Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Toinen päähallituspuolue
SDP päätti viime viikolla ministerikierrätyksestä.
Viikon ajan SDP ja perussuomalaiset ovat hutkineet toisiaan sillä,
kenen naama miellyttää ketäkin, ja käyneet kauppaa
työtätekevien äänillä.
Jokaisen suomalaisen luottamus on kuitenkin ansaittava teoilla.
Keskustalle kyse ei ole kasvoista eikä sukupuolesta vaan
siitä, miten hallitus hoitaa suomalaisten asioita. Sote-soppa
porisee edelleen, nuorten koulutuspaikkoja leikataan, työttömyys
lisääntyy, kasvua ei ole näkyvissä.
Ministeri Urpilainen lupaili, että kasvojen muutoksen ohella
tapahtuu myös rytminvaihdos.
Kysynkin pääministeriltä: Miten toisen
päähallituspuolueen ministerien vaihdos näkyy
hallituksen politiikassa? Miten hallitus muuttaa politiikkaansa?
Paranevatko tulokset? (Eduskunnasta: Muuttuuko rytmi?)
Pääministeri Jyrki Katainen
Kiitos, hyvin mielenkiintoinen kysymys, että olisiko
meillä rytmihäiriö. Jokainen puolue valitsee
tietysti ihmiset vastuullisille paikoille sen mukaan kuin hyväksi
katsoo. (Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka vastaa
SDP:n puolesta?)
Hallituksella on hallitusohjelma, joka on neuvoteltu. Sen mukaan
toimitaan, ja sitten tietysti eletään myös
ajassa. Meidän talouskasvuun ja työllisyyteen
vaikuttaa erittäin vahvasti ympärillä oleva
heikko taloustilanne. Niin kuin kaikki tietävät,
Euroopassa talouskasvu on hyvin heikkoa. Aasiassa se on hieman vahvempaa,
Yhdysvalloissa se näyttäisi viriävän,
ja se antaa sillä tavalla meille toivoa, että kun
vain pidämme kotipesän kunnossa eli kilpailukyvyn
kunnossa, niin meillä on mahdollisuus sille, että suomalaiset yritykset
saavat kasvua, saavat investointeja, saavat asiakkaita niistä maista,
niiltä alueilta, joissa kasvua on. Pienen Suomen tuotannon
periaatteessa pitäisi mahtua vähän huonommankin
talouskasvun aikana aina jonnekin päin markkinoille, mutta
meidän pitää vain tehdä kotiläksyt kunnolla,
niin että suomalainen osaaminen, joka on korkealuokkaista,
käy myös kaupaksi.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! En aivan saanut selkoa pääministerin
vastauksesta, miten hallituksen politiikka nyt muuttuu vai muuttuuko
mitenkään, mutta se, mikä muuttuu, on
se, että ministeri Guzenina-Richardson ja ministeri Gustafsson
luopuvat huomenna tehtävistään. Vaikka
politiikkanne ei ole kovin hääviä ollut
ja olemme siitä monessa kohtaa eri mieltä, niin
ihmisinä pidän teistä molemmista ja itse
asiassa olen iloinen siitä, että voin jopa kutsua
teitä ystävikseni, arvon ministerit.
Valitettavasti ministeri Guzenina-Richardson ei ole nyt paikalla,
mutta aivan varmasti sosiaali- ja terveyspalveluista keskustelu
jatkuu. Osoitan kysymyksen opetusministeri Gustafssonille: Teillä on
käsittääkseni vilpitön pyrkimys,
jonka jaamme kanssanne, suomalaisten nuorten koulutusmahdollisuuksien
rakentamisesta ja siitä, että suomalaiset nuoret
koulutuksen kautta voivat rakentaa omaa elämäänsä.
Miten te evästätte seuraajaanne, jotta yhdenvertaiset
opiskelumahdollisuudet toteutuvat ja suomalaiset voivat kouluttautua
ja siten rakentaa elämäänsä eteenpäin?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Me voimme, kansanedustajat ja suomalaiset,
olla ylpeitä hyvästä koulutusjärjestelmästämme.
Se perustuu meidän kansalliseen traditioon, luottamukseen,
myöskin erinomaiseen opettajankoulutusjärjestelmään,
ja meillä on kunnissa pääosin hyvä hallinto,
joka tekee parhaansa, jotta laadukasta opetusta tulee eri tasoilla.
Minun on pakko korjata, puheenjohtaja, edustaja Tiilikaisen
viittausta näihin koulutuspaikkojen vähennyksiin
ja leikkauksiin. Toki niitä tapahtuu, mutta minun on nyt
välttämätöntä todeta se,
että nyt viimeisten korjausten jälkeen — kiitos
siitä, että me saimme kehysriihessä lisää rahaa
ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin — jos verrataan
tilannetta vuonna 2009, suhteessa ikäluokkaan aloituspaikat
olivat 75 prosentille, vuonna 2016 se luku on 84 prosenttia ja sen päälle
tulevat vielä lukion aloituspaikat. Ja kun olen sanonut,
että olen Lapin ystävä, olen Suomen ystävä,
niin tiedättekö, paljonko Lapissa on näitä aloituspaikkoja
suhteessa ikäluokkaan? Olemme huolehtineet siitä,
että niitä on 99 prosenttia, ja olen saanut Lapista
myöskin kiitoksia siitä, että otimme
huomioon heidän koulutustarpeensa. (Välihuutoja)
Seppo Kääriäinen /kesk:
Herra puhemies! Hallitus on nyt suurin piirtein puolivälissä,
vaalikausi on puolivälissä, ja monenlaisia käänteen merkkejä on
kenties luettavissa. Ministerikierrätys on laskettavissa
näihin käänteisiin. Herra pääministeri,
olette jossakin ilmoituksessa puhunut siitä, että paitsi
että kuuntelette, niin otatte myös opiksi. Olen
tämmöisiä ilmoituksia lukenut lehdistä.
Herra pääministeri, tämän kahden
vuoden ajalta voin sanoa, että johtamanne hallituksen valmistelutyö ei
ole ollut kyllä kaikilta osiltaan kovin priimaa. Se on
onnahdellut — ilman mitään puoluepoliittista
ryntäilyä — se on päässyt vähän
onnahtelemaan. (Naurua) Sote- ja kunta-asia on siitä esimerkkinä,
ja myös puolustusvoimauudistus kertoo siitä, että ei
kaikki ole mennyt tässä suhteessa kohdalleen.
Se, mikä tässä harmittaa, on se, että parlamentaarinen
valmistelumuoto on hyljätty suurissa koko kansaa koskettavissa
asioissa. Herra pääministeri, minä kysyn teiltä:
Aiotteko te ottaa oppia menneistä todellakin? Jos aiotte,
miten?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Hyvin nautinnollista kuulla edustaja
Kääriäisen hyvää argumentaatiota,
ja olette itse asiassa ihan oikeassa joissakin arvioissa. Meillä on
parantamisen varaa asioitten valmistelussa joissakin kohtaa, mutta
joissakin kohtaa taas asiat ovat menneet oikein hyvin. Tietysti aina
julkinen keskustelu keskittyy siihen, missä on parantamisen
varaa tai mikä ei ole mennyt hyvin, ja näinhän
sen tietysti pitää mennäkin.
Parlamentaarista valmistelua käytetään
silloin, kun on sen paikka. Meillä on hyviä traditioita
myös tässä. Mutta tietysti sekin pitää todeta, että hallitus
on hallitus ja oppositio sitä haastaa. Toisinaan tehdään
yhdessä parlamentaariselta pohjalta asioita, toisinaan
sitten taas tehdään niin, että hallitus
valmistelee. Ei tässä sen ihmeemmästä muutoksesta
tai poikkeamasta ole kysymys. Mutta otetaan vastaan hyviä ajatuksia myös
opposition puolelta. Jos oppositio tarjoaa halukkuutta tulla mukaan,
niin mikäpäs ettei. (Sirkka-Liisa Anttila: Ollaan
tarjottu, mutta ei kelpaa, pääministeri!) Ulkopolitiikka
on hyvä esimerkki parlamentaarisesta valmistelusta, ja haluan
antaa suuren kiitoksen siitä, että UaV:ssä saatiin
yksimielinen mietintö ulko- ja turvallisuuspoliittisesta
linjapaperista. (Puhemies koputtaa) Se on iso arvo.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Keskustalla oli tässä kahden
poliisin taktiikka. Ensin oli tämä hyvä poliisi
Sipilä, joka puhui fiksusti pienyrityksille, ja sitten
oli paha poliisi Tiilikainen, joka ylistämällä koetti
alistaa, mutta tässä hyvällä mielellä kun
ollaan, arvostan kovasti, opetusministeri Gustafsson, teidän
työtänne Murikan rehtorina, intohimoisena jalkapallomiehenä ja
hyvänä opetusministerinä. Toivottavasti
tämä kiitos kelpaa teille. Kelpaako? (Naurua)
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Jäin miettimään,
missäköhän näissä olen
sitten paras. Jalkapallon kohdalta se ura lienee takanapäin,
mutta ikäisekseni olen siinä hyvä. (Naurua)
En ota nyt kantaa tähän opetusministeritehtävään
mutta sen uskallan sanoa, että olen kyllä siinä ollut
ja olen ammattimies mutta uskon, että tämä tuleva
opetusministeri Krista Kiuru on sitten ammattinainen siinä,
että näin mennään.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! En tiedä, onko ollut kyse
rytmitajun puutteesta vai talouden tajun puutteesta, mutta joka tapauksessa
Viron suomalaisyrittäjien seminaarissa Tallinnassa väitettiin,
että seuraavan kolmen vuoden aikana Viroon muuttaa ainakin 15 000
suomalaisyrittäjää. Viron suomalaisyrittäjien
varapuheenjohtaja Kare Uotila kertoi Eesti Päevalehdelle,
että Suomessa verotus suosii suuryrityksiä mutta
pk-yrittäjät eivät selviydy — eli
verotus suosii suuryrityksiä mutta pk-yrittäjät eivät
selviydy. Virossa on vähemmän byrokratiaa, ja
myös EU-avustukset luovat suotuisaa liikeilmastoa. Arvoisa
pääministeri, miten arvioitte väitettä ja
miten parantaisitte tilannetta Suomen eduksi rytmimuutoksin?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Virossa on hyvin kilpailukykyinen yritysverotus.
Sen kaikki tietävät. Jos Suomi tekisi vastaavan,
niin meillä olisi kyllä hyvin vaikea sitten enää löytää keinoja
velkaantumisen taittamiseksi. Jos me tekisimme lyhyellä aikavälillä vastaavan,
niin se verotulomenetys olisi lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä niin
merkittävä, että sitten me emme enää uskottavasti
voi sanoa, että velkaantuminen taittuu.
Mutta se, mitä on tehty niin suurille kuin pienillekin
yrityksille, on, että yrityksen tuloksen verotus kevenee.
Kun hallitus vaihtui tähän hallitukseen, niin
siitä päivästä lukien tämä vero,
jota sekä pienet että suuret maksavat, tulee alenemaan
6 prosenttiyksiköllä. Se on varmasti yksi suurimpia
verouudistuksia pitkään, pitkään
aikaan tai ehkä koskaan, mitä Suomessa on tehty. Tämä ajatus
perustuu nimenomaan siihen, että yrityksillä olisi
mahdollisuus kasvaa. Jos suuremmat teollisuusyritykset menestyvät,
niin hyvin monet pienet yritykset, jotka ovat teollisuusyritysten
ympärillä, myös menestyvät.
Lasse Männistö /kok:
Arvoisa puhemies! Jos on hallituksen valmistelutyö ajoittain
onnahdellut, niin opposition valmistelutyö on ollut kyllä varsin
heikoissa kantimissa niin ikään. Kun katsoi keskustan
taannoista varjobudjettiesitystä, niin sehän oli
valmisteltu vain muutamalla PowerPoint-kalvolla ja luvutkin matkan
varrella muuttuivat. Sitten taas perussuomalaisilta ei sote-linjaa
ole vieläkään kuultu ja eurokriisissäkin
vuoroin puhutaan IMF:n kautta annetusta tuesta ja vuoroin letkut
irti -politiikasta. Kysyisinkin pääministeri Kataiselta,
millä tavoin voitaisiin rakenteellisesti tukea opposition
vaihtoehtojen valmistelutyötä. (Naurua) Olen kuullut,
että nyt valtiovarainministeriössäkin
tiettyjä malleja ollaan julkistamassa, joilla voitaisiin
valtiontaloutta laskea myös muualla kuin hallituksen piirissä,
ja kannan kyllä aitoa huolta siitä, miten oppositiolla
on edellytykset valmistella paremmin näitä esityksiä,
jotta mekin voimme niitä sitten arvioida. (Välihuutoja)
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämä keskustelu alkaa lähteä vähän
avarammille radoille.
Pääministeri Jyrki Katainen
Tämähän menee ihan rupatteluksi.
(Eduskunnasta: Juuri näin! — Mauri Pekkarinen:
Tämä on lastentunti!)
Puhemies! Tämä on varmaan semmoinen asia, jota
kannattaa, ihan niin kuin edustaja Kääriäinen
totesi, ilman puoluepoliittista ryntäilyä miettiä.
Jos Suomessa olisi halua parantaa oppositiopuolueiden mahdollisuuksia
laskettaa omien vaihtoehtojensa kustannusarvioita, niin ei kai siinä mitään
ongelmaa ole. Sehän voi olla ihan hyvä, ja tämä on
yksi tapa kehittää demokratiaa, ja sitten se keskustelukin
on varmasti jäsennellympää, kun meillä on
samat laskentapohjat. Jokainen voi vetää sitten
omia johtopäätöksiään,
mikä on oikea keino, mutta ettei samoista asioista ole erilaisia
lukuarvioita, niin se voisi jäntevöittää keskustelua.