Täysistunnon pöytäkirja 57/2010 vp

PTK 57/2010 vp

57. TORSTAINA 27. TOUKOKUUTA 2010 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys laiksi tulvariskien hallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevan esityksen yleisenä tavoitteena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia menetyksiä sekä edistää varautumista tulviin. Hallituksen esitys on tarpeellinen, jotta EU:n direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta pantaisiin täytäntöön.

Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluisi riskien kartoittamisen lisäksi hallintasuunnitelmien tekeminen. Esityksessä korostetaan sekä alue- että paikallisviranomaisten tiivistä yhteistyötä suunnittelun kaikissa vaiheissa. Tämä on hyvä asia, samoin kuin se, että vuorovaikutusta asianosaisten etutahojen kanssa painotetaan.

Tarkoituksena on, että paikalliset ely-keskukset vastaisivat toimialueillaan tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Nämä suunnitelmat tulisi sovittaa yhteen maakuntaohjelmien ja muun samaa aluetta koskevan maakunnallisen suunnittelun kanssa. Yhteensovittamisesta huolehtisivat maakuntaliitot.

Arvoisa puhemies! Hallintosuunnitelmien laatimiseksi tarvittava viranomaisyhteistyö järjestettäisiin uudessa yhteistyöelimessä, tulvaryhmässä. Tulvaryhmän kokoonpano on esityksen mukaan varsin joustava, ja siksi ryhmien kokoonpano voi vaihdella alueittain. Tämä ei kuitenkaan muodosta ongelmaa, koska maakuntaliitoilla on turvaryhmän työskentelyssä tärkeä yhteensovittava rooli.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja olivat toisen tehtävän vuoksi estyneitä ja pyysivät minua esittelemään tämän, tässä tapauksessa käytännössä pöytäkirjaan, kun suurempaa tulvaa ei näytä olevan tässä nimiluettelossa tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Tässähän kävi sillä tavalla, että tämän tulvadirektiivin perusta, ikään kuin muistutukseksi Suomen eduskunnalle, tuli esiin tässä viime ja toissa viikolla. Puolan tulvien kerrottiin olleen jopa voimakkaammat kuin edellisellä kerralla. Silloinhan tuo tulvan suuntautuminen kohdistui Tšekin valtioon ja sitten Slovakiaan. EU-komissiolle tuli vauhtia tulvadirektiiviasioissa, ja sieltä kun saivat tulvadirektiivin valmiiksi, niin rupesivat jo sitten kovistelemaan välittömästi jäsenvaltioita, että onkohan se implementoitu jo paikalliseen lainsäädäntöön.

Tähän liittyen on syytä kyllä todeta se, että näin pitää tietysti tehdäkin mutta kyllä niihin varsinaisiin syihin pitää puuttua myöskin. Elikkä jos vuorten rinteiltä hakataan metsät pois, niin ei niitä tulvia kyllä voi millään tällaisella direktiivin implementoinnilla estää. Se on aivan selvä asia. Mutta pitää yrittää hallita riskit ja tunnistaa, mitkä ne ongelmat ovat. Erikoisen tärkeää on tässä se, että monet näistä vesistöistä ylittävät valtakuntien väliset rajat, jolloinka tämmöinen integroitu Euroopan yhteisö on varsin sopiva elin antamaan sitten useita jäsenvaltioita koskevia direktiivejä. Välillä niitä direktiivejä tuntuu olevan vähän liikaakin, mutta tässä sellainen on varsin paikallaan.

Tämän direktiivin implementoinnin yhteydessä on sitten otettu esille Lapin vesistöjen tulvimiset ja niitten tulvien hallinnat. Tässä yhteydessä, jotta ei tulisi väärinkäsityksiä, asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin heti ensimmäisessä vaiheessa tähän puoleen huomiota, että Vuotoksen allasasioita ja muita sellaisia ei tällä direktiivillä, sen implementoinnilla, hoideta.

Asia kirjattiin tällä tavalla tähän mietintöön: "Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joiden avulla tulvariskien hallinnan tavoitteet pyritään saavuttamaan, mutta toteutettavia toimenpiteitä ei sitovasti ratkaista tässä menettelyssä. Valiokunta korostaa, että käytännössä toteutettavien toimenpiteiden edellytyksistä päätetään aikanaan esimerkiksi vesilain tai ympäristönsuojelulain perusteella asianomaisen lupaviranomaisen päätöksellä." Ja sitten viitataan tähän yhteistyöhön, jonka ed. Karvo jo varsin mainiosti esitteli.

Sitten näissä yhteyksissä kiinnitettiin aivan erikoista huomiota vesienhoitosuunnitelmiin. Nehän saatiin tässä juuri aikaiseksi. Ovat muuten varsin paksu luntta luettavaksi, mikä osoittaa sitä, että hyvin vesistöisessä valtiossa tämänlaatuisiin asioihin kannattaa huolellisesti kiinnittää huomiota.

Aivan erikoisesti sitten hulevedet ja hulevesitulvat olivat mielenkiinnon kohteena. Valiokunta pyrki keräämään up-to-date olevaa tietoutta näissä suhteissa mutta saattoi todeta, että ei sitä tieteellistä tietoa ollutkaan sillä tavalla tarjolla kuin olisi kaivattu. Oli suoranainen halu upottaa tänne mietintöön sopivia uusia havaintoja ja aivan erikoisesti siinä suhteessa, että hulevedethän pyyhkäisevät sitten ravinteet. Esimerkiksi taajamaympäristöstä kaikki ne ylimääräiset ravinteet, jotka ovat siinä maan pinnalla, lähtevät hulevesien mukana liikenteeseen. Meillä on ollut semmoinen kansallinen kulttuuri olemassa, joka on sitten pitänyt huolen siitä, että tämä on ollut maatalouden vika. Elikkä siis sillä tavalla on haluttu nyt vähän saada oikeutta sille, että ilmiöt pitää tunnistaa ja niitten suhteen pitää olla rehellinen. Silloin tiedettä tarvitaan apuun.

Seuraavana asiana kiinnitettiin huomiota tulvakorvausjärjestelmään. Nykyisinhän vesistön poikkeuksellisesta tulvimisesta muun muassa rakennuksille ja niissä olevalle irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja korvataan valtion varoista. Meri- ja hulevesivahinkoja sen sijaan korvataan vain osittain eräistä kiinteistöjen vahinkovakuutuksista. Valiokunta katsookin, että voimassa oleva tulvakorvausjärjestelmä onkin varsin puutteellinen, ja niinpä valiokunnan mietintö päätyy lausumaehdotukseen, joka kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että tulvakorvausjärjestelmän kokonaisuudistus saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pikaisesti."

Yleiskeskustelu päättyi.