Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä tulvariskien hallintaan liittyvän lainsäädännön pohtiminen on erityisen tärkeää, ja tässä maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt erittäin hyvää työtä, ja myöskin vastuita on kohdennettu määrätyissä asioissa kunnalle ja taas sitten valtion taholle. On hyvä, että siinä on semmoinen ryhmä, joka pohtii näitä tulvavahinkoja ja niiden ennaltaehkäisyä.

Mutta se, mikä huolettaa tuolla kansalaisia, on sellaisten korvausten saaminen, jos tulee kova vesisade. Niin kuin Porissa kävi, niin rahoja ei tahtonut löytyä mistään, ja jos ei ministeri Kiviniemi olisi esittänyt omalle hallinnonalalleen kuntien harkinnanvaraisiin tätä rahaa, niin ei olisi voitu kohdentaa ollenkaan, ja pelkästään Porin kaupungille taisi tulla 15—20 miljoonan euron korvaukset, ja kaupunkihan ei saanut siitä mitään vaan lähinnä nämä tavalliset vahingon kärsijät, joilla ei sitten ollut vakuutusturvaa tai muuta. Minusta meillä pitäisi olla eri momentti, joka vastaa tämmöisistä vahingoista.

Toisaalta sitten, kun ajatellaan, että Kokemäenjoki on Suomen tulvaherkin alue, niin meillä on siellä vuosikausia hitaalla vauhdilla voitu edetä tässä tulvasuojelussa, vaikka siinä on valtion ja kunnan yhteinen sopimus näiden hoitamisesta. Näihin rahoihin kyllä pitäisi saada selkeästi johdonmukaisuutta ja pitäisi saada siinä määrin rahaa, että voidaan tehdä tämä tulvasuojelu ennen kuin Pori hukkuu. Se on valtakunnan pahimmaksi rankkeerattu alue ihan kokonaisuutena tämän Kokemäenjoen tulvauhkan vuoksi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Itse olen aivan sieltä Kokemäenjoen latvavesiltä. Siellä ei tällä tavalla tulvaongelmia ole kuin on siellä, missä joki lähestyy merta. Mutta näkisin tärkeänä tämän kysymyksen tulvariskien osalta myöskin siinä valossa, että tiedostetaan tulvariskit, luodaan mekanismi, jolla vahinkoja eri tavoin korvataan sekä vakuutusten osalta että aivan näissä muissa katastrofeissa, jotka ovat ennalta pahasti arvaamattomia, ja niihin luodaan myös mekanismit. Mutta samalla toivon, että rakentamiseen saatettaisiin myöskin niitä määräyksiä, joilla asiallisesti voitaisiin auttaa niin, että jos tulva pääsee ennalta arvaamatta yllättämään, niin voidaan myöskin alueita hyödyntää, mutta rakentamismääräysten osalta olisi selkeät määräykset, joilla eliminoitaisiin vahingot silloin, jos rakennus joutuu veden ympäröimäksi. Näkisin, että tässä on löydettävä tuommoinen terve kompromissi rakentamisen ja uhan eliminoimisen välillä myöskin näillä rakentamisohjeilla ja määräyksillä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaltiokummulle vaan viestinä, että valiokunta kyllä tiedosti nämä Porin asiat harvinaisen perusteellisesti. Ne olivat siellä useampaan otteeseen esillä, ja siellä vielä todettiin, että nyt kaikki se vahingonkorvauslainsäädäntöpuoli, mikä on ollut vireillä, pitää saada ensi tilassa valmiiksi. Erikoisesti kiinnitettiin huomiota siihen, että nämä rankkasateitten aiheuttamat hulevesiongelmat jnp. on saatava myöskin kuntoon nyt. Elikkä se on siinä hilikulla, milloinka nämä asiat ovat valmiina. Voisin kuvitella saamani informaation perusteella, että kun seuraavia hallitusneuvotteluja vajaan vuoden kuluttua käydään, silloin on jo sellainen pohja käytettävissä, että porilaistenkin tulevaisuuden murheet on otettu huomioon.

Lisäksi, mikä koskee tätä tulvadirektiiviä, niin juuri nämä Puolan tulvat ja Tšekin valtion tulvat ovat olleet aiheuttamassa sen, että tämä direktiivi ylipäätään säädettiin.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Luonnonolosuhteet saattavat olla yllättäviä, ja voi olla, että kaikkiin tilanteisiin ei lainsäädännölläkään aukottomasti pystytä varautumaan. Tässä ehdotetulla lailla tulvariskien hallinnasta on tarkoitus parantaa varautumista sää- ja vesiolosuhteiden muutoksiin, ja tämä ympäristövaliokunnan lausunnossa esiin tuotu ajatus siitä, että lakiehdotus lisää yleistä tietoisuutta ja edistää näin vahinkojen ennaltaehkäisemistä, on erittäin hyvä ja tärkeä asia tässä huomioida. Myöskin siinä tiedotuksessa, joka tämän lain osalta toteutetaan, on hyvä viestiä ihmisille, että tämän lain myötä on kiinnitetty näihin asioihin huomiota, ja myöskin opastaa kiinteistöjen omistajia varautumaan tulva- ja vesivahinkoihin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Todella ympäristövaliokunta on antanut lausunnon, ja tässä lausunnossa viitataan siihen, että kansalaisjärjestöjen on hyvä olla yhteydessä tähän tulvaryhmään; tämä lain 15 §:n mukainen yhteistyöelin on siis tulvaryhmä. Tässä valiokuntamme lausunnossa nimenomaan tuodaan tämä kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten aktiivinen yhteydenpitäminen, sillä on oma merkityksensä myös tiedon välittämisessä.

Puhemies! Ensimmäisen käsittelyn yhteydessä en ollut paikalla, mutta näen, että ed. Pulliainen oli, ja epäilen, että hän on käyttänyt tässä puheenvuoron. Huomasin, että täällä oli myös lappilaisia kansanedustajia joitakin ehkä paikalla. Tässä kohdin haluaisin painottaa ja alleviivata sitä, että tätä direktiiviä, jonka pohjalla todella on, niin kuin täällä todettiin, suuret eurooppalaiset tulvakokemukset, ei käytettäisi perusteluna esimerkiksi Kemijoen patoamiseen taikka jonkunlaisena sivuväylänä siihen, että Vuotoksen alue padotaan, ja sillä tavalla "suojeltaisiin" vaikkapa asutuskeskuksia tulvavahingoilta. Uskon, että tässä olemme tietysti ed. Pulliaisen kanssa varmasti yksimielisiä, mutta en tiedä, käytiinkö tätä keskustelua.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensimmäisen käsittelyn yhteydessä käytin tämän puheenvuoron, ja kuvaavaa tälle asialle on se, että kun ministeriö esitteli tämän hallituksen esityksen valiokunnalle, niin esittelijä ensimmäisenä totesi, että hän selvyyden vuoksi ilmoittaa, että Vuotoksen allasta ei nyt rakenneta tällä direktiivillä. Elikkä se menee omia latujaan vesilain mukaan jnp. Elikkä se asia on en annan sak.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ed. Pulliaiselle. On hyvä, että näin on todettu esittelijän, ilmeisesti Kai Kaatran, toimesta. Mutta tässä toteaisin tietysti sen, että jossakin vaiheessa direktiiviä käytettiin siihen suuntaan, että nyt tulee tulvadirektiivi ja sen yhteydessä Vuotos-asia hoidetaan. Me tietysti joudumme todellakin tekemään niin hyvän mietinnön vesilaista, että se myös pitää hyvin tiiviisti, että siinä ei ole sellaista Vuotoksen läpi mentävää vuotopaikkaa.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin ed. Pulliainen tässä edellä totesi, niin valiokunta varmaan käsitteli ja otti näitä asioita huomioon ja pohti. Nythän varsinainen ongelma on siinä, että näistä tulvista aiheutuvat vahingot, jos ne johtuvat vesistöstä, siis joen tai muun tulvimisesta, niihin on lainsäädäntö, ne korvataan, mutta jos ne johtuvat luonnonolosuhteista, tulee vettä, niin mistään ei korvata. Ja tällä hetkellä se korvauspaikka on aivan väärässä paikassa, kun se on kuntien taloudellista tukemista varten tarkoitetuissa harkinnanvaraisissa määrärahoissa. Eli tämä tarvitsee ehdottomasti nyt selkeyden siitä, että voidaan tämmöiset luonnonvesivahingot korvata ja että niihin on oma budjettinsa.

Sitten toisaalta, kun tämä tulvasuojelu on pakollista ja sitä edellyttävät viranomaiset, niin tietysti pitäisi olla jonkunlainen roti siinä, missä tahdissa niitä tehdään, etteivät peruskunnat ole sellaisessa litistyksessä, että tulvasuojelua edellytetään, mutta valtion rahoitusta on sitten joka vuosi kinuttava, että saadaanko sitä tehdä vai ei.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Sanoisin ed. Pulliaaselle sen, että täs ei olla ny täs vaihees mitään Vuotoksen allasta rakentamas, mutta tämä asia tuloo ajankohtaaseksi tulevaisuudes, jos kasvihuoneilmiö etenee, niin ku sanotahan. Vesimassat lisääntyy. Ei oo hääppösesti Pohjanmaalla satanu iha rehellisesti siihen nähren, mitä Lounaas-Suomessa, tuolla Porin seurulla, Satakunnassa, mutta sielläkin on Lapuanjoki tuluvinu eli vettä menny pelloolle. Eli kyllä nämä tuloo jatkossa hyvin akuuttisesti esille, mitä tehdään tuluvansuojelulle.

Tietysti on kaks eri asiaa silloon, kun menöö kiinteistöjen sisälle, kellariihin vesi, ja se, ku menöö pelloolle. Mutta jatkossa pitää varmahan täällä Etelä-Suomessa, etelääsemmässä Suomessa, kiinnittää huomiota, että mitä teherähän turvavalliille, teheräänkö lisää niin sanottuja turva-altaita. Tämä tuloo olohon maatalourellekin isoo kysymys lähivuosikymmeninä.