Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tiedän, että tänään edustajien mielenkiinto on ollut varmasti eniten budjettiasioissa. Sen vuoksi haluan lyhyesti esitellä tämän lain, koska pidän sitä periaatteellisesti erittäin tärkeänä ja pidän sitä myös erityisesti esimerkiksi ikääntyneiden työntekijöiden työsyrjinnän ehkäisyn kannalta tärkeänä lakina. Elikkä kyse on kahden direktiivin toimeenpanosta, mutta tässä on myös kotikutoisia elementtejä. Lailla pyritään siihen, että yhdenvertaisuutta edistettäisiin yhteiskunnassamme, mutta myös syrjinnälle tulee kieltoja ja sellaisia sanktioita, joita syrjinnästä eri perustein aikaisemmin meidän lainsäädännössämme ei ole ollut, vaikka toki jo perustuslakimme syrjinnän kieltää.

Laissa on kyse siitä, että kielletään ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen sekä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Se, joka tällaista syrjintää harjoittaa, voi joutua maksamaan enintään 15 000 euron hyvityssakon syrjinnän kohteeksi joutuneelle. Tätä lakia sovelletaan työhönottoperusteisiin, työoloihin, työehtoihin, uralla etenemiseen, koulutukseen sekä yrittämisen edellytyksiin ja elinkeinoelämän tukemiseen. Lisäksi laki kieltäisi ihmisten asettamisen eri asemaan etnisen alkuperän perusteella sosiaali- ja terveyspalveluissa, sosiaaliturvaetuuksissa ja muissa sosiaalisin perustein myönnettävissä tuissa ja etuuksissa.

Tämä laki edellyttää viranomaisilta nykyistä valppaampaa asennetta syrjintätilanteessa ja syrjinnän ehkäisyssä, mutta ennen muuta se suuri elementti, joka tässä syrjinnän ehkäisyyn tulee, on tällä todistustaakkapuolella. Tähän asti esimerkiksi ikäsyrjintätapauksissa työelämässä vaikeus on ollut siinä, että syrjityksi tullut on joutunut yksin perustelemaan syrjinnän ja osoittamaan syrjinnän tapahtuneeksi, mutta nyt myös syrjinnästä epäilty joutuu olemaan mukana todistamassa, että hän ei ole epäilty. Tämä ei sinänsä poista sitä, että on syytön kunnes toisin todistetaan, mutta helpottaa näyttöä syrjintätapauksissa.

Lisäksi kynnys ikään kuin saada prosessiin tällaisia tilanteita laskee, koska tulee tällainen uusi lautakunta, joka on Vähemmistövaltuutetun toimistossa, johon voi valittaa syrjintätapauksista. Tämä lautakunta pyrkii sovintoon samoin kuin vähemmistövaltuutettu, mutta tämä uusi elin voi myös määrätä sakon uhan tai määrätä sakon maksettavaksi. Useinhan ihmisen syrjintätilanteissa on kyse siitä, että ei uskalleta lähteä oikeusprosessiin, vaikka tiedetään varsin hyvin, että on tullut kaltoin kohdelluksi, koska pelätään niitä kustannuksia, joita näistä oikeusprosesseista tulee, joten tämä alentaa sitä kynnystä, jolla ihminen voi syrjintätilanteissa hakea itselleen oikeutta.