Valtiovarainministeri   Eero  Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Talouden näkymät tällä hetkellä ajatellen tätä ja myös ensi vuotta ovat hyvät. Suuri kysymys sen sijaan on, mikä meitä odottaa nurkan takana, kun katsomme muutaman vuoden eteenpäin.

Kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,7 prosenttia. Se on erittäin hyvä luku ja eurooppalaisittain suorastaan monelle maalle kadehdittava. Kasvun nopeutuminen johtuu kuitenkin osin matalasta vertailuajankohdasta, kun viime vuonna tuotannon kasvua hidastivat työmarkkinakiistat, erityisesti paperialan työsulku. Kuluvana vuonna kasvu perustuu niin kotimaiseen kuin ulkomaiseenkin kysyntään. Tulojen kasvu ja ansiotuloverotuksen keveneminen lisäävät kotitalouksien ostovoiman kasvua säästämisasteen jäädessä ennalleen. Yksityinen kulutus kasvaakin lähes 3 prosenttia. Todettakoon, että viime viikolla julkistettu tuposeto-selvitys kertoo, että palkansaajien ostovoima kasvaa oikeastaan ennakoitua enemmän, enemmän kuin mihin itse tulosopimuksella tähdättiin. Noin 3,5 prosentin kasvu on erinomaisen hyvä saavutus, jossa tietysti näkyy myös työllisyyden vahvistuminen.

Yksityinen kulutus kasvaa siis lähes 3 prosenttia, vientiodotukset ovat suotuisat, ja toisin kuin viime vuonna, nettoviennin vaikutus tuotannon kasvuun on positiivinen. Voi siis sanoa, että hallituksen talouslinja toimii. Tämän päivän työllisyysluvut kertovat myös vahvasta työllisyyden kasvusta: 45 000 ihmistä enemmän töissä kuin vuosi sitten. Kun viime vuoden koko kasvu oli 50 000, tälle vuodelle ennustetaan edelleenkin 30 000:ta. Olemme hyvin lähellä hallituksen tavoittelemaa 100 000 uuden työpaikan syntymistä. (Ed. Ollila: Paljonko on pätkätöissä?) Mikä tärkeätä, myös tämän päivän luvuissa näkyy työttömyyden selvä väheneminen. Sekä työministeriön että Tilastokeskuksen havainnot kertovat samasta työttömyyden alastulosta.

Kuluttajahinnat puolestaan nousevat tänä vuonna noin runsaan prosentin verran, vaikkakin raaka-aineiden viimeaikainen hintakehitys, ennen muuta öljyn hintakehitys, lisää paineita hintatason nopeammalle nousulle tulevaisuudessa. Öljyn hinnan nousu on tietysti koko maailmantalouden kannalta arvaamaton tekijä, jolla voi olla myös vaikutuksia Suomen talouteen, kun asioita katsotaan loppuvuoden ja ensi vuoden näkymien kannalta.

Ajat ovat siis tällä hetkellä kohtuullisen hyvät. Hallituksen talouspolitiikka toimii, se tuottaa uusia työpaikkoja, lisää talouden toimeliaisuutta, mutta on syytä muistaa, että tämä johtuu osin poikkeuksellisista tekijöistä. Kuluvan vuoden nopeaan kasvuun ja siitä johtuvaan valtiontalouden paranemiseen ei pidä nyt tuudittautua, sillä lähivuosina meitä kohtaa ikääntymisongelma toden teolla ja siihen liittyvät haasteet vaativat varautumista myös valtiontalouden kannalta jo tänään.

Tässä lisätalousarviossa tulee toteutumaan hallituksen yksi hallitusohjelman tavoite eli pyrkimys siihen, että budjettipuolella budjettitalous tasapainottuu vaalikauden loppuun tultaessa. Näin tapahtuu nyt hivenen etuajassa, eli tämä lisäbudjetti kääntää tämän vuoden budjettiehdotuksen lievästi ylijäämäiseksi. Näin vuoden 2006 lisätalousarvio on runsaat 300 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Lähtökohtana on, että ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi valtionvelan vähentämiseen. Tämä on vastuullista politiikkaa tulevien sukupolvien kannalta. Tämä sukupolvi vastaa omista menoistaan ja varautuu myös eläköitymisen aiheuttamiin kustannuksiin, ja kun teemme näin, meille syntyy jatkossa liikkumatilaa. Valtionvelan korkomenothan tässä budjettiesityksessä kääntyvät nyt nousuun johtuen korkotason noususta, mutta velkaa lyhentämällä pystymme pitämään tämän vaikutuksen hallinnassa.

Keskeistä on, että tämä lisäbudjettiesitys aloittaa varautumisen ikääntymisen aiheuttamiin menoihin, jotka tulevat näkymään jo lähivuosien budjettiesityksissä. Sitten on syytä muistaa, että huolimatta siitä, että voimme nyt esitellä lievästi ylijäämäisen budjettiesityksen, on todettava, että olemme kaukana jäljessä siitä tasapainotavoitteesta, joka vuosituhannen vaihteessa esitettiin ja jonka mukaan valtiontalouden ylijäämän olisi tullut tällä vuosikymmenellä olla keskimäärin noin 1,5—2 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen. Näistä luvuista ollaan edelleenkin kaukana. Ja nämähän perustuvat laskelmiin, joissa lähdettiin siitä, että julkisen talouden kestävyys voidaan turvata myös tulevina vuosina tilanteessa, jossa useampi ihminen on eläkkeellä ja suhteessa harvempi työelämässä. (Ed. Elo: Luvut ovat silti hyviä!)

Myönteistä on, että työllisyyskehitys siis näkyy myös tulopuolen luvuissa. Tältä kannalta katsoen tulopuolen lukuja voidaan korottaa huomattavasti. Kun menopuolta katsotaan, on syytä huomata, että jakamaton varaus tälle vuodelle jää kovin alhaiseksi, noin 39 miljoonaan euroon. Lähtökohtana kuitenkin on ollut, että tätä lisätalousarvioesitystä tehtäessä on suhtauduttu hyvin pidättyvästi harkinnanvaraisiin menotarpeisiin, ellei niitä ole arvioitu aivan väistämättömiksi. Hallitus pyrkii asettamaan harkinnanvaraiset lisämenotarpeet pääosin samalla kertaa arvioitaviksi syksyn lisätalousarvion yhteydessä. Menettelystä on saatu hyviä kokemuksia kahtena edellisenä vuonna, jolloin syksyn lisätalousarviossa on voitu vastata moniin kertaluonteisiin määrärahatarpeisiin. Tämän vuoden jakamaton varaus on kuitenkin siksi pieni, että se supistaa liikkumatilaa syksyllä. Tarkoitus kuitenkin on menetellä eduskunnan toivomalla tavalla niin, että syksyllä arvioidaan myös tämän vuoden menojen toteutuma. Tällä pyritään varmistamaan se, että jos tiedossa on, että jotkut menot jäävät ennakoitua pienemmiksi, näitä menoja voidaan syksyn lisätalousarviossa kohdentaa uudelleen.

Tulopuolella ehdotetaan korotettavaksi tuloja nettomääräisesti runsaat 990 miljoonaa euroa. Siinä veropuolen osuus on aika pieni, vajaat 300 miljoonaa, ja sekin oikeastaan koostuu lähinnä arvonlisäveron tuottoarvion nostosta. Tämän pohjalla on arvonlisäveropohjan kasvu viime vuonna, eli oikeastaan tämä nyt tehty arvonlisäveroennusteen tarkentaminen johtuu viime vuoden hyvästä kehityksestä.

Korkotulot ja voiton tuloutukset on se lähde, josta tämä ylijäämä keskeisesti aiheutuu, ja siellä on todellakin kysymys kertaluonteisista eristä, jotka eivät välttämättä pysyvästi ole käytettävissä. Osinkotuloarviota korotetaan toteutuneiden kertymätietojen perusteella 684 miljoonalla eurolla. Tästä lisäyksestä lähes 400 miljoonaa euroa aiheutuu Fortum Osakeyhtiön ja TeliaSonera Ab:n jakamista ylimääräisistä osingoista, eli lähes 400 miljoonaa tulee Fortumin ja Soneran ylimääräisistä osingoista.

Todettakoon, että Suomen Pankki tulouttaa voitostaan aikaisempaa suuremman suhteellisen osan eli 34 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän.

Sitten tärkeä ehdotus tässä budjetissa on, että eläköitymiseen varautumiseksi valtio jättäisi eläkerahastoon hivenen suuremman osan verrattuna aikaisempiin vuosiin, ja tässähän olemme tilanteessa, että valtio on omissa eläkevastuissaan selvästi jäljessä rahastoinnissa siitä, mikä on tilanne yksityisellä ja kuntapuolella. Kun yksityinen ja kuntapuoli ovat karkeasti ottaen noin 25 prosentin rahastointiasteessa, ollaan valtiolla 13 prosentin rahastointiasteessa ja nyt esitetään, että tämän vuoden tiedossa olevien tulojen perusteella nostettaisiin eläkkeisiin menevää rahastointia 170 miljoonalla eurolla. Näin kannamme vastuuta myös tulevista eläkkeistä ja teemme oikeudenmukaista sukupolvien välistä tulonjakopolitiikkaa.

Menojen osalta on siis kysymys välttämättömistä menoehdotuksista. Niitä tulee muun muassa puheenjohtajuuteen liittyen. Tärkeätä on, että kehitysyhteistyön kohdalla esitetään myöntö- ja sopimusvaltuuksien korottamista aika huomattavasti, runsaat 400 miljoonaa euroa. Näillä varmistetaan tulevaisuudessa sitoumustemme täyttäminen, muun muassa kansainvälisen monenkeskisen velkahelpotusaloitteen toteutuminen Suomen osalta.

Vankeinhoidon toimintaedellytyksistä on paljon puhuttu, myös viime viikolla täällä, ja tässä lisäbudjettiesityksessä ehdotetaan 3,5 miljoonaa euroa vankeinhoidon määrärahoja korotettavaksi.

Sitten ympäristöpuolella tärkeä hanke on öljyntorjuntaan tarkoitetun monitoimialushankinnan käynnistäminen. Sen kokonaiskustannus tulee olemaan lähivuosina 35 miljoonaa euroa, josta ensimmäiset erät lähtisivät tänä vuonna toteutumaan.

Maa- ja kasvihuonetaloudelle maksettavaan energiaverotukeen ehdotetaan varattavaksi 16 miljoonaa euroa. Tämä lakiesitys on parhaillaan eduskunnassa käsittelyssä.

Veikkauksen tuotosta ehdotetaan 10 miljoonaa euroa jaettavaksi lisää perustuen Veikkauksen hyvään tuottoon. Tämän lisäksi on eräitä muita tärkeitä hankkeita, jotka liittyvät muun muassa liikenneministeriön hallinnonalaan. Ilmalan ratapihatöiden aloittamista esitetään nopeutettavaksi. Tämän taustalla ovat viime talven vaikeudet, joiden takia huoltotöitä ei nykytiloissa kyetty tekemään. Nopeuttamalla tätä Ilmalan ratapihan kunnostusta pystymme nopeammin saamaan huoltotyöt asianmukaiseen kuntoon. Joka tapauksessa tämä tulee viemään useamman vuoden ajan, ennen kuin tulokset näkyvät.

Ympäristöpuolella tärkeä näkökohta on myös, että päästöyksiköiden hankintaan ehdotetaan 10 miljoonan euron valtuutusta, jotta pystymme toteuttamaan Kioto-sopimuksen mukaiset velvoitteet eduskunnassa käsittelyssä olevan selonteon mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Tämän ja ensi vuoden osalta näyttää hyvältä. Toimikaamme vastuullisesti niin, että tämä näköala koskee myös ensi vuosikymmentä.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan oikein, että kannetaan huolta tulevien sukupolvien velanmaksukyvystä ja siitä tilanteesta, mihin tämä ikääntyminen johtaa. Mutta hallituksen pitäisi kantaa huolta myös niistä sukupolvista, jotka elävät tällä hetkellä tässä maassa: niistä 600 000 köyhästä, jotka elävät suhteellisen köyhyysrajan alla; niistä 180 000 henkilöstä, jotka elävät niissä perheissä, joista käydään työssä, mutta työstä saadut tulot eivät riitä köyhyysrajan ylittämiseen; niistä yksinhuoltajista, joiden tulotaso on pysynyt vuosina 1993—2004 ennallaan, samaan aikaan kun palkansaajien reaalitulotaso on noussut yli 24 prosenttia, kokonaispalkkasumma; ja niistä pienituloisista eläkeläisistä, jotka joutuvat tyytymään 5 euron tasokorotukseen ensi syksynä. Nämä hallitus unohtaa, kaikki nämä ryhmät, myöskin pitkäaikaistyöttömät, ja poikkeaa tällä tavalla muista Pohjoismaista, joissa myöskin kannetaan huolta sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisestä ja tuloerojen kaventamisesta.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lisäbudjetti kuvaa hyvin sitä Suomen talouden tilannetta, mikä meillä tällä hetkellä on käynnissä. Eli Suomen taloudella menee kohtuullisen hyvin, niin vientimarkkinoilla kuin sitten siinä, että kuluttajien usko Suomen talouteen on hyvä. Samaan aikaan kun valtiolla menee kiistatta kohtuullisen hyvin, suomalaisissa kunnissa on kohtuuttomia vaikeuksia ylläpitää ja kehittää palveluita, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluita, ja joudutaan leikkauksiin ja veronkorotuksiin ja velkaantumiseen.

Kokoomus allekirjoittaa tuon hallituksen tavoitteen, että tervettä talouspolitiikkaa on hyvinä aikoina valtionvelan lyhentäminen ja sitä kautta liikkumatilan saaminen tuleville vuosille. Mutta tuosta velanlyhentämisjärjestyksestä me olemme eri mieltä. Me olemme sitä mieltä, että tässä tilanteessa valtion tulisi aloittaa velan lyhentäminen siitä kustannustenjaon tarkistuksen jäämästä, jonka valtio on suomalaisille kunnille velkaa. Erityisesti tämän lisäbudjetin osalta, sosiaali- ja terveysministeriön osalta, tuo menomomentti on auki, ja tulemme esittämään tämän budjetin käsittelyn yhteydessä 207 miljoonan euron maksamista suomalaisille kunnille, jotta sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan ylläpitää suomalaisissa kunnissa.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Silloin kun kiitoksen paikka on, niin kiitosta tietenkin pitää antaa, ja kyllähän talouden näkökulmasta katsottuna tämä koko kokonaisuus ansaitsee kiitoksen, ei siinä mitään. Mutta kun yhteiskuntaan syntyy varaa, niin siinähän, mihin se vara sitten käytetään, tämä kovuuden ja armottomuuden tarkoitusperä nyt täyttyy taas kerran, mihin ed. Häkämies viittasi. Kuntataloudelle ollaan velkaa, kunnat kiristävät verotustaan, kunnat kiristävät palvelumaksujaan, leikkaavat palvelujaan. Se on se ongelma. Herra valtiovarainministeri, ettekö te nyt jo herää näkemään: nälkäjonot maassa kasvavat, huonovointisuus lisääntyy? Meillä on nyt yhteiskunnassa varaa. Se on oikeaa vastuullisuutta tulevaisuuteen, että kannamme tästä päivästä, tämänkin päivän asukkaista ja kansalaisista, huolta. Ymmärrän sen, että valmistaudumme tulevaisuuteen, mutta ei sitä voi tehdä kaikista köyhimmän kansanosan kustannuksella tässä ja nyt.

Tarja Cronberg /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä tuli jo tämä ristiriita kunnan ja valtiontalouden välillä hyvin esiin. Haluaisin vielä korostaa sitä, että nimenomaan kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Kirjastolaitos on Suomessa tällä hetkellä taloudellisissa vaikeuksissa. Jos lähdetään siitä, että kirjasto kuitenkin on investointi tulevaisuuteen ja sivistykseen, niin mitä tapahtuu Suomen tulevaisuudelle silloin, kun lähikirjastoja lakkautetaan, aineistoja ei saada ostettua ja kirjastot suljetaan?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Heinäluoma totesi ostovoiman kehittyneen positiivisesti, mutta tuota ostovoimaa olisi yhtä lailla voitu kohentaa hiukan pienemmillä veronkevennyksillä ja vastaavasti tuntuvammilla panostuksilla köyhimpien perusturvaan. Velan lyhentäminen on sinänsä viisasta, mutta julkinen talous tulisi kyllä nähdä kokonaisuutena. Kunnat ovat viime vuosina velkaantuneet miljardin euron vuosivauhdilla, ja kyllä tämän lisätalousarvion suuri pettymys oli, ettei hallitus suostu edelleenkään maksamaan kunnille kuuluvaa ja niiden kipeästi tarvitsemaa valtionosuusvelkaa takaisin. Muistutan siitä, ministeri Heinäluoma, että muutama viikko sitten sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa vaadittiin pikaisia toimia, jotta muun muassa vanhustenhuoltoa ja vanhuspalveluita saataisiin parannettua. Tämä lisätalousarvio ei valitettavasti siihen tuo pikaisia ratkaisuja.

Markku Koski /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä lisäbudjetti kertoo edelleen sen, että Suomen taloudella menee hyvin, ja kertoo sen, että pitkä, tiukka talouspoliittinen linja on tuonut hyviä saavutuksia, joilla varaudutaan sitten tulevien vuosien vaikeimpiin aikoihin. Lähinnä ajattelen tässä sitä, mihin viitataan myöskin tässä lisäbudjetissa, eläköityvää väestöä ja heidän tuomiaan haasteita. Tässä tulevat esille myöskin nämä kasvaneet tuloutukset, elikkä verotuksen osalta 290 miljoonaa enemmän kuin on arvioitu nostetaan tavallaan tulo-odotuksia. Tässä haluan viitata tähän valtiovarainvaliokunnan mietintöön budjettikehyksistä, siihen, että tulevaisuudessa on pystyttävä harkitsemaan myöskin näitä kasvavia tuloutuksia ja niitten hyödyntämistä paremmin niihin kipukohteisiin, joita on. Tämän lisäbudjetin osalta todetaan myöskin jakamattoman varauksen osuudeksi 39 miljoonaa. Varmaankin tässäkin asiassa on syytä varsinaisen budjetin yhteydessä tutkailla tilannetta, löytyykö jakovaraa lisää, johtuen siitä, että tieinfra esimerkiksi odottaa lisää rahoja niihin hankkeisiin, mitä siellä on auki olemassa.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nykyisen hallituksen talouspolitiikka on pääosin hyväksyttävää, ja sitä on helppo puolustaa. On selvää, että meidän pitää varautua tulevien sukupolvien osalta siihen, ettemme jätä valtavaa velkaperintöä. Mutta kyllä myös omasta puolestani olen sitä mieltä, että ehkä painopistettä voitaisiin jonkin verran siirtää velanmaksun korostamisesta siihen, että yritettäisiin vähentää köyhyyttä. Toivon, että tulevissa budjeteissa tähän kiinnitetään huomiota. Kun suhteellinen köyhyys on aivan selvästi maassamme lisääntynyt, niin kyllä se on asia, joka on syytä ottaa vakavasti. Kun sitten katsotaan EU:ta kokonaisuutena, niin voidaan todeta, että Suomi on harvoja EU-maita, joissa valtiontalous on ylijäämäinen, ja jos katsotaan julkista taloutta, meillä on työeläkerahastoissa noin 110 miljardia euroa rahaa tällä hetkellä, valtionvelka on vain runsaat puolet siitä eli noin 60 miljardia euroa. Eli harras toivomus, että saadaan köyhyyden poistamiseen (Puhemies koputtaa: Aika!) lisää rahaa!

Maija Perho /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin tulot ovat kasvaneet liki miljardin yli arvioidun, ja siitä pelkästään alvin tuotto yli arvioidun on noin 300 miljoonaa euroa eli kutakuinkin se summa, jonka valtio on velkaa kunnille, jonka se on ajatellut maksaa kahdessa erässä, ensi ja seuraavana vuonna. Koska me olemme keskustelleet täällä esimerkiksi vanhustenhuollon ongelmista, jotka hyvin pitkälti valitettavasti liittyvät kuntien heikkoon taloustilanteeseen, olisi todella ollut perusteltua se, että muun muassa näiden asioiden säälliseen hoitoon olisi osoitettu tämä raha sen sijaan, että maksetaan pois muuta velkaa. Mielestäni kunnanisät ja -äidit ovat odottaneet tätä kädenojennusta puhumattakaan kaikista niistä vanhuksista, (Puhemies koputtaa) joiden hoito ei tällä hetkellä ole tyydyttävällä tasolla.

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Leipäjonot venyvät ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, ja hallitus tarjoaa vastaukseksi valohoitoa vaikeuksissa oleville. Ei yhtään killinkiä, ei euroakaan, ole tulossa nimenomaan kaikista köyhimmille ja vaikeuksissa oleville. Mutta on yksi firma, jota kurjuus ja puute eivät koske, nimittäin kolhoosi-EU. Se on kuin Molokin kita. Nyt hallitus ei ollut varsinaisessa budjetissa paljastanut kansalle koko totuutta, mitä tämä rumba täällä tulee aiheuttamaan. Täällä on ripoteltu eri momenteille jälleen EU-puheenjohtajuuden kustannuksia. He ovat tulossa tänne töihin eivätkä luksuslomalle eivätkä kynsistudioon. Se on sillä lailla, että perussuomalainen eduskuntaryhmä ei tule hyväksymään näitä lisäysesityksiä. Tänne tullaan töihin. Olihan se nyt hämmästyttävää, että Joensuu ei kelvannut EU-kokouksen pitopaikaksi sen takia, että siellä ei ollut tarpeeksi hotelleissa sviittejä.

Valtiovarainministeri  Eero  Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus kantaa vastuun myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, ja juuri sen takia hallitus toteuttaa omaa ohjelmaansa. Hallitus on tehnyt runsaan miljardin euron panostukset hyvinvointiyhteiskunnan pohjan vahvistamiseen. (Ed. O. Ojala: Suurin osa niistä verohelpotuksia!) Lapsilisiä on korotettu, toimeentulotukea korotettiin. Toimeentulotuessa mahdollistetaan myös töihin siirtyminen sillä tavalla, että näiden pitkäaikaistyöttömien tapauksessa ei leikata samassa suhteessa toimeentulotukea kuin tulot lisääntyvät, jotta töihinpaluu olisi mahdollisimman kannustavaa myös tämän väestönosan osalta. Pienempiä äitiyspäivärahoja on nostettu, samaten kotihoidon tukea. Eli on tehty erittäin iso ohjelma etupainotteisesti.

Lähtökohta on, että hallitus toimii johdonmukaisesti oman ohjelmansa mukaisesti ja tekee johdonmukaista talouspolitiikkaa. Sillä tavalla syntyy se uskottavuus ja luottamus huomiseen, joka tänä päivänä yhteiskunnassa näkyy. Ei se ole automaatio, eikä jokainen EU-maa ole päässyt 3,7 prosentin kasvulukemiin eikä siihen, että työllisyys paranee, niin kuin tänään tiedämme, runsaan prosenttiyksikön vuodessa, 45 000 ihmistä enemmän töissä tänään kuin eilen. Ne ovat tärkeitä saavutuksia. Tämä edellyttää sitä, että teemme vastuullista politiikkaa, ja sitten meillä on myös jakovaraa olemassa. Me voimme miettiä, kun käymme asettamaan tavoitteita seuraavalle nelivuotiskaudelle, mitä teemme seuraavaksi. Tällä linjalla, minkä hallitus nyt tarjoaa eduskuntavaalien jälkeiseen hallitusneuvotteluun, tulee todella mahdollisuus tehdä lisää panostuksia. (Ed. Ollila: Ei pidä paikkaansa!) Tämä on nähdäkseni kaikkien vastuullisten voimien etu.

Kokoomuksen osalta joudun toteamaan, että kyllä talousopit ovat vielä pahasti kesken, jos ajattelette, että kuntien talous siitä paranee mainitsemienne asioiden hoitamiseen, jos se raha, joka on luvattu ja joka tulee joka tapauksessa, maksetaan vuotta aikaisemmin. Maksetaanko se vuotta aikaisemmin tai ei, se ei tuo mitään pysyvää jakovaraa kunnille. (Ed. Zyskowicz: Kompensoidaanko ne välivuodet kanssa?) Ei tarvitse olla kummallinen liikemies, että tämän pystyy kyllä ymmärtämään. Eli teidän ratkaisunne ei merkitse kunnille yhtään mitään muuta kuin kassatuloutusta hiukan aikaisemmin. Hallitus on käyttänyt yli kaksi kertaa enemmän rahaa hyvinvointipalveluihin tähän mennessä kuin te olette esittäneet, yli kolme kertaa terveydenhuolto- ja sosiaalipuolella sen, mitä te esititte. Ne ovat todellisia tekoja eikä puheita.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tästä huolimatta ollaan kuitenkin kaukana vuosikymmenen alussa asetetusta tasapainotavoitteesta, jonka mukaan valtiontalouden ylijäämän tulisi olla kuluvan vuosikymmenen aikana keskimäärin 1,5—2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näin sanotaan tässä kirjassa.

Arvoisa valtiovarainministeri, te otatte velkaa myös tulevaisuudelta, ette yksin kunnilta, kun sanoitte, että toivottavasti tulevalla vuosikymmenellä menee yhtä hyvin. On aivan varma, että tuleva valtiovarainministeri, vaikka se olisitte te itse, ei teitä kyllä näistä toimista kiitä.

Outi Ojala /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en kyllä tiedä, missä todellisuudessa hallitus elää tänä päivänä. Jos te todellakin tietäisitte siitä ihmisten kurjuudesta, joka maassa vallitsee niiden ihmisten osalta, jotka ovat työttömiä, pitkäaikaistyöttömiä ja niitä, jotka ovat virallisesti köyhyysrajan alapuolella, heidän elämässään sitä, ministeri Heinäluoma, teidän lupaamaanne parannusta ei suinkaan ole tapahtunut. Te ilmeisesti hallituksessa näette, että miljoona suomalaista voidaan noin vain jättää huomioimatta, kun sen sijaan kaikille hyvätuloisille kyllä ollaan valmiita antamaan verohelpotuksia, niitä kun on tehty pitkin matkaa tämän hallituskauden aikana. Ettekö te vihdoin nyt usko sitä, että tämä maa tarvitsee köyhyyspaketin? Tämä on häpeä Suomelle. Kaikki köyhyystutkijat vakuuttavat, että nyt tarvitaan toimenpiteitä, jotta köyhyyteen voidaan puuttua. Mutta te olette aivan kovakuuloinen ja ette ollenkaan välitä köyhistä.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri Heinäluoma! Minäkin olen sitä mieltä, että velkaa ei tule jättää tuleville sukupolville. Sen voi jättää eri muodoissa. Yksi on se, että jätetään ihan rahallinen velka, mutta toinen on se, että jätetään niin pahoja kipukohtia elämään yhteiskunnassa, että tulee kalliimmaksi maksaa tulevaisuudessa kuin tänä päivänä etukäteen ottaa ne pois. Meillä on nyt suhteellinen köyhyys kasvamassa. Jos puhutaan uskottavuudesta ja luottamuksesta, niin niiden ihmisten, jotka tuntevat, että heillä ei ole rahaa jokapäiväiseen elämään, luottamus Suomeen ei ehkä ole kasvamassa, päinvastoin heikkenemässä. Siellä on aika monia lapsiperheitä juuri näissä ihmisissä. Kun meidän tulee saada yhteishenki Suomeen, mikä on niin tärkeä, se on nyt rapisemassa, ja se on erittäin pelottava asia.

Toinen velka on ympäristövelka. En todellakaan ymmärrä: Voitteko selittää, miksi ostamme suurella rahalla näitä päästöoikeuksia, kun emme edes tarvitse niitä tällä hetkellä, kun voisimme käyttää rahaa paljon tehokkaammin ympäristöasioihin ja ilmastomuutoksen torjumiseen?

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Uskallatteko te laskea, ministeri Heinäluoma, paljonko olisi tullut osinkotuloa, jos ei hallitus olisi myynyt niin paljon osakkeita viime aikoina kuin on myynyt, tämä hallitus ja edellinen hallitus?

Mutta itse asiaan. Nämä opposition puheenvuorot eivät ole millään lailla ilkeitä. Emme me halua protestoida hallituksen linjaa vastaan vain sen takia, että protestoisimme. Jos te ette meihin luota, niin lukekaa, mitä hallituspuolueitten edustajat kirjoittavat maakuntalehtiin ja miten he näkevät tämän tilanteen aivan samalla lailla kuin me. Eli kyllä tosiasia on se. Esimerkiksi pitääkö nyt 300 miljoonalla vähentää velkaa? Jos olisi 100 miljoonaa vähemmän, voisimme poistaa merkittävän osan niistä ongelmista, joista hallituspuolueitten edustajat lähes joka päivä maakuntalehtiin ja muihin lehtiin kirjoittavat.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Hallitus ansaitsee täyden tuen onnistuneelle talouspolitiikalleen ja työllisyyspolitiikalleen. Mielestäni se peruslinja, jossa yrittäjyyden edellytyksiä on vahvistettu, Suomeen on saatu pitkäkestoinen tulopoliittinen ratkaisu ja sitä on edistetty veropolitiikalla, on järkevää politiikkaa. Mielestäni ministeri Heinäluoma sanoi aivan oikein, että tämä hallitus rakentaa sellaisen perustan, että tulevalla kaudella voidaan vahvistaa myöskin näitä perusturvan elementtejä, mutta tämä on juuri vastuullista politiikkaa. Vanhasen ykköshallitus kaipaa jatkokseen Vanhasen kakkoshallituksen samalla hyvällä peruslinjalla, millä tähänkin asti on toimittu.

Virpa Puisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelin ministeri Heinäluoman puhetta ja täällä edellytettyjä parannuksia köyhille ja vähävaraisille, niin näihin vaateisiin on tietysti helppo yhtyä. En kuitenkaan usko, että niitä tulee tämän budjetin yhteydessä. Sen sijaan haluan tiedustella ministeri Heinäluomalta, millä varoin tulevaisuudessa täällä päivittäin tehdyt lait toteutuvat. Nyt meillä on näyttöä siitä, että meillä ei noudateta sosiaalitoimen, ei kaikkia terveydenhuollonkaan, ei vankeinhoidon eikä muita lakeja, joita me täällä teemme. Tehdäänkö laki, että lakeja on noudatettava, vai laitetaanko lakeihin, jotka täällä päätetään, evässalkku niskaan, vai annammeko kuntien tulkita tahtomallaan tavalla? Mikä on tarkoitus? Nämä raamit, jotka nyt pidetään kiinni, eivät tule mahdollistamaan lakisääteisten toimien toteutumista.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä kerran pakkolainasta ministeri Heinäluomalle: Te sanoitte täällä, että on vastuullista se, että tämä sukupolvi vastaa omista veloistaan. Eikö samalla tavalla olisi vastuullista, että tämä hallitus vastaisi niistä veloista, mitkä tämän hallituksen aikana on tehty, tai kun on laskettu, että kunnille kuuluu tämä raha, niin hallitus maksaisi sen myös tämän hallituskauden aikana eikä siirrettäisi sitä jälleen sitten seuraavalle hallitukselle?

Sitten toinen asia, tämmöinen pieni vinkki ihan, millä tavalla voitaisiin vähän säästää rahaa. Täällä on käsittelyssä tämä maatalouden energiaveron palautus. Päätös on tehty yli 14 kuukautta sitten, nyt esitys on täällä, ja se käytännössä johtaa siihen, että pitää tehdä yhdeksi vuodeksi erillinen hakemusmenettely ja vuoden 2006 osalta se tehdään normaalin veroilmoituksen yhteydessä. Eli tehdään aivan ylimääräistä byrokratiaa vain sen takia, että se asia on maannut jossain eli ilmeisesti valtiovarainministeriössä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Valtiovarainministeri oli tietenkin aiheellisesti huolissaan siitä, että eläkerahat riittävät tulevaisuudessa tuleville eläkeläisille. Eläkerahastoissahan on yli 100 miljardia euroa rahaa. Vuonna 2004 TEL-, LEL-, TAEL- ja MEL- eläkemaksut olivat 8 110 miljoonaa euroa. Näitä eläkkeitä maksettiin kuitenkin vain 7 015 miljoonaa euroa. Elikkä yli 1 000 miljoonaa euroa enemmän kerättiin maksuja kuin maksettiin. Vuoden 2005 tilastot eivät ole vielä valmiit, mutta tämä vaan osoittaa sen, että eiköhän tässä nyt eläkeläisiä pelotella ihan turhanpäiten ja puhuta sitä, etteivät eläkeläiset vaatisi heille kuuluvaa osuutta elikkä tyytyisivät vain siihen Heinäluoman 5 euroon, joka ensi syksynä on tulossa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri esittelypuheenvuorossaan puhui nurkan takana olevista luvuista. Sieltä jäi ainakin pari olennaista lukua mainitsematta. Tänä keväänä on vahvistunut, että pankkikriisin nettohinta valtiolle on 5 550 miljoonaa euroa, joka on siis vajaa 10 prosenttia valtionvelasta tällä hetkellä. Se on olennainen varoitusluku.

Toinen olennainen luku on se, että teille on nyt vihdoin kerrottu, että 5 000 miljoonaa euroa jää verotuloja harmaan ja mustan talouden takia kantamatta tänä vuonna. Eikö kannattaisi käyttää joka ikistä saumaa puhua tuosta pöntöstä mustan ja harmaan talouden vastaisesti? Aina te vaikenette, kun se tilaisuus tulee.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On muistettava, että perinteisesti kevään lisäbudjetti on ollut aina tekninen luonteeltaan. Niinhän on tämäkin. Kuitenkin tässä on otettu niitä tarpeellisia määrärahatarkistuksia ja -lisäyksiä huomioon, jotka johtuvat EU-puheenjohtajakaudesta ja monista muista kysymyksistä. Täällä ovat kuitenkin vankeinhoidon määrärahat, jotka ovat olleet täällä vahvasti keskustelussa, on maatalouden tupo, verohuojennus maa- ja puutarhatalouden harjoittajille. Tiedämme kaikki, että meillä on paljon parannettavaa ja korjattavaa.

Mutta ennen kaikkea huoleni on jakamattoman varan niukkuus, joka jää 39 miljoonaan euroon syksyä ajatellen. Siksi erityisesti huoli on siitä, että tämän vuoden aikana ja syksyllä pitää miettiä määrärahojen kohdentaminen vielä uudelleen, mitä kautta saamme tuota kohdennettavaa varaa lisää. Tämä on hyvä lisäbudjetti. Se jatkaa vahvaa talouskasvua, työllistämisen vahvistamista, ja budjettitalous on muuttunut ylijäämäiseksi. Tämä on hyvän talouspolitiikan tulos.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Peräänkuulutan tässä radanpidon rahoituksen pitkäjänteisyyttä. Jälleen tälle vuodelle radanpidon korvausinvestointeihin ei ole riittävästi määrärahoja. Tällä tavalla esimerkiksi niin sanotun kierrätysmateriaalin siirtäminen vähäliikenteisemmille radoille ei onnistu. Otan esimerkin. Viime viikolla suljettiin Nurmeksesta pohjoiseen menevä rata. Rataliipetit, ratapöllit ovat sieltä kuulemma irti. Lasku jatkossa on huomattavasti suurempi. Kunnolliset, toimivat liikenneyhteydet ovat eri alueiden elinkeinoelämälle välttämättömiä. Ei tämä ole millään tavalla viisasta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi vielä haluan todeta joukkoliikenteen palvelujen ostoista. Täällä on tässä lisäbudjetissa pieni määräraha, mutta niitä leikattiin rajusti. Tällä tavalla esimerkiksi Pohjois-Karjalassa yli 50 vuoroa poistuu kesäkuussa. Ensi syksynä hyvin moni näistä vuoroista on kokonaan kuntien vastuulla.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Heinäluoma väittää, että kokoomuksella on talousopit hukassa, kun me esitämme tämän valtion kunnilta ottaman pakkolainan aientamista. Kyllä kokoomuslaiseen talousoppiin kuuluu se, että velat on maksettava eikä ainakaan maksamisen aikataulua voi yksipuolisesti muuttaa, niin kuin valtiovalta on tässä tapauksessa tehnyt. Te sanotte, ettei tuo aientaminen mitään auta. Emme väitäkään, että suomalaisten kuntapalveluitten rahoittaminen on yksistään siitä kiinni, mutta lähestulkoon jokaisessa Suomen kunnassa joudutaan tänä päivänä tinkimään, leikkaamaan, ja on ihan selvä, että siinä tilanteessa, jossa yritetään ylläpitää vaikkapa nyt sosiaali- ja terveyspalveluita, tuo aientaminen ainakin osin auttaisi. Eli vielä kerran: tästä budjetista, ed. Nousiainen, ei tarvitse tehdä teknistä, vaan tässä voidaan ottaa selvä suunnanmuutos, antaa suomalaisille kunnille viesti siitä, että tuota ylijäämää, joka on hyvä asia, siirretään kuntapalveluitten rahoittamiseen.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Välillä tuntuu, kun näitä keskusteluja kuulee, että ollaan irrallaan siitä yksilöstä, siitä ihmisestä, siitä veronmaksajasta. Nythän, ministeri Heinäluoma, tämä yhtälö kumminkin toimii niinpäin, että jos te katsotte kuntatalouden velkaantumista, niin vauhtihan on todella hurja. Maksaja on sama kuntalainen. Kun nyt valtio maksaa velkaa pois ja kunnat ottavat lisää velkaa samanaikaisesti, kun valtio on kunnille velkaa, niin onhan tämä nyt vähän naurettava yhtälö veronmaksajan näkökulmasta katsottuna. Todennäköisesti vielä kunnat ottavat pikkuisen korkeammalla korolla sitä velkaa kuin mitä valtio olisi joutunut siitä samasta euromäärästä maksamaan. Kun siihen liittyy sitten se yhtälö, joka armotonta on, kun te olette nähnyt viestit vanhustenhuollosta, mitä siellä on tapahtumassa, leipäjonot kasvavat, niin en minä nyt ymmärrä tätä logiikkaa, mihin se perustuu, että tämän päivän ongelmia ei voida hoitaa. Hyvinvointiyhteiskunta, ministeri Heinäluoma, on murtumassa. Me olemme menossa niin sanottuun piilotettuun hyvinvointiyhteiskuntaan, ja onhan se aivan älytön tilanne ottaen huomioon, että nyt se ei ole kiinni siitä, ettei yhteiskunnalla olisi varaa hoitaa velvoitteitaan.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ed. Puiston puheenvuoro on aiheellinen. Hallituksessa on keskusteltu kyllä tarpeesta kiinnittää enemmän huomiota siihen, että eduskuntaan tulevien lakiesitysten taloudelliset arviot on tehty paremmin kuin mitä ne eräissä tapauksissa ovat olleet. Meillä ei ole osattu arvioida kaikkien lakien todellisia vaikutuksia oikein ja sen seurauksena ei ole varattu riittäviä varoja niiden toimeenpanoon, ja se aiheuttaa kiistattomia ongelmia. Tässä on siis parannuksen tila.

Ed. Andersson puhui päästökaupasta. On oikeata maailmanlaajuista ilmaston parantamista se, että tuemme muun muassa kehitysmaissa tehtäviä ilmaston paranemiseen tähtääviä hankkeita. Niissä tulevat päästöjen vähenemiset ovat huomattavasti suurempia suhteessa käytettyihin rahasummiin kuin mihin meidän oloissamme voidaan päästä, koska meillä on ennestään erittäin korkea teknologia käytössä. Lisäksi meillä ei ole tietoa siitä, miten tulemme onnistumaan yksityisen sektorin päästövähennyksissä, ja on perusteltua varautua siihen, että tällä alueella voi tulla myös yllätyksiä. Silloin tietysti valtiovalta on näistä vastuussa ja on parempi tehdä näitä ratkaisuja riskit hajauttaen myös alkuvaiheessa.

Sitten tähän perusasiaan liittyen siihen, onko lisäbudjettiesitys hyvä, kun se on ylijäämäinen. Kaikki ovat sitä mieltä, että se on hyvä. Mutta on syytä tähdentää sitä, että se perustuu suurelta osin kertaluonteisiin tuloihin. Vaikka meillä on nyt hyvä osinkojen tuotto, erityisesti kahden yhtiön osalta 400 miljoonan euron ylimääräinen osinkotuloutus, ei sitä kertatuloa voi käyttää pysyviin menoihin. (Ed. O. Ojalan välihuuto) Ei yksikään kotitalouskaan toimi tällä tavalla, että se kertatulolle rakentaa pysyvät menonlisäykset. (Ed. Kalliksen välihuuto) Sama viisaus täytyy olla myös hallituksen osalta. Jos tehdään järkevää talouspolitiikkaa, niin käytetään sitä rahaa, joka on pysyvästi käytössä, eikä niin, että kun hetken aikaa tulee tuloutusta, niin se pannaan pysyvästi menoihin, minkä jälkeen ollaan alijäämäbudjeteissa uudelleen.

Kuntatalouden osalta vielä kerran: Tämä, että kuntatalouden osalta on jaksotettu valtionapujen kustannusten korvauksia, ei ole ministeri Heinäluoman keksintö, ed. Häkämies. Tämä on ministeri Niinistön keksintö, aivan samaa menettelyä, jonka ministeri Niinistö loi, jaksotetaan isoa menoerää useammalle vuodelle, (Välihuutoja) joten tältä osin ei ole kysymys mistään uudesta asiasta, vaan aikaisemmin käytössä olleesta menettelystä.

Lisäksi vielä kerran: Se ei auta kuntatalouden pysyviin ongelmiin, ei auta. Valtio on pitänyt oman menokehyksensä hallinnassa, ja se on ehto sille, että meillä on tasapainossa oleva budjetti. Kuntien ongelma on, että jos yli 5 prosentin pysyvä menojen kasvu jatkuu, ei riitä mikään tulonlisäys tätä hoitamaan. Täällä pitää olla rehellinen. Turha luvata, että täältä kannetaan lisää rahaa mihin tahansa menokehitykseen. Kuntataloudessa on pakko saada menokehitys hallintaan, ja sitä varten me tarvitsemme tämän kuntauudistuksen. Se on tehtävä. Tämä hallitus on laittanut huomattavasti lisää kuntatalouteen. Valtionosuuksien kehitys on parempi kuin se on ollut 15 vuoteen. 15 vuoteen on laitettu eniten valtionosuusrahaa, myös verotulot ovat kasvussa, mutta sekään ei vielä kuntapuolella riitä. Tarvitaan muutakin. Eli kyllä hallitus on valmis laittamaan kunnille lisää rahaa, mutta on väärin antaa se ratkaisulääke, että sillä lisärahalla kaikki asiat hoituisivat. Tarvitaan muutakin, eli menokehitys kunnissa hallintaan. Se on kyllä haaste, joka pitää koko kuntakentän ottaa vastaan.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Eilen aamuna oli Helsingin Sanomissa Vieraskynä-palstalla Stakesin ylijohtajan Matti Heikkilän artikkeli, jossa hän kertoi tilanteesta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Tutkimuslaitos European Policy Centre julkaisi viime syksynä raportin, jonka mukaan Pohjoismaat ovat pärjänneet erinomaisen hyvin taloudessa ja hyvinvoinnissa yleisesti ottaen, mutta yksi poikkeus siinä on. Suomi ei näillä hyvinvointimittareilla pysy muiden Pohjoismaiden kelkassa ollenkaan. (Ed. O. Ojala: Kiinnostaako ministeri Heinäluomaa?) Tämä oli tämän tutkimuslaitoksen yksiselitteinen arvio.

Mistä johtuu se, että muissa Pohjoismaissa huolehditaan korkeasta veroasteesta ja hyvistä palveluista huolimatta suhteellisen hyvästä ansiokehityksestä, sekä taloudesta että kansalaisten hyvinvoinnista, mutta Suomessa näin ei tapahdu? On selvästi nähtävissä, että eriarvoisuus, erityisesti tuloköyhyys, Suomessa on edelleen lisääntynyt, ja siihen on tutkimuksen mukaankin keskeisiä syitä verotus, joka ei enää toteuta oikeudenmukaisuutta. Se kasvattaa tuloeroja. Perus- ja vähimmäisetuuksia ei ole korotettu, ne ovat jääneet jatkuvasti jälkeen, ja työllisyys- ja aktivointipolitiikka on ollut tehotonta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien auttamiseksi.

Stakes lähtee siitä, että hallituksen toimet ovat täysin riittämättömiä kääntämään tämän kielteisen kehityksen suuntaa. Jos halutaan muutosta, tarvitaan aivan erilaista politiikkaa, tarvitaan sosiaalipolitiikan uudelleenkohdentamista, ja Matti Heikkilä edellyttää selkeää köyhyyspolitiikan toteuttamista.

Yksinhuoltajien köyhyysriski ja todennäköisyys joutua toimeentulotuen varaan on kolminkertainen kahden huoltajan perheisiin verrattuna. Kuten vastauspuheenvuorossani totesin, yksinhuoltajien tulotaso ei ole noussut, reaalitulot eivät ole vuodesta 1993 vuoteen 2004 kohonneet ollenkaan samaan aikaan, kun kokonaisuudessaan palkansaajien, ansiotuloilla elävien, kokonaisreaalitulo on kasvanut yli 25 prosenttia, elikkä jälkeenjääneisyys on huimaa. Näitä muita ryhmiä ovat tietysti pitkäaikaistyöttömät, pienten eläkkeiden varassa olevat jne.

Onhan se käsittämätöntä, kun tänään saimme uusia hyviä lukuja jälleen työllisyystilanteen kehityksestä — ja se on hyvä, että työpaikkoja tulee — ja samaan aikaan valtiovarainministerikin totesi, kuinka hyvin ansiotasot ovat palkansaajilla nousseet ja niiden arvioidaan nousevan tänä vuonnakin yli sen, mitä tulosopimuksessa arvioitiin, miten voi olla mahdollista, että maassa on sitten 180 000 niin sanottua työssä käyvää köyhää elikkä sellaisia henkilöitä, joiden perheessä on työpaikka mutta sen työpaikan tulot eivät riitä köyhyysrajan ylittämiseen. Siinä voivat olla tietysti pienet tulot syynä, voivat olla korkeat asumiskustannukset ja sitten muut heikkoudet tulonsiirroissa jne.

Tämähän, että jälleen tässä lisäbudjetissa todetaan, että syksyllä sitten katsotaan kaikkia tuloja ja menoja uudelleen ja sitten jälleen kipukohtiin rätkäytetään reilusti rahaa, on ihan sumutusta. Me jokainen tiedämme sen. Ensinnäkin jakovaraa on menokehyksessä 39 miljoonaa euroa. Sillä ei mitään saada aikaan näiden vaikeuksien osalta. Jos lisää halutaan sinne jakovaraa, sitten pitää jostain leikata pois. Kyllä tämä menokehys, joka täällä aiemmin käsiteltiin, osoittaa sen, että jollei ole rohkeutta menokehyksen tiukkaa raamia yhtään hellittää, niin ei pystytä näihin ongelmiin puuttumaan. (Ed. O. Ojala: Eikä halutakaan puuttua!) — Eikä todellakaan haluta. (Ed. Rossin välihuuto)

Täällä varmasti tulee ehdotuksia ja vasemmistoliiton ryhmästäkin tulee ehdotuksia tähän lisäbudjettiin, koska täällä on monia puutteita, joihin voisi eduskunta nyt halutessaan lisätä rahaa, niin infraan, joukkoliikenteeseen kuin moniin muihinkin tärkeisiin asioihin, myöskin kuntien valtionosuuksiin, koska momentti on auki.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vuoden 2006 lisätalousarvioksi on enemmänkin pintaviilausta ja kosmetiikkaa kuin sitä, että sillä haluttaisiin korjata edes pienimpiä ja kiireellisimpiä asioita, jotka kiistatta ovat retuperällä. Huolimatta siitä, että lukuisat asiat odottavat korjaamista, esimerkiksi liikenneyhteydet ja kuntatalous, jatketaan samalla linjalla kuin ennenkin eli lisätalousarvion ylijäämä, 346 miljoonaa euroa, ehdotetaan käytettäväksi valtionvelan lyhentämiseen.

Syksyllä valtion kassaan kertyi 3 miljardia euroa ennakoimatonta rahaa, mutta sillä ei helpotettu vaikeuksissa kamppailevaa kuntasektoria millään lailla. Esimerkiksi Lapissa todettiin tilinpäätösten valmistuttua, että kuntatalous on pelättyäkin pahemmassa jamassa. Valtionvelkaa lyhennetään nyt ceausesculaiseen tahtiin. Siitä huolimatta odotuksia ladataan syksyn lisätalousarvioon, vaikka jakamatonta varausta jää vain 39 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti tämänkin lisätalousarvion takana on positiivisia odotuksia talous- ja työllisyystilanteen suhteen. Varoitan kuitenkin hallitusta tuudittautumasta tilastollisesti myönteisten tunnuslukujen taakse. Viime vuotta koskevan työllisyyskertomuksen mukaan työllisten määrä lisääntyi vuoden 2005 aikana noin 36 000 henkilöä. Nyrkkisääntönä nykyisessä tilanteessa voidaan pitää, että työttömyys alenee vajaan puolet siitä, mitä työllisyys lisääntyy. Työllisyysaste nousi 68 prosenttiin eli 0,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Työpaikkojen lisäyksestä oli määräaikaisia työsuhteita yli kolmannes. Niiden osuus lisääntyi 16,5 prosenttiin, ja työvoimatoimistoihin ilmoitetuista avoimista työpaikoista yli puolet on määräaikaisia. Osa-aikaisten työntekijöitten määrä lisääntyi noin 10 000 työntekijällä, ja vastentahtoisesti osa-aikatyössä tai lyhennetyllä työviikolla työskenteli noin kolmannes osa-aikatyötä tekevistä.

Ongelmana on työelämän eriarvoistuminen ja työntekijöitten jakautuminen ydintyövoimaan ja reunatyövoimaan. Ydintyövoimalle on tarjolla pysyvä työsuhde, korkean ammattitaidon ylläpitäminen, urakehitysmahdollisuus ja muut vakaan elämisen edellytykset. Reunatyövoima on irrallisempaa ja toimii määräaikaisissa työsuhteissa, vuokratyövoimana, osa-aikaisina, itsenäisinä työnsuorittajina tai erikseen työhön kutsuttavina. Erityisesti nuoret ja naiset ovat usein määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteitten kierteessä, ja vakituisen, kokoaikaisen työpaikan saaminen on hyvin vaikeaa. Vaikka työllisyys kasvaakin, kasvu tapahtuu marginaalissa, johon syntyy uusi työssä käyvä köyhälistö. Alueellisesti nykyinen meno tarkoittaa, että pahimmille massatyöttömyyden alueille syntyy ankara työvoimapula, ja tämä käänne tapahtuu muutamassa vuodessa.

Arvoisa puhemies! Toimivat liikenneyhteydet ovat jokaisen alueen kehittymisen perusedellytys. Siksi liikennemäärärahojen auttamatta ahtaaksi tuomittu kehys tarkoittaa sitä, että alueiden eriarvoistumista halutaan kiihdyttää päinvastaisista puheista huolimatta.

Tein yhdessä Lapin muiden kansanedustajien kanssa aloitteen joukkoliikenteen määrärahojen korottamiseksi, ja kohdensimme sen niin, että liikennöinti Rovaniemi—Kemijärvi-rataosuudella voisi jatkua tulevaisuudessa. VR:n aktiivisen ja liikenne- ja viestintäministeriön passiivisen toiminnan tuloksena koko henkilöliikenne uhkaa loppua kyseisellä rataosuudella vuodenvaihteessa. Ensimmäiseksi tulisi kuitenkin turvata liikenteen jatkuminen ja sitten varmistaa radan sähköistäminen. Tässä asiassa mitataan usean ministerin uskottavuus. Voiko alue- ja kuntaministeri seurata vierestä, kun hänen päätöksellään erityiseksi aluepoliittiseksi alueeksi nimetyltä seutukunnalta lopetetaan henkilöliikenne kokonaan? Voiko kauppa- ja teollisuusministeri katsoa sivusta, kun hänen päätöksillään kohdennettu tuki matkailuun valuu osin hukkaan, koska liikenne- ja viestintäministeri toimii päinvastaisesti? Unohtaako pääministeri Vanhanen ne lupaukset, jotka vielä presidenttiehdokkaana Lapissa antoi muutama kuukausi sitten? Totta kai suurin vastuu kuuluu ministeri Huoviselle.

Rovaniemi—Kemijärvi-rataosuus ja siihen liittyvät liikenneratkaisut nousevat tämän hallituksen koetinkiveksi ja aluepolitiikan symboliksi. Missä on alkiolainen yhteisvastuu ja aluepolitiikka tai solidaarinen työllisyyspolitiikka? Valitettavasti kumpikin päähallituspuolue näyttää unohtaneen aatteelliset juurensa, mistä on osoituksena tämä esitys valtion lisätalousarvioksi.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Lisätalousarviossa ei näy mitenkään se kolme viikkoa sitten eli 3.5.2006 käyty keskustelu, jossa kristillisdemokraattien aloitteesta tehty välikysymys oli eduskunnan pohdittavana. Vanhukset ja kuntatalous olivat keskeisinä teemoina.

Ministeri Hyssälä ei tietysti luvannutkaan silloin yhtään mitään muuta kuin pieniä selvityksiä, mutta esimerkiksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ryhmäpuheenvuorossaan vaati voimakkaita ja pikaisia toimenpiteitä vanhustenhuollon ja kuntatalouden kuntoon saattamiseksi. Mitään ei näy, kolme viikkoa on kulunut, jona aikana on tämä lisätalousarvio tehty, valitettavasti. Tämä on syvä häpeä mielestäni ainakin isoille hallituspuolueille, varmaan pienimmällekin.

Kehykset, jotka käsiteltiin viime viikolla, ovat ikään kuin hallituspuolueitten hallitusohjelma tulevalle vaalikaudelle, koska nuo kehykset sitovat hallituspuolueita vuoteen 2011 asti. Niiden pohjalta voimme todeta, että kunnille ei ole tulossa juuri mitään, köyhyyspakettia ei ole tulossa kenellekään, eläkeläiset eivät ole saamassa yhtään mitään lisäystä, pitkäaikaistyöttömät eivät ole hallituksen sydäntä lähellä. Kuitenkin hallituspuolueitten puheenjohtajat ovat ministereinä ja ovat tällä tavalla sitoutuneet tulevaan.

Tämä on äänestäjien kyllä hyvä havaita, että tätä linjaa on tarkoituksena jatkaa myös seuraavan vaalikauden. Valitettavasti tämä ei eroa kyllä kokoomuksen linjasta yhtään mihinkään, ja oma lukunsa on veropolitiikka, joka on Vanhasen—Heinäluoman-hallituksella ollut vielä oikeistolaisempaa kuin kokoomus koskaan uskalsi haaveillakaan. Vasemmistoliitto oli silloin tukemassa samaa linjaa edellisessä hallituksessa. Tässä on aika mielenkiintoinen tilanne kaiken kaikkiaan. Köyhillä ei tässä maassa ole päätöksentekotasolla kovin monta ystävää. (Ed. Laitinen: Onneksi on kristillisdemokraatit!)

Kristillisdemokraatit ovat jatkuvasti tehneet selkeitä vaihtoehtoisia esityksiä. Nytkin teemme kuntatalouden, köyhien, eläkeläisten puolesta niin, että he saisivat oikeudenmukaisen osuuden tästä talouden kasvusta, joka nyt on valtavaa tässä maassa. Kaikki me iloitsemme siitä, että taloudessa menee hyvin, että lisäbudjetissa voidaan todeta velankin lyhenevän jopa niin, että tänä vuonna päästäneen 37 prosentin bruttokansantuoteasteeseen. Se on myönteinen asia.

Mutta taustalla kääntöpuolella on se, että kuntien velkamäärä kasvaa. Köyhyys näkyy jopa jo pitenevinä leipäjonoina, työllisyys paranee, mutta pätkä-, osa-aika- ja sirpaletyöt lisääntyvät, ja ne eivät anna ihmisille toimeentuloa. Näin ollen voidaan puhua, että monet ovat työssä lähes nälkäpalkalla. Työ sitoo, mutta ei anna toimeentuloa, ja se on häpeällinen tilanne hyvinvointivaltiossa.

Nämä asiat, kuntatalouden ja köyhyyden kuntoon saattaminen, ovat keskeisiä asioita, joita pitää koko ajan painottaa. Mutta vaikka kuinka täällä painotetaan, niin hallitus on täysin kuuro ja hallituspuolueet antavat jatkuvasti vain tukensa hallituksen tälle linjalle. (Ed. Pulliainen: Sellaista se elämä on!) Se on hämmästyttävää, että näin tapahtuu edelleen.

Herra puhemies! Tierahoitus täällä on ollut paljon esillä. Edelleen näyttää siltä, että lupauksia annetaan, mutta ne ovat pelkkiä paperilla olevia lupauksia, jotka eivät toteudu.

Meillä on tuloverotusta kevennetty tällä vaalikaudella 3,5 miljardia euroa. Osa olisi pitänyt antaa niiden hyväksi, jotka eivät tuloveronkevennyksistä mitään hyödy; heitä on noin miljoona tässä maassa. Se olisi johtanut siihen, että myös tämän väestönosan ostovoima olisi kasvanut oikeudenmukaisemmalle tasolle. Samalla välilliset verot olisivat ainakin lisääntyneet vielä enemmän kuin nyt on nähtävissä.

Ihmettelen, että hallituspuolueet voivat edelleen tällä linjalla jatkaa ja rohkenevat jopa vaaleihin mennä näillä kehyksillä, mitkä viime viikolla käsiteltiin, ja uskovat, että kansa aktivoituu äänestämään. Epäilen, että ei aktivoidu, tai jos aktivoituu, niin äänestää varmasti oikein, katsoen tarkkaan, ketkä pitäytyvät lupauksissaan, ketkä pettävät lupauksensa niin kuin eläkeläisten osalta esimerkiksi nyt on tällä hallituskaudella erittäin vahvasti käynyt.

Christina Gestrin /r:

Herr talman! Jag skall koncentrera mig på en enda sak och det är kanske den fråga som under den här regeringsperioden berör Östersjön allra mest och är den största satsningen den här regeringen gör på Östersjön och kanske på miljön överlag.

Regeringen föreslår i sin tillbäggsbudget att man reserverar 2 miljoner för utgifter som föranleds av anskaffningen av ett kombifartyg som är utrustat för bekämpning av olje- och kemikalieskador. Fartyget kommer att kosta sammanlagt 35 miljoner euro. Avsikten är förstås att förbättra oljebekämpningsberedeskapen, i synnerhet på Finska viken där riskerna för miljöskador ökar i samma takt som den internationella trafiken ökar. Det här nya fartyget är en god nyhet för alla som lever och verkar i Österjöns närhet. Svenska riksdagsgruppen har länge talat för att oljebekämpningsberedskapen i alla länder som omger Finska viken skall stärkas. Varken Finland eller de övriga Östersjöländerna har ännu tillräcklig beredskap för att bekämpa en stor oljeolycka.

År 2000 uppgick oljetransporterna på Östersjön till 80 miljoner ton, 2006 transporteras här 130 miljoner ton och 2015 beräknar man att oljetransporterna kommer att uppgå till 400 miljoner ton, så riskerna ökar hela tiden för en storolycka. Samtidigt ökar också tvärtrafiken över Finska viken och vi vet att 2008 planerar Ryssland att inleda byggandet av en gasledning från Ryssland till Tyskland och det här bygget är det största enskilda byggnadsprojektet kring Östersjön. Också det kommer att vara en stor risk för transporterna.

Puhemies! On erittäin tärkeää lisätä öljyntorjuntakapasiteettia. Monitoimialus, jolle nyt varataan resursseja, on tärkeä päätös. Tulevaisuudessa tullaan kuitenkin tarvitsemaan lisää aluksia ja öljyntorjuntakapasiteettia. Tulevassa hallitusohjelmassa öljyntorjunnan on oltava ensi sijalla.

Viimeisen puolen vuoden aikana olemme kokeneet useita vaaratilanteita Suomenlahdella, lähialueillamme. Viimeisin tapaus sattui muutama viikko sitten, kun Primorskin ulkopuolella havaittiin öljypäästöjä. Talven aikana Viron rannikon ulkopuolella haaksirikkoutuneesta laivasta tulleet öljyvuodot saivat paljon huomiota, ja syynä tähän oli muun muassa se, että Viron hallitus ei halunnut pyytää apua, vaikka avuntarve oli selvä, sillä öljyntorjuntakapasiteetti on puutteellinen myös Virossa.

Mitä opimmekaan tästä? Ensinnäkin sen, että öljypäästöt tulevat vaivaamaan meitä myös tulevaisuudessa. Toiseksi sen, että onnettomuudet ovat uhka myös meidän rannikollemme, sattuipa onnettomuus missä tahansa Suomenlahdella tai Itämerellä. Kolmanneksi sen, että yhteenlaskettu öljyntorjuntakapasiteetti on puutteellinen ja että sitä on vahvistettava kaikissa Itämeren alueen maissa.

Mycket positivt har också skett för att förbättra oljesäkerheten i Finland under de senaste åren. Med tanke på den explosionsartade takt med vilken oljetransporterna har ökat så är beredskapen trots det på efterkälken kring hela Östersjön. Tack vare Oljeskyddsfonden har Finland kunnat skaffa den oljebekämpningsberedskap vi har i dag, bland annat i kommunerna. Trots det vet vi att exempelvis oljebommar saknas och att fler oljebommar skulle behövas för att skydda skärgården.

Sedan några år har vi ett fartygsledningssystem som förbättrar möjligheterna att leda fartygstrafiken och att följa och kommunicera med fartygsbefälet från land, vilket också har ökat säkerheten. Reglerna och repressalierna för olagliga utsläpp av olja har också skärpts och inrättandet av en ekonomisk zon längs med kusten har förbättrat övervakningsförutsättningarna för våra myndigheter. Men kapaciteten vid olyckor vintertid är fortfarande bristfällig och därför är det nya oljebekämpningsfartyget som regeringen nu föreslagit en absolut nödvändighet och ett steg till i rätt riktning.

Herr talman! Med tanke på framtiden anser jag att regeringen och även den kommande regeringen skulle göra klokt i att uppgöra en klar strategi för den fortsatta förstärkningen av oljebekämpningsberedskapen.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion pääluokittaisten määrärahojen muutosesityksissä huomio kiinnittyy miinusmerkkiseen lukemaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla, ja tuo leikkaushan selittyy eläketuen menoarvion tarkentumisesta.

Suomeen jäi laman jälkeisenä runsaan kymmenen vuoden aikana vaikeasti työllistettävien, ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien suuri joukko, ja tämän työttömyyden kovan ytimen, kymmenientuhansien iäkkäiden pitkäaikaistyöttömien, on lähes mahdotonta työllistyä avoimille työmarkkinoille. Laki eläketuesta on ollut vuoden verran voimassa, ja sen perusteella vuosina 41—47 syntyneille erityisen pitkään työttömänä olleille henkilöille on turvattu kertaratkaisuna pysyvä toimeentulo eläketukena ennen vanhuuseläkettä. Hallitushan arvioi vuoden 2006 budjettia tehdessään, että eläketuen saajia olisi 4 500, mutta lisäbudjetissa arviota on nyt laskettu 2 800 henkilöön.

Lain mukaisen tuen myöntämisedellytysten tulkinnasta on kuitenkin aiheutunut ongelmatilanteita, jotka jättävät osan yli 10 vuotta työttöminä olleista yli 58-vuotiaista tämän eläketuen ulottumattomiin. Sen vuoksi lakia tulisikin selkeyttää ja myös näitä tuen myöntämisedellytyksiä inhimillistää. Eduskuntaryhmämme esittääkin omassa lisätalousarvioaloitteessaan, että eduskunta ei hyväksyisi tätä hallituksen esittämää leikkausta eläketukeen vaan laajentaisi tuensaajien määrää, koska tarvetta on.

Lisäbudjetin iloinen lähtökohta on se, että valtiolle on kertymässä tuloja lähes miljardin euron verran ennakoitua enemmän. Pelkästään arvonlisäveron tuottoarvio on 294 miljoonaa euroa enemmän kuin oli budjetoitu. Tällä ylijäämällä hallitus aikoo lyhentää valtionvelkaa, mikä sinänsä on viisasta, mutta julkinen talous tulisi kyllä nähdä kokonaisuutena ja ennen muuta kuntien tilanne.

On aika kestämätöntä, että samaan aikaan kunnat velkaantuvat miljardin euron vuosivauhdilla, ja kun valtio saa lainaa rahamarkkinoilta euroalueen alhaisimmalla korolla, kunnat joutuvat ottamaan uutta velkaa korkeammalla korolla. Kuntien menot kasvavat 5 prosentin vuosivauhtia, selvästi kansantaloutta nopeammin. Menopaineet eivät ole pelkästään kuntien holtitonta rahankäyttöä. Varmasti siitäkin on esimerkkejä, mutta varsin pitkälle menopaineet selittyvät valtiovallan omilla toimilla, lisätyillä velvoitteilla, jotka monet ovat sinänsä erittäin tarpeellisia. Tilanne tulee vielä vaikeutumaan, sillä etenkin väestön ikääntymisestä johtuva palveluiden kysyntä lisääntyy edelleen. Koko julkisen talouden kannalta olisi perusteltua, että valtio maksaisi valtionosuusvelkansa kunnille viipymättä ja muutoinkin helpottaisi tätä kuntien pahenevaa talousahdinkoa, josta vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset tulevat eniten kärsimään.

Kesällä uhkaava hoitajapula, useiden osastojen sulku-uhat ovat esimakua terveydenhoidon kriisistä, johon olemme ajautumassa, ellei nyt terveyspolitiikan painopistettä nosteta ja todella ryhdytä panostamaan palveluihin. Tehyn tuoreen selvityksen mukaan yli 65 prosenttia terveyden- ja sosiaalihuollon organisaatioista aikoo rajoittaa palveluja tai sulkea kesällä niitä kokonaan.

Välikysymyskeskustelun yhteydessä sosialidemokraattien ryhmäpuheessa vaadittiin ripeitä ratkaisuja ongelmiin ja ryhmäpuhuja muistutti, että vaalikautta on vielä vajaa vuosi jäljellä, jona aikana on mahdollista tehdä parannuksia vanhusten hoivapalveluihin. Olen pettynyt, että tässä lisätalousarviossa ei ole nyt tartuttu hetkeen toimia sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän linjausten hengessä. Nyt olisi ollut oikea hetki panostaa muun muassa vanhuspalveluihin. Palveluita ei pelkillä puheilla paranneta, ja oma eduskuntaryhmämme esittää aloitteessa, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen lisättäisiin tässä yhteydessä 185 miljoonaa euroa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri esittelypuheenvuorossaan kehotti vilkaisemaan nurkan taakse. Kiinnitän hänen huomiotaan siihen, että siellä olisi ollut tarkasteltavaksi 5 550 miljoonaa euroa nyt selville tulleena pankkikriisin laskuna Suomen valtiolle, joka kaikki on nettovelkana tällä hetkellä lisäbudjetin perusteluissa.

Kiinnitin huomiota siihen, että siellä on valtiovarainvaliokunnan tämän vuoden alun mietinnön pohjalta tiedossa oleva 5 000 miljoonaa euroa mustan ja harmaan talouden kitaan meneviä varallisuuksia, joista eduskunta on päättänyt, että nämä verot kannetaan, vaan eipä kanneta.

Mitä muuta sieltä nurkan takaa sitten löytyy? Sieltä löytyy katsaus siihen, mihinkä tällainen asioitten hoito johtaa. Kreikka romahti taloutensa puolesta ensimmäisenä, kun yli 30 prosenttia valtiolle tarkoitetuista tuloista meni harmaan ja mustan talouden kitaan. Sitä seurasi Italia, sitä seurasi Saksa. Kummassakin tapahtui hallituksen vaihdos, niin että poliittisen keskustelun ydin oli keskustelu harmaasta ja mustasta taloudesta, ja nyt on vuorossa Espanja. Se keskustelu on virinnyt tämän vuoden puolella, kun hallitus on hätää kärsimässä. Kannattaisi vähän katsella ympärilleen ja herätä ajoissa.

Hyvin mielenkiintoista on sekin keskustelu, mikä nyt tämän iltapäivän debatissa käytiin läpi, nimittäin se, että valtio näyttää nyt varautuneen suorastaan siihen — siis käytännössä hallitus näyttää varautuneen siihen — että näin onkin hyvä, että ei välitetäkään siitä, että verot jätetään maksamatta. Siltä pohjalta luodaan sitten menosäännöt jnp. Verrataanpa, 5 000 miljoonaa euroa versus se, että ministeri käyttää paljon aikaa jakamattoman varauksen, 39 miljoonaa euroa, esille tuomiseen. Tämä kuulostaa aika pahalta. Elikkä siis toisin sanoen nyt täytyisi vihdoin herätä aktiiviseen toimintaan. Ei riitä se, että ministeri Rajamäki tekee todella töitä, nyt pitää koko valtioneuvoston herätä tässä asiassa.

Samanaikaisesti kuin nyt on selvinnyt se, mikä oli pankkikriisin hinta suomalaiselle yhteiskunnalle, jonka laskua siis edelleen maksamme, nyt on aivan oikea aika myöskin tarkastella niitä yrittäjiä, jotka joutuivat velkavankeuteen ylivelallisina tämän pankkikriisin seurauksena ilman, että heillä oli osaa ja arpaa siihen ytimeen, mikä johti heidät tähän kurimukseen. Nyt tarvittaisiin aktiivinen velka-armahdus heidän kohdallaan silloin, kun mitään rikollista ei rekisteriin sisälly. Tämä on erittäin tärkeä asia. Jos tämä hallitus ei sitä asiaa pysty hoitamaan, niin seuraaviin hallitusneuvotteluihin tämän asian pitäisi kuulua automaattisesti.

Arvoisa puhemies! Kiinnitän lisäksi pariin yksityiskohtaan huomiota. Ensinnäkin maatalous ansaitsee kauan sitten sovitun tuponsa, mutta jos jonkun asian, niin sen asian lanseeraaminen suomalaiseen yhteiskuntaan on täydellisesti epäonnistunut, elikkä siitä on hallitukselle ja maataloustuottajalle nyt enemmän vahinkoa kuin hyötyä, ja tämä on kiusallinen asia. Mutta kun tämä asia tulee päätettäväksi, niin asia pitää hoitaa.

Kun Vuosaaren satamasta päätettiin, niin silloin moneen kertaan liikennevaliokunnan puheenjohtaja totesi, että näillä laskelmilla ei ole mitään lopullisen tuloksen kanssa tekemistä, jotka silloin eduskunnalle esiteltiin oikeina lukuina. No, tämä lisäbudjetti on taas rikkana rokassa kertomassa, että puhuimme silloin totta. Ennusteemme ja laskelmamme olivat oikeat, ja nyt olemme jatkuvassa lisäbudjettikierteessä tässä Vuosaaren sataman maksamisessa.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Meille esitetty lisäbudjetti osoittaa sanamuodollaan, kuinka nopeasti talouden suhdanteet vaihtuvat. Lisätalousarvion alussa todetaan muun muassa seuraavaa: "Kansainvälinen talouskasvu jatkuu ripeänä huolimatta raaka-aineiden hintojen noususta." Kymmenen päivää sitten alkoi kaikissa osakekursseissa valtava turbulenssi, joka pohjimmiltaan myöskin lähti liikkeelle raaka-aineiden hintojen erittäin voimakkaasta laskusta. Eli tässä me olemme toteamassa, että tosiasia, joka nyt tässä esitetään, ei enää pidä paikkaansa. Se oli tosiasia, mutta se ei ole enää tätä päivää. Kuitenkin tänä päivänä taas, kun seurataan raaka-aineiden hintoja, ne ovat nousussa eli erittäin nopeita ovat talouden muutokset. Kyllä tässä voisi valistuneen arvauksen tehdä, että näillä muutoksilla tulee olemaan myös vaikutusta Suomen talouteen.

Veikkaukseni on, että kun koko maailmantalous Amerikan vetämänä nyt jäähtyy, sillä on valitettavasti kielteisiä seurauksia myös Suomen talouteen. Pörssin turbulenssi on vain eräs osa meneillään olevaa prosessia. Kysymys ei ilmeisesti ainakaan analyytikkojen suurimman osan mielestä ole kurssien korjauksesta, vaan pitempään jatkuvasta ilmiöstä. Kuitenkin taustalla sanotaan olevan lähinnä USA:n inflaatiopelot.

Jos kuitenkin analysoidaan sitä tilannetta, joka Yhdysvalloissa on ja jota monet oikeistolaiset poliitikot Suomessa kehuvat kovin dynaamiseksi ja joka perustuu Amerikan valtavaan kaksoisvajeeseen eli Amerikan budjetti- ja vaihtotasevajeeseen, niin ennen kaikkea vaarallista Suomen ja koko maailmantalouden kannalta on vaihtotaseen vaje, jota amerikkalaiset eivät saa kuriin. Yli 700 miljardia dollaria tulee olemaan tämän vuoden Amerikan vaihtotaseen vaje eli noin 65 miljardia dollaria kuukaudessa, tämä siitä huolimatta, että USA on nostanut parin vuoden aikana korkoja 1 prosentista 5 prosenttiin. Korkojen nousu ei ole hillinnyt Amerikan kotimaista kysyntää, vaan todella Amerikan vientitulot ovat merkittävästi pienemmät kuin tuonti, mikä johtaa vaihtotaseen vajeeseen.

Miten vaihtotaseen vaje voidaan hillitä? Meillä on Suomessa siitä kokemuksia. Eräs lääke siihen on lama, ja pelkona tällä hetkellä on se, että Amerikan dollari muutaman kuukauden kuluessa tulee heikkenemään merkittävästi. Eräiden mielestä euro saattaa olla 1,50 ja joittenkin mielestä jopa 2 dollaria tämän vuoden aikana. Toivottavasti näin ei käy, koska silloin me todella Suomessa olemme suurissa vaikeuksissa.

Mitä amerikkalaiset sitten voisivat tehdä vaihtotaseen vajeen hillitsemiseksi, on tietysti se, että nostetaan korkoja edelleen. Se on se todennäköinen ratkaisu, jos aiotaan dollarin arvo pitää edes jonkinlaisissa lukemissa, mutta sekä dollarin hillitön putoaminen että korkojen nousu ovat todellista myrkkyä koko maailmantaloudelle ja myöskin meille Suomessa.

Puhemies! Suomen hallituksen talouspolitiikasta jo totesin tuossa vastauspuheenvuorossani, että se on pääosin hyväksyttävää ja sitä voidaan puolustaa. Me olemme eläneet viime vuosina hyviä aikoja, ja kaikesta edellä sanotusta huolimatta toivon, että näin voitaisiin elää, vaikka pahaa pelkään, etteivät kansainväliset suhdanteet tule enää auttamaan Suomea tässä lähikuukausien ja lähivuosien aikana samassa määrin kuin tähän asti. Kiina saattaa edelleen kyllä pitää tätä maailmantaloutta pystyssä, mutta jos ja kun Amerikan talous romahtaa, niin se ei voi olla jättämättä jälkiä myöskin Eurooppaan ja Suomeen.

Mitä tulee sitten tähän velan lyhentämiseen, josta täällä on niin paljon puhuttu, niin henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että velkaa on hyvä lyhentää. Mutta esimerkiksi kun ed. Kallis kysyi, eikö velan lyhentäminen olisi voinut tässä olla esimerkiksi puolet siitä, mitä nyt esitetään, ja puolet olisi voitu käyttää näiden kieltämättä suurien köyhyysongelmien poistamiseen, joita suomalaisessa yhteiskunnassa on, niin oma toivomukseni on, että nimenomaan talouspolitiikasta siirryttäisiin samanaikaisesti yhteiskuntapolitiikkaan, mikä ei tarkoita sitä, että me romutamme taloutta vaan että me otamme huomioon tämän suomalaisen yhteiskunnan todella suuret ongelmat.

Velka on ongelma edelleenkin suomalaisessa taloudessa, mutta se on selvästi pienempi tällä hetkellä yhteiskuntapoliittisesti kuin köyhyysongelma. Tähän haluan kiinnittää huomiota.

Lopuksi haluan todeta vielä kerran sen, minkä vastauspuheenvuorossani sanoin, eli meidän valtionvelkamme on 60 miljardia euroa, mutta TEL-rahastoissa meillä on 110 miljardia euroa. Meillä julkisen talouden ylijäämä on ilmeisesti tällä hetkellä lähes EU-maiden suurin.

Janina  Andersson  /vihr:

Ärade talman! Riksdagsledamot Christina Gestrin talade om den viktiga oljebekämpningen på Östersjön och jag håller helt med henne om att det här är någonting som vi snabbt måste åtgärda på bästa möjliga sätt. Men nu vill jag också vara säker på att vi faktiskt gör det på bästa möjliga sätt och därför vill jag tala en liten stund om det här.

Tähän erittäin tärkeään öljyntorjuntaan Itämerellä ja etenkin Suomenlahdella. Minun mielestäni on hyvä, kun järki voittaa ja käytännön järki voittaa ja katsotaan, mitä on järkevää tehdä ja mitä ei, että saadaan paras hyöty. Siinä mielessä on hyvä, että on siirrytty pois tämän monitoimialuksen suunnittelusta, joka selvästikään ei toiminut.

Mutta edelleen haluan varmistua siitä, että meidän rahamme käytetään kaikkein parhaimmalla ja tehokkaimmalla tavalla. Siksi haluaisin tietää vastauksen seuraavaan. Tässä on nyt ajateltu, että Merivoimat saisi tehdä tämän aluksen, johon tulisi käyttää korkeintaan 35 miljoonaa euroa, joka on aika iso raha. Samaan aikaan minulle on kerrottu, että tämmöinen laiva voitaisiin tehdä jo 20 miljoonalla eurolla, siis olisi muita vaihtoehtoja, muita yksityisiä yrittäjiä, jotka voisivat tehdä tämän saman työn. En tiedä, onko nyt tietoni väärä vai oikea, mutta haluaisin olla varma siitä, että nyt on kilpailutettu ihan viimeisen päälle, että on todella otettu selvää, että tämä on kaikkein tehokkain tapa käyttää nämä miljoonat, sekä saadaan paras laatu oikeaan hintaan että myös tiedetään, miten nopeasti tämä laiva on valmis, että tässä ei mene monta vuotta odotellessa, kunnes tämä kapasiteetti on käytössä. Elikkä onko tämä viimeiseen asti kilpailutettu ottaen huomioon nämä kaikki näkövinkkelit?

Olen kuullut, että eri tahojen kanssa on käyty alustavia keskusteluja, mutta he eivät koe välttämättä, että on kilpailutettu loppuun asti, vaan Merivoimia on jotenkin varmaan pidetty niin luotettavana ja varmana yhteistyökumppanina. Voin kuvitella myös, että ministeri, joka on ennen ollut puolustusministeri, tietää voivansa luottaa Merivoimiin. Se on aivan ymmärrettävää, mutta toivon, että tässä kuitenkin on pohdittu, mikä on paras tapa käyttää valtion rahoja.

Kun tässä muuten nyt voi heittää ilmaan tämmöisiä vapaita ideoita, kun saa käyttää maalaisjärkeä ja pohtia, miten voidaan näihin öljyntorjuntatilanteisiin joutua aika nopeastikin, nopeaan tahtiin, ennen kuin meillä on edes valmis tällainen laiva, niin haluan vaan tässä nyt antaa vihjeen, jonka kuulin eräältä tutultani. Jo nyt Suomenlahden yli liikennöi aika paljon laivoja, muun muassa semmoisia laivoja, joissa on suuret kauhakuormaajat päällä, jotka satamissa ottavat lastia ylös ja alas. Eräs ihminen sanoi, että kun nämä laivat jo nyt menevät edestakaisin Suomenlahden yli, niin jos tulee jäiseen aikaan suuri onnettomuus ja pitää nopeasti toimia, niin nämä ovat siellä usein jo liikkeessä, ajavat suoraan paikalle. Tärkeintä on, ettei se öljy pääse menemään jään alle kauas. Ne voivat isoilla kauhakuormaajilla rikkoa sen jään niin, että se öljy pulppuaa siitä keskeltä ylös. Eli niillä suurilla kauhoilla ne voivat ottaa sen öljyisen jäämurskan ylös laivaan, täyttää sen laivakapasiteetin sillä ja yrittää nostaa pois sen öljyn, ettei se pääse liikkumaan jään alle. Ongelmana on se, minne viedä tämä jäämurska, joka on täynnä öljyä. Heidän ideansa oli, että esimerkiksi Hangon satamaan voitaisiin tehdä tällainen hiilipeti, jonka päälle jätetään tämä murskattu jää, jossa on öljyä. Kun se jäämurska sulaa sinne, niin öljy jää niihin hiiliin ja voidaan polttaa tämä hiili, jossa on öljyä.

Tällaisia kaikkia käytännön asioita pitäisi pohtia nyt tarkkaan, miten voidaan hoitaa tämä asia kaikkein parhaimmalla tavalla maalaisjärjellä, koska tämä on meidän kaikkien mielestä erittäin tärkeä asia, että nopeasti hoidetaan se ennen kuin tulee taas ensi talvi ja ollaan taas peloissamme, ellei ole kapasiteettia. Mutta tämä oli nyt vihje ja toive ja voi olla, että aivan turhaan olen huolissani, näin toivon, mutta varmuuden vuoksi haluan tästä vaan nyt näin kysyä julkisesti.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitus on pistänyt kuntia kyykkyyn viime vuosien aikana. Täällä salissa kerskutaan, kuinka valtiontalous on hyvällä mallilla ja valtionyhtiöt tuottavat hyvin. No, se on hyvä asia. Samaan aikaan tiedetään, että vanhukset ja sairaat joudutaan jättämään kunnissa hoitamatta sen takia, että rahaa ei ole. Tämä on sellainen yhtälö, jota ei pitäisi hyvinvointivaltiossa olla. Toisessa päässä juhlitaan ja toisessa päässä mietitään, miten selvitään seuraavaan päivään.

Viime viikolla luimme lehdestä, kuinka leipäjonoissa seisoo tänä päivänä enemmän ihmisiä kuin pahimpina lamavuosina. Tuloerot ovat kasvaneet ennätystahtia. Kuilu suuri- ja pienituloisten välillä on kasvanut todella suureksi. Suomessa on EU:n mittapuun mukaan 600 000 köyhää, joista 100 000 on lapsia. Tämä on hälyttävää. Köyhissä oloissa kasvaminen vaikuttaa lapsen elämään pitkän aikaa, pahimmassa tapauksessa koko elämän. Mitä hallitus on tehnyt köyhimpien lapsiperheitten toimeentulon parantamiseksi? Ei mitään.

Hallitus vauhditti tuloerojen kasvattamista poistamalla rikkaimmilta varallisuusveron. Sen sijaan työttömien, eläkeläisten ja pienituloisten lapsiperheitten toimeentuloon hallitus ei ole katsonut aiheelliseksi puuttua. Suomen pienituloisimmat ihmiset ovat jääneet ilman minkäänlaista kädenojennusta hallitukselta. Lupauksia on kyllä kuultu, mutta niitten toteuttaminen on jäänyt. Eläkeläiset tarvitsevat kipeästi heille luvatut korotukset, samoin työttömät.

Myös kunnille on tulossa aivan liian vähän rahaa. Tällä hetkellä esimerkiksi kunnollisiin hoivapalveluihin ei ole kaikilla kunnilla varaa. Ihmisiä joudutaan jättämään hoitamatta, joissain tapauksissa suoraan heitteille. Kansalaiset ovat huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollon menojen leikkaamisesta. Monet vähävaraiset ihmiset ovat turvattomia näitten leikkausten ja supistusten edessä.

Hallitus poisti varallisuusveron rikkailta, ja köyhä kansa maksaa nyt kaiken heikkenevinä palveluina. Tämä on häpeä. Kouluissa joudutaan luokkakokoja kasvattamaan ja kokonaisia kouluja suljetaan. Monet sairaalat ovat lakkautusuhan alla, kuten meillä Keski-Suomessa tällä hetkellä Sisä-Suomen sairaala. Psykiatriset hoitopaikat suljetaan ja ihmiset jätetään tuuliajolle. Tätä tuuliajoa vaan kutsutaan nykyään avohoidoksi. Vanhukset ja vammaiset eivät saa kunnollista hoitoa, vaan heidät tuupataan halvimpaan laitokseen asianomaisilta mitään kysymättä. Ihmisellä ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin.

Kaikkia kuntien päätöksiä värittää sama asia: mahdollisimman halvalla on päästävä, jotta vähäiset rahat saadaan edes jotenkuten riittämään. Tämä on hyvinvointi-Suomi, jota istuva hallitus on ollut rakentamassa. Nyt tarvitaan selkeä muutos. Kunnille pitää maksaa välittömästi niiltä pakolla otettu laina 300 miljoonaa euroa eikä kehua täällä kovaan ääneen talouden näkymillä. Mitä kehumista tässä tilanteessa ylipäätään on? Rahaa on, mutta sitä ei käytetä sinne, missä sitä oikeasti tarvitaan. Toivoisin, että hallitukselta löytyisi hieman sydäntä, että rahoja ohjattaisiin ihmisille, kuntalaisille, ja heidän palveluihinsa.

Meillä Keski-Suomessa on monia tiehankkeita, jotka pitäisi saada pikaisesti käyntiin. Keski-Suomen pullonkaula on Nelostie, joka ei vastaa niitä vaatimuksia, joita matkustajaliikenne ja kuljetusyhteyksien tarpeet edellyttävät. Tiemäärärahoja on ehdottomasti lisättävä jo pelkästään tieturvallisuudenkin nostamiseksi. Keski-Suomi on toistuvasti ohitettu tiehankkeisiin varattujen määrärahojen jaossa. Teitten ylläpito on parasta aluepolitiikkaa. Jos tiestöstä ei huolehdita, siitä tulee aikaa myöten kehityksen jarru.

Matti Kauppila /vas:

Herra puhemies! Valtiovarainministeri Heinäluoman puheesta kuulsi, miten sanoisi, semmoinen hienoinen ylpeys siitä, että valtion talous on nyt ok, ei tarvita mitään suuria muutoksia. Sen sijaan nurkan takana on vaaroja. Täytyy muistuttaa, että ensi vuonnahan on taas tupopaketin 2007 kokoaminen ja tietysti nyt jo pitää varautua siihen, että nyt jo nähdään uhkia kansantalouden yllä. Elikkä ensi vuonna tähän aikaan jo hyvinkin perusteellisesti tarkastellaan valtion taloutta. Tietysti silloin on uusi eduskuntakin jo pohtimassa, mutta se on kumminkin aika merkittävä tekijä tälle jatkolle.

No, tämä lisäbudjettihan on hyvin tämmöinen kamreeribudjetti: peittelee ongelmat, ei puutu niihin. Sen sijaan välttämättömyydet hoidetaan kuntoon sekä määrärahan lisäyksinä että sitten mahdollisina säästöinä, niin kuin täältä ilmenee. Meidän suurin ongelmammehan on pitkäaikaistyöttömyys. Meillä tilastot kertovat nyt hyvin myönteistä, mutta sitten toisaalta kun lasketaan, paljonko meillä sitä niin sanottua passiiviväestöä on erilaisissa toimenpiteissä, niin ei voi kerskua, että meillä on todella hyvä tilanne työllisyydessä, elikkä meillä on kumminkin nämä työvoimapoliittiset toimenpiteet, jotka pystyvät peittämään aikamoisen työttömyyden.

Täällä on puhuttu vanhustenhoidosta aika paljon. Siinä ongelmat kasvavat koko ajan. Me säädämme täällä lakeja, joihin sitten ei riitäkään raha, ei kunnissa eikä valtiolla. Olin eilen yhden henkilön luona, jonka vaimo hoitaa häntä, ja hän sai tätä hoitaja-avustusta 400 euroa. Nyt sitten tuli yksipuolinen kirje kaupungilta, että se onkin nyt 300 euroa. Kun hän kysyi, mitä hän tekee, niin minä kehotin, että allekirjoita, että saat sen 300. Mutta se kuvastaa hyvin sitä, että esimerkiksi tässä budjetissa olisi voinut sille momentille kyllä pistää rahaa lisää.

Täällä on moneen kertaan puhuttu kuntien taloudellisesta tilanteesta. Siihen en nyt puutu enempää. Semmoinen yleisperiaate on kumminkin se, että valtio tässä kerää verotuloja, elikkä verotulot sittenkin kasvavat myönteisesti, mutta samalla valtio säästää. Itse asiassa mielenkiintoinen kohta on tämä ikääntyminen ja eläkkeet. Nythän elinkeinoelämä on vaatimassa sen suuren eläkepaketin avaamista, joka pari vuotta sitten juuri suurena saavutuksena tehtiin, ja se onkin jo aika iso asia, kun lähdetään — ja tietysti se sopii tähän tupopaketin aluskeskusteluun hyvinkin — rukkaamaan eläkekuvioita vielä. Jos nyt tämä eläkepaketti, mikä on voimassa, otti nuorilta, niin nyt ilmeisesti seuraava paketti sitten ottaisi jo niiltä eläkeläisiltä, jotka saavat eläkettä.

Toisaalta ed. Pulliainen täällä näitä maatalouspolitiikan kuvioita pohti, että tarvittaisiin maatalouden tupo. Voidaan sanoa, että syksyllä palataan, ilmeisesti seuraavassa lisäbudjetissa sitten siihen noin sataan miljoonaan, mikä se sitten onkin se luku. Siinä on sitten pohtimista, mistä ne rahat otetaan, jos kehyspäätökset pitävät.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää lisätalousarviossaan 15,8 miljoonan euron veronpalautustukea, joka koskee energiatuotteita maatalouteen ja puutarhatalouteen. Vastaavasti esitetään tänään myöhemmin käsittelyssä olevassa lakialoitteessa, että vuodelle 2006 vastaavaa tukea maksettaisiin noin 20 miljoonaa euroa. Palautus on osa maatalouden tupoa, ja huoli on maatalouden harjoittajien tulotasosta. Kannatan maatalouden tupoa ja kannatan myös maatalouden harjoittajien tulotason kehittämistä. Mutta onko tämä oikea keino?

Tarkoitus on palauttaa noin 3 senttiä polttoainelitralta. Se merkitsee maatilalla, joka käyttää 10 000—15 000 litraa polttoainetta vuodessa, noin 300—450 euron palautusta. Pitääkö se yllä maatalousyrittäjien tulotasoa? Jos tätä summaa tarkastellaan valtion näkökulmasta, niin 15,8 miljoonaa plus melkein 20 miljoonaa ensi vuonna on yhteensä 35 miljoonaa. Se on suurempi summa kuin mitä valtio vuosittain käyttää uusiutuvan energian investointitukiin, noin 30 miljoonaa vuodessa.

Jos nyt tämä tuki, joka on sidottu fossiilisiin polttoaineisiin, käytettäisiin maataloustuottajien uusiutuvan energian investointeihin, niin päästäisiin uudelle kestävän kehityksen tielle. Jo nyt maanviljelijät hankkivat biopolttoaineiden, biodieselin, valmistuslaitteistoja. Muutama on jo käytössä. Tätä kehitystä voitaisiin kiihdyttää, jos nämä 35 miljoonaa pantaisiin biopolttoaineiden tuotannon tukeen. Jos vaikka maksettaisiin 1 000 euroa laitteistoa kohti, tuettaisiin 35 000 maatilan laiteinvestointeja. Oltaisiin kestävällä tiellä ja maatalouden energiaomavaraisuus lisääntyisi. Jyväskylän yliopisto on tehnyt tutkimusta ja todennut, että maataloudella on hyvät edellytykset energiaomavaraisuuteen. Se ei tosin käynnisty markkinaehtoisesti, vaan tarvitaan eri tyyppisiä tukia.

Se, mitä hallitus nyt esittää, sitoo maatalouden tuen fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Kun öljyn hinta tulevaisuudessa nousee, olemme tilanteessa, jossa joudumme korvaamaan enemmän kuin nyt. Toisin sanoen tässä on eräänlainen tulevaisuuden piikki auki, ja se liittyy suoraan öljyn hintaan. Tällä hetkellä Suomessa olisi ainutlaatuiset mahdollisuudet tukea biopolttoaineiden tuotantoa, lisätä maatalouden energiaomavaraisuutta ja siten tukea kestävää kehitystä ja päästöjen vähentymistä Suomessa.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Kuntien tilanteesta, kuntien taloudesta ja kuntalaisten mahdollisuudesta saada riittävät ja laadukkaat palvelut täällä on käytetty tänään jo monta puheenvuoroa. Jatkan vielä hetken.

On ilman muuta selvää, että pysyviä parannuksia ja kustannusten hallintaa saadaan aikaan vain pitkäjänteisellä työllä, ja toivon mukaan kunta- ja palvelurakennehanke antaa eväitä. Täysin riippumatta siitä, minkälainen puitelaki tähän saliin aikanaan saadaan — toivon, että se on riittävän velvoittava — pitää jokaisen kunnan tykönään pohtia, mielellään naapurikuntien kanssa, ennen kaikkea sitä, että saadaan oikeat palvelut oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tänä päivänä aivan liian paljon rahaa menee siihen, että ongelmiin ei ole tartuttu ajoissa, terveyttä ei ole edistetty riittävän aktiivisesti ja ongelmat kärjistyvät, sairaudet pahenevat, ja mitä pidemmälle mennään, sitä kalliimmaksi tulee. Oma kysymyksensä on palvelujen järkevä, oikea, tarkoituksenmukainen, tehokas tuottamistapa.

Mutta vaikka näiden uudistusten nimeen vannottaisiinkin, se ei poista sitä tarvetta, mikä kunnilla tänä päivänä on, eli oikeutta saada niille kuuluvat valtionosuudet siinä aikataulussa, joka lain hengen mukaisesti on oikea. Mielestäni ei ole oikein ja perusteltua se, että hallitus siirtää tätä velkataakkaa seuraavalle hallitukselle eli tavallaan vähentää sen hallituksen mahdollisuuksia tehdä omia ratkaisujaan esimerkiksi juuri tarkoituksenmukaisemman palvelurakenteen aikaansaamiseksi. Yksi yksityiskohta on 25 miljoonan euron leikkaus hoitotakuun toteuttamiseen tarkoitetuista määrärahoista. Nämä kaksi asiaa, pakkolainan maksatus ja hoitotakuun 25 miljoonaa, ovat asioita, jotka on luvattu, jotka lain mukaan pitää maksaa. Jos mietitään, mitä kunnat ovat menettäneet näiden lykkäysten seurauksena, niin kysymys on todella monista sadoista miljoonista.

Lopuksi haluan kiinnittää huomiota oman maakuntani yhteen kipukohtaan, ongelmaan, joka liittyy Turunmaan saaristoon ja sen lauttaliikenteeseen. Sen varassahan, voi sanoa, toteutuvat saarissa asuvien ihmisten perusoikeudet, on kysymys koululaiskuljetuksista, koulunkäynnistä, on kysymys nopeasta pääsystä lääkärin vastaanotolle tai sairaalaan. Mutta on ennen kaikkea kysymys siitä, että monet yrittäjät ovat investoineet saaristoon, aloittaneet siellä toimintansa, monet viljelijät ovat jatkaneet maanviljelystään näillä saarilla luottaen siihen, että lauttaliikenne toimii. Nyt Merenkulkulaitos on tilanteessa, jossa vain vuodeksi kerrallaan tiedetään, mitkä ovat mahdollisuudet ja toimivan, riittävän vuorotiheyden omaavan lauttaliikenteen kohtalo.

Siitä syystä olen tehnyt lisätalousarvioaloitteen joukkoliikenneavustusten lisäämiseksi, joiden tarkoituksena olisi turvata toimiva, kuntalaisten peruspalvelut turvaava, yrittäjien tarpeet turvaava lauttaliikenne, ja ennen kaikkea on tärkeää, että tässä saadaan aikaan pitkäjänteinen ratkaisu, joka sitten antaa mahdollisuuden myöskin tehdä pitkän tähtäimen investointeja ja harjoittaa myöskin saaristossa elinkeinotoimintaa.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä eräs kollega hallituspuolueesta totesi, että lisäbudjetti on vain tällainen tekninen esitys. Minun mielestäni kyllä jokainen budjetti kertoo aina selkeistä hallituksen arvovalinnoista ja niin tämäkin. Yhtenä yksittäisenä mutta erittäin räikeänä esimerkkinä hallituksen sosiaalipoliittisesta välinpitämättömyydestä voisi nostaa pitkäaikaistyöttömien eläketuen leikkaamisen 8,5 miljoonalla eurolla.

Me tiedämme, että Suomeen jäi jo laman jäljiltä runsaan kymmenen vuoden aikana vaikeasti työllistettäviä, ikääntyviä, yli 58-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä. Valiokunnassa kun kuulimme asiantuntijoita, meille kerrottiin, että heitä saattaa olla noin 20 000, jopa 30 000 ja kysymys on siitä, että joukko ei suinkaan ole varsinaisesti pienentynyt, vaan ilmeisesti on ollut ongelmia selvitellä näitä myöntämisedellytyksiä. On ollut ikäviä väliinputoajaryhmiä, ja siitä syystä ilmeisesti hallitus nyt, kun ei ole pystynyt edellisenä vuonna enemmän tekemään niitä selvityksiä, katsoo, että määrärahaa voidaan leikata. Mutta ongelma ei todellakaan ole mihinkään väistynyt, vaan laki kaipaa tältä osin vielä terävöittämistä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmähän silloin lain käsittelyn yhteydessä oli valmis lisäämään myöskin yhdellä vuosikerralla näitä pitkäaikaistyöttömiä, jotka voisivat tulla näiden henkilöiden joukkoon, jolle myönnetään eläketuki.

Toinen asia, missä hallituksen rankat arvovalinnat näkyvät, on se, että hallitus ei ole taipunut maksamaan kunnille kuuluvaa valtionosuusvelkaansa kokonaisuudessaan ja kunnilta on edelleenkin saamatta yli 180 miljoonaa euroa. Kunnat ovat viime vuosina velkaantuneet miljardin euron vuosivauhdilla ja kuntien edellytykset tuottaa peruspalveluja ovat heikentyneet. Juuri kaikkein vähävaraisimpia kansalaisia koskettaa se, että peruspalveluitten taso on heikentynyt.

Täällä käytiin aika vastikään välikysymyskeskustelu vanhustenhuollosta ja todettiin, että henkilöstön jaksamisenkin näkökulmasta tilanne alkaa olla kestämätön. Meillä vanhustenhuoltoon tarvittaisiin noin 4 000 uutta työntekijää välittömästi. Vanhustenhuollon laatusuositusten tavoitetaso on noin 0,8 hoitajaa vanhusta kohden, mutta valitettavasti tästäkin jäädään pahimmillaan.

Vaikka meillä on tehty vähäisiä korotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin, eivät ne ole riittäneet. Viime keväänä Kansalliseen terveyshankkeeseen tehtiin 25 miljoonan euron leikkaus, ja ensi vuonna aiotaan leikata lisää. Sitten meillä on vielä indeksikorotuksien 75 prosentin osuus eli 25 prosentin indeksileikkuri joka valtionosuuden tarkastusosuudessa, ja siinä mielessä tämä osaltaan vie kunnilta noin 40 miljoonaa euroa niille kuuluvia valtionosuuksia.

Arvoisa puhemies! Vielä nostaisin esille viime viikon keskustelussa nousseet vankeinhoidon ongelmat. Täällä hallitus esittää vankeinhoidon toimintamenoihin 3,5 miljoonan euron lisäystä, mutta kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä tämä ei kuitenkaan ole vielä riittävää. Todellakin olemme esittämässä lisäyksenä vielä noin 2:ta miljoonaa euroa, koska meillä tulee ensi syksynä uusi laki voimaan ja siinä ei ole voitu huomioida tätä tilannetta, mikä tällä hetkellä on, elikkä me olemme kaukana niistä pohjoismaisista tavoiteluvuista vankien ja vartijoitten välisessä suhdeluvussa.

Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä ottaisin esille tämän Kioton mekanismien käytön. Energiapolitiikka on noussut koko Euroopassa hyvin keskeiseen rooliin. Meille suomalaisille näiden Kioton velvoitteitten täyttäminen tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöjä olisi vähennettävä 11 miljoonaa tonnia vuosittain. Tämä edellyttää uutta päästötöntä tuotantoa, päästöjä vähentävää teknologiaa ja energian säästöä.

Lisätalousarviossa ehdotetaan kuitenkin noin 2 miljoonan euron määrärahaa päästövähennysten ostamiseen joustomekanismien avulla, ja sitä täällä salissa on jo ihmetelty. On aivan järjetöntä ostaa päästövähennyksiä, sillä niillä voidaan vain hetkellisesti helpottaa tätä tilannetta.

Parempi olisi käyttää tämä rahasumma kotimaisiin investointeihin ja täällä tukea tätä kasvavaa ympäristöteknologia-alaa ja sen vientiä maailmalla, mikä myöskin lisäisi kotimaista työllisyyttä.