Jacob Söderman /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä rinnakkaisaloite liittyy hallituksen esitykseen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen liittyväksi laiksi. Hallitus on esittänyt, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus sijoitettaisiin Kuopioon. Alueellistamisehdotus on huonosti perusteltu. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen tehtävät ja toimivalta vastaavat olennaisilta osiltaan jo olemassa olevien toimielinten tehtäviä ja toimivaltaa, joista suurin osa kuuluu nykyiselle Lääkelaitokselle. Mahdollinen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen perustaminen onkin lähinnä Lääkelaitoksen sekä Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon alueellistamista ja uudelleen nimeämistä. Tämä ilmenee muun muassa siitä, että siirtymishalukkuuskeskustelu on tehty vain Lääkelaitoksen ja Rohdon henkilökunnalle. Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa toimintojen siirtäminen Helsingistä ei ole tarkoituksenmukaista.

Alueellistamislain tavoitteena on sijoittamispäätösten tekeminen niin, että ne turvaavat valtion tehtävien tuloksellisen hoitamisen, edistävät maan tasapainoista alueellista kehitystä, tukevat työllisyyttä maan eri osissa, turvaavat työvoiman saantia valtion tehtäviin sekä perustuvat kaikkia hallinnonaloja koskevaan yhtenäiseen käytäntöön ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Tärkein näistä tavoitteista on lääkevalvonnan ja lääkehuollon turvaaminen, mitä hallituksen esitys valitettavasti ei palvele. Alueellistamislain mukaiset kokonaistavoitteet saavutetaan parhaiten, mikäli keskus sijaitsee Helsingissä.

Alueellistamisasetuksen mukaan yksikköjen ja toimintojen sijoittamisessa on otettava huomioon olemassa olevat ja kehittyvät osaamis- ja toimintakeskittymät. Hallituksen esityksen yksi keskeinen ongelma on juuri toimintojen siirtyminen pitkän välimatkan päähän asiakkaistaan ja yhteistyökumppaneistaan. Keskeiset yhteistyökumppanit, kuten ministeriöt, muut keskusvirastot ja lääkealan järjestöt, toimivat Pääkaupunkiseudulla, ja lähes kaikki Suomen lääkeyritykset sijaitsevat Etelä-Suomessa. Kulkuyhteyksien sujuvuus on myös ensiarvoisen tärkeä ottaen huomioon, että lääkevalvonta on erittäin kansainvälinen ala. Kulkuyhteyksien pidentyminen ja kallistuminen vaikeuttaisivat väistämättä keskuksen toimintaa ja sen yhteydenpitoa asiakkaisiinsa.

Nykyinen pätevä ja kokenut henkilökunta on tärkeä voimavara Lääkelaitokselle ja muille hallituksen esityksen vaikutuspiirissä oleville toimijoille. Henkilökunta on pitkään toiminut ansiokkaasti valtion palveluksessa. Heidänkin näkemyksillään tulisi olla painoarvoa sijoittamispäätöstä tehtäessä. Toiminnan alueellistaminen merkitsisi käytännössä, että suurin osa tästä henkilökunnasta jouduttaisiin vaihtamaan. Näin ollen menetettäisiin merkittävä määrä osaamista, kokemusta ja yhteistyöverkostoja, joiden uudelleen rakentaminen veisi paljon aikaa kansakunnan kannalta tärkeän toiminnan tehokkuuden kärsiessä. Mainittakoon, että pääjohtaja Hannes Wahlroos on jo eronnut.

Myös selvityshenkilö professori Jussi Huttunen on 31.5.2008 todennut raportissaan, että Lääkelaitos on hoitanut erittäin hyvin kansallisiin lääkepoliittisiin tavoitteisiin liittyvät lääkkeiden saatavuutta ja lääketurvallisuutta koskevat tehtävänsä. Laitos on myös huolehtinut esimerkillisellä tavalla Euroopan unionin lääkehallintoon liittyvistä tehtävistä. Raportissa todetaan edelleen, että Lääkelaitosta tulisi vahvistaa valvontaan ja lupahallintoon liittyvissä tehtävissä. Julkisuudessa professori Huttunen on lisäksi todennut, ettei pidä Lääkelaitoksen alueellistamista tarkoituksenmukaisena. Hallituksen alueellistamisehdotus ei vahvista vaan päinvastoin heikentää lääkevalvontaa ja lupahallintoa sekä vaikeuttaa EU-tehtävien hoitoa.

Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto muodostavat nykyisellään hyvin toimivan kokonaisuuden, jolla on Helsingissä modernit samassa kiinteistössä sijaitsevat tilat, joista on solmittu pitkäaikainen vuokrasopimus. Uusien tilojen rakentaminen uuteen sijoituspaikkaan aiheuttaisi lisää tarpeettomia kustannuksia, jotka voitaisiin välttää pitämällä toiminnot Helsingissä.

Lisäksi alueellistamisehdotuksen taloudellisia vaikutuksia on selvitetty puutteellisesti. Lakiesityksen suullisella lausuntokierroksella suuri enemmistö lausujista kritisoi hankkeen tarpeetonta kiireellisyyttä sekä puuttuvia talouslaskelmia.

Hallituksen esityksessä mainitaan tavoitteina muun muassa entistä sujuvampi asiakaspalvelu ja toiminnallisen tehokkuuden parantaminen. Alueellistamisen tuomaa konkreettista hyötyä ei tässä tapauksessa ole pystytty lainkaan osoittamaan. Yllä mainitut lähtökohdat huomioon ottaen nämä tavoitteet saavutetaankin huomattavasti paremmin, mikäli Lääkealan turvallisuuskeskus sijaitsee Helsingissä.

Tämän vuoksi me kansanedustajat olemme tehneet tämän aloitteen ja toivomme, että se asianomaisessa valiokunnassa ja täällä salissa saa asiallisen käsittelyn.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Södermanin lakialoite on rinnakkainen esitys hallituksen esitykselle laiksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, joka on parhaillaan käsiteltävänä meillä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Ed. Södermanin aloitteen keskeinen esitys on, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen kotipaikka tulee säilyttää Helsingissä. Esityksessä tätä vaadetta perustellaan muun muassa sillä, että muutosta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia on selvitetty puutteellisesti. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen alueellistamista on kritisoinut myös eduskunnan tarkastusvaliokunta, kritiikin kärkenä juuri muutosta aiheutuvat kustannukset.

Keskeisimmät uuden Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen perustamiseen liittyvät lisäkustannukset aiheutuvat toiminnan siirrosta, kuten kalusteiden muutto-, muutos- ja lisätöistä, kalustehankinnoista, arkiston muutosta sekä ict-järjestelmän ja infrastruktuurin siirrosta. Lisäksi kustannuksia aiheutuu virkaehtosopimuksen mukaisista virkamiesten muuttokustannusten korvauksista ja uuden henkilöstön perehdytyksestä.

Kustannuksia aiheutuu myös valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisista henkilöstön tukitoimista muutostilanteessa. Näiden kustannusvaikutuksia ei voida arvioida, ennen kuin henkilöstön muuttohalukkuus on selvitetty riittävällä tarkkuudella.

Jatkossa kustannuksiltaan nykyistä edullisempi toimintaympäristö Kuopiossa tuo kustannushyötyjä, joskin hyötyjä vähentävät lisääntyvät matkakustannukset. Alueellistamisesta aiheutuvia säästöjä syntyy merkittävimmin alemmista toimitilojen vuokrakustannuksista.

Arvoisa puhemies! Muutoksista aiheutuvien lisäkustannusten arvioidaan olevan vuosina 2009—2014 yhteensä 5,4 miljoonaa euroa. Rahoituksen järjestämisestä päätetään vuosittain talousarvioiden valmistelun yhteydessä. Kustannuslaskelmissa ei ole otettu huomioon laboratoriotoiminnan siirrosta Kuopioon aiheutuvia lisäkustannuksia, jotka ovat arviolta 1,2 miljoonaa euroa. Laboratoriotoiminnan järjestäminen ratkaistaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon laboratoriotoimintaa koskevassa hankkeessa. Laskelmiin ei sisälly myöskään eduskunnan jo vuoden 2008 ja 2009 lisätalousarviossa myöntämää konsulttipalveluihin sekä henkilöstökoordinaattorin ja projektikoordinaattorin tehtävien hoitoon tarkoitettuja yhteensä 420 000:ta euroa. Esityksellä ei ole kuntien talouteen kohdistuvia suoranaisia vaikutuksia.

Arvoisa puhemies! Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen perustamisella Kuopioon arvioidaan olevan välittömiä ja välillisiä positiivisia vaikutuksia Pohjois-Savon työllisyystilanteeseen sekä kerrannaisvaikutuksia alueen kehittymiseen ja sen elinvoimaisuuden ylläpitämiseen. Kuopion alueen arvioidaan hyötyvän keskuksen sijoittamisesta aluetalouden näkökulmasta ja keskuksen perustamisen hyödyttävän olemassa olevaa elinkeinorakennetta ja vaikuttavan positiivisesti työpaikkakehitykseen ja työllistymiseen.

Arvoisa puhemies! Joillakin sanoin haluaisin kuitenkin vielä puuttua tähän Lääkelaitoksen henkilökunnan siirtymiseen Kuopioon. Tässä ed. Södermanin esityksessä puututtiin tähän työpaikkojen siirtymiskysymykseen myöskin. Tässä hallituksen esityksessä on annettu siirtymäaikaa yli viisi vuotta. Vaikka muutosvastarinta ja harmistus on varmasti nyt kovaa, uskon, että viiden vuoden siirtymäajassa on kohtuullista olettaa, että jokainen työntekijä pystyy löytämään itselleen sopivan ratkaisun. Joillekin se on muutto Kuopioon, joillekin eläköityminen ja osalle irtisanoutuminen. On huomattava, että kyseessä ovat erittäin hyvin koulutetut ihmiset, joille uskon löytyvän työmahdollisuuksia myös Lääkelaitoksen ulkopuolella.

Kaiken kaikkiaan Lääkelaitoksen henkilökunta on kyllä riittävästi saanut äänensä kuuluviin mediassa. Voi kunpa samalla tavalla saisivat äänensä kuuluviin ne sadattuhannet ihmiset, jotka ovat viime vuosien ja vuosikymmenten aikana joutuneet työn perässä muuttamaan tänne Pääkaupunkiseudulle, usein paljon epävarmemman leivän perässä. Samalla tavalla he ovat joutuneet jättämään tutun asuinympäristönsä, läheisensä ja sukunsa. Palkaksi he ovat saaneet syytökset siitä, että he tulollaan ovat ruuhkauttaneet Etelä-Suomen tiet, täyttäneet lastenkodit ja koulut ja ylikuumentaneet vielä vuokra- ja asuntomarkkinat.

Arvoisa puhemies! Tässä maailmassa äänensä kyllä saavat kuuluviin tarpeeksi vahvat ihmiset ja joukot. Näenkin, että erityisesti politiikkaa tasa-arvoistavaa ja pienemmän puolella oleva politiikkaa tarvitsevat ne, jotka ovat heikompia ja jotka itse eivät pysty ajamaan asiaansa yhtä hyvin.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Södermanin ynnä muiden edustajien lakialoite on todellakin rinnakkaisaloite hallituksen esitykselle, jossa ehdotetaan säädettäväksi laki Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta. Tämä hallituksen esityshän tarkoittaa sitä, että lailla perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle lääkealan tehtävistä vastaava uusi viranomainen, ja tuon esityksen tavoitteena on keskittää lääkehuollon hallinto Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen.

Ed. Södermanin esitys lähtee siitä, että keskus perustetaan, mutta sen sijaintipaikka on Helsinki. Hallituksen esityksessähän tätä sijaintipaikkakysymystä ei käsitellä. Se todetaan siellä, koska se kuuluu ministeriön ja ministerin päätettäväksi, ja sitä kautta se on ollut myös hallituksen yksimielinen linjaus.

Nyt eduskunta saa sitten tämän lakialoitteen käsittelyynsä. Lakialoitteen taustalla tietysti on se, että tätä alueellistamisratkaisua ei nähdä oikeana. Perustelut ovat olleet julkisuudessa ehkä enemmältikin sen kaltaisia, että Kuopio sijaintipaikkana on tämän kaltaiselle toiminnalle huono.

Herra puhemies! Sen johdosta muutama kertaus siitä, mitä Kuopio sijaintipaikkakuntana uuden lääkealan keskuksen osalta ja kehittämiskeskuksen osalta voi tarjota.

Kuopiohan on profiloitunut kaiken kaikkiaan hyvinvointiosaamisen kaupunkina, ja voi sanoa, että kun katsotaan, mitä kaikkea Kuopiosta löytyy, niin ihan otsakkeenomaisesti totean, jotka kaikki liittyvät tavalla tai toisella suoraan tai vähintään välillisesti myös tähän lääkealan kehitykseen.

Ensimmäisenä haluan todeta A. I. Virtanen -instituutin, joka on keskittynyt geeniterapiaan ja geenilääkkeisiin.

Biocenter Kuopio on vastaavasti taas molekyylilääketieteen, biotekniikan ja lääketutkimuksen monitieteinen tutkimuskeskittymä.

Farmaseuttinen lääketutkimuskeskus jatkokehittää perustutkimuksesta syntyviä innovaatioita elinkeinoelämän tarpeisiin.

Kliininen tutkimuskeskus puolestaan keskittyy kansanterveydelle tärkeiden kroonisten tautien tutkimukseen.

Geriatrisen hoidon kehityskeskus on taas ravitsemuksen, lääkekehityksen, farmakologian, sosiaalifarmasian ja geriatrian verkostoitunut osaamiskeskittymä.

Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian laitoksen yhteydessä toimii lääkepolitiikan ja -talouden tutkimuskeskus. Se tekee lääkkeiden taloudellisen arvon arviointiin liittyvää tutkimusta ja kehittää siihen tarvittavia menetelmiä.

Kuopion Lääkeinformaatiokeskus toimii Kuopion yliopiston apteekin yhteydessä ja jakaa lääkkeiden käyttöä koskevaa tietoa väestölle ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Kuopiossa on lisäksi valtakunnallista tutkimustyötä, jotka tukevat lääkealan keskuksen toimintaa. Mainitsen näistä Eviran eli Elintarviketurvallisuusviraston. Samoin haluan mainita Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osaston, joka on muuten Euroopan johtavia asiantuntija- ja tutkimuslaitoksia ympäristöterveyden alalla.

Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella, Vtt:llä, on alueellinen toimipiste. Se on asian-tuntijaorganisaatio. Muita valtion laitoksia ovat muun muassa Työterveyslaitoksen yksikkö, Geologian tutkimuskeskuksen sekä myös Ilmatieteen laitoksen toimipiste. Nämä eivät toki liity suoraan tähän, mutta tarjoavat esimerkiksi lääkealan henkilöstön puolisoille hyviä työpaikkoja.

On sanottu myös, että Kuopiossa ei ole lääkealan toimintaa, yrityksiä. Kuopion alueella toimii noin 30 bio- ja lääkealan yritystä, joissa on yhteensä noin 400 työntekijää.

Kuopion yliopiston koulutustarjonta kattaa kaikki farmasian osa-alueet ja lääketieteen erikoisalat sekä näitä tukevat biotieteet, luonnontieteet ja terveystaloustieteen sekä informaatioteknologian. Koulutustarjontaa täydentää Savonian ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa koulutusta muun muassa liiketaloustieteessä ja tekniikassa.

Herra puhemies! Kuopion puolesta voi tietysti pitää pitkääkin puheenvuoroa. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että Kuopion yliopisto on terveys- ja ympäristötieteisiin profiloitunut tiedeyliopisto. Se on Suomessa ainoa yliopisto, jossa terveystaloustiedettä voi opiskella pääaineena. Haluan mainita myös sen, että Kuopion yliopiston vahvuuksia ovat biologiset lääkkeet ja uudet terapiat, jotka ovat Suomen EU-vaikuttavuuden painopistealoja. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on edustettuna lähes kaikki lääketieteen erikoisalat. Yliopisto on tällä hetkellä Suomen suurin lääkäreiden kouluttaja opiskelijoiden sisäänottomäärien perusteella arvioituna. Lääketieteen opiskelijoiden sisäänotto on Kuopion yliopistossa 132, Oulun yliopistossa 123 ja Helsingissä 120.

Kun julkisuudessa ja eduskunnan keskusteluissakin on todella mainittu, että tämä tulee ikään kuin rämettämään koko lääkealan kehityksen, niin katson kyllä, että nämä luovat ainakin sitä pohjaa, johonka myös uusi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus pystyy hyvin monella tavalla nojaamaan. On tietysti toinen kysymys, jos sitten todetaan, että sen pitää sijaita Helsingissä ja se ei voi sijaita missään muualla. Ed. Söderman, kyllä minä tämän ymmärrän ja muutamat muutkin edustajat. Tietyllä lailla näinkin voi ajatella. Mutta hallituksella on myös ollut se lähtökohtana, että alueellistamisen kautta haetaan niitä vaihtoehtoja, missä eri toimenpiteet voivat sijaita. Kemikaalivirasto on yksi suurimpia alueellistamispäätöksiä. Se saatiin Helsinkiin. Siitä me olemme iloisia. (Ed. Asko-Seljavaara: Se on alueellistamista!) — No, se on eurooppalaisittain katsottuna alueellistamisratkaisu, ja tässä suhteessa myös tämä tulee nähdä kansallisesti katsottuna alueellistamisratkaisuna.

Kuopiossa on edullisempi kustannustaso, joka tulee varmasti tarkoittamaan sitä, että eivät ne kiinteistöt, mitkä tällä hetkellä ovat Helsingissä, jää käyttämättä. Kuopioon pystytään saamaan uudet modernit tilat. Niille löytyy sekä kaavoitukselliset paikat varmastikin yliopistoympäristöstä hyviltä paikoilta, työntekijöille tulee loistavat työpaikat, ja tältä osin ei tule ongelmia. Valtiolle nuo työpaikat tulevat tältä osin olemaan edullisempia, siis vuokrakustannustasoltaan.

Sitten kun sanotaan, että tämä matkustaminen maksaa, niin totta kai matkakustannuksia varmasti tulee tietyllä lailla, mutta näin sitä joudutaan liikkumaan muualtakin Suomesta myös Helsingin suuntaan. Ei tämä liikerata ole yhdensuuntainen. Minunkin piti tänään lähteä. Kun sattumoisin joudun aamulla olemaan Kuopiossa, niin, herra puhemies, minun piti lähteä juuri 20.10 lähtevällä koneella, mutta siirsin sen seuraavaan eli 22 lähtevään koneeseen. Jos keskustelu jatkuu pitempään, niin siirrän sen 23.59 lähtevään koneeseen. 11 vuoroa sujuttelee päivittäin tuossa välillä, niin että hyvä on mennä lentokoneella tai junalla, joka pyyhkäisee neljään tuntiin, kun on sanottu, että se on liian kaukana, että sen tavoitettavuus on mahdotonta. Tukholman porvarit sanoivat aikoinaan, että tiede ja sivistys rämettyy, jos Turkuun siirretään yliopisto. Hyvät edustajat, me olemme vähän samalla tiellä keskustelussa, mitä tapahtuu, jos alueellistamisratkaisuja myös lääkealan puitteissa pystytään tekemään.

Herra puhemies! Näillä sanoilla hieman muunnellen sitä, mitä aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja totesi, toivon, että tämä lakialoite saa ansaitsemansa käsittelyn valiokuntakäsittelyn aikana.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Rossi taas luetteloi kaikki ne hienot valtion laitokset, mitä nyt Kuopiossa on, eikä olekaan mikään ihme, että Kuopiossa on enemmän valtion työpaikkoja kuin Helsingissä, jos kaikki työpaikat otetaan lukuun, 12.7 prosenttia työpaikoista teillä ja meillä 11,7. Itsekin olen ollut Kuopiossa dosenttina, mutta mennyt sinne vapaaehtoisesti. Minua ei ole siirretty valtioneuvoston päätöksellä, niin kuin tämä alueellistaminen näyttää nykyisin tapahtuvan, vaikka 90 prosenttia henkilöstöstä vastusti tätä siirtymistä.

Mielestäni ed. Södermanin lakialoite on hyvin perusteltu, koska Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen perustaminen, Lääkelaitoksen Rohdon lopettaminen ja uuden laitoksen alueellistaminen Kuopioon on erittäin huonosti valmisteltu. Ensimmäinen asia on se nimi. Sitä kutsutaan nimellä Lakes, vaikka nyt jo Päijät-Hämeen seudulla on semmoinen kuntayhtymä kuin Lakes. Ei edes tätä nimeä ole otettu selville, ennen kuin sitä on alettu kutsua samalla nimellä kuin tämä Päijät-Hämeen kuntayhtymä on. Eli kyllä tässä on niin paljon virheitä tapahtunut, että en usko, että on perusteltua tehdä tällaista alueellistamisasiaa nyt tämän Lääkelaitoksen lopettamisen yhteydessä.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle, olimme tänään samassa kokouksessa, jossa tätä nimiasiaa myös käytiin läpi, ja siellähän sosiaali- ja terveysministeriön edustaja sanoi, ettei tätä nimeä, Lakesia, ole päätetty. Tämä nyt on varmasti aika pikkuinen asia, tämä nimilyhenne, melkein merkityksetön tässä keskustelussa.

Kaiken kaikkiaan ei voi sanoa, ettei se kismittäisi, kuinka te helsinkiläiset kokoomusedustajat tässä asiassa olette ajaneet kaksilla rattailla, mistä yleensä keskustaa syytetään. Todellakin kahta linjaa olette vetäneet. Ja jos tämä ei ole helsinkiläistä siltarumpupolitiikkaa, niin mikä sitten on? Kyllä teille kelpaa tällaisessa asiassa paikallinen positiivinen julkisuus ja silloin viis siitä, mitä yhdessä on hallitusohjelmassa sovittu.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Södermanin lakialoite on hyvä ja kannatettava. Aloitteessa esitetään, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen tulee sijaita Helsingissä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaiseman selvityksen mukaan alueellistamisen taloudellisten, toiminnallisten ja henkilöstöpoliittisten vaikutusten seuranta ja arviointi ovat olleet puutteellisia. Lähes kaikilla hallinnonaloilla on ilmennyt suuria ongelmia. Henkilöstön muuttohalukkuus on ollut vähäistä, mikä on usein johtanut kalliiseen tuplamiehitykseen. Henkilöstö-, tila- ja matkakustannukset ovat kasvaneet, matkustamisen lisääntyminen vie kohtuuttomasti työaikaa ja on ristiriidassa ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa.

Selvityksessä ihmeteltiin myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen alueellistamisen lisäkustannusten laskelmia. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut lisäkustannuksiksi 5,3 miljoonaa euroa ja Lääkelaitoksen henkilöstön laskelman mukaan kustannukset olisivat yli 60 miljoonaa euroa.

Alueellistamisen periaatteena on, että alueellistamistoimet kohdistetaan ensisijaisesti uusiin valtionhallinnon työpaikkoihin ja niitä on kyettävä perustelemaan myös valtiontaloudellisin ja toiminnallisin perustein. Alueellistamislain mukaiset kokonaistavoitteet saavutetaan paremmin, mikäli Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskusta ei sijoiteta Kuopioon.

Arvoisa puhemies! Lääkevalvonnan ja lääkehuollon turvaaminen sekä Euroopan unionin lääkehallintoon liittyvät tehtävät on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevintä hoitaa Pääkaupunkiseudulla.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! En pyri tässä jatkamaan Pohjois-Savon liiton johdon itsekehuja ja Pohjois-Savon ja Kuopion erinomaisuuksien listausta. Tarkastelen alueellistamista muutamilta näkökohdilta. Erinomaisen edustajan Jakob Södermanin kanssa varmaan taidan olla ensimmäistä kertaa tältä paikalta eri mieltä. Itse asiassa kyllä tässä asiassa on syytä myöskin pysähtyä laajemmin alueellistamisen kysymysten ääreen. Kyllähän tässä talossa on aikoinaan hyvin voimakkaalla sali-, käytävä- ja kuppilalobbauksella ratkaistu isojakin asioita. Pelastusopisto oli eräs sellainen, joka meni läpi ryhmien ja äänestys oli aito. Kuopio ja Lohja olivat siinä vaihtoehtoina. Kuopio voitti. Muistan, että siinä käytiin etulinjassa yksilötason kamppailua.

Herra puhemies! Muutama havainto edellisen hallituskauden ratkaisuista ja tietysti lähinnä sisäministerikokemuksista ja omista päätöksistänikin. Viime kaudellahan pantiin täytäntöön poliisin tietohallintakeskuksen alueellistaminen, joka oli Lipposen hallituksen päätös, Rovaniemelle. Siihen liittyi paljon saman tyyppistä keskustelua. Tosin se tehtiin alueelle, jolla ei ollut poliisin tietohallinnan erityisiä vahvuuksia, eli Rovaniemelle.

Valtiontalouden tarkastusvirastohan on hiljan julkaissut siitä laajankin tutkimuksen. Tässä alueellistamisessahan vain 5 työntekijää 55:stä siirtyi. Tässä siirtymävaiheessa ja alkuvaiheessa todettiin selviä käynnistykseenkin liittyviä ongelmia. Myöskin viime kaudella, kun tätä pantiin täytäntöön, matkakustannusten eräitä kysymyksiä selviteltiin, mutta myöskin viime kaudella pystyttiin toteamaan sama asia, jonka Valtiontalouden tarkastusvirastokin totesi, että tämä alueellistaminen toi kuitenkin nuoren, osaavan porukan, joka rekrytoitiin 75-prosenttisesti Rovaniemen alueelta. Poliisin hallinto ja turvallisuusviranomaiset ovat erittäin tyytyväisiä Pthk:n toimintaan. Eli se alueellistaminen keskipitkällä tähtäimellä jo onnistui.

Tietysti sellaiset alueellistamiset ovat helppoja, jotka tapahtuvat toiminnan synergian pohjalta. Poliisin ammattikorkeakoulu poliisikoulun yhteyteen oli luonteva ja samoin päätökseni siviilikriisinhallintakoulutuskeskuksen perustamisesta Pelastusopiston yhteyteen Kuopioon oli luonteva turvallisuuskokonaisuuden hahmottaminen, samoin kuin Pthk:n sivupiste siinä yhteydessä Kuopioon. Poliisin tekniikkakeskus, Kuusankoski—Kouvola, oli tietysti uuden hakemista ja siinä oli myös poliisin ammattijärjestöjen kanssa paljon keskusteluja. Ulkomaalaisviraston toiminta tehostui Kuhmon ja Lappeenrannan yksiköiden perustamisella. Turvapaikanhakijoiden käsittelyä pystyttiin nopeuttamaan. Se oli positiivinen ratkaisu.

Erittäin iso ratkaisu oli sisäministeriön talous- ja hallintoyksikön keskuksen perustaminen Joensuuhun edellisen hallituksen aikana. Nyt moni muukin ministeriö soveltaa sitä ja se on erittäin myönteinen ratkaisu. Mutta siinä oli pohjana Rajavartiolaitoksen taloushallinnon keskittäminen Onttolaan ja itse asiassa Rajavartiolaitoksen projektin läpikäyneen Wahlströmin johtama projekti. Eli siinä valmistelu korostuu myöskin.

Nyt tullaan tietysti tämän alueellistamisen tarkasteluun. Henkilökohtaisesti on kieltämättä ollut merkille pantavaa erittäin suuri henkilöstön tyytymättömyys. Eli kyllä tämä herättää kysymyksen, onko ammattijärjestöjen ja henkilöstön kanssa aidosti tätä prosessia käyty läpi. Tämä on minusta sellainen asia, joka on silmiinpistävää. Alueellistamisessa haetaan totta kai aluekehitystä tukevia tavoitteita, niin kuin äskeisissäkin tapauksissa oli. Tässäkin tapauksessa tietysti tulee esille se kritiikki siitä, että kyseessä ei ole ihan uusi toiminta tai merkittävä vanhan laajentaminen. Nämä ovat juuri ne asiat, jotka ennen vanhaan luettiin alueellistamisen eräiksi kriteereiksi. Mutta kyllä alueellistamisessa myös edellisen hallituksen hallitusohjelmassa, niin kuin käsittääkseni nykyisenkin, korostetaan myös, että alueellistamisella tuetaan paikallista osaamista eli vahvistetaan sitä paikallista osaamiskeskustoimintaa.

Kukaan ei voi kiistää todella sitä, mitä täälläkin on tuotu esille, että tämä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus tukeutuu vahvasti Kuopion lääketieteellisen tutkimuksen ja osaamiskeskuksen perustalle. Tämä on minusta sellainen asia, että uskon, että se kestää kriittisenkin arvostelun. Se vahvistaa Kuopiota valtakunnan osakeskuksena ja Itä-Suomen kehitystä laajemmin. Itä-Suomi on ongelmallinen alue rakennekehityksessä, väestökehityksessä. Sen takia muun muassa pääministeri Lipponen nimesi ja piti esillä Itä-Suomi-työryhmiä ja tuki Itä-Suomen laajempaa kehittämistä. Tältä osin minusta on erittäin tärkeätä, että tämä alueellistaminen viedään läpi. Uskon, että samalla tavalla kuin Pthk:n osalta lopussa todetaan, että alueellistamispäätös Kuopioon on myönteinen.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Kun täällä ed. Rossi antoi ymmärtää, että en ymmärtäisi Kuopion ... — ed. Rossi, herätys, herätys, meinaan sanoa jotain hyvin tärkeätä ja minä toivon, että voisitte kuunnella — ... niin, että jollain tavalla tämä aloite pohjautuisi Kuopio-vastaisuuteen, niin se ei pidä paikkaansa. 1950-luvulla minä olin hyvin ihastunut Kuopioon, koska Kuopion Palloseura pelasi niin mainiota jalkapalloa, ja minä toivon, että se vieläkin pystyisi siihen, ja Kuopio on varmaan yksi Suomen kauneimpia kaupunkeja. Ed. Rossin esityksestä tuli vaan semmoinen tunne, että siellä on jo niin paljon toimintaa, että tätä nyt tuskin sinne enää tarvitaan. Niin hieno tämä lista oli.

Mutta tässä on kysymys siis minun nähdäkseni — niin, ja sittenhän minä edustin kymmenen vuotta Turun saaristoa, niin että minä kyllä suurin piirtein tiedän, mitä maaseudun hätä ja vaikeudetkin tarkoittaa ja miten tärkeätä on toimia sen puolesta — siis erittäin hyvin toimivasta asiantuntijalaitoksesta, joka huolehtii meidän ihmisten kannalta hyvin tärkeästä asiasta eli lääkkeistä ja lääketurvallisuudesta.

Kun on tämä esimerkki tästä EU:n kemikaalilaitoksesta, niin niiden työntekijöiden mielestähän he joutuivat täysin korpeen. Helsinkiähän pidetään EU:n sisällä kyllä aivan rajakaupunkina, mutta siinähän oli kysymys täysin uudesta laitoksesta eikä siitä, että käytännössä siirretään vanha laitos.

Nyt on niin, että perustuslain mukaan ihmisellä on oikeus valita kotipaikkansa ja valtion virkamiehellä on oikeus valita työpaikkansa ja valtion virkamiestähän ei voi siirtää ilman hänen suostumustaan. Tästä ilmeisesti johtuu tämä viiden vuoden aika. Mutta todellisuudessa tämä perustuslaillinen oikeus valita kotipaikkansa ja työnsä tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että menettää virkansa, ja kun nämä ihmiset ovat tehneet hyvää työtä valtion puolesta ja parhaansa, niin se tuntuu tietysti heidän puolestaan hyvin katkeralta.

Ed. Heikkinen väitti, että näiden ihmisten jollain tavalla pitäisi nyt kärsiä sen vuoksi, että on ollut Pohjois-Suomesta valtava maastamuutto. 1950-luvulla tässä salissa käytiin kipakkaa keskustelua siitä, teollistetaanko Suomea vai ei, ja teidän puolueenne oli ankarasti teollistamista vastaan. Ja siitä, että tuli semmoinen valtava repeämä 1960-luvun lopulla, että joutui parisataatuhatta ihmistä tulemaan siitä vaan Uudellemaalle ja parisataatuhatta menemään Ruotsiin, teidän puolueenne kantaa kyllä erittäin suuren vastuun. Siihen aikaan sosialidemokraatit ajoivat siis koko maan teollistamista, ja onneksi nyt ainakin presidentti Kekkonen ymmärsi sen merkityksen ja painoi vähän valtion teollisuutta sinne.

Mutta kun minä olin vastaanottava puoli silloin, niin minä väitän, että näitä ihmisiä kohdeltiin niin hyvin kuin mahdollista. Minä olin Espoossa töissä, kun rakennettiin siitä vaan kaupunginosia ja asuntoja niin, että nämä ihmiset saisivat työpaikkoja ja päivähoitoja ja muuta. Ja tilannehan on Helsingissä ja Uudellamaalla se, että täällä on noin 30 prosenttia ihmisiä, jotka ovat todella syntyneet Helsingissä. Muut ovat tulleet muualta. Täällä ei sinänsä aluepolitiikalla härnäämällä saa mitään uusia äänestäjiä, ja sitä minun ei ole tarkoitus tehdäkään. Kysymys on näistä ihmisistä.

Sitten näissä ihmisissä on paljon pikkuihmisiä. Kun ihminen menee kotiin ja sanoo, että nyt Hyssälä on päättänyt, että minun työpaikkani menee Kuopioon, niin perhe ei ole kovin innostunut. Lapsilla on omat ystävänsä ja koulunsa, vaimolla tai aviopuolisolla työpaikka, ja yleensä se päättyy niin, että yksi sitten joutuu lähtemään. Tietysti osa lähtee muihin töihin, ja minusta se ei ole valtiolle ollenkaan hyväksi, että valtiolla on semmoinen politiikka, että mielivaltaisesti ruvetaan laitoksia siirtelemään pitkin maata. Se tietysti tekee sen myös, että me menetämme hyvin paljon hyviä työntekijöitä yksityiselle, jota minä en pidä ollenkaan hyvänä asiana, niin kuin ed. Heikkinen piti. Ja nimenomaan nämä siirtyvät tietysti sitten yksityisen teollisuuden palvelukseen. Kyllä valtiollakin pitäisi olla hyvä joukkue töissä. Eli tämä ei ole niin selvä asia.

Jos tämä alueellistaminen on niin todella tärkeätä, niin miksi kepun puoluetoimisto on Töölössä? Miksi MTK on täällä Simonkadulla? Tai Pellervo-seura tai Valion pääkonttori? Siis nehän ovat kaikki sellaisia, jotka voisivat muodostaa jonkunlaisen maaseutuklusterin Seinäjoelle esimerkiksi, minne Maaseutuvirasto sijoittuu. Jos te olette niin vakuuttuneita siitä, että on hyvä siirtyä tuonne maakuntaan, mitä minä mielellään tuen, niin miksi nämä laitokset, joita te todella hallitsette, on keskitetty kaikki tänne Pääkaupunkiseudulle? Ehkä se johtuu siitä, että pääkaupunkia kuitenkin tarvitaan. Mutta minusta kaksinaamaisuutta siihen sisältyy.

Sitten kysymys tästä sijoituspaikasta: Ed. Rossi vihjaili, että esityksestä ei ilmene, minne se sijoittuu. Täällä lukee siis näin: "Ministeriö teki päätöksen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen sijoittamisesta Kuopioon 19. päivänä tammikuuta 2009." No, sen päätöksen otsikko, joka tehtiin 19. tammikuuta 2009, on Lääkealan keskuksen perustaminen, ja tämä vain osoittaa sen, että silloin kun tämä päätös tehtiin, ei ollut harmainta aavistusta siitä, mikä on lopullinen esitys.

Nyt jos ajatellaan, että eletään demokratiassa, niin olisi kohtuullista, että ensin olisi esitys siitä, mitä pitää tehdä, sitten siitä voisi keskustella ja ottaa kantaa ja sen jälkeen hallitus päättäisi. Mutta hallitus oikeastaan päätti tämmöisestä haamuesityksestä. Sen vuoksi, ed. Rossi, minä ajattelin palvella parlamentarismia, antaa mahdollisuuden eduskunnalle tehdä päätös tästä kotipaikasta, ja tietysti sitten, kun siitä on demokraattisesti päätetty, niin silloin kai me kaikki palaamme järjestykseen.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Söderman kysyi, miksi keskustan puoluetoimisto on Apollonkadulla. Uskoisin, että keskustapuolue on aikoinaan harrastanut myös päinvastaista alueellistamispolitiikkaa. On tuotu tuolta maakunnista jotain tänne Helsinkiinkin, ja tarjotaan tietysti helsinkiläisille mahdollisuus mieluisaan kanssakäymiseen keskustaväen kanssa. Se on mahdollista myös täällä Helsingissä, me emme ole vielä valloittaneet ihan koko kaupunkia, mutta hetki vain, niin tullaan pikku hiljaa tuolta maakunnista. Näen, että kyllä alueellistamisen pitää kulkea molempiin suuntiin.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä jaan ed. Södermanin ja muidenkin huolen siitä, että mikä on Lääkelaitoksen ja alan nykyisen henkilöstön tilanne, ilman muuta. Keskusta on perinteisesti toiminut ainakin Maalaisliiton aikaan teemalla "Leipää kotiseudulta, ei pakkolähtöä". Ilman muuta, kun alueellistamisratkaisuja tehdään, henkilöstön asema täytyy hoitaa kunnolla. Tässä suhteessa valtion täytyy toimia hyvän työnantajan tavoin. Kyllä tämä viiden vuoden siirtymäaikakysymys on yksi sellainen. Mikä on sen jälkeen sitten tilanne, sen sitten aika näyttää.

Minä uskon, että osaava, kehittyvä lääkealan henkilöstö suhtautuu tähän asiaan vähän myöhemmin positiivisemmin, kuin miltä tällä hetkellä on näyttänyt. Kuopion kaupunki osaltaan tulee tekemään vastaantuloa monellakin tapaa henkilöstön ja puolisoiden suhteen ja auttamaan myös siirtymisessä ja sijoittumisessa Kuopioon. Nämä ongelmat kyllä tullaan voittamaan. Siviilikriisinhallinnan puitteissa olevat henkilöt ovat todenneet, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) että parasta on ollut heille nimenomaan se, että he ovat sijoittuneet Kuopioon.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Söderman epäili tuossa puheenvuorossaan, että olisi jotenkin keskustan tavoitteissa, että me sijoittaisimme muualle, Helsingin ulkopuolelle, uusia työpaikkoja. Tosiasia kuitenkin on, että viime vuosien aikana, siis tämänkin hallituskauden aikana, on jo Pääkaupunkiseudulle valtion työpaikkojen määrä lisääntynyt toistatuhatta henkilöä. Se ei ole mielestäni ollenkaan vähäistä.

Toiseksi asia, jota tässä keskustelussa on syytä korostaa on se, että kyllä meillä maan sisällä, isojen kaupunkien välillä muuttoliikkeen täytyy toimia joka suuntaan. Helsinki on mielestäni sellainen paikka, joka painii nimenomaan Pääkaupunkiseutujen sarjassa, ja taistelee nimenomaan myöskin Suomen rajojen ulkopuolelle suuntautuvan muuttoliikkeen kanssa eikä vain maan sisällä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On tehty hallituksen esitykselle rinnakkaislakialoite Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen liittyvään lainsäädäntöön. Olen itse ollut jonkin verran mukana tässä matkan varrella, saanut tietoakin siitä, miten tämä prosessi on edennyt.

Minusta, niin kuin täällä ed. Söderman, joka on lakialoitteen jättäjä, omassa puheenvuorossaan niiltä osin, kuin se ei sisältänyt tölvimistä, peräsi keskustelua alueellistamisesta. Hän peräsi keskustelua siitä, mikä on demokraattinen päätöksenteko tällaisissa tilanteissa, jossa kiistämättä ollaan ja nähdään asioita eri tavalla. Se, mitä tarkoitan tölvimisellä, niin siinä vaiheessa, kun alettiin kysyä keskustan puoluetoimiston tai Valion pääkonttorin paikkaa, oltiin jo kaukana siitä, miksi meillä on tämän kaltaista lainsäädäntöä ja miksi meillä on voimassa olevaa lainsäädäntöä siitä, että tässä maassa alueellistamisesta puhutaan ja tässä maassa alueellistetaan erilaisia toimintoja.

Miksi alueellistetaan tai miksi meillä on lainsäädäntö Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta paraikaa valiokunnassa? — Voin tässä yhteydessä jo luvata, että tämä lakialoite otetaan käsittelyyn ja saa asianmukaisen käsittelyn. — Siksi, että ne henkilöt, jotka ovat valmistelleet tätä lainsäädäntöä, ovat olleet huolissaan lääkealan turvallisuudesta ja kehittämisestä Suomi-nimisessä maassa tulevaisuudessa. On oltu huolissaan siitä, että lääkeala voi kehittyä, ja on oltu huolissaan siitä, että pystytään turvaamaan taloudellisia resursseja ennen kaikkea aikana, jolloin osaavista henkilöistä tulee olemaan pulaa. Meillä on näköala siitä, että meillä tulee olemaan pula, näköala siitä, miten lääkealalla kehittäminen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset maassamme ratkaistaan. Siksi ollaan liikkeellä, siksi meillä on tämä esitys tällä eduskunnassa.

Toisekseen, voimassa olevan lainsäädännön mukaan edelleenkin olemme tilanteessa, missä uusia toimintoja perustettaessa tai nykyisiä toimintoja merkittävästi laajennettaessa on alueellistamisselvitys tehtävä. Tämä alueellistamisselvityshän on tehty, ja sen selvityksen perusteella on päädytty tiettyihin ratkaisuihin. Sekin meidän pitää muistaa, että tämän lakialoitteen pohjalta, jos asian käsittely etenee ja tulisi lainsäädännöksi, otetaan kantaa sijoituspaikkaan. Aivan niin kuin tämän Pääkaupunkiseudun maakuntalehti viime viikolla kirjoitti, täällä keskusteltiin aluepolitiikasta ja aluehallinnosta, alueitten tulevaisuuteen liittyen laajemmin viime viikon lähetekeskustelussa, kun tämä varsinainen laki oli käsittelyssä. Se lakihan ei sisällä sijoituspaikkapäätöstä, vaan se sisältää ratkaisun, aivan niin kuin eduskunta on viime vuoden syksyllä ratkonut Stakesin ja KTL:n yhdistämisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi tai perustimme Valviran, jossa yhdistimme Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen. Tämä on rakenteellisesti hyvin saman kaltainen kuin se laki, joka on valiokuntakäsittelyssä.

Arvoisa herra puhemies! On inhimillistä ja ymmärrettävää, että henkilöstö on ollut ja on huolissaan omasta tilanteestaan ja omasta tulevaisuudestaan. Jokainen meistä tällaisessa tilanteessa, missä omaan organisaation liittyen on myllerrys menossa, kysyy, kuinka minun käy, kuinka minä tulevaisuudestani selviän. Ne keskustelut, joita eduskunnassakin on käyty silloin, kun on pystytty keskustelemaan asiallisesti, on käyty sekä puolesta että vastaan. On ymmärrystä sille, että tämä henkilöstön asema pitää pystyä ratkaisemaan niin hyvin kuin se suinkin olemassa olevissa olosuhteissa mahdollista on.

Täällä ed. Södermankin kertoi historiasta tietoja siitä, miten alueellistamista, teollistamista on tässä maassa hoidettu. On pyritty inhimilliset seikat huomioon ottaen hoitamaan asiat niin hyvin, kuin se olemassa olevassa tilanteessa mahdollista on. Totean uudemman kerran, että on inhimillistä ja ymmärrettävää, että ihmiset, ammattilaiset omasta tulevaisuudestaan huolissaan ovat. Mutta väite, että tämän lainsäädännön yhteydessä henkilöstön asiat olisi huonosti valmisteltu tilanteessa, missä keskustellaan siitä viiden vuoden siirtymäajasta, jota ollaan henkilöstölle takaamassa ja turvaamassa tehtävien siirtymiseen liittyen. Esimerkkinä tämä viiden vuoden siirtymäaika, joka on jopa kyseenalaistettu, että onko se lainsäädännössä tällä tavalla mahdollista, on yksi osoitus siitä, että asiaan on paneuduttu.

Toinen asia. Tämä julkisuudessa käyty keskustelu on valmistelijoillekin asettanut paljon kovemmat paineet hoitaa asiat niin hyvin kuin mahdollista, koska on ollut pakko hakea ratkaisuja, pakko hakea niitä inhimillisiä, niin inhimillisiä ratkaisuja kuin tässä tilanteessa nyt löydettävissä on. Julkisuuden paine on laittanut valmistelemaan tämän tavanomaista paremmin.

Yksi kysymys, joka itselleni on esitetty ja johon en ole vastausta kuullut, en viime viikon keskustelussa enkä juurikaan julkisuudessa aikaisemminkaan, on se, että tässä maassa on alueellistettu lähes 4 000 työpaikkaa: Miksi uuden Lääkealan keskuksen perustamisen yhteydessä tämä julkinen keskustelu? Miksi ei? Täällä ex-sisäministeri luetteli oman aikansa päätöksiä, jotka liittyvät sisäministeriön hallinnonalaan. Me pystymme luettelemaan maaseutuvirastoa ja monta muuta toimintaa, jotka on alueellistettu Pääkaupunkiseudulta pois, miksi niiden yhteydessä ei tämän kaltaista keskustelua, tämän tasoista, tämän tunnetilan sisältävää keskustelua käyty. Miksi tämä? Onko tämä nyt se viimeinen tippa, joka on mennyt vesilasin yli, vai onko taustalla jotain muuta? Semminkin, kun on löydettävissä prosessista ja parastaikaa oikeuskanslerille tehdyistä kanteluista elementtejä, joista voi sanoa, että kaikin käytettävissä olevin keinoin pyritään laittamaan kapuloita rattaisiin siten, että tämä hake ei toteutuisi.

Tämä ed. Södermanin lakialoite on hyvin perusteltu. Tosin, jos nämä perustelut lukee ja näistä hakee analogiaa, sitä lainsäädännön taustaa vasten, joka meillä alueellistamiseen liittyen voimassa on, yhtään työpaikkaa ei näillä perusteilla, jos analogiaa hakee, alueellistettaisi. Nämä ovat relevantteja faktoja, niin kuin ed. Södermanin taustaansakin liittyen, osaamiseensa ja kokemukseensa liittyen esitti, nämä perustelut ovat hyviä. Mutta, jos tältä perusteelta haetaan tulevaisuuteen ne nuotit, joilla alueellistamista tehdään, niin sitten se lainsäädäntö, joka meillä on, jossa pitää uutta perustettaessa tai merkittävästi laajennettaessa nykyisiä toimintoja alueellistamisselvitykset tehdä, niin se on sitten hukkaan heitettyä aikaa.

On hyvä, että tässä maassa tämän kaltaista keskustelua käydään. Se on ymmärrettävää, että on paljon tunnetta, ja kun tunnetta on paljon, meinaa järki unohtua. Valiokunnassa, niin kuin jo aiemmin puheenvuorossani totesin, lakialoite otetaan rinnakkaislakialoitteen luonteisesti valiokunnan käsittelyyn, kun tämä täältä nyt istuntosalista sosiaali- ja terveysvaliokuntaan lähetetään. Mutta toivoisi, että ne puheenvuorot ja se keskustelu, jota käytäisiin, olisivat edes lähelle tämän lakialoitteen perustelujen kaltaisia, ettei tarvitsisi mennä toinen toistemme tölvimislin-jalle.

Kyllähän me edustajat, kaikki täällä, jotka salissa tälläkin hetkellä olemme, osaamme provosoida toinen toisemme halutessamme vaikka minkälaisiin suorituksiin, mutta se ei kyllä esimerkiksi niitä henkilöitä, joitten tulevaisuutta tämä lainsäädäntö koskee, helpota yhtään.

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rehula puhui tästä ikään kuin tämä olisi joku uusi laitos, mutta se nyt on ihan selvä fakta, että tässä on kysymyksessä kaksi vanhaa laitosta, jotka toimivat menestyksellä Helsingissä. Minun koko aloitteeni lähtee siitä, että annettaisiin tämän menestyksellisen toiminnan jatkua. Alueellistamislainsäädännön koko idea on kai ollut se, että sijoitetaan uusia laitoksia. Tämähän on tekemällä tehden saatu uudeksi.

Sitten ed. Rehulan ei enää kannattaisi väittää, että tähän lakiesitykseen ei sisälly perustamista, koska siihen sisältyy se ministeriön perustamispäätös, jota se pitää laillisena. Minä olen moittinut sitä kanslerille sen vuoksi, että siinä ei ollenkaan kerrottu, että asia tulee eduskuntaan. Nythän se on tullut, niin että se ei ole enää mikään ongelma.

Ja lopuksi: Minusta se on aika tärkeä asia, jos kansalaisilla on perustuslaillinen oikeus kotipaikkavalintaan (Puhemies: Minuutti!) ja työpaikkavalintaan ja ne viedään heiltä, ja kun monet heistä ovat pikkuihmisiä, niin kyllä heitä kelpaa puolustella.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rehulan puheenvuoro oli erinomainen, ja hän on erittäin hyvä puheenjohtaja meidän valiokunnassamme, mutta minun täytyy sanoa, että tämä on nyt viimeinen tippa tässä alueellistamisasiassa, koska sen jälkeen, kun ministeri Hyssälä teki tämän alueellistamispäätöksen silloin tammikuussa, Lääkelaitos on tuhoutunut. Sieltä on lähtenyt yli kaksikymmentä osaavaa virkamiestä ja pääjohtaja itse eronnut jo viime syksynä. Siis vielä viime syksynä Lääkelaitos oli Euroopan johtavin lääkevalvontaviranomainen ja teki erittäin hyvää työtä. Se oli eräänlainen vientiartikkeli meille, että se teki näitä lääketutkimuksia muille Euroopan maille. Nyt tämä homma on ihan loppunut. Jos tämä Lääkelaitos nyt siirretään Kuopioon, menee useita vuosia, ehkä vuosikymmen, ennen kuin saavutetaan tämä sama tilanne. Tämä oli viimeinen tippa. Tämä on väärin suunniteltu alueellistamispäätös.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensiksikin kiitoksia valiokuntamme puheenjohtajalle ed. Rehulalle loistavasta puheenvuorosta. Toivon, että itse pystyn joskus vastaavaan asioitten kokonaisvaltaiseen käsittämiseen ja niitten esille tuontiin.

Haluaisin tässä toisessa puheenvuorossa vielä esittää muutamia vasta-argumentteja eräille edustajille ja siihen, mitä minun väitettiin puheenvuorossani sanoneen.

Ed. Kuusisto, ainoastaan se, että te sanoitte näistä alueellistamiskustannuksen arvioista, kuinka ne suuresti poikkeavat toisistaan, sosiaali- ja terveysministeriön noin 5,5 miljoonan euron ja Lääkelaitoksen henkilökunnan noin 60 miljoonan euron arviot kustannuksista. Aivan rehellisesti kysyn, mitenkä te näette, että henkilökunta, jota muutos koskee, voisi tämmöisessä arvioinnissa olla puolueeton näiden kustannusten arvioija.

Yleensäkin minun mielestäni on hyvin lyhytnäköistä arvostella ja arvioida alueellistamisen taloudellisia vaikutuksia vain muutoksesta aiheutuvien välittömien kulujen perusteella. Tällä saadaan kyllä aikaan helposti hyvin yksipuolista ja tässä tilanteessa lähinnä keskustan politiikan kritisoimiseen kärkensä osoittavaa mediajulkisuutta. Tähän samaan on mielestäni kyllä syyllistynyt moni muukin taho, sillä nämä asiat ulottavat, niin kuin ed. Asko-Seljavaara sanoi, niin hyvässä kuin pahassa pitemmälle jänteelle vaikutuksensa, ja kun ajatellaan, mitä tämä alueellistaminen tässäkin tapauksessa tuo tuon alueen elävänä ja asuttuna pysymiseen, niin varmasti kustannukset tulevat vuosien saatossa korkojen kanssa takaisin. (Ed. Asko-Seljavaaran välihuuto)

Ed. Söderman, te väititte puheenvuorossanne, että olisin sanonut, että nyt Lääkelaitoksen henkilökunnan pitäisi kärsiä samalla tavoin kuin niiden mainitsemieni satojentuhansien vuosien ja vuosikymmenten takia työn perässä etelään pakosti muuttaneitten ihmisten. En todellakaan sanonut tätä, enkä todellakaan tarkoittanut edes piilossa sellaista. Minä tarkoitin ja puhuin siitä mediajulkisuudesta, mitä Lääkelaitoksen henkilökunta on pystynyt tässä yhteydessä saaman aikaan, mitenkä tämä hyvin koulutettu joukko on pystynyt äänensä kuuluviin saamaan. Toisekseen te sanoitte, että hallitus tekee sattumanvaraista sijoittamista. Ei todellakaan. Tässä mietittiin, onko kohteena Oulu vai Kuopio, joissa molemmissa on farmasian koulutusta, ja tässä tapauksessa selvitysmies päätti, että Kuopio on parempi paikka.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, näen, että keskustan linja on tässä se, että me todella vilpittömästi haluamme pitää koko Suomen asuttuna, ajaa myös Pääkaupunkiseudun asiaa unohtamatta maaseudun ja ympäröivän, ylemmän Suomen asiaa. (Ed. Asko-Seljavaara: Niin mekin!) Keskusta haluaa tarjota työmahdollisuuksia myös korkeasti koulutetuille siinä missä kädentaitajillekin myös Ruuhka-Suomen ulkopuolella. Koko Suomen asuttuna pitäminen, elinvoimasta ja sen kilpailukyvystä huolehtiminen on koko Suomen etu, myös Pääkaupunkiseudun etu.

Kaiken kaikkiaan, tähän viittasi myös ed. Perkiö aikaisemmassa puheenvuorossaan, jos sen halusi oikein ymmärtää, eikö Helsingin todella pitäisi pelata vähintään Eurooppa-liigaa ja haalia laitoksia, yrityksiä, työpaikkoja ulkomailta eikä vaipua maakuntasarjaan kisaamaan ja kinaamaan maakuntakeskusten kanssa?

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en millään pysty ymmärtämään tätä, että jollakin tavalla nämä 130 ihmistä, jotka väkisin valtioneuvoston päätöksellä siirretään Kuopioon, rikastuttaisivat niin huomattavasti Kuopiota, kun siellä on kaikki se hyvä, mistä ed. Rossi kertoi. Teillä on 90 000 asukasta. Jos te saatte 130 ihmistä lisää, niin tuleeko siitä kaupungista jotenkin niin kuin niin paljon parempi, että tämä uhraus kannatti tehdä? Koska nyt tapahtuu niin — nämä ihmiset ovat selittäneet minulle, ja minä teen näiden ihmisten puolesta tätä työtä, niin kuin moni muukin on sanonut — että heidän perheensä jää tänne, heidän puolisonsa jää tänne, ja siellä he ovat sitten koko viikon ja sitten he lentävät viikonlopuksi tänne. Siis tämä on minun mielestäni raju liike 130 ihmisen saamiseksi Kuopioon.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En malta vielä olla puuttumatta ed. Asko-Seljavaaran aikaisempaan puheenvuoroon, jossa hän syytti, että tämä päätös olisi viimeinen tippa ja tällä on Lääkelaitos raunioitettu näitten viimeisten kuukausien aikana. (Ed. Asko-Seljavaara: On!) Ed. Asko-Seljavaara — käsi sydämellä — oletteko yhtään antaneet vettä myllyyn? Onko mitään ansiota kenties teillä helsinkiläisillä Pääkaupunkiseudun kokoomusedustajilla, että te olette antaneet hukkuville ikään kuin ... (Ed. Asko-Seljavaara: Hukkuville?) Ymmärrän, totta kai, tämän muutostilanteessa olevan tunteen siitä, että epävarmuus on, ja te olette antaneet tukea siinä, että tämä asia pystytään teidän avulla vielä pyörtämään. Te olette iso syypää siihen, että tässä tilanteessa nyt ollaan. (Ed. Asko-Seljavaara: Emme ole!)

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy vastata ed. Heikkiselle. Eli tässä eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkistamassa selvityksessä, mikä on 7.5. tullut julkisuuteen, nimenomaan ihmetellään Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen alueellistamisen lisäkustannusten laskelmia, ja he ihmettelevät tätä suurta eroa, ja se on nimenomaan tarkastusvaliokunnan julkaisussa. Minä en ota kantaa siihen, onko siinä nyt sitten henkilökunta ollut puolueellinen tai miten tulokseen on päästy. Se on huomattava ero, ja sitä kannattaa kyllä ihmetellä.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, hallitusohjelma sisältää maininnan metropolipolitiikasta eli Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kehittämisestä. Hallitusohjelmassa ei ole mainintaa alueen toimintojen alueellistamisesta ja rapauttamisesta. Ihmettelen tätä suuresti. Pääkaupunkiseudulta on siirretty huomattava määrä työpaikkoja sittemmin muualle. Jos hallitus lähtee kumminkin siitä, että tätä metropolialuetta pitää kehittää, niin se on niin kuin päinvastoin, mitä nyt tällä asialla tehdään, jos ruvetaan Kuopioon siirtämään tätä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskusta. Täytyy myös mainita, että professori Jussi Huttunen on todennut raportissaan, että Lääkelaitos on hoitanut hyvin kansallisiin lääkepoliittisiin tavoitteisiin liittyvät lääkkeiden saatavuutta ja lääketurvallisuutta koskevat tehtävät. Tämä puoltaa myös sitä, että tämän laitoksen paikka on täällä Pääkaupunkiseudulla.

On puhuttu paljon siitä, että muualta Suomesta on tultu tänne työhön. (Puhemies: 2 minuuttia!) Sanon vaan sen verran, että syynä on monesti ollut varmaan se, ettei ole työtä ollut, että on tultu työn perässä. Tässä on aivan eri asia. Tässä pakotetaan ihmiset siirtymään 500 kilometrin päähän. (Ed. Heikkinen: Nimenomaan samasta asiasta on kysymys!)

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Työn perässä tännekin on aina tultu vuosikymmenten ajan ja monen sadan tuhannen ihmisen voimin. Herääkin kysymys siitä, miksi nimenomaan tämän Lääkealan keskuksen siirto on ollut niin hankala. Esimerkiksi taannoin, kun on siirretty Maaseutuvirasto, se ei ole läheskään tällaista kohua herättänyt. Mistä nyt johtuu tämä, että asia on viety jopa perustuslakivaliokunnan käsittelyyn huolimatta siitä, että nimenomaan Lääkekeskuksen siirto on asiaperustein perusteltu jo moneen kertaan ja pitävästi? Täytyy sanoa suuri kiitos ministeri Hyssälälle, että hän julkisesta vastustuksesta huolimatta teki tämän päätöksen.

Yksi tämän alueellistamiskeskustelun ikäviä piirteitä on se, että keskusta hallituspuolueista on ainoana noudattanut sitä yhteistä hallituksen kirjausta, joka koskee tätä alueellistamista. Nyt tänään on kyllä kuulunut myöskin helsinkiläisen edustajan raikkaan terve kommentti siitä, että Helsingin pitää nimenomaan kilpailla ja kilvoitella muitten maitten metropolien kesken ja kanssa, ei suinkaan kilpailla oman alueensa tai oman maan, maakuntien ja maakuntakeskusten kanssa, ja sillä tavalla toimia omaksi hyväkseen ja koko maan hyväksi.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Myös, kun ed. Heikkinen puhui näistä hukkuvista, joita ei saatu auttaa, niin hän kai paljasti, mistä lopulta on kysymys ja minkä hän hyvin tietää. Tässä on kysymys hyvin mielivaltaisesti valitusta työpaikasta ja ihmisryhmästä, joka nyt on suuressa hädässä, niin suuressa hädässä, että he ovat jopa kääntyneet minun puoleeni. Se on kai aika luonnollista, että käännytään kansanedustajan puoleen. Sitten, kun hän sanoi, ettei voi luottaa niihin laskelmiin, joita he tekevät, niin se tarkoittaa tietysti sitä, että ed. Heikkinen ei luota sellaisiin laskelmiin, jotka ne tekevät, jotka todella tuntevat asian. Minusta se on aika hankala kannanotto.

Mutta kun te puhutte nyt niin kauniisti Pääkaupunkiseudusta, arvoisat keskustalaiset, niin ei tänne voi tulla niin kuin johonkin valintamyymälään ja miettiä, että siirretäänpä tuo laitos tuonne ja tuo laitos tuonne ja tuo laitos tuonne. Sehän loppuu sillä tavalla, että pääkaupunkia ei ole. Millä tavalla se sitten kilpailee?

Silloin, kun minä olin Uudenmaan läänin maaherra, niin me laskimme kerran, paljonko verotuottoja tuotetaan Uudellamaalla ja paljonko uusmaalaiset itse käyttävät. Huomasimme, että siihen aikaan 3 miljardia markkaa meni aivan muualle, ja minusta se on ihan oikein. Minusta se on ihan oikein, että tämä hyvä verotuspohja tukee muuta Suomea. Mutta silloin ei pitäisi muun Suomen käyttäytyä sillä tavalla, että tullaan vaan tänne ja mietitään, mitä voidaan siirtää.

Näistä mielivaltaisista ratkaisuista poliisihallinnon kohdalla yhtäkkiä sanottiin, että sitä ei voi millään siirtää. Poliisihallinnollahan ei ole mitään kiireisiä tehtäviä. Poliisihallinto on semmoista hyvin etäistä. Kenttätyössähän ne päätökset tehdään.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Tämäkin keskustelu on ollut enemmän aluepolitiikkaa, ei edes kovin paljon alueellistamispolitiikkaa, puhumattakaan sitten, että lääkealan kehittämispolitiikkaa. Minä toivoisin ja uskon varmasti, että valiokuntakäsittelyn aikana nimenomaan tämä lääkealan kehittäminen on se ykköskysymys. Se sijaintipäätös on sitten toinen. Minä olen ollut tukemassa myös niitä muita alueellistamispäätöksiä, jotka ovat suuntautuneet joko Helsinkiin, Kemikaalivirasto, tai sitten meidän muihin maakuntiimme, mistä on päätöksiä tehty.

Herra puhemies! Keskusta on tehnyt Helsingin ja Pääkaupunkiseudun puolesta erittäin paljon hyviä ratkaisuja. Länsimetro on yksi sellainen, Kehärata sellainen. Keskusta oli tukemassa myös Helsingin laajentumista Sipoon alueelle. (Ed. Asko-Seljavaara: Kemikaalivirasto oli täysin uusi virasto!) Ei voida väittää, että keskusta ei olisi ollut kehittämässä Pääkaupunkiseutua. Helsingin tulee painia aivan omassa eurooppalaisessa, maailmanlaajuisessa metropolisarjassa ja hakea niitä vahvuuksia juuri maailmalta ja sitä kautta rakentaa koko Suomea.

Minä olen kertaa kehunut: Tämä on hieno pääkaupunki, kunhan nuo citykanit tuolta vielä tulevat kuntoon, yhtenä pienenä pikanttina piirteenä. Mutta Helsinki on hieno pääkaupunki! Kuopio on hieno kaupunki myös, maakunnan ja Itä-Suomen keskus! Tämän vastakkaisasetelman näin syntyminen ja synnyttäminen on minusta ikävää. (Ed. Asko-Seljavaara: Niin on!) Sen takia minä toivon, että nyt seuraavan kerran, kun tässä salissa asiasta keskustellaan, niin tämä substanssikysymys on se olennainen kysymys ja samalla tietysti myös se henkilöstön aseman turvaaminen. Minäkin haluan tietää, että se pystytään hoitamaan niin hyvin kuin mahdollista on ja että valtio toimii hyvänä työnantajana.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuusisto päätteli tuossa puheessaan, että vaikuttavuusmittarit ovat kohdallaan tämänhetkisessä tarkastelussa tarkastusvaliokunnan osalta. Näinhän ei ole. He eivät ole pystyneet ottamaan kantaa siihen, mikä on vaikuttavuus sille, kun tämä sijoitettava Lääkealan keskus on sijainnut Kuopiossa sen aikaa kuin kehittämistä on voitu tehdä ja näin ollen voitaisiin mitata aluevaikuttavuutta ja muita vaikuttimia sille alueelle.

Elikkä tästä summattuna voisi vetää sen johtopäätöksen, että kun tätä Lääkealan keskusta kehitellään Kuopioon, niin samanaikaisesti on todettava, että pääkaupunkiin Pääkaupunkiseudulle on syntynyt uusia valtion työpaikkoja yli tuhat kappaletta tämänkin hallituksen istuessa, ja tätä ei pidä mielestäni vähätellä.

Itse katsoisin tässä Lääkealan keskuksen sijoittamisessa nimenomaan tulevaisuuteen. Aluskasvillisuutta löytyy muualtakin kuin Helsingistä, ja tässä tapauksessa nimenomaisesti on haluttu tukeutua siihen, että Kuopiossa on osaamista, tutkimusta, myös kansainvälistä, jolla voidaan perustella tämän uuden Lääkealan keskuksen sijoittumista myös Kuopioon.

Katsoisin vielä niin, että ellei Helsingillä ole muuta osaamista kuin ainoastaan tämän nykyisen Lääkealan keskuksen ympärille sijoittuva, niin emme kyllä sillä perusteella pysty kilpailemaan eurooppalaisessa sarjassa, ja katsonkin, että pienoista itsetunnon kohotusta tarvitaan Helsingissä, että oivalletaan se, mitä kaikkea muuta osaamista ja kompetenssia tällä alueella on.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Söderman kokeneena poliitikkona ja taitavana sanankäyttäjänä pystyy kyllä tekemään mustasta valkoisen. Kun puhuin tästä Lääkelaitoksen henkilökunnan arviosta näistä siirron kustannuksista, koetteko todella, että he ovat objektiivinen taho arvioimaan kustannuksia? Eikö heillä kenties mahdollisesti ole intressiä yliarvioida kuluja tässä omassa asiassaan?

Toisekseen käytin tätä sanaa "hukkuvat", kun vastasin ed. Asko-Seljavaaralle. (Ed. Södermanin välihuuto) Todellakin tarkoitin juuri tätä. Ymmärrän täysin Lääkelaitoksen henkilökunnan hädän ja epävarmuuden tässä muutostilanteessa, ymmärrän täysin. Se on aivan oikeutettu asia. Mutta puheenvuorossani tarkoitin sitä, onko aivan oikein kokoomuksen helsinkiläisedustajien suunnalta lietsoa heitä suurempaan muutosvastarintaan ja antaa heille katteettomia toiveita, että näitten kokoomuspoliitikkojen avulla tämä päätös voidaan kenties peruuttaa. Minusta se on väärin. Teidän tulee olla tässäkin kysymyksessä sitoutuneita hallitusohjelmaan aivan muiden tavoin. Oppositio toki voi tehdä niin kuin tahtoo omaa politiikkaansa tässä asiassa ja tässä kysymyksessä paikallisesti, mutta hallituskumppanilta toivoisin suoraryhtisyyttä.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! On ikävää, että minä vielä pitkitän tätä debattia, mutta kun toinen valtiovarainministeri selitti, kuten ed. Rossi nyt luetteli, että keskustapuolue on ajanut näitä hankkeita läpi, niin kun minä nyt olen elänyt tällä alueella, tosin minä olin jonkun verran ulkomailla, niin kaikki nämä ajatukset, joita nyt vihdoinkin on mennyt läpi, ovat olleet vireillä kymmeniä vuosia. Keskustapuolue on sankarillisesti vastustanut niitä kaikkia. Nyt, kun te vihdoinkin myönnytte niihin, niin meidän pitäisi sitten aplodeerata. Nyt te kehitätte metropolia.

Poikkeuksena on tietysti Sipoo, keskustapuolue yhtäkkiä on kannattamassa sitä, että pienen, itsenäisen maalaiskunnan päätöksestä ei välitetä hitustakaan. Mutta sen toinen valtiovarainministeri selitti, että kun he olivat ruotsinkielisiä, he vastustivat sitä vaan sen ruotsin kielen vuoksi, ja näin se voitiin tehdä. Minusta se oli ihan turha päätös. Helsingillä on todella paljon muuta maata, jossa se voi kehittyä, se ei lainkaan tarvinnut sitä. Minä en pitäisi sitä keskustan suurien ihanteiden valossa kovin suurena menestyksenä.

Tämä on tällaista, ja valiokunta varmaan pohtii asiaa ja sali ratkaisee. Mutta minä olen kuitenkin kiitollinen, että puhemies ja arvoisat muut edustajat ovat sallineet, että tästä asiasta puhutaan. Toivottavasti saitte vähän pohdiskeltavaa. Mutta minä en usko, että keskustan menestys Helsingissä on niin suuri seuraavissa vaaleissa.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Osaltani viimeisenä tähän asiaan tänä iltana. Ed. Söderman, happamia ovat pihlajanmarjat. On nimittäin kuitenkin niin, että Vanhasen kakkoshallituksen aikana nämä edellä mainitut ratkaisut liittyen Länsimetroon ja Kehärataan muun muassa ovat toteutuneet. Ja maassa on ollut paljon liikenneinfrahankkeita, sosialidemokraattinen liikenneministeri oli muun muassa siellä edellisessä hallituksessa jne. Nämä ovat aina hallituksen yhteisiä päätöksiä. Olen sitä mieltä, että Pääkaupunkiseutua tulee kehittää. On monia investointeja, jotka ovat täälläkin meneillään, kuten muuallakin maassa. Siinä mielessä en ota sitä vastaan, että keskusta olisi niitä vastustanut. Me kannatamme järkeviä liikenneinvestointeja. Niitä on nyt toteutettu Pääkaupunkiseudulla, ja keskusta on ollut niitä toteuttamassa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Heikkiselle: Hallitusohjelmassa ei ole mainittu mitään Lääkelaitoksen alueellistamisesta, vaan kyllä tämä päätös on syntynyt ministeri Hyssälän omassa päässä silloin tammikuussa, kun hän tämän alueellistamispäätöksen teki. Edelleen minä sanon, että tämä on eräs väärä päätös, mitä politiikassa nyt on tapahtumassa.