Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa luvataan, että köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa vähennetään. Tämä kirjaus on tärkeä, koska asiassa on edelleen parannettavaa. Erään vähemmistöjen asemaa selvittävän tutkimuksen mukaan Suomi on tasa-arvoasioissa pudonnut kaikista Pohjoismaista heikoimmalle sijalle. Kyseinen tutkimus arvioi muun muassa sitä, kuinka paljon maissa esiintyy loukkaavia ilmaisuja, uhkailuja tai syrjintää seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan.

Epätasa-arvon pulma koskettaa myös laajemmin kansalaisiamme. Esimerkiksi nuorten miesten asema on vakavasti heikentymässä. Miesten koulutustaso on jäämässä yhä selvemmin naisia matalammaksi. Vuonna 2010 ylioppilastutkinnon suorittaneista oli miehiä 5 000 vähemmän kuin naisia. Samana vuonna ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista vain 37 prosenttia oli miehiä. Sama kehityssuunta näkyy yliopistoissa. Koulutus ennustaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla, ja siksi siihen on tärkeätä kiinnittää huomiota. Koulutustason erot tulevat heijastumaan merkittävänä erona työnsaantimahdollisuuksissa.

Kysynkin tasa-arvoasioista vastaavalta ministeriltä: miten te arvioitte näiden tietojen valossa hallituksen onnistumista tasa-arvopolitiikassa?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Seksuaalisiin vähemmistöihin kohdistuvat kysymykset ovat yhdenvertaisuuslakia, ja niistä vastaa oikeusministeri. Tässä tutkimuksessa, joka tehtiin, nostettiin esille muun muassa adoptio-oikeuskysymys ja tasa-arvoinen avioliittolaki, ja eduskunnallehan tulee mahdollisuus tältä osin parantaa tasa-arvoa kansalaisaloitteen kautta.

Mitä tulee miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon, nyt on tunnustettu hyvin voimakkaasti, että tasa-arvokysymyksissä on myös miehiä koskevia ongelmia, ja olen asettanut tämän vuoden alusta miesten tasa-arvoa pohtivan työryhmän. Ongelmia liittyy muun muassa esimerkiksi siihen, kuinka voidaan osallistua perheessä lasten hoitamiseen. Tämän vuoden alustahan vanhempainvapaa, joka korvamerkitään isille, kahdella viikolla lisääntyi, mutta sen lisäksi on sellaisia ongelmia, jotka liittyvät terveyteen ja koulutukseen, aivan niin kuin mainitsin. Esimerkiksi miehet kuolevat keskimäärin lähes 7 vuotta nuorempina kuin naiset. Tietysti luokkakysymykset ovat vielä suurempia, koska köyhä mies kuolee yli 12 vuotta nuorempana kuin rikas mies. Mutta nyt on työryhmä asetettu näitä käymään läpi. Nämä on nyt tunnistettu myös hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa.

Arvoisa puhemies! Naiset ovat keskimäärin edelleen miehiä heikommassa asemassa työelämässä. Naisvaltaisten alojen palkkaus on miesvaltaisia aloja selvästi matalampi. Tästä on puhuttu vuosia, mutta parannusta tilanteeseen ei juurikaan ole tullut.

Uusimpien selvitysten mukaan koulutettujen nuorten pätkätyöt ovat yleistyneet. Naiset ovat tässäkin heikommassa asemassa. Koulutettujen naisten osana on päätyä määräaikaisiin työsuhteisiin miehiä useammin. Seurauksena on, että naisten urakehitys vaikeutuu tai jämähtää peräti paikoilleen. Useammin pätkätöissä oleva ei voi kartuttaa yhtä vahvaa kokemustaustaa eikä myöskään yhtä vahvaa sosiaaliturvaa kuin säännöllisemmässä työnteossa oleva.

Naisten asemaa ei helpota se, että perheen saadessa lapsen naisen työnantaja joutuu pääosin kantamaan vanhemmuuden kustannukset. Riskinä on, että vielä tänä päivänäkään työnantaja ei palkkaa naista työntekijäkseen mahdollisen raskaaksi tulemisen vuoksi. Sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseksi työelämässä tarvitaankin päättäväisiä toimia. Kysyn edelleen tasa-arvoasioista vastaavalta ministeriltä: mitä toimenpiteitä hallituksella on nyt käsissä tasa-arvon edistämiseksi työelämässä?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Edelleenkään naisten ja miesten palkkatasa-arvo, samapalkkaisuus, ei toteudu. Hallituksen tavoitteena, erittäin kunnianhimoisena, on se, että tämä ero olisi "vain" 85 prosenttia vuonna 2015. Nyt näyttää siltä, että sitä kohti otetaan askelia, mutta liian hitaita sellaisia. Keskeinen kysymys on nimenomaan se, että naisvaltaisilla julkisilla aloilla palkkataso on alempi kuin monilla muilla alueilla. Se, että julkisen puolen palkkoja saataisiin nostettua, vaikuttaisi tähän samapalkkaisuuteen.

Toinen ongelma on nimenomaan se, että perhevapaat jakautuvat erittäin epätasa-arvoisesti miesten ja naisten välillä. Esimerkiksi vanhempainvapaita käytti vuonna 2011 alle 30 prosenttia miehistä. Se, että tämän vuoden alussa isien mahdollisuutta käyttää vanhempainvapaita joustavoitettiin ja isille korvamerkittyä osuutta kasvatettiin, toivon mukaan johtaa siihen, että isät entistä enemmän myös hoitavat lapsia kotona ja käyttävät näitä mahdollisuuksia. Tähän me olemme pyrkineet kannustamaan kaikella tavalla, ja tämä on yksi niistä kysymyksistä, joilla voidaan tätä epätasa-arvoa palkoissa ja urakehityksessä (Puhemies koputtaa) parantaa, mutta toiselta puolelta kyllä se on myös tasa-arvokysymys, että isillä olisi mahdollisuus osallistua tasavertaisesti lastenhoitoon. Se koetaan miesten tasa-arvo-ongelmana.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen työelämän suurin häpeätahra on se, että naisista aiheutuu työnantajille enemmän kustannuksia kuin miehistä. Niin kauan kuin tämä tilanne säilyy, säilyy naisten syrjiminen työmarkkinoilla. Tämän asian ratkaiseminen on nyt kolmannen hallituksen ohjelmassa, ja kysyn nyt: kuinka hallitus on tässä aktiivinen, jotta saadaan myöskin työmarkkinajärjestöt näihin talkoisiin ja saadaan tämä asia ratkaistua? Tämä on myöskin yrittäjyyden jarru. Naisvaltaisilla aloilla tämä on yritysten menestymisen ja kasvun este.

Olen ehdottanut malliksi vanhempainvakuutusta, jossa eriteltäisiin nämä kustannukset, jotka vanhemmuudesta tulevat. Näin nämä kustannukset tulisivat läpinäkyviksi, ja olisi myöskin mahdollisuus tasata näitä kustannuksia. Kysyn: Onko hallituksella tähän mallia? Oletteko valmiita tähän vanhempainvakuutusmalliin tai ainakin kannustamaan ja viemään tätä asiaa eteenpäin?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin edustaja Sarkomaa totesi, niin tämä on erittäin tärkeä tasa-arvokysymys myöskin. Meillä on näitä vanhempainvapaaseen liittyviä työryhmiä tässä nyt ollut, ja niin kuin tiedätte, niin tämä on myös kolmikantakysymys. Kyllä tämä työ jatkuu.

Kysytte, että olemmeko me aktiivisia. Kyllä, me olemme todella aktiivisia. Tähän tarvitaan rahaa, mutta tähän tarvitaan myös kolmikantaista yhteistyötä, ja nämä kaikki ovat sellaisia asioita, joita koko ajan mietitään, että miten niitä saadaan eteenpäin. Ei meiltä tahtoa puutu, mutta rahaa puuttuu.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tähän tärkeään tasa-arvokeskusteluun — tämäkin pohdinta osoitti, että se on hyvin monipuolinen ja monisärmäinen asia — toisin yhden näkökohdan, ja se on se, että meillä tämän päivän työttömistä 60 prosenttia on miehiä ja 40 prosenttia naisia. Työttömyys kovaa kyytiä miehistyy. Tämä pätee myös nuorten työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Eli toisin sanoen meillä on haastetta sen takia, että meillä tämä rakennemuutos on jyllännyt 100 000 työpaikkaa teollisuudesta 10 vuoden aikana. Se on rassannut näitä miesvaltaisia aloja, ulosliputtanut paljon töitä. Tasa-arvon kannalta on tietysti hyvä nähdä tämäkin puoli ja se, että me kiinnittäisimme tähän huomiota.

Taas tulevaisuus: Jos katsotaan, missä työpaikat tulevina vuosina, vuosikymmeninä ovat, niin ne ovat teollisuutta tukevissa palveluissa, yksityisissä palveluissa, jossain määrin julkisella sektorilla — ja ketä nämä ihmiset ovat näillä sektoreilla? Ne ovat naisvaltaisia aloja. Jos me emme saa tätä segregaatiota purettua, niin voisi ajatella, että naisten työmarkkinanäköalat ovat aika hyvät verrattuna perinteisesti niitten miesten työmarkkinoihin, joilla ei ole kovaa koulutusta, jotka joutuvat tämän rakennemuutoksen keskelle. Tämä tasa-arvo tässä työllisyysteemassa on hyvin moninainen, ja tämäkin näkökohta on hyvä ottaa huomioon.

Opetusministeri  Jukka  Gustafsson

Arvoisa puhemies! Ajattelin jo aiemmin tuoda esille tämän näkökohdan: Nyt kun uudistamme peruskoulujen opetussuunnitelmaa, niin me tiedämme sen, että pojat erittäin paljon alisuoriutuvat meidän peruskoulussa, siis erityisesti peruskoulun yläaste, uskallan sanoa sen ääneen, suosii tyttöjä, ja nyt kun me olemme tehneet tämän uuden peruskoulun tuntijakosuunnitelman, meillä on sovittu ja päätetty siitä, että näitä taito- ja taideaineita lisätään, vahvistetaan opinto-ohjausta, pyritään myöskin äidinkielen kohdalta parantamaan erityisesti poikien valmiuksia, koska viimeisten tutkimusten mukaan me tiedämme, että esimerkiksi äidinkielen hallinnassa on tavattoman isot erot tyttöjen ja poikien välillä. Niin että tältäkin osin nyt sitten teemme parhaamme ja jatkamme tätä tasa-arvotyötä myöskin peruskoulun uudistamisen kautta.