme sijoitusrahastolailla ottamassa niitä rahanpesurahoja
vastaan avoimesti. Tässä viitataan hallintarekisterin
käyttämiseen, ja siinähän on
etävälittäjillä ilmoitusvelvollisuus.
Ainoastaan yksi ainut etävälittäjä hoitaa
ilmoitusvelvollisuutensa. Kun se tiedetään eikä sitäkään
pystytä kontrolloimaan ja saamaan sitä järjestelmää läpinäkyväksi,
niin miten ihmeessä tällaisella lailla, jossa
avoimesti tunnustetaan, että tässä on
kysymys veronkiertojärjestelmästä? Elikkä tämä on synkkää Suomen
historiaa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen joutuu hallituspuolueen kansanedustajana
jälleen toteamaan aivan niin kuin Pallas-kysymyksessäkin
huonon hallituksen esityksen. Tänään
puhuimme muutamasta esityksestä, jotka ovat positiivisia.
Tämä on tosiaan kielteinen ja vastoin sitä virallista
hallituksen linjaa, jonka pitäisi olla avoimuutta lisäävä,
sijoitusrahastoalueella välttää veroparatiisitilanteita,
päinvastoin toimia kansainvälisesti ja kansallisesti
niin, että niitä pieniäkin suomalaisia
ongelmia puretaan. Nyt tehdään lisää läpinäkymättömyyttä,
ja tuollainen pieni oma suomalainen sijoitusparatiisi ja rahanpesu,
harmaa talous kyllä tästä ilahtuvat, mutta
tämä on vastoin Suomen kansallista etua. Näin ollen on
hienoa, että edes joku, tässä tapauksessa
ed. Pulliainen, kannattaa tämän asian hylkäämistä.
Keskustelu päättyi.