Kirsi Ojansuu /vihr:
Arvoisa puhemies! Muutama viikko sitten Kreikan talous kriisiytyi pahasti
ja Euroopan unioni tiivisti yhteistyötä. Tässä yhteydessä alettiin
huomattavasti vakavammin suhtautua toimiin, joita tulisi tehdä,
että uusia finanssikatastrofeja ei tule. Yksi suurimpia epäoikeudenmukaisuuksia
tässä kriisissä on ollut se, että veronmaksajat
ovat joutuneet pelastamaan pankkeja, ja ei ole oikein, että pankit
ovat käärineet suuria voittoja hyvinä aikoina
ja sitten kriisin tullessa ne kaatuvat veronmaksajien syliin.
Eilen EU:n sisämarkkinakomissaari Michel Barnier esitteli
hahmotelmia käytännön toimista, joilla
pankkisektoria saataisiin vastuullisemmalle ja vakaammalle pohjalle.
Komissio painottaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä,
kuten johdon vaihtamista, velkojen uudelleen järjestelyä ja
roskapankin perustamista. Viimeisenä vaihtoehtona olisi
käyttää pankkimaksun pohjalta kerättyjä kriisirahastoja,
joiden pohjalta pankkien konkursseja voitaisiin hallitusti hoitaa.
Vihreät tukevat pankkimaksun käyttöönottoa
ja rahastojen perustamista. Mutta nyt nämä tiedot
julkisuudessa ovat olleet hyvin vähäisiä (Puhemies:
Minuutti!) ja alustavia.
Kysyisin ministeri Kataiselta: Miten pankkimaksun valmistelu
etenee Suomessa, ja missä muodossa sitä ollaan
ottamassa Suomeen?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Mikäli Suomessa tämmöistä valmisteltaisiin,
se olisi ministeri Kiviniemen hallinnonalalla. Meillä on
EU:ssa Ecofinissä ollut se linja, että me kannatamme
Euroopan laajuista pankkimaksua Ruotsin mallin mukaisesti. Barnierin
esitys — tai se ei ollut täydellinen esitys — kertoi
poliittisen tahtotilan, mikä on hyvin saman kaltainen kuin
mitä Suomessa on ollut, mutta se jätti toteutustavan
auki. Tärkeää olisi se, että saisimme
EU-tasoisen pankkimaksun niin, että kilpailu ei vääristyisi
eli että suomalaiset tai ruotsalaiset pankit eivät
joutuisi epäedulliseen asemaan verrattuna johonkin muuhun.
Ja olennaista olisi se, että se olisi sitten tämmöinen
talletussuojarahaston kaltainen rahasto, johon siis etukäteen
kerättäisiin rahaa pankkikriisien varalle. Tämähän
ei estä pankkikriisien syntymistä. Mutta siellä on
sitten rahaa, jolla se ratkaistaan myöhemmin. Olennaista
on se, että tehdään hyvin harkiten eurooppalaisia
ratkaisuja, ei liian suuria maksuja, koska jokainen meistä tietää,
että me asuntovelalliset maksamme sen kuitenkin. Maksu,
joka annetaan pankille, (Puhemies: Minuutti!) tulee pankkien läpi
suoraan asiakkaille, ja näin ollen täytyy olla
maltillinen siinä, mitä tehdään.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Komissio todellakin antoi tästä asiasta
eilen tiedonannon, ja yksityiskohtaisempi tiedonanto on odotettavissa
syksyllä ja sitten varsinaisia lainsäädäntöesityksiä vuoden
2011 alussa. Mutta sinänsä tuo komission eilinen
ehdotus vastaa kohtuullisen hyvin myöskin Suomen tavoitteita
nimenomaan siitä näkökulmasta, että esitetään
tämmöisten kansallisten rahastojen perustamista
eikä tällaisia yleiseurooppalaisia yhteisiä rahastoja,
mutta tämänkin osalta on hyvä kuitenkin
vaikuttaa kaikkiin näihin yksityiskohtiin, että se
sitten myöskin Suomen lainsäädännön
näkökulmasta ja Suomen pankkien tilanteen näkökulmasta
toimisi parhaiten.
Kirsi Ojansuu /vihr:
Arvoisa puhemies! On todellakin hyvä, että Euroopan
unioni yhdessä tätä suunnittelee. Tosin
missä määrin arvioidaan nyt tätä aikataulua,
että tilanne koko ajan kehittyy? Ja kuitenkin huomataan,
että pankit eivät tunne minkäänlaista
omaatuntoa, elikkä niitä pitäisi kuitenkin
tässä väliaikana jo suitsia sillä tavalla,
etteivät ne käytä tätä tilannetta
hyväksi.
Ja sitten vielä tästä maksun suuruudesta.
Me vihreät kyllä pelkäämme sitä,
että jos maksu jää hyvin pieneksi, niin
silloin itse asiassa näiden rahastojen mahdollisuudet toimia
tällaisessa kriisitilanteessa ovat olemattomat. Elikkä siinä mielessä on
kyllä aiheellista miettiä sen maksun suuruuttakin,
etteivät todellakaan veronmaksajat joudu maksamaan näitä pankkien
kriisejä.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Meillä on sekä kansainvälisellä tasolla,
G20:n puitteissa, että EU:n tasolla lukuisia hankkeita
meneillään, vireillä ja valmistelussa,
joista osa on jo astumassa voimaan ja osa sitten aivan saa sellaisen
muodon, että voidaan päätöksiä tehdä tulevan
vuoden kuluessa, ja jotka kaikki pyrkivät siihen samaan
tavoitteeseen, että meillä on parempaa valvontaa
ja parempaa sääntelyä. Eli siinä mielessä koko
ajan tapahtuu, ja tämä eilinen tiedonanto liittyen
näihin vakuusrahastoihin on kuitenkin sellainen, joka koskee
käytännössä tulevia finanssikriisejä ja
on ikään kuin sellainen viimesijainen keino, johonka
voidaan tarttua, jos tilanne äityy niin pahaksi, että joku
pankki sitten maksuvalmiuskriisiin joutuisi. Ja totta kai näissäkin
rahastoissa on tietynlainen moral hazard -ongelma, ettei näitä ajatella
siitä näkökulmasta, että no,
nämä rahastot sitten hoitavat laskun, jos ei itse
osata asioita hoitaa. Ja sen vuoksi pitää juuri
tämänkin rahaston säännöissä olla
erityisen tarkkana, ettei tällaista moral hazard -ongelmaa
syntyisi.